Hyvinvointitoimiala Liite Kuntoutumispalvelut/ Vammaispalvelut. Dnro

Transkriptio

1 Hyvinvintitimiala Liite Kuntutumispalvelut/ Vammaispalvelut Dnr Timintasuunnitelma kehitysvammaisten palvelujen tteuttamiseksi 2013

2 1/19 Sisällysluettel Jhdant Kehitysvammaiset henkilöt Kehitysvammapalvelujen määrärahat Palvelujen ja erityishulln järjestäminen Erityishulln jhtryhmä Tutkimus, hjaus ja neuvnta Tutkimus Ohjauspalvelut Asumispalvelut Turun kaupungin vammaispalvelujen asumispalvelut Kuntayhtymiltä ja kunnilta hankittavat asumispalvelut Järjestöiltä, yhdistyksiltä ja muilta yksityisiltä palvelututtajilta hankittavat asumispalvelut Asumispalvelujen kehittämistavitteet Perhehit Perhehidsta perittävät maksut Laitshit Laitshidn kehittämistavitteet Lyhytaikaishit Lyhytaikaishit Kskikdissa Muualta hankittava lyhytaikaishit Lyhytaikaishidsta perittävät asiakas- ja käyttöpäivämaksut Kskikdin kehittämistavitteet Työ- ja päivätiminta Tuettu työtiminta ja tuettu työllistäminen Työtiminta timintakeskuksessa Päivätiminta Ikääntyvien kerhtiminta Työ- ja päivätiminnan kehittämistavitteet Kehitysvammaisten kululaisten iltapäivätiminta Kesätiminta Kululaisten iltapäivätiminnan kehittämistavitteet Muut palvelut Tukihenkilötiminta Kehitysvammaisten harkinnanvarainen avustus Muilta kunnilta perittävät maksut LIITTEET

3 2/19 Jhdant Timintasuunnitelmassa määritellään ne palvelut, jita vammaispalvelujen timintayksikkö Paletti järjestää kehitysvammaisille aikuisille ja lapsille. Kehitysvammaisille henkilöille tarkitettuja palveluja tteutetaan ssiaalihultlain (1982/710), lain vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitimista (1987/380) ja lain kehitysvammaisten erityishullsta (1976/519) puitteissa. Timintasuunnitelmaan n kirjattu ne kehitysvammaisille henkilöille tarkitetut palvelut, jita vammaispalvelujen yksikkö pystyy tteuttamaan määrärahjen, henkilöstöresurssien ja lemassa levien palvelujen puitteissa. Peruspalvelulautakunta n hyväksynyt Kehitysvammapalvelujen kehittämistavitteet vusille Suunnitelmaan kirjatut kehittämistavitteet vat mm: Asumispalveluiden kehittäminen tarvetta vastaavaksi. Tavitteena n vähentää laitshidn käyttöä ja turvata vanhempiensa luna asuville kehitysvammaisille henkilöille tarvittavat palvelut. Riittävät asumiseen liittyvät palvelut varmistetaan kaupungin man palvelututannn lisäämisellä sekä yhteistyöllä Varsinais- Sumen erityishultpiirin kuntayhtymän ja muiden kuntayhtymien kanssa erityissaamista vaativien palvelujen lisäämiseksi. Muilta hankittavat asumispalvelut kilpailutetaan uudestaan vunna 2014 tai Asiakaslähtöisyyden periaatteet varmistetaan suunnittelussa ja tteutettavissa palveluissa sekä kehitetään yhteistyömutja vammaisten ja kehitysvammaisten lasten palvelukknaisuudessa. Lyhytaikaishidn sekä työ- ja päivätiminnan kehittäminen. 1. Kehitysvammaiset henkilöt Palveluja järjestetään niille henkilöille jiden kehitys tai henkinen timinta n estynyt tai häiriintynyt synnynnäisen tai kehitysiässä saadun sairauden, vian tai vamman vuksi (L kehitysvammaisten erityishullsta 1 ). timintakyky n humattavasti rajittunut, mikä näkyy vaikeutena ppia ja ylläpitää päivittäiseen elämään liittyviä timia. Perinteisesti älyllisen kehitysvammaisuuden astetta arviidaan vakiiduilla älykkyystesteillä. Tautilukituksen mukaisesti kehitysvammat jaetaan eri vakavuusasteisiin: lievästi kehitysvammaiset ÄO 50 69, keskivaikeasti kehitysvammaiset ÄO 35-49, vaikeasti kehitysvammaiset ÄO ja syvästi kehitysvammaiset ÄO alle 20. Esimerkiksi keskivaikeasti kehitysvammaiset timivat 6 9 vutiaan lapsen taslla ja vaikeasti kehitysvammaisten timinta vastaa 3 6 vutiaan lapsen timintaa. vammaisuuteen liittyy samanaikaisesti rajituksia kahdessa tai useammassa seuraavissa adaptiivisten taitjen yksilöllisesti svellettavista sa-alueista: kmmunikaati, itsestä hulehtiminen, ktna asuminen, ssiaaliset taidt, yhteisössä timiminen, ppimiskyky, vapaa-aika ja työ. kehitysvammaisuus ja tuen tarve n tullut ilmi ennen 18 vuden ikää. timintakyky vastaa kehitysvammaisen henkilön timintakykyä, jilla n laajaalainen kehitysviive ja jtka tarvitsevat laaja-alaisesti palveluja. tuen tarve n elinikäinen, mutta se saattaa vaihdella eri elämäntilanteissa. Vammaispalvelujen yksikön kehitysvammaisille tarkitettuja palveluja käytti vunna 2012 yhteensä 828 henkilöä, jsta 42 % li alle 25-vutiaita ja 52 % li vutiaita.

4 2. Kehitysvammapalvelujen määrärahat 3/19 Palvelu Tilinpäätös 2011 Talusarvi 2012 Tilinpäätös ARVIO 2012 Talusarvi 2013 Kehitysvammapalvelut yhteensä, jsta asiakaspalvelujen hankinnat muilta palveluntuttajilta (laitshit, asuminen ym. erityishult) Vammaispalvelujen ma timinta, jsta 2.1 asumisyksiköt työ- ja päivätiminta Kehitysvammapalvelujen määrärahista suurin sa, nin 76 % mudstuu asiakaspalvelujen hankinnista muilta palvelujen tuttajilta. Menista nin 36 % n asumispalvelujen ja 40 % laitshidn menja. Kknaisment sisältävät alle 18-vutiaiden pitkäaikaissairaiden ja vammaisten lasten maishidn tuen kustannukset. Kehitysvammaisten erityispalvelujen menjen jakaantuminen: Vammaispalvelujen asumisyksiköiden ment vat nin 8 % menista ja ne mudstuvat Ruusukujan palveluasuntjen, Prtsan Kehräkdin, Ktirannan, Kskikdin sekä Vammaispalvelujen asuntjen menista. Työ- ja päivätimintakeskusten ment vat nin 7 % ja ne mudstuvat Prmestarin, Katariinan, Orikedn, Tivlan timintakeskusten, Pmpn päiväkeskuksen sekä tuetun työtiminnan menista. Asiakaspalvelujen stt vat nin 76 % menista ja ne sisältävät palveluntuttajilta ja kuntayhtymiltä hankitut laits- ja asumispalvelut, työ- ja päivätiminnan ja muut erityishulln palvelut. Muut palvelut, nin 9 % sisältää muun muassa maishidn tuen, kululaisten iltapäivätiminnan, perhehidn, tukihenkilötiminnan sekä Paletin kuntutustyöryhmän kustannukset. 3. Palvelujen ja erityishulln järjestäminen Kehitysvammaisille henkilöille järjestetään palvelut ensisijaisesti yleislainsäädännön turvin, esim. päivähitlain, peruspetuslain, kansanterveys- ja erikissairaanhitlain. Sillin kun peruspalvelut eivät le riittäviä, turvataan palvelut ssiaalihultlain, vammaispalvelulain tai kehitysvammaisten erityishultna annetavan lain (1977/519) mukaan. Erityishultn kuuluvia palveluksia vat kehitysvammaisten erityishullsta annetun lain 2 mukaan: tutkimus, jka käsittää erityishulln yksilöllisen suunnittelun ja tteuttamisen edellyttämät lääketieteelliset, psyklgiset ja ssiaaliset selvitykset sekä sveltuvuuskkeet; terveydenhult; tarpeellinen hjaus, kuntutus sekä timinnallinen valmennus; työtiminnan ja asumisen järjestäminen sekä muu vastaava yhteiskunnallista speutumista edistävä timinta;

5 4/19 henkilökhtaisten apuneuvjen ja apuvälineiden järjestäminen; yksilöllinen hit ja muu hulenpit; henkilön avipulisn, vanhempien ja muiden perheenjäsenten, muun hultajan tai hänelle muuten läheisen henkilön hjaus ja neuvnta; tiedtustiminnan harjittaminen erityishultpalveluksista; kehityshäiriöiden ehkäisy; sekä muu vastaava erityishulln tteuttamiseksi tarpeellinen timinta. Sumen vammaispliittisen hjelman mukaan vammaispalvelulain ja kehitysvammalain yhdistämistä jatketaan. Muutksien vaikutuksia n tässä vaiheessa vaikea ennakida. 4. Erityishulln jhtryhmä Peruspalvelulautakunta n nimennyt erityishulln jhtryhmän hitamaan alkaen sille kehitysvammalain mukaan kuuluvia tehtäviä. Jhtryhmän jäseniksi nimettiin vammaispalvelujen timintayksikkö Paletin kuntutustyöryhmän jäsenet. Paletin kuntutustyöryhmään kuuluvat psyklgi, ssiaalityöntekijä sekä kehitysvammaisten asiita hitava terveyskeskuslääkäri. Jhtryhmä hyväksyy lasten iltapäivätiminnan timinnanhjaajan, pitkäaikaissairaiden ja vammaisten lasten maishidn tuesta vastaavien palveluhjaajien, Paletin ssiaalityöntekijöiden sekä varhaiskasvatuksen erityislastentarhanpettajan valmistamat erityishult-hjelmat. Erityishult-hjelma laaditaan kehitysvammaisille henkilöille, jilla n erityishulln tarve. Erityishult-hjelma vi sisältää muun muassa kehitysvammaisten kululaisten lukan ppilaiden iltapäivätiminnan, kehitysvammaisten aikuisten päivätiminnan sekä muut välttämättömät erityishulln palvelut. Erityishulln tarve arviidaan kuntutus- ja palvelusuunnitelman laatimisen yhteydessä. Paletin ssiaalityöntekijät laativat yhteistyössä erityishultpiirien kuntayhtymien kanssa erityishult-hjelman siltä sin kuin palvelut tutetaan kuntayhtymän timesta. 5. Tutkimus, hjaus ja neuvnta 5.1 Tutkimus Paletin asiakasmäärä n vusittain henkilöä. Paletin aikuisten palvelujen piiriin hjautuvat ne vutiaat Lastenneurlgisen yksikön asiakkaat, jilla n kehitysvammadiagnsi. Lisäksi muut palveluja järjestävät taht, kuten mielenterveyspalvelut ja lastensujelu lähettävät uusia ssiaalisen tuen tarpeessa levia asiakkaita tutkimuksiin ja palvelujen piiriin. Paletin kuntutustyöryhmä tekee psyklgiset ja ssiaaliset tutkimukset ja selvitykset sekä perusterveydentilan tarkistuksen. Tutkimusten perusteella laaditaan yhteistyössä asiakkaan ja hänen maisensa kanssa kuntutus- ja/tai palvelusuunnitelma ja hjataan asiakkaat ssiaali- ja terveydenhulln sekä muiden palvelujen piiriin. Tavitteena n, että kaikilla aikuisilla kehitysvammaisilla n vimassaleva kuntutus- ja palvelusuunnitelma. Kuntutus- ja palvelusuunnitelman mukaisesti Paletin ssiaalityöntekijät päättävät timintasuunnitelman mukaisten palvelujen ja erityishulln antamisesta kehitysvammaisille asiakkaille.

6 5.2 Ohjauspalvelut Paletin työntekijät antavat kehitysvammaisille asiakkaille ja heidän perheilleen asiantuntija-apua eri elämänvaiheessa. Palvelujen tteutumista seurataan yhteistyössä kehitysvammaisten palveluja tteuttavien yksiköiden kanssa. Tutkimuksiin ja kehitysvammaisten palvelujen piiriin tulee myös henkilöitä, jilla n ADHD, Aspergerin ireyhtymä tai jtka jnkun muun sairauden tai vamman takia tarvitsevat tukea selviytyäkseen työssä ja asumisessa. Kehitysvammahulln palvelut eivät vastaa heidän yksilöllisen tuen ja hjauksen tarvettaan. Tälle ns. väliinputajaryhmälle tulisikin löytää ensisijainen vastuutah. Ohjauksen tarkituksena n hjata vaikeasti kehitysvammaisten lasten ja nurten perheitä heidän kasvatus- ja kuntutustehtävissään ja tukea perheiden jaksamista. Aikuisille tarkitettu hjaus ja tuki n ensisijaisesti tarkitettu itsenäisesti asuville sekä ikääntyvien vanhempiensa luna asuville kehitysvammaisille eri arkielämän ja elämänhallinnan tilanteisiin. Paletin kuntutustyöryhmä määrittelee yhdessä asiakkaan ja hänen läheistensä kanssa hjauspalvelun tavitteet. 5/19 Palvelu vidaan tteuttaa: Paletin hjaajien timesta: Ohjauspalvelun sisällöstä ja timintamudsta laaditaan asiakkaan kanssa yksilöllinen asiakassuunnitelma. Varsinais-Sumen erityishultpiirin timesta erityisperhetyönä: Erityisperhetyö n määräaikainen palvelu, jnka tavitteena n lisätä perheen mia vimavarja ja hyvinvintia, antaa tukea erilaisissa elämäntilanteissa, kannustaa ja humiida kaikkia perheenjäseniä. Erityisperhetyö tukee vanhempia kasvatuksessa ja kuntutuksessa. erityishultpiirien tai muun palveluntuttajan timesta annettavana hjauksena, esim. autismihjauksena. Kyseessä n määräaikainen palvelu, jnka tavitteena n tukea vaikeasti autistisen lapsen/nuren vanhempia kasvatustehtävissä ja arjessa selviytymisessä tai autistisia nuria itsenäistymisessä. 6. Asumispalvelut Pitkäaikaisessa asumispalvelussa asuu nin 330 kehitysvammaista aikuista (lukuun sisältyy myös tukiasumisen asukkaat). Nin 30 henkilöä tarvitsee asumispalvelua 1 3 vuden sisällä. Lisäksi tarvitaan uusia asumispalveluja laitshidsta muuttaville asiakkaille. Asumispalvelujen kilpailutuksen myötä Turkuun n tullut ja n tulssa uusia asumisvaihtehtja, ja tämä n helpttanut jnttavien asiakkaiden tilannetta. Asiakasta ja perhettä tuetaan esim. lyhytaikaishidlla vakituista paikkaa dtellessa. Palvelu n tarkitettu kehitysvammaisille aikuisille, jtka tarvitsevat apua, hita, hjausta ja valvntaa henkilökhtaisissa päivittäistimissa. Asumispalveluja järjestetään ssiaalihultlain ja kehitysvammaisten erityishultlain mukaisesti. Paletin kuntutustyöryhmä arvii yhdessä asiakkaan ja hänen maistensa kanssa sveltuvaa asumisvaihtehta. Yksilöllistä palvelutarvetta arviitaessa tetaan humin kehitysvammaisen henkilön timintakyky sekä avun, hidn ja hjauksen tarve päivittäisissä timinnissa. Palvelut tteutetaan erilaisissa asumisyksiköissä tai palvelutalissa: Ympärivurkautinen asumispalvelu sisältää henkilökunnan tuen ja hjauksen kaikkina vurkauden aikina.

7 6/19 Ohjattu asuminen sisältää päivittäin annettavaa tukea, ei yövalvntaa. Henkilökunta n asukkaiden apuna ja tukena yleensä illalla ja viiknlppuisin. Tuettu asuminen sisältää pitkäaikaista, viikittaista ktna asumiseen ja yleensä elämänhallintaan liittyvää hjausta ja tukea (hygienia, kdinhit, raha-asiiden hit jne.). Tuetun asumisen hjauksesta vastaa Paletin hjaajat, asumisyksikön hjaajat tai eri palveluntuttajat. 6.1 Kaupungin vammaispalvelujen asumispalvelut Tuettu asuminen Ohjattu asuminen Tuetun asumisen piirissä n tällä hetkellä nin 16 kehitysvammaista aikuista. Asumista tuetaan yksilöllisen suunnitelman mukaisesti Paletin hjaajien timesta ja ktihidlla. Vammaispalvelujen asunnt (Kurjenkalli ja Tervahvi) järjestävät hjattua asumista nin 30 asukkaalle. Ohjaajat tukevat ja auttavat asukkaita selviytymään itsenäisesti päivittäisistä timinnista. Henkilökunta n paikalla päivittäin, mutta ei kaikkina vurkaudenaikina. Asukkaat maksavat itse vukransa, vesi- ja sähkömaksunsa, ateriansa sekä muut henkilökhtaiset mennsa. Sillin kun ateriat valmistetaan yhteisesti, niistä peritään makustannushintana 6 eura/vurkausi Ympärivurkautinen asumispalvelu (autettu asuminen) Ruusukujan palveluasunnt, Prtsan Kehräkti ja Ktiranta järjestävät ympärivurkautista asumispalvelua yhteensä 34 kehitysvammaiselle asiakkaalle. Palvelut tteutetaan asukkaan yksilöllisen hit- ja palvelusuunnitelman mukaan. Henkilökunta avustaa päivittäisissä timinnissa ja hulehtii tarvittaessa asukkaiden perushidsta jne. Ruusukujan palveluasunnissa asuu yhteensä 19 vaikeavammaista tai kehitysvammaista henkilöä. Ruusukujan menista nin 53 % khdistuu kehitysvammapalveluihin. Asukkaat vivat käyttää Ruusukrttelin muita palveluja kuten ateriapalveluja. Asukkaiden hidn turvaamiseksi henkilökunta tekee yhteistyötä mm. ktihidn, fysiterapeuttien, timintakeskusten ja Paletin kanssa. Henkilöstömititus n 0,72. Prtsan Kehräkti n 12-paikkainen ja Ktiranta 10-paikkainen, ikääntyville kehitysvammaisille tarkitettu ryhmäkti. Henkilöstömititus n kummassakin yksikössä 0,6. Ktiranta alitti timintansa elkuussa 2012 YH Länsi Oy:n rakennuttamassa, Ktsalla Säätiön seniritalssa. Asuminen ryhmäkdissa n yhteisöasumista; jkaisella asukkaalla n ma hune ja kylpyhune, mutta keittiö, leskelu- ja rukailutilat vat yhteiskäytössä. Asukkaat tarvitsevat hjausta ja tukea päivittäisissä timinnissaan, mutta eivät le jatkuvan hidn, valvnnan ja hulenpidn tarpeessa. Kaikissa yksiköissä asukkaat maksavat itse vukransa, vesi- ja sähkömaksunsa sekä muut henkilökhtaiset mennsa. TVT Asunnt Oy määrittelee Ruusukujan asuntjen vukrat (sis. vesi), sähkö laskutetaan erikseen. Kehräkdin asuntjen vukra perustuu Tilalaitksen ilmittamaan neliöhintaan. Vukraan sisällytetään vesi- ja sähkömaksu. Ktirannan asukkaat slmivat vukraspimukset suraan vukranantajan kanssa, jka n YH-Asunnt. Vukran lisäksi asukkaat maksavat sähkö- ja vesimaksun. Ateriamaksut nudattavat kullinkin ssiaali- ja terveyslautakunnan hyväksymiä vimassa levia ktihidn ateriamaksuja.

8 6.2 Kuntayhtymiltä ja kunnilta hankittavat asumispalvelut 7/19 Kuntayhtymien järjestämissä asumispalveluissa asuu 109 henkilöä ( ). Turun vammaispalvelujen edustajat neuvttelevat vusittain Varsinais-Sumen erityishultpiirin ja Kårkullan kuntayhtymän kanssa seuraavan vuden käytöstä. Lisäksi kuntayhtymät pyytävät vusittain kaupunginhallitukselta lausunta timinta- ja talussuunnitelmiinsa. 6.3 Järjestöiltä, yhdistyksiltä ja muilta yksityisiltä palvelututtajilta hankittavat asumispalvelut Muiden palveluntuttajien järjestämissä asumispalveluissa asuu 167 henkilöä ( ). Kehitysvammaisten asumispalvelut n kilpailutettu ja puitespimukset vat vimassa (+ yksi ptivusi). Turkuun n tullut ja n tulssa uusia asumisyksiköitä. Kilpailutetut palvelut sisältävät tuetun, hjatun, autetun sekä vaativan autetun asumisen palveluja. Paletti hjaa asiakkaat heidän palvelutarvettaan vastaaviin yksiköihin. Asiakkaille, jtka asuvat muualla kuin Turun lähialueella, hankitaan yksilölliseen harkintaan perustuvia asumispalveluja, kun surahankinnan edellytykset täyttyvät. Syynä vi lla esim. pitkään jatkunut hitsuhde tisen kuntayhtymän alueella tai se, ettei sveltuvaa palvelua le lähempänä tarjlla. Tällä hetkellä yksilöllisiin spimuksiin perustuvia asumispalveluja hankitaan mm: Palveluasumisyksikkö Listlta Lkalahdella, Vaisaaren palvelukdilta Raisissa, Nurten Ystävien Rantapirtiltä Muhksella sekä Aivliitn Nurtentallta, Turun seudun vammaisten asunttukiyhdistys ry:ltä, Askelkdeilta ja Mainivire/Ykköskdilta Turussa. Asiakkaat maksavat itse palveluntuttajan/vukranantajan määräämän vukran, ateriat sekä muut asumiseen liittyvät kustannukset. Mikäli palveluntuttaja ei le määrännyt em. maksuja, peritään asumisesta neliömäärän mukainen vukra ja ateriista kullinkin vimassalevan ktihidn ateriamaksujen mukainen maksu. Muista asumiseen liittyvistä kustannuksista palvelututtaja vi periä ainastaan tarvikemaksua esim. siivus- ja hygieniavälineistä ja aineista. 6.4 Asumispalvelujen kehittämistavitteet Peruspalvelulautakunta n hyväksynyt Kehitysvammapalvelujen kehittämistavitteet vusille Suunnitelmaan kirjatut kehittämistavitteet vat mm: Asumispalveluiden kehittäminen tarvetta vastaavaksi: tavitteena n vähentää laitshidn käyttöä ja turvata vanhempiensa luna asuville kehitysvammaisille tarvittavat palvelut. Riittävät asumiseen liittyvät palvelut varmistetaan kaupungin man palvelututannn lisäämisellä sekä yhteistyöllä Varsinais-Sumen erityishultpiirin kuntayhtymän ja muiden kuntayhtymien kanssa erityissaamista vaativien palvelujen lisäämiseksi. Muilta hankittavat asumispalvelut kilpailutetaan uudestaan vunna 2014 tai Asumispalvelujen kehittämisessä tetaan humin mm. Valviran vuden 2012 alussa julkaistun valvntahjelman laatususitukset (Vammaisten henkilöiden ympärivurkautiset asumispalvelut, valtakunnallinen valvntahjelma ) sekä STM:n raprtti Laitksista yksilölliseen asumiseen.

9 7. Perhehit 8/19 Perhehidssa n 11 asiakasta pysyväisluntisessa hidssa ja asiakasta tilapäishidssa. Kehitysvammaisten nurten ja aikuisten perhehit tteutetaan Perhehitlain (312/92) ja Perhehitaja-asetuksen (420/92) mukaan. Vammaisten nurten ja aikuisten perhehidn periaatteet ja maksut n viimeksi tarkistettu peruspalvelulautakunnan päätöksellä Perhehitajille maksettavaa hitpalkkita ja kulukrvausta n sen jälkeen tarkistettu indeksin mukaan. Perhehitajille maksettavan hitpalkkin vähimmäis- ja enimmäismäärästä säädetään perhehitajalle maksettavasta palkkista ja krvauksesta annetussa asetuksessa (1334/2001). Ssiaali- ja terveysministeriön kuntatiedtteen 9/2012 mukaan perhehitajalle maksettava hitpalkki n lukien vähintään 668,13 eura perhehidssa levaa henkilöä khti kuukaudessa. Kulukrvauksen vähimmäismäärä n lukien 401,87 eura hidssa levaa henkilöä khti kuukaudessa. Hitpalkki ja kulukrvaus vidaan kuitenkin maksaa säädettyä vähimmäismäärä pienempänä. Peruspalvelulautakunta päätti hyväksyä Turun kaupungin sallistumisen Ikäihmisten ja kehitysvammaisten seudullisen perhehidn timintamalliin Kaarinan kaupunki timii isäntäkuntana. Turussa nudatetaan sveltuvin sin Varsinais- Sumen ikäihmisten ja kehitysvammaisten perhehityksikön susituksia. Liite 1 Kehitysvammaisten ja vammaisten asiakkaiden perhehitpalkkit ja kulukrvaukset alkaen 7.1 Perhehidsta perittävät maksut Perhehidsta peritään seuraavat maksut: Pitkäaikaisesta perhehidsta peritään asiakasmaksulain mukainen maksukyvyn mukaan määräytyvä ylläpitmaksu. Päätös ylläpitmaksusta tehdään tistaiseksi. Maksun suuruus määräytyy kullinkin vimassa levan asiakaskhtaisen laskelman mukaisesti. Erityishultna järjestettävästä lyhytaikaisesta sittaisesta, alle 24 tuntia kestävästä ylläpidsta ei peritä maksua alle 16-vutiailta lapsilta. Lyhytaikaisesta sittaisesta ylläpidsta peritään 16 vutta täyttäneiltä 15 eura/päivä ja ympärivurkautisesta hidsta 32,50 eura/vrk. Yksilöllisesti harkittu maksualennus nudattaa muun lyhytaikaishidn kriteereitä (vrt. lyhytaikaishidn maksut sivulla 10). 8. Laitshit Pysyväisluntisessa laitshidssa n yhteensä nin 100 asukasta, lisäksi asiakasta käyttää vusittain lyhytaikaishitpaikkja. Laitshita järjestetään erityishultna paljn apua ja hita tarvitseville kehitysvammaisille, jiden asumista ei vida tteuttaa avhultna. 8.1 Laitshidn kehittämistavitteet Valtineuvst teki periaatepäätöksen hjelmaksi kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen järjestämiseksi vusina ja n päättänyt hjelman timenpiteiden tteuttamisesta. Ohjelman tavitteena n vusina : vähentää laitspaikkja npeasti, suunnitelmallisesti ja hallitusti sekä mahdllistaa muuttaminen lapsuudenkdeista tuttamalla kehitysvammaisten

10 9/19 henkilöiden tarpeita ja tiveita vastaavia asumisratkaisuja ja tarjamalla yksilöllisiä palveluja ja tukea. Valtineuvst n tehnyt uuden periaatepäätöksen kehitysvammaisten henkilöiden yksilöllisen asumisen ja palvelujen turvaamisesta. Tavitteena n määritellä hjelman seuraava vaihe ja linjata laitsasumisen lakkauttamisen timenpiteet sekä asumisen tukemiseksi tarvittavien palvelujen kehittäminen. Päämääränä n, että vuden 2010 jälkeen kukaan ei asu laitksessa. Keskeisiä periaatteita vat myös tietisuuden lisääminen vammaisten henkilöiden perus- ja ihmisikeuksista sekä hallinnnaljen välinen yhteistyö. Periaatepäätös perustuu ssiaali- ja terveysministeriön jhdlla laadittuun valtakunnalliseen suunnitelmaan Laitksista yksilölliseen asumiseen: Valtakunnallinen suunnitelma palvelujen kehittämiseksi lähiyhteisöön. Erityishultpiirien/kuntayhtymien ja alueen kuntien sekä muiden keskeisten timijiden mudstama työryhmä laati syksyllä 2010 suunnitelman siitä, miten alueellisesti edetään laitshidsta kehitysvammaisten henkilökhtaiset tarpeet humin ttaen yksilöllisempiin asumisratkaisuihin. Alueellinen suunnitelma päivitetään alkuvudesta Suunnitelmaan n kirjattu mm. seuraavia periaatteita: 1. Lapsia ja nuria (alle 18 v.) ei enää sijiteta asumaan laitksiin. Lapsille ja nurille järjestetään mahdllisimman npeasti muu asuminen kuin laits. Heille pitää tehdä selkeä yksilöllinen suunnitelma, jta lähdetään npeasti ja hallitusti tteuttamaan. Perheiden tukipalvelut n kuitenkin säilytettävä riittävän mnipulisina esim. lisäämällä tutkimus-, kuntutus- ja kriisipaikkja. 2. Js laitsasumisen vähentäminen halutaan tehdä hallitusti ja harkitusti, yhtenä vaihtehtna n, että laitssijituksia ei enää tulevaisuudessa tehdä, vaan kaikki uudet erityisasumista tarvitsevat asiakkaat sijitetaan ryhmäkteihin ja muihin asuntihin. 3. Asumispaikka arviidaan aina yksilöllisesti yhdessä asiakkaan, hänen perheensä ja kunnan kanssa. Turun salta laitshidn vähentäminen edellyttää mm. seuraavia timenpiteitä: 1. Laitshitn, sekä pitkä- että lyhytaikaiseen, sijitetaan ainastaan sillin, kun muita vaihtehtja ei le ja js henkilö tarvitsee runsaasti hita ja hulenpita. 2. Taludellisten resurssien varaaminen uusien asumispalvelupaikkjen käyttöön ttn. 3. Asumiseen liittyvien tukipalvelujen, kuten työ- ja päivätimintapaikkjen, lisääminen. 4. Terveydenhulln ja kuntutuksen riittävien resurssien ja erityissaamisen varmistaminen. Suunnitelmista, asiakaslukumääristä ja palvelutarpeista tulee erikseen tiedttaa a. tahja. 5. Paletin kuntutustyöryhmän lääkäri- ja ssiaalityöntekijäresurssien lisääminen. 6. Asiakaskhtaisten, yksilöllisten suunnitelmien laatiminen asiakkaan ja hänen maistensa kanssa. Yksilöllisessä suunnitelmassa arviidaan sveltuva asumisratkaisu sekä muiden palvelujen tarve. 9. Lyhytaikaishit Lyhytaikaishit n tarkitettu kehitysvammaisille lapsille, nurille ja aikuisille, jtka tarvitsevat paljn hita ja hulenpita. Palvelulla tuetaan ktna asumista sekä perheen jaksamista. Hitvaihtehtja arviitaessa tetaan humin yksilöllinen hidn tarve ja perheen kknaistilanne. Paletin ssiaalityöntekijät ja palveluhjaajat arviivat lyhytaikaishidn määrää ja tteuttamistapaa yhteistyössä perheen kanssa ja resurssien puitteissa. Ensisijainen vaihteht n Kskikdissa tteutettava hit.

11 10/ Lyhytaikaishit Kskikdissa Kskikti n 10 -paikkainen tilapäishitkti, jka järjestää lyhytaikaishita paljn hita ja hulenpita tai jatkuvaa valvntaa tarvitseville eri-ikäisille kehitysvammaisille tai muulla tavin vammaisille henkilöille. Kskikdin palvelujen piirissä n vusittain llut nin 90 asiakasta ja nin 75 % palvelun käyttäjistä n alle 25-vutiaita lapsia ja nuria. Etusijalla vat kehitysvammaiset lapset sekä lapset, jiden timintakyky vastaa kehitysvammaisen lapsen timintakykyä. Palvelulla tuetaan ktna asumista sekä perheen jaksamista. Hitvaihtehtja arviitaessa tetaan humin yksilöllinen hidn tarve ja perheen kknaistilanne. Paletin ssiaalityöntekijät ja palveluhjaajat arviivat lyhytaikaishidn määrää ja tteuttamistapaa yhteistyössä perheen kanssa ja resurssien puitteissa. Kskikdissa hitjakst suunnitellaan etukäteen kevät- ja syyskaudeksi (tammikuu tukkuu ja syyskuu julukuu), perheiden tarpeet ja tiveet humiiden. Näin halutaan varmistaa perheiden mahdllisimman tasapulinen khtelu sekä humiida erilaisten perheiden ja asiakkaiden lähtökhdat. Kesäkuukausien jakst vat vapaasti varattavissa, kska kesäkuukausina perheiden tarpeet vivat lla hyvin erilaisia kulujen ja vanhempien lmista jhtuen. Kskikdissa järjestetään lisäksi itsenäistymässä leville nurille kehitysvammaisille asumisvalmennusjaksja yhteistyössä ppilaitsten kanssa ja yksilöllistä päivätimintaa muutamalle aikuisille kehitysvammaiselle. 9.2 Muualta hankittava lyhytaikaishit Muita tilapäishitpaikkja käyttää nin 50 asiakasta vudessa. Vaativan tasn hita, apua, hulenpita ja valvntaa tarvitsevalle kehitysvammaiselle lapselle tai aikuiselle järjestetään välttämätöntä lyhytaikaishita laitshitna Varsinais- Sumen erityishultpiirin tteuttamana. Lisäksi hit vidaan järjestää kuntayhtymien asumisyksiköissä, Turun Seudun vammaisten asunttukiyhdistys ry:n Mikistenkdissa sekä perhehitna. Mikäli muuta sveltuvaa hitmuta ei löydy, vidaan yksiköllisesti tarvittaessa järjestää hit ktiin hankkimalla palveluja muun muassa Varsinais-Sumen erityishultpiirin kuntayhtymältä tai Mannerheimin Lastensujeluliitlta. 9.3 Lyhytaikaishidsta perittävät asiakas- ja käyttöpäivämaksut Peruspalvelulautakunta n hyväksynyt kehitysvammaisten lyhytaikaishidsta Kskikdissa, perhehidssa sekä muussa asumisessa perittävät maksut. Lyhytaikaishidn maksut tarkistetaan lukien seuraavasti: Alle 16-vutiaiden kehitysvammaisten lasten lyhytaikaishidsta: Suuren yksilöllisen avun tarpeessa levien kehitysvammaisten lasten sittaisesta ylläpidsta ei peritä asiakasmaksua (alle 24 tuntia kestävä hit). Kehitysvammaisten lasten lyhytaikaisesta ympärivurkautisesta ylläpidsta peritään 10,60 eura/läsnälpäivä (aikaisemmin 8,20 eura). Maksulla katetaan asumisesta, ateriinnista sekä hygienian hidsta aiheutuneita kuluja. Yksilöllisesti harkitun maksualennuksen mukainen hinta n 7 eura läsnälpäivä.

12 11/19 16 vutta täyttäneiden kehitysvammaisten ja vaikeavammaisten henkilöiden lyhytaikaishidsta: Lyhytaikaisesta ympärivurkautisesta ylläpidsta peritään asumisesta ja hygienian hidsta 14,00 eura/läsnälpäivä (aikaisemmin 12,00 eura). Ateriamaksut nudattavat kullinkin vimassa levia ktihidn ateriamaksuja, jtka tällä hetkellä vat 5,00 eura ja 3.20 eura/ateria. Väliateriat (aamu-, ilta- ja välipala) yhteensä 3,00 eura/läsnälpäivä (aikaisemmin 2,50 eura). Yksilöllisesti harkitun maksualennuksen mukainen hinta n 14 eura/läsnälpäivä. Päivätiminnasta peritään 7,50 eura/päivä ja sapäivätiminnasta 3,50 eura/päivä. Perheet hulehtivat itse lääkkeistä, vaipista sekä kuljetuksista tilapäishitn ja ktiin. Maksu ssiaalipalveluista peritään samanaikaisesti vain yhdestä palvelusta. Tul- ja lähtöpäivistä peritään maksu. Lain ssiaali- ja terveydenhulln asiakasmaksuista 11 :n mukaan maksu vidaan jättää perimättä tai sitä vidaan alentaa, js henkilön elatusvelvllisuus, timeentuledellytykset tai hulllliset näkökhdat humin ttaen siihen n syytä. Perheet vivat hakea etukäteen alennusta lyhytaikaishidn asiakasmaksuihin. Maksualennus myönnetään kalenterivuden lppuun. 9.4 Kskikdin kehittämistavitteet Kskikdin timintaa kehitetään niin, että jatkssa pystytään tarjamaan lyhytaikaishita vaikeammin vammaisille asiakkaille. Tämä vähentää lyhytaikaisen laitshidn tarvetta. 10. Työ- ja päivätiminta Turun kaupungin järjestämän työ - ja päivätiminnan piirissä li vunna 2012 yhteensä nin 290 asiakasta, jista nin 220 kaupungin timintakeskuksissa. Ostpalveluna työ- ja päivätimintaa järjestettiin nin 110 asiakkaalle. Työ- ja päivätiminta n tarkitettu kehitysvammaisille työikäisille asiakkaille. Mielekkään timinnan lisäksi asiakas saa mahdllisuuden sallisuuteen ja ssiaalisten suhteiden lumiseen. Timinnalla tuetaan myös lapsuudenkdissa tai itsenäisesti asumista. Paletin kuntutustyöryhmä arvii kuntutus- ja palvelussuunnitelman yhteydessä asiakkaan timintakykyä ja timintaedellytyksiä ja hjaa sveltuvaan timintayksikköön. Timinta vidaan tteuttaa tuettuna työnä tai työtimintana tavallisella työpaikalla työtimintana timintakeskuksessa päivätimintana ikääntyvien kerhtimintana Tuettu työtiminta ja tuettu työllistäminen Asiakkaiden määrä tuetussa työtiminnassa vaihtelee henkilön välillä. Tuettu työtiminta (entinen avtyötiminta) n henkilön timintakykyä ja elämänhallintaa tukevaa työtimintaa timintakeskusten ulkpulella. Palvelu järjestetään ssiaalihultlain mukaisena timintana. Tuettu työtiminta ei le palkkatyöhön rinnastettava työsuhde, vaan kyse hultsuhteisesta timinnasta. Kaupunki maksaa tuetun työtiminnan työntekijöille työsuusrahaa. Työsuusraha ei vaikuta asiakkaan työkyvyttömyyseläkkeeseen, mutta vi vaikuttaa asumistuen suuruuteen tai vertukseen.

13 12/19 Paletin kuntutustyöryhmä arvii yhteistyössä asiakkaan, ppilaitsten, muiden tahjen ja työhönvalmentajien kanssa asiakkaan timintakykyä ja edellytyksiä selviytyä työstä ns. tavallisella työpaikalla. Tuetun työtiminnan työntekijät vat tänä päivänä sijittuneet kaupungin timipisteisiin kuten päiväkteihin, kulujen keittiöihin sekä ulkpulisiin yrityksiin kuten kauppihin, ravintlaan, liikuntahalliin ja muvialan yritykseen. Timintapaikkja ja vaihtehtja pyritään lisäämään. Peruskulunsa päättäneet kehitysvammaiset nuret sallistuvat ammattikulutukseen ja he visivat paremmin hyödyntää saamistaan ja taitjaan tuetussa työtiminnassa ja tuetussa työssä. Tuetun ja tuetun työtiminnan ja työn kehittäminen n myös taludellisesti perusteltua. Tavitteena n, että kehitysvammaiset henkilöt visivat siirtyä tuettuun työsuhteeseen tai tavalliseen työsuhteeseen, js siihen n edellytyksiä. Kaupungin eri hallintkunnissa ja yksiköissä n erilaisia työtimintaan spivia työtehtäviä. Hyvinvintitimialan tulisikin yhteistyössä eri hallintkuntien kanssa suunnitella, miten timintamahdllisuuksia vidaan lisätä. Tämä edellyttää eri hallintkuntien situtumista asiaan. Tällä hetkellä Vammaispalvelujen yksikkö vastaa työtiminnan kustannuksista, mutta jatkssa yksiköiden tulisi varata määrärahaa näiden kustannusten krvaamiseksi. Tuetussa työtiminnassa nudatetaan ensin 3-6 kuukauden keaikaa. Kkeiluajalta työnantajalta ei peritä krvauksia. Keajan jälkeen arviidaan mahdllisuutta tuettuun työllistymiseen, jllin kustannusvastuu siirtyy työnantajalle. Mikäli työantajan ja työntekijän kanssa arviidaan, että työ kkeiluajan jälkeen jatkuu tuettuna työtimintana, niin työnantajalta peritään krvausta tuetun työtiminnan kustannuksista. Pääsääntöisesti työnantajilta laskutetaan työsuusrahan suuruus. Laskutettavia päiviä vat työtiminnan läsnälpäivät, työhönvalmentajan ilmittamat kulutus- ja kehittämispäivät, enintään 5 yhtäjaksista sairauspäivää sekä svitut lmapäivät. Työnantaja järjestää tuetun työtiminnan työntekijälle ateriat. Tuetussa työtiminnassa työkyvyttömyyseläkkeellä työskentelevälle suritetaan työsuusrahana enintään 8,00 /päivä. Työsuusrahan suuruuteen vaikuttaa mm. työaika ja työtehtävien vaativuus Työtiminta timintakeskuksessa Timinnalla tuetaan erityisesti ktna asuvia kehitysvammaisia ja heidän perheitään, mahdllistetaan hidsta vastaavien vanhempien työssä käyntiä ja tuetaan vanhempien jaksamista. Työtiminta n lunteeltaan ssiaali- tai erityishulln palvelua niille henkilöille, jilla ei le edellytyksiä työsuhteiseen työhön. Kehitysvammaisille henkilöille järjestetään työtimintaa Katariinan, Prmestarin, Orikedn ja Tivlan timintakeskuksissa. Timinnan piirissä levien asiakkaiden ikä vaihtelee vuden välillä. Nin 50 % asiakkaista asuu vanhempiensa luna tai itsenäisesti. Asiakkaat käyvät timintakeskuksissa 1 5 päivänä viikssa. Tilat, henkilökuntamititus sekä kasvava asiakasmäärä vat vaikuttaneet siihen, ettei kaikille pystytä järjestämään palvelua viitenä päivänä viikssa. Annettavan palvelun määrää arviidaan jatkssa entistä tarkemmin. Seuraavilla timenpiteillä varmistetaan mahdllisimman mnelle mahdllisuus sallistua timintaan: Asumispalveluissa leville asiakkaille susitellaan ns. ktipäivää vähintään yhtenä päivä viikssa. Lähtökhtana n, että pysyväisluntisesti asumisyksiköissä asuvilla n enintään neljä timintapäivää viikssa.

14 13/19 Säännöllinen työ- ja päivätiminta päättyy pääsääntöisesti asiakkaan täyttäessä 60 vutta. Mahdllisuuksien mukaan heille järjestetään kerhtimintaa kerran viikssa. Kuljetukset järjestetään niille asiakkaille, jtka eivät pysty käyttämään yleisiä kulkuneuvja tai palvelulinjaa. Välttämättömät kuljetukset vat asiakkaalle maksuttmia Työtiminnasta perittävät maksut Työsuusraha 10.3 Päivätiminta Palvelu n asiakkaille maksutnta ateriita lukuun ttamatta. Timintakeskuksissa peritään ateriapalvelusta kullinkin vimassalevien ktihidn ateriamaksujen mukaan. Ateriamaksu n peruspalvelulautakunnan päätöksen mukaisesti tällä hetkellä 5 eura. Timintakeskusten ja asumisyksiköiden järjestämistä leireistä ja retkistä peritään ateriista ktihidn kullinkin vimassa leva päivämaksu, jka n tällä hetkellä 15 /päivä. Yöpymismaksuna peritään 4 eura. Osallistujat maksavat itse matkjen ja retkien matka-, sallistumis- ja sisäänpääsymaksut. Työtimintaan sallistuvien asiakkaiden timeentulna n työkyvyttömyyseläke. Työtimintaan sallistuvalle vidaan maksaa työsuusrahaa. Työsuusraha ei le tarkitettu työtimintaan sallistuvan henkilön palkaksi, vaan sillä n kuntutuksellinen ulttuvuus. Työtiminta n tärkeä sallistumista ja ssiaalista kanssakäymistä tukeva palvelu niille henkilöille, jilla ei le edellytyksiä työsuhteiseen työhön. Työsuusrahaa suritetaan niille asiakkaille, jtka yksilöllisen suunnitelman mukaisesti aktiivisesti sallistuvat timinta- ja/tai päiväkeskuksen eri timintihin kuten: kknpantehtäviin, kiinteistönhultn ja piha-alueiden hitn, keittiö-, kudnta- ja siivustehtäviin tai timintakeskusten järjestämään muuhun työpajarimintaan. Työsuusrahan suuruus riippuu asiakkaan työtaidista, aktiivisuudesta ja työajasta. Asiakaskhtaisen työsuusrahan suuruudesta päättää timintakeskuksen vastaavaa hjaaja yhteistyössä asiakkaan man hjaajan kanssa. Työsuusrahan suuruus n alkaen 2,50-5,00 /yli neljä tuntia kestävältä läsnälpäivältä. Lmien ajalta ja pissalpäiviltä ei suriteta työsuusrahaa. Päivätimintaan sallistuu vusittain asiakasta. Yli pulet asiakkaista asuu vanhempiensa luna. Päivätiminta n tarkitettu syvästi ja vaikeasti kehitysvammaisille aikuisille, jtka tarvitsevat valvntaa ja/tai paljn apua ja hita päivittäistiminnissa. Tavitteena n järjestää yksilöllisesti suunniteltua kuntutusta, hjausta ja virikkeellistä timintaa ja tukea maishitajia. Asiakkaat käyvät päiväkeskuksessa 2-5 päivänä viikssa. Kskikdin ja Pmpn päiväkeskuksen päivätiminnan asiakkailta peritään ateriamaksuna 7,50 eura/läsnälpäivä. Ateriamaksua ei peritä ilmitetuilta sairauspissalpäiviltä tai js asiakkaan pissalsta n ilmitettu vurkautta aikaisemmin.

15 10.4 Ikääntyvien kerhtiminta 14/19 Kerhtimintaan sallistuu vusittain ikääntyvää kehitysvammaista. Timinta n tarkitettu ikääntyville kehitysvammaisille, jtka eivät enää sallistu timintakeskusten timintaan. Timinta n ensisijaisesti tarkitettu maistensa luna ja itsenäisesti asuville kehitysvammaisille. Paletti hjaa tarvitsijat palvelun piiriin. Timinta pyritään mahdllisuuksien mukaan järjestämään kerran viikssa. Kesäaikana ei järjestetä kerhja. Timinnan käytännön järjestelyistä vastaa timintakeskusten ja asumisyksiköiden henkilökunta resurssien mukaan man timinnan hella. Kerhmaksuna peritään 30 eura/timintakausi. Osallistujat maksavat itse esim. ateriat, kerhkuljetukset ja retkistä aiheutuvia kustannuksia Työ- ja päivätiminnan kehittämistavitteet Tavitteena n kehittää työ- ja päivätiminnan sisältöä tarvetta vastaavasti. Kehittämistyöryhmä laati vunna 2011 työ- ja päivätimintaa kskevan pitkän tähtäimen suunnitelman, jka päivitetään. Turku n edustettua myös valtakunnallisessa kehittämistyössä, kuten Kehitysvamma-alan asumisen neuvttelukunnan (KVANK) työ- ja päivätiminnan valikunnassa. 11. Kehitysvammaisten kululaisten iltapäivätiminta 11.1 Kesätiminta Kululaisten iltapäivätimintaan sallistuu vusittain nin 100 lasta. Kehitysvammaisten kululaisten aamu- ja iltapäivätiminta sekä kesätiminta järjestetään erityishultna: Mikäli esipetuksessa tai ensimmäisen ja tisen lukan ppilas vamman, valvnnan ja kehitysvammasta jhtuvan tarpeen vuksi välttämättä tarvitsee aamu- ja iltapäivätimintaa kuntutuksellisista ja hidllisista syistä. Peruspetuslain 48 mukainen aamu- ja iltapäivätiminta tteutetaan ensisijaisesti peruspetuslain mukaisena palveluna. Kehitysvammaisilla ensimmäisen ja tisen lukan ppilaille n ikeus ikänsä mukaiseen yleislain perusteella järjestettävään timintaan Klmannesta vusilukasta eteenpäin leville kehitysvammaisille erityispetuksen ppilaille, jtka tarvitsevat hita vanhempien työssäl- ja piskeluaikina tai muuten erityisen painavista syistä. Erityishulln jhtryhmä hyväksyy kehitysvammaisten ppilaiden aamu- ja iltapäivätimintaa kskevat erityishult-hjelmat. Hyväksytty erityishult-hjelma vaikuttaa aamuja iltapäivätiminnasta perittäviin asiakasmaksuihin, jita kskevasta päätöksentesta vastaa timinnan järjestävä tah. Iltapäivätiminta järjestetään kulun timinta-aikina ja yksilöllisen tarpeen mukaan kulujen lyhytlmien aikana. Kuljetukset järjestetään timinnasta ktiin ns. klmantena kuljetuksena Harakkakallin, Mäntymäen ja Tivlan iltapäivätiminnasta (petustimi vastaa kahdesta kulukuljetuksesta) sillin, kun perhe välttämättä tarvitsee kuljetusta. Kesäaikana järjestetään kehitysvammaisille kululaisille sekä muille vaikeasti vammaisille hita päivystyslunteisesti. Palvelu vidaan myöntää lapsille, jtka välttämättä tarvitsevat hita vanhempien työssäkäynnin tai muun erityisen painavan syyn takia. Kesätimintaa järjestetään kulujen kesälmien aikana. Heinäkuussa yksiköt vat kiinni. Kesätimintaan järjestetään välttämätön kuljetus, mikäli vanhemmat eivät pysty järjestämään kuljetusta.

16 15/ Iltapäivätiminnasta ja kesätiminnasta perittävät maksut Iltapäivä- ja kesätiminnasta perittävissä maksuissa nudatetaan kullinkin vimassa levia nurisasiainkeskuksen maksuja. Kuljetuksista peritään samansuuruinen maksu kuin vaikeavammaisten kuljetuspalvelujen mavastuu-suus, jka tällä hetkellä n 2,50 eura/yhdensuuntainen matka. Kehitysvammaisten lasten erityishultna järjestettävästä iltapäivä- ja kesätiminnasta ei peritä sittaista ylläpitmaksua (Laki ssiaali- ja terveydenhulln asiakasmaksuista) Kululaisten iltapäivätiminnan kehittämistavitteet Kehitysvammaisten kululaisten aamu- ja iltapäivätimintaa kehitetään yhteistyössä petustimen kanssa Sumen vammaispliittisen hjelman ja Opetushallituksen peruspetuksen aamu- ja iltapäivätiminnan perusteet 2011 (2011:1) susitusten mukaisesti. Tavitteena n klmen yksikön yhdistäminen yhdeksi suuremmaksi iltapäivätimintayksiköksi 7 15-vutiaille kehitysvammaisille kululaisille. 12. Muut palvelut 12.1 Tukihenkilötiminta Vunna 2012 tukihenkilöpalvelua sai 89 henkilöä (41 henkilöä vunna 2010). Tukihenkilötiminta n tarkitettu kehitysvammaisille henkilöille, jtka tarvitsevat paljn tukea ja hjausta vapaa-ajantimintihin ja itsenäistymiseen. Tukea ja valvntaa tarvitseville kehitysvammaisille lapsille ja nurille vidaan myöntää tukihenkilö kdin ulkpuliseen vapaa-aikaan ja harrastustimintaan sallistumiseen, kun palvelulla vidaan tukea perheen jaksamista ja lapsen sallistumismahdllisuuksia. Määräaikaista tukihenkilöpalvelua myönnetään lapsille (14 v. ja alle) pääsääntöisesti enintään 10 tuntia kuukaudessa. Tukea ja valvntaa tarvitseville kehitysvammaisille nurille vidaan myöntää tukihenkilö kdin ulkpuliseen vapaa-aikaan ja harrastustimintaan sallistumiseen, kun palvelulla vidaan tukea perheen jaksamista ja nuren sallistumismahdllisuuksia. Tukihenkilöpalvelua vidaan myöntää pääsääntöisesti maistensa luna tai itsenäisesti asuville aikuisille kehitysvammaisille. Määräaikaista tukihenkilöpalvelua myönnetään nurille (yli 15-vutiaille) pääsääntöisesti enintään 15 tuntia kuukaudessa. Tukihenkilölle maksetaan palkkita, jka n tällä hetkellä 9,70 eura/tunti. Palkki tarkistetaan kuntasektrilla tehtävien palkantarkistuksien mukaisesti. Palkkin lisäksi timintaan liittyviin kustannuksiin maksetaan kulukrvausta enintään 35 eura/kk. Kulukrvaus n pienempi, js tuntimäärä n viisi tuntia tai vähemmän kuukaudessa. Lisäksi vidaan tapauskhtaisesti surittaa krvausta sellaisiin kuluihin, jiden ei vida katsa sisältyvän edellä mainittuihin kulukrvauksiin. Tukihenkilöt raprtivat timinnastaan kuukausittain. Tukihenkilönä ei vi timia mainen, sukulainen tai läheinen henkilö, jka asuu samassa taludessa kehitysvammaisen henkilön kanssa tai n muutin lähiyhteisöön kuuluvana jatkuvasti kanssakäymisessä kehitysvammaisen henkilön kanssa arjen eri tilanteissa. Tukihenkilön tulee lla täysikäinen.

17 16/ Kehitysvammaisten harkinnanvarainen avustus Yksilökhtainen, harkinnanvarainen avustus myönnetään erityisen painavista syistä tarvittaessa esimerkiksi kehitysvammaisen henkilön lyhytaikaishidn järjestämisestä aiheutuviin ylimääräisiin kustannuksiin. 13. Muilta kunnilta perittävät maksut Muilta kunnilta perittävistä käyttöpäivämaksuista sa n tarkistettu viimeksi ja edellisen timintasuunnitelman yhteydessä Timintakeskuksissa, tuetussa työtiminnassa, lyhytaikaishidssa sekä hjatussa asumisessa järjestetään tällä hetkellä palvelua nin 10:lle muusta kunnasta tulevalle asiakkaalle. Käyttöpäivämaksuja tulee tarkistaa, kska henkilöstö- ym. kustannukset vat nusseet. Turku perii muilta kunnilta lukien: 1. Asumispalveluista 48,00 eura (44,50 eura) tai 56,50 eura (50,50 eura) /käyttöpäivä asiakkaan tarvitseman palvelutarpeen mukaan. 2. Työ- ja päivätiminnasta 52 eura (48,50 eura) /käyttöpäivä ja tuetusta työtiminnasta 33 eura (31,80 eura) /käyttöpäivä. Asiakkaan kuljetuskustannukset eivät sisälly käyttöpäivämaksuun, vaan asiakkaan ktikunta vastaa kuljetuskustannuksista. 3. Kskikdin lyhytaikaishidsta muilta kunnilta perittävä käyttöpäivämaksu määräytyy asiakkaan palvelutarpeen mukaan. 155,00 eura (151,80 eura) /käyttöpäivä peritään niiden asiakkaiden palveluista, jille järjestetään perushita sekä avustamista päivittäisissä timinnissa. Asiakas tarvitsee tistuvaa apua, tukea ja hjausta esimerkiksi jissakin seuraavista alueista: liikkuminen, hygienia ja siisteys, ssiaaliset taidt, ihmissuhteet, ilmaisutaidt, viestien ymmärtäminen ja man timinnan hallinta. 203,50 eura (199,40 eura) /käyttöpäivä peritään niiden asiakkaiden palveluista, jille järjestetään paljn hita, valvntaa ja avustamista päivittäisissä timinnissa. Asiakas tarvitsee lähes jatkuvasti ympärivurkautista apua, tukea ja hjausta esimerkiksi jissakin seuraavista alueista: liikkuminen, hygienia ja siisteys, ssiaaliset taidt, ihmissuhteet, ilmaisutaidt, viestien ymmärtäminen ja man timinnan hallinta. 243,00 eura/käyttöpäivä (uusi hitlukka). Asiakas n man/tisen turvallisuuden, fyysisen ja/tai psyykkisen sairauden vuksi jatkuvasti ympärivurkautisen avun, tuen ja hjauksen tarpeessa, liittyen useimpiin seuraaviin alueisiin: liikkuminen, hygienia ja siisteys, ssiaaliset taidt, ihmissuhteet, ilmaisutaidt, viestien ymmärtäminen ja man timinnan hallinta.

18 17/19 Liite 1 Kehitysvammaisten ja vammaisten asiakkaiden perhehitpalkkit ja kulukrvaukset alkaen Ympärivurkautisen perhehidn hitpalkki Jatkuvan ympärivurkautisen perhehidn hitpalkki n alkaen 700 eura kuukaudessa (aikaisemmin 656,50 eura/kk). Hitpalkkin maksetaan seuraavat lisät: Yli viisi vutta perhehitajana timineelle tai ssiaali- tai terveydenhulln kulutuksen saaneelle perhehitajalle maksetaan lisäksi työkkemuksesta 35,42 eura kuukaudessa. Hidn vaativuuteen perustuva prrasteinen lisä vi lla 24,80 eura, 41,33 eura tai 60,21 eura kuukaudessa. Hidn vaativuutta arviitaessa tetaan humin asiakkaan tarvitsema yksilöllinen hit, valvnta ja hulenpit. Arvi tehdään aikuisten erityisneuvlan kuntutus- ja palvelusuunnitelman laatimisen yhteydessä ja tdetaan perhehitajan kanssa tehtävässä timeksiantspimuksessa. Hitn käytettävään aikaan perustuva lisä maksetaan, kun perhehitaja vastaa asiakkaan päivätiminnasta. Lisä n enintään 70,85 eura kuukaudessa. Lisää ei makseta, kun asiakas sallistuu säännöllisen päivittäiseen työtimintaan tai piskeluun vähintään neljänä päivänä viikssa perhehitkdin ulkpulella. Pitkäaikaisen perhehidn palkkit lukien Hittas 1 Hittas 2 Hittas 3 Peruspalkki 700,00 700,00 700,00 Kulutus- tai kkemuslisä 35,42 35,42 35,42 Hidn vaativuus 24,80 41,33 60,21 Hitn käytetty aika enintään 70,85 enintään 70,85 enintään 70,85 Ympärivurkautisen perhehidn kulukrvaus Jatkuvan ympärivurkautisen perhehidn kulukrvaus n 614,93 eura kuukaudessa. Kulukrvauksella katetaan perhehitajalle seuraavat menerät: ravint, asumisesta aiheutuneet ment, henkilökhtaiset tarpeet (henkilökhtainen puhtaus, vaatetus), liikkuminen, nrmaalit sairauden - ja terveydenhidn ment ja virkistys- ja harrastustiminta. Lisäksi perhehitajalle vidaan krvata sellaiset erikseen perustellut hidettavan kulut, jita ei kulukrvaus kata. Kulukrvaus n pienempi, mikäli hitaja ei vastaa kaikista edellä mainituista kuluista: - Kun asiakas sallistuu säännöllisesti perhehitkdin ulkpuliseen timintaan, jhn kuuluu päivittäinen ateria, vähennetään kulukrvauksesta ateriakustannukset. - Kun perhehitajan ktiin tulee sijainen, kulukrvaus suritetaan sittaisena. Kulukrvaus maksetaan sille henkilölle, jka sijaisjärjestelyjen aikana vastaa kustannuksista.

19 18/19 - Kun hidettava n sairaala- tai muussa ympärivurkautisessa hidssa yhtäjaksisesti yli viisi vurkautta, kulukrvausta ei suriteta. Perhehitajalle maksetaan lman ajalta 50 % pienempi kulukrvaus. Perhehitajan ikeus vapaaseen Perhehitajalla, jka n timinut vähintään vuden turkulaisen asiakkaan perhehitajana, n ikeus vapaaseen, jnka pituus n 2,5 arkipäivää sellaista kalenterikuukautta khden, jna hän n timinut timeksiantspimuksen perusteella vähintään 14 vurkautta perhehitajana. Hitpalkki maksetaan k. vapaan ajalta 1,5 -kertaisena. Lyhytaikaisen perhehidn maksut Mni vammaista ja pitkäaikaissairasta lasta hitava perhe hakee lapselleen ensisijaisesti perhehita lyhytaikaishitpaikaksi. Kaikille hita tarvitseville vaikeasti vammaisille lapsille ei le pystytty järjestämään perhehitpaikkaa. Lapsille n juduttu järjestämään humattavasti kalliimpaa tilapäishita esim. laitshidssa. Paljn hita, hulenpita ja valvntaa tarvitsevien alle 16 -vutiaiden kehitysvammaisten ja vaikeavammaisten lasten lyhytaikaisesta perhehidsta suritettavat palkkit ja kulukrvaukset vat alkaen seuraavat: Hitpalkki - Osavurkautisesta, 3 6 tuntia kestävästä hidsta suritetaan enintään 35,43 eura/päivä - Ympärivurkautisesta hidsta maksetaan 51,71 eura, 63,40 eura tai 76,75 eura vurkaudessa. Hidn vaativuutta arviitaessa tetaan humin lapsen tai nuren tarvitsema yksilöllinen hit, valvnta ja hulenpit. Kulukrvaus - Osavurkautisesta, 3 6 tuntia kestävästä hidsta suritetaan krvausta 13,42 eura/päivä - Ympärivurkautisesta, yli 6 tuntia kestävästä tilapäisestä hidsta maksetaan 27,96 eura vurkaudessa. Lyhytaikaisen perhehidn palkkit lukien (alle 16 v.) Hittas 1 Hittas 2 Hittas 3 Kulukrvaus 3 6 tuntia/jaks 35,43 35,43 35,43 13,42 Yli 6 tuntia ympärivrk. hit/vrk 51,71 63,40 76,75 27,96 Perhehitajalle, jka tulee kehitysvammaisen tai vammaisen lapsen ktiin, maksetaan hitpalkki yllä mainituin perustein. Lyhytaikaisen ympärivurkautisen perhehidn kestäessä 14 vrk/kk tai yli, palkkit ja kulukrvaukset määräytyvät kuukausimaksujen mukaan. Aikuisen kehitysvammaisen tilapäishidssa palkkit ja kulukrvaukset määräytyvät kuukausimaksujen mukaan.