Lausunto. Lausunto osoitetaan kaupunkisuunnittelulautakunnalle.



Samankaltaiset tiedostot
Helsingin kaupunki Lausunto 1 (6) Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö Yksikön päällikkö

Taajama-alueen osayleiskaavan muutos

Ranuan kirkonkylän asemakaavan muutos ja laajennus, Kolomaan teollisuusalue-laatimisvaiheen kuuleminen, vastineet

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

HELSINGIN KAUPUNKI Oas /17 1 (5) ASEMAKAAVOITUS Hankenro 5364_1 HEL

Muutoksenhaku Helsingin kaupunginvaltuuston päätöksestä hyväksyä Vartiosaaren osayleiskaava (273 )

Espoon kaupunki Pöytäkirja 134. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Vartiosaaresta suunnitellaan omaleimainen, monipuolinen ja tiiviisti rakennettu saaristokaupunginosa,

KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS

Helsingin linnoitusvyöhykkeen inventointiselvityksen tarkistaminen Ele/PP/AM

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus

Oas /17 1 (5) Hankenro 5364_1 HEL

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

HELSINGIN KAUPUNKI Oas /16 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0815_1 HEL

LAUSUNTO Lestijärven kunta Lestintie 39, LESTIJÄRVI. Viite: Lausuntopyyntö

Heikkilän alueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA

Janakkalan kunta Turenki

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

HANGON KAUPUNKI HANGÖ STAD

Helsingin kaupunki Esityslista 41/ (5) Kaupunginhallitus Kaj/ Metsähallitus Luontopalvelut (jättöpäivämäärä 28.5.

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta

Lausunnon antaja Lausunnossa esitetty Vastine Fingrid Oy - Ei huomautettavaa kaavaehdotuksesta

Suomen Latu Radiokatu Helsinki Puh

Asemakaavan muutos koskee: Helsingin kaupungin 10. kaupunginosan (Sörnäinen) korttelin 250 tonttia 2

Y-TONTTI TOIVONTIE Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi:

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen , päivitetty

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA

IKAALISTEN KAUPUNKI, YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KESKEISEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN. MIELIPITEET Ohessa mielipiteet tiivistettynä.

Salon seudun maisemat

SAVONLINNAN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELIIN 32. TONTILLE 13. ( )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Vartiosaari ilta 5.6.

STANSVIKINNUMMEN ALUSTAVAT SUUNNITTELUPERIAATTEET Nähtävillä Kaupunkisuunnitteluvirasto

Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu TK

KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA-ASEMA- KAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN. Kaavaselostus, ehdotusvaihe

Janakkalan kunta Turenki

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnos. KUUMA-johtokunta

KULMALA-TIMEPERIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

Oas /18 1 (5) Hankenro 3641_2 HEL

Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö

Östensön osayleiskaavan tarkistus. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus: Y3

Elinkeino:, liikenne- ja <Lausunto> UUDELY/833/07O1/20I2 a. ymparistokeskus

KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tark

Näkökulmia kaupunkirakenteeseen ja tutkimustietoon yleiskaavan valmistelussa

Maisemat maakuntakaavoituksessa

PADASJOKI KASINIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA OSITTAINEN KUMOAMINEN. Alavirta

Janakkalan kunta Tervakoski

Ote Pirkanmaan ensimmäisestä maakuntakaava

Lausunnon antaja Lausunnon sisältö Kaavatoimikunnan vastine Pyhäjärviseudun ympäristölautakunta. Pohjaveden suojelua koskeva määräys on asianmukainen.

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA

Historian ilmiöitä & rakennetun ympäristön piirteitä

KIPPAVUOREN ASEMAKAAVAN MUUTOS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO

KÄLVIÄN KIRKONKYLÄN LIEVEALUEEN ASUTUKSEN VAIHEYLEISKAAVA. Luonnosvaiheen lausunnot ja kaavanlaatijan vastine

VASTINE KUSTAVIN KUNTA VARESNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA 1 / 5

Vaalimaan asemakaavojen muutos ja laajennus kortteleissa 208 ja 221

Sälinkään ja Soukkion osayleiskaavaehdotuksen kaavamerkinnät ja määräykset Mkl

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI SUUNNITELMA (OAS)

Keskustelutilaisuus

Yleiskaava Yleiskaavan yleisötilaisuus Vimmassa / Andrei Panschin

HELSINGIN KAUPUNKI Oas (5) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 4844_5 HEL sr-1 ja sr-2 -merkinnöin.

KOTIRINTEEN ASEMAKAAVA

HAMINAN KESKEISTEN ALUEIDEN YLEISKAAVAN MUUTOS SUMMAN KYLÄSSÄ TILALLA 2:24 NUOTTASAARI

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava

Janakkalan kunta Turenki

HELSINGIN KAUPUNKI Oas /16 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0601_6 HEL

Kaavan nimi: Kreulanrannan asemakaava LIITE 6 Ehdotus nähtävillä Kooste saaduista lausunnoista ja muistutuksista

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

vähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan

KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT-KAAVOITUS (4)

± ± ± ± ±± ± ± ƒ ± ; ±± Ι [ [

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Suunnitelmallinen vesialueiden käyttö. Riitta Murto-Laitinen

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti.

RAAHEN KAUPUNKI AKM 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Päiväys

Pikseli- Helsinki? Miten yleiskaava kehittää Helsinkiä?

Sisältö KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO ASEMAKAAVAOSASTO ROIHUVUORI LASITUSLIIKKEEN TONTIN ASEMAKAAVAN MUUTOS

HELSINGIN KAUPUNKI Oas /16 1 (5) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 5164_1 HEL

SASIN SEUDUN OSAYLEISKAAVA (SS-OYK)

PISPALA. Pispalan asemakaavojen uudistaminen I-vaiheen kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla

OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA

SÄKYLÄ. Iso-Vimman asemakaavan muutos Osa korttelista 73. Turussa

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Transkriptio:

Lausunto 11.02.2016 MV/1/05.02.00/2015 1 (10) Helsingin kaupunki PL 1 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Viite Ksv/HEL 2015-012598 Asia HELSINKI, Helsingin uusi yleiskaava Lausunto osoitetaan kaupunkisuunnittelulautakunnalle. Museovirasto on perehtynyt 29.11.2015 29.1.2016 esillä olleeseen yleiskaavaehdotukseen ja antaa siitä erityisistunnossa 11.2.2016 käsittelemänsä lausunnon keskittyen valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin, I maailmansodan linnoitteisiin, vedenalaiseen kulttuuriperintöön, puolustusvoimien saariin sekä kaavan yleisiin periaatteisiin. Muilta osin Museovirasto yhtyy Helsingin kaupunginmuseon antamaan lausuntoon. KAAVAN LÄHTÖKOHDAT JA KESKEINEN SISÄLTÖ Yleiskaavan pohjana on kaupunkisuunnittelulautakunnan 2013 hyväksymä Visio 2050. Kaava koskee koko Helsingin aluetta lukuun ottamatta Östersundomia, jonne on valmisteilla kuntien yhteinen yleiskaava. Helsingin väestötavoite, 2050 mennessä 860 000 asukasta, edellyttää kaavavarantoa. Kaavan tavoitteena on riittävä asuntotuotanto, palvelujen saatavuus, palvelujen ja työpaikkojen saavutettavuus, viihtyisä ja turvallinen kaupunkiympäristö sekä riittävät virkistysalueet. Kaavaratkaisu perustuu Helsingin kehittämiseen nykyistä huomattavasti tiiviimmäksi raideliikenteen verkostokaupungiksi, jolla on vahva laajeneva pääkeskus, kantakaupunki sekä muiden monipuolisten keskustojen järjestelmä. Keskustoja yhdistää kattava joukkoliikenne-, kävely- ja pyöräilyverkosto. Uusi merellinen raitiotieyhteys avautuisi itään Kruunusiltojen kautta Kruunuvuorenrannan läpi Laajasalon ja Vartiosaaren kautta Vuosaareen. Kehä I:n sisäpuolella moottoriväylät on muutettu kaupunkibulevardeiksi, joiden varteen osoitettu rakentamismahdollisuus muodostaa merkittävän osan yleiskaavan kaavavarannosta. Keskustat on jaettu yleiskaavassa kolmeen luokkaan; kantakaupunkiin, liike- ja palvelukeskustoihin sekä lähikeskustoihin. Liike- ja palvelukeskustoja ovat ydinkeskustan lisäksi esikaupunkialueiden isoimmat kaupunginosakeskustat, mm. Malmi, Kannelmäki, Pitäjänmäki, Itäkeskus ja Herttoniemi. Kantakaupungin sisäisinä liike- ja palvelukeskustoina on osoitettu Hakaniemeen, Töölönlahdelle ja Töölöön ulottuvan ydinkeskustan lisäksi Teollisuuskatua myötäilevä Pasila Vallila Kalasatama -akseli. Asuntovaltaisiksi alueiksi on osoitettu tehokkuuksiltaan neljä eriluonteista aluetta riippuen alueen tiivistämismahdollisuuksista ja sijainnista kaupunkirakenteessa. Strategisesti PL 913, 00101 Helsinki, kirjaamo@museovirasto.fi, puh. 0295 33 6000, faksi 0295 33 6999, www.nba.fi

2 (10) merkittävät yritysalueet, joista sijainnillisesti tärkeänä mainitaan Herttoniemen Roihupellon yritysaluekokonaisuus, on säilytetty toimitilakäytössä. Viheralueiden verkosto muodostuu puolestaan vihersormista ja poikittaisista pääkaupunkiseudulle jatkuvista viheryhteyksistä. Merellinen virkistys ja sen saavutettavuus on nostettu esille tärkeänä, Helsingille ominaisena teemana. Viheralueet säilyisivät pääosin ennallaan, mutta reunoja on tarkistettu esim. Keskuspuiston länsireunan osalta Hämeenlinnan väylän korvaamiseksi kaupunkibulevardilla. Uusia viher- ja virkistysalueita on osoitettu puolustusvoimilta vapautuviin saariin. Yleiskaavalla on pyritty strategisuuteen keskittymällä kaupunkikehityksen painopisteisiin. Väestö ja työpaikat sijoittuvat pääasiassa keskustoihin sekä raideliikenteen asemien ja merkittävien pysäkkien ympäristöön. Yleispiirteinen kartta muodostuu 100 x 100 metrin ruuduista, joilla osoitetaan alueen pääkäyttötarkoitus esim. erityyppisinä keskusta-, asuintai virkistysalueina. Ruuduttaisin tehokkuuksin toteutetulla mitoituksella on tarkoitus säännellä yleiskaavan sisältämän asemakaavavarannon toteutumista. Pikselimuotoista esitystapaa perustellaan myös ruutuihin liittyvällä paikkatietodatalla alueen erilaisista ominaispiirteistä. Pääkäyttötarkoitusta koskevissa määräyksissä annetaan alueita koskevat kehittämisperiaatteet. Keskeisenä ohjausvälineenä on mitoitus, joka määrittää korttelitehokkuuden ja korttelimaaksi käytettävän pinta-alan osuuden alueesta. Lisäksi on annettu koko kaava-aluetta koskevia yleismääräyksiä koskien mm. kulttuuriympäristöjä. Yleiskaavaan liittyy ratkaisua tarkentavia teemakarttoja, jotka ovat yleiskaavamääräyksissä määriteltyjen alueiden osalta oikeusvaikutteisia. Kulttuuriympäristöistä on otettu oikeusvaikutteisina huomioon valtakunnallisesti merkittävät maisema-alueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt. MUSEOVIRASTON KANTA Strateginen yleiskaavaluonnos tuo selkeästi esille kaupungin kehittämisen päälinjat. Periaate ensisijaisesti joukkoliikenteen, pyöräilyn ja jalankulun varassa toimivasta kaupungista on hyvä. Yleiskaava antaa monin tavoin mahdollisuuden myönteiseen kaupunkikehitykseen, jossa otetaan huomioon niin väestönkasvun, virkistyksen ja muun hyvinvoinnin, elinkeinotoiminnan sekä liikenteen vaatimukset. Kaupunkibulevardit merkitsevät parannusta nykytilanteeseen sikäli, kun liikennealueiden vajaakäyttöiset ympäristöt muuttuvat erilaisten taajamatoimintojen korkeatasoisiksi kaupunkiympäristöiksi. Saavutettava rakennusala tulisi kuitenkin ottaa huomioon siten, että muutospaineita arvokkaille kaupunkialueille vähennetään. Viheralueet eivät saisi myöskään merkittävästi kaventua bulevardien myötä. Kaavaehdotuksen mukaan niin kuitenkin tapahtuu esim. Keskuspuiston, Vantaanjoen varren ja Viikin vihervyöhykkeillä. Kaavaehdotus on kehittynyt kulttuuriympäristöä koskevien teemakarttojen ja kaavamääräysten suhteen. Rakentamistehokkuuden ilmaisua on muutettu täsmällisemmäksi. Yleispiirteisyys, suuret kehityslinjat ja mitoitus eivät saisi kuitenkaan johtaa menetyksiin, jotka heikentävät olennaisesti helsinkiläisen kaupunkiympäristön tunnistettavuutta ja luontevaa historiallista jatkuvuutta. Museovirasto ottaa seuraavassa esille rakennettuun kulttuuriympäristöön, maisemaan, arkeologiseen kulttuuriperintöön sekä kaavan ohjausvaikutukseen, merkintöihin ja määräyksiin liittyviä asioita, jotka tulee vielä ottaa huomioon lopullisessa kaavaratkaisussa. Suuri osa asioista on ollut esillä jo kaavaluonnosta koskevassa lausunnossa, eikä niihin ole tullut olennaista muutosta parempaan. Muutospaineet valtakunnallisesti merkittävissä rakennetuissa kulttuuriympäristöissä

3 (10) Yleiskaava kohdistaa raskaita muutospaineita useisiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin (RKY 2009). Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita koskevan valtioneuvoston päätöksen mukaan alueiden käytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Muutosten ja rakentamisen tulee olla sopusoinnussa alueiden kulttuuriympäristöarvojen kanssa. Seuraavassa otetaan esille muutamia alueita, joihin kohdistuu niiden ominaisluonteen säilymisen kannalta erityisen ristiriitaisia muutospaineita. Vartiosaari on osoitettu pääosin uuteen asuntotuotantoon lukuun ottamatta virkistyskäytölle varattua kapeaa rantavyöhykettä. Saaren läpäisevä pikaraitiotieyhteys jatkuisi siltayhteyksin Laajasalosta Vuosaareen. Tehokkaammin rakennettavalla asuntovaltaisella alueella (A2) korttelitehokkuus olisi pääasiassa 1,0 2,0 tai perustellusti suurempi. Alueen pinta-alasta keskimäärin 60 % tai enemmän olisi korttelimaata. Joillakin virkistysalueeseen rajautuvilla asuntovaltaisen alueen (A3) ruuduilla korttelitehokkuuden on määritelty olevan pääasiassa 0,4 1,2 pinta-alasta vastaavan ollessa korttelimaata. Saari kuuluu kokonaisuudessaan valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön osana Helsingin höyrylaivareittien kesähuvila-asutusta. Muuttaminen asuinalueeksi ajatellulla mitoituksella on olennaisessa ristiriidassa saaren kulttuurihistoriallisten, maisemallisten ja luontoarvojen kanssa eikä täytä vaatimusta erilaisten valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden yhteensovittamisesta. Esitetty maankäyttö on myös maakuntakaavan vastainen. Ympäristöministeriön 2014 vahvistamassa Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa Vartiosaari on merkitty kulttuuriympäristön vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi, valtakunnallinen (RKY 2009), jota koskevassa kaavamääräyksessä mm. todetaan: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon kulttuuriympäristön ominaispiirteiden vaaliminen, sen kokonaisuus ja identiteetti ja turvattava merkittävien maisema- ja kulttuuriarvojen säilyminen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on arvioitava ja sovitettava yhteen maakuntakaavassa osoitetun käyttötarkoituksen mukainen maankäyttö sekä maisema- ja kulttuuriarvot. Muuten Vartiosaari on ns. valkoista aluetta, jota koskee määräys: Alue, jolle maakuntakaavakartalla ei ole osoitettu erityistä käyttötarkoitusta, on tarkoitettu ensisijaisesti maa- ja metsätalouden ja niitä tukevien sivuelinkeinojen käyttöön. Alueelle suuntautuvaa asuin- ja työpaikkarakentamista on ohjattava taajamatoimintojen alueille ja kyliin. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa voidaan alueelle osoittaa muutakin vaikutuksiltaan paikallisesti merkittävää maankäyttöä. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on selvitettävä ja otettava huomioon maiseman ja kulttuuriympäristön ominaispiirteet, sekä maa- ja metsätaloudellisesti, ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät pelto-, metsä ja muut luontoalueet ja vältettävä niiden tarpeetonta pirstomista. Vartiosaari on valtakunnallisesti tarkastellen harvinaisen eheänä säilynyt huvilakulttuurin ilmentymä, joka on maisemallisesti, rakennusperinnöltään ja luonnonympäristöltään edelleen tätä käyttöä vastaavassa tilassa. Saarella jatkunut kesäasumisen ja virkistyskäytön perinne (huvila-aika, keskiluokan loma-asutus, instituutioiden lomatoiminta, työntekijöiden virkistysmahdollisuudet sekä saaren nykyiset käyttötavat) on pitänyt yllä saaren luontoa ja rakennusperintöä, joihin muutokset on tähän asti sopeutettu hienovaraisesti. Huvila-asukkaiden hakeutuminen saarelle on perustunut Vartiosaaren vaikuttavaan ympäristöön sekä luontokokemuksen ja maiseman arvostukseen. Luonnonolosuhteet on nähtävä erottamattomana osana saaren rakennusperintöä, sen keskeisenä syntytekijänä. Vartiosaaren kehittämisen lähtökohtana on oltava saarelle vakiintuneiden ja historiaan perustuvien käyttötapojen edistäminen ensisijaisesti olevaa rakennusperintöä hyödyntämällä ja luonnonympäristö säilyttäen. Täydentävä rakentaminen on mahdollista, mutta sen tulisi jatkaa saarelle ominaisen rakentamisen perinteitä ja mittakaavaa luonto ja maisema huomioon ottaen. Saavutettavuuden kannalta Vartiosaareen on tällä hetkellä puutteelliset vesiliikenneyhteydet ja niitä tulisi parantaa. Siltayhteyttä on mahdollista tutkia,

4 (10) mutta sitä ei tule pitää ainoana vaihtoehtona. Sitoutuminen siltojen rakentamiseen ei saisi johtaa siihen, että kustannuksia pyritään kattamaan ympäristön muutoksensietokyvyn raskaasti ylittävällä rakennustehokkuudella, kuten yleiskaavaehdotuksessa on nyt esitetty. Vartiosaaren pääkäyttötarkoitusta kulttuurihistoriallisilta ja luonnon arvoiltaan vaalittavana kohteena sekä virkistysalueena perustelevat myös useat yleiskaavaselostuksessa esitetyt tavoitteet. Tiivistyvä kaupunki vaatii vastapainoksi laajoja ja yhtenäisiä virkistysalueita. Ilmastonmuutos ja energiakysymykset edellyttävät tulevaisuuden kaupungilta lomailu- ja virkistysmahdollisuuksia, kun kasvava kaupunkilomailu korvaa muualle Suomeen suuntautunutta lomanviettoa. Kaavan tavoitteissa myös luontokokemusta ja ekosysteemipalveluita pidetään ihmisen hyvinvoinnin kannalta tärkeinä. Merellisiä virkistysmahdollisuuksia ja niiden saavutettavuutta on määrä vahvistaa. Kun ottaa huomioon nämä tavoitteet ja Vartiosaaren huomattavan valtakunnallisen arvon kulttuuriperintö- ja luontokohteena sekä topografisesti eheänä kokonaisuutena, on erittäin lyhytnäköistä uhrata kohde lähiörakentamiselle. Saari on valmis, kansainvälisestikin vetovoimainen kulttuuri- ja luontomatkailun kohde, kun sen saavutettavuutta ja palvelurakennetta parannetaan. Malmin lentoasema on osoitettu yhdeksi suurimmista uusista rakentamisalueista, johon tulisi asuntoja jopa 25 000 asukkaalle. Malmin kehittämistä koskevassa liitteessä alue on visioitu rakennettavan tiiviisti urbaaniksi puutarhakaupunginosaksi, jossa säilytetään vanha lentokenttä kaupunkirakenteessa ja korostetaan vanhan terminaalirakennuksen ja lentokonehallin keskeistä asemaa uudessa aluekeskustassa. Historiallisen kentän rakenne olisi yhtenä lähtökohtana uuden alueen suunnittelussa, jolloin vanhoja kiitoratalinjauksia näkyisi kaupunkirakenteessa mm. katulinjauksina tai vihreinä näkymäakselipuistoina. Kaavakartalla alue on esitetty tehokkaasti rakennettavaksi. Asuntovaltaisissa kortteleissa (A2) tehokkuus olisi pääasiassa yli 1,8 vähintään 60 % alueesta ollessa korttelimaata. Alueelle on osoitettu myös ympäristöään tehokkaampana erottuva lähikeskusta (C3), pikaraitiotie, jonkin verran viher- ja virkistysaluetta sekä viheryhteys. Malmin lentoasemalla on huomattava valtakunnallinen merkitys varhaisena siviililentoliikenteen maalentoasemana sen edustaessa rakennushallituksen toteuttamaa dynaamista ja funktionaalista, ilmailun ennakkoluulottomuutta symbolisoivaa rakentamista. Valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY 2009) kuuluu rakennusten lisäksi koko lentokenttäalue kiitoratoineen. Terminaali on myös kansainvälisesti merkittävä, alkuperäisessä asussa ja käytössä säilynyt 1930-luvun lentoasemarakennus. Lentoasema on valittu kansainvälisen DOCOMO-järjestön hyväksymään valikoimaan suomalaisen modernismin merkkiteoksia. Uhanalaisena kulttuuriperintökohteena kentän ovat listanneet World Monument Fund sekä Europa Nostra Finland 2015. 2006 vahvistetussa Uudenmaan maakuntakaavassa alue on merkitty kulttuuriympäristön ja maiseman kannalta tärkeäksi kohteeksi, lentomelualueeksi, taajamatoimintojen alueeksi sekä liikennealueeksi, jonka toissijainen käyttötarkoitus on taajamatoimintojen alue. Uudenmaan 2. vaihemaakuntaakaavassa Malmin lentoasema on merkitty kulttuuriympäristön vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi, valtakunnallinen (RKY 2009), sekä lentomelualueeksi. Ilmailukäytön jatkaminen on ainoa keino turvata kokonaisvaltaisesti lentoaseman kulttuurihistoriallisten merkitysten säilyminen. Mikäli toiminta kuitenkin lakkaa, on aluetta luontevinta kehittää avoimena virkistys- ja liikuntaympäristönä. Tällaisessa käytössä esim. useiden harrastus- ja urheilumuotojen keskittymänä liikenteellisesti saavutettavasta paikasta voisi tulla vetovoimainen, koko pääkaupunkiseutua palveleva liikuntapaikka. Lentokentän rakennukset, rakenteet ja avoimet ulkotilat antavat mahdollisuuksia monenlaiselle toiminnalle. Ottaen huomioon lentoaseman rakennusperinnön suomat lähtökohdat kokonaisuus olisi myös kansainvälisesti kiinnostava.

5 (10) Keskusta- ja asuntovaltaisiin kortteleihin perustuva tiivis rakentaminen hävittäisi lentoaseman luonteen, olkoonkin, että lentoaseman keskeiset rakennukset ja kiitoratalinjaukset säilyisivät. Jos aluetta kehitetään osittain asumiseen ja muuhun täydennysrakentamiseen, tulee lentokentän kiitoradaston muodostama keskeinen avoin tila jättää aukio- ja viherympäristöksi. Kentän reuna-alueilla voi harkita täydennysrakentamista, joka sijoittelultaan ja kerroskorkeuksiltaan kuitenkin säilyttää ilmailuympäristölle ominaisen väljyyden ja avaruuden. Mahdollisuuksia täydennysrakentamisen painopisteen siirtämiseksi lähialueille esim. Tattarisuon suuntaan tulisi tutkia. Myönteistä kaava-aineistoissa esitetyissä kehitysnäkymissä on kentän nykyisten rakennusten, kenttärakenteiden ja kaupunkitilojen hyödyntäminen uuden alueen identiteetin tekijöinä. Uudisrakentamisen tulisi olla kuitenkin visioitua vähäisempää rakennustehokkuudeltaan ja -korkeuksiltaan. Tuomarinkylän kartanon keskeiset alueet sekä Vantaanjokeen rajautuvat peltoaukeat on osoitettu viher- ja virkistysalueeksi. Kartanosta lounaaseen sijaitseville pelloille sekä Tuusulanväylän ja kartanon välille on sen sijaan osoitettu asuntovaltaista aluetta (A2), jolla korttelitehokkuus olisi 1,0 2,0 tai perustellusti suurempi korttelimaan ollessa pinta-alasta keskimäärin 60 % tai enemmän. Asuntoalueiden läpi kulkee pikaraitiotieyhteys. Kartanon rakennusryhmän ja uuden asuntoalueen väliin jäisi varsin kapea vihervyöhyke. Tiivis kaupunkimainen uudisrakentaminen sijoittuisi aivan Tuusulanväylän vartta lukuun ottamatta valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY 2009). Tuomarinkylän kartano 1700-luvun lopun pää- ja piharakennuksineen, 1900-luvulla rakennettuine talousrakennuksineen, puistoineen ja peltoalueineen muodostaa Vantaanjokivarren kulttuurimaisemaan hyvin säilyneen kartanolaitosta edustavan kokonaisuuden. Kartanoon johtaa etelästä Vanhastakaupungista vanha tieyhteys. Arvokkaan rakennusperinnön ohella kokonaisuuden arvoa nostaa kartanonmäkeä ympäröivä viljelysmaisema, joka on osa Vantaanjokilaakson valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Kartanon alueesta on kehittynyt monipuolinen virkistystoiminnan keskus, mikä tukee rakennusperinnön ja maiseman ylläpitoa. Osoitettaessa alueelle muuttuvaa maankäyttöä on pidettävä huolta siitä, ettei kulttuuriympäristön arvoja ja virkistystoiminnan edellytyksiä heikennetä. Uudenmaan maakuntakaavassa Tuomarinkylän kartanon alue peltoineen on osa Vantaanjokilaakson laajempaa kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta tärkeää aluetta sekä virkistysaluetta. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa kartano on merkitty kulttuuriympäristön vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi, valtakunnallinen (RKY 2009). Kaavaluonnokseen nähden kartanoalueen etelä- ja pohjoispuolelta on poistettu muutama asuntovaltaisen alueen ruutu ja muutettu virkistys- ja viheralueeksi. Samalla Uusipellolle, koirakeskuksen paikalle ja Siliuksenmäelle jäävän asuntorakentamisen tehokkuutta on kuitenkin nostettu yhdellä luokalla siten, että rakentamisen kokonaistehokkuus kasvaa huomattavasti luonnosvaiheesta. Kartanon ympärille jää hieman leveämpi vihervyöhyke, mutta ero tiiviin asuinalueen ja avoimen kartanomaiseman välillä jyrkkenee tehokkaamman rakentamisen myötä. Rakentaminen tulee sovittaa viljelysmaisemaan siten, että asuntovaltainen alue muodostuu reuna-alueiltaan väljemmäksi. Kaavaluonnos kohdistaa myös kantakaupunkiin, sen lähiympäristöön ja vanhoille esikaupunkialueille suuria paineita kaupunkirakenteen tiivistämiseen. Kaavaselostuksessa todetaan, että nykyisen kantakaupungin alueella asunto- ja toimitilarakentamisen kasvumahdollisuudet liittyvät Länsisataman, Kalasataman ja Pasilan lisäksi ranta-alueiden käytön tehostamiseen, joukkoliikennehankkeisiin sekä liikenteen muutosalueisiin kantakaupunkiin johtavien pääväylien varsilla. Näin esimerkiksi Katajanokalla, Hakaniemessä, Hakaniemenrannassa, Töölössä, Salmisaaressa ja Meilahdessa katsotaan olevan mahdollisuuksia tehostaa rakentamista. Kantakaupunki voisi

6 (10) täydentyä myös nykyisten kortteleiden sisällä, ullakoilla, piharakennuksissa ja toimitilojen osalta myös maan alla sekä sisäpihoilla. Kaavakartalla kantakaupungille ja muille keskusta-alueille ei ole annettu rakennustehokkuutta lukuun ottamatta kaupunkibulevardeihin rajautuvia alueita, joilla se olisi pääsääntöisesti yli 1,8. Kaikkia keskustoja koskevassa määräyksessä kuitenkin todetaan, että keskustoja tiivistetään ja kehitetään urbaanina kaupunkirakenteena. Kun useat alueet ovat jo valmiiksi tiiviisti rakentuneita ja parhaimmillaan arvostettuja kaupunkirakennustaiteellisia kokonaisuuksia, vaatii täydennysrakentaminen malttia ja taitavaa sovittamista, sikäli kun se on lainkaan mahdollista. Kantakaupungin alueella on vähennetty viheraluetta kaavaluonnokseen nähden siten, että Nordenskiöldinkadun varrella on lisätty kantakaupunkimerkintää (C2) vanhan jäähallin koilliskulmassa. Mannerheimintien varrella, Mäntymäenkentän kohdalla kantakaupunkimerkintää on lisätty Oopperatalon ja Kisahallin ympäristössä osittain olympiarakennusten valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön alueelle. Kaavaratkaisussa on huolehdittava siitä, että se ei johda rakentamiseen, joka heikentäisi olympiarakennusten asemaa kenttien ja puiston muodostamassa avarassa ympäristössä. Tästä syystä kantakaupunkimerkintä on poistettava Kisahallin ja Mäntymäen kentän ympäristöstä ja palautettava se viheralueeksi. Historiallinen matala keskusta ja merellisen silhuetin säilyttäminen on yksi kaavan myönteisistä tavoitteista. Tavoitetta voisi vielä tarkentaa siten, että Helsingin niemellä sijaitseva kantakaupunki rauhoitettaisiin korkealta rakentamiselta. Kaupunkisuunnitteluviraston korkean rakentamisen selvitys (2011), johon kaavaaineistossa viitataan tarkempaa suunnittelua ohjaavana osoittaa kuitenkin Punavuoren Länsisataman puoleisen laidan mahdolliseksi korkealle rakentamiselle. Lähiöiden suunnittelu perustui usein rakennusten ja rakentamattoman alueen välisen suhteen, maisematilojen ja topografian taitavaan hyödyntämiseen. Esimerkiksi Pihlajamäen ja Herttoniemen asuinalueet sijoittuvat Helsingin suurmaisemassa ominaisille pitkille, rinteiltään metsäisille kallioselänteille. Useat ns. metsälähiöt on suunniteltu topografisista lähtökohdista, mikä tuo esille selänteiden ja laaksojen vaihtelun helsinkiläisessä maisemassa. Matalat rakennukset myötäilevät maaston muotoja ja pistetalot korostavat sen korkeimpia kohtia. Alueiden tiivistäminen tai niiden viereinen, maaston korkeuseroja latistava uudisrakentaminen ei saisi hävittää kaupunkikuvasta tätä suurmaisemallisesti merkittävää elementtiä. Pihlajamäen ympäristöön, erityisesti eteläpuolelle osoitettu tehokas rakentaminen uhkaa esimerkiksi peittää taakseen korkean kallioselänteen, jolle lähiö on rakennettu, ja heikentää sen korkeimmille kohdille rakennettujen tornitalojen asemaa maisemassa. Itäväylän kattaminen ja sen päälle visioitu tehokas rakentaminen aivan Herttoniemen vanhan asuinalueen kylkeen puolestaan heikentäisi vastaavalla tavalla alueen länsipäässä sijaitsevan mäen ja sille rakennettujen pistetalojen maisemallisesti huomattavaa asemaa. Kaava-aineistoon kuuluva Kaupungin muutos ja kulttuuriympäristöt -selvitys sisältää analyysin, jossa tuodaan hyvin esille 26 esikaupunkialueen muutoksensietokyky täydennysrakentamista ajatellen. Alueiden sisäisen muutosherkkyyden ohella on tärkeää tarkastella myös niiden reunamilla ja suurmaiseman keskeisissä näkymissä mahdollista muutosta. Puolustusvoimilta vapautuvat sotilassaaret Vallisaari, Kuninkaansaari, Isosaari, Kuivasaari ja Pikku-Kuivasaari on osoitettu kaavassa merellisen virkistyksen ja matkailun alueiksi. Saaret ovat kokonaisuudessaan RKY-alueita: Isosaari, Kuivasaari ja Pikku-Kuivasaari osana kohdetta Pääkaupunkiseudun I maailmansodan linnoitteet, Vallisaari ja Kuninkaansaari kuuluen Suomenlinnan aluerajaukseen. Melkin saarelle Lauttasaaren edustalla esitetään kaavassa ympärivuotista

7 (10) asumista ja virkistyskäyttöä. Saarelle liikennöitäisiin vesiteitse. Saaren pohjoisosa on osoitettu asuntovaltaiseksi alueeksi (A3), eteläosa viher- ja virkistysalueeksi. Saarille osoitettu maankäyttö soveltuu niiden kehittämisen lähtökohdaksi. Suomenlinnan maailmanperintökohde Suomenlinnan maailmanperintökohde on lisätty ehdotusvaiheessa kaavakartalle. Suomenlinnan aluekokonaisuutta koskee sen arvoja turvaava määräys: Unescon maailmanperintökohdetta tulee hoitaa ja kehittää asumisen, kaupan ja julkisten palvelujen, toimitilojen, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen, matkailun sekä puolustusvoimien käyttöön niin, että alueen maailmanperintöarvo ei heikenny. Varsinaisen kohderajauksen lisäksi kaavakartalle on merkittävä myös hyväksymispäätöksen yhteydessä vahvistettu suojavyöhyke. Suomi on sitoutunut noudattamaan maailmanperintösopimusta, mikä edellyttää maailmanperintökohteiden turvaamista kansalliseen lainsäädäntöön perustuvin keinoin. Suojavyöhykkeen on tarkoitus turvata maailmanperintökohteen yleismaailmallisen arvon (OUV outstanding universal value) säilyminen. Maankäytön intensiteetti voi olla kuitenkin erilaista suojavyöhykkeen eri alueilla. Suomenlinnan maisemalle ja historialle on ominaista, että kaupunki on koko ajan kasvanut ja kehittynyt sen taustalla. Museovirasto on valmistellut suoja-alueen vyöhykkeistämistä jakaen sen kolmeen alueeseen. 1. vyöhyke käsittää itse maailmanperintökohteen, 2. vyöhyke lähialueen saaret ja luodot (Lonna, Harakka, Pormestarinluodot, Vasikkasaari, Vallisaari ja Kuninkaansaari) ja 3. vyöhyke kantakaupungin rantavyöhykkeen Hernesaaresta Katajanokalle, Kruunuvuorenrannan ja Santahaminan. Lähialueen saaret liittyvät tiiviisti Suomenlinnan maisemaan ja historiaan. Niillä on puolustusvarustuksia tai rakennuksia, jotka liittyvät Suomenlinnan toimintaan. Vyöhykkeen 2. käytön tulisi perustua ensisijassa olevan rakennusperinnön hyödyntämiseen. Täydentämisen tulee olla pienimuotoista ja maisemallisilta vaikutuksiltaan mahdollisimman vähäistä. Kantakaupungissa Helsinki on säilyttänyt horisontaalisen silhuettinsa, mikä on edelleen yleiskaavan tavoitteena ja hyvä lähtökohta myös Suomenlinnan huomioon ottamiseksi. Maankäytön suunnittelua säätelee jo lähiympäristön historiallisen rakennuskannan mittakaava, mikä merkitsee samalla suotuisaa kehitystä myös Suomenlinnan kannalta. Vastaavasti Laajasalon ja Santahaminan suunnalla hallittu kehitys, jossa rakennuskorkeudet suhteutetaan saarten silhuettiin ja merimaiseman näkymiin palvelee Suomenlinnaan kohdistuvien vaikutusten huomioon ottamista. Suojavyöhykettä koskien alueen suunnittelussa on arvioitava ja otettava huomioon Suomenlinnaan kohdistuvat vaikutukset. Arkeologinen kulttuuriperintö Kaavalla tulee toteutuessaan olemaan huomattava vaikutus arkeologiseen kulttuuriperintöön. Museovirasto kiinnittää lausunnossaan huomiota erityisesti ensimmäisen maailmansodan aikaisiin linnoitteisiin ja vedenalaiseen kulttuuriperintöön. Kaava osoittaa tehostuvaa rakentamista useille alueille, joilta tunnetaan ensimmäisen maailmansodan aikaisia Helsingin maalinnoituskohteita. Kaikki Helsingin maalinnoituksen linnoitteet ovat muinaismuistolain (295/1963) tarkoittamia ja rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Jotta linnoitusvyöhykkeen suojelutavoitteet ja kaupunkirakentamisen tiivistäminen olisi voitu sovittaa yhteen, kaavan valmistelussa olisi pitänyt yhteistyössä museoviranomaisten (Museovirasto, Helsingin kaupunginmuseo) kanssa arvioida kaavassa mahdollistetun rakentamisen vaikutukset muinaisjäännöksiin. Koska kaavan luonnosvaiheessa Museoviraston ehdottamaa analyysiä ei ole tehty, eikä maalinnoituksista

8 (10) ole myöskään käytettävissä ajankohtaista maastotutkimuksiin perustuvaa tietoa, ei ole mahdollista ratkaista sitä, voidaanko linnoituskohteisiin esitettyä rakentamista toteuttaa. Muuttuvan maankäytön alueilla tullaan jatkossa tarkemman suunnittelun yhteydessä tarvitsemaan sekä kokonaistilanteen arviota että tarkentavia maastoselvityksiä. Helsingin maalinnoitus on inventoitu viimeksi kokonaisuudessaan 1995. Arkistoselvityksestä 2014 käy ilmi, että useiden linnoitekohteiden tilanne on sen jälkeen muuttunut ja monia laajojakin kohteita on poistettu ilman asianmukaista dokumentointia. Toisaalta myös joitakin uusia kohteita ja kohdetyyppejä (esim. majoitusalueet) on löytynyt. 1995 inventointi ei siis anna luotettavaa perustaa maalinnoitteiden suojelulle. Useita maankäytön keskeisiä muutosalueita on Helsingin saaristoalueella. Kaava tulee mahdollistamaan vesialueilla mm. rantojen muokkaamista, täyttöjä, uusia vesiliikenneyhteyksiä, siltojen rakentamista ja satamien kehittämistä, millä voi olla vaikutusta vedenalaiseen kulttuuriperintöön. Museovirastolla ei ole kattavaa tietoa Helsingin vesialueiden muinaisjäännöksistä. Vain Suomenlinnan lähiympäristössä on tehty systemaattinen arkeologinen vedenalaisinventointi, muutoin tieto on hajanaista perustuen pääasiassa harrastajasukeltajien toimintaan ja vesirakennushankkeiden yhteydessä tehtyihin suppeisiin inventointeihin. Muinaismuistojen turvaamiseksi kaavaehdotus on kuitenkin kehittynyt parempaan suuntaan luonnosvaiheesta. Kulttuuriympäristöistä on laadittu ehdotusvaiheessa teemakartta, jossa viitataan muinaismuistolailla suojeltujen kohteiden osalta Museoviraston ylläpitämään muinaisjäännösrekisteriin sekä lisäksi I maailmansodan linnoitteita koskevaan raporttiin. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa edellytetään neuvoteltavan museoviranomaisen kanssa. Kaavakartan yleismääräyksissä todetaan, että suunnittelussa tulee ottaa huomioon muinaismuistolain nojalla suojellut kohteet. Kaavan ohjausvaikutus, merkinnät ja määräykset Yleiskaavaehdotus on periaatteeltaan yleispiirteinen ja strateginen, mutta sen tulisi antaa lähtökohta hallitulle maankäytön suunnittelulle osayleiskaava- ja asemakaavatasoilla sekä ohjata erilaisten maankäyttöintressien yhteensovittamista. Suuren riskin muodostaa pääasiallista maankäyttöä osoittava karkea ruudukko, kun kaupungin eri osa-alueet rajautuvat kuitenkin eri logiikalla esim. maisemarakenteen ja erilaisten historiallisten tekijöiden mukaisesti. On kyseenalaista, ottaako yleiskaava tällaisena myöskään huomioon maakuntakaavan maankäytölle asettamia rajauksia. Uuden yleiskaavan mukaan helsinkiläinen maisema tulisi muuttumaan paikoin hyvin merkittävästi. Vaikutuksia maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuurimaisemaan, rakennusperintöön ja muinaisjäännöksiin on käsitelty kaavaselostuksessa kuitenkin hyvin yleisluontoisesti. Museovirasto esitti luonnosvaihetta koskevassa lausunnossaan, että kulttuuriympäristöistä laadittaisiin vaikutusten arviointi lähtökohtana Kaupungin muutos ja kulttuuriympäristöt -selvityksessä tunnistetut helsinkiläiset arvoympäristöt. Tällaista ei ole tehty. Yleiskaavaselostuksessa todetaan vain selvityksen antavan pohjan vaikutusten arvioinnille, kun yksittäiset kohteet tulevat otetuiksi huomioon tarkemmassa suunnittelussa. Kaavaehdotus ohjaa hieman luonnosta paremmin yksityiskohtaisempaa suunnittelua ja eri maankäyttöjen yhteensovittamista. Vierekkäisten ruutujen maankäyttö voitiin kaavaluonnoksen mukaan suunnitella ottamalla huomioon molempien pääkäyttötarkoitus. Nyt eri kaavamääräysten alaisten alueiden maankäyttö on sovitettava yhteen niin, että syntyy toimiva kaupunkirakenne erityisesti viheralueiden jatkuvuus turvaten. Määräyksessä todetaan kuitenkin, että alueilla ei ole tarkkaa rajaa. Maankäyttöä osoittaville ruuduille on osoitettu rakentamistehokkuus koskien asuntovaltaisia alueita sekä kantakaupungin kaupunkibulevardeihin rajautuvia alueita. Asuntovaltaisella alueella A1 ja kaupunkibulevardien varrella vähimmäistehokkuus olisi 1,8. Ohjaavuuden parantamiseksi alueiden A2 ja A3 tehokkuutta on muutettu luonnokseen nähden siten, että

9 (10) pelkän vähimmäistehokkuuden lisäksi on määritelty yläraja, josta voisi tosin perustellusti poiketa edelleen ylöspäin. Lähinnä nykyisille pientalovaltaisille alueille sijoittuvilla A4- alueilla korttelitehokkuus on ilmaistu muista poiketen enimmäismääränä. Kaavamääräysten tulkinnassa ohjeistetaan tarkastelemaan mitoitusta ruutua tai tonttia laajempina aluekokonaisuuksina, mikä voi edesauttaa sitä, että ympäristön luonteen niin vaatiessa voidaan paikoin rakentaa väljemmin. Koska yleiskaavan valmistelu ei sisällä riittävän yksityiskohtaista vaikutusten arviointia mm. siitä, miten kaupunkialueiden tehokas täydennysrakentaminen vaikuttaa kulttuuriympäristöltään merkittäviin kohteisiin, on tarkempiin selvityksiin perustuvassa yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa oltava mahdollisuus poiketa A1, A2 ja A3 -alueiden sekä kaupunkibulevardien rakentamistehokkuudessa perustellusti myös alaspäin. Kun yleiskaava on hyvin suurpiirteinen alueiden rajautumisen suhteen ja siirtää ratkaisuvastuuta asemakaavoitukselle esim. kaupunkikuvallisten arvojen ja ominaispiirteiden huomioon ottamisessa, on tarkemmassa suunnittelussa oltava joustoa tehokkuuden säätelyssä. Kaavaselostuksessa todetaan, että kaavakartan tehokkuusmerkinnöissä on huomioitu RKY-alueiden nykyinen korttelitehokkuus. Nähtävästi se ei tarkoita kuitenkaan sitä, että yleiskaavaehdotuksen tehokkuudessa olisi välttämättä pyritty vastaavaan tasoon. Tämä ilmenee Museoviraston edellä esille ottamissa kohteissa, joissa tehokkuus ylittää räikeästi nykytilanteen. Kaupungin muutos ja kulttuuriympäristöt -raportissa esitetyssä esikaupunkialueiden herkkyystarkastelussa sietokyvyltään herkimpiin kuuluvat RKY-alueet, DOCOMO-alueet ja asemakaavalla suojellut alueet on osoitettu tehokkuudeltaan A3-luokan (0,4 1,2) asuntovaltaisiksi alueiksi, jotta niiden kulttuurihistorialliset ja rakennustaiteelliset arvot säilyisivät. Epäselväksi jää, miten tämä vastaa alueiden toteutunutta tehokkuutta. Herkkyystarkastelussa kuitenkin todetaan, että täydennysrakentaminen on näillä alueilla mahdollista vain poikkeustapauksissa tai paikan ominaispiireisiin sovittaen. Kulttuuriympäristöjen osalta etenkin teemakartta ja täsmentyneet kaavamääräykset palvelevat entistä paremmin niiden huomioon ottamista. Koko kaava-aluetta koskien valtakunnallisesti merkittävät maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt on otettava oikeusvaikutteisina huomioon Kulttuuriympäristöt -teemakartalta. Lisäksi suunnittelussa tulee ottaa huomioon maakunnallisesti ja paikallisesti merkittävät maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt ja niiden ominaispiirteet sekä muinaismuistolain nojalla suojellut kohteet. Suunnittelussa on sovitettava yhteen kaavassa osoitettu maankäyttö ja maisema- ja kulttuuriympäristöarvot. Kaavamääräys on muutoin riittävä, mutta siinä tulisi käyttää oikeita ilmaisuja valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista ja valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä. Kulttuuriympäristöjä koskevalla teemakartalla esitetään valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt ja maisema-alueet, Unescon maailmanperintökohde, maakuntainventoinnin kohteet, rakennusperintölailla suojellut rakennukset, asemakaavoissa suojellut rakennukset ja alueet sekä Helsingin kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävät kohteet. Muinaisjäännökset ohjataan tarkistamaan muinaisjäännösrekisteristä. Valtakunnallisia kohteita ja muinaisjäännöksiä koskien edellytetään neuvoteltavan museoviranomaisen kanssa. Kulttuuriympäristöt -teemakartalla mainitaan myös alueisiin ja kohteisiin liittyvät inventoinnit ja selvitykset. Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitystä ennakoiden kehotetaan ottamaan selvää ajankohtaisesta päätöstilanteesta. Ajantasainen tilanne pitäisi selvittää periaatteessa myös muista alueista ja kohteista, koska esimerkiksi eri tavoin suojeltuja rakennuksia tulee vuosittain lisää. Lisäksi maailmanperintökohteen suojavyöhyke on esitettävä paitsi kaavakartalla myös teemakartalla. Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta on tuotava esille se, että muinaisjäännösrekisterin tiedon lisäksi yksityiskohtaisemman maankäytön suunnittelun yhteydessä on usein tarvetta

10 (10) arkeologisiin lisäselvityksiin. Selvitysten tarve arvioidaan yhteistyössä museoviranomaisen kanssa. Vedenalaisen kulttuuriperinnön huomioimisen kannalta on myönteistä, että teemakarttaan Merellinen Helsinki on lisätty yleissuunnitteluohjeena maininta vedenalaisen kulttuuriperinnön selvitystarpeen arvioimisesta vesialueiden jatkosuunnittelussa. Sama ohje on syytä lisätä myös kulttuuriympäristöjä koskevaan teemakarttaan. Näin toimimalla vedenalainen kulttuuriperintö näyttäytyy asianmukaisesti osana muuta kulttuuriympäristöä. Yleiskaavaselostuksen kulttuuriympäristöjä käsittelevään kohtaan on syytä lisätä maininta siitä, että muinaismuistolain nojalla suojeltuja kohteita on myös veden pohjassa. JOHTOPÄÄTÖKSET Yleiskaava on kehittynyt kulttuuriympäristöjen kannalta hyvään suuntaan, mutta ei kuitenkaan vielä täytä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kulttuuriympäristöä koskevaa erityistavoitetta eikä yleiskaavan vaikutusten arvioinnin vaatimuksia ja sisältövaatimuksia seuraavilta osin: Vaikutukset maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuurimaisemaan, rakennusperintöön ja muinaisjäännöksiin on selvitetty ja esitetty puutteellisesti. Yleiskaavaehdotus osoittaa useille alueille kulttuuriympäristön vaalimisen kannalta soveltumatonta tai liian tehokasta maankäyttöä. Näistä Vartiosaareen ja Malmin lentoasemalle esitetty maankäyttö on selkeimmin ristiriidassa kulttuuriympäristön arvojen kanssa. Suomenlinnan maailmanperintökohteen suojavyöhykettä ei ole esitetty kaava- ja teemakartoilla. Museovirasto pyytää saada viipymättä tiedoksi päätöksen kaavan hyväksymisestä valitusosoituksineen (MRL 67 ). Pääjohtaja Intendentti Juhani Kostet Elisa El Harouny Tiedoksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Helsingin kaupunki / Helsingin kaupunginmuseo