Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry Kuninkaankatu 39, 33200 Tampere MIELIPIDE Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry Kuninkaankatu 39, 33200 Tampere Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry PL 482, 33101 Tampere Tampereen kasvitieteellinen yhdistys ry Haiharankatu 22 B 8, 33710 Tampere Tampereen Hyönteistutkijain Seura ry Kankaankuja 8, 33700 Tampere Tampereen Sieniseura ry Säästäjänkatu 11 C 17, 33840 Tampere Tampereen Taivaltajat ry Kortelahdenkatu 10-12, 33230 Tampere Tampereen kaupunki Kirjaamo, kirjaamo@tampere.fi PL 487, 33101 Tampere Dnro: TRE: 1317/10.02.01/2014 Mielipide Hervantajärven asemakaavan nro 8192 luonnokseen Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys on aiemmin ottanut useasti kantaa Hervantajärven osayleiskaavaan yhdessä Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin ja Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen kanssa. Muistutuksessa osayleiskaavaa koskien yhdistykset esittivät alueen rauhoittamista kokonaan rakentamiselta. Edellä mainittujen yhdistysten lisäksi nyt myös Tampereen kasvitieteellinen yhdistys, Tampereen Hyönteistutkijain Seura, Tampereen Sieniseura ja Tampereen Taivaltajat esittävät alueen rauhoittamista rakentamiselta. Yhdistysten mielestä osayleiskaavassa ilmenneiden puutteiden lisäksi myös aluetta koskeva asemakaavaluonnos sisältää lukuisia puutteita. Näiden puutteiden pohjalta yhdistykset kannattavat asemakaavoituksen välitöntä keskeyttämistä alueella seuraavilla perusteluilla. Taustaa Hervantajärven asemakaava sijoittuu Ruskonkehän (ent. Ruskontie) ja Hervantajärven väliin jäävälle metsäalueelle. Paikalliset ihmiset ovat vastustaneet alueelle suunniteltua rakentamista yli 20 vuotta. Tampereen kaupunki on ajanut kaavaa painokkaasti perustellen osayleiskaavan aikaan rakentamisen tarpeita asumisväljyyden kasvulla, jonka on sanottu muodostavan suurimman osan Tampereen kaupungin laajenemistarpeesta. Kuitenkin Ympäristön tila Tampereella 2014 julkaisun mukaan asumisväljyyden kasvu on
pysähtynyt (s. 13). Täten osayleiskaavan aikaan tehdyt laskelmat rakentamisen tarpeista eivät enää ole millään tapaa päteviä. Lisäksi Tampereelle ajetaan voimakasta täydennysrakentamista esimerkiksi Eteläpuistoon ja Vuoreksen rakentaminenkin on vielä pahasti kesken. Näin ollen lähimetsien kaataminen uusien asuinalueiden tieltä ei ole perusteltua. Kaavoitettavan alueen länsi- ja eteläosat luokiteltiin vuonna 2006 tehdyssä Hervantajärvi - Rusko maisema- ja ympäristöselvityksessä osaksi koko selvityksen luontoarvoiltaan tärkeintä aluetta. Rakentamisen myötä ekologisesti merkittävät yhteydet katkeavat näiden alueiden ja edellä mainitussa selvityksessä luontoarvoiltaan toiseksi tärkeimmäksi luokitellun alueen välillä. Liito-orava Alueella pesivän liito-oravan (Pteromys volans) lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on EU:n luontodirektiivin nojalla ehdottomasti kielletty. Täten kaavaluonnos on liito-oravan kannalta surullista luettavaa. Pientaloalue rakentuu kaava-alueen eteläpuolella keväällä 2014 tehtyjen jätöshavaintojen päälle. Kaava-alueen eteläosaan tehdään vielä talojakin etelämmäs maanalaista kunnallistekniikkaa, joka osaltaan hävittää kyseiset liito-oravan elinpaikat. Myös Salmenkalliontien itäpuolella olevissa haavoissa ruokailevat liito-oravat todennäköisesti häviävät, kun alueelle toteutetaan kunnallistekniikkaa. Kaava-alueen pohjoisosassa oleva biotoopiltaan liito-oravan elinympäristöksi hyvin soveltuva alue häviää kokonaan rakentamisen aikana. Uusimman kaupunginvaltuuston tekemän päätöksen mukaisesti raitiotie kulkee Hervantajärven kaava-alueelle asti. Tämä linjaus vaarantaa liito-oravien esiintymisen Hervantajärven pohjoispuolella. Esimerkiksi kaava-alueen ulkopuolella olevassa Tohtorinpuistossa on kaksi jättikokoista kolohaapaa, joiden olemassaolo vaarantuu uuden raitiotielinjauksen myötä. Raitiotielinjauksen välittömässä läheisyydessä on tehty 10.8.2015 seuraavia papanahavaintoja (koordinaatit ETRS-TM35FIN-järjestelmässä): Tohtorinpuisto 332626.6176 6815947.5658 kolohaapa (ainakin 3 koloa), jonka alla ainakin 9 papanaa. 332632.6152 6815935.5706 kolohaapa (ainakin 4 koloa), jonka alla ainakin 9 papanaa. Hervantajärvi, Salmenkalliontien itäpuoli 332969.4825 6815511.7431 haapa, jonka alla ainakin 1 papana. 332964.4847 6815473.7583 haapa, jonka alla ainakin 1 papana. Saman haavan alta papanahavainto myös 22.5.2015. Yhdistykset vaativat, että alueelle tehdään uusi liito-oravaselvitys, joka kattaa myös kaava-alueen ulkopuolisen ympäristön siinä määrin kuin liito-oravien kulkuyhteyksien selvittämiseksi on tarpeellista. Erityisesti raitiotielinjauksen vaikutus Tohtorinpuiston liito-oraviin on selvitettävä. Lisäksi kaavoituksen yhteydessä on esitettävä ne toimenpiteet, joilla liito-oravan elinmahdollisuudet Kaakkois-Tampereella turvataan. Viitasammakko Myös viitasammakon (Rana arvalis) lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on EU:n luontodirektiivin nojalla ehdottomasti kielletty. Viitasammakon
esiintyminen kaava-alueella on selvitettävä keväällä 2016. Otollista aluetta viitasammakolle ovat kaava-alueen pohjoispuolella sijaitsevat kosteikot. Lepakot Kaava-alueelle on laadittu lepakkoselvitys vuonna 2006 osayleiskaavaan liittyvien selvitystöiden yhteydessä. Lepakkoselvitys on päivitettävä vuonna 2016, sillä vanhassa lepakkoselvityksessä kaava-alueen länsireuna kuuluu luokan II lepakkoalueeseen. Myös lepakkoalueena luokkaan III kuuluvan Makkarajärven ympäristö muuttuu kaavoituksen myötä, joten selvitys on tästäkin syystä tarpeellinen. Asuinalueella syntyvä valosaaste häiritsee erityisesti viiksisiipan (Myotis mystacinus) elämää. Lepakkoselvitys toteaa seuraavaa: Ulkoilutietä ei saisi viiksisiippojen takia alueella valaista tai valaisimet tulee olla harvassa ja mahdollisimman matalalla. (s. 6). Linnusto Hervantajärven pohjoispuolelle on tehty linnustoselvitys vuonna 2006. Kyseisessä selvityksessä kaava-alueella tavattiin harmaapäätikka (Picus canus), pohjantikka (Picoides tridactylus), tiltaltti (Phylloscopus collybita), pyy (Tetrastes bonasia), palokärki (Dryocopus martius), varpuspöllö (Glaucidium passerinum) sekä silmällä pidettävä (NT) kaakkuri (Gavia stellata). Näistä erityisesti Makkarajärvellä pesivä kaakkuri on herkkä hylkäämään pesimäpaikkansa, jos rakentaminen tuodaan liian lähelle pesää. Tällä hetkellä kaavaluonnoksen omakotialue on vain 100 metrin päässä Makkarajärvestä. Yhdistykset vaativat alueelle suunnitelmia siitä, miten kaakkurin pesintä Makkarajärvellä voidaan jatkossakin säilyttää. Hyönteiset Hervantajärven alueen hyönteislajistosta ei ole ajantasaisia kattavia selvityksiä. Viimeisimmässä, vuonna 2002 tehdyssä hyönteisselvityksessä alueelta tavattiin useita vanhojen metsien perhoslajeja kuten mm. pohjankuutäplä, kuultomittari, vaaleaharmoyökkönen, aaltopikkumittari ja suomenpikkumittari. Alueen kuusikosta tavattiin myös erittäin uhanalainen ludelaji synkkälatikka. Kovakuoriaisista alueelta on havaintoja monista vanhojen metsien lajeista kuten liekokurekiitäjäinen ja kelomäihiäinen sekä monista lahopuiden kovakuoriaislajeista. Viimeisin merkittävä perhoslöytö Hervannan eteläpuolisista metsistä on tieteelle uuden Elachista saarelai -heinäkoin lajin löytyminen sieltä vuonna 2005. Alueella aiemmin tehtyjen merkittävien havaintojen perusteella on alueelle tehtävä uusi ajantasainen hyönteisselvitys. Kasvisto Kaava-alueella esiintyy rauhoitettu valkolehdokki (Platanthera bifolia), jonka elinolosuhteiden turvaamisesta ei ole asemakaavaluonnoksessa mitään mainintaa. Yhdistykset vaativat, että alueelle tehdään laaja kasvistoselvitys ja rauhoitettujen lajien elinolojen turvaamisesta tehdään suunnitelma. Alueella on lisäksi ravinteisia korpia, joista on löydetty mm. valtakunnallisesti silmälläpidettävää hentosaraa (Carex disperma) sekä jäkälistä samoin silmälläpidettävää risarustojäkälää (Ramalina sinensis). Lähistöltä on löydetty myös direktiivilajia hajuheinää (Cinna latifolia), jolla on liitooravan asema suojelussa. Tämän lajin kasvaminen alueella on mahdollista. Metsät Kaava-alue on osa nykyoloissa huomattavan laajaa vanhojen ja varttuneiden, lahopuustoisten metsien kokonaisuutta. Rakennettava alue rajoittuu sekä lännessä että idässä Tampereen kaupungin luonnonsuojeluohjelmassa 2012-2020 oleviin Hervantajärven luoteispuolen ja Makkarajärvi- Viitastenperän kohteisiin. Kaava-alueen liittämiselle edellä mainittuihin alueisiin on hyvät
perusteet. Alueella on paljon yli 100-vuotiasta kuusta ja iäkkäitä koivuja. Myös pari luonnonmuistomerkin mitat omaavaa mäntyä kasvaa alueella seuraavissa ETRS-TM35FINjärjestelmän koordinaateissa: 333014.4635 6815677.6770 333274.3591 6815697.6711 Sienet Kaava-alueelle ei ole tehty kattavaa sieniin liittyvää selvitystä edes osayleiskaavan teon yhteydessä. Alueelle on tehtävä sieniselvitys vuonna 2016. Vesistö Asemakaavaluonnoksen hule- ja valumavesiin sekä jätevesiin liittyvät esitykset ovat puutteellisia. Hervantajärven uimarannan parkkipaikan eteläpuolelle sijoitettu pumppaamo on kuin tikittävä aikapommi. Esimerkkinä käytämme joulukuussa 2013 epäkuntoon mennyttä pumppaamoa Suolijärven välittömässä läheisyydessä. Kyseisessä onnettomuudessa satoja kuutioita jätevettä joutui uimarantanakin käytettyyn Suolijärveen. Onnettomuuden vaikutuksia vesistöön ei koskaan tutkittu, mutta kesällä 2014 Tampereella levisi Suolijärven uimarannalta alkanut norovirusepidemia, jonka aikana sadat tamperelaiset hakeutuivat hoitoon taudin oireiden seurauksena. Lisäksi Hervantajärven alue on maaperältään kalliota, suota ja pohjamoreenia, joten hule- ja valumavesien imeyttäminen tällaisella alueella on hyvin vaativaa ellei mahdotonta. Erityisesti savipitoisessa maassa maankäyttö on vaikeaa. Asemakaavan luonnoksessa ei ole mainintaa siitä, miten imeyttäminen aiotaan toteuttaa ilman Hervantajärven kunnon heikentymistä ja alueen vesitasapainon häiriintymistä. Vuonna 2006 tehdyssä Hervantajärvi - Rusko maisema- ja ympäristöselvityksessä arvokkaimmiksi vesiolosuhteiden säilymisestä riippuvaisiksi paikoiksi mainittiin maanläjityspaikan lounaispuolen suoalueelta lähtevä oja/puro ja Makkarajärveltä alkunsa saavan ojan/puron loppuosa (s. 18). Molemmat edellä mainitut paikat jäävät ainakin osittain rakentamisen alle. Samaisessa selvityksessä kerrotaan, että Vesitasapainon muutoksesta aiheutuu lisäksi maaperän kuivumista, pohjavesivarojen pienenemistä ja pohjavesipinnan alenemista sekä muutoksia alueen kasvillisuuteen. (s. 21) Vesitasapainon muutos voi näin heikentää myös Hervantajärven luoteispuolella olevan s2-osayleiskaavamerkinnällä (luonnonsuojelullista arvoa sisältävä alue) osoitetun alueen luontoarvoja. Asemakaavaluonnoksen yhteydessä esitelty hulevesiselvitys ja -suunnitelma ei pidä sisällään kuin valumavesien hallintaa. Kuitenkin vuonna 2006 tehty Hervantajärven osayleiskaavan hydrologinen selvitys kertoo maankäytön laajuudesta riippuen Hervantajärveen kohdistuvaksi kuormitukseksi typen osalta 16% - 42% kasvua, fosforin osalta 23% - 62% kasvua ja kiintoaineen kuormituksenkin osalta jopa 450% - 1050% kasvua. Uusi selvitys ja suunnitelma eivät käsittele näitä kuormituksia. Yhdistykset vaativat Hervantajärven vesistön ja sen ympäristön suojelua rakentamisen vaikutuksilta, jotta uimiseenkin käytetty Hervantajärvi säilyisi kaupunkilaisten käytössä ja alueella oleva luonto saisi kukoistaa entiseen tapaansa. Tämä vaatii Ruskonkehän eteläpuolella sijaitsevasta pumppaamosta luopumista ja hulevesien hallinnan tarkempaa suunnittelemista.
Virkistysarvot Hervantajärven alueen virkistysarvot kärsivät merkittävästi asemakaavan toteutuksesta. Asemakaavan alle jäävät esimerkiksi Taivalpirtille suuntautuva talvinen hiihtoreitti sekä Makkarajärvea lännestä päin lähestyvä luontopolku. Asemakaavaluonnoksessa ei ole mainintaa näistä luonnon keskellä kulkevista väylistä. Myöskään Hervantajärven uimarannan käytön lisääntymisen vaikutuksia Hervantajärven puhtauteen ei ole selvitetty. Yhdessä Lintuhytin asuinalueen kanssa yhteensä 4000 uuden asukkaan muuttaminen kyseisen uimarannan välittömään läheisyyteen heikentää sekä Hervantajärven luontoettä virkistysarvoja merkittävällä tavalla. Yhdistykset vaativat asemakaavaan selvitystä alueen luontopoluista, yhdysväylistä muille kulkureiteille sekä muista virkistysreiteistä kuten Taivalpirtin hiihtoladusta. Lisäksi asukasmäärän kasvun vaikutus Hervantajärven virkistyskäyttöön on selvitettävä. Lopuksi Toivomme että jatkossa Tampereella suojellaan vesistöjä sekä huolehditaan yhteisistä luonto- ja virkistysarvoista, mitkä toteutuvat mielestämme parhaiten keskeyttämällä Hervantajärven asemakaavoitus välittömästi, kunnes riittävät toimenpiteet ympäristön suojelemiseksi on tehty. Mielestämme kaava-alue tulee liittää luontoselvityksien pohjalta soveltuvin osin Tampereen kaupungin luonnonsuojeluohjelmassa 2012-2020 oleviin Hervantajärven luoteispuolen ja Makkarajärvi-Viitasperän kohteisiin. Hervantajärven luoteispuolen asema suojeluohjelmassa (ns. muu kohde) on nostettava virallisen luonnonsuojelualueen tasolle. Luonnonsuojelualuiden ulkopuolelle jäävät metsät on syytä jättää kaupunkilaisten virkistyskäyttöön. Tampereella 25.08.2015 Jari-Pekka Tamminen Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry Larissa Heinämäki Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry Jukka T. Helin Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry Matti Kääntönen Tampereen kasvitieteellinen yhdistys ry Tero Piirainen Tampereen Hyönteistutkijain Seura ry Johanna Vehkanen Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry Juho Kytömäki Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry Suvi Sergejeff Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry Esa Kalska Tampereen kasvitieteellinen yhdistys ry Ilari Rasimus Tampereen Hyönteistutkijain Seura ry
Unto Söderholm Tampereen Sieniseura ry Raimo Raevaara Tampereen Taivaltajat ry Kati Weltzien Tampereen Sieniseura ry Paula Paavilainen Tampereen Taivaltajat ry