NYKYTILANNE, KAUPAN JA PALVELUJEN SELVITYS SEKÄ TYÖNUMERO: E26992 ROVANIEMEN KAUPUNKI VANTTAUSKOSKEN OSAYLEISKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY, OULU
Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 EMÄTILASELVITYS... 1 3 RAKENTAMISEN NYKYTILANNE... 2 4 PALVELUJEN JA KAUPAN VERKOSTOTARKASTELU... 4 4.1 Kaupan sijainninohjaus... 4 4.1.1 Maankäyttö- ja rakennuslaki... 4 4.2 Palveluverkon nykytilanne... 4 4.2.1 Kaupan palvelut... 4 4.2.2 Kunnalliset palvelut... 6 4.3 Palveluverkon kehitysnäkymät... 6 4.3.1 Väestökehitys... 6 4.3.2 Loma-asutus... 9 4.3.3 Kaupan palveluverkko... 9 4.3.4 Kunnalliset palvelut... 11 4.4 Johtopäätökset... 11 4.5 Lähteet... 13 5... 14 5.1 Väestön ja asuminen sijoittuminen... 14 5.1.1 Loma-asutuksen sijoittuminen... 18 5.2 Työpaikkojen ja tuotantotoiminnan sijoittuminen... 19 5.3 Vapaa-ajanalueiden sijoittuminen... 20 5.4 Yhdistävien liikenneväylien ja teknisen huollon sijoittuminen... 22 5.5 Johtopäätökset... 24 5.6 Lähteet... 25 S w e co Y m p ä r is t ö O y PL 88, 00521 Helsinki Mäkelininkatu 17 A, 90100 Oulu PL 453, 33101 Tampere PL 669, 20701 Turku w ww. s we c o. fi etunimi.sukunimi@sweco.fi puh. 010 2414 000 Y-tunnus 0564810-5
1 JOHDANTO Tämä selvitysraportti kokoaa yhteen Rovaniemen Vanttauskosken osayleiskaavoitusta varten tehdyt emätilaselvityksen, nykytilanteen analyysin, palvelujen ja kaupan verkostotarkastelun sekä yhdyskuntarakenteen analyysin. Nämä selvitykset on koottu samoihin kansiin, koska niiden sisällöt liittyvät kiinteästi toisiinsa. Selvitys on tehty Rovaniemen kaupungin tilaamana Sweco Ympäristö Oy:n Oulun ja Helsingin toimistoissa. Palvelujen ja kaupan verkostotarkastelun on tehnyt FM Kimmo Koski ja yhdyskuntarakenteen analyysin FM Susanna Harvio ja FM Johanna Lehto. Rakentamisen nykytilanteen on kartoittanut arkkitehti Riitta Yrjänheikki ja emätilaselvityksen taulukot ja kartan, Lapin Maanmittauslaitoksen aineiston pohjalta, kartoittaja Markku Nikula. 2 EMÄTILASELVITYS Alueelle on tehty emätilaselvitys Lapin maanmittaustoimistossa. Siinä on esitetty alueen emätilat vuonna 1969 sekä sen jälkeen lohkotut tilat palstoineen. Kaavoittaja on laskenut jokaiselle tilalle ja palstalle rantaviivan pituuden ja pinta-alan. Lisäksi on esitetty olevat rakennukset, joita on yhteensä 93 vakituisen asunnon ja 23 loma-asunnon rakennuspaikkaa. Selvityksen tulokset on esitetty exel-taulukossa ja kartalla. 1 (25)
3 RAKENTAMISEN NYKYTILANNE Suunnittelualueen nykytilanne on koottu kartalle, jossa on esitetty asumisen ja loma-asumisen alueet, maatalousalueet, palvelujen ja teollisuuden alueet sekä yhdyskuntateknisen huollon ja energiahuollon alueet (voimalaitos). Vanttauskoskelta löytyy myös kappelit ja hautausmaa. Kemijokiyhtiön omistamat ranta-alueet on merkitty suojaviheralueiksi, minkä lisäksi voimalaitoksen läheltä löytyy kalankasvatuslaitoksia. Kalankasvatusta Kemijoella voimalaitoksen eteläpuolella. Suunnittelualueella on kattava virkistysreitistö, johon kuuluvat valaistu kuntorata, ulkoilureitti/latu, moottorikelkkaurat sekä kevyenliikenteen väylä. Kemijoen rannassa on myös laavu, venevalkama ja uimapaikka. Uimapaikka löytyy myös Ison Kolulammen itäpäästä. 2 (25) Iso Kolulammen uimapaikka.
Alueella on vesijohtoverkosto sekä keskeisimmillä alueilla jätevesiverkosto. Lähipalvelut eli kauppa ja koulu sijoittuvat risteyksen tuntumaan. Ne (palvelut, työpaikat, virkistys) on käsitelty tarkemmin kohdassa 10 (Yhdyskuntarakenteen analyysi). 3 (25)
4 PALVELUJEN JA KAUPAN VERKOSTOTARKASTELU 4.1 Kaupan sijainninohjaus 4.1.1 Maankäyttö- ja rakennuslaki Eduskunta hyväksyi 15.3.2011 esityksen maankäyttö- ja rakennuslain vähittäiskauppaa koskevien säännösten muuttamisesta (HE 309/2010). Lakimuutos tuli voimaan huhtikuussa 2011. Lakimuutoksen keskeisenä tavoitteena on selkeyttää vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainnin ohjauksen tavoitteita ja periaatteita, vahvistaa seudullista näkökulmaa ja kokonaisvaltaista otetta kaupan palveluverkon kehittämisessä ja muutosten hallinnassa sekä yhdenmukaistaa kaupan ohjausta koskevat säännökset koskemaan kaikkia kaupan toimialoja. Vähittäiskaupan sijainnin ohjausta koskevien säännösten keskeisenä tavoitteena on kaupallisten palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden turvaaminen. Maankäytön suunnittelulla tulee luoda edellytykset asuinalueiden kaupallisten palvelujen tarjonnalle ja pyrkiä vaikuttamaan olemassa olevien palvelujen säilymiseen. Kaupallisten palvelujen tulee olla mahdollisuuksien mukaan saavutettavissa eri kulkumuodoilla. Tavoitteena on asiointiliikenteestä aiheutuvien haitallisten vaikutusten vähentäminen. Toinen vähittäiskaupan sijainnin ohjauksen keskeinen tavoite on keskusta-alueiden aseman tukeminen kaupan sijaintipaikkana. Keskusta-alueilla on tyypillisesti monipuolinen palvelutarjonta, asutusta ja hyvät liikenneyhteydet ympäröiviltä asuinalueilta eri liikennemuodoilla. Maankäytön suunnittelulla tulee luoda edellytykset kaupallisten palvelujen tarjonnalle keskusta-alueilla ja toisaalta edistää keskusta-alueiden olemassa olevan palvelutarjonnan säilyttämistä ja kehitysmahdollisuuksia. Rovaniemen maakuntakaava Alueella on voimassa vuonna 2001 vahvistettu Rovaniemen maakuntakaava. Maakuntakaavassa Vanttauskoski on osoitettu keskuskyläksi merkinnällä AT. Keskuskylien alueidenkäytöllä edistetään kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutusta, toimintakykyistä kyläverkostoa sekä maaseutualueiden elinkeinotoiminnan ja muun toimintapohjan monipuolistamista. Asutusta, lomaasutusta sekä matkailu- ja muita vapaa-ajan toimintoja suunnataan tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa. Maakuntakaavassa ei käsitellä erikseen kaupan sijainninohjausta. Alueelle laaditaan parhaillaan Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaa, joka valmistuessaan kumoaa Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavat sekä Rovaniemen vaihemaakuntakaavan. Tavoiteaikatauluna on, että maakuntakaava olisi marraskuussa 2015 Lapin liiton valtuustossa hyväksyttävänä (www.lapinliitto.fi). 4.2 Palveluverkon nykytilanne 4.2.1 Kaupan palvelut Rovaniemen haja-asutusalueen päivittäistavarakaupan myymäläverkosto vuonna 2005 oli suhteellisen tiheä ja myymälät sijoittuivat pääasiassa isojen teiden varsiin kyläkeskuksiin (kuva 1). Suunnittelualueella toimi tuolloin kaksi päivittäistavarakaupan myymälää, jotka sijoittuivat Vanttauskoskelle ja Pirttikoskelle. Myös vuonna 2010 Rovaniemen kylillä oli päivittäistavarakauppoja kattavasti (kuva 2): kyliä, joissa toimi päivittäistavarakauppa olivat Lohiniva, Meltaus, Patokoski ja 4 (25)
Sinettä Ounasjoen suunnalla, Rautiosaari, Muurola ja Jaatila Alakemijoen suunnalla, Vanttauskoski ja Pirttikoski Yläkemijoen suunnalla sekä Vikajärvi, Misi ja Käyrämö Sodankylän suunnalla (Airix Ympäristö Oy 2011). Vanttauskosken ja Pirttikosken päivittäistavarakaupat ovat toiminnassa edelleen. Kuva 1. Rovaniemen haja-asutusalueen päivittäistavarakaupan myymäläverkosto 2005 (Entrecon Oy 2007). Lohiniva Meltaus Patokoski Käyrämö Sinettä Vikajärvi Misi Muurola Rautiosaari Vanttauskoski Pirttikoski Jaatila Kuva 2. Rovaniemen ydinkeskustan ulkopuolisen alueen päivittäistavarakaupan verkko 2010 (Airix Ympäristö Oy 2011). 5 (25)
4.2.2 Kunnalliset palvelut Vanttauskoski on nykyisin Yläkemijoen alueen palvelukylä (Airix Ympäristö Oy 2006 ja 2013). Vanttauskoskelta löytyvät koulupalvelut perusasteelta (luokat 1-9), päiväkoti, neuvola sekä muu terveyspalvelu eli hoiva-/palvelukoti. Lisäksi kylällä on kauppa, postipalvelu ja lääkekaappi sekä huoltoasema ja ravintola/kahvila ja käsityömyymälä. Myös Pirttikoskella on kauppa ja postipalvelu, Auttissa on postin palvelut (matkailupalvelun ohessa) sekä neuvola. Alueella on kansalaisopiston järjestämää toimintaa Vanttauskosken lisäksi Pekkalassa ja Auttissa. Vanttauskoskella on myös kirjasto, nuorisotila sekä liikuntapalvelu ja kerhotoimintaa. Lisäksi Vanttauskoskella on infoja palvelupiste (Siula) sekä ekopiste. Kirjastoauto kiertää alueen kylillä, ja Juotasniemessä on lisäksi kerhotoimintaa, Auttissa liikuntapalveluja. Pirttikoskelta löytyy ekopiste. Kuva 3. Suunnittelualueen palvelut (Airix Ympäristö Oy 2013). 4.3 Palveluverkon kehitysnäkymät 4.3.1 Väestökehitys 6 (25) Vuoden 2013 lopussa suunnittelualueella asui noin 1 000 asukasta (Vanttauskosken tilastoalueella 722 ja Auttin tilastoalueella 274 asukasta) (www.rovaniemi.fi). Väestön alueellinen sijoittuminen esitetään kuvassa 4. Vuoden 2009 ikäjakauman (Airix Ympäristö Oy 2013) mukaan laskettuna suunnittelualueen väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti: alle 6-vuotiaat 4 % 7-14 -vuotiaat 7 % 15-64 -vuotiaat 58 % yli 65 -vuotiaat 30 %
Kuva 4. Väestön sijoittuminen Vanttauskosken ja Auttin alueella vuonna 2013. Suunnittelualueen väestönkasvu vuoteen 2025 arvioitiin alueen nykyisten rakennuspaikkojen (94), Rovaniemen 2000-luvun asemakaavojen kasvutoteutumaan (44 %) ja Rovaniemen vuoden 2012 asuntokuntien keskikokoon (2,08 henkilöä/asunto) perustuen. Näillä lähtöoletuksilla laskien Vanttauskosken kylälle tulee suuruusluokkatasolla 50 rakennuspaikkaa ja 100 uutta asukasta vuoteen 2025 mennessä. Suunnittelualueen nykyisen ikäjakauman mukaan laskettuna väestöä on eri ikäryhmissä seuraavasti: alle 6-vuotiaat 7-14 -vuotiaat 15-64 -vuotiaat yli 65 -vuotiaat 50 henkilöä 80 henkilöä 640 henkilöä 330 henkilöä Yli 65-vuotiaiden osuus vuonna 2025 tulee todennäköisesti olemaan edellä esitettyä suurempi, mutta kaupunginosatasolla nykytilanteesta poikkeavan arvion tekemiseksi ei ollut riittäviä lähtötietoja. Arviota ei voida perustaa koko Rovaniemen kehitykseen, sillä vuonna 2010 yli 65 vuotiaiden osuus kaupungin koko väestöstä oli 15 % ja ennuste vuodelle 2025 on 22 % (Rovaniemen kaupunki 2014). Suunnittelualueella yli 65 -vuotiaiden osuus oli 30 % jo vuonna 2013. Koko Rovaniemellä suurimman väestöllisen muutoksen ennustetaan tapahtuvan iäkkäämmän väestömäärän kasvaessa ja työikäisen väestön määrän pysyessä lähes samana. Tällöin väestöllinen huoltosuhde kasvaa ja työikäistä kohden on nykyistä enemmän huolehdittavia eli alle 15vuotiaita ja yli 65-vuotiaita (Rovaniemen kaupunki 2014). Yläkemijoen alueella alle 15-vuotiaat ja 7 (25)
yli 65-vuotiaat asukkaat ovat nykyisin sijoittuneet pääosin Vanttauskoskelle ja muille kyläalueille sekä pääteiden varsille, mikä helpottaa palvelujen järjestämistä (koulukuljetukset, ikäihmisten kotihoidon palvelut ja kuljetuspalvelut jne.). Kuva 5. Väestön sijoittuminen ja ikärakenne sekä kaupan alan ja sosiaali- ja terveyspalvelujen sijoittuminen vuonna 2013. 8 (25)
4.3.2 Loma-asutus Yläkemijoen alueen nykyinen loma-asutus on sijoittunut pääasiassa päävesistöjen varsille nauhamaisesti vakituisen asutuksen sekaan (kuva 6). Vanttauskosken kylän keskeisillä alueilla palvelujen läheisyydessä loma-asutusta ei ole, mutta viiden kilometrin säteellä kylästä sijaitsee noin 35 mökkiä. 4.3.3 Kaupan palveluverkko Kuva 6. Kesämökit Vanttauskoskella ja lähialueilla vuonna 2012. Ostovoima ja liiketilan laskennallinen lisätarve Asukkaiden ostovoima arvioitiin vuoden 2013 alun väestömäärän ja asukaskohtaisten kulutuslukujen perusteella. Kulutuslukuina käytettiin Vähittäiskauppa Suomessa 2008-selvityksen (Santasalo ja Koskela 2008) vuodelle 2013 päivitettyjä Lapin keskimääräisiä lukuja (www.santasalo.fi). Ostovoiman kehitys arvioitiin väestöennusteen ja yksityisen kulutuksen kasvuarvioiden mukaan. Yksityisen kulutuksen kasvuarviona käytettiin päivittäistavarakaupassa 1 %/vuosi ja erikoiskaupassa 2 %/vuosi. Eri tahojen tekemät arviot yksityisen kulutuksen kasvusta voivat poiketa merkittävästi toisistaan. Kasvuarviot vaihtelevat myös toimialoittain. Tässä selvityksessä käytetyt kasvuarviot kuvaavat maltillisesti ja realistisesti kulutuksen kehitystä, minkä vuoksi niitä käytetään yleisesti kaupan selvityksissä. Suunnittelualueen päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan ostovoima oli vuonna 2013 noin seitsemän miljoonaa euroa. Päivittäistavarakaupan osuus ostovoimasta oli noin kolme miljoonaa 9 (25)
euroa ja erikoiskaupan osuus noin neljä miljoonaa euroa. Vuonna 2025 suunnittelualueen vähittäiskaupan ostovoima on noin yhdeksän miljoonaa euroa eli noin kaksi miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2013. Ostovoiman kasvu jakautuu suhteellisen tasan päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan kesken. Kaupan liiketilan lisätarve arvioitiin ostovoiman kasvun ja kaupan tunnuslukujen perusteella. Tilantarve kuvaa liiketilan lisätarpeen suuruusluokkaa tilanteessa, jossa kaikki ostovoiman kasvu kohdistuu uusperustantaan eli uusiin myymälöihin. Käytännössä osa ostovoiman kasvusta kohdistuu nykyisten yritysten myynnin kasvuun ja vain osa vaatii uutta liiketilaa. Liiketilan laskennallinen lisätarve perustuu seuraaviin tunnuslukuihin: myyntialan muunto kerrosalaksi kertoimella 1,25 myyntitehokkuus päivittäistavara-kaupassa 7 000 /my-m 2 myyntitehokkuus erikoiskaupassa 3 000 /my-m 2 liiketilan poistuma 0 k-m 2 kokonaan uusperustantaa kaavallinen ylimitoitus kertoimella 1,3 Vähittäiskaupan laskennallinen liiketilan lisätarve suunnittelualueella vuoteen 2025 on ostovoiman kasvun ja edellä esitettyjen tunnuslukujen mukaan arvioituna suuruusluokaltaan 1 000 k-m 2. Tämä vastaa yhden isoksi supermarketiksi luokiteltavan päivittäistavarakaupan minimipinta-alaa. Laskennallisesti liiketilan lisätarve jakautuu päivittäistavarakauppaan 200 k-m 2 ja erikoiskauppaan 800 k-m 2, mutta käytännössä tällä jaolla ei kyläkeskusta kehitettäessä ole merkitystä. Oleellisempaa on se, että väestönkasvu tukee nykyisten kauppojen toimintaa ja mahdollistaa myös kaupan kehittymisen. Kaupan kehitystrendit Päivittäistavarakaupassa hypermarketit ja isot supermarketit ovat olleet vahvoja tekijöitä ja ne säilyttävät asemansa myös lähitulevaisuudessa. Päivittäistavarakaupassa viime vuosien kehityspiirteisiin on kuulunut myös se, että on alettu perustaa uusia pienmyymälöitä. Laadukkaiden pienmyymälöiden merkitys on ollut kasvussa ja kasvaa edelleen tulevaisuudessa. Kuluttajarakenteen muutosten (ikääntyminen, pienet kotitaloudet, auton käyttö jne.) myötä asuinalueiden lähikauppojen tarve lisääntyy. Myös myymälöiden erikoistumisen ja profiloitumisen merkitys kasvaa ja liikenneasemamyymälöiden, Deli-tyyppisten myymälöiden ja 24/7-kauppaketjujen kysyntä kasvaa. Viime aikoina myös lähellä tuotetun ruoan kysyntä on ollut kasvussa ja kasvun voidaan olettaa jatkuvan edelleen. Erikoiskaupassa myymälöiden valikoimat monipuolistuvat ja kasvavat. Tämä merkitsee mm. sitä, että myymäläkoko kasvaa ja kauppakeskukset vahvistuvat. Samalla erikoistuminen, niin yksittäisten myymälöiden kuin pienten kauppakeskustenkin, lisääntyy. Koko maassa kaupan yleisenä kehitystrendinä on ollut kaupan keskittyminen ja palveluyksiköiden koon kasvu. Lisäksi pääteiden varsiin on syntynyt ja syntymässä tilaa vaativaa erikoiskauppaa. Kaupallisten keskittymien merkitys koko maassa on kasvanut ja kasvaa edelleen samalla kun irrallaan olevien myymälöiden asema heikkenee. Etenkin kaupunkirakenteeseen liittyvät kauppakeskukset ja kaupan keskittymät menestyvät. Päivittäistavarakauppojen ja vetovoimaisten erikoiskaupan ketjujen sijoittuminen keskusten yhteyteen parantaa niiden toimintaedellytyksiä. 10 (25)
Tilaa vaativa erikoiskauppa ml. laajan tavaravalikoiman myymälät (halpahintamyymälät) on tällä hetkellä ja tulevaisuudessakin voimakkaasti kasvava erikoiskaupan toimiala. Tilaa vaativan kaupan alalle tulee jatkuvasti uutta tarjontaa ja uusia toimialakeskittymiä rakennetaan. 4.3.4 Kunnalliset palvelut Suunnittelualueen väestönkasvun vaikutukset kohdistuvat pääasiassa lasten/nuorten ja ikäihmisten palvelutarpeissa tapahtuvaan muutokseen. Neuvola-, päivähoito- ja koulupalveluissa suunnittelualueen väestönkasvu (0-15-vuotiaita noin 10) ei aiheuta oleellista palvelutarpeen kasvua Yläkemijoen koululle (nykyisin 97 oppilasta), Viiriäisen päiväkodille eikä Vanttauskosken neuvolalle. Ikäihmisten palveluille (kotihoito, palveluasuminen ja terveyskeskussairaala) suunnittelualueen yli 65 -vuotiaiden määrän lisääntyminen noin kolmellakymmenellä henkilöllä aiheuttaa lisäpaineita, lähinnä kotona asumista tukevien palvelujen osalta. Rovaniemen ikäpoliittisen strategian (Rovaniemen kaupunki 2008) mukaan kaupungin tavoitteena on edistää kaupungin kaikilla toiminnoilla ja palveluilla ikäihmisten mahdollisuutta asua kotona eri elämänvaiheissa. Yksi keskeinen ikäihmisten kotona asumista edistävä tekijä on päivittäistavarakaupan palveluiden saatavuus. Lähikaupat antavat mahdollisuuden omatoimiseen kaupassakäyntiin. Kun tämä käy ylivoimaiseksi tai myymälä lopettaa toimintansa, tarvitaan ostosten tekoa korvaavia palveluja. Näillä kaupunki järjestää itsenäiseen kaupassakäyntiin kykenemättömien henkilöiden päivittäistavarahuollon. Tämä voi tapahtua monin tavoin kuten kotihoidon henkilöstön kaupassakäynnein sekä ikäihmisten ja aterioiden kuljetuspalvelujen avulla. 4.4 Johtopäätökset Suunnittelualueen (Vanttauskosken ja Auttin tilastoalueet) lähipalvelujen nykyistä tarjontaa voidaan pitää suhteellisen hyvänä: alueelta löytyy päivittäistavarakaupan ja postin palveluja sekä neuvola-, päiväkoti- ja koulupalvelut. Vanttauskosken määrittäminen keskuskyläksi ja alueen kehittäminen vakituisen asumisen alueena on palvelutarjonnan säilymisen kannalta hyvä ratkaisu. Muiden kylien palveluvarustus antaa mahdollisuuksia yhtäältä vakituiselle asumiselle ja toisaalta loma-asumisen ja matkailun kehittämiselle. Suunnittelualueen palvelujen säilymiseen ja kehittämistarpeeseen vaikuttaa väestömäärän ja ikärakenteen kehittymisen ohella myös asukkaiden asiointikäyttäytyminen: haetaanko palvelut lähialueelta vai Rovaniemen keskustasta. Tämä koskee etenkin kaupan palveluja, mutta myös julkisia palveluja. Kyläkauppojen kehittämismahdollisuuksia on heikentänyt ja heikentää niin koko Suomessa kuin Rovaniemelläkin merkittävimmin väestökehitys, mutta myös muut tekijät kuten autoistuminen, kyläkauppojen kilpailukyvyn heikkeneminen, kuluttajien vaatimustason nousu ja ostokäyttäytymisen muutos. Vähimmäisväestömäärä uudelle päivittäistavarakaupalle on nykyisin keskimäärin 3 000 asukasta (ympäristöministeriö 2012). Tapauskohtaisesti ja markkinatilanteesta riippuen väestömääräkynnys voi kuitenkin olla alempikin, etenkin itsenäisille yrittäjille. Aktiivisten kauppiaiden myötä kyläkaupat ovat mahdollisia, kuten Rovaniemen kylissä nykyisin toimivat myymälät osoittavat. Suunnittelualueella mahdollisuudet uuden/uusien päivittäistavaramyymälöiden perustamiseen ovat väestömäärän, ostovoiman ja liiketilatarpeen kasvusta huolimatta rajalliset. Oleellisempaa on se, että väestönkasvu tukee nykyisten kauppojen toimintaa ja mahdollistaa myös niiden kehittymisen. Kaavoituksessa olisi tärkeää tutkia mahdollisuudet sijoittaa uudet rakennuspaikat mahdollisimman lähelle olemassa olevia palveluja tukemaan niiden toimintaa. Kyläkauppojen toimintaedellytysten kannalta on hyvä pitää mielessä myös, että niiden toiminta ei perustu vain kylä- 11 (25)
asukkaiden asiointiin, vaan loma-asukkaillakin on oma merkityksensä. Vanttauskosken ja koko Yläkemijoen alueen nykyinen loma-asutus on sijoittunut vesistöjen läheisyyteen nauhamaisena rakenteena. Vanttauskosken kylän keskeisillä alueilla palvelujen välittömässä läheisyydessä lomaasutusta ei ole. Vanttauskosken kaavoituksessa olisi hyvä ottaa huomioon myös mahdollisuudet sijoittaa uudet loma-asunnot olemassa olevien palvelujen läheisyyteen. Edelleen on hyvä pitää mielessä, että kyläasukkaat asioivat nykyisin ja myös jatkossa eniten Rovaniemen keskustan myymälöissä. Tämä koskee sekä päivittäistavarakauppaa että etenkin erikoiskauppaa. Päivittäistavarakaupan ohella suunnittelualueella olisikin ymmärrettävästi tarvetta myös erikoiskaupan palveluille. Erikoiskauppa sijoittuu kuitenkin toiminnallisen luonteensa puolesta parhaiten keskustaan, jossa myymälöiden toimintaedellytyksiä tukevat mm. monipuoliset muut palvelut, tapahtumat ja hyvä saavutettavuus. Erikoiskaupassa myös valikoimien ja vertailumahdollisuuksien merkitys ostopäätöksissä korostuu päivittäistavarakauppaa enemmän, jolloin parhaat mahdollisuudet erikoiskaupan monipuoliseen tarjontaan ovat Rovaniemen keskustassa. Suunnittelualueella mahdollisuudet erikoiskaupan palvelujen kehittämiseen ovat hyvin rajalliset. Erikoiskaupan ja kaupallisten palvelujen kuten kioskien, kahviloiden ja kampaamoiden osalta kaavoituksen vaikutuksia uuden liiketoiminnan perustamiseen ja nykyisten palvelujen toimintaedellytyksiin on päivittäistavarakauppaa vaikeampi arvioida, koska yritysten sijoittumisperiaatteet ja kannattavan liiketoiminnan edellyttämät väestöpohjat ovat hyvin erilaisia. Kannattavan liiketoiminnan kannalta on kuitenkin selvää, että suuri asukasmäärä palvelutoimipisteen lähiympäristössä mahdollistaa pientä asukasmäärää paremmat toimintaedellytykset. Neuvola-, päivähoito- ja koulupalveluissa suunnittelualueen väestönkasvu ei aiheuta oleellista palvelutarpeen kasvua. Alle 15-vuotiaiden lukumäärän lisäys on niin pientä, ettei uusien palvelutoimipaikkojen perustamisille/nykyisten laajentamisille ole edellytyksiä eikä tarvetta. Mikäli tällaista tarvetta tulisi, palvelujen olisi hyvä sijoittua toistensa läheisyyteen, koska päivähoito, esiopetus ja koulu muodostavat lapsen kehityksen ja kasvatuksen kannalta yhtenäisen jatkumon, jossa tiivis yhteistyö on tarpeen. Palvelutarpeen kasvaessa voidaan pohtia myös palvelurakenteellisia muutoksia kuten kevyempien päivähoitomuotojen mahdollisuuksia ja palveluohjauksen (koko- vai osapäivähoidon tarve, avoin päiväkoti, leikkipuisto ym.) mahdollisuuksia. Asuinalueiden väestömäärä ja väestön ikärakenne muuttuu ajan kuluessa. Kaavoitusvaiheen jälkeen väestömäärä saattaa kasvaa nopeasti, mutta kääntyä myöhemmin hitaaseen laskuun. Samalla lasten määrä vähenee ja väestö ikääntyy. Sukupolven vaihtuessa muutokset alkavat uudelleen. Tämä merkitsee sitä, että myös alueen palvelutarve muuttuu ajan kuluessa. Mahdolliset uudet tilat tulisi tämän vuoksi sijoittaa toisiaan tukien, monikäyttöisiksi ja/tai tiloiltaan helposti eri käyttötarkoituksiin muunneltaviksi. Viime aikoina kaupallisten ja julkisten palvelujen kehittämisessä ovat nousseet yhä enemmän esiin palvelujen sijoittaminen lähelle toisiaan ja osin samoihin tiloihin. Tämä tukee myymälöiden toimintaedellytyksiä ja toisaalta vastaa hyvin myös asukkaiden tarpeisiin antamalla mahdollisuuden hoitaa useampia asioita yhdellä kerralla. Lisäksi on alettu hyödyntää eri toimijoiden välisen konkreettisen yhteistyön tarjoamia mahdollisuuksia. Kaupan ja julkisten palvelujen kokonaisvaltaiseksi kehittämiseksi on muodostettu eri toimijoista koostuvia kumppanuusverkostoja, joiden tavoitteena on kehittää ja tuottaa toisiaan tukevia lähipalveluja. Kumppanuusverkostossa voivat olla toimijoina esimerkiksi kunta, alueellinen kehittämisyhtiö, asukasyhdistys, kauppa, rakennusliike, kolmannen sektorin toimija jne. 12 (25)
4.5 Lähteet Airix Ympäristö Oy (2013). Rovaniemen alueidenkäytön strategia, strategian päivitys. Airix Ympäristö Oy ja Rovaniemen kaupunki. Airix Ympäristö Oy (2011). Rovaniemen alueiden käytön strategian päivitys, Selvitys kaupallisista palveluista. Airix Ympäristö Oy ja Rovaniemen kaupunki. Airix Ympäristö Oy (2006). Rovaniemen alueidenkäytön strategia. Airix Ympäristö Oy ja Rovaniemen kaupunki. Entrecon Oy (2007). Rovaniemen kaupan palveluverkkoselvitys, päivitys. Entrecon Oy ja Rovaniemen kaupunki. Rovaniemen kaupunki (2014). Toimintaympäristön tilastot. Rovaniemen kaupunki (2008). Rovaniemen ikäohjelma vuoteen 2020 - ikäpoliittinen strategia. Santasalo, Tuomas ja Katja Koskela (2008). Vähittäiskauppa Suomessa 2008. Tuomas Santasalo Ky. Ympäristöministeriö (2013). Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus. Ympäristöhallinnon ohjeita 3/2013. 13 (25)
5 Yhdyskuntarakenteella tarkoitetaan työssäkäyntialueen, kaupunkiseudun, kaupungin, kaupunginosan tai muun taajaman sisäistä rakennetta. Se sisältää väestön ja asumisen, työpaikkojen ja tuotantotoiminnan, palvelujen ja vapaa-ajan alueiden sekä näitä yhdistävien liikenneväylien ja teknisen huollon verkostojen sijoittumisen ja niiden keskinäisen suhteen. Yhdyskuntarakenteen kehitystä ohjataan kaavoituksella ja rakennuslupakäytännöllä. (Ympäristöministeriö 2013) 5.1 Väestön ja asuminen sijoittuminen Vanttauskoski lasketaan YKR-kyläksi (asukkaita yli 40). Tiivein kyläalue sijoittuu nauhamaisesti Kemijoen varteen. Muita YKR-kyliä Yläkemijoen alueella ovat Viirinkylä, Pekkala ja Autti. Pienkyliä (asukkaita 20-39) ovat Tennilä ja Pirttikoski. Asuttua kyläaluetta, Kemijoen vartta ja keskeisimpiä väyliä kehystää haja-asutusalue (asukkaita alle 20). Taajamaksi laskettavia alueita Yläkemijoelta ei löydy. Tarkasteltaessa vuoteen 2005 Vanttauskosken kyläalue on säilynyt. Auttin lähialueiden luokitus on muuttunut pienkylästä kyläksi, eli alueen asutus on ilmeisesti lisääntynyt. Hajaasutusalueiden määrä Kemijokivarressa on säilynyt lähes ennallaan. Sen sijaan muualla Yläkemijoella osa vuonna 2005 asutetuista alueista on poistunut asuinkäytöstä (Karjalanjärven- Venejärven alue, Pikku-Kulusen ranta-alueet, Juotasjärven ja Auttikönkään lähialueet). Hajaasutus on lisääntynyt Viirinkylän ja Kaihuanvaaran lähialueilla. Kuva 1. Yhdyskuntarakenne Vanttauskoskella ja lähiympäristössä v. 2010. 14 (25)
Kuva 2. YKR-aluejaon mukainen kaupunkirakenne vuosina 2005 ja 2009 (Rovaniemen alueidenkäytön suunnitelman päivitys). Kuvan lähde: Rovaniemen kaupunki. Toimintaympäristön tilastot 2014. 15 (25)
Yläkemijoen alue, joka tukeutuu Vanttauskoskeen keskuskylänä, koostuu tilastoissa Vanttauskosken ja Auttin tilastoalueista. Näillä alueilla oli väestöä yhteensä 1009 henkeä vuonna 2012, mikä on noin 1,7 % koko Rovaniemen väestöstä (60 877 vuonna 2012). Yläkemijoen alueen väestömäärä on vähentynyt muutamalla henkilöllä vuoden takaisesta. Eniten väestöä Yläkemijoen alueella asuu tällä hetkellä Vanttauskoskella. Alueen väestörakenteesta tarkempaa analyysiä on palvelujen ja kaupan verkostotarkastelun osuudessa. Kuva 3. Väestö ruuduittain Vanttauskoskella. 16 (25)
Kuva 4. Väestömuutos 2005-2009. Kuva 5. Väestömuutos 2005-2009 tilastoalueittain. 17 (25)
5.1.1 Loma-asutuksen sijoittuminen Vanttauskosken sekä koko Yläkemijoen alueen loma-asutus on sijoittunut vesistöjen läheisyyteen nauhamaisena. Loma-asutusta löytyy kauttaaltaan päävesistöjen varsilta, eli alueella loma-asutus on sijoittunut vakituisen asutuksen sekaan. Vanttauskosken kylän keskeisillä alueilla palvelujen ympäristössä loma-asutusta ei ole, mutta heti näiden alueiden lähettyvillä ainakin yksittäisinä. Viiden kilometrin säteellä Vanttauskosken kyläalueelta sijaitsee noin 35 mökkiä, näistä suurin osa joen varrella. Tämä on luontevaa tämäntyyppiselle keskuskaupungin läheiselle alueelle, josta löytyy runsaasti vetovoimatekijöitä maisemien ja luonnonympäristöjen puolesta. Loma-asutus kokonaisuudessaan on lisääntynyt alueella, mutta alueelta löytyy myös kohtia, joissa loma-asutus on vähentynyt. Tämä voi johtua monesta seikasta, esim. loma-asunnon ottamisesta vakituiseen asuinkäyttöön. Vähenemistä on tapahtunut Viirinkylällä, Pekkalassa, Juotasniemessä ja Auttissa, joissa kyseessä voi olla mm. loma-asutuksen vaihtuminen vakituiseksi. Sen sijaan Vanttausjärvellä, Viipuan rannoilla tai Auttijärven rannalla kyseessä voidaan epäillä ensisijaisesti muuta syytä, esim. lomarakennuksen hävittäminen. Kuva 6. Kesämökit Vanttauskoskella ja lähialueilla vuonna 2012. 18 (25)
5.2 Työpaikkojen ja tuotantotoiminnan sijoittuminen Yläkemijoen alueella työpaikat ovat sijoittuneet pääosin Kemijoen varsille keskittyen kyliin (Vanttauskoski ja Pirttikoski). Vanttauskoskella elinkeinot painottuvat jalostukseen ja palveluihin: kylällä on useita elinvoimaisia ja työllistäviä yrityksiä (Yläkemijoen internet-sivut http://www.ylakemijoki.fi/index.php/vanttauskoski). Vanttauskoskella on myös terveyspalvelujen, koulutuspalvelujen, kaupan sekä matkailun (majoitus- ja ravitsemuspalveluiden) työpaikkoja. Voimalaitoksen länsipuolella Kemijoen pohjoisrannalla sekä itäpuolella etelärannalla on kalankasvatuslaitokset. Alueen itärajalla on hautausmaa. Muualla Yläkemijoen alueella Pekkalassa ja Pirttikoskella on myös terveyspalvelujen, koulutuspalvelujen, kaupan sekä matkailun (majoitus- ja ravitsemuspalveluiden) työpaikkoja, mutta vähemmän kuin Vanttauskoskella. Pajulammella on suuria maitotiloja, joiden yrittäjät ovat nuoria lapsiperheitä. Myös muualla alueella on maataloutta tai muuta elinkeinotoimintaa. Tennilässä on mansikka- ja viinitila. (Yläkemijoen internet-sivut http://www.ylakemijoki.fi/index.php/vanttauskoski). Kuva 7. Työpaikkojen sijoittuminen Kemijoen varrella. 19 (25)
Kuva 8. Alkutuotannon ja palvelualojen työpaikkojen sijoittuminen Kemijoen varrella. 5.3 Vapaa-ajanalueiden sijoittuminen Suunnittelualueelta eli Vanttauskoskelta löytyy kattavasti vapaa-ajan ja virkistyksen alueita ja palveluja. Koulun yhteydessä on urheilukenttä (pallokenttä ja kaukalo) sekä liikuntasali. Kylällä on koululta lähtevä valaistu kuntorata/latu. Myös muita ulkoilureittejä/latuja on runsas verkosto sekä pohjoiseen lampien suuntaan ja siitä eteenpäin että Kemijoen yli ja siitä länteen. Reitit kulkevat kylän vaaramaisemissa. Vanttauskoski on myös moottorikelkkareittien risteyspaikka. Vanttauskoskella on Kemijokivarressa kaksi laavua, joista Puurokarin alueen laavun yhteydessä on venevalkama, Vanttausjoen suulla myös uimaranta. Kemijoen rannat ovat kauttaaltaan voimalaitosyhtiön omistuksessa ja suojaviheralueita, joita on mahdollisuus käyttää virkistäytymiseen ja rantautumiseen mikäli niiden korkeusasema ja kasvillisuus tämän mahdollistavat. Yläkemijoen muilla kylillä on urheilukenttä Pekkalassa, punttisali Auttissa sekä pallokenttä ja liikuntasali Pirttikoskella. Pekkalassa on myös ampumarata. Yläkemijoen merkittävin matkailukohde ja virkistysalue on Auttiköngäs. Toinen keskeinen kohde on Kaihuanvaaran monikäyttöalue. Matkailupalveluja löytyy Tennilästä, Viirinkylältä, Vanttausjärveltä, Pekkalasta, Pirttikoskelta ja Auttista. Alueella on kattava moottorikelkkareitistö. Ulkoilureitti kulkee Auttikönkäältä Kemijoen pohjoispuolella kohti Rovaniemen keskustan reitistöjä sekä toiseen suuntaan Kuusamoa kohti. Autissa on hiihtolatu. 20 (25)
Kemijoki on sopiva sekä kalastukseen että veneilyyn, joki on veneily- ja vesiretkeilyreittiä. 21 (25)
5.4 Yhdistävien liikenneväylien ja teknisen huollon sijoittuminen Vanttauskoskella on kattava vesijohtoverkosto. Alueella on kaksi vedenottamoa. Jätevesiverkosto löytyy keskeisimmältä kyläalueelta kaupan ja koulun läheisyydestä. Alueen läpi kulkee kantatie 81 (Kuusamontie), joka tulee Rovaniemeltä Vanttauskoskelle Kemijoen pohjoispuolta ja Vanttauskoskelta eteenpäin Kemijoen eteläpuolta. Tie kulkee autoliikenteen kannalta hyvin, Vanttauskoskella on myös kevyenliikenteen väylä keskeisellä kyläalueella. (Rovaniemen liikennejärjestelmäsuunnitelman 2030 mukaan). Alueella on kattava julkisen liikenteen verkosto Kemijokivarressa Vanttauskosken kylän kautta. Kemijoki on ennen ollut tärkein kulkureitti. Joella on ollut myös säännöllistä vesiliikennettä. Tämä mahdollisuus on kuitenkin poistunut voimalaitosrakentamisen myötä. 22 (25)
23 (25)
5.5 Johtopäätökset Vanttauskosken alue on viime vuosina ollut Rovaniemen eniten väestöltään väheneviä alueita. Tästä huolimatta Yläkemijoen joillain kylillä väestö on lisääntynyt (Pirttikoski, Juotasniemi). Kaupungin väestöennusteen mukaan Vanttauskosken alueen väestö tulee vähenemään noin kymmenellä hengellä, Auttin pysyvän lähes ennallaan vuoteen 2016. Rovaniemen kaupungissa keskustaajama eli Rovaniemen kaupunkialue on väestöltään kasvava, mutta muut alueet eli kylät ja haja-asutusalueet kampailevat pitkälti vähenevän ja vanhenevan väestönkehityksen kanssa. Vanttauskoskella asuu kuitenkin runsaasti väestöä, joka on valinnut asuinpaikakseen kaupungin läheisen maaseudun. Alueella on myös merkittävää yritystoimintaa. Alueen kehittäminen olevien vahvuuksien pohjalta on tärkeää tältä pohjalta. Vanttauskosken kehittäminen Yläkemijoen alueen keskuskylänä on merkittävä koko alueen elinvoimaisuuden kannalta. Vanttauskoskella on hyvä palveluvarustus, mitä täydentää muut alueen kylien palvelut sekä runsas virkistyspalvelujen verkko. Vanttauskoski on alueen suurin kylä myös YKR-aineiston mukaan. Vanttauskosken kehittäminen vakituisen asumisen kylänä tulee huomioida kaavatyössä. Toisaalta alueelle soveltuu myös loma-asuminen keskeisintä kyläaluetta lukuun ottamatta. Yläkemijoen muiden kylien palveluvarustus antaa mahdollisuuksia toisaalta vakituiselle asumiselle, toisaalta loma-asumisen ja matkailun kehittämiselle. Väestön ikärakenne vaikuttaa alueella tarjottavien palvelujen laatuun. Alueen palvelujen säilymiseen vaikuttaa kuitenkin myös asukkaiden käyttäytyminen: haetaanko palvelut lähialueelta vai isommasta keskuksesta (lähimpänä Rovaniemi). Työpaikkojen osalta kylien voidaan katsoa olevan erikoistuneita: Vanttauskoskella ei ole alkutuotantoa vaan muuta yritystoimintaa, alkutuotantoa löytyy muilta kyliltä. Myös tämän tekijän kannalta Vanttauskosken kehittäminen asumisen alueena on perusteltua, koska alueelle voi keskittää vakituista asutusta ja mahdollisia palveluja. Alueen virkistyspalvelumahdollisuuksien määrä on merkittävä, ja antaa hyvät mahdollisuudet kehittää aluetta vakituiselle asumiselle. Toisaalta reitistöjen ja palvelujen kattavuus antaa mahdollisuuksia kehittää myös loma-asumista ja matkailua. Alueen luontomatkailun kärkenä Auttiköngäs luo vetovoimaa, jollaista ei pystytä luomaan ihmisen toimilla. Alue soveltuukin parhaiten juuri luontoon perustuville matkailupalveluille. Alueen liikenneverkko on kattava, ja Vanttauskoski sijaitsee tieverkon kannalta solmukohdassa. Alueella on myös julkisen liikenteen palveluja. Yläkemijoen alueella nuorimmat (alle 15-vuotiaat) sekä vanhimmat (yli 65-vuotiaat) asukkaat ovat sijoittuneet pääosin Vanttauskoskelle tai muille kyläalueille sekä pääteiden varsille, kuten muukin asutus. Myös työpaikat ovat pitkälti Kemijokivarressa, samoin kuin loma-asutus. Nauhamainen rakenne parantaa mm. palvelujen saavutettavuutta sekä helpottaa kuljetettavien palveluiden tai kuljetuspalveluiden järjestämistä. 24 (25)
5.6 Lähteet Toimintaympäristön tilastot 2014. Rovaniemen kaupunki http://www.rovaniemi.fi/loader.aspx?id=3f26ae42-a53e-4ef1-b230-30c7c53d939f Ympäristöministeriö (2013). Kaavan vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen. Opas arviointiin https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/42312/sy_13_2013.pdf?sequence=4 Sweco Ympäristö Oy, Oulu ja Helsinki Susanna Harvio Kimmo Koski Johanna Lehto FM, KTM FM FM 25 (25)