Itä-ja Keski-Suomen itäisen sosiaali-ja terveysalueen perustamista valmisteleva kokouskutsu ENNAKKOKUTSU ITÄ- JA KESKI-SUOMEN KUNNILLE ITÄISEN SOSIAALI- JA TERVEYSALUEEN PERUSTAMISTA VALMISTELEVAAN KOKOUKSEEN Hallitus antoi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiesityksen eduskunnalle 4.12.2014. Uusi palvelura-kenne perustuu siihen, että sosiaali- ja terveysalueita on viisi ja ne vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä. Itäinen sosiaali- ja terveysalue muodostuu kaikkiaan 67:sta kunnasta. Uusien sotealueiden on tarkoitus aloittaa toimintansa vuoden 2016 alussa ja palvelujen tuottamisesta vastaavien kuntayhtymien vuoden 2017 alussa. Itä-Suomen aluehallintoviraston tehtävänä on toukokuussa kutsua Itäisen sosiaali- ja terveysalueen kunnat edustajainkokoukseen. Sosiaali- ja terveysministeriön alustavan aikataulun mukaan kokous pidetään 6.5.2015. Edustajainkokous valmistelee Itäisen sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän perussopimuksen lokakuun loppuun mennessä. Perussopimuksen hyväksymisen jälkeen Itäinen sosiaalija terveysalue voi aloittaa toimintansa. Eduskunta päättää sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaista maaliskuun puoleenväliin mennessä. Mikäli järjestämislaki hyväksytään, Itä- ja Keski-Suomen alueen keskuskaupungit Joensuu, Jyväskylä, Kuopio ja Mikkeli kutsuvat alueen kaikki kunnat kuntakokoukseen vaihtamaan näkemyksiään ja valmistelemaan asioita jo etukäteen edustajainkokousta varten tiistaina 24.3.2015 klo 13.00-16.00 Varkauteen, Warkaus saliin, Kauppatori 4. Jokainen kunta voi lähettää tilaisuuteen enintään 5 edustajaa (sis. luottamushenkilöt ja viran-haltijat). Jos järjestämislakia ei hyväksytä, tilaisuus peruuntuu. Kuntakokouksen tavoitteena on selkeyttää ja tarkentaa kuntien ja eri toimijoiden roolia Itäisen sosiaali- ja terveysalueen valmistelussa sekä saada kunnilta ohjeistus/linjaukset Itäisen sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän jatkovalmisteluile sopimalla sen organisointiperiaatteista ja menettelytavoista. Kunnat ilmoittavat edustajansa 16.3.2015 mennessä: Ilmoittautuminen tästä linkistätarkempi kokousaineisto lähetetään kokoukseen ilmoittautuneille viimeistään 17.3.2015. Kokouksen kulkua voi seurata myös Internetistä.

Kari Karjalainen Kaupunginjohtaja Joensuun kaupunki Petteri Paronen Kaupunginjohtaja Kuopion kaupunki Timo Koivisto Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Kimmo Mikander Kaupunginjohtaja Mikkelin kaupunki Jakelu Itä- ja Keski-Suomen kunnat Itä-Suomen aluehallintovirasto

MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, 50101 Mikkeli Kalle Räinä puh. 044 794 2525, fax. (015) 194 2613, e-mail: etunimi.sukunimi@mikkeli.fi 0922 ANTTOLA KIRKONMÄKI ASEMAKAAVAN SELOSTUS VIREILLE TULOSTA ILMOITETTU 24.1.2013 TEKNINEN LAUTAKUNTA HYVÄKSYNYT 24.2.2015 17 KAUPUNGINHALLITUS HYVÄKSYNYT ALUSTAVASTI NÄHTÄVILLÄ KAUPUNGINHALLITUS HYVÄKSYNYT KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT LAINVOIMAINEN

PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 3 1.1 Tunnistetiedot... 3 1.2 Kaava-alueen sijainti... 3 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus... 3 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 4 TIIVISTELMÄ... 5 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 5 2.2 Asemakaava... 5 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 5 LÄHTÖKOHDAT... 5 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 5 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 5 3.1.2 Ympäristön tila, luonnonympäristö... 6 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 6 3.1.4 Yhdyskuntarakenne... 6 3.1.5 Asuminen... 6 3.1.6 Palvelut... 7 3.1.7 Työpaikat, elinkeinotoiminta... 7 3.1.8 Virkistys... 7 3.1.9 Liikenne... 7 3.1.10 Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot... 7 3.1.11 Tekninen huolto... 10 3.1.12 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt... 10 3.1.13 Sosiaalinen ympäristö... 10 3.1.14 Väestön rakenne... 10 3.1.15 Maanomistus... 11 3.2 Suunnittelutilanne... 11 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 12 3.2.2 Rakennusjärjestys... 13 3.2.3 Tonttijako- ja rekisteri... 13 3.2.4 Pohjakartta... 13 3.2.5 Rakennuskiellot... 13 3.2.6 Suojelupäätökset... 14 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 14 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 14 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 14 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 15 4.3.1 Osalliset... 15 4.3.2 Vireilletulo... 15 4.3.3 Osallistumien ja vuorovaikutusmenettelyt... 15 4.3.4 Viranomaisyhteistyö... 17 4.4 Asemakaavan tavoitteet... 17 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 17 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen... 18 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset... 18 4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta... 18 4.5.2 Asemakaavan ratkaisun valinta ja perusteet... 18 4.5.3 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset... 18 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 19 5.1 Kaavan rakenne... 19

0922 Anttolan Kirkonmäki Mikkelin kaupunki Asemakaavan selostus / Ehdotus 24.2.2015 5.1.1 Mitoitus... 19 5.1.2 Palvelut... 19 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen ja jatkosuunnitteluohjeet... 20 5.3 Aluevaraukset... 20 5.3.1 Korttelialueet... 20 5.3.2 Muut alueet... 21 5.4 Kaavan vaikutukset... 22 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 22 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 23 5.5 Ympäristön häiriötekijät... 23 5.6 Kaavamerkinnät- ja määräykset... 23 5.7 Nimistö... 23 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 23 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat... 23 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus... 23 6.3 Toteutuksen seuranta... 23 2

0922 Anttolan Kirkonmäki Mikkelin kaupunki Asemakaavan selostus / Ehdotus 24.2.2015 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kuva1. Viistoilmakuva suunnittelualueesta (2011). 1.1 Tunnistetiedot Mikkelin kaupungin 40.kaupunginosan, Anttolan, kortteli 17. 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaavanmuutosalue sijaitsee Mikkelin Anttolassa, vanhan kirkonkylän keskustassa Saimaan Harvion ja Vitjasen välisellä kannaksella Mikkelintien varrella. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Anttolan kirkonmäen kaavamuutoksella säilytetään arvokas kulttuuriympäristö ja mahdollistetaan alueen käyttö mm. asumiseen. Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan ja kaupungin välille laaditaan maankäyttösopimukset. 3

0922 Anttolan Kirkonmäki Mikkelin kaupunki Asemakaavan selostus / Ehdotus 24.2.2015 Kuva2. Viistoilmakuva suunnittelualueesta (2011). 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Ote ajantasa-asemakaavasta 3. Asemakaavan muutosehdotuskartta 4. Tilastolomake 4

0922 Anttolan Kirkonmäki Mikkelin kaupunki Asemakaavan selostus / Ehdotus 24.2.2015 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan muutos on käynnistetty syksyllä 2012. Asemakaava muutos on laitettu vireille 24.1.2013. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 24.1.2012-25.2.2012. Tavoitteena on hyväksyä asemakaavan muutos vuoden 2015 aikana. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on Liitteenä 1 2.2 Asemakaava Mikkelin tuomiokirkkoseurakunta haluaa osana kiinteistöstrategiaansa myydä seurakunnalle tarpeettomaksi käyneen pappilarakennuksen. Pappilan rakennuspaikka erotetaan omaksi tontiksi, samoin terveystalo, ja samalla koko korttelialueen rakennusoikeuksia tarkistetaan ja osoitetaan tonteille tarvittavien talousrakennusten rakennusalat. Maankäyttömerkinnät muutetaan uusiutuneiden käyttötarkoitusten mukaisiksi, arvorakennukset ja miljöö suojellaan, liikennettä jäsennellään ja ympäristön hoidosta annetaan määräykset. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Alueen toteuttamisesta vastaa Mikkelin kaupunki, Mikkelin tuomiokirkkoseurakunta ja yksityiset maanomistajat. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Alue sijaitsee Anttolan kirkonkylän keskustassa noin 17 kilometrin päässä Mikkelin keskustasta. Kaava-alueen pinta-ala on noin 4 hehtaaria. Anttolan kirkonkylä ja sataman alue on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Alueella on kulttuurihistoriallisia, historiallisia ja maisemallisia arvoja. Luettelointiperusteena on pääasiassa kahden kauden, kirkonkylän syntyvaiheen ja sodanjälkeisen jälleenrakennuskauden, leimaama kirkonkylän keskusta perinteisine julkisine rakennuksineen. Anttolan tyypilliselle savolaiselle järvenrantakirkonkylälle antavat leimansa voimakkaasti kumpuileva maasto, kirkkotarhan ympäröimä puukirkko, joukko vanhoja julkisia rakennuksia sekä sataman puutaloasutus. Kirkonmäki on kallioisella mäellä puistomaisen mäntymetsän ympäröimänä. Alueen halki kulkee vanha Mikkelintie, joka rakennettiin vv. 1871-74. Kirkonmäelle ja sen rinteille on rakentunut pitäjän keskusta, seurakunnan ja kunnan hallintorakennukset: Anttolan kirkko, pitäjän viljamakasiini (nykyinen paikallismuseo), vanha hautausmaa, entinen pitäjäntupa ja kunnanhuone (nykyinen nuorisotalo), seurakuntatalo, kirkkoherranvirasto, terveystalo, lääkärintalo ja edellisiä paljon nuoremmat päiväkoti (alunperin hammaslääkärin asunto ja vastaanotto, rakennettu 1974, peruskorjattu 5

0922 Anttolan Kirkonmäki Mikkelin kaupunki Asemakaavan selostus / Ehdotus 24.2.2015 päiväkodiksi v. 1990) ja uusi kunnantalo. Mäen alarinteillä on vielä joitakin kirkonkylän vanhimpaan rakennuskantaan kuuluvia asuinrakennuksia. Anttolan kirkonmäki on pitäjän kirkon ympäristöön 1870-luvulla ja 1940-50-luvuilla syntynyt kokonaisuus, joka kuvastaa pienen pitäjän itsehallintoa ja hyvinvointipalvelujen järjestämistä. Sodanjälkeisen rakennuskauden kunnantalo, lääkärintalo, terveystalo, seurakuntatalo ja pappila muodostavat nykyisellään yhtenäisen kaaren kirkonmäelle 3.1.2 Ympäristön tila, luonnonympäristö Anttolan kirkonmäki sijaitsee Saimaan lahdelta jyrkästi nousevalla, mäntymetsää kasvavalla rinteellä. Korkein kohta on noin + 97,0 metriä mpy ja matalin kohta lähellä Anttolantietä on noin + 79,0 metriä mpy. Kirkko on rakennettu Harvion ja Vitjasen väliselle kannakselle, Anttolan kartanon maalle. Kirkonmäki on säilynyt poikkeuksellisen pitkään maisemarakenteeltaan samanmuotoisena. Alueen luontoarvot liittyvät vahvasti vanhaan mäntyvaltaiseen puustoon. Maisemametsä ja maisemallinen avoimuus on kuitenkin nopeasti häviämässä kirkon ympäristöstä vesakoitumisen myötä. Kirkko on aiemmin ollut keskeinen maamerkki Anttolan kirkonkylän maisemassa, 3.1.3 Rakennettu ympäristö Rakennetusta ympäristöstä kerrotaan enemmän kappaleessa (3.1.10) 3.1.4 Yhdyskuntarakenne Suunnittelualueen lähiympäristön yhdyskuntarakenne on väljää ja matalaa sekä hyvin metsäistä. Alueen yhdyskuntarakenne on tyypillistä pienelle taajamakeskustalle. 3.1.5 Asuminen Suunnittelualueella on vähän asukkaita, mutta Anttolan kirkonkylän keskustaajaman asukasmäärä on noin 900. Anttolassa yleisin asumismuoto on omakotitaloasuminen. Kuva 3. Mäntyinen kangasmetsä hallitsee alueen maisemaa. Etualalla paikoitusalue ja taustalla nuorisotalo (2012) 6

0922 Anttolan Kirkonmäki Mikkelin kaupunki Asemakaavan selostus / Ehdotus 24.2.2015 3.1.6 Palvelut Asemakaavan muutoksen alue on osoitettu julkisten palveluiden korttelialueeksi, jolla nykyisin toimii seurakuntatalo, päiväkoti ja nuorisotalo. Suunnittelualue sijaitsee Anttolan keskustassa joten se tukeutuu myös keskustan muihin julkisiin ja kaupallisiin palveluihin. Lähin koulu Anttolan yhtenäiskoulu sijaitsee noin 200 metrin päässä suunnittelualueesta. Mikkelin keskustan palvelut ja työpaikka-alueet sijaitsevat 17-20 km päässä. 3.1.7 Työpaikat, elinkeinotoiminta Anttolan taajama tukeutuu työpaikoissa pääsääntöisesti Mikkelin keskustaajamaan. 3.1.8 Virkistys Suunnittelualue sijaitsee viheralueiden tuntumassa, joihin tosin ei ole rakennettu virkistysreittejä. Alueen virkistysarvot liittyvät Paljaveden ja Luonterin vesistöihin, joista on yhteys Saimaaseen. Lähellä sijaitsee myös Anttolan yhtenäiskoulun kenttä- ja Anttolan urheilukenttä sekä useita uimarantoja. 3.1.9 Liikenne Ajoyhteys suunnittelualueelle on Anttolan Kirkonkylän halki kulkevalta Mikkelintieltä. Tonteilta on nykyisin suora ajoyhteys tielle. Mikkelintiellä kulkee liikennemäärällisesti noin 700 ajoneuvoa vuorokaudessa. Suunnittelualueen etelä puoleisella Anttolantiellä ajoneuvoja kulkee vuorokaudessa hieman yli 3000 kpl. Joukkoliikenteen osalta alueelle liikennöi paikallisliikenteen linja (Anttola I). Lähin paikallisliikenteen bussipysäkki sijaitsee Mikkelintiellä Kirkon tuntumassa ja Anttolan keskustassa. Suunnittelualueelta on hyvät liikenneyhteydet Mikkelintie ja Anttolantien kautta. Kaavamuutosalueen pohjoisreunalta alkaa kohtalaisen hyvät kevyenliikenteenyhteydet Anttolan taajamaan. Suunnittelualueen sisäinen liikenne on nykyisin melko jäsentymätön. Päiväkodin saattoliikenne ajetaan alueen pohjoisreunasta Mikkelintieltä noin 3 metriä leveää soratietä pitkin. Alueen liikennejärjestelyjen selkeyttäminen parantaa liikenneturvallisuutta. 3.1.10 Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Anttolan päätytornillinen ristikirkko on rakennettu 1870-71. Kirkonmäen alarinteessä on 1870-luvun kivinen lainajyvästö pitäjän itsenäistymisen ajalta ja sen alapuolella ensimmäinen hautausmaa. Sodanjälkeisen jälleenrakennuskauden kunnantalo, pappila, seurakuntatalo, terveystalo ja lääkärintalo muodostavat arkkitehtuuriltaan yhtenäisen rivistön kirkonmäelle. Korttelialueen itälaidassa on 1970-luvun päiväkotirakennus. Kunnanhallinnon ja terveyspalvelujen rakennukset rakennettiin 1940-luvun ja 1950-luvun lopun välisenä aikana. Vuonna 1949 valmistuneen terveystalon rakentamisesta aloitteen teki Mannerheim-liiton Anttolan osasto, ja rakentamiseen saatiin lahjoitusvaroja Ruotsista. Terveystalon yhteydessä toimi alun perin lääkärin asunto, neuvola ja kirjasto. Varsinainen lääkärintalo, jossa oli sekä lääkärin että eläinlääkärin vastaanottotilat, valmistui 1958. Arkkitehti Annikki Virtasen suunnittelema seurakuntatalo ja arkkitehti Eino Tuompon suunnittelema pappila ovat 1950-luvulta. Useimmat rakennukset on muutettu asuinkäyttöön. 7

0922 Anttolan Kirkonmäki Mikkelin kaupunki Asemakaavan selostus / Ehdotus 24.2.2015 Ensimmäinen hautausmaa perustettiin ns. kirkkotontin toiseen päähän ja vihittiin käyttöönsä v. 1871. Anttolan keskustan maisemasuunnitelman mukaan Anttolan kirkonmäki edustaa kahden aikakauden muovaamaa kirkonkylän keskustaa perinteisine julkisine rakennuksineen. Eri aikakausien rakennukset sulautuvat kokonaisuudeksi, koska 1950-luvun talot ovat arkkitehtuuriltaan toistensa kaltaisia. Lisäksi niitä yhdistää salskeaksi kasvanut mäntymetsikkö. Alue on säilyttänyt kirkkaana aikansa tyylin, sen voima on yhtenäisyydessä, yksinkertaisuudessa ja harkituissa yksityiskohdissa. Kuva 5. Ortokuva alueesta.(2011) 8

0922 Anttolan Kirkonmäki Asemakaavan selostus / Ehdotus Kuva.6 Nuorisotalo(2012) Mikkelin kaupunki 24.2.2015 Kuva 7. Pappila(2012) Kuva 8.Lääkärintalo (2012) Kuva 9 Nuorisotalo etualalla ja päiväkodin rakennus taustalla.(2012) Kuva 10.Anttolan kirkko(2012) Kuva 11. Seurakuntatalo(2012) 9

0922 Anttolan Kirkonmäki Mikkelin kaupunki Asemakaavan selostus / Ehdotus 24.2.2015 3.1.11 Tekninen huolto Kaavoitettavan alueen eteläiselle laidalle ulottuu kunnallistekniikan verkosto, mutta kaukolämpöä alueella ei ole. Alueen hulevedet imeytyvät kuivaan kangasmetsään ja ohjautuvat metsäalueiden kautta suoraan vesistöön. Alueen eteläosassa Mikkelintien varrella kulkee 20 kv voimalinja. Alueella sijaitsee vanha vesijohto, joka on yhdistetty Toukolantien vesijohtoverkostoon. 3.1.12 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Suunnittelualueella ei ole merkittäviä ympäristöhäiriötä aiheuttavia toimintoja eikä ympäristönsuojelua uhkaavia toimintoja. Kirkonmäen alueen lähiympäristö on pääsääntöisesti rauhallinen taajamakeskusta. 3.1.13 Sosiaalinen ympäristö Suunnittelualueella ja sen välittömässä vaikutuspiirissä on Mikkelin tuomioseurakuntayhtymän toimintoja, jotka vaikuttavat alueen sosiaaliseen luonteeseen ja ympärivuotiseen toimintaan. Kaupungin nuorisotalolla on aktiivista toimintaa varhaisnuorille, 3.1.14 Väestön rakenne Kaava-alue kuuluu Anttolan keskustaajamaan, joka asumismuodoltaan on pääosin pien- ja rivitalo painotteinen. Kerrostaloja alueelta löytyy vain kolme. Palvelu- ja liikerakennukset sijaitsevat tiiviisti suunnittelualueen tuntumassa. Anttolan kirkonkylän kokonaisasukasmäärä on noin 900 (17.1.2013). Nuorten ja työikäisten osuus on noin 56 %. Eläkeläisten ja eläkeikään lähestyvien lukumäärä on melko huomattava kokonaisasukasmäärään nähden. Kuva 4. Anttolan kirkonkylän väestörakenne. 10

0922 Anttolan Kirkonmäki Mikkelin kaupunki Asemakaavan selostus / Ehdotus 24.2.2015 3.1.15 Maanomistus Mikkelin seurakuntayhtymä omistaa kirkonmäen keskeisen alueen eli kirkon tontin ja hautausmaan sekä seurakuntatalon ja pappilan ja paikoitus- ja viheralueen. Mikkelin kaupunki omistaa vanhan kunnantalon ja terveystalon sekä museon ja päiväkodin korttelialueet. Lääkärintalo tontteineen on yksityisomistuksessa. Kuva 9. Harmaalla on osoitettu kaupungin omistamat maa-alueet (2012) 3.2 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet (VAT) Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista maankäyttö ja rakennuslain 22 :n mukaisista alueidenkäyttötavoitteista 30.11.2000. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat lainvoimaiseksi 26.11.2001. Valtioneuvosto päätti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta 13.11.2008. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden yhtenä erityistavoitteena on valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen rakenteen, kylä- ja taajamakuvan sekä alueilla jo olevien rakennusten ja ympäristön säilymisen turvaaminen. Alueiden käytössä on varmistettava, että täydennysrakentamisen ja muiden muutosten tulee sopeutua kulttuuriympäristön ominaisluonteeseen ja erityispiirteisiin. 11

0922 Anttolan Kirkonmäki Mikkelin kaupunki Asemakaavan selostus / Ehdotus 24.2.2015 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Kuva 10. Ote maakuntakaavasta. Etelä-Savon maakuntakaava on vahvistettu 4.10.2010. Siinä Anttolan kirkonkylä ja satama on kulttuuriympäristön ja/tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti merkittävä alue. Suunnittelumääräyksen mukaan alueen käytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen historiallisesti tai ympäristön kannalta arvokkaat rakennukset, rakennusryhmät, puistot tai maisema-alueet taikka muut niihin verrattavat erityisarvot. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on osoitettava määräykset maiseman ja rakennetun kulttuuriympäristön osatekijöiden, kokonaisuuden ja ominaislaadun säilyttämiseksi. Suosituksena on, että ympäristöön merkittävästi vaikuttavista toimenpiteistä tulee pyytää lausunto museoviranomaiselta ja alueelliselta ympäristökeskukselta. Yksittäisiä suojelukohteita ovat Anttolan kirkko ja museo (entinen lainajyvästö) (valtakunnallisesti arvokkaat) sekä seurakuntatalo (maakunnallisesti arvokas). Kuva 11. Ote osayleiskaavasta. 12

0922 Anttolan Kirkonmäki Mikkelin kaupunki Asemakaavan selostus / Ehdotus 24.2.2015 Anttolan kirkonkylän osayleiskaava on hyväksytty Mikkelin kaupunginvaltuustossa 17.11.2003. Siinä suojeltaviksi rakennuksiksi on merkitty kirkko, museo, seurakuntatalo ja seurakunnan taloustoimisto (pappila) ja terveystalo. Kaavanmuutosalueella on voimassa vahvistettu asemakaava. Kirkonmäen kaavanmuutosalue on yleisten rakennusten korttelialue (Y), kerrosluku ½II ja tehokkuus 0,10. Museo on merkitty suojeltavaksi rakennukseksi (sr). Rakennusalaa ympäröivä korttelialue on istutettava alueen osa. Kuva 12. Ote ajantasakaavasta - Rakennusinventointi. Etelä-Savon maakuntaliitto 2000. 3.2.2 Rakennusjärjestys Mikkelin kaupunginvaltuusto on hyväksynyt rakennusjärjestyksen 9.3.2009. Rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.4.2009. 3.2.3 Tonttijako- ja rekisteri Asemakaavan muutos koskee tiloja 491-429-1-959, 491-482-18-0, 491-429-1-878, 491-429- 1-868, 491-429-1-932, sekä 491-482-5-82. 3.2.4 Pohjakartta Pohjakartan on laatinut Mikkelin kaupungin mittaus ja kiinteistöt yksikkö. Mittakaavassa 1:1000 oleva pohjakartta täyttää kaavoitusmittauksen vaatimukset 3.2.5 Rakennuskiellot Alueella ei ole voimassa olevaa rakennuskieltoa. 13

0922 Anttolan Kirkonmäki Mikkelin kaupunki Asemakaavan selostus / Ehdotus 24.2.2015 3.2.6 Suojelupäätökset Suunnittelualue kuuluu valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön. Kaava-alueella sijaitseva seurakuntatalo on maakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön kohde, joka on maakuntakaavassa merkitty suojelluiksi. Valtakunnallisesti suojeltuja ovat museo (ent. Lainajyvästö) ja seurakuntatalo Koivula Alueella ei ole asemakaavallista suojelumerkintää. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavaan laatimiseen on ryhdytty maanomistajan aloitteesta. Mikkelin tuomiokirkkoseurakunta haluaa osana kiinteistöstrategiaansa myydä seurakunnalle tarpeettomaksi käyneen pappilarakennuksen. Myös kaupungin omistama entinen terveystalo on myytävänä. Pappilan rakennuspaikka erotetaan omaksi tontiksi, samalla koko korttelialueen rakennusoikeuksia tarkistetaan ja osoitetaan tarvittavien talousrakennusten rakennusalat. Arvorakennukset suojellaan, maankäyttömerkinnät uudistetaan muuttuneiden käyttötarkoitusten mukaisiksi, liikenne jäsennellään ja ympäristön hoidosta annetaan määräykset. Asemakaavan laatiminen käynnistyi syksyllä 2012 ja kaavoituksen vireilletulosta ilmoitettiin 24.1.2013. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavanmuutostyö käynnistyi kesällä 2012 Mikkelin seurakuntayhtymän (nykyisin Mikkelin tuomiokirkkoseurakunta) - päätettyä sisällyttää pappilarakennus myytäviin kiinteistöihinsä. Kuva.13 Pappilan rakennus (2012) 14

0922 Anttolan Kirkonmäki Mikkelin kaupunki Asemakaavan selostus / Ehdotus 24.2.2015 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Osallisia ovat alueen ja viereisten ja vastapäisten alueiden maanomistajat ja vuokraoikeuden haltijat, asukkaat (naapurit), kaupungin viranomaiset, Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Etelä-Savon maakuntaliitto, Etelä-Savon Energia Oy, Suur-Savon Sähkö Oyj, teleoperaattorit, Mikkelin Vesilaitos, Museovirasto, Savonlinnan maakuntamuseo, Anttola-seura, Anttolan Maa- ja kotitalousseura 4.3.2 Vireilletulo Kaavanmuutos on tullut vireille kesällä 2012 maanomistajien aloitteesta. Kaavan vireilletulosta on ilmoitettu 24.1.2013. 4.3.3 Osallistumien ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavoitusprosessin aikana ja ennen asemakaavan muutosehdotuksen esille asettamista huomioidaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saadut mielipiteet, sekä osallisten kanssa käydyissä neuvotteluissa todetut muutostarpeet ja toiveet. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä kaupungin palvelupisteessä, ja siitä on voinut jättää huomautuksen 24.1.2012-25.2.2012 välisenä aikana. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin 5 lausuntoa. Edellä on esitetty kaavasta saadusta palautteesta vastineineen. Museovirasto Lausunto Mikkelin Anttolan Kirkonmäkeä koskevan asemakaavamuutoksen osallistumis ja arviointisuunnitelmasta. Asemakaavan muutos koskee 40. kaupunginosan (Anttolan) korttelia 17 (Mikkelintie 31-35). Asemakaavan muutoksessa tavoitteena on säilyttää arvokas kulttuuriympäristö ja mahdollistaa alueen käyttö mm. asumiseen. Kaavoittajan vastine Lausunto aiheuttaa korjauksia ja muutoksia kaavaselostukseen ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan, Savonlinnan maakuntamuseo lisätään osalliseksi. Suunnittelualue sisältyy voimassa olevaan valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen RKY 2009 inventointiin (www.rky.fi) osana Anttolan kirkonmäkeä. Inventoinnissa kirkonmäkeä kuvaillaan pitäjän kirkon ympäristöön 1870- luvulla ja 1950-luvulla syntyneeksi kokonaisuudeksi, joka kuvastaa pienen pitäjän itsehallintoa ja hyvinvointipalvelujen järjestämistä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman lähtötietoja on syytä täsmentää sen mukaisesti, että RKY 2009- inventointi on maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten 15

0922 Anttolan Kirkonmäki Mikkelin kaupunki Asemakaavan selostus / Ehdotus 24.2.2015 alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittama inventointi rakennetun kulttuuriympäristön osalta. Anttolan kirkonmäkeä luonnehditaan myös maakunnallisessa rakennuskulttuurininventoinnissa (Etelä- Savon maakuntaliiton inventointijärjestelmä), On tärkeätä, että kaavahanke perustuu valtakunnallisista ja maakunnallisista inventoinneista tarkentaviin ja ajantasaisin tietoihin rakennusperinnöstä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman osallisiin on aiheellista lisätä Savonlinnan maakuntamuseo arkeologisen kulttuuriperinnön asiantuntijaviranomaisena. Museovirasto on kaavahankkeessa osallinen rakennetun ympäristön suojelun osalta. Savonlinnan maakuntamuseo Savonlinnan maakuntamuseo toteaa, ettei sillä ole arkeologisen kulttuuriperinnön osalta huomautettavaa asemakaavan muutoksesta Mikkelin Anttolassa korttelissa 17. Mikkelin kaupungin museot museotoimi Asemakaavan alustavassa luonnoksessa Anttolan kirkonmäen arvorakennukset ovat saaneet sr -merkinnän lukuun ottamatta nuorisotalon vieressä sijaitsevaa terveystaloa. Olisiko terveystalollekin syytä lisätä sr-merkintä? Koska kyseessä on valtakunnallisesti merkittäväksi arvioitu rakennettu kulttuuriympäristö, voisi kirkonmäen rakennuksista tehdä rakennusinventoinnin. Olisiko kaavamuutosalueen rajaukseen syytä ottaa mukaan myös vanha hautausmaa ja Anttolan kirkko, kuten Etelä-Savon maakuntaliiton inventointikortissa on tehty Anttolan kirkonmäen osalta? Myös vanha tielinjaus kirkonmäeltä alas hautausmaalle on kulttuurihistoriallisesti merkittävä. Kirkonmäelle voisi myös laatia ympäristön hoitosuunnitelman. Kaavoittajan vastine Lausunto ei aiheuta muutoksia asemakaavaan. Kaavoittajan vastine Suunnittelualue sisältyy voimassa olevaan valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen RKY 2009 inventointiin (www.rky.fi) osana Anttolan kirkonmäkeä. Etelä-Savon kulttuuriperintötietokannasta löytyy inventoinnit suunnittelualueen rakennuksista. Kaavallisesti Anttolan kirkko on osoitettu srmerkinnällä, joten kaavahankkeen ei ole katsottu tarpeelliseksi ottaa mukaan kaavaalueeseen. Vanha tielinjaus ja hautausmaa on huomioitu kaavahankkeen yhteydessä. Hautausmaa otetaan mukaan kaavaalueeseen. Asemakaavan pääasiallisena tarkoituksena on osoittaa alueen nykyiset rakennukset asumiseen ja suojelumerkinnät olemassa oleville rakennuksille. Terveystalolle osoitetaan suojelumääräys sr- 2. Lausunto aiheuttaa muutoksia kaavaan. Ympäristön hoitosuunnitelman osalta on alueelle laadittu Anttolan keskustan maisemasuunnitelma myös kaavassa on annettu määräyksiä ympäristön hoidon 16

0922 Anttolan Kirkonmäki Mikkelin kaupunki Asemakaavan selostus / Ehdotus 24.2.2015 osalta. Tekinen toimi/ kaupunkiympäristö Parkkipaikan merkinnäksi LPA (kunnossapitovastuu kiinteistöille), koska pysäköintialue palvelee asumisen tarpeita (asemakaavan muutoksen tavoite oli yleisten rakennusten korttelialueen muuttaminen asumiseen) Kaavoittajan vastine Pysäköintialue palvelee asumisen ohella myös julkisia kirkollisia palveluita, kuten seurakuntataloa ja Anttolan kirkkoa. Pysäköintialueelle osoitetaan tarkentava kaavamääräys. 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Asemakaavanmuutoksesta on kuultu Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusta ja Museovirastoa. Korjauksia ja tarkennuksia on tehty OAS:siin Savonlinnan maakuntamuseo on lisätty osallisiin. Viranomaisneuvottelua ei ole katsottu tarpeelliseksi järjestää. 4.4 Asemakaavan tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kaupungin asettamat tavoitteet Mikkelin kaupunki haluaa myydä alkuperäisestä käytöstä tarpeettomaksi jääneen terveystalon ja järjestellä alueen liikenteen. Asemakaavan muutos mahdollistaa yleisten kirkollisten palveluiden järjestämisen ja asuintoimintojen sijoittamisen alueelle asemakaavan muutoshakemuksen mukaisesti. Arvokkaalle rakennetulle kulttuuriympäristölle laaditaan sen arvot turvaava asemakaava määräyksineen. Maanomistajien tavoitteet Mikkelin seurakuntayhtymä haluaa osana kiinteistöstrategiaansa myydä seurakunnalle tarpeettomaksi käyneen pappilarakennuksen. Pappilan rakennuspaikka erotetaan omaksi tontiksi, samoin terveystalo, ja samalla koko korttelialueen rakennusoikeuksia tarkistetaan ja osoitetaan tonteille tarvittavien talousrakennusten rakennusalat. Maankäyttömerkinnät muutetaan uusiutuneiden käyttötarkoitusten mukaisiksi. Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Kirkonmäki on keskeisiä Anttolan kirkonkylän identiteetin luojia. Vastaavanlaiset sotien jälkeistä kirkonkylien julkista arkkitehtuuria, hillittyä 1950-luvun rationalismia edustavat rakennukset ovat muualta lähes täysin kadonneet. Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää alueiden käytön suunnittelun aktiivisesti edistävän rakennetun ympäristön kauneutta ja kulttuuriarvojen vaalimista sekä rakennuskannan suunnitelmallista ja jatkuvaa hoitoa ja kunnossapitoa. Suunnittelualueella voimassa oleva asemakaava ei turvaa alueen arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön säilymistä. 17

0922 Anttolan Kirkonmäki Mikkelin kaupunki Asemakaavan selostus / Ehdotus 24.2.2015 Kirkonmäen arvokas rakennuskanta ja miljöö tulee suojella ja maisema-arvot tuoda paremmin esille. Kirkonmäen tonttiliikenne vaatii jäsentelyä osan rakennuksista siirtyessä yksityiseen käyttöön. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Anttolan kirkonmäki kuuluu valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY 2009), Asemakaavan muutoksessa on varmistettava alueen arvojen säilyminen. Osallisten tavoitteet Maanomistajien tavoitteena on muuttaa yleisessä käytössä olleet rakennukset asumiskäyttöön ja osoittaa kortteleiden 17 ja 300 käyttöön venevalkama. Vesihuollon kannalta tärkeä putkirasite osoitetaan alueelle. 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Osallisten tavoitteet 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Kaavaprosessin aikana ei ole katsottu tarpeelliseksi tehdä vaihtoehtoisia maankäyttövertailuja. Viranomaisten ja maanomistajien kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta on päädytty esillä olevaan ratkaisuun. Suunnittelun lähtökohtana olleet reunaehdot on huomioitu tarkoin kaavaprosessin aikana. Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön arvojen turvaaminen ja päiväkodin tilantarpeet sekä liikenteelliset ratkaisut ovat ohjanneet asemakaavassa esiteetettyyn lopputulokseen. Asemakaavan muutos turvaa arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön säilymisen mahdollistaen samalla seurakunnan vaatimat toiminnot ja asumismahdollisuudet. Vaikutukset eivät ole alueen käytön kannalta merkittäviä. Asemakaavan muutoksen tarkemmat vaikutukset on esitetty kappaleessa (5.4) 4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Kaavaprosessin aikana on päädytty yhteen asemakaavaratkaisuun, 4.5.2 Asemakaavan ratkaisun valinta ja perusteet Kaavaprosessin aikana on päädytty yhteen asemakaavaratkaisuun, 4.5.3 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset -Tekninen lautakunta 24.2. 2015 asemakaavaehdotus. -Kaupunginhallitus xx.xx.2015 asemakaavaehdotus. 18

0922 Anttolan Kirkonmäki Mikkelin kaupunki Asemakaavan selostus / Ehdotus 24.2.2015 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Asemakaavan muutoksella Kirkonmäen alueelle muodostuu asuinrakennusten ja yleistein rakennusten korttelialue. Voimassa olevaan asemakaavan verrattuna kaavamuutos ei aiheuta lähiympäristöön suuria näkyviä muutoksia. Olemassa olevat rakennukset suojellaan lukuun ottamatta päiväkodin rakennusta, jolle on osoitettu lisää rakennusoikeutta. Asemakaavan toteutuessa Kirkonmäen alueesta muodostuu luonteva osa Anttolan keskustaajaman yhteyteen. 5.1.1 Mitoitus Asemakaavan muutosalueen pinta-ala on noin 4,7 hehtaaria. Alueelle muodostuu asuinpientalojen korttelialue (AP) asuin-, liike ja toimistorakennusten korttelialue (AL), yleistenrakennusten korttelialue (Y), kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialue ja puistoa (VP/s). Rakennusoikeutta asemakaavan muutoksessa on osoitettu yhteensä 3849 k-m². Rakennusoikeus vähenee1 622 k-m². Päiväkodille osoitetaan laajennusmahdollisuus. Aluevaraus Merkinnän selitys Rakennusoikeus /m2 Pinta-ala/m2 AL/s Asuin-, liike ja toimistorakennusten korttelialue. 906 k-m² 3 622 m² AP/s Asuinpientalojen korttelialue 400 k-m² 1 599 m² YK/s Kirkkojen ja muiden rakennusten 870 k-m² 6572 m² korttelialue Y Yleisten rakennusten 1673 k-m² 6691 m² korttelialue VP/s Puisto 19 831 m² L Katualue/tie/paikoitus 3 341 m² EH/s Hautausmaa 5 455 m² Yhteensä 3 849 k-m² 47 111 m² 5.1.2 Palvelut Alueelle ei kaavassa osoiteta uusia palveluja nykyisten seurakuntatalon, nuorisotalon, museon ja päiväkodin lisäksi. AL-korttelialueilla merkintä mahdollistaa kuitenkin asumisen yhteydessä pienimuotoisen liike- tai 19

0922 Anttolan Kirkonmäki Mikkelin kaupunki Asemakaavan selostus / Ehdotus 24.2.2015 yritystoiminnan. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen ja jatkosuunnitteluohjeet Asemakaavamääräyksessä edellytetään, että kirkonmäen alueelle laaditaan hoitosuunnitelma. Kirkonmäeltä avataan vesakkoa valituissa sektoreissa ja myös näkymät kirkonmäen muuhun asuttuun kehään. Viheralueilla korvataan käyttönurmea varvikolla, mäntymetsään luontaisemmin kuuluvalla kenttäkerroksella. 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet YK/s Seurakuntatalolle rajataan kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialue nykyisen toiminnan mukaisesti. Alueen pinta-ala on 6 572 m² ja rakennusoikeutta on osoitettu yhteensä 870 k-m². Merkityille rakennusalueille on piirretty myös tarkat rakennusalan rajat, jotka vastaavat suojelumääräyksiä. Seurakuntakeskus on osoitettu asemakaavassa suojelluksi rakennukseksi merkinnällä sr-2. Alueelle toteutettavien talousrakennusten tulee olla arkkitehtuuriltaan, mittasuhteiltaan, väreiltä ja muotokieleltään arvokkaaseen kulttuuriympäristöön sopusointuisia. Piha-alueiden rakentamisessa tulee säilyttää valtakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön maisemalliset ominaispiirteet, Pysäköinti hoidetaan tonttikohtaisesti. Kirkkoa palveleva pysäköinti osoitetaan keskelle suunnittelualuetta. AL/s Entisen pappilarakennuksen ja terveystalon rakennuspaikat muutetaan asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi. Alueiden pinta-ala on yhteensä 3 622 m² ja rakennusoikeutta on osoitettu yhteensä 906 k-m². Merkityille rakennusalueille on piirretty myös tarkat rakennusalan rajat, jotka vastaavat suojelumääräyksiä. Pappilan ja terveystalon rakennuspaikat ovat osoitettu suojelluiksi merkinnällä sr-2. Alueelle toteutettavien talousrakennusten tulee olla arkkitehtuuriltaan, mittasuhteiltaan, väreiltä ja muotokieleltään arvokkaaseen kulttuuriympäristöön sopusointuisia. Piha-alueiden rakentamisessa tulee säilyttää valtakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön maisemalliset ominaispiirteet. Pysäköinti hoidetaan tonttikohtaisesti. AP/s Merkityille rakennusalueille on piirretty myös tarkat rakennusalan rajat, jotka vastaavat suojelumääräyksiä. Pysäköinti hoidetaan tonttikohtaisesti. Y/s Alueelle laaditun suunnitelman mukaan päiväkotitoiminta laajenee noin 430 k-m 2 verran. Kerrosluvuksi on osoitettu 1/2k II. Päiväkodin korttelin saattoliikenne ja saattopaikka on osoitettu korttelialueelle. Osayleiskaavan aluevarauksista poiketen nuorisotalo säilytetään kaupungin kannan mukaisesti julkisten rakennusten korttelialueena yhdessä päiväkoti- ja museorakennusten kanssa. 20

0922 Anttolan Kirkonmäki Mikkelin kaupunki Asemakaavan selostus / Ehdotus 24.2.2015 5.3.2 Muut alueet Yleinen pysäköintialue (LPA) Yleistä pysäköintialuetta (LPA) muodostuu yhteensä 667 m². Pysäköintialue sijoittuu suunnittelualueen keskiosaan ja se palvelee sekä seurakuntatalon että kirkon pysäköintialueena. Puisto (VP/s) Seurakuntatalon tontin ulkopuolelle jäävä, seurakunnan omistuksessa ollut istutettava alueen osa muutetaan puistoalueeksi, jolla ympäristö säilytetään. Suunnittelualueesta noin 48 % on puistoaluetta VP/s. Alue on säilytettävä luonnontilaisena, mutta alueelle sallitaan vain maisemanhoidon kannalta välttämättömät toimenpiteet. Hautausmaa EH/s Alueen osa jolla ympäristön ominaispiirteet säilytetään. KATUALUEET Katualueiden määrä lisääntyy kaavassa yhteensä noin 2 46 m², josta jalankululle ja polkupyöräilylle on varattu katu/tie, jolla tontille/rakennuspaikalle ajo on sallittu osuus on noin 40 m².. KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Kaavasuojelulla edistetään kirkonmäen rakennetun ympäristön kulttuuriarvojen vaalimista ja rakennuskannan suunnitelmallista hoitoa ja kunnossapitoa. Uusien piharakennusten avulla voidaan jäsennellä tonttien käyttöä ja ratkaista autonsäilytyspaikkojen ja jätehuollon tilakysymykset. Alueen valtakunnallisten arvojen säilyminen on turvattava yksityiskohtaisessa suunnittelussa laatimalla alueelle yhtenäinen hoitosuunnitelma. Alueen miljöö, tilanmuodostus ja maisemallinen avoimuus tulee säilyttää. Alue tulee suunnitella ja rakentaa siten, että aikaan saadaan kaupunkikuvaltaan korkeatasoinen, kulttuurihistoriallista rakennetta täydentävä ympäristö. Rakennusten käytön tulee olla sopiva niiden rakenteisiin ja luonteeseen. Uudisrakentamisen sopeuttamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Alueelta hävinneiden rakennusten paikalle uudisrakennettaessa on noudatettava korvattavan rakennuksen mittasuhteita, materiaaleja, aukotusta ja kattomuotoa. Uudet talousrakennukset (autokatos, varasto, jätekatos) on toteutettava puurakenteisina, pulpettikattoisina ja punamullan sävyllä maalattuina. Alueelle suunnitelluista hankkeista on pyydettävä museoviranomaisilta ja ympäristökeskukselta lausunto ennen toimenpideluvan myöntämistä. Alueen hoidon määrittely tulee tehdä erikseen laadittavan ja hyväksyttävän hoitosuunnitelman mukaisesti. Alueen suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota sen vanhan puuston ja puistomaisen luonteen säilymiseen ja näkymien avaamiseen. Yli-ikäistä ja vaurioitunutta puustoa uusittaessa tilalle on istutettava riittävän isot korvaavat puut. Käyttönurmen tilalle tulee vaihtaa varvikkoa mäntymetsälle luontaisemmaksi kenttäkerrokseksi. 21

0922 Anttolan Kirkonmäki Mikkelin kaupunki Asemakaavan selostus / Ehdotus 24.2.2015 5.4 Kaavan vaikutukset Asemakaavan muutoksen vaikutusten arviointi on tehty lähtötietoaineistojen perusteella ja asiantuntija-arvioina. 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Asemaakaavan vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen on arvioitu vähäisiksi. Uuden päiväkodin tontille osoitetun lisärakentamisen määrä on maltillinen, minkä vuoksi vaikutus kokonaisuuteen on vähäinen. Vaikutukset taajamakuvaan Asemakaavanmuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia alueen taajamakuvaan, Voimassa olevan asemakaavan rakennusoikeus on mahdollistanut saman rakentamisen määrän kuin laadittu asemakaavan muutos. Suunnitelma ohjaa alueen rakentamista arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön arvojen säilymisen osalta. Vaikutukset asumiseen Asemakaavan muutos ei merkittävissä määrin lisää alueen asuntokantaa. Asukasmäärän lisääntyminen on vähäistä. Vaikutuksen palveluihin Päiväkodin laajennus vahvistaa alueen palveluiden tarjontaa. Asukasmäärän vähäinen lisääntyminen ei vaikuta merkittävästi alueen palveluihin. Vaikutukset työpaikkoihin Asemakaavan vaikutukset alueen työpaikkoihin elinkeinotoimintaan ja palveluihin ovat vähäiset. Olemassa olevat julkiset palvelut on mahdollista säilyttää alueella asemakaavanmuutoksesta huolimatta. Vaikutukset viheralueisiin ja virkistykseen Asemakaavoituksen vaikutukset virkistysalueiseen ovat olemattomat tai vähäiset. Alueen kaavoittaminen ei loukkaa alueen virkistyskäytöllisiä mahdollisuuksia. Puistoksi osoitettujen alueiden määrä kasvaa noin kahdella hehtaarilla. Liikenteelliset vaikutukset Ajoneuvoliikennöinti alueella on Mikkelintien kautta. Pysäköinti on osoitettu LPA alueelle ja tonteille. Asemakaavan vaikutukset liikennemääriin ovat vähäiset. Päiväkodin mahdollinen laajennus voi lisätä päivittäistä liikennettä alueella. Päiväkodin saattoliikenne lisää aamu- ja iltapäiväliikennettä. Alueen LPA paikoitusalue on suurempien tapahtumien aikaan täynnä. Vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön ja muinaismuistoihin Asemakaavamuutoksella on merkittävät vaikutukset rakennetun kulttuuriympäristön suojelun kannalta. Valtakunnallisesti arvokkaalle kulttuuriympäristölle osoitetaan sen arvoja säilyttävät ja suojelevat kaavamääräykset. Sosiaaliset vaikutukset Asemakaava ei mahdollista alueella asumista varten lisää kerrosalaneliömetrejä. Asukasmäärän lisäys on erittäin vähäinen eikä sillä ole vaikutusta Anttolan taajaman 22

0922 Anttolan Kirkonmäki Mikkelin kaupunki Asemakaavan selostus / Ehdotus 24.2.2015 sosiaaliseen rakenteeseen. Päiväkodin ja koulun sijainti tukevat lapsiperheiden asumista suunnittelualueella. Seurakunnan toiminnat pysyvät ennallaan. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Asemakaavanmuutosalueella ei ole merkittäviä häiriötekijöitä. Anttolantieltä kantautuva melu ei ulotu häiritsevästi suunnittelualueelle. 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaavalla ei ole haitallisia vaikutuksia luontoon ja luonnonympäristöön. Maisemanhoidolla ja näkymien avaamisella kohennetaan ja korostetaan alueen yhteyttä ympäröivään luontoon. Asemakaavassa osoitettu lisärakentaminen ei loukkaa alueen maisemaa tai luonnonympäristöä. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Alueella ei ole merkittäviä häiriötekijöitä kantatien 62 ajoittaista liikennemelua lukuun ottamatta. 5.6 Kaavamerkinnät- ja määräykset Liite 3 näyttää asemakaavaehdotuksen. Merkinnät noudattavat pääosin ympäristöministeriön ohjeita. 5.7 Nimistö Asemakaavan muutoksessa annettu kadunnimi Pappilankatu pohjautuu alueella olleeseen ja yleisesti tunnettuun pappilan rakennukseen. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavan muutoksesta ei ole katsottu tarpeelliseksi laatia havainnekuvia. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavan muutos pyritään saamaan lainvoimaiseksi vuoden 2013 aikana. Alueen täydennysrakentamisen on arvioitu ajoittuvan vuoden 2013 jälkeen. 6.3 Toteutuksen seuranta Seuranta tapahtuu Mikkelin kaupungin rakennusvalvonnan toimesta. 23

MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, 50101 Mikkeli e-mail: etunimi.sukunimi@mikkeli.fi 0922 ANTTOLA KIRKONMÄKI OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013; Muutos 22.1.2015

0922 Anttola kirkonmäki Mikkelin kaupunki Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 24.1.2013 TEHTÄVÄ SUUNNITTELUKOHDE KIINTEISTÖTIEDOT/ OSOITE HAKIJA SUUNNITTELUN TAVOITE LÄHTÖTIEDOT/ NYKYTILANNE Asemakaavan muuttaminen. Anttolan kirkonmäki sijaitsee entisen Anttolan kirkonkylän keskustassa, Harvion ja Vitjasen välisellä kannaksella. 40. kaupunginosan, Anttolan, kortteli 17 Mikkelintie 31-35. Asemakaavan muutos on tullut vireille Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan aloitteesta. Tavoitteena on säilyttää arvokas kulttuuriympäristö ja mahdollistaa alueen käyttö mm. asumiseen. Maankäyttömerkinnät muutetaan uusiutuneiden käyttötarkoitusten mukaisiksi, arvorakennukset ja miljöö suojellaan, liikennettä jäsennellään ja ympäristön hoidosta annetaan määräykset. Tavoitteen toteuttamiseksi tehdään maankäyttösopimus. Anttolan kirkonmäki on pitäjän kirkon ympäristöön 1870-luvulla ja 1950- luvulla syntynyt kokonaisuus, joka kuvastaa pienen pitäjän itsehallintoa ja hyvinvointipalvelujen järjestämistä. Museovirasto on listannut Anttolan kirkonmäen valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (RKY) Asemakaava: Asemakaavassa suunnittelualueen merkintä on Y, yleisten rakennusten korttelialue. Voimassa olevan asemakaavan mukainen rakennusoikeus (e=0,10) on käytetty. Ote ajantasakaavasta. 2 (6)

0922 Anttola kirkonmäki Mikkelin kaupunki Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 24.1.2013 Yleiskaava: Osayleiskaavassa (hyväksytty 17.11.2003) suunnittelualue on julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta, asuntoaluetta ja virkistysaluetta, joilla ympäristö säilytetään. Ote yleiskaavasta. Maakuntakaava: Maakuntakaavassa (vahvistettu 4.10.2010) kirkonmäen alue on paikalliskeskuksen alue ja kulttuuriympäristön ja/tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti merkittävä alue. Kirkonmäen korttelin rakennuskannan muodostavat kirkkoa vastapäätä sijaitsevat Mikkelin seurakuntayhtymän Anttolan seurakuntatalo piharakennuksineen ja pappila, Mikkelin kaupungin omistamat museo, päiväkoti, entinen kunnantalo ja terveystalo sekä yksityisomistuksessa oleva entinen lääkärintalo. Alueen liikenne toimii korttelin sisäisenä. Ote maakuntakaavasta. 3 (6)

0922 Anttola kirkonmäki Mikkelin kaupunki Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 24.1.2013 MAANOMISTUS Suunnittelualueen omistavat Mikkelin tuomiokirkkoseurakunta ja Mikkelin kaupunki sekä yksityiset. Harmaalla värillä on osoitettu kaupungin omistamat maa-alueet. ARVIOINTITIEDOT OSALLISET Asemakaavamuutoksen vaikutusalueena on lähiympäristö. Vaikutuksia arvioidaan kaavaprosessin aikana asiantuntijoiden lausuntoja ja osallismielipiteitä vasten. Arvioitavaksi tulevat mm. miljööseen soveltuvuus, kulttuurihistoriallisten arvojen turvaaminen. Hankkeen arviointi tapahtuu kaavoitusprosessin yhteydessä asiantuntijoiden ja osallisten kanssa. Erillistä vaikutusten arviointiraporttia ei tehdä. Osallisia ovat - hakija (Mikkelin tuomiokirkkoseurakunta) - alueen sekä viereisten ja vastapäisten alueiden omistajat, vuokralaiset ja asukkaat (naapurit) - kaupunginosan tai lähialueen asukkaat, yritykset, työntekijät, asukas- ym. yhdistykset - Museovirasto - Savonlinnan maakuntamuseo - Museovirasto - kaupungin viranomaiset (rakennusvalvonta, ympäristöpalvelut, museot, mittaus ja kiinteistöt, yhdyskuntatekniikka ja ympäristö, tilakeskusm tekninen lautakunta, kaupunginhallitus. - Etelä-Savon elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus ELY, Etelä- Savon maakuntaliitto, Etelä-Savon Energia Oy, Suur-Savon Sähkö Oyj, teleoperaattorit - kunnan jäsenet ja ne, jotka katsovat olevansa osallisia 4 (6)

0922 Anttola kirkonmäki Mikkelin kaupunki Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 24.1.2013 OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Asemakaavoituksen alkaminen ilmoitetaan osallisille kirjeellä.. Asemakaavatyön lähtökohdat ja tavoitteet on esitetty tässä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, johon voi tutustua myös Kaupunkisuunnittelussa (Maaherrankatu 9-11) ja internetissä www.mikkeli.fi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan voidaan tehdä työn kuluessa tarvittaessa muutoksia ja täydennyksiä. Viranomaisyhteistyö järjestetään työn kuluessa erikseen sovittavin neuvotteluin. MRL 66 :n mukainen viranomaisneuvottelu ei ole tarpeen, elleivät muut viranomaiset sitä esitä. Kaavan nähtävillä olosta ja voimaan tulosta kuulutetaan kaupungin virallisissa ilmoituslehdissä sekä muussa kunnassa asuville maanomistajille tavallisella kirjeellä. Kaavoitustyön vaiheesta ilmoitetaan kerran vuodessa kaavoituskatsauksessa. KÄSITTELYAIKATAULU Mikkelin kaupunki ja Etelä-Savon Ely pitävät työkokouksia kaavahankkeesta tarvittaessa. Kaavan nähtävillä olosta ja voimaan tulosta kuulutetaan kaupungin virallisissa ilmoituslehdissä sekä muissa kunnissa asuville maanomistajille tavallisella kirjeellä. Tavoitteena on saada muutosehdotus nähtäville keväällä 2015 ja valtuuston hyväksyttäväksi vuonna 2015 VALMISTELUSTA VASTAA Kalle Räinä puh. 044 794 2525 Ilkka Tarkkanen puh. 050 311 7130 sähköposti etunimi.sukunimi@mikkeli.fi Kirjallinen palaute Mikkelin kaupungin kaupunkisuunnitteluun. os PL 278, 50101 MIKKELI tai sähköpostitse toimistosihteeri Kirsi Avelin, kirsi.avelin@mikkeli.fi p 0151942529 PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS Mikkeli 24.1.2013 Ilkka Tarkkanen 5 (6)

LIITE 1.6

Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 491 Mikkeli Täyttämispvm 02.02.2015 Kaavan nimi 40. kaup.osa Anttola kortteli 17, Mikkelintie 31-35, Anttolan kirkonmäki Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm 24.01.2013 Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus 922 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 4,7111 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 4,1655 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 4,7111 100,0 3849 0,08 0,0000-316 A yhteensä 0,5221 11,1 1306 0,25 0,5221 1306 P yhteensä Y yhteensä 1,3263 28,2 2543 0,19-2,8393-1622 C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 1,9831 42,1 1,9831 R yhteensä L yhteensä 0,3341 7,1 0,3341 E yhteensä 0,5455 11,6 S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 4,7111 100,0 3849 0,08 0,0000-316 A yhteensä 0,5221 11,1 1306 0,25 0,5221 1306 AP 0,1599 30,6 400 0,25 0,1599 400 AL 0,3622 69,4 906 0,25 0,3622 906 P yhteensä Y yhteensä 1,3263 28,2 2543 0,19-2,8393-1622 Y 0,6691 50,4 1673 0,25-3,4965-2492 YK 0,6572 49,6 870 0,13 0,6572 870 C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 1,9831 42,1 1,9831 V 1,9831 VP 1,9831 100,0 R yhteensä L yhteensä 0,3341 7,1 0,3341 L 0,0243 7,3 0,0243 Katuauk./torit 0,1364 40,8 0,1364 LT 0,0769 23,0 0,0769 LPA 0,0667 20,0 0,0667 LV-1 0,0298 8,9 0,0298 E yhteensä 0,5455 11,6 EH 0,5455 100,0 S yhteensä M yhteensä W yhteensä

SUOMENNIEMEN KUNTA KIRKONKYLÄN RAKENNIJSKAAVA 1 2000 rn Yo EYLJ YT MAAJAuEsI OY 1,. L Z i3, - 3;

Tekninen laufakunta 24.2.2015 1 22, liite 3 -- 1$ - Soirnak: - A Ä -- A Ä 1. A tjrardaia O_ Ltrsasaan A tt fl -tlcrniern enharju P&oasfl HIeÅ ka;yiemi 2bL*i /. \:;1,?(/ fr- \-ze *0 1,0, u -.. \(mnntaionts [. So!mäenk.nkaat, Uutssu. ± Kwpaio-oo Lpk&(io Paioniesni 4kkusaari II 0 Uinierntö 1 T3 4 : ;/ o! A 1ky Tuuhaa jtiitilä - rväiiat) \. A 1. A - -- N - cp4kng&s - sii)l/ \Z MFotM.agry& ( Ehnko1no-,Hkenne-ja Merkto 1 Muutos 1 Poin 1 bonn. ympariotokoouun IH 8ne. bonn.,9t.no-/. 24112014 JVJiÅhh.fPinhhonnv 124112014 ProLpääl. Ta& Katl ES GK21 Kirkankyläntiert (mt 409) jalankulku-japyäräilyväylävälille Suomertkylän Räläl N2000 tie (mt 14717) - l-iovintie, Suomenniemi, Mikkeli T,erokistoniu,nion M.Itokaonn F,irjpo 409 0514879-0611075 Yleiskartta 1:10000 2T.1