Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu

Transkriptio

1 Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu

2 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne Vaihtoehtoja on vertailtu ja arvioitu mm. teemaryhmissä (2 kokousta kaikissa teemaryhmissä) ja Avoimen Kaupunkipäivän ( ) työpajoissa Vaihtoehdoista valitaan yksi tai useampien yhdistelmä Alustavat päävaihtoehdot, joista voidaan muodostaa erilaisia alavaihtoehtoja: VE 1 RATA-linkki VE 2 RANTA-linkki VE 3 JÄRVI-akseli VE 4 KESKUKSET -malli Rakennemallivaihtoehdot kuvaavat maankäyttöä erityisesti keskustojen läheisyydessä, mutta niissä otetaan kantaa myös hajarakentamiseen Hallittu ja palveluja säilyttävä hajarakentaminen voi olla myös mahdollisuus Teemme parempaa huomista.

3 VE 0 Nykytilanne Asumisen keskittymät Mäntässä, Vilppulassa, Kolhossa ja Pohjaslahdella Uusi hajarakentaminen on vähentynyt Loma-asuminen ranta-alueilla laajasti keskittymistä kylien läheisyyteen Tavoitteena nykyisen vähenemisen pysähtyminen perustuu henkilöautoliikenteeseen Joukkoliikenne päätaajamien välillä Yhteydet maakuntakeskuksiin heikot Teollisuudella pitkät perinteet, työpaikat vähenemässä, mutta myös kasvualoja Yrityskeskittymät Mänttä-Vilppulassa akselilla ja Kolhossa Palvelut pääosin Mäntässä ja Vilppulassa Kauppa voi vähän kasvaa Ulkoilureitistöt Mänttä-Vilppula akselilla Harrastusmahdollisuudet varsin hyvät Loma-asumista Palvelukeskittymät Tiivistyvää asutusrakennetta Loma-asumista 3

4 VE 1 Rata-linkki Kasvu suuntautuu Mäntä-Vilppula-Kolho - akselille Taajamien välinen yhteys syntyy ratojen kautta Taajamat kasvavat yhteen erityisesti asumisen ja työpaikkarakentamisen kautta Vilppulan ja Kolhon asema vahvistuu Uusia asuinalueita rakennetaan mm. Makkaramäen ja Linjalan alueille Vilppulaan, Vuohijoen alueelle Mänttään sekä Kolhon etelä- ja pohjoispuolelle Hajarakentamista vähän Loma-asumisen merkitys heikkenee Väkiluku säilyy nykyisellään Taajamien välistä liikkumista kehitetään (henkilöliikennerata myös Mänttään) Joukkoliikenteen (raideliikenne) osuus kasvaa Raideyhteydet Tampereelle paranevat Maatalous vähenee nykyisestä Teollisuuden Mänttä-Vilppula akselille: Isoniemen teollisuusalue laajenee radan varressa ja pohjoiseen Palvelut säilyvät Mäntässä, Vilppulassa ja Kolhossa, Pohjaslahdelta palveluja haetaan Mänttä-Vilppulasta Virkistysmahdollisuudet säilyvät nykyisellään teollisuuden tiivistyvää asumista 4

5 VE 2 Ranta-linkki Taajamien välinen toiminnallinen yhteys syntyy rannan kehittämisen ja rantarakentamisen kautta Uusia asuinalueita rakennetaan Isoniemeen, Pieskanrantaan ja Melasen alueelle, lomaasumista voi syntyä Pieskansaareen, jonne rakennetaan siltayhteys Uutta asumista Kolhoon ja Pohjaslahdelle vähän Hajarakentamista vähän, keskittyy järvien rannoille Loma-asuminen heikkenee Väkiluku säilyy nykyisellään mutta keskittyy Taajamien välinen liikkuminen perustuu henkilöautoliikenteeseen Joukkoliikenne realistinen vain Kolho-Vilppula- Mänttä akselilla Yhteydet maakuntakeskuksiin säilyvät Mäntän ja Vilppulan taajamat kasvavat toiminnallisesti yhteen asumisen, palvelujen ja työpaikkojen myötä Uusia Mänttä-Vilppula akselille (kulttuuriin, matkailuun, uudistuville tuotantoaloille, hyvinvointialoille) Palvelut keskittyvät Mäntän ja Vilppulan keskustaan Mäntän ja Vilppulan välille rakentuu rantaa hyödyntävä, taide- ja kulttuuripainotteinen vyöhyke (mahdollinen kansallinen kaupunkipuisto) tiivistyvää asumista 5

6 VE 3 Järvi-malli Uutta syntyy erityisesti järvien rannoille Loma-asuminen suunnataan taajamien välisten järvien läheisyyteen, maisematie luo uutta kysyntää Loma-asuminen kehittyy voimakkaasti kakkosasuminen Väkiluku ei vähene, sesonkiasuminen runsasta Mäntän ja Kolhon välille rakennetaan uusi asukkaita, matkailijoita ja yritystoimintaa houkutteleva maisematieyhteys Joukkoliikenne säilyy päätaajamien välillä Mäntän keskusta kehittyy hallinnon ja palvelujen keskuksena, Vilppulassa säilyvät nykyiset palvelut Toiminnot kehittyvät erityisesti Järviakseleilla : Mustalahti-Mänttä-Vilppula-Kolho Kt 58 varteen rakentuu ohikulkevasta liikenteestä hyötyviä kaupan, palvelujen ja logistiikkayritysten portteja Maisematie muodostaa merkittävän uuden virkistysyhteyden uusi tieyhteys hajaasumista palvelualan palvelualan 6

7 VE 4 Keskukset -malli Keskustojen rakenteita tiivistetään ja eheytetään kaavoittamalla uusi asutus, liikerakentaminen ja palvelut nykyisiin keskustoihin Uusi asutus on kerros- ja rivitalovaltaista (runsas vuokra-asuntotarjonta), uusia asuinalueita ei tarvita Rannat säilytetään suurelta osin nykyisessä käytössään Hajarakentamista on erittäin vähän Väkiluku säilyy nykyisellään, mutta tiivistyy erittäin voimakkaasti Liikenneyhteydet säilyvät ennallaan Taajamien välinen liikkuminen vähenee ja joukkoliikenteen kehittämismahdollisuudet heikkenevät Yhteydet maakuntakeskuksiin säilyvät Palvelut nykyisiin keskustoihin Kolho kehittyy monipuolisena ja tarjoavana kylätaajamana Keskustojen välillä on vähän yhdistäviä toimintoja Virkistys- ja harrastustoiminnot siirtyvät keskustoihin tiivistyvää asumista ja tiivistyvää asumista ja tiivistyvää asumista ja 7

8 Rakennemallivaihtoehtojen vertailu Yhteenveto vaikutuksista VE 0 Nykytilanne VE 1 Ratalinkki VE 2 Rantalinkki VE 3 Järvimalli VE 4 Keskukset malli Nykyisen kaltainen kehitys lisää kuntatalouden kustannuksia, heikentää kilpailukykyä, lisää poismuuttoa ja heikentää alueen imagoa Saavutettavuus muualle paranee, Mäntän ja Vilppulan välinen maankäyttö tiivistyy toivotulla tavalla Ekologinen malli, jossa maanhankintaan liittyviä kustannuksia Kustannuksiltaan melko edullinen, mutta avaa uusia mahdollisuuksia rannan kehittämisen suhteen Tiivistää Mäntän ja Vilppulan välistä yhteyttä Uusia mahdollisuuksia avaava malli, joka lisää Mänttä- Vilppulan vetovoimaa ja parantaa imagoa Lisää kustannuksia uusien yhteyksien ja niiden maankäytön myötä Väistämätön kehityskulku lähivuosina (tiivistää keskustojen rakennetta) Lisää eriarvoisuutta ja kustannuksia jos keskusten väliset yhteydet ja toiminnallisuus ei kehity