TOIMINTAOHJELMA NEUVOLATYÖLLE, KOULU- JA OPISKELU- TERVEYDENHUOLLOLLE SEKÄ LASTEN JA NUORTEN EHKÄI- SEVÄLLE SUUN TERVEYDENHUOLLOLLE VUOSILLE 2012-2016
SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 LIPERIN KUNNAN JA OUTOKUMMUN KAUPUNGIN VÄESTÖTIETOJA JA ASIAKASPALAUTTEIDEN YHTEENVETOA... 5 3 LIPERIN KUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN ARVOLAUSELMA, TOIMINTA-AJATUS JA VISIO... 6 3.1 Liperin kunnan ssiaali- ja terveystimen arvlauselma... 6 3.2 Liperin kunnan ssiaali- ja terveystimen timinta-ajatus... 6 3.3 Liperin kunnan ssiaali- ja terveystimen visi vudelle 2015... 7 4 ASETUKSEN MUKAINEN TOIMINTA... 7 4.1 Äitiysneuvlatiminta... 7 4.2 Lastenneuvla... 9 4.3 Kuluterveydenhult... 11 4.4 Opiskeluterveydenhult... 13 4.4.1 Lukit... 15 4.4.2 Ammatilliset ppilaitkset... 15 5 LASTENSUOJELULAIN MUKAISET VELVOLLISUUDET... 16 5.1 Lastensujeluilmitus... 16 5.2 Ennakllinen lastensujeluilmitus... 16 5.3 Pyyntö lastensujelutarpeen arviimiseksi... 17 6 ERITYISEN TUEN TARVE... 17 6.1 Lastensujelu... 18 6.2 Viranmaisten yhteistyöverkst... 19 6.3 Lapsen humiiminen aikuisille tarkitetuissa palveluissa... 19 6.4 Lasten ja nurten hyvinvintisuunnitelma... 19 7 SUUN TERVEYDENHUOLTO... 20 8 LÄHTEET... 22 LIITTEET Neuvlaikäisten suun terveystarkastukset Riskiptilaat hammashidssa
3 1 JOHDANTO Ssiaali- ja terveysministeriö asetti 1.6.2007 kansanterveyslain 14 ensimmäisen mmentin sisältämien valtuutusten mukaisesti työryhmän valmistelemaan asetusta neuvlatiminnasta, kulu- ja piskeluterveydenhullsta sekä lasten ja nurten ehkäisevästä suun terveydenhullsta. Asetus tuli vimaan 1.7.2009 ja kunnille annettiin siirtymäaikaa tarkastusten saattamiseksi asetuksen mukaiseksi 31.12.2010 saakka. (STM 2009, 16.) Asetuksen tarkituksen n varmistaa, että lasta dttavien perheiden sekä alle kuluikäisten lasten, ppilaiden ja heidän perheidensä sekä piskelijiden terveysneuvnta ja terveystarkastukset vat suunnitelmallisia, tasltaan yhteneväisiä ja yksilöiden ja väestön tarpeet humin ttavia kunnallisessa terveydenhullssa. (STM 2009, 19.) Asetus neuvlatiminnasta, sekä kulu- ja piskeluterveydenhullsta sekä lasten ja nurten ehkäisevästä suun terveydenhullsta (380/2009) säätää määräaikaisten, määriteltyyn ikään tai vusilukkaan tai muuhun ryhmään kuuluvien tarkastusten määrästä ja sisällöstä sekä yksilöllisistä tarpeen mukaisista terveystarkastuksista. Osa määräaikaistarkastuksista n laajja tarkastuksia, jissa humiidaan kk perhe. Terveystarkastuksista pisjäävien tuen tarve tulee selvittää, khdentaa työtä erityistä tukea tarvitseville ja tehdä tarvittaessa mniammatillista yhteistyötä. Asetuksessa säädetään lisäksi kuluterveydenhulln erikistutkimuksista ja kuluyhteisön ja piskeluympäristön terveellisyydestä ja turvallisuudesta. Neuvlatyölle, kulu- ja piskeluterveydenhulllle ja lasten ja nurten ehkäisevälle suun terveydenhulllle n laadittava yhtenäinen timintahjelma terveys-, ssiaali- ja petustimen kesken ja palvelujen suunnittelussa n humiitava väestön terveyttä ja hyvinvintia kskevat tiedt. (STM 2009, 19.) Liperin kunta ja Outkummun kaupunki käynnistivät laajan ssiaali- ja terveystimien yhteistyön vunna 2005. Yhteistyön avulla pyritään turvaamaan alueen ssiaali- ja terveyspalvelut aikaisempaa rakennetta paremmin. Tavitteena n palvelujen saatavuuden turvaaminen, päällekkäisyyksien pist sekä palvelu- ja hitketjujen sujuvuuden varmistaminen (Outkummun kaupunki ja Liperin kunta 2007)
4 Liperin kunnassa terveyspalvelujen terveysneuvnnalla käsitetään ne palveluyksiköt, jissa tarjtaan pääasiassa ennaltaehkäisevää ja terveyttä edistävää palvelua. Tätä tarjavat äitiys- ja perhesuunnitteluneuvlat, lastenneuvlat, aikuisneuvla sekä kulu- ja piskelijaterveydenhult. Terveysneuvnnan timipisteet vat Liperin keskustassa, Outkummussa, Viinijärvellä ja Ylämyllyllä. Lisäksi kulu- ja piskelijaterveydenhult timii useissa kuluissa Liperissä ja Outkummussa. Terveysneuvnnassa työskentelee puli sastnhitajaa ja 15,6 terveydenhitajaa sekä syksystä 2012 alkaen 2 neuvlan perhetyöntekijää. Terveydenhitajat työskentelevät sektreittain äitiys- ja perhesuunnitteluneuvlassa, aikuisneuvlassa, lastenneuvlassa ja kulu- tai piskelijaterveydenhullssa. Neuvlalääkäreiksi vat nimetty neuvlasta vastaavat lääkärit, samin kulu- ja piskeluterveydenhultn mat, nimetyt lääkärit. Terveydenhitajien työtä hjaavat muun lainsäädännön lisäksi muun muassa tukkuussa 2011 vimaan tullut terveydenhultlaki sekä valtineuvstn asetus neuvlatiminnasta, kulu- ja piskeluterveydenhullsta sekä lasten ja nurten ehkäisevästä suun terveydenhullsta (380/2009), terveyden edistämisen laatususitus (2006) ja muut laatususitukset, Timiva terveyskeskus- timenpidehjelma sekä Terveys 2015- kansanterveyshjelma. Terveydenhitajien työssä vat myös nykyisin lisääntyneet hjaavina timintina useat tietjärjestelmähjelmat esimerkiksi hitilmitushjelmist HILMO. Liperin ssiaali- ja terveystimessa sallistuttiin saamisen hallinnan uudet innvaatit kehittyvien ssiaali- ja terveyspalvelujen tukena -hankkeeseen (eosmhanke), jnka yhtenä tavitteena li luda uusia, innvatiivisia ratkaisuja saamisen hallintaan. Lisäksi Liperin kunnan ssiaali- ja terveystimi n mukana SHQSlaatuhjelmassa. Osallistuimme myös Terveyttä Tukien- hankkeeseen, jnka ansista varhainen puuttuminen ja puheeksi ttaminen n mudstunut entistä systemaattisemmaksi timinnaksi. Mm. ensimmäistä lastaan dttavan perheen vimavaramittari, vauvaperheen vimavaramittari ja pysähtymisen paikka päihdemittari kuuluvat systemaattisesti varhaisen puuttumisen ja puheeksittamisen menetelmiin. Liperin kunnan ja Outkummun kaupungin ssiaali- ja terveystimen yhtenäistymisen myötä myös terveysneuvnnan palvelukäytänteitä yhdenmukaistettiin. Yhdenmukaistamisen phjana käytettiin mm. uutta neuvla-asetusta. Asetuksen edellyttämät terveystarkastukset tettiin Liperin kunnassa käyttöön 1.7.2009. Yksiköihin laadittiin sektri-
5 khtaiset perehdytyskansit, jissa työn sisältä kuvataan yksityiskhtaisesti. Sisällön laadinnassa n humiitu uusi neuvla-asetus. 2 LIPERIN KUNNAN JA OUTOKUMMUN KAUPUNGIN VÄESTÖTIETOJA JA ASIAKASPALAUTTEIDEN YHTEENVETOA Liperin kunta järjestää ssiaali- ja terveyspalvelut Liperin ja Outkummun asukkaille nin 20 000 väestöphjan yhteistiminta-alueella. Outkummun kaupungin väestömäärä vuden 2011 lpussa li 7 377 asukasta ja Liperin kunnan asukasluku 12 286 tammikuussa 2012. Outkummun väestömäärä n laskusuuntainen, mutta Outkummun väestöennusteessa n kuitenkin tapahtunut muuts parempaan suuntaan. Tilastkeskuksen väestöennusteen mukaan vuteen 2020 mennessä Outkummun väestömäärä n pienentynyt 6,5 prsenttia (n=502). Aiempien väestöennusteiden mukaan Outkummun väestön väheneminen li suurempaa. Liperin väestömäärä kasvaa melk tasaisesti ja vunna 2020 liperiläisiä n 1315 enemmän kuin vunna 2005.. (Liperin kunta & Outkummun kaupunki 2007, 4.). Liperin kunta tteutti keväällä 2011 kuntalaiskyselyn. Neuvlapalveluihin n kyselyn mukaan ltu pääsin tyytyväisiä. Puhelinaikaa n tivttu iltapäivälle aiemman aamuajan lisäksi. Tukkuun 2012 alusta puhelinaika n muutettu Liperin alueen neuvliden salta iltapäivälle. Lisäksi web-ajanvarausta n kehitetty niin, että asiakkaalla n mahdllisuus varata internetin kautta aika lastenneuvlaan, ehkäisyneuvlaan ja naisten jukktarkastuksiin. Asiakkailla n jatkuvan palautteen antamisen mahdllisuus. Jkaisessa neuvlassa n asiakaspalautelaatikk. Neuvlihin tuleva asiakaspalaute n erittäin psitiivista. Asiakkaat vat tyytyväisiä mm. terveydenhitajien ammattitaitn, ystävällisyyteen, palvelualttiuteen ja siihen, että annetaan aikaa. Myös web-ajanvaraus n saanut kiitsta.
6 3 LIPERIN KUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN ARVOLAUSEL- MA, TOIMINTA-AJATUS JA VISIO Yksi Liperin kunnan ssiaali- ja terveystimen strategisista painpistealueista n lasten, nurten ja perheiden hyvinvinti. Tämän painpistealueen tavitteet vat seuraavat: Vahvistetaan phjaa hyvinvinnille lapsuus- ja nuruusiässä. Lastensujelun avhulln tukitimet lisääntyvät ja pitkäaikaiset laits- tai ammatilliset perhektisijitukset vähenevät. Tunnistetaan kulupudkkaat ja kehitetään vaihtehtja heidän elämässä eteenpäin selviytymisekseen. Kulupudkkaille turvataan jatkkulutus, työllistyminen tai kuntutus. Nuristyöttömyys n alle 15 % 15 24-vutiaasta työvimasta. (Liperin kunta & Outkummun kaupunki 2007, 10.). 3.1 Liperin kunnan ssiaali- ja terveystimen arvlauselma Timintamme ja palvelumme perustuvat asiakkaan/ptilaan arviituun palvelutarpeeseen. Hulehtimalla ammattitaidn ja saamisen ylläpitämisestä ja kehittämisestä varmennamme timinnan vaikuttavuuden. Työntekijöinä khtelemme asiakkaita ja tinen tisiamme kunniittavasti ja tasapulisesti. Keskinäinen yhteistyömme n avinta, vastuullista ja lutettavaa sekä työhyvinvintia vahvistavaa. Suhtaudumme palvelujen kehittämiseen innvatiivisesti. (Liperin kunta & Outkummun kaupunki 2007, 3.). 3.2 Liperin kunnan ssiaali- ja terveystimen timinta-ajatus Liperin kunnan ssiaali- ja terveydenhulln tehtävänä n järjestää asukkaiden lakisääteiset ssiaali- ja terveydenhulln palvelut hyvinvinnin ja terveyden edistämisen periaatteella. Työskentelytapamme n kuntalaisten matimisuutta ja timintakykyä edistävää. Arviimme timinnan laatua ja tulksellisuutta. Vertaamme niitä esim. kansallisiin ja alueellisiin palvelu- ja hitsusituksiin ja h-
7 jelmiin sekä muihin palvelututtajiin. Lisäämme kustannuskehityksen ennustettavuutta. (Liperin kunta & Outkummun kaupunki 2007, 3.). 3.3 Liperin kunnan ssiaali- ja terveystimen visi vudelle 2015 Vunna 2015 Outkummun kaupungin ja Liperin kunnan väestö saavat ssiaali- ja terveyspalveluja tasavertaisesti asuinpaikasta riippumatta. Ssiaali- ja terveyspalvelut tutetaan laadukkaasti ja asiakaslähtöisesti. (Liperin kunta & Outkummun kaupunki 2007, 16.). 4 ASETUKSEN MUKAINEN TOIMINTA Terveystarkastusten ja terveysneuvnnan tulee lla suunnitelmallista timintaa niin, että ne mudstavat lapsen, nuren ja heidän perheidensä hyvinvintia ja terveyttä seuraavan kknaisuuden raskauden alusta piskeluvaiheen lppuun saakka. Yhtenäisyyden ja alueellisen tasa-arvisuuden saavuttamiseksi asetus hjaa melk yksityiskhtaisesti sekä tarkastusten ajankhtia että terveystarkastusten että terveysneuvnnan sisältöä. On lennaista, että mainittujen väestöryhmien tarpeet n tettu humin asetuksen tteuttamisessa. Timinta n suunnitelmallista ja valtakunnallisesti riittävän yhtenäistä. (STM 2009, 19-20.) Liperin kunnan ja Outkummun kaupungin terveysneuvnnissa alitettiin vuden 2008 aikana terveysneuvnnan palveluiden yhdenmukaistaminen tasa-arviseksi ja yhdenmukaiseksi timinnaksi asuinpaikasta riippumatta. Yhdenmukaistamisen lähtökhtana li STM:n ja THL:n asetukset ja susitukset. 4.1 Äitiysneuvlatiminta Äitiysneuvlatiminta n Sumessa ehkäisevän terveydenhulln tärkeimpiä timintamutja, jnka tehtävänä n edistää raskaana levan naisen, sikiön ja vastasyntyneen lapsen ja kk lasta dttavan perheen terveyttä ja hyvinvintia. Lasta dttavan perheen terveysneuvntaa n tarjttava mlemmille vanhemmille. Sen tulee antaa tieta
8 raskausajasta ja siihen liittyvistä riskeistä, synnytyksestä ja lapsen hidsta sekä dtusaikaan ja synnytykseen mahdllisesti liittyvistä mielenterveyden muutksista. Neuvnnan n tuettava lapsen ja vanhemman välistä varhaista vurvaikutusta sekä äidin vimavarja imettää. Neuvlan tuki suunnataan kk perheelle. Humita kiinnitetään parisuhteeseen ja vanhemmuuteen, jhn lennaisena sana kuuluu isän rli ja vastuu vanhempana. Neuvla tukee vanhempia valmistautumaan vanhemmuuteen ja lapsen tumiin muutksiin perheessä sekä edistää terveellisiä elintapja. Perheelle tarjtaan nrmaalisti sujuvan raskauden aikana neuvlassa 11 15 tarkastusta terveydenhitajan ja lääkärin vastaantlla. Käynneillä seurataan raskauden etenemistä, ja pulmien ilmetessä äiti lähetetään jatkhitn. Äidille tarjtaan mahdllisuus valtakunnallisen seulntahjelman mukaisiin raskauden aikaisiin sikiön krmsmi- ja rakennepikkeavuuksien seulntihin. Neuvlatimintaa säätelevän asetuksen mukaan dtusaikana järjestetään yksi laaja terveystarkastus, jssa arviidaan mlempien vanhempien hyvinvintia ja tuen tarpeita sekä äidin ja sikiön terveydentilan tutkimisen lisäksi selvitetään perheen hyvinvintia haastattelulla ja tarvittaessa muilla menetelmillä. Ensimmäistä lasta dttavan tai ensimmäisen lapsen saaneen perheen lukse n järjestettävä vähintään yksi ktikäynti. Liperin kunnan terveysneuvnnassa ktikäynnille sallistuu tarvittaessa myös perhetyöntekijä. Perhetyöntekijä vi myös tarvittaessa jatkaa ktikäyntejä. Lisäksi ainakin ensimmäistä lasta dttavalle perheelle n järjestettävä mniammatillisesti tteutettua perhevalmennusta. Liperin kunnan perhevalmennukseen sisältyy mm. äitiysneuvlan, lastenneuvlan, suunterveydenhulln, fysiterapian, psyklgin sekä perhetyön suus. Liperin kunnan terveysneuvntaan n syyskuun 2012 alusta alkaen palkattu 2 perhetyöntekijää. Palvelu n vapaaehtista, maksutnta ja lyhytkestista. Neuvlan perhetyö n perheen hyvinvintia edistävää, ennaltaehkäisevää, varhaista puuttumista matalan kynnyksen periaatteella. Perhetyö n perheen tarpeista lähtevää ja tavitteena n perheen man asiantuntijuuden ja vimavarjen vahvistaminen. Perheen kanssa työskennellään yhdessä ratkaisuja etsien, keskustellen, hjaten ja neuven, rinnalla kulkien ja perhettä tukien. Neuvlan perhetyön avulla vidaan löytää ratkaisuja erilaisiin elämänti-
9 lanteisiin. Perhetyöntekijä vi lla apuna, kun dtus, vauvaperhe-elämä, lasten kasvatusasiat, vanhemmuus tai parisuhde askarruttaa. Myös arjen sujumattmuus, vanhemman uupumus, lähiverkstn puuttuminen tai yllättävä elämäntilanne vat asiita, jllin perhetyöntekijään vidaan lla yhteydessä. Äitiysneuvlassa tehdään laaja-alaista mniammatillista yhteistyötä eri tahjen kanssa. Muun muassa erikissairaanhit n kiinteä yhteistyökumppani man kunnan yksiköiden lisäksi. Erikissairaanhit vi mm. kutsua klle mniammatillisen palaverin, js perheen tilanteen katstaan sitä edellyttävän. Perusterveydenhullsta palaveriin sallistuu vähintään äitiys- /lastenneuvlan terveydenhitaja sekä tarvittaessa esimerkiksi mielenterveys- ja päihdepalveluiden henkilöstöä, perheneuvlan työntekijä tai lastensujelun työntekijä. Palaverikäytänteestä n laadittu kirjallinen hje. Myös kunnan eri yksiköiden välisestä yhteistyöstä n svittu ja rajapintaprsesseja pyritty kuvaamaan. 4.2 Lastenneuvla Lastenneuvlan tehtävänä n edistää alle kuluikäisten lasten ja heidän perheidensä terveyttä ja hyvinvintia sekä kaventaa perheiden välisiä terveyserja. Lastenneuvlassa seurataan ja edistetään lapsen fyysistä, psyykkistä ja ssiaalista kasvua ja kehitystä sekä tuetaan vanhempia turvallisessa, lapsilähtöisessä kasvatuksessa ja lapsen hyvässä hulenpidssa sekä parisuhteen hitamisessa. Lisäksi neuvlassa edistetään lapsen kasvuja kehitysympäristön sekä perheen elintapjen terveellisyyttä. Liperin kunnan lastenneuvlissa järjestetään alle kuluikäisille lapsille 16 määräaikaistarkastusta, jista viisi tekee lääkäri yhdessä terveydenhitajan kanssa. Näistä klme n laajja terveystarkastuksia. Runsaat pulet tarkastuksista tehdään alle 1-vutiaille. Ylimääräisiä tarkastuksia susitellaan tarpeen mukaan. Olennainen sa tapaamisten sisällöstä kstuu perheen tarpeiden ja lapsen kehitysvaiheen mukaisesta terveysneuvnnasta. Lapsi saa neuvlassa rktushjelmaan kuuluvat rktukset. Neuvlassa pyritään havaitsemaan lapsiperheiden erityisen tuen tarpeet mahdllisimman varhain ja järjestämään tarkituksenmukainen tuki ja apu. Lastenneuvlat tekevät tiiviisti mniammatillista yhteistyötä muiden lapsiperheiden parissa työskentelevien kanssa, kuten perheneuvla, mielenterveys- ja päihdepalvelut ja lastensujelu.
10 Terveystarkastus 1-4 vk 4-6 vk 2 kk 3 kk 4 kk 5 kk 6 kk 8 kk 10 kk 12 kk Terveydenhitajan x x x x x x x x x x tarkastus (laaja) Lääkärin tarkastus x x (laaja) x Taulukk 1. Määräaikaiset terveystarkastukset lapsen ensimmäisen ikävuden aikana Terveystarkastus 18 kk 2 v 3 v 4 v 5 v 6 v Terveydenhitajan x x x x x x tarkastus (laaja) (laaja) Lääkärin tarkastus x (laaja) x (laaja) Taulukk 2. 1-6 v lapsen määräaikaiset terveystarkastukset Sekä lasten- että äitiysneuvlassa tehdään mniammatillista yhteistyötä mm. lasten ja perheiden palveluiden kanssa. Mniammatillinen lapsiperheiden tukityöryhmä kkntuu n. kuuden viikn välein kaikissa neljässä taajamassa. K. työryhmään kuuluu työntekijöitä terveysneuvnnasta, varhaiskasvatuksesta, lasten ja perheiden palveluista, mielenterveys- ja päihdepalveluista. Lisäksi kkntuu lastensujelun tukityöryhmä, jhn myös kuuluu mniammatillinen yhteistyöverkst. Terveysneuvnnassa n kehitetty ryhmätimintaa, mm. lapsiperheille suunnattu äitivauva ryhmä sekä vimaa vanhemmuuteen ryhmä. Ryhmänvetäjät tulevat eri yksiköistä, jka edesauttaa saumatnta yhteistyötä. Lastenneuvlassa n myös kkeiltu ryhmävastaantta 4 kuukauden ikäisen vauvan tarkastuksen yhteydessä. Yhteistyötä tehdään myös järjestöjen ja seurakunnan kanssa.
11 Liperin kunnassa n tettu vuden 2012 alusta käyttöön myös imetyspliklinikkatiminta. Imetyspliklinikalle vi sittaa ja varata ajan kaikissa imetykseen liittyvissä asiissa. Vastaantt tapahtuu Ylämyllyn neuvlassa, mutta tarvittaessa imetyspliklinikan terveydenhitaja tekee myös ktikäyntejä. 4.3 Kuluterveydenhult Kuluterveydenhulln timinta perustuu asetukseen neuvlatiminnasta, kulu- ja piskeluterveydenhullsta sekä lasten ja nurten ehkäisevästä suun terveydenhullsta (380/2009). Kuluterveydenhulln timintaa hjaavat lisäksi mm. kuluterveydenhulln pas, kuluterveydenhulln laatususitukset sekä uusi terveystarkastusten menetelmäkäsikirja. Oppilaan ja piskelijan terveydenedistämiseksi n kuluyhteisön ja piskeluympäristön terveellisyys ja turvallisuus tarkastettava jka klmas vusi. Tarkastus n tehtävä yhteistyössä ppilaitksen ja sen ppilaiden tai piskelijiden, kulu- tai piskeluterveydenhulln, terveystarkastajan, henkilötön, työterveyshulln, työsujeluhenkilöstön ja tarvittaessa muiden asiantuntijiden kesken. Tarkastuksessa tdettujen puutteiden krjaamista n seurattava vusittain. (STM 2009). Outkummun ja Liperin kuluissa nämä tarkastukset n alitettu vuden 2012 aikana. Kuluterveydenhulln tavitteena n kk kuluyhteisön hyvinvinnin ja ppilaiden terveyden edistäminen sekä terveen kasvun ja kehityksen tukeminen yhteistyössä ppilaiden ppilashulln muun henkilöstön, pettajien ja vanhempien kanssa. (Stakes 2002, 28.) Kuluterveydenhulln tehtävänä n ppilaan hyvinvinnin ja terveyden seuraaminen, arviinti ja edistäminen. Terveydenhitaja sallistuu ppimisen, tunne-elämän ja käyttäytymisen ngelmien tunnistamiseen ja selvittämiseen yhteistyössä muun ppilashulthenkilöstön ja petushenkilöstön kanssa sekä kulun työljen ja kulutyön terveellisyyden ja turvallisuuden valvntaan ja edistämiseen. (Stakes 2002, 28.) Lapsen ja nuren terveystarkastukseen sisältyy fyysisen ja neurlgisen kehityksen lisäksi aina myös psykssiaalisen kehityksen, turvallisuuden, ihmissuhteiden ja mielen-
12 terveyden selvittäminen sekä ktna että muissa kehitysympäristöissä. Oppilaan laajaan terveystarkastukseen sisältyy hultajien haastattelu ja kk perheen hyvinvinnin selvittäminen niiltä sin kuin se n välttämätöntä hidn ja tuen järjestämisen kannalta. Laajaan tarkastukseen kutsutaan aina mlemmat vanhemmat. Hultajien kirjallisella sustumuksella laajaan terveystarkastukseen sisältyy päivähidn ja esipetuksen henkilökunnan arvi alle kuluikäisen lapsen selviytymisestä päivähidssa ja pettajan arvi ppilaan selviytymisestä kulussa niiltä sin kuin se n välttämätöntä hidn ja tuen järjestämisen kannalta. Laajista terveystarkastuksista tehtyä yhteenveta n käytettävä arviitaessa ppilashulln yhteistyönä lukka- ja kuluyhteisön tilaa ja mahdllisten lisätimenpiteiden tarvetta. Yhteenvet ei saa sisältää henkilötietja. (STM 2009, 31-36.) Terveystarkastus 1lk 2lk 3lk 4lk 5lk 6lk 7lk 8lk 9lk Terveydenhitajan x (sa x x x x (sa x x X (sa x tarkastus laajaa tark.) laajaa) laajaa) Lääkärin tarkastus x (sa laajaa tark.) x (sa laajaa tark.) x (sa laajaa tark.) Taulukk 3. Määräaikaiset terveystarkastukset kuluterveydenhullssa Kuluterveydenhullssa tehdään mniammatillista yhteistyötä eri tahjen kanssa. Mm. ppilashulttyöryhmä kkntuu kullakin kululla säännöllisesti. Osalla kuluista terveydenhitajan työajasta valtasa meneekin nimenmaan ppilashulttyöhön. Liperin kunnassa kkntuu säännöllisesti myös esikululaisille ma mniammatillinen ppilashulttyöryhmänsä. Liperin kunnassa n työstetty esi- ja peruspetuksen strategia vusille 2012 2014. Ravitsemusterapeutti n yksi keskeisistä kuluterveydenhulln yhteistyökumppaneista. Ravitsemusterapeutille vidaan varata yksilöaikja kaikkien kuluterveydenhitajien timesta. Lisäksi Outkummun ja Ylämyllyn kuluterveydenhullssa n llut j usean vuden ajan käytössä ravitsemusterapeutin lukkakhtaiset hjaustunnit (1. ja 4 lk Oku ja 1. lk Ylämylly). Nämä hjaustunnit n tdettu listavaksi käytänteeksi. Lisäksi ravit-
13 semusterapeutti käy vanhempainillissa puhumassa. Ravitsemusterapeutin työpansta n tarkitus hyödyntää tulevaisuudessa laajemminkin. Myös fysiterapeutin ryhti- ja hjauskäynnit vat käytössä niin Liperissä kuin Outkummussakin. Alakuluikäiset hjataan fysiterapeutin yksilökäynnille terveyskeskukseen, yläkuluikäisille järjestetään fysiterapeutin pitämiä ryhtipäiviä kululla. Oppilaiden ergnmia-asiissa fysiterapeutin rli n merkittävä. Outkummussa fysiterapeutit pyrkivät käymään vusittain lukissa ergnmia-asiissa. He myös hulehtivat hjeistuksen laatimisesta pettajille lapsen ikeasta istuma-asennsta ja sen tärkeydestä. 4.4 Opiskeluterveydenhult Opiskelijalle, jka piskelee lukissa tai ammatillisessa kulutuksessa tulee järjestää ensimmäisenä piskeluvunna terveydenhitajan tarkastus ja ensimmäisenä tai tisena piskeluvunna lääkärintarkastus, ellei lääkärintarkastusta le tehty piskelijaksi hyväksymisen yhteydessä. Lääkärintarkastus tulee kuitenkin aina järjestää ensimmäisenä piskeluvunna piskelijalle, jka n erityispetuksessa tai jnka terveydentilan ja piskelukyvyn selvittäminen n tarpeellinen piskelualan tai tulevan ammatin vuksi. Opiskeluterveydenhultn kuuluvat 2 ja 3 luvussa säädettyjen terveystarkastusten ja terveysneuvnnan lisäksi kansanterveyslain (66/1972) 14 :n ja 1 mmentin 6 khdassa säädetyt terveyden- ja sairaanhitpalvelut kuten: 1. Mahdllisten mielenterveyshäiriöiden varhainen tteaminen, hit ja jatkhitn hjaus 2. Mahdllisten päihdengelmien varhainen tteaminen, hit ja jatkhitn hjaus 3. Seksuaaliterveyttä edistävät palvelut 4. Suun terveydenhulln palvelut, jtka sisältävät terveysneuvnnan, suun ja hampaiden yksilöllisen tarpeen mukaiset tutkimukset ja hidn sekä suun terveydenhulln ammattihenkilön terveystarkastuksen perusteella laatiman mahidn sisältävän hitsuunnitelman.
14 TERVEYSTAPAAMINEN 1.vusi 2.vusi 3.vusi Terveyskysely x Terveydenhitajan tarkastus x x tarvittaessa Lääkärintarkastus x Ensimmäisen vuden piskelijille suunnatun terveystarkastustiminnan tavitteena n: Selvittää yhdessä piskelijan elämäntilanne, elämäntavat, ssiaaliset verkstt ja piskelu sana hyvinvinnin kknaisuutta Tukea ja vahvistaa vimavarja Havaita elämäntapihin liittyvät riskit ja antaa hjausta ja neuvntaa niiden vähentämiseksi Arviida piskelijan terveydentilaa pinnista selviytymisen kannalta Ohjata piskelija palvelujen piiriin, js löytyy timintakykyä uhkaavia tai sitä haittaavia ngelmia Suunnitella krnisten sairauksien seuranta, hit ja kuntutus piskelun ajaksi Selvittää erityispiskelijan tarvitsemat kuntutus- ja tukitimet yhdessä ppilaitksen ja muiden tahjen kanssa Selvittää raskauden ehkäisyn ja seksuaaliterveysneuvnnan tarve Tiedttaa piskeluterveydenhulln tarjamista palveluista. Timenpiteet: 1. Lukiissa ja ammattippilaitksissa lääkärintarkastukset ensimmäisenä tai tisena piskeluvutena ellei lääkärintarkastusta le tehty piskelijaksi hyväksymisen yhteydessä. 2. Suun terveydenhullssa peruskulun jälkeen piskelijan n määrä käydä terveystarkastuksessa ainakin yhden kerran ennen 18:aa ikävutta. Yksilöllinen tutkimusväli ja terveystarkastuksen ajankhta n määritelty 8:nella lukalla. Opiskelija saa tällöin kirjallisen hjeen hitn hakeutumisesta. Keskiasteen piskelijita ei kutsuta hitn.
15 Lukiissa ja ammatillisissa ppilaitksissa piskelevilla n ktipaikkakunnasta riippumatta ikeus päästä suun terveydenhultn. Vaihtehtisesti piskelija vi ttaa yhteyttä man kuntansa hammashultn. Suun terveydenhit perustuu man vastuun ttamiseen suun terveydestä ja palvelujen käytöstä. 4.4.1 Lukit Kansanterveyslain 14 :n 1 mmentin 6 khdassa tarkitettuihin ppilaitksiin kuuluvat lukit, jiden piskelijille kunnan n järjestettävä piskeluterveydenhulln palvelut. Lukilaissa (629/1998) tarkitettujen ppilaitsten lukikulutusta järjestetään lukiissa, aikuislukiissa ja muissa ppilaitksissa. Liperin kunnan alueella ei le yhtään lukita. Outkummussa timii luki, jhn Liperin kunnalta järjestetään piskelijaterveydenhult. 4.4.2 Ammatilliset ppilaitkset Kansanterveyslain 14 :n 1 mmentin 6 khdassa tarkitettuja ppilaitksia, jiden piskelijille kunnan n järjestettävä piskeluterveydenhulln palvelut, vat ammatillisesta kulutuksesta annetussa laissa (630/1998) tarkitetut ppilaitkset. Oppilaitksen piskelijana pidetään 1 mmentissa tarkitetun ppilaitksen piskelijaa, jka piskelee pinttukilain (65/1994) mukaiseen pinttukeen ikeuttavassa kulutuksessa. Opinttukeen n ikeutettu piskelija, jnka ppivelvllisuuden jälkeiset, päätimiset pinnt kestävät yhtäjaksisesti vähintään kaksi kuukautta. Liperin kunnan alueella sijaitsee erityisppilaits Luvi ja Outkummun kaupungin alueella Phjis-Karjalan kulutuskuntayhtymä (PKKY), Phjis-Karjalan ammattipist Outkumpu sekä Phjis-Karjalan aikuispist. Näissä ppilaitksissa tteutetaan piskelijaterveydenhult Liperin kunnan timesta.
16 5 LASTENSUOJELULAIN MUKAISET VELVOLLISUUDET 5.1 Lastensujeluilmitus Lastensujeluilmituksen tekemisestä säädetään lastensujelulain 25 :ssä. Ilmitusvelvllisia vat: ssiaali- ja terveydenhulln, petustimen, nuristimen, pliisitimen ja seurakunnan palveluksessa tai luttamustimessa levat riksseuraamuslaitksen sekä pal- ja pelastustimen palveluksessa levat muun ssiaali- ja terveydenhulln palvelujen tuttajat petuksen tai kulutuksen järjestäjät terveydenhulln ammattihenkilöt seurakunnan tai muun usknnllisen yhdyskunnan henkilöstö kululaisten aamu-/iltapäivätimintaa harjittavan yksikön timinnassa levat turvapaikan hakijiden vastaantttiminnan palveluksessa levat ja ktutumisen edistämisestä annetussa laissa tarkitetussa perheryhmäkdissa ja muussa asuinyksikössä työskentelevät hätäkeskustiminnan palveluksessa timivat 5.2 Ennakllinen lastensujeluilmitus Ennakllinen lastensujeluilmitus, lastensujelulaki 25 c, n tehtävä ennen lapsen syntymää, js n perusteltua syytä epäillä, että syntyvä lapsi tulee tarvitsemaan lastensujelun tukitimia välittömästi syntymänsä jälkeen. Ssiaalitimen n tärkeää saada tieta mahdllisesta asiakkuudesta riittävän varhain, jtta yhdessä perheen kanssa vidaan spia hyvissä ajin riittävistä ja spivista tukitimista. Ennakllisen lastensujeluilmituksen tarkituksena n ensisijaisesti turvata dttavalle äidille ja lapsen tulevalle perheelle riittävät tukitimet j raskausaikana.
17 5.3 Pyyntö lastensujelutarpeen arviimiseksi Lastensujelulain mukainen ilmitusvelvllisuus vidaan tteuttaa myös yhdessä lapsen tai hänen vanhempansa kanssa tehtynä pyyntönä lastensujelutarpeen arviimiseksi. Pyyntö n lastensujeluilmituksen tavin tehtävä viipymättä ja sitä tehtäessä n aina annettava tiedksi pyynnön tekemiseen jhtaneet syyt. Yhteistyössä lapsen tai hänen vanhempansa kanssa tteutettu pyyntö lastensujelutarpeen arviimiseksi, antaa usein paremmat mahdllisuudet lastensujelulle tehdä yhteistyötä perheen kanssa, kuin sura lastensujeluilmituksen tekeminen. Pyynnön tehnyt viranmainen n j keskustellut ja käynyt hultaan läpi perheen kanssa sekä mtivinut perhettä ttamaan apua ja tukea vastaan. 6 ERITYISEN TUEN TARVE Terveysneuvnta ja terveystarkastukset n järjestettävä siten, että lapsen ja perheen erityisen tuen tarve tunnistetaan mahdllisimman varhaisessa vaiheessa ja tarpeenmukainen tuki järjestetään viiveettä. Erityisen tuen tarve n selvitettävä, js lapsessa, perheessä tai ympäristössä n tekijöitä, jtka vivat vaarantaa tervettä kasvua ja kehitystä. Erityisen tuen tarpeen arviimiseksi ja tteuttamiseksi tulee tarvittaessa järjestää lisäkäyntejä ja ktikäyntejä. Lisäksi n laadittava suunnitelma yhteistyössä tukea tarvitsevan ja ikävaiheen mukaisesti hänen perheensä kanssa Suunnitelman tteutumista tulee seurata ja arviida Erityisen tuen tarpeen arviimiseksi ja tuen järjestämiseksi n tarvittaessa myös tehtävä yhteistyötä kunnan eri timijiden ja muiden tarvittavien tahjen kesken. varhaiskasvatus ktipalvelu lastensujelu ppilashult erikissairaanhit
18 terveyspalvelut vanhempien palvelut 6.1 Lastensujelu Lastensujelun edustajat sallistuvat perhepalveluverkstn ja tarvittaessa lastenneuvlatyöryhmän timintaan. On tärkeää, että lastenneuvla, perhepalveluverkst ja lastensujeluviranmaiset tuntevat tistensa timintatavat ja työmenetelmät riittävän hyvin, ja että heillä n yhdessä svitut menettelyt lastensujeluilmituksen tekemisestä. Liperissä ja Outkummussa vat timinnassa Lapsiperheiden tukiryhmät eli Laturyhmät. Latu-ryhmässä käsitellään alle kuluikäisten lasten asiita äitiys- ja lastenneuvlan, varhaiskasvatuksen, mielenterveys- ja päihdepalveluiden sekä lastensujelun yhteistyönä. Lastensujelun tehtävät: 1. Lakisääteinen tehtävä n tukea lapsia ja nuria, jiden terveys tai kehitys n vaarantunut. 2. Antaa knsultaatiapua heti lastensujelun tarpeen epäilyksen herätessä alkuvaiheessa knsultaati vidaan knsultaatikynnyksen laskemiseksi tehdä nimeämättä perhettä 3. Osallistuu perhepalveluverkstn ja tarvittaessa lastenneuvlatyöryhmän timintaan 4. Vastaanttaa lastensujelulain velvittamat, mm. ssiaali- ja terveystimen työntekijöiden tekemät ilmitukset perhe- tai yksilökhtaisen lastensujelun tarpeesta ja alittavat ilmituksen edellyttämät timenpiteet. lastensujeluilmitus yhteistyöalite, jka mahdllistaa lastensujelun ja muiden tarvittavien tahjen sallistumisen lapsen tilanteen ja tuen tarpeen selvittämiseen ja tukitimien suunnitteluun edellyttää perheen yksilöimistä lastensujeluilmituksen testa svitaan perheen kanssa tai vähintään ilmitetaan heille
19 6.2 Viranmaisten yhteistyöverkst Lastensujelulaki 7 velvittaa lasten ja nurten hyvinvinnin seuraamiseen ja edistämiseen kunnan viranmaisten yhteistyönä. Kunnan ssiaalihullsta vastaavan timielimen ja kunnan muiden viranmaisten n yhteistyössä seurattava ja edistettävä lasten ja nurten hyvinvintia sekä pistettava kasvuljen epäkhtia ja ehkäistävä niiden syntymistä. 6.3 Lapsen humiiminen aikuisille tarkitetuissa palveluissa Lastensujelulain Lastensujelulaki 10 mukaan n turvattava aikuisen kasvatuksessa levan lapsen hidn ja tuen tarve aikuisille suunnatuissa palveluissa, kun aikuiselle annetaan ssiaali- ja terveydenhulln palveluja, erityisesti kun n kyse päihde- ja mielenterveyspalveluista tai kun aikuinen n kdin ulkpulella laitsmaisessa hidssa tai surittamassa vapausrangaistusta. Tarvittaessa terveyden- ja ssiaalihulln n järjestettävä välttämättömät palvelut raskaana levien naisten ja syntyvien lasten sujelemiseksi. Aikuisen hultajuudessa levien lasten tilanne tarkistetaan ssiaalihulln ja muiden timialjen aikuispalveluiden yhteydessä. Keskeistä n ennaltaehkäisevän ja mniammatilisen työn vahvistaminen mm. yhteistyöllä mielenterveyspalveluiden, varhaiskasvatuksen, neuvlan, kdinhidn ja kulutimen välillä, jtta asiakkaan tilanteesta saataisiin ikea kknaiskuva. Tärkeää n myös eri hallintkuntien esimiesten yhteistyön vahvistaminen ja mniammatillisuuteen situtuminen. Tiednkulun laillisuuden varmistamisesta n hulehdittava. 6.4 Lasten ja nurten hyvinvintisuunnitelma Kunnan tai useamman kunnan yhdessä n laadittava lasten ja nurten hyvinvinnin edistämiseksi sekä lastensujelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi kunnan tai kuntien timintaa kskeva suunnitelma, lastensujelulaki 12. Suunnitelma n lakisääteinen väline hjata, jhtaa ja kehittää lasten ja nurten hyvinvintityötä kunnassa. Se n jatkssa sa kunnan vakiintunutta timinnan suunnittelun, tteuttamisen sekä arviinnin vusirytmiä.
20 Erityisesti lastensujelun tarvetta sekä lastensujeluun varattavia vimavarja kskevat suunnitelman khdat sisältävät kunnan talusarvin ja talussuunnitelman laadinnan kannalta keskeistä tieta. Suunnitelman sisältö tulee humiida kunnan talusarvissa. Lastensujelun suunnitelman tavitteena n kehittää lastensujelua niin, että se vastaa paremmin kunnassa asuvien lasten ja nurten tarpeita sekä tukee vanhempia, hultajia ja muita lapsen hidsta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lasten hidssa ja kasvatuksessa. Suunnitelman n ltava lapsilähtöinen, eli timinnan keskiössä n kk ajan ltava lapsen ja lapsiperheiden hyvinvinnin lisääminen. 7 SUUN TERVEYDENHUOLTO Suun terveystarkastuksia järjestetään kk ikälukan kattavina määräaikaistarkastuksina sekä yksilölliseen tarpeeseen perustuvina terveystarkastuksina. Tarkastuksissa selvitetään suun terveydentila, kehitys ja hidn tarve ja tehdään tarvittaessa henkilökhtainen terveyssuunnitelma. Ensimmäistä lasta dttavan perheen suun terveydentilan ja hidn tarpeen arvii suun terveydenhulln ammattihenkilö haastattelulla ja tarvittaessa muilla menetelmillä. Odttavalle perheelle järjestetään ryhmäneuvntatilaisuus tai / ja n mahdllisuus hakeutua suuhygienistin vastaantlle. Alle kuluikäisille järjestetään suuhygienistin tai hammashitajan tekemiä suun terveystarkastuksia sekä tarpeen mukaisesti hammaslääkärin tutkimuksia. Terveydenhitajan vastaantlla n suun ensimmäinen tutkimus vauvan llessa 6-8 kk ikäinen. Terveydenhitaja hjaa vanhempia tilaamaan lapselle ensimmäisen ajan hammashitlaan, lapsen llessa pulitistavutias. Lapsen llessa klme ja viisivutias kutsutaan suun terveystarkastuksiin kirjeellä. Liitteessä 1. ja 2. kuvataan määräaikaisten terveystarkastusten keskeisiä sisältöjä, jita tarkistetaan säännöllisesti ehkäisevän hidn kehittymisen ja uuden tiedn myötä.
21 Terveystarkastus 18 kk 2 v 3 v 4 v 5 v 6 v Suun terveystarkastus x x x Taulukk 1. Neuvlaikäisten suun terveystarkastukset Oppilaille tehtävät suun määräaikaistarkastukset sisältävät suuhygienistin ja tarpeen mukaiset hammaslääkärin terveystarkastukset, mukaan lukien erikisalakhtaiset suun tutkimukset. Suun terveystarkastukset kuluterveydenhullssa tteutetaan ensimmäisellä, klmannella, viidennellä ja kahdeksannella lukalla tai hammaslääkärin hitsuunnitelman mukaisesti. Lapselle, jlla n riski sairastua suusairauksiin, humiidaan ennaltaehkäisevä suun terveydenhult ja määritellään yksilöllinen suun terveystarkastusväli. Terveystarkastus 1.lk 2.lk 3.lk 4.lk 5.lk 6.lk 7.lk 8.lk 9.lk Suun terveystarkastus x x x x x Taulukk 2. Suun terveystarkastukset kuluterveydenhullssa Yläasteelta siirtyviä ei kutsuta jatkssa hitn ja tästä hammaslääkäri infrmi ptilasta vastaanttkäynnillä. Opiskelijita ei kutsuta hitn, mutta n mahdllisuus hakeutua itse hitn. Ammattippilaitksen piskelijilla n ikeus vähintään kerran piskeluaikana suun terveystarkastukseen.
22 8 LÄHTEET Liperin kunta & Outkummun kaupunki 2007. Liperin kunnan ssiaali- ja terveystimen palvelustrategia vusille 2009 2012. STAKES, 2002. Kuluterveydenhult 2002. Opas kuluterveydenhulllle, peruskuluille ja kunnille. Oppaita 51. Gummerus Kirjapain Oy, Saarijärvi. STM, 2009. Neuvlatiminta, kulu- ja piskeluterveydenhult sekä ehkäisevä suun terveydenhult. Asetuksen (380/200)) perustelut ja sveltamishjeet. Julkaisuja 2009:20. STM, Helsinki
23 Liite 1 NEUVOLAIKÄISTEN SUUN TERVEYSTARKASTUKSET Terveydenhitajan vastaantlla käynti vauvan llessa 6-8 kk ikäinen - Suun ja hampaiden terveystarkastus - Ravintasiat - Suuhygienia / fluri - Kariesbakteerin tartunnan estäminen / ksylitli - Imemistttumukset ja tutin käyttö Terveydenhitaja hjaa vanhempia tilaamaan lapselleen ensimmäisen ajan hammashitlaan suuhygienistin tai hammashitajan vastaantlle (p.6865444) Lapsen llessa 1,5 vutta - suun ja hampaiden terveystarkastus / kariesriskin arviinti / plakki - hampaiden puhdistus flurihammastahnalla 2xpv (sipaisu, 500 ppm fluria) - ravintneuvnta / säännöllinen ateriinti / napstelun välttäminen / janjuma vesi - imemistttumukset / imemistarve vähenee 6-9 kk ikäisenä, jten tuttipullsta luvutaan n. yhden vuden ikäisenä ja tutista sen jälkeen viimeistään kahteen vuteen mennessä - kariesbakteerin tartunnan estäminen - ksylitlin käyttö Lapsen llessa 3 vutta, kutsutaan kirjeellä - suun ja hampaiden terveystarkastus / kariesriskin arviinti /purenta - hjataan tarvittaessa jatkhitn hammaslääkärille - hampaiden puhdistus flurihammastahnalla 2xpv (nkare, 1100 ppm fluria) - ravintasiat / säännöllinen ateriarytmi / makean napstelun välttäminen - ksylitlin käyttö - janjuma n vesi - makeiset eivät kuulu lapsen arkeen Lapsen llessa 5 vutta, kutsutaan kirjeellä - suun ja hampaiden terveystarkastus / kariesriskin arviinti /purenta - hjataan tarvittaessa jatkhitn hammaslääkärille - hampaiden puhdistus flurihammastahnalla 2xpv yhteistyössä vanhempien kanssa - pysyvien pskihampaiden puhkeaminen - järkevä makean käyttö - säännöllinen ateriarytmi / ksylitlin käyttö ateriiden jälkeen 23.11.2012
24 Riskiptilaat hammashidssa Liite 2 Riskiptilas = Lapsi tai nuri, jlla n khnnut riski suun sairauksiin, käy useammin hammashitlassa esim. - yleissairaus, jhn jatkuva lääkitys tai tistuvia infektisairauksia - ei nrmaalia ateriarytmiä, vaan napstelee useita kertja päivässä - näkyvää plakkia etuhampaiden pinnilla - alkavia reikiä tai paikattuja hampaita - sisaruksilla n reikiä tai paikattuja hampaita tai perheellä välinpitämätön asenne hammashitn Riskiptilaat hammashitlassa tiheämpi yksilöllinen terveystarkastusväli tehstettu ehkäisevän hidn neuvnta ravintneuvnta käytännön harjauspetus flurihidt ja kuutshampaiden pinnitukset 23.11.2012