SEMAKAAVAN MUUTOS NO 7240. HERVANTA-7027 SEKÄ VIRKISTYSALUETTA :NÄYTTÄMÖNKATU 2 JA MATTI TAPION KATU 2). Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 10. päivänä syyskuuta 1993 päivättyä asemakaavakarttaa no 7240. Asemakaavan muutos koskee: Tampereen kaupungin Hervannankaupunginosan korttelia no 7027 sekä virkistysaluetta. Alue sijaitsee n. 9 km kaupungin keskustasta kaakkoon osoitteissa Näyttämönkatu 2 ja Matti Tapion katu 2. Liite 1. 1 PERUSTIEDOT 11 Suunnittelutilanne 11.2 Yleiskaava Kaupunginvaltuusto on 27.1.1988 hyväksynyt Tampereen yleiskaava 1988:n, jonka mukaan kaava-alue on julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta ja eteläreunassa lähivirkistysaluetta. Yleiskaavan 1992 luonnos määrittelee alueen pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi. Luonnos on hyväksytty kaupunginhallituksessa 26.11.1992 ja 3.5.1993. 11.3 Asemakaava Korttelissa 7027 on voimassa 5.3.1990 hyväksytty asemakaava no 6899. Sen mukaan kortteli on opetustoimintaa ja kulttuuritoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta. Korttelin pinta-ala on noin 42080 m2. Rakennusoikeus on e=0,25 vastaten kerrosalaa 10520 k-m2. Kerrosluku on kaksi. Korttelin pohjoiskulmassa on 60 k-m2:n suuruisen kioskin rakennusala. Keskeisellä mäellä on puuston säilyttämismääräys. Ramppipuistossa on voimassa 16.11.1982 vahvistettu asemakaava no 5916. Se on lähivirkistysaluetta. 11.5 Tonttijako ja -rekisteri Kortteliin ei ole hyväksytty tonttijakoa. Kaava-alueeseen sisältyy maarekisterialuetta.
11.8 Pohjakartta Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittausyksikön laatima ja se on tarkistettu v. 1993. 12 Maanomistus Alueen omistaa Tampereen kaupunki. 14 Rakennettu Y ~D äristö 14.1 Kokonaisrakenne Kaava-alueen ympäristö on rakentunutta asuntoaluetta etelä-hervannassa. Lähinaapurustossa on pienkerrostalo- ja rivitalotontteja. Pohjoispuolella on tontti seurakuntatalolle, jota ei ole vielä rakennettu. Länsi- ja eteläpuolelle on parhaillaan rakenteilla Hervannan valtaväylän kaksikaistainen ajorata ja Sääksjärvi - Hervanta-maantien jatke. 14.2 Maankäyttö Korttelinkoillisreunalle Näyttelijänkadun varteen on rakennettu sähkölaitoksen jakelumuuntamo. Muuten kortteli on rakentamaton. Puistoalueen eteläreunalle rakennetaan meluvalli maantien rakentamisen yhteydessä. Pohjoisnurkassa on käytöstä poistettu bussin päätepysäkki ja kääntöpaikka. 14.3 Palvelut Lähin koulu on nykyisin n. 600 m:n päässä, samoin lähipalvelukeskus ja päiväkoti. Hervannan keskustassa on niiden lisäksi runsas julkinen ja yksityinen palveluvarustus. 14.4 Yhdyskuntatekninen huolto Alue on liitettävissä kunnalliseen vesi- ja viemäriverkoctoon. Myös kaukolämpöjohto on vieressä. 15 LuonnonymDäristö Kaava-alueen pohjoisosassa on kaksi kukkulaa, jotka kohoavat 5 m ympäristöä korkeammalle. Eteläosa on suhteellisen tasainen. Alueella kasvaa sekametsää, pääpuulajeina koivu ja kuusi. Keskiosan ojan ympäristö on vähän soistunut. Maaperä on kalliota ja moreenia. Ojan ympäristössä on vähän turvetta.
16 Erityispiirteet ia suoielukohteet Suojelukohteita ei ole. 17 Ympäristön häiriötekiiät Tuleva maantie aiheuttaa ympäristöönsä iiikennemelua. 2 TAVOITTEET Asemakaavamuutos laaditaan yleiskaavan 1992 luonnoksen perusteella. Tavoitteena on saada valmiin kunnallistekniikan vieressä oleva alue käyttöön. Koulutoimen taholta on ilmoitettu, että kortteliin 7027 ei tulla rakentamaan koulua. Mikäli Sääksjärvi-Hervanta-maantien eteläpuolelle tulee vielä asuntoalue, Hervannan eteläisimmän koulun paikka on siellä. Laatimisvaiheen kuulemisessa naapuriyhtiö Asunto Oy MattiTapio esitti jatkotyössä otettavaksi huomioon seuraavaa: - Matti Tapion kadun jatkeena oleva viherkaista olisi mahdollisimman leveä (esitetty 13 m), - tontille tulevat lähimmät rakennukset olisivat yksikerroksisia, ja - viherkaistan reunaan ei tulisi jalkakäytävää. Tavoitteita on voitu valtaosaltaan noudattaa. 3 ASEMAKAAVA JA SEN PERUSTELUT 31 Yleisperustelu ja -kuvaus Koulutonttivarausmuutetaantavoitteidenmukaisesti asuntokäyttöön. Talotyypeiksi sopivat rakentuneen ympäristön mukaisesti pienkerrostalo ja rivitalo. Hervannan valtaväylän ajorata rakennetaan katualueen keskelle 30 m:n päähän itäpuolisesta alueen rajasta, joten tonttien rakennusalat voivat sijoittua valtaväylän puolella heti alueen valumavesien ojaston taakse. Välialueen puusto riittää melusuojana. Virkistysalueeksi esitettävänvyöhykkeen leveys on 30-35 m.
34.2 Maankäyttö Kortteli 7027 osoitetaan asuinkerrostalojen ja rivitalojen sekä muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueeksi. Tonttikoot ja rakennusoikeudet ovat seuraavat: pinta-alat rak.oikeus tehokkuus e= 7027-1 5330 2100 + v350 0,46-2 17170 6000 + v1000 0 41-3 9410 3000 + v500 0,37 Tontilla 1 on mahdollisuus rakentaa 10 % rakennusoikeudesta liiketilana (245 k-m2). Kerrosluvut vaihtelevat yhdestä kolmeen. Korkeimmat talot ovat Näyttämönkadun varressa koko asuntoalueen sisääntulon yhteydessä. Muuten pääasiallinen kerrosluku on kaksi, mutta piha-alueiden sisällä ja naapuriyhtiötä lähinnä itäreunalla kerrosluku on yksi. Rakennusten yhtäjaksoisten julkisivujen enimmäispituus on rajoitettu 33 metriin, jotta rakennusmassat sopeutuvat ympäristön olevaan rakennuskantaan. Pohjoispään kukkula ja Matti Tapion kadun päässä oleva korkeampi maaston osa on merkitty alueiksi, joilla maiseman luonnetta ei saa olennaisesti muuttaa. Tavoitteena on alueiden säilyminen metsäisinä. Näyttämön- ja Näyttelijänkatujen varsilla oleva puurivin istuttamisvelvollisuus on säilytetty kaavamuutoksessakin. 34.23 Virkistysalueet Korttelia ympäröivän virkistysalueen erikoispiirteenä on, että se toimii myös suojaviheralueena. Se tulee huomioida alueen hoitotoimenpiteissä. Maantien jatkeen varteen on merkitty meluvallin sijoituspaikka. Valli on jo suunniteltu aikaisemmin tehtäväksi lähinnä korttelin 7026 suojaamiseksi. 34.4 Yhdyskuntatekninen huolto Vesijohto, viemäri ja kaukolämpö ovat Näyttämönja Näyttelijänkaduilla. Tarvittavat kadut ovat jo valmiina. Sähkölaitoksen olevalle muuntamolle on merkitty rakennusala tontille 1.
rn 35 Luonnonympäristö Ympäristövaikutusten arviointi Rakentamisen myötä korttelin sisäosista tullaan poistamaan puustoa, mutta ei enempää kuin nykyisenkään asemakaavan mukaan. Ympärille jää vielä metsäiset reunavyöhykkeet. Alueen kautta kulkeva oja kiertää reunavyöhykkeen kautta. 37 Ympäristön häiriötekijät Hervannan valtaväylän ja maantien jatkeen tulevan liikenteen melusuojaus on hoidettu eteläpäässä meluvallilla ja pysäköintialueen sijoituksella ja valtaväylänpuolella metsävyöhykkeellä. Ennustetut liikennemäärät ovat v. 2010 alle 5000 ajoneuvoa/vrk. Siten esteettömänkin maaston laskennallinen melutaso jää valtaväylän puolella korttelin rajalla alle 50 db (A):n. Mikäli Hervannan valtaväylälle tulevaisuudessa rakennetaan toinen ajorata ja liikennemäärät vielä kasvavat, katualueen itäreuna tulee varustaa meluesteellä. 4 TOTEUTTAMINEN Korttelin rakentuminen on riippuvainen suhdanteiden kehityksestä. Valmiudet rakentamiselle ovat jo nyt olemassa muiden paitsi tontin 3 osalta. 5 SUUNNITTELUVAIHEET Ensimmäiset luonnokset 15.6.1993. Naapureiden As. Oy MattiTapion ja Tampereen seudun opiskelija-asuntosäätiön kuuleminen 3.- 23.8.1993. As. Oy MattiTapion kirje 18.8.1993. Alustava asemakaavaluonnos ja kuvite 18.8.1993, jotka ovat olleet RakA 154 9 mukaisesti nähtävillä 19.8. - 2.9.1993. Mielipiteitä ei jätetty. Ympäristölautakunnalle esittely 24.8.1993. Asemakaavan muutosehdotus no 7240, päivätty 10.9.1993. Maastoon merkitseminen 14.9.1993. Asianomaisten hallintokuntien lausunnot on pyydetty 22.9.1993 mennessä. Asemakaavan muutosehdotus on tehty Tampereen kaupungin ympäristöviraston kaavoitusyksikössä.
. 6 TILASTOTIEDOT Ks. tilastolomake. TAMPEREEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖVIRASTO KAAVOITUSYKSIKK~ No 7240 10.9.1993
. Kaave/päiväys 7240/10.9.1993! pinm-da A yhteensä l I I I l 1 I l I l I l I I j i l 1 1 I n I I I 1 1 1 1 YO 10 1 0 I -4.208 I -10520 1-1 YS l I I 1 l l l YM l 1 l I I I l YK