NÄRPIÖN KAUPUNKI NÄRPIÖN KAUPUNGIN STRATEGINEN YLEISKAAVA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Sisällysluettelo 1 YHTEYSTIEDOT... 1 2 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS... 2 3 SUUNNITTELUALUE... 2 4 SUUNNITTELUTEHTÄVÄN TAUSTA... 3 5 YLEISKAAVAN TAVOITTEET... 4 6 ALUETTA KOSKEVAT SUUNNITELMAT... 4 6.1 Valtakunnalliset alueidenkäytöntavoitteet... 4 6.2 Pohjanmaan maakuntakaava... 6 6.2.1 Vaihemaakuntakaavat (Pohjanmaan liitto)... 8 6.3 Yleis- ja asemakaavat... 12 6.4 Rakennusjärjestys... 14 7 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI... 15 7.1 Selvitykset ja inventoinnit... 15 8 OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS... 16 9 ALUSTAVA AIKATAULU... 17 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Yrittäjänkatu 13, 65380 Vaasa Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki
1 (17) NÄRPIÖN KAUPUNGIN STRATEGINEN YLEISKAAVA 1 YHTEYSTIEDOT Närpiön kaupunki Bo-Erik Liljedal Kaavoitusinsinööri Puh 040 7485 548 bo-erik.liljedal@narpes.fi Osoite: Närpiön kaupunki Kyrkvägen 2 64200 Närpiö Kaupungintalon vaihde Puh (06) 2249 111 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Satu Taskinen Projektipäällikkö, YKS-543 Puh 044 704 6231 satu.taskinen@fcg.fi
2 (17) 2 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 63 mukaan tulee laatia osallistumis- ja kaavan tavoitteista ja suunnittelun kulusta, vuorovaikutuksesta ja aikataulusta. ssa kuvataan myös suunnittelun lähtökohdat sekä tehtävät selvitykset ja kaavan vaikutukset. a täydennetään tarvittaessa suunnitteluprosessin kuluessa. 3 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Pohjanlahden rannikolla, Närpiön kaupungissa Pohjanmaalla. Suunnittelualue on 980 km 2 ja kattaa kaupungin manneralueet sekä niemet, joihin on tieyhteys. Naapurikunnat ovat Kristiinankaupunki etelässä, Korsnäs ja Maalahti pohjoisessa ja Teuva, Kurikka ja Karijoki idässä. Närpiön kaupunki sijaitsee noin 40 km Vaasasta etelään ja etäisyys Vaasan kaupungista Närpiön kaupunginkeskustaan on noin 80 km. Valtatie 8 Turun ja Oulun välillä kulkee kaupungin halki eteläpohjoissuuntaisesti. Närpiön asukasluku on 9 335 (31.12.2013) ja noin 3000 asukkaista asuu Närpiön keskustassa. Muita kyläkeskuksia ovat mm. Rangsby, Töjby, Ylimarkku, Norrnäs, Pjelax, Pirttikylä, Nämpnäs, Kalax, Tjärlax ja Gottböle.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 3 (17) Kuva 3.1. Suunnittelualue kattaa kaupungin manneralueet sekä niemet, joihin on tieyhteys. 4 SUUNNITTELUTEHTÄVÄN TAUSTA Närpiön kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 19.8.2014 99, että Närpiön kaupungin strategisen yleiskaavan laatiminen käynnistetään. Strategisen yleiskaavan laatiminen sisältyy kaupungin kaavoituskatsaukseen vuodelle 2014. Maankäyttö- ja rakennuslain 39 :ssä määritellään yleiskaavan sisältövaatimukset. Strategisen yleiskaavan tavoitteena on ohjata yleispiirteisesti maankäyttöä ja yhdyskuntarakenteen kehitystä. Yleiskaava on laadittava siten, että mm.
4 (17) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön otetaan huomioon. Lisäksi rakennettua ympäristöä, maisemaa ja luonnonarvoja vaalitaan. Kyseisessä lainkohdassa mainitaan useita muitakin keskeisiä seikkoja, jotka tulee ottaa huomioon yleiskaavaa laadittaessa. 5 YLEISKAAVAN TAVOITTEET Yleiskaavoituksen tavoitteena on MRL:n 45 :n mukaisen oikeusvaikutuksettoman strategisen yleiskaavan laatiminen Närpiön kaupungille. Strateginen yleiskaava kuvaa kaupungin visiota yhdyskuntarakenteesta ja palveluista vuoteen 2030 asti. Tavoitteena on luoda työkalu kunnan strategiseen kehitykseen ja maankäyttöön, joka tukee kestävää kehitystä ja, joka huomioi kunnan ominaispiirteet ja olemassa olevan maankäytön. Suunnittelussa tutkittavat teemat ovat asuminen ja aluerakenne, elinkeinoelämä ja palvelut, liikenne ja infrastruktuuri, kulttuuri, vapaa-aika ja virkistys sekä energia (pienempien tuulivoimapuistojen alueet). Yleiskaava laaditaan oikeusvaikutuksettomana ja sen hyväksyy Närpiön kaupunginvaltuusto. Suunnittelussa huomioidaan valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sekä maakuntakaava sekä muut aluetta koskevat aluevaraukset. 6 ALUETTA KOSKEVAT SUUNNITELMAT 6.1 Valtakunnalliset alueidenkäytöntavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (MRL 24 ) toimivat suunnittelun lähtökohtina. Ne edesauttavat maankäyttö- ja rakennuslain alueidenkäytön suunnittelun tavoitteiden saavuttamista. Näistä tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys, kansainvälisten sopimusten toteuttamisen edistäminen Suomessa ja edellytysten luominen valtakunnallisen tason hankkeiden läpivientiin alueiden käyttöä koskevissa kysymyksissä. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulee huomioida maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista astuivat voimaan 26.11.2001 ja 13.11.2008. Valtioneuvosto päätti tavoitteiden tarkistuksesta. Tarkistuksen päätavoitteena on ollut ilmastomuutoksen haasteisiin vastaaminen. Tarkistetut tavoitteet astuivat voimaan 1.3.2009. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa esitetään periaatteellisia linjauksia sekä velvoitteita ja ne on ryhmitelty kokonaisuuksiin asiasisällön perusteella. Närpiön oikeusvaikutuksetonta strategista yleiskaavaa koskevat erityisesti seuraavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet: Toimiva yhdyskuntarakenne: Yleistavoitteet Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Alueidenkäytöllä edistetään kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutusta sekä kyläverkoston kehittämistä.
5 (17) Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu: Yleistavoitteet Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Alueidenkäytössä kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen ja olemassa olevien haittojen poistamiseen. Alueidenkäytössä luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle. Erityistavoitteet Alueidenkäytön suunnittelussa on edistettävä olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä sekä luotava edellytykset hyvälle taajamakuvalle. Taajamia kehitettäessä on huolehdittava siitä, että viheralueista muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat: Yleistavoitteet Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Alueidenkäytöllä edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä siten, että turvataan luonnonvarojen saatavuus myös tuleville sukupolville. Alueidenkäytössä ja sen suunnittelussa otetaan huomioon luonnonvarojen sijainti ja hyödyntämismahdollisuudet. Erityistavoitteet I samband med områdesanvändningen skall säkras att nationellt sett betydelsefulla värden inom kulturmiljön och naturarvet bevaras. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto: Yleistavoitteet Liikennejärjestelmiä suunnitellaan ja kehitetään kokonaisuuksina, jotka käsittävät eri liikennemuodot ja palvelevat sekä asutusta että elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Erityistä huomiota kiinnitetään lisäksi liikenneturvallisuuden parantamiseen. Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet: Yleistavoitteet Alueidenkäytöllä edistetään rannikkoalueen [...] säilymistä luonto- ja kulttuuriarvojen kannalta erityisen merkittävinä aluekokonaisuuksina.
6 (17) Samalla tuetaan luonnonoloihin sopeutuneiden omaleimaisten kylä- ja kulttuuriympäristöjen säilymistä ehyinä. Maankohoamisrannikolla otetaan huomioon maankohoamisen taloudelliset ja ympäristölliset vaikutukset olemassa olevaa rakennetta uudistettaessa ja uutta suunniteltaessa. 6.2 Pohjanmaan maakuntakaava Pohjanmaan maakuntakaava on voimassa suunnittelualueella. Ympäristöministeriö on vahvistanut Pohjanmaan maakuntakaavan 21.12.2010. Maakuntahallitus päätti kokouksessaan 27.1.2014 käynnistää Pohjanmaan maakuntakaavan 2040 laatimisen. Kaava laaditaan koko maakunnan ja sen eri yhteiskunnalliset toiminnot kattavana kokonaismaakuntakaavana. Tavoitteena on hyväksytty kaava vuonna 2018. Uusi maakuntakaava korvaa vahvistuttuaan Pohjanmaan maakuntakaavan 2030 ja sen vaihemaakuntakaavat. Vuonna 2014 laaditaan osallistumis- ja (OAS) sekä tehdään selvitykset mm. yhdyskuntarakenteesta (keskusverkko, taajamat laajentumissuuntineen, teollisuusalueet), seudullisesti merkittävistä kulttuurimaisemista ja rakennetuista kulttuuriympäristöistä, bioenergiasta ja logistiikasta, voimansiirtojohtojen yhteystarpeista, vene- ja kalastussatamista ja turkistarhauksesta.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 7 (17) Kuva 6.1. Suunnittelualue (punainen viiva) suhteessa Pohjanmaan maakuntakaavaan (YM 21.12.2010).
8 (17) 6.2.1 Vaihemaakuntakaavat (Pohjanmaan liitto) Maakuntakaavan yhteydessä on laadittu myös vaihemaakuntakaavoja. Vaihemaakuntakaava I (Palvelut) Vaihemaakuntakaava I "Kaupallisten palvelujen sijoittuminen Pohjanmaalla" hyväksyttiin maakuntahallituksen kokouksessa 14.5.2012 ja vahvistettiin ympäristöministeriössä 4.10.2013. Ympäristöministeriö jätti vahvistamatta vähittäiskaupan suuryksiköiden merkinnät Pedersören Edsevössä (KM1) ja Närpiön Högback-Nixbackissa (KM5). Pohjanmaan liitto ja Närpiön kaupunki hakevat päätökseen muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta näiltä osin. Vaihemaakuntakaavaa I laadittaessa tärkeimpänä tavoitteena oli luoda mahdollisuuksia kaupallisten palvelujen kehittämiselle Pohjanmaalla ja määritellä kehityksen suuntaviivat. Kaavaratkaisu perustuu muun muassa selvitykseen kaupallisista palveluista, voimassa olevaan lainsäädäntöön ja valtakunnallisiin alueidenkäytön tavoitteisiin. Vaihemaakuntakaava I:ssä on suunnittelualueelle osoitettu joitakin merkintöjä. Närpiön keskusta on merkitty keskustatoimintojen alueeksi (punainen alue kirjaimella C). Merkinnällä osoitetaan kaupunkikeskustojen palvelutoimintojen alue, johon sijoittuu keskustahakuisia hallinto-, kauppa-, hyvinvointi- ja vapaa-ajan palveluja sekä asumista. Kaupallisten palvelujen kokonaismitoitus Närpiön keskusta-alueella on 50 000 k-m 2. Kylät Pörtom ja Ylimarkku on merkitty keskustatoimintojen alakeskuksiksi (punainen pallo kirjaimilla ca). Merkinnällä osoitetaan kaupunkien ja kuntien alakeskukset.
9 (17) Kuva 6.2. Suunnittelualue (punainen viiva) suhteessa vaihemaakuntakaava I:seen (Palvelut) (YM 4.10.2013).
10 (17) Vaihemaakuntakaava II (Tuulivoima) Painopiste Vaihemaakuntakaava II:ssa (uusiutuvat energiamuodot ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla) on tuulivoimassa. Tavoitteena oli osoittaa tuulivoimalle soveltuvimmat alueet vuoteen 2030 asti. Työ käynnistettiin joulukuussa 2009. Ensimmäisessä vaiheessa tehtiin osallistumis- ja, joka oli nähtävillä 14.10. 13.11.2009. Liitto on myös tehnyt lisäselvityksiä ja vaikutustenarviointeja liittyen suuriin petolintuihin ja muuttolintuihin. Selvitykset valmistuivat alkukesästä 2012. Maakuntahallitus hyväksyi kaavaluonnoksen 19.12.2011 ja se on ollut julkisesti nähtävillä 16.1.-17.2.2012 välisen ajan. Kaavaluonnoksesta saatujen palautteiden perusteella laadittiin kaavaehdotus, joka käsiteltiin maakuntahallituksessa 18.2.2013, jonka jälkeen se asetettiin nähtäville 11.3.- 9.4.2013. Vaihemaakuntakaavaehdotuksen ollessa nähtävillä osoitettiin 33 tuulivoimalle soveltuvaa aluetta mantereelle. 12/33 aluetta vaihemaakuntakaavasta tutkittiin Natura-arvioinnissa luonnonsuojelulain (valmistui 27.7.2013) mukaisesti. Kaavaehdotuksesta annettujen lausuntojen ja muistutusten, Natura-arvioinnin ja ELYkeskuksen Natura-arvioinnista antaman lausunnon perusteella maakuntahallitus päätti kokouksessaan 25.11.2013 poistaa kaavaehdotuksesta 3 aluetta (Sidlandet, Blaxnäs ja Gillermossen). Maakuntahallitus myös päätti, että tärkeät pohjavesialueet rajataan tuulivoimaloiden alueiden ulkopuolelle. Maakuntahallitus käsitteli vaihekaava II:ta kokouksessaan 14.4.2014. Maakuntavaltuusto hyväksyi kaavaehdotuksen kokouksessaan 12.5.2014. Vaihemaakuntakaava lähetettiin ympäristöministeriöön vahvistettavaksi kesäkuussa 2014. Suunnittelualueelle on osoitettu kuusi maa-aluetta, jotka soveltuvat merkitykseltään seudullisille tuulivoimapuistoille (tv-1 tai tv-2). Alueilla ei ole voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 33 :n mukaista rakentamisrajoitusta.
11 (17) Kuva 6.3. Suunnittelualue (punainen viiva) suhteessa vaihemaakuntakaava II:seen (Tuulivoima).
12 (17) 6.3 Yleis- ja asemakaavat Suunnittelualueella sijaitsee useita yleiskaavoja: Strandgeneralplan över alla havsstränder (Oikeusvaikutteinen), 2000 Pjelax delgeneralplan (Oikeusvaikutteinen), 2006 Nämpnäs delgeneralplan (Oikeusvaikutteinen), 2005 Närpes ådal (Vasavägen 1:5000) (Oikeusvaikutteinen), 2010 Närpes ådal (Vettmossvägen 1:10000) (Oikeusvaikutteinen), 2010 Delgeneralplan för Norrskogens vindkraftpark (Oikeusvaikutteinen), kv 2012, KHO 2014 Eskilsön delgeneralplan, 1992 Norrnäs delgeneralplan, 1993 Pörtom delgeneralplan, 1996 Yttermark delgeneralplan, 1988 Övermark delgeneralplan, 1993 Centrum delgeneralplan, 1991 Suunnittelualueella sijaitsee useita suunnitteilla olevia yleiskaavoja: Luonnos Närpiön keskustan osayleiskaavaksi Tuulivoimapuistojen osayleiskaavoja: o o o o o Pörtom (Kaavaehdotus) Hedet-Björkliden (Kaavaluonnos) Kalax (Kaavaluonnos) Pjelax (Kaavaluonnos) Böle (OAS)
13 (17) Kuva 6.4. Närpiön kaupungin alue (vihreä viiva) suhteessa nykyisiin ja suunnitteilla oleviin yleiskaavoihin.
14 (17) Asemakaavoja sijaitsee Närpiön keskustassa sekä Ylimarkun ja Pirttikylän keskustoissa. Kuva 6.5. Närpiön kaupungin alue (vihreä viiva) suhteessa asemakaavoitettuihin alueisiin (punaisella). 6.4 Rakennusjärjestys Närpiön kaupungin rakennusjärjestys on astunut voimaan 18.11.2010.
15 (17) 7 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Strategisen yleiskaavan laadinnan yhteydessä selvitetään kaavan toteutuksen ympäristövaikutukset maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla (MRL 9 ja MRA 1 ). Lisäksi arvioidaan kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin sekä maakuntakaavan ohjausvaikutukset. Vaikutuksia arvioidaan suhteessa asetettaviin tavoitteisiin. Vaikutusten arvioinnin tehtävänä on tukea kaavan valmistelua ja hyväksyttävien kaavaratkaisujen valintaa sekä auttaa arvioimaan, miten kaavan tavoitteet ja sisältövaatimukset toteutuvat. Kaavan vaikutusten arviointi perustuu alueelta laadittaviin perusselvityksiin, käytössä oleviin muihin perustietoihin, selvityksiin, suunnitelmiin, osallisten lausuntoihin ja mielipiteisiin sekä laadittavien suunnitelmien ympäristöä muuttavien ominaisuuksien analysointiin. 7.1 Selvitykset ja inventoinnit Maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Mm. seuraavat suunnitelmat ja dokumentit ovat yleiskaavoituksen lähtökohtana: Kultur- och landskapsinventering, Närpes kulturmiljöprogram (2013) Välfärdsstrategi för Närpes stad 2013-2016 (2013) Principer för vilka områden med fritidsbebyggelse som kan ändras till fastboende (stadsfullmäktige 25.9.2006 161). Delgeneralplan för Närpes ådal, delområde I: Finby Yttermark, Närpes stad (2008) Översiktsplan för skyddszoner i Närpes ås vattendragsområde, 2002 Aluetta koskevat muut selvitykset ja materiaalit: Pohjanmaan liitto 2010; Pohjanmaan maakuntakaava. Etelä-Pohjanmaan liitto 2005; Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava. Pohjanmaan liitto 2012 (YM 2013); Vaihemaakuntakaava I Pohjanmaan liitto 2014 (YM -); Vaihemaakuntakaava II Valtion ympäristöhallinto. Ympäristö- ja paikkatietopalvelu OIVA. Museovirasto 2009. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Maakunnalliset inventoinnit (Museovirasto).
16 (17) Seuraavat selvitykset laaditaan suunnittelutyön tueksi: Kaupungin asukkaiden visioita on kartoitettu kaavoitusprosessin alussa (kylävierailut Rangsbyn ja Yttermarkin kylissä 27.10.2014, Töjbyn ja Pirttikylän kylissä 29.10.2014, Närpiön keskustassa 3.11.2014, Ylimarkun ja Norrnäsin kylissä 4.11.2014, Pjelaxin ja Nämpnäsin kylissä 5.11.2014). Kartoituksessa kommentoitiin mm. liikenneturvallisuuden ja palveluiden parantamista, annettiin ehdotuksia asuinalueiden ja teollisuusalueiden laajentamisesta sekä virkistystoimintojen kehittämisestä Närpiön kaupungissa. Selvitys alueista, jotka soveltuvat pienemmille tuulivoimapuistoille (voimalaitoksia 1 9 kpl). Valmistuu vuoden 2014 aikana. 8 OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS Maankäyttö- ja rakennuslain 62 mukaan kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Kaavan vaiheista kuulutetaan lehdissä Suupohjan Seutu ja Syd-Österbotten. Kuulutukset ja kaava-asiakirjat ovat myös nähtävillä Närpiön kaupungin ilmoitustaululla ja kaupungin kotisivuilla. Tämän kaavan keskeisiä osallisia ovat: Kiinteistönomistajat, asukkaat ja yrittäjät Närpiön kaupungissa Naapurikunnat Yhdistykset ja järjestöt, jotka toimivat alueella ja lähialueella, esim. Närpes hembygdsförening ja Pjelax byaråd Kunnalliset hallintoelimet ja asiantuntijainstanssit, kuten rakennusvalvonta ja Länsirannikon ympäristöyksikkö Muut viranomaiset ja yhteistyöelimet ovat Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus (vastuualueet ympäristö ja luonnonvarat sekä liikenne ja infrastruktuuri), Pohjanmaan ELY-keskus, Pohjanmaan liitto, Etelä-Pohjanmaan liitto, Pohjanmaan pelastuslaitos, Liikennevirasto, Museovirasto, pohjanmaan maakuntamuseo, Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Metsähallitus, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto (AVI), Puolustusvoimat, Finavia Oyj, Fingrid Oyj, Fortum Oyj ja muut alueella toimivat sähkö- ja vesihuoltoyhtiöt. Alueellista paikallistuntemusta ja asukkaiden ajatuksia strategisista visioista liittyen maankäyttöön ja palveluihin on kartoitettu Närpiön kaupungin suunnittelijoiden toimesta kyläkäynneillä syksyn 2014 aikana. Saadut kommentit tullaan osittain huomioimaan suunnittelutyössä.
17 (17) 9 ALUSTAVA AIKATAULU Osallisten näkökulmasta osallistumisen ja vuorovaikutuksen tärkeimmät ajankohdat ovat seuraavat: Aloitusvaihe: Kaavoituksen vireilletulo (syksy-talvi 2014) Yleiskaavoitus kuulutetaan vireille ja osallistumis- ja (OAS) asetetaan julkisesti nähtäville. Suunnittelua koskevien viranomaisten kesken järjestetään viranomaisneuvottelu 11.12.2014. Yleiskaavan luonnosvaihe (talvi-kesä 2015) Yleiskaavaluonnos asetetaan nähtäville 30 päivän ajaksi. Osallisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä kaavaluonnoksesta kirjallisesti tai suullisesti (MRL 30 ) nähtävilläolon ajan Närpiön kaupunginhallitukselle. Viranomaisilta pyydetään lausunnot kaavaluonnoksesta. Lausunnot ja mielipiteet koostetaan ja käsitellään. Toinen viranomaisneuvottelu järjestetään tarvittaessa kun luonnoksesta saatu palaute on koostettu. Yleiskaavan ehdotusvaihe (kesä-syksy 2015) Yleiskaavaehdotus laaditaan vaikutusten arvioinnin ja muiden mahdollisten selvitysten sekä kaavaluonnoksesta saatujen lausuntojen ja mielipiteiden perusteella. Kaavaehdotus asetetaan nähtäville 30 päivän ajaksi. Kirjalliset muistutukset voi toimittaa nähtävillä olon ajan Närpiön kaupunginhallitukselle. Viranomaisilta pyydetään lausunnot kaavaehdotuksesta ja saatu palaute käsitellään. Yleiskaavan hyväksymisvaihe (talvi 2015) Närpiön kaupunginvaltuusto hyväksyy yleiskaavan. Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan julkisesti. Valitukset päätöksestä voidaan toimittaa Vaasan hallintooikeudelle.