Hämeenlinnan kaupungin Tilausbudjetti 2015 Taloussuunnitelma 2016-2017 Kaupunginvaltuusto Hyvä arki asuu Hämeenlinnassa www.hämeenlinna.fi
3 Hämeenlinnan kaupunki Tilausbudjetti 2015 Taloussuunnitelma 2016-2017 SISÄLLYSLUETTELO Yleistä tilausbudjetista 5 Strategiaosa Toimintaympäristö 6 Hämeenlinnan organisaatio 11 Strategiset painopisteet ja toiminnalliset tavoitteet 12 Taloussuunnitelman perusteet 17 Tilausbudjetti vuodelle 2015 22 Talouden tasapainottaminen ja pitkän aikavälin talouskehitys 29 Kaupungin yhteiset erät 31 Tilaajaosa 34 Lasten ja nuorten lautakunta 34 Lasten ja nuorten lautakunta ja tilaajatoiminta 37 Varhaiskasvatuspalvelut 37 Opetuspalvelut 39 Lasten ja nuorten kasvua tukevat palvelut 40 Elämänlaatulautakunta 42 Elämänlaatulautakunta ja tilaajatoiminta 45 Kulttuuri- ja kirjastopalvelut 45 Liikuntapalvelut 46 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunta 48 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunta 52 Terveyspalvelut 52 Sosiaalisen tuen palvelut 55 Vammaispalvelut 57 Henkisen hyvinvoinnin palvelut ja päihdepalvelut 59 Ikäihmisten lautakunta 61 Ikäihmisten lautakunta ja tilaajatoiminta 67 Koti- ja asumispalvelut ja ikäihmisten pitkäaikaishoiva 67 Yhdyskuntalautakunta 70 Yhdyskuntalautakunta ja hallinto 73 Infran suunnittelu ja ylläpito 73 Infran rakennuttaminen 74 Maaomaisuuden hallinta 75 Maankäytön suunnittelu 76 Tietopalvelu 76 Ympäristö- ja rakennuslautakunta 77 Ympäristö- ja rakennuslautakunta sekä hallinto 78 Ympäristöpalvelut 78 Rakennusvalvonta 79 Yhteinen jätelautakunta 80 Konsernipalvelut 82 Kaupunginvaltuusto ja -hallitus 82 Kaupunginjohto 83 Talous- ja hallintopalvelut 83 Henkilöstöpalvelut 84 Omistajaohjaus 85 Kehittämispalvelut 85 Keskusvaalilautakunta 86 Tarkastuslautakunta 86 Elinkeinorahaston taseyksikkö 88
4 Tuottajaosa 89 Palvelutuotanto 89 Palvelutuotannon hallinto 91 Kulttuuri- ja kirjastopalvelut 92 Toimintakykyä edistävät palvelut 93 Lasten ja nuorten palvelut 95 Ikäihmisten hoito ja hoiva 96 Terveyspalvelut 97 Kanta-Hämeen Pelastuslaitos 99 Liikelaitokset 102 Linnan Tilapalvelut -liikelaitos 102 Linnan Lomituspalvelut -liikelaitos 108 LinnanInfra-liikelaitos 111 Laskelmat Tuloslaskelma 2015-2017 (sisäiset erät ja liikelaitokset sisältyvät) 115 Tuloslaskelma (ilman liikelaitoksia) 116 Tuloslaskelma (sisäiset erät ja liikelaitokset sisältyvät) 117 Ulkoinen tuloslaskelma 118 Investoinnit 119 Rahoituslaskelma 123 Määrärahojen sitovuus 124 Avustukset ja yhteisöjen tuki 125 Strat. tytäryhtiöiden valtuustoon nähden sitovat tavoitteet 126 Sitovat tavoitteet 126 Konsernilomakkeet 129 Liitteet Maankäyttö 143
5 YLEISTÄ TILAUSBUDJETISTA Tilausbudjetin 2015 valmistelu on edennyt kaupunginhallituksen 16.6.2014 raamipäätöksen pohjalta. Yleinen taloudellinen kehitys ja yhteiskunnan haasteet työttömyyden kasvun ja perheiden ongelmien myötä ovat muuttaneet taloutemme tilaa kuitenkin entistä haasteellisemmaksi. Kaupungin näkymät ovat huonontuneet olennaisesti. Ennakoitu valtionosuuksien lasku, joka on pysyvä, kurittaa Hämeenlinnaa merkittävästi. Hämeenlinna kuuluu siinä kehityksessä häviäjien kärkikastiin. Myös kaupungin oma menokehitys on ollut vuonna 2014 suunniteltua korkeampi tuoden lisähaasteita talouden hallintaan. Epävarmuutta tulevaisuuteen lisäävät vielä mahdolliset valtion toimet kuten sotejärjestämislaki. Mitä se lopullisesti pitää sisällään ja millaiset talousvaikutukset sillä on Hämeenlinnalle? Toiminnalliset ja taloudelliset vaikutukset konkretisoituvat 2016 2017 alkaen, mikäli laki eduskunnassa hyväksytään. Valtion suunnitellut kuntien tehtävien vähentämiset ja sitä kautta kuntien kustannusten alentaminen eivät näytä konkretisoituvan. Kaupunginhallituksen raamipäätöksen jälkeen lautakunnat työstivät budjettejaan, mutta yhteenvetona voidaan todeta, että esitykset ovat selkeästi yli raamin. Sen johdosta kaupunginjohto käynnisti neuvottelut tilaajien kanssa budjettiesityksen tasapainottamiseksi. Syyskuun aikana käytyjen budjettineuvotteluiden aikana budjettia saatiin kurottua lähemmäksi raamia, mutta tasapainoon neuvottelut eivät vielä johtaneet. Kaupunginjohtajan budjettiesitys oli tasapainotettu veronkorotuksilla ja tuloksellisuusohjelman toimenpitein. Kaupunginhallituksen päättämään budjettiesitykseen sisältyvät tuloksellisuusohjelman toimenpiteet ja pienempi veronkorotus. Alijäämää muodostuu 2,4 milj. euroa. Tuloksellisuusohjelman työkalut on esitetty budjettikirjassa omana kohtanaan. Hämeenlinnan kaupunki on menestyksellisesti ja ennakkoluulottomasti kehittänyt toimintaansa. Kertynyttä alijäämää saatiin katettua 2013 ja tuleva ammattikorkeakoulun yhtiöittäminen helpottaa osaltaan talouden tilannetta. Tämä ei kuitenkaan täysin riitä, vaan on edelleen käärittävä hihat toiminnaltaan ja taloudeltaan terveen Hämeenlinnan rakentamiseksi. Tulevaisuutta rakennamme myös investoimalla, tosin se tulee tehdä järkevästi. Investointeja tulee pystyä kohdistamaan myös elinvoimaa lisääviin kohteisiin. Palveluverkko tullaan tarkastelemaan kokonaisuutena. Investointi- ja käyttökustannukset on saatava pidettyä hallinnassa. Kaupunki pyrkii vahvistamaan elinvoimaansa elinvoimaohjelman hankkeiden kautta. Se työ on pitkäjänteistä ja kaikki tavoitteet eivät konkretisoidu hetkessä. Sen vuoksi meidän tulee pitää menokehityksemme kurissa palvelu- ja hankintaohjelman hankkeiden ja siihen sisältyvän tuloksellisuusohjelman kautta. Haluamme myös noudattaa hyvää henkilöstöpolitiikkaa, josta Hämeenlinna on niittänyt valtakunnallista mainetta. Yhdessä tekemällä, tavoitteellisesti ja pitkäjänteisesti. Kaupunginjohtaja Timo Kenakkala
6 STRATEGIAOSA TOIMINTAYMPÄRISTÖ Hämeenlinnan väkiluku vuoden 2013 lopussa oli 67806, mikä on 0,5 % enemmän kuin vuoden 2012 lopussa. Tilastokeskuksen ennakkoväkilukutilaston mukaan vuoden 2014 heinäkuussa väkiluku oli jälleen noussut hieman lukemiin 67876. Kaupunkitutkimus TA:n vuonna 2014 tuottaman ennusteen mukaan Hämeenlinnan väkimäärä vuonna 2020 olisi 70273 ja vuonna 2030 jo 74684. Taulukossa 1 on esitelty seuraavien vuosien väestöennusteet. Vuosi 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2030 Väkiluku 68263 68653 69049 69450 69857 70273 74684 Taulukko 1. Hämeenlinnan väestöennusteet (Lähde: Kaupunkitutkimus TA) Kaaviosta 1 nähdään, että vuoteen 2030 saakka väestönkasvu perustuu enimmäkseen eläkeikäisen väestönosan kasvuun. Kaavio 1. Hämeenlinnan väestöennuste 2013 2040 (Lähde: Kaupunkitutkimus TA) Ikärakenne Hämeenlinnassa 65 vuotta täyttäneiden osuus 22,2 % on vuoden 2013 tilaston (Tilastokeskus) mukaan koko maan (19,3 %) keskiarvoa suurempi ja vastaavasti työikäisten (16 64 -vuotiaat) ja alle 16-vuotiaiden määrä on Hämeenlinnassa pienempi. Kaupunkitutkimus TA:n tekemän väestöennusteen (Kaavio 2.) mukaan kehitys jatkuu samanlaisena ja Hämeenlinnassa korostuu jatkossakin eläkeikäisten suuri suhteellinen osuus väestöstä. Erityisen suuri on yli 75-vuotiaiden osuus, millä on suora vaikutus ikäihmisten palvelutarpeeseen.
7 Kaavio 2. Yli 75-vuotiaiden osuus väestöstä Hämeenlinnassa ja koko maassa 2013 2030 (Lähteet: Tilastokeskus, Kaupunkitutkimus TA) Muuttoliike Asukasluku on kasvanut muuttovoiton ansiosta vuoteen 2011 saakka. Kaaviossa 3 kuvataan Hämeenlinnan seutukunnan lähtö-, tulo- ja nettomuuttoa vuosina 2000-2013. Vuonna 2012 nettomuutto on kääntynyt lievään laskuun. Myös vuonna 2013 on tullut muuttotappiota, mutta hieman vähemmän kuin 2012. Muuttotappiosta huolimatta väkiluku on kasvanut, joten viimeisen kahden vuoden väkiluvun kasvu perustuu syntyvyyden enemmyyteen. Hämeenlinnan osalta on viimeisen viiden vuoden suurimmat muuttosuunnat ovat olleet naapurikunnat Janakkala ja Hattula sekä Suomen kasvukäytävän päissä sijaitsevat Helsinki ja Tampere. Janakkala ja Hattula jäävät muuttoliikkeessä voittajaksi, mutta muuttoliike on suurta myös Hämeenlinnan suuntaan. Helsinkiin muuttaneita (1291) on viiden vuoden aikana ollut lähes yhtä paljon kuin Helsingistä Hämeenlinnaan muuttaneita (1300). Tampere erottuu joukosta selkeimmin jopa 458 henkilön nettomuuttovoitolla Hämeenlinnasta. Viiden vuoden aikavälille on osunut mm. Tampereen yliopiston Opettajankoulutuslaitoksen siirtyminen Hämeenlinnasta Tampereelle, joka osaltaan selittää suurta tappiota. Muita hämeenlinnalaisia muuttajia kerääviä kuntia ovat Lahti, Turku ja Jyväskylä, myös opiskelukaupunkeja. Muuttovoittoa Hämeenlinna on saanut erityisesti Suomen kasvukäytävän keskisuurista kunnista Vantaalta, Riihimäeltä ja Hyvinkäältä sekä Lopelta, kaikista yli 100 henkeä viiden vuoden aikana. (Lähde: Tekla XCity / Väestörekisterikeskus)
8 Kaavio 3. Hämeenlinnan seutukunnan muuttoliike 2000-2013 (Lähde: Tilastokeskus) Asuminen Hämeenlinnassa oli asuntokuntia heinäkuussa yhteensä 33663. Yksin asuvien talouksia oli 14748, mikä on 43,8 % kaikista asuntokunnista. Kahden henkilön talouksia oli yhteensä 11325, mikä on 33,6 % asuntokunnista. Kolmen tai useamman henkilön talouksia oli yhteensä 7590 (22,6 %). Asuntokuntien määrässä on lievä trendi pienempien asuntokuntien suuntaan, sillä kolmen tai useamman henkilön asuntokuntien määrän laskiessa (2008 määrä oli 7720) viiden vuoden tarkastelujaksolla, yhden (14000) ja kahden (10808) henkilön talouksien määrä on kasvanut. Hämeenlinnan asuntojen lukumäärä vuonna 2013 on kuvattuna Taulukossa 2. Huomattavaa taulukossa on vakinaisesti asumattomien asuntojen määrä, joka on kaikissa talotyypeissä yhteensä yli 10 % asuntokannasta. Asunnot 2013 Kaikki talotyypit Erillinen pientalo Rivi- tai ketjutalo Asuinkerrostalo Kaikki asunnot 37639 14405 6031 16647 556 Vakinaisesti asuttu 33663 12957 5605 14646 455 Ei vakinaisesti asuttu 3976 1448 426 2001 101 Taulukko 2. Muu rakennus Kaaviossa 4. on kuvattu kaupungin suunnittelema kaavoitus vuoteen 2030 asti, jaoteltuna talotyypeittäin. Kerrosneliöinä selvästi eniten kaavoitetaan omakotitaloja, enemmän kuin kerros- ja rivitaloja yhteensä. Syyskuun alussa 2014 vapaita omakotitontteja koko Hämeenlinnassa oli 243, joista valtaosa sijaitsi Kantakaupungin alueella.
9 Kaavio 4. Hämeenlinnan suunniteltu kaavoitustahti kerrosneliöinä 2013 2030 Työvoima ja työttömyys Hämeenlinnan seutukunnan työttömyysprosentit (Kaavio 5) ovat pienen laskun jälkeen jälleen nousseet vuoden 2013 aikana vuosien 2010 2011 tasolle. Yleinen työttömyysprosentti vuoden 2013 lopulla oli 9,7 (Hämeenlinna 10,4 %) nuorisotyöttömyyden ollessa jo jopa 13,9 % (14,3 %). Pitkäaikaistyöttömyys näyttäisi seuraavan yleistä kehitystä hieman jäljessä mutta kuitenkin samansuuntaisena. Vuodesta 2012 lähtien Hämeenlinnan työttömien määrä on kasvanut tasaisesti. Kun esimerkiksi huhtikuussa 2012 työttömiä oli 2610 (8,1 %), niin huhtikuussa 2014 työttömänä oli jo 3461 (10,8 %). Kaavio 5. Hämeenlinnan seutukunnan työttömyysasteet 2008 2013
Kaavio 6. Hämeenlinnan työttömät 2012-2014 10
11 HÄMEENLINNAN ORGANISAATIO 2015 Konsernijaosto Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Tarkastuslautakunta Tarkastuspäällikkö Juho Ainasoja Keskusvaalilautakunta Kaupunginjohtaja Timo Kenakkala Apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo Asukkaat Lasten ja nuorten lautakunta Yksilöjaosto Elämänlaatu lautakunta Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunta Yksilöjaosto Ikäihmisten lautakunta Yksilöjaosto Ympäristö- ja rakennuslautakunta Yhdyskuntalautakunta Alueellinen jätelautakunta Tilaajajohtaja Markku Rimpelä Tilaajapäälliköt: Päivi Joenmäki Riitta Kantinkoski Antti Karrimaa Eija Leppänen Seija Mäkinen Jari Pekuri Asiakasohjaus ja palveluneuvonta Tilaajajohtaja Jukka Lindberg Tilaajapäälliköt: Tuulikki Forssén Leena Harjula Liisa Lepola Markku Nurmikari Sirpa Ylikerälä Asiakasohjaus ja palveluneuvonta Tilaajajohtaja Päivi Saloranta Tilaajapäälliköt Eija-Liisa Dahlberg Leena Roppola Jenni Sabel Geodeetti Aki Järvinen Ympäristöjohtaja Juha Lahti Paikkatietopäällikkö Jukka Luokkala Maankäytön ja ympäristön palvelut Konsernipalvelut Talous- ja hallintojohtaja Jussi Oksa Henkilöstöjohtaja Raija Hätinen Kehitysjohtaja Tarja Majuri Liiketoimintajohtaja Kari Suokas Päivi Raukko Kulttuuripalvelut Liikuntapalvelut Lasten ja nuorten palvelut Palvelujohtaja Marja-Liisa Akselin Palvelujohtaja Mika Mäkelä Toimintakykyä edistävät palvelut Palvelujohtaja Risto Jokinen Ikäihmisten hoito- ja hoiva Palvelujohtaja Satu Ala-Kokko Terveyspalvelut Linnan Tilapalvelut -liikelaitos: tj.raili Salminen Linnan Lomituspalvelut -liikelaitos: tj. Kaisa Tyrni Palo- ja pelastustoimi Pelastusjohtaja Esa Pulkkinen LinnanInfra -liikelaitos Toimitusjohtaja Timo Tuomola Maakunnall. Pelastusltk. Johtokunnat Johtokunta Palvelutuotantojohtaja Asiakkaat Palvelujen käyttäjät
12 STRATEGISET PAINOPISTEET JA TOIMINNALLISET TAVOITTEET STRATEGIA Hämeenlinnan toiminnan ja talouden suunnittelun arvopohja Hämeenlinnan kaupunki uudisti strategian vuosille 2014-2020. Strategian perustana ovat seuraavat arvot: Yhdenvertaisuus ja yhteisöllisyys Mahdollistamme hyvän arjen ja kehityksen kaikille tasapuolisesti. Kannustamme asukkaita monipuoliseen yhteistoimintaan ja vastuuseen lähipiiristään. Asukaslähtöisyys ja palveluhenkisyys Asukkaat osallistuvat kaupungin ja palvelujen kehittämiseen. Palvelemme ammattitaitoisesti ja ystävällisesti. Luovuus ja rohkeus Tuemme kuntalaisten aloitteellisuutta ja kehitämme toimintaamme rohkeasti. Haemme ennakkoluulottomasti kekseliäitä ja raikkaita ratkaisuja. Kestävä elämäntapa Rakennamme kaupunkia taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti vastuullisesti. Huolehdimme rakennetusta ympäristöstä ja säilytämme puhtaan luonnon myös tuleville sukupolville. Arvoperustalle rakennettu Hämeenlinnan kaupungin strategia ohjaa kaupungin toimintaa ja suunnittelua sellaiseen suuntaan, että Hämeenlinna on visionsa mukaisesti vuonna 2020 historiastaan elinvoimaa ammentava, kaunis ja kodikas kulttuurikaupunki Suomen sydämessä.
13 Hämeenlinnan kaupungin strategia Strategiasta tavoitteisiin Kaupunginvaltuusto hyväksyi tarkennetun Hämeenlinnan kaupungin strategian. Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa. Kukin lautakunta suunnittelee strategian pohjalta palvelunsa tulevien neljän vuoden ajalle ja kaupunginhallitukselle ja valtuustolle esitetään palvelusuunnitelma, joka sisältää palvelujen, hankinnan, investointien ja henkilöstön suunnitelmat. Vuosittain valtuusto hyväksyy tilausbudjetin, joka noudattaa strategiaa ja palvelusuunnitelmia. Eri toimijoiden kanssa tehdään vuosittaiset palvelusopimukset tilausbudjetin mukaisesti. Suunnitteluprosessi on kuvattu alla olevassa kuvassa. Strategisen suunnittelun asiakirjat ja niiden suhde toisiinsa Hämeenlinnan strategia 2013-2020 VAL- TUUS- TON HYVÄK- SYMÄT Palvelu- ja hankinta ohjelma PALHA Elinvoimaohjelma EVO Kestävä elämäntapa ohjelma Asunto-ohjelma Maankäytön strategiset periaatteet Hyvinvointikertomus Muut suunnitelmat Omistaja poliittinen ohjelma LAUTA- KUNTIEN HYVÄK- SYMÄT Palvelusuunnitelma 2014-2017 Vuotuinen palvelutilausbudjetti Vuotuiset palvelusopimukset KAUPUNGINHAL- LITUKSEN hyväksyttävä Henkilöstöohjelma Liiketoimintasuunnitelmat Ulkoinen palvelutuotanto Liiketoimintasuunnitelmat Oma palvelutuotanto Hämeenlinnan kaupungin strategia sisältää seuraavat viisi päämäärää. Päämääriin päästäkseen Hämeenlinnan kaupungin tulee onnistua kriittisissä menestystekijöissä eli panostaa alla oleviin toimintoihin. elinvoimainen elinkeinoympäristö 1) Luova ja elinvoimainen elinkeinoympäristö Yritysten sujuvat sijoittautumisprosessit Joustava ja tehokas elinkeinotoimi yhteistyössä eri toimijoiden kesken Suomen kasvukäytävän (HHT -akseli) vahvistaminen ja hyödyntäminen Elinkeinoelämän tarpeita vastaava koulutustarjonta ja hyvinvoivan työvoiman saatavuus 2) Kaupunkilaisten hyvää arkielämää tukevat, kumppanuuteen ja tarpeeseen perustuvat palvelut Vaikuttavat, tehokkaat, kokonaistaloudelliset ja laadukkaat palvelut Palveluita ja toimintaa kehitetään oivaltavasti ja innovatiivisesti Hyvinvointia, osallistumista aktiivisuutta tukevat tavat toimia Johtaminen ja päätöksenteko osaamiseen ja tietoon perustuvaa
14 3) Hyvä ympäristö ja kestävä kaupunkisuunnittelu Kokonaisvaltainen, ennakoiva ja kestävä maankäytön suunnittelu Hallittua kasvua tukeva tonttitarjonta, monipuoliset asumismahdollisuudet ja tarkoituksenmukaiset palveluverkot Ympäristö- ja energiainnovaatioiden käyttöönotto ja uuden teknologian hyödyntäminen Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen, terveellinen elinympäristö ja vesistöjen puhtaus 4) Tasapainoinen talous ja tuloksellisuuden parantaminen Tulo- ja rahoituspohjan vahvistaminen Uuden tasapainotus- ja tuloksellisuusohjelman toteuttaminen Investointien vaikuttavuuden arviointi, vertailu ja priorisointi Tehokas omistajapolitiikka 5) Hyvinvoiva, osaava ja kehityshaluinen henkilöstö Arvostava ja kannustava henkilöstöjohtaminen Haluttu ja kiinnostava työnantaja Osaamisen ja aloitteellisuuden kehittäminen Yhteisvastuu hyvinvoinnista ja työn tuloksellisuudesta Vuoden 2015 strategisesti tärkeitä asioita ovat onnistuminen elinkeinotoimessa, uusien yritysten sijoittumisessa Hämeenlinnaan sekä elinvoiman lisäämisessä kaupunkiseudulla. Suomen kasvukäytävä -hankkeen edistäminen on kaupungillemme tärkeää. Talouden haasteet lisäävät tarvetta keskittyä palvelujen tuottamiseen kustannustehokkaasti sekä laadukkaasti. Palvelu- ja hankintasuunnitelman toimeenpanon jatkaminen on tärkeätä. Kaupunkisuunnittelun haasteena on edistää kaavoitushankkeita ja varmistaa riittävä tonttituotanto. Vuonna 2015 asuintonttien kysyntään vastataan jo olemassa olevilla tonteilla laman aiheuttaman hiljaisen tonttikysynnän vuoksi. Samalla kasvatetaan kaavoitettua tonttivarantoa tulevia vuosia varten. Vuosina 2015 2016 valmistaudutaan Sote -järjestämislakiin suunnittelemalla tarkasti palvelujen järjestäminen ja tuottaminen Hämeenlinnan, seudun ja maakunnan osalta. Sosiaali- ja terveysalueet aloittavat toimintansa viimeistään 1.1.2017. Vuonna 2015 toteutetaan yhdessä muiden kuntien kanssa tehdyn seuturakennetyön toimeenpano. Hyvinvointikertomuksen (2014) kuluvan valtuustokauden hyvinvointisuunnitelmaan määritellyt painopistealueet ovat työllisyys, ikäihmisten palvelurakennemuutos, perheiden tukeminen ja syrjäytymisen ehkäisy sekä elämänlaatua ja terveyttä tukeva elinympäristö. Huomioitavat ohjelmat ja suunnitelmat Ohjelmien ja suunnitelmien toteutumista seurataan kolmannesvuosittain ellei ko. ohjelman osalta ole muuta päätetty. Palvelu- ja hankintaohjelman (PALHA) päätavoitteena on turvata strategian mukaisesti kaupunkilaisten hyvää arkielämää tukevat, kumppanuuteen perustuvat palvelut ja toisaalta huolehtia, että kaupungin toimintakate kasvaa enintään 2 % vuodessa. Tähän tavoitteeseen pyritään palvelujen vaikuttavuuden, asiakaslähtöisyyden ja tuottavuuden kautta. Ohjelmassa on listattu joukko konkreettisia hankkeita, joista laaditaan päätöksenteon jälkeen hankesuunnitelmat sisältäen toimenpiteet, toteutusaikataulut ja tarkennetut euromääräiset tavoitteet. Hankkeista päätetään erikseen hallintosäännön mukaisesti. Palvelu- ja hankintaohjelman hankkeiden alustava yhteenlaskettu taloudellinen tavoite vuosille 2014 2016 oli 17,7 M ja se täsmentyy valmistelun ja toteutuksen edetessä. Budjettikirjaan 2015 kirjattu tuloksellisuusohjelma on osa palvelu- ja hankintaohjelmaa.
15 Lastensuojelusuunnitelma on lakisääteinen asiakirja, joka hyväksytään kaupunginvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Se sisältää mm. tiedot lasten ja nuorten kasvuoloista sekä hyvinvoinnin tilasta, lastensuojelun tarpeesta kunnasta ja lastensuojeluun varattavista voimavaroista. Suunnitelma päivitetään vuonna 2015. Elinvoimaohjelman (EVO) tavoitteena on osaamisen, yritysten tuloksen, työpaikkojen määrän, investointien, hyvinvoinnin ja väestön kasvu. Kestävä elämäntapaohjelma täydentää Hämeenlinnan kaupunkistrategiaa ja edistää ympäristösitoumusten toteuttamista ja toimeenpanoa. Ohjelma pohjautuu Aalborgin sitoumuksiin ja energiansäästöstrategiaan. Asunto-ohjelma: Hämeenlinnan asunto-ohjelmassa määritellään kaupungin asuntopolitiikan yleiset periaatteet ja tavoitteet. Kaupunkirakenteen kehittämisen linjaukset: Asiakirja valmistui vuonna 2012 ja sen on valtuustokausittain päivitettävä strateginen asiakirja, joka koostuu maapolitiikan, maankäytön strategian ja siihen sovitetun palveluverkon linjauksista sekä ympäristöasioita ja maanrakentamista sekä kunnossapitoa ohjaavista periaatteista. Asiakirja synkronoi yhteen sektorin eri osa-alueiden toiminnan ja sen pohjalta laaditaan vuosiohjelmat koskien suunnittelua, investointeja ja maanhankintaa sekä muut toimintasuunnitelmat. Omistajapoliittiset linjaukset: Omistajapoliittisten linjausten lähtökohtana ovat kaupungin strategian linjaukset ja tavoitteet. Linjausten tavoitteena on ohjata ja tukea yhteisöissä tehtäviä päätöksiä ja toimintaa sekä ohjata kaupungin päätöksentekoa ja luoda systemaattisuutta siihen. Kaupunginvaltuusto on vastuussa omistajapolitiikan ohjauksesta ja linjaamisesta. Konsernissa tapahtuneiden nopeiden muutosten vuoksi omistajapoliittiset linjaukset päivitetään syksyn 2014 aikana ja tuodaan valtuuston päätettäväksi loppuvuonna 2014. Omistajapoliittiset linjaukset koskevat kaupungin ja sen liikelaitosten lisäksi yhtiöitä, kuntayhtymiä ja säätiöitä. Hämeenlinnan kaupungin omistajapoliittisiin linjauksiin sisältyy yleinen osa ja toimialakohtaiset linjaukset. Omistajaohjauksen yleisiin periaatteisiin kuuluvat mm. yhteisön toimintamuodon valinta, markkinoilla toimiminen sekä yhtiöiden pääomittaminen ja kaupungin rahoitusvastuu yhtiöistä. Omistajapoliittisissa linjauksissa tullaan linjaamaan mahdolliset omaisuuden myyntikohteet sekä mm. LinnanInfra-liikelaitoksen tehtävät ja organisointi. Konsernijaosto ohjaa näitä prosesseja. Hyvinvointikertomus: Kuntalain perusteella hyvinvoinnin edistäminen on kunnan perustehtävä. Vuonna 2011 voimaan tullut terveydenhuoltolaki velvoittaa kuntia raportoimaan valtuustolle vuosittain kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä. Sen lisäksi valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus. Kunnan on strategisessa suunnittelussaan asetettava paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet ja määriteltävä niitä tukevat toimenpiteet. Henkilöstöohjelma: Henkilöstöohjelma linjaa ne toimenpiteet ja hankkeet, joihin tulee ryhtyä kaupungin menestyksen, laadukkaiden palvelujen ja yhteisen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Maaseutuohjelma: Hyvä arki Hämeenlinnan maaseutualueille -maaseutuohjelma on valmisteltu laajassa yhteistyössä asukkaiden ja maaseudun eri toimijoiden kanssa. Ohjelmassa on luotu katsaus Hämeenlinnan maaseudun nykytilaan ja maaseudun mahdollisuuksiin. Maaseudun hyvä arki edellyttää alueiden elinvoimaisuudesta huolehtimista eli hyvän elämänlaadun, asumisen ja yrittämisen turvaamista. Monikulttuurisuusohjelma: Kaupungin palveluissa noudatetaan 8.10.2012 kaupunginvaltuustossa hyväksyttyä monikulttuurisuusohjelmaa. Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn seudullinen toimintaohjelma: Kaupungin palveluissa noudatetaan terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan 14.2.2012 hyväksymää ohjelmaa. Lapsiystävällinen kunta: UNICEF on myöntänyt Hämeenlinnalle ensimmäisenä kuntana Suomessa Lapsiystävällinen kunta -tunnustuksen.
16 Seudullinen mielenterveys- ja päihdetyön toimintaohjelma 2010 2015 (Miepä). Mielenterveys- ja päihdetyön painopisteitä linjaa kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma sekä seudullinen mielenterveys- ja päihdetyön toimintaohjelma vuoteen 2015. Vuoden 2015 aikana käynnistetään seudullinen mielenterveys- ja päihdetyön toimintaohjelman päivitys, johon mukaan otetaan kokemusasiantuntijat. Nuorten yhteiskuntatakuu: Hallitusohjelmaan sisältyy nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen siten, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle voidaan tarjota työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Vuonna 2015 Hämeenlinnan kaupungin eri palveluissa ja niiden järjestämisessä huomioidaan erityisesti yhteiskuntatakuun tavoitteiden toteuttaminen paikallisella tasolla yhteistyössä yritysten ja kolmannen sektorin kanssa. Erityistä huomiota kiinnitetään toisen asteen opintojen loppuunsaattamiseen. Nuorisolain mukainen nuorten ohjaus- ja palveluverkosto NOP koordinoi yhteiskuntatakuun tavoitteita ja toteutumista kaupungin tasolla. Konserniohjeet: Tärkeimpien tytäryhteisöjen kanssa suunnitellaan toimenpiteet, joilla yhteisöt voivat osaltaan toteuttaa kaupungin kokonaistavoitteita. Hallintosäännössä annetaan lukuisia taloudenhoitoon ja henkilöstöhallintoon liittyviä ohjeita. Juhlavuodet: Lähivuosien toiminnassa organisaation tulee huomioida kaupungin juhlavuodet osana normaalia toimintaa. Vuosi 2015 on Sibeliuksen syntymän 150-vuotisjuhlavuosi, vuosi 2016 Veden ja luonnon teemavuosi sekä vuosi 2017 Lapset ja nuoret itsenäisessä 100- vuotiaassa Suomessa.
17 TALOUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Kansantalouden kehitys Kunnallistalouden kehitys Tuoreimmat, syyskuulta olevat kansantalouden ennusteluvut ennakoivat, että vuosi 2014 olisi jo kolmas peräkkäinen taantumavuosi (arviot vaihtelevat BKT:n osalta nollasta -0,5 prosenttiin). Vuodelle 2015 ennakoidaan hienoista kasvua. Inflaatio pysyy edelleen matalana ja työttömyys yhdeksän prosentin tuntumassa. 2015 BKT, muutos % Inflaatio % Työttömyysaste % VM 1,2 1,5 8,5 PT 1,0 1,3 9,0 Nordea 0,3 0,4 9,0 Handelsbanken 0,8 1,6 8,6 Kokonaisuutena maailmantalous näyttäisi palanneen vakaammalle kasvu-uralle. Eu-alueen ja Suomen talouden epävarmuutta lisää mahdollinen Ukrainan kriisin pitkittyminen ja siihen liittyvät Venäjän talouspakotteet ja vastapakotteet. Arviot kriisin vaikutuksista Suomeen näkyvät hajontana em. BKT-ennusteissa. Suomen talouden kannalta keskeisiä tekijöitä ovat edelleen kilpailukyky, maltillinen kustannuskehitys ja julkisen talouden tasapainottaminen tulevina vuosina. Kuntatalous on pitkäkestoisesti nelisuuntaisessa ristipaineessa. Talouden lama ja epävarmuus lisäävät kuntien työttömyys- ja toimeentuloturvan kustannuksia samalla kun verotulojen kasvu hidastuu. Väestön ikääntyminen kasvattaa vuosi vuodelta palvelutarvetta. Päinvastaisista lupauksista huolimatta valtion toimenpiteet lisäävät yhä merkittävästi kuntien palveluvelvoitteita. Neljäntenä ja hyvin merkittävänä paine-elementtinä valtio vetäytyy vuosi vuodelta yhä enemmän palvelujen kustannusvastuusta leikkaamalla voimakkaasti valtionosuuksia. Kuntaliiton laskelmien mukaan tällä hallituskaudella, vuoden 2015 loppuun mennessä, valtionosuuksien vuotuinen taso laskee 1,4 miljardia euroa eli noin 15 %. Pelkästään vuonna 2015 valtion rahoitusosuus sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä perusopetuksen kustannuksiin laskee 4,15 prosenttiyksikköä (2014 29,57 %, 2015 25,42 %). Lisäksi valtionosuuksien laskentaperusteiden muutos vaikuttaa merkittävästi useiden kuntien tuloihin. Jotkut kunnat voittavat muutoksessa ja toiset häviävät suurestikin riippumatta kuntien todellisista palvelutarpeista tai taloudellisesta asemasta. Merkittävä kuntien kustannuksia 2015 nostava valtion lisärasite on työttömyysturvauudistus. Nykymallissa kunta on joutunut maksamaan valtiolle 50 % 500 päivää työmarkkinatukea saaneiden tukikustannuksista. Vuonna 2015 raja laskee 300 päivään. Lisäksi kunta joutuu maksamaan 70 % vähintään 1 000 päivää tukea saaneiden kustannuksista. Rahoitusvastuun siirto kunnille lisää laskelmien mukaan kustannuksia 150 milj. euroa. Tästä valtio kompensoi 75 milj. euroa, joka sisältyy kaupungin yhteisten erien valtionosuuteen. Muita suuria kuntien kustannuksia kasvattavia muutoksia ovat päivähoidon kysyntää lisäävä kotihoidon tuen jako puolisoiden kesken, sosiaalihuoltolain uudistus ja asiakasmaksuasetuksen muutos. Oppivelvollisuusiän pidentämisestä luovuttiin. Vaikka valtionosuuksien karsinta nouseekin vuositasolla 1,4 miljardiin euroon, kuntien tehtäviin suunniteltu noin miljardin euron suuruinen karsinta on edelleen vailla oikeita konkreettisia toimenpiteitä. Valtion talouden tasapainotus kustannusvastuuta kuntiin siirtämällä on jatkossakin merkittävä kuntatalouden uhka. Kuntaliitto ennakoi kuntien verotulojen kasvavan 2015 noin 1,7 % (kunnallisveron kasvu 1,2 %, yhteisöveron kasvu 5,8 % ja kiinteistöveron kasvu 4,0 %). Toimintatulojen arvioidaan heikkenevän suurelta osin asiakasmaksuasetuksen muutoksen myötä 7,2 %. Toimintamenojen kasvuksi arvioidaan vain 0,5 %. Ammattikorkeakoulujärjestelyjen myötä kuntien 2014 tilikauden tuloksen arvioidaan olevan 1,25 miljardia euroa ylijäämäinen, kun taas vuoden 2015 ennakoidaan jäävän 0,63 miljardia euroa alijäämäiseksi. Kuntien lainakannan arvioidaan kasvavan 11,2 %.
18 Hämeenlinnan talouden kehitysnäkymät Palvelutarpeiden kasvu, sairaanhoitopiirin alijäämien kattaminen, valtion budjetin tuomat lisäkustannukset ja valtionosuuden voimakas lasku koettelevat yhteisvaikutuksena kaupungin taloutta keskimääräistä kuntakehitystä voimakkaammin. Erityisesti valtionosuusjärjestelmän muutoksessa Hämeenlinna lukeutuu suuriin häviäjiin. Taseessa on edellisten tilikausien kertynyttä alijäämää -13,3 milj. euroa. Vuoden 2014 tilausbudjetti laadittiin tasapainoon. Ennusteiden mukaan 2014 taloutta uhkaa kuitenkin 4,0 milj. euron alijäämäisyys johtuen erityisesti budjettia suuremmista lastensuojelun, vammaispalvelujen ja työttömyysturvan menoista. Aikaisemmilta vuosilta kertynyt alijäämä ja mahdollinen 2014 alijäämä saadaan kuitenkin pääosin katettua kirjanpidollisesti ammattikorkeakoulun kuntayhtymän (HAMK) purkamisesta syntyvällä tuloerällä, joka ei jää kuitenkaan rahana kassaan. Vuodelta 2014 siirtyvien kustannuspaineiden lisäksi budjettivuoden 2015 suurimman tasapaino-ongelman aiheuttaa voimakkaasti aleneva valtionosuus, jota kaupunki menettää kahdella tavalla. Uudet valtionosuuden laskentaperusteet ovat Hämeenlinnalle epäedulliset ja leikkaavat valtionosuutta kaikkiaan 87 euroa asukasta kohti eli 5,9 milj. euroa. Tästä 50 euroa asukasta kohti eli 3,4 milj. euroa kohdistuu vuoteen 2015 ja 37 euroa asukasta kohti, 2,5 milj. euroa, kohdistuu vuoteen 2016. Valtio myös supistaa 2015 sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä perusopetuksen valtionosuutta 4,15 prosenttiyksikköä, minkä lisäksi tulee eräitä tehtäväkohtaisia leikkauksia ja uusien velvoitteiden tuomia kompensaatioita. Ammattikorkeakoulutuksen siirto valtion kustannusvastuulle pienentää kaupungin valtionosuuden maksukompensaatiota muille kunnille (Hämeenlinna on nettomaksaja). Nämä yhteen laskien kaupunki menettää laskentaperusteiden muutoksen lisäksi valtionosuutta 2,2 milj. euroa. Yhteensä valtionosuus pienenee 2015 siis 5,6 milj. euroa. Edellä kuvattu kuntien maksuosuuden kasvu työmarkkinatuen kustannuksista nostaa laskelmien mukaan Hämeenlinnan kuluja noin 1,6 milj. euroa. Budjetissa varausta on lisätty noin 0,8 milj. euroa verrattuna 2014 kuluennusteeseen ja puuttuva 0,8 milj. euroa on tavoitteena kattaa tehostetuilla työllistämishankkeilla. Lasten kotihoidon tuen rakennemuutoksesta aiheutuva päivähoidon lisätarve (Kuntaliiton arvioon suhteutettuna vuositasolla n. 1,3 milj. euroa) on tarkoitus suurimmaksi osaksi kattaa nykykapasiteetin tehostamisella ja palvelusetelijärjestelmän kustannushyödyillä. Muut suurimmat kustannuksia lisäävät valtion toimenpiteet liittyvät sosiaalihuoltolain uudistukseen ja asiakasmaksuasetukseen. Kuntaliiton valtakunnallisiin laskelmiin suhteutettuna edellinen lisää Hämeenlinnan kustannuksia n. 1,2 milj. euroa ja jälkimmäinen laskee tuloja n. 0,5 milj. euroa. Valtionosuuden voimakasta supistumista, vuodelta 2014 siirtyviä kustannuspaineita ja valtion 2015 budjetista aiheutuvia lisäkustannuksia ei voida kokonaisuudessaan kattaa olemassa olevan toiminnan tehostamisella, säästöillä ja tuloksellisuustoimenpiteillä. Budjettiin sisältyy kunnallisveron korottaminen 20,25 prosentista 20,50 prosenttiin. Tämän arvioidaan tuovan lisätuloa 2,5 milj. euroa. Lisäksi yleistä kiinteistöveroa ja vapaa-ajan rakennusten veroa korotetaan 0,10 prosenttiyksikköä. Tämän arvioidaan tuovan lisätuloa 1,0 milj. euroa. Vuoden 2015 budjetti sisältää sairaanhoitopiirin kertyneiden alijäämien kattamista niin, että erikoissairaanhoidon kustannuskasvu 2014 budjettiin on 3,7 %. Kokonaisuutena kaupungin toimintakatteen eli nettokäyttömenojen kasvu on edelliseen budjettiin nähden 1,7 %. Todellista tilannetta kuvaa paremmin 2015 budjetin toimintakatteen vertaaminen 2014 toteutumaennusteeseen. Tässä vertailussa vuoden 2015 käyttömenojen nettovaraus (toimintakate) on 0,1 % (0,2 milj. euroa) pienempi kuin mitä vuoden 2014 toteutumaksi ennustetaan. Kun tarkastellaan ulkoisia toimintakuluja, joista kaupungin sisäinen maksuliikenne on laskettu pois, voidaan todeta, että 2015 palvelut pitää tuottaa samalla rahamäärällä, joka jo 2014 käytetään ja kaikki henkilöstö- ym. kuluerien kustannusnousut ja lisäpalvelutarpeet pitää kattaa säästöja tuloksellisuustoimenpiteillä. Tilausbudjetin vuosikate on noin 14,8 milj. euroa ylijäämäinen ja tilikauden tulos noin 2,4 milj. euroa alijäämäinen. Pitkän aikavälin suunnitelman mukaan 2015 alijäämä ja aikaisemmilta vuosilta jäänyt alijäämä saadaan katettua 2019. Kokonaisuutena voidaan todeta, että budjetti sisältää lukuisia kustannusriskejä, joita on tarkemmin kuvattu toimijoiden omissa budjettiteksteissä.