Jyväskylän nykymenetelmän kuvaus

Transkriptio

1 Jyväskylän nykymenetelmän kuvaus Jyväskylän kaupunki Anna Isopoussu 1

2 Kymppi R toimintaympäristön prosessikuvaukset Kymppi R toimintaympäristön prosessikuvaukset ovat osa Kymppi R maankäytön suunnittelumenetelmän kehitys ja monistaminen hanketta, jonka ensimmäisessä vaiheessa dokumentoidaan nykymenetelmä. Nykymenetelmän dokumentoinnissa kuvataan Kymppi R toimintaympäristön viisi keskeistä ydinprosessia ja näihin liittyvät tiedonhallintajärjestelmät ja toimintatavat. Prosessikuvauksista käyvät ilmi keskeiset tietolähteet, tiedon sisältö ja kulku. 2

3 Kymppi R ohjelma Vuosittain laadittava maankäytön toteuttamisohjelma seuraavalle kymmenelle vuodelle Tarkoituksena on: varmistaa asuintonttien riittävyys edistää kaupunkistrategiassa linjattua hallittua kasvua yhteensovittaa tontteja ja palveluja jatkuva hallintaprosessi Yleispiirteiset tavoitteet: tontit sijaitsevat alueellisesti tasapainoisesti eri puolella kaupunkia ja mahdollistavat asuntotuotannon monipuolistamisen sosiaalista eheyttä turvataan ja huomioidaan kaupungin eri osien erityispiirteet yhdyskuntatekniikan investoinnit ovat ennakoituja uusien alueiden ohjelmoinnissa huomioidaan asumisen lähipalvelujen riittävyys ja saatavuus Ohjelman keskeisiä tuloksia ovat uusien asuinalueiden rakentamisen vaiheistus ja toteuttamisjärjestys. Kymppi R ohjelma: tonttituotanto Palveluverkkoyhteistyö: päiväkoti ja kouluverkko 3

4 Kymppi R toimintaympäristön ydinprosessit PÄÄTÖKSENTEKO JA STRATEGINEN OHJAUS Kymppi R valmisteluryhmä Kymppi R palveluverkkoryhmä TONTTIOSASTO YHDYSKUNTA TEKNINEN SUUNNITTELU ASUNTO TOIMI KAAVOITUS TILA PALVELU PÄIVÄHOITO PALVELUT OPETUSTOIMI KUNTALAISTEN TARPEET STRATEGIAT, ARVOT JA VISIOT KAAVAVARANTO AJOITUSMENETELMÄ VÄESTÖARVIO PALVELUVERKON LÄHTÖTIETOJEN YLLÄPITO PALVELUVERKON MUUTOSTEN HALLINTAMENETELMÄ TIETOJÄRJESTELMÄT KUSTANNUSTEHOKAS JA LAADUKAS MAANKÄYTÖN JA PALVELUVERKON YHTEENSOVITTAMINEN KYMPPI R MAANKÄYTÖN KYMMENVUOTISOHJELMA YT JÄRJESTELMÄ XCITY MAPINFO INFRA IK AATU + EXCEL 4

5 Kaavavarannon muodostuminen YLEISKAAVA ASEMAKAAVA & TONTTIJAKO TONTIN LOHKOMINEN JA MERKITSEMINEN REKISTERIIN RAKENNUSLUPA KAAVAREKISTERI KAAVAREKISTERI + KIINTEISTÖREKISTERI RAKENNUS JA HUONEISTOREKISTERI, RAKENNUSLUPAREKISTERI Yleiskaavan varanto Kiinteistöiksi muodostumattomien asemakaavojen (asemakaavayksiköiden varanto) Kokonaan rakentamattomat, kiinteistörekisteriin merkittyjen tonttien varanto Vajaasti rakennettujen rekisteritonttien varanto (joilla laskennallisesti on uusien asuntojen rakentamisen mahdollistava määrä rakennusoikeutta) TEKEILLÄ OLEVIEN SUUNNITELMIEN KOKONAISUUS Suunnitteilla ja vireillä olevien asema ja (osa)yleiskaavojen varanto Kaavavaranto = kaavalähtöinen kuvaus alueen käyttämättömistä rakentamismahdollisuuksista Kaavavarantoaineisto koostuu juridisesta kaavavarannosta sekä tekeillä olevista suunnitelmista. Kaavavarannon lähtötiedot syntyvät ja tarkentuvat suunnitteluprosessin eri vaiheissa ja lähtötietoja tallennetaan eri rekistereihin. 5

6 Kaavavarannon lähtötiedot Jyväskylässä kaavavarannon lähtötiedot hallitaan ns. suunnittelualueittain (kaava alue/tilastoalue) Sijaintitiedot Kartalla aluemaisessa muodossa Ominaisuustiedot: Suunnitteluvaihe Yleiskaava suunnitteilla Yleiskaava vireillä Lainvoimainen yleiskaava Asemakaava suunnitteilla Asemakaava vireillä Asemakaavatontti Tonttirekisteritontti Käyttötarkoitus Asumisen kaavavarannon luokittelu: AO, AK, AR Mitoitus (k m2) Rakennusoikeus yhteensä sekä arvio asumisen kapasiteetista Maanomistustilanne Kaupungin / yksityisen Kunnallistekniset tiedot Vaatiiko toteutus kunnallisteknisiä investointeja Lisäksi tarvitaan tietoa vireillä olevista ja valmistuneista rakennushankkeista jäljellä lainvoimaisen kaavavarannon määrän selvittämiseksi Ominaisuustiedot tarkentuvat suunnitteluprosessin edetessä Lainvoimainen kaavavaranto LAHJAHARJUNRANTA Yleiskaava vireillä AO (3 x 180) 540 k m2 AP (28x240) 672 k m2 Kaupungin maanomistus KANGASVUORI Asemakaava lainvoimainen AO (59 tonttia) = k m2 AKR (15 tonttia) = k m2 Kaupungin maanomistus Jäljellä oleva rakentumaton varanto: AO 47 tonttia = k m2 AKR = k m2 Kunnallistekniikka toteutettu 6

7 Kaavavarannon lähtötiedot Suunnitteilla ja vireillä olevat suunnitelmat: Viralliset kuulutukset: tulevat sähköpostilla tiedoksi Aloitusvaihe: vireille tulosta ilmoittaminen Luonnosvaihe: luonnosvaiheen kuuleminen Ehdotusvaihe: kaavaehdotus nähtävillä Hyväksymisvaihe: kaava lainvoimainen Kaasu: kaavasuunnittelupalaveri (kokoontuu n. kahden viikon välein) SILLI: sisäinen aloitus ja kaavakokous, osallistumis ja arviointisuunnitelman käsittely (kokoontuu n. kerran kuukaudessa) YK tiimi: yleiskaavatiimi (kokoontuu kerran kuukaudessa) YK paja: yleiskaavan laadintaa varten (kokoontuu kerran viikossa) Suunnittelijat! Kaavatasku: kaikki kaavan valmisteluun liittyvä aineisto löytyy kaavoituksen verkkolevyltä sekä viimeisin virallinen versio kustakin virallisesta asiakirjasta ja kaavakartasta Kaavoituksen www sivut: kaavan viimeisin vaihe, viralliset asiakirjat, kaavan käsittelyasiakirjat ja muu aineisto Lainvoimainen kaavavaranto Kaavarekisteri (Xcity) Asemakaavatonttien varanto Kiinteistörekisteri (Xcity) Rekisteritonttien varanto Rakennusluparekisteri, rakennus ja huoneistorekisteri (Xcity) Rakennuslupahankkeiden tiedot Kaavavarantotietojen kokoamisesta vastaa kaavoitustutkija 7

8 Kunnallistekniset kustannukset Kunnallistekniset laskelmat: Hallinta suunnittelualueittaisilla lomakkeilla Huomioidaan sekä liittymis että sisäiset kustannukset Muodostetaan mittaritietoja, jossa kustannuksia suhteutetaan mitoitukseen Tiedot tarkentuvat kaavasuunnittelun edetessä 8

9 Kaavavarannon seuranta Jyväskylässä seurataan kaavavarantoa: Koko kaupungin tasolla ja suunnittelualueittain Huomioidaan: Suunnitteluvaiheet (lainvoimainen kaavavaranto ja tekeillä olevat suunnitelmat) Käyttötarkoitus Maanomistus Kunnallistekniikan tilanne 9

10 Kymppi R ohjelman kaavallisen varannon ja tonttimarkkinoinnin tavoitteet KAAVOITUS KERROS JA RIVITALOT Lainvoimaisissa asemakaavoissa tulee olla kahden vuoden varanto eli k m2 kerros ja rivitalotuotantoon kaupungin ja yksityisellä maalla TONTTITUOTANTO KERROS JA RIVITALOT Vuosittain on tarjolla k m2 kerros ja rivitalotuotantoon, josta k m2 kaupungin uusille alueille Vuosittain kaavoitetaan vuoden varanto lisää eli k m2 OMAKOTITONTIT Lainvoimaisissa asemakaavoissa tulee olla kahden vuoden varanto eli 400 omakotitonttia kaupungin maalla OMAKOTITONTIT Vuosittain on tarjolla uutta omakotitonttia kaupungin maalle Vuosittain kaavoitetaan vuoden varanto lisää eli 200 omakotitonttia kaupungin maalle 10

11 omakotitonttia Kymppi R tavoite Tonttiseuranta Tonttiosasto pitää yllä seurantaa markkinoinnissa olevista, varatuista ja luovutetuista tonteista ja kaavoitustutkija myöhemmin luovutukseen tulevista. 0 04/ / / / / / / /2011 myöhemmin luovutukseen tulevat vapaat omakotitonttia Kymppi R ohjelmassa asetettu tavoitteet lainvoimaisen kaavavarannon määrästä. Tilannetta seurataan 3.vuosikatsauksittain / / / / / / / /2011 luovutetut (kertymä vuoden alusta) varatut (poikkileikkaustilanne)

12 Kaavoituksen seuranta 3. vuosikatsauksissa seurataan myös kaavojen edistymistä ja peilataan tilannetta Kymppi R ohjelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Vuonna 2011 vahvistuneet kerros ja rivitalokaavat Kortepohjan keskusta Tikanranta Visalankuja Äijälänranta Pikku Haukkala Pölkintie Yhteensä k m 2 kaupungin ja yksityisen maalle Näistä korvamerkittyä k m 2 Valituskäsittelyssä Kirkkolahti Mankola II Tanhukaari Yhteensä k m2 kaupungin ja yksityisen maalla 12

13 Ajoitusmenetelmä Arvio käytettävissä olevan varannon ajallisesta toteutumisesta. Lähtötietoina: Reaalisesti käytössä olevan tonttivarannon määrä Tuleva tonttivaranto Kymppi R valmisteluryhmän päätökset eri alueiden vaiheistuksesta ja ajoitusjärjestyksestä: Ajoitusjärjestykseen vaikuttavat mm. kaavahankkeiden etenemisen tilanne, maanomistusolosuhteet, kunnallisteknisten investointien vaatimusten määrä sekä vaikutukset päiväkoti ja kouluverkkoihin. Ajoitus tehdään pääsääntöisesti kerran vuodessa keväällä Kymppi R ohjelman laadinnan yhteydessä. Valmistelutyö on jatkuvaa. 13

14 Kymppi R valmisteluryhmässä käydään läpi alueiden ajoitus. AO alueiden ohjelmoinnissa käytetään oheista taulukkoa, johon on suuralueittain listattu uudet asuinalueet alueet ja kaupungin AO tonttien suunniteltu rakentamisen alkaminen. Vuosittain markkinointiin tulevien tonttien määrä perustuu Kymppi R ohjelman tavoitteisiin. Vastaava ohjelmointi tehdään myös kerrosja rivitaloalueiden osalta. Tässä huomioidaan myös kumppanuuskaavat. 14

15 Alueittaiset väestöarviot Tarkastelutasona Tilastokeskuksen osa aluejako (suur, tilasto ja pienalueet). Alueittainen väestöarvio laaditaan pienalueittain, josta johdetaan myös tilasto ja suuralueittaiset väestöarviot. Yleisimmin julkaistaan vain suuralueittaiset arviot ikäryhmittäin. Alueittaisten väestömäärien yhteenlaskettu summa on sama kuin koko kaupungin väestöarviossa. Alueittainen väestöarvio tarkistetaan vuosittain Kymppi R ohjelman laadinnan yhteydessä. Pohjana on arvio maankäytön toteutumisesta. Arvion laadinnassa panostetaan erityisesti 0 6 ja 7 12 vuotiaiden ikäryhmiin, joista ennusteet laaditaan myös pienaluetasoisina. Tarkoituksena ei ole arvioida täsmällisiä henkilömääriä vaan kaupungin eri osien demografista trendikehitystä ja tuottaa mitoitustietoa päiväkoti ja koulutilojen tarpeesta. Lähtötiedot Koko kaupungin väestöennuste Tilastokeskuksen tiedot Väestömäärä osa alueittain Asuinrakennusten kerrosalan määrä pienalueittain > asumisväljyyksien laskenta Rakentumisarviot: vuosittain valmistuvan asuinrakentamisen kerrosalan määrä pienalueittain, erikseen pientalojen sekä rivi ja kerrostalojen suhteen arvioituna. 15

16 Alueittaiset väestöarviot Toteutunut väestömäärä vuosina Ennuste = uudet asunnot / väestöä yhteensä + nykyiset asunnot väestöä yhteensä Uudet asunnot / väestöä yhteensä Nykyiset asunnot / väestöä yhteensä: Väestöarviossa tarkastellaan toteutuneen väestömäärän kehitystä ja työstetään erikseen nykyisissä ja uusissa asunnoissa asuvien määrän kehitystä. Nykyisissä asunnoissa asuvien määrän oletetaan pienenevän asuntojen poistuman ja asumisväljyyden yleisen kasvun myötä. Asumisväljyyskerrointa on myös säädetty alueellisen vaihtelun mukaan. 16

17 17

18 Palveluverkon lähtötietojen ylläpito ja muutosten hallintamenetelmä Kymppi R toimintaympäristössä palveluverkkojen tarkastelussa on keskitytty ns. dynaamisten palveluverkkojen tarkasteltuun. Käsitteellä tarkoitetaan lähiväestöpohjasta riippuvaisia palveluita, joiksi tässä yhteydessä on katsottu päiväkodit ja alakoulut. Maankäytön, asumisen ja palvelujen yhteensovittamisella pyritään vaikuttamaan palvelujen saatavuuteen ja taloudelliseen hallittavuuteen Tavoitteena on: olemassa olevan palveluverkon ja nykyisten tilojen käytön tehostaminen sekä ennalta varautuminen tuleviin investointitarpeisiin terveelliset, turvalliset ja toimivat tilat ja kunkin asuinalueen tarpeisiin mitoitettu päiväkoti ja kouluverkko pitkäjänteinen tarkastelunäkökulma, alueiden ja niiden päiväkoti ja kouluverkon tarkastelu kokonaisuutena Muutosten hallinnan keskeisiä työkaluja ovat palveluverkkoselvitykset, jossa analysoidaan verkon nykytila ja kehittämiskohteet ja yhteensovitetaan niitä maankäyttöön. Päivitys n. 2 4 vuoden välein 18

19 PALVELUVERKON LÄHTÖTIETOJEN YLLÄPITO Palveluverkon lähtötietojen ylläpito ja muutosten hallintamenetelmä NYKYTILAA KUVAAVA LÄHTÖAINEISTO Toimipisteet Palvelusisältö Mitoitus Käyttöaste Tilojen kunto MUU LÄHTÖTIETO AINEISTO NYKYINEN JA TULEVA KAUPUNKIRAKENNE Kymppi R ohjelman alueet JOUKKOLIIKENNEREITIT VÄESTÖTIEDOT Nykyinen väestö Väestöennusteet MUUTOSTEN HALLINTAMENE TELMÄ Miten päästään johtopäätöksiin siitä miten verkkoa tulisi kehittää KARTTATARKASTELUT Toimipisteiden sijainnin ja saavutettavuuden tarkastelu suhteessa nykyiseen ja tulevaan kaupunkirakenteeseen ja joukkoliikennereitteihin KYSYNNÄN KEHITYKSEN MALLINTAMINEN KAUPUNGIN SUURALUEILLA Väestömäärän ja ikärakenteen kehitys ja siitä johdettavaan palvelutarvearvioon vastaaminen kymmenen vuoden aikajänteellä JOHTOPÄÄTÖKSET PALVELUVERKON MUUTOSTARPEET mitä, missä, milloin? Toimipisteiden: Korjaaminen Palvelusisällön muuttaminen Toimipisteen laajentaminen Uuden toimipisteen perustaminen Toimipisteen lakkauttaminen 19