Asemakaavaselostus A-2651 Sykekatu

Asemakaavaselostus A-2651 Sykekatu TÄYDENTYVÄ LUONNOS 22.4.2016 Lahden tekninen ja ympäristötoimiala Maankäyttö ja aluehankkeet Kaavoitusarkkitehti Päivi Airas Suunnittelualue opaskartalla.

SELOSTUS A-2651 // D/3072/10.02.03.00.04/2013 2 6.4.2016 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE xx. PÄIVÄNÄ.KUUTA 2016 PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVAKARTTAA NRO A-2651 (SEKÄ KAAVAN MUKAISTA TONTTIJA- KOA M-xx-xx - M-xx-xx) (Sykekatu) toistaiseksi avoimia TAI tarkistettavia asioita SELOSTUSLUONNOS OAS:N LIITTEEKSI 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 TUNNISTETIEDOT Asemakaava koskee: PIRTTIHARJU 31, KORTTELI 31000 TONTTI 8 Asemakaavan muutoksella muodostuvat: Asemakaavamuutoksen yhteydessä tehdään sitova tonttijako. Kaavahanke sisältyy kaupungin vuoden 2015 kaavoitusohjelmaan. Kaavan vireille tulosta on ilmoitettu 4.3.2015 ja 15.3.2016 kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä. 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Suunnittelualue sijaitsee noin 5 km Lahden keskustasta länteen. Alue rajautuu lännessä Päijät-Hämeen keskussairaalan alueeseen ja etelässä Kanervan päiväkodin tonttiin, jotka ovat samaa korttelia kaava-alueen kanssa. Pohjoisessa ja koillisessa kaava-alue rajautuu Sykekadun toisella puolella Salpausselän ulkoilualueisiin ja kaakossa Kangaskadun omakotiasutukseen. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 4,5 ha.

SELOSTUS A-2651 // D/3072/10.02.03.00.04/2013 3 Ortokuvakartta.

SELOSTUS A-2651 // D/3072/10.02.03.00.04/2013 4 1.3 KAAVAN TARKOITUS Kaavan tarkoituksena on muuttaa Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialueen (AKR-6) asemakaavaa niin, että korttelille voitaisiin rakentaa VI- tai VII-kerroksisia asuinkerrostaloja täydentämään nykyisiä korttelipihoja. Muutoksen yhteydessä tarkistetaan myös ulkoiluvälinevarastojen sijoitus sekä autopaikat nykyisiä paikoitusalueita hyödyntäen. Uudisrakennukset on tarkoitus toteuttaa puurakenteisina. Uudisrakentamisen määrä tulisi olemaan noin 6000 6500 k-m², mikä mahdollistaa noin 150 asukkaan lisäyksen. Uusien autopaikkojen tarve on vastaavasti 75kpl. KAUPUNGIN STRATEGIA Uuden Lahden strategian määrittely on työn alla.

SELOSTUS A-2651 // D/3072/10.02.03.00.04/2013 5 1.4 SELOSTUS (OAS-LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 TUNNISTETIEDOT... 2 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI... 2 1.3 KAAVAN TARKOITUS... 4 KAUPUNGIN STRATEGIA... 4 Uuden Lahden strategian määrittely on työn alla.... 4 1.4 SELOSTUS (OAS-LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO... 5 1.5 LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA... 6 2 TIIVISTELMÄ... 7 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET... 7 2.2 ASEMAKAAVA... 7 2.3 TOTEUTTAMINEN... 7 3 LÄHTÖKOHDAT... 7 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA... 7 3.1.1 Yleiskuvaus... 7 3.1.2 Luonnonympäristö... 8 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 9 3.1.4 Maanomistus...12 3.2 SUUNNITTELUTILANNE...13 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset...13 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET...16 4.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE...16 4.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET...16 4.2.1 Aloite...16 4.2.2 Sopimukset...16 4.2.3 Pohjakartan tarkistaminen...16 4.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ...16 4.3.1 Osalliset...16 4.3.2 Vireilletulo...17 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt...17

SELOSTUS A-2651 // D/3072/10.02.03.00.04/2013 6 4.3.4 Viranomaisyhteistyö...17 4.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET...17 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet...17 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet...17 4.5 ASEMAKAAVAN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET...18 4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta...18 4.5.2 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu...19 4.5.3 Yhteenveto vaihtoehtojen vertailusta...19 4.5.4 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet...19 4.5.5 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset...19 5 KUVAUS...19 5.1 ASEMAKAAVAN RAKENNE...19 5.1.1 Kokonaisrakenne...19 5.1.2 Mitoitus ja aluevaraukset...19 5.1.3 Palvelut...19 5.2 VAT:in, MAAKUNTAKAAVAN JA YLEISKAAVAN SISÄLTÖVAATIMUSTEN TOTEUTUMINEN...19 5.3 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN...19 5.4 KAAVAN VAIKUTUKSET...19 5.4.1 Vaikutus rakennettuun ympäristöön ja liikenteeseen...19 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön...20 5.4.3 Muut vaikutukset...20 5.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT...20 5.6 KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET...20 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS...20 6.1 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT...20 6.2 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS...20 6.3 TOTEUTUKSEN SEURANTA...20 7 PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS / OAS-LUONNOS...20 8 SEURANTALOMAKE LISÄTÄÄN KAAVATYÖN EHDOTUSVAIHEESSA...20 1.5 LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA 1. asemakaavakartta A-2651 2. TILASTOLOMAKE

SELOSTUS A-2651 // D/3072/10.02.03.00.04/2013 7 2 TIIVISTELMÄ 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET Asemakaavan muutos on laadittu Lahden Talot Oy:n aloitteesta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma laadittiin ja asetettiin nähtäville kaavamuutoshankkeen kotisivulle 7.4.2016. Kaavamuutoksen aloituskokous pidetään xx.xx.2016. Kaavatyötä käsittelevä yleisötilaisuus järjestetään 13.4.2016 ja luonnosvaiheen kuuleminen järjestetään 7.4. 21.4.2016, jolloin pyydetään myös viranomaislausunnot. 2.2 ASEMAKAAVA Asemakaavan keskeinen sisältö Hakemuksessa esitettiin korttelin täydennysrakentamista kolmella uudella 6-kerroksisella asuinrakennuksella ja niiden erottamista omille tonteilleen. Tontille haettu lisärakennusoikeus on noin 6000 6500 k-m². Kaavanmuutostyössä tutkitaan myös muita mahdollisia tapoja toteuttaa hakemuksen mukainen lisärakentaminen. Kaavamuutosta viedään eteenpäin siten, että kaava mahdollistaisi rakentaa talot puukerrostaloina. Nykyisen rakennuskannan ja esitetyn lisärakentamisen yhteenlaskettu kerrosala tulisi olemaan noin 16600 17000 kem, mikä vastaisi tonttitehokkuutta e=0,37 0.38. Rakennusoikeuden lisäys olisi noin 3500 kem. 2.3 TOTEUTTAMINEN Asemakaavan toteutuksesta vastaavat Lahden kaupunki kunnallistekniikan osalta sekä yksityinen maanomistaja korttelialueiden osalla. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA 3.1.1 Yleiskuvaus Kaava-alue käsittää 44685m²:n suuruisen tontin, jolla sijaitsee yhteensä seitsemän (7) kaksi- ja kolmikerroksista asuintaloa. Rakennukset ovat valmistuneet 1976 Päijät-Hämeen keskussairaalan henkilökunnan asunnoiksi. Sivukäytävälliset asuintalot muodostavat kortteliin kolme suorakaiteen muotoista korttelipihaa, joita rajaa koko Sykekadun pituudelta pysäköintialueet ja talousrakennukset. Aluekokonaisuuteen kuuluu myös myöhemmin omalle tontilleen erotettu päiväkoti. Suunnittelualueen leveys on pääosaltaan noin 150m, kaventuen kuitenkin kiilamaisesti etelään mentäessä. Alueen pohjois-etelä -suuntainen pituus on noin 325m. Aluetta sivuaa Sykekadun katualue, jolle on suunnittelualueelta neljä tonttiliittymää. Kaavaalueen länsipuolella olevan keskussairaalan huolto- ja pysäköintiliikenne käyttää osittain

SELOSTUS A-2651 // D/3072/10.02.03.00.04/2013 8 Sykekatua. Sykekadulla on pysäköintitaskuja, jotka ovat Salpausselän virkistysalueen käytössä. Kaava-alueen itä- ja kaakkoispuolella, Sykekadun ja sen suuntaisen voimalinjan/metsäkaistan takana on omakotialue, jonka kokoojakatuna on Kangaskatu. 3.1.2 Luonnonympäristö Lahden maisemarakenteen merkittävin elementti on jääkauden seurauksena syntynyt Salpausselän reunamuodostuma. Ensimmäinen Salpausselkä on korkeimmillaan Lahden seudulla. Reunamuodostuma vaikuttaa monin tavoin muun muassa Lahden pienilmastoon, vesistöihin ja kasvillisuuteen. Kaava-alue sijaitsee Salpausselän reunamuodostuman laella. Suuressa mittakaavassa maasto tontilla on tasainen, pihakorkojen vaihdellessa välillä +154,4 156 mmpy N2000. Tontilla on kuitenkin kolme suppaa, joista syvin on 3metriä. Keskussairaalan suuntaan maastossa on rinne, joka laskee loivasti sairaalan pysäköintialueen suuntaan. Korttelipihat ovat lähes luonnon tilassa olevaa, varvikkopohjaista männikköä. Ympäröivä Salpausselän lakipuusto muodostaa maiseman suurmuodon. Suunnittelualueen rakennuskanta jää selkeästi latvuston alapuolelle. Salpausselän maaperä on hiekkaa ja moreenia, jonka rakennettavuus on hyvä. Lähialueella kaava-alueen itäpuolella on useita suppia. Kangaskadun kaakkoispuolella maasto vaihtelee voimakkaasti ja laskee lopulta suppamuodostelman kautta kohti Tapanilan aluetta. Kaava-alue ja sitä ympäröivän maaston muodot. Luonnon monimuotoisuus Sykekadun varrella kaava-alueen välittömässä läheisyydessä on kangasvuokkoesiintymä. Kangasvuokko on uhanalainen laji. Pohjavesi, vesistöt, vesitalous Salpausselän alue ja siten koko kaava-alue on pohjaveden muodostumisaluetta. Radon

SELOSTUS A-2651 // D/3072/10.02.03.00.04/2013 9 Lahti kuuluu korkean radonpitoisuuden alueeseen, minkä vuoksi radonsuojaus tulee ottaa kaikessa rakentamisessa huomioon rakennusjärjestyksen ohjeen mukaisesti. Ympäristöriskit Sairaala-alue kaava-alueen naapurissa on määritelty ympäristöriskikohteeksi. Maa- ja metsätalous Kaava-alue rajautuu Salpausselän metsäiseen virkistysalueeseen, jota hoidetaan virkistysalueena Lahden viheralueohjelman ohjeiden mukaisesti. Luonnonsuojelu Kangaskadun kaakkoispuolella oleva suppa- ja eroosiolaakso kaava-alueen lähellä (<100m) on lumokohde (Tapanilan aarnialue ja sen laajennus). Itse kaava-alueella ei ole luokiteltuja lumo-kohteita. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Tontilla on tällä hetkellä seitsemän kaksi- ja kolmikerroksista asuintaloa ja kolme talousrakennusta sekä autokatos. Rakennusoikeutta on käytetty 10551 k-m² ja olemassa olevan kaavan mukaan sitä on käyttämättä 2855 k-m². Asuntoja on 168, jossa on XXX asukasta Yhdyskuntarakenne Kaupunki- /taajamakuva Kaava-alueen rakennuskanta edustaa 1970-luvun aluerakentamista ja liittyy Päijät-Hämeen keskussairaalan toteutukseen. Itse kaava-alueella ei rakentamisen jälkeen ole tapahtunut oleellisia muutoksia rakennuskannassa. Asuminen Asunnot on rakennettu alun perin sairaalan työsuhdeasunnoiksi. Nykytilanne? Palvelut Etäisyys Lahden keskustaan, missä on kattava palvelutarjonta, on noin 5 km. Kaupungin ylläpitämä Kanervan päiväkoti sijaitsee kaava-alueen vieressä. Lähimmät ala-asteen koulut ovat Jalkarannassa ja Kärpäsessä (molempiin n. 2 km). Lähimmät päivittäistavarakaupat ovat vajaan 2 kilometrin päässä Metsäkankaalla ja Hollolan puolella. Kaava-alue kuuluu Keskustan terveysaseman alueeseen. Työpaikat, elinkeinotoiminta Keskussairaalassa on noin xxxx työpaikkaa. Virkistys Kaava-alue liittyy Salpausselän alueeseen (Ilvessuonkangas), missä on monenlaiset mahdollisuudet ulkoiluun (ekosysteemipalvelut) ympäri vuoden. Liikenne Kaava-alueen ajoneuvoliikenne tapahtuu Sykekadun kautta. Hämeenlinnantielle valtakunnan tieverkkoon on noin 500m. Lahden matkakeskukseen (rautatieasema ja linja-autoasema) on matkaa n. 5km. Kaava-alue kuuluu intensiiviseen joukkoliikennevyöhykkeeseen (YK 2015 selvitys). Keskussairaalakadulla, johon Sykekatu liittyy, kulkee useita bussilinjoja. Bussiyhteydet: 3S, 4, 4C, 8, 11, 35 ja 87. Sykekadulta on yhteydet pyörätieverkkoon, Salpausselän ulkoilureiteille ja sairaala-alueelle

SELOSTUS A-2651 // D/3072/10.02.03.00.04/2013 10 Osa sairaalan huolto- ja pysäköintiliikennettä käyttää Sykekatua. Sairaalan hälytysajoa reitille ei ole ohjattu. Tehty ajorata ja pyörätie ovat osittain tontilla (rasite). Rakennettu kulttuuriympäristö (RKY, MARY, LaRY) ja muinaismuistot Alueella on arvotettu arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi ns. moderni kohteena (Selvitys Lahden sodanjälkeisestä rakennusperinnöstä) osana Päijät-Hämeen keskussairaalan aluekokonaisuutta. Em. selvityksessä kohdetta on kuvattu seuraavasti (lyhennelmä): Vuoden 1943 keskussairaalalaki ja valtioneuvoston vuonna 1947 antama määräys Lahden keskussairaan perustamisesta tekivät sairaalasta [uudelleen] ajankohtaisen, mutta lopullisiin tuloksiin päästiin vasta 1966, jolloin asemakaavapäällikkö Olavi Laisaari laati keskussairaalaa, sen asuntoja ja sairaanhoitajakoulua varten asemakaavan. Se vahvistui vielä samana vuonna. Vuonna 1970 solmittiin suunnittelusopimus arkkitehti Helge Railon kanssa. Rakentaminen aloitettiin 1972, ja neljä vuotta myöhemmin ensimmäiset potilaat otettiin sisään. Vuonna 1978 sairaala oli valmis, ja siitä tuli Lahden keskussairaalan sijasta Päijät- Hämeen keskussairaala. Se oli viimeinen valtion rakennuttama keskussairaala. Keskussairaalahankkeen toinen, asuinrakennusvaihe alkoi 1975, jolloin sairaalan läheisyyteen rakennettiin 148 asuntoa henkilöstölle. Urakka valmistui seuraavana uonna. Suunnittelijana oli arkkitehti Helge Railo. Asunnot muodostavat kolme L:n muotoista lomittain asetettua ryhmää, joiden väliin jää suojaisat piha-alueet. Päiväkoti sijaitsee ryhmien eteläpuolella. Alun perin suunnitelmaan sisältyi näiden lisäksi myös pieni ostoskeskus ja potilashotelli sekä runsaasti erilaisia leikki- ja pelikenttiä, mutta suunnitelmat supistuivat ajan myötä. Asuintalot ovat luhtityyppisiä, kaksikerroksisia rivitaloja. Julkisivut ovat hyvin yksinkertaisia ruudukkoja, materiaalina betoni ja Glasal-levy. Arkkitehtonisina kohokohtina toimivat kookkaat puolipyöreät betoniset porrastornit. Selvityksen kohdekartta alla. Alueella ei tiettävästi ole muinaismuistoja.

SELOSTUS A-2651 // D/3072/10.02.03.00.04/2013 11 Tekninen huolto Alue on kunnallistekniikan, vesi- ja energiahuollon, jätehuollon ja tietoliikenteen sekä kaukolämmön piirissä. Erityistoiminnat Sykekadun kaakkoispuolella on LE:n 20kV:n ilmajohto ja siihen liittyvä puistomuuntamo. Sähkölinja jatkuu virkistysalueelle jakautuen metsässä pohjoiseen ja itään. Osittain samassa linjassa maan alla on kaasujohto, joka johtaa Sykekadun ja huoltotien rinnalla aina sairaalalle asti. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Keskussairaalankadun ja Hämeenlinnantien liikennemelu ei kantaudu häiritsevästi kaavaalueelle. Keskussairaalan toiminnasta aiheutuvaa melua ympäristöön ei ole tutkittu. Sosiaalinen ympäristö Lahden kaupunki on karttakyselyllä selvittänyt päiväkotien tapaa käyttää lähiluontoa toiminnassaan sekä päiväkotien toiminnassa käytettyjä kulkureittejä. Kaava-aluetta on käytetty kauttakulkuun matkalla luontoon. Kaava-alueen lähiluonto on tärkeä päiväkodin toiminnassa. Kartta päiväkodin lähiluonnosta seuraavalla sivulla.

SELOSTUS A-2651 // D/3072/10.02.03.00.04/2013 12 Kartta. Päiväkodin (punainen piste) käyttämä lähiluonto, pistemäiset ja aluekohteet, kulkureitit.. 3.1.4 Maanomistus Kaava-alue on yksityisomistuksessa (Lahden Talot Oy)

SELOSTUS A-2651 // D/3072/10.02.03.00.04/2013 13 3.2 SUUNNITTELUTILANNE 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Maakuntakaavassa alue on palvelujen aluetta (P). Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittävien julkisten tai yksityisten palvelujen ja hallinnon alueita. P Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta.

SELOSTUS A-2651 // D/3072/10.02.03.00.04/2013 14 Yleiskaava Lahden oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa suunnittelualue on asuinaluetta (A). PY-9 Ote Lahden yleiskaavasta 2025.

SELOSTUS A-2651 // D/3072/10.02.03.00.04/2013 15 Asemakaava Kaava-alueella on voimassa 26.5.2005 vahvistettu asemakaavan muutos A-2270, joka käsittää paitsi kaava-alueen, myös sairaala-alueen sekä osan Salpausselän virkistysaluetta. Voimassaolevassa asemakaavassa suunnittelualue on Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialuetta. Tontille saa rakentaa päiväkodin ja avoterveydenhoidon käyttöön tulevia tiloja (AKR-6). IV enimmäiskerrosluku 13406 k-m² Suunniteltu rakennusoikeus e=0,30 Rakennusoikeus määritelty tehokkuusluvulla 1 ap/as autopaikkamääräys, 1 autopaikka asuntoa kohden pv-1 VEDENHANKINNALLE TÄRKEÄ POHJAVESIALUE. ALUEELLA EI SAA VAARANTAA POHJAVEDEN LAATUA EIKÄ MÄÄRÄÄ. Ote voimassaolevasta asemakaavasta.

SELOSTUS A-2651 // D/3072/10.02.03.00.04/2013 16 Lähiympäristön kaavatilanne Kaava-alueen länsipuolella, samassa korttelissa on sairaalan korttelialue YS-8. Kaava-alueen ja sairaalan rakennusalueiden väliin jää leveä vyöhyke, jolle rakentamista ei ole osoitettu. Kaava-alueen kaakkoispuolella on omakotialue, jonka kaava-alueesta erottaa Sykekadun katualue ja puistoalue. Kaava-alueen koilliskulmassa, laajan Salpausselän virkistysalueen (VL, VR-3; Ilvessuonkangas) reunassa on liikennealueena merkitty pysäköintialue (LP), jota ei ole toteutettu. Rakennusjärjestys Rakennusjärjestys Lahti, Nastola, Kärkölä on tullut Nastolan osalta voimaan 1.4.2013 ja Lahden ja Kärkölän osalta voimaan 1.5.2013. Pohjakartta Pohjakartan tarkistus on tehty. Muut aluetta koskevat päätökset, suunnitelmat tai ohjelmat (tarvittaessa) EI OLE. Laaditut selvitykset Kaavatyön aikana tai aiemmin laaditut selvitykset -yleiskaavatyön aikana tehdyt selvitykset 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE Hakemus 4.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET 4.2.1 Aloite Asemakaavan muutos on tullut vireille Lahden Talot Oy:n aloitteesta. 4.2.2 Sopimukset Asemakaavatyön yhteydessä tehdään tarvittaessa maankäyttösopimus yksityisten maanomistajien kanssa. 4.2.3 Pohjakartan tarkistaminen Alueen pohjakartta on tarkistettu ennen kaavaehdotuksen laatimista. Pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen 1284/1999 vaatimukset. 4.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ 4.3.1 Osalliset MRL 62 :n mukaan osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään.

SELOSTUS A-2651 // D/3072/10.02.03.00.04/2013 17 Osallisia ovat: OSALLISTEN LISTAN MUKAAN - Alueen maanomistajat - Muut vaikutusalueen kiinteistöjen omistajat, asukkaat ja yritykset - Kaupungin hallintokunnat - Päijät-Hämeen liitto - Hämeen ELY-keskus / ympäristö - Uudenmaan ELY-keskus / liikenne - Lahden kaupunginmuseo - Erityistehtäviä hoitavat yhteisöt - Muut yhdistykset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään 4.3.2 Vireilletulo Asemakaavatyön vireille tulosta on ilmoitettu MRL 63, 2 mom. mukaisesti 4.3.2015 ja 15.3.2016 julkaistuissa Lahden kaupungin vuosien 2015 ja 2016 kaavoituskatsauksessa (2016-18 kohde 16). 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma laadittiin ja asetettiin nähtäville kaavamuutoshankkeen kotisivulle 07.04.2016. Kaavatyötä käsittelevä yleisötilaisuus järjestetään 14.04.2016. Alueen naapurikiinteistöille ja maanomistajille on toimitettu postitse kaavaluonnos ja OAS. Valmisteluvaiheen kuuleminen järjestettiin 07.04. 21.04.2016. Kaavatyöhön liittyvää aineistoa on nähtävillä kaavahankkeen kotisivulla Internetissä. 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Kaavamuutoksen aloituskokous pidetään xx.xx.20xx. Valmisteluvaiheen kuuleminen järjestetään 07.04. 21.04.2016, jolloin viranomaisille toimitetaan OAS ja kaavaluonnosvaihtoehdot ja pyydetään niistä viranomaislausunnot. Kaavatyö on esitelty ELY-kaavaneuvottelussa xx.xx.2016. 4.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Kaavan tarkoituksena on muuttaa Asuinkerrosralojen ja rivitalojen korttelialueen (AKR-6) asemakaavaa niin, että korttelille voitaisiin rakentaa VI- tai VII-kerroksisia asuinkerrostaloja täydentämään nykyisiä korttelipihoja. Muutoksen yhteydessä tarkistetaan myös ulkoiluvälinevarastojen sijoitus sekä autopaikat nykyisiä paikoitusalueita hyödyntäen. Uudisrakennukset on tarkoitus toteuttaa puurakenteisina. Uudisrakentamisen määrä tulisi olemaan noin 6000 6500 k-m², mikä mahdollistaa noin 150 asukkaan lisäyksen. Uusien autopaikkojen tarve on vastaavasti 75kpl. 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet Lahden strategia Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet (Asemakaavan suhde ohjaaviin kaavoihin ja VAT:iin, voimassaolevasta asemakaavasta johdetut tavoitteet) Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet (esim. ympäristönsuojelutavoitteet) 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet Osallisten tavoitteet - asukasilta Selvitetään tarve laajentaa kaavanmuutoksen rajausta niin, että Sykekadun jatkeena oleva tieyhteys tontin pohjoisosassa ja osittain myös virkistysalueella muutetaan katualueeks i. Selvitetään liikennealueen (LP) tarpeellisuus.

SELOSTUS A-2651 // D/3072/10.02.03.00.04/2013 18 4.5 ASEMAKAAVAN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET 4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Esitellään vaihtoehdot ja niiden keskeinen sisältö ja karsinnan perusteet.

SELOSTUS A-2651 // D/3072/10.02.03.00.04/2013 19 4.5.2 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Valmisteluvaiheen kuulemiseen valmisteltava kaavaluonnosvaihtoehto, josta pyydetään lausunnot ja mielipiteet. Vaihtoehtojen suhde kaavan tavoitteisiin Käytettävät arviointimenetelmät ja asiantuntijat sekä osallistuminen. 4.5.3 Yhteenveto vaihtoehtojen vertailusta Yhteenveto kaavan vaikutusten arvioimiseksi suoritetuista selvityksistä 4.5.4 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet TÄYDENNETÄÄN KAAVATYÖN EDETESSÄ 4.5.5 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Luottamuselinkäsittelyjen ja päätösten päivämäärät (lomakkeella) TÄYDENNETÄÄN KAAVATYÖN EDETESSÄ 5 KUVAUS KAPPALE ALAKOHTINEEN TÄYDENNETÄÄN KAAVATYÖN EDETESSÄ 5.1 ASEMAKAAVAN RAKENNE 5.1.1 Kokonaisrakenne Kuvaus kokonaisrakenteesta: Korttelialueet ja tontit, niiden pinta-alat, rakennusoikeudet, liittymät, kerrosluvut, mahdolliset tarkentavat kaavamääräykset 5.1.2 Mitoitus ja aluevaraukset *SELOSTUSLUONNOKSESSA VAIN EHDOTETTU LISÄRAKENTAMINEN Asuinkerrostalojen korttelialueet (AK): - tonttien pinta-ala yhteensä xxxx m 2 - tonttien yhteenlaskettu rakennusoikeus xxxx k-m 2 - tehokkuus e = 0,xx - asuntoja (laskettuna 1 as/75 k-m 2 )* 80 kpl - asukkaita (laskettuna 1 as / 40 k-m 2 )* n. 150 - autopaikkoja (1 ap/ 80 k-m 2 )* 75 kpl 5.1.3 Palvelut Kaava-alueen tarvitsemien palvelujen määrä ja laatu ja sijoittuminen alueelle tai sen ulkopuolelle 5.2 VAT:in, MAAKUNTAKAAVAN JA YLEISKAAVAN SISÄLTÖVAATIMUSTEN TOTEUTUMI- NEN Lahden oikeusvaikutteista yleiskaavaa 2025 laadittaessa on otettu huomioon MRL 39 :n mukaiset yleiskaavan sisältövaatimukset, ja asemakaava on yleiskaavan mukainen. 5.3 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 5.4 KAAVAN VAIKUTUKSET 5.4.1 Vaikutus rakennettuun ympäristöön ja liikenteeseen Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön

SELOSTUS A-2651 // D/3072/10.02.03.00.04/2013 20 Vaikutukset kaupunkikuvaan Vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön Vaikutukset liikenteeseen 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Vaikutukset maisemaan Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon Vaikutukset kasvillisuuteen ja eläimistöön Vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin Vaikutukset maa- ja metsätalouteen 5.4.3 Muut vaikutukset Vaikutukset väestörakenteeseen ja elinoloihin Sosiaaliset vaikutukset Vaikutukset lapsiin Vaikutukset yhdyskunta- ja energiatalouteen Vaikutukset yritystoimintaan 5.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT 5.6 KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS KAPPALE ALAKOHTINEEN TÄYDENNETÄÄN KAAVATYÖN EDETESSÄ 6.1 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT 6.2 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS 6.3 TOTEUTUKSEN SEURANTA 7 PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS / OAS-LUONNOS Lahdessa 8.4.2016 Kaavoitusarkkitehti Päivi Airas 8 SEURANTALOMAKE LISÄTÄÄN KAAVATYÖN EHDOTUSVAIHEESSA