Kemiönsaaren Bodöarnan suunnittelualueen luontoarvojen perusselvitys 2010 Tuoksusimaketta kasvaa alueen kallioilla Suomen Luontotieto Oy 41/2010 Jyrki Oja, Satu Oja
Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tutkimusalue... 4 4. Tulokset... 4 4.1 Suunniteltujen rakennuspaikkojen ja luontoarvoiltaan merkittävien kohteiden kuvaukset... 4 5. Yhteenveto... 6 6. Lähteet ja kirjallisuus... 6 7. Liitteet... 7 2
Suomen Luontotieto Oy 1. Johdanto Harry Ström tilasi syksyllä 2010 Suomen Luontotieto Oy:ltä Kemiönsaaren Hiittisten alueella sijaitsevan Bodöarnan saaren pohjoisosassa sijaitsevan tonttialueen luontoarvojen perusselvityksen. Maankäyttö- ja rakennuslain vaatimukset täyttävää selvitystä tullaan käyttämään tausta-aineistona alueelle laadittavaa kaavamuutosta varten. Kaavamuutoksen tarkoituksena on siirtää saman lahden rannalla ollut toteuttamiseltaan epäkelpo rakennuspaikka hieman pohjoisemmas. Selvitys koski vain suunniteltuja rakennuspaikkoja sekä rantaan rajoittuvia alueita. 2. Aineisto ja menetelmät Koko suunnittelualueelta (karttaliite 1) selvitettiin Luonnonsuojelulain tarkoittamat suojeltavat luontotyypit (Luonnonsuojelulaki 1996/1096, 29 ), Metsälain tarkoittamat erityisen tärkeät elinympäristöt (1996/1093, 10 ) ja Vesilain suojelemat kohteet (Vesilaki 1961/264, 15a ja 17a ). Inventointi toteutettiin Luonnonsuojelulain luontotyyppien inventointiohjeen (Pääkkönen 2000) mukaisesti. Suunniteltujen rakennuspaikkojen alueilta ja niiden lähiympäristöstä tehtiin kasvillisuusselvitys, jonka yhteydessä etsittiin uhanalaisten tai vaateliaiden putkilokasvien lisäksi uhanalaislajistoa myös muista eliöryhmistä (mm. kääpäsienet, puiden runkojen epifyyttilajit). Luontotyyppi- ja kasvillisuusselvitys tehtiin maastokäynnillä 2.11.2010. Ajankohdan vuoksi alueen pesimälinnustoa ei inventoitu, mutta paikkalinnuista tehtiin havaintoja. Erityishuomio kiinnitettiin mahdollisten merikotkan pesien etsintään ja alueen puut tarkastettiin pesien löytämiseksi. Maastotöistä vastasi Jyrki Oja Suomen Luontotieto Oy:stä ja raportin kirjoittamisesta FM biologi Jyrki Oja ja Satu Oja Suomen Luontotieto Oy:stä. Raportin taittoi Eija Rauhala (Tmi Eija Rauhala). Selvityksessä käytetyn karttamateriaalin luovutti tilaaja käyttöömme. Suunnittelualueen lahdenpohjukassa on harvapuustoinen tervaleppälehto 3
Suomen Luontotieto Oy Ennen maastoinventointia selvitettiin onko alueelta olemassa aiemmin julkaistua luontotietoa. Kansallisessa uhanalaisrekisterissä ei ole tietoa suunnittelualueella esiintyvistä uhanalaisista putkilokasvilajeista, sammalista tai jäkälistä. Suunnittelualueelta ei ole aiemmin tehty yksittäisiä luonto- ja kasvillisuusselvityksiä, mutta aluetta on mahdollisesti inventoitu laajempien selvitysten yhteydessä. 3. Tutkimusalue Bodöarnan saari sijaitsee väli- ja ulkosaariston rajalla Hiittisten pääsaaren lounaispuolella. Nyt inventoinnin kohteena ollut alue sijaitsee saaren suojaisessa pohjoisosassa. Kasvimaantieteellisesti alue kuuluu hemiboreaaliseen kasvillisuusvyöhykkeeseen, jota myös tammivyöhykkeeksi kutsutaan. Tälle vyöhykkeelle tyypillisiä ovat jalopuu- ja pähkinälehdot, joita saaristoalueella esiintyy yleisesti. Pähkinää kasvaa runsaasti sekä Bodöarnan saarella että myös lähisaarissa. Suunnittelualueen kalliot ovat karuja silikaattikallioita, eikä emäksisiä kivilaatuja esiinny alueella. Lähisaarilla kalkkikallioita esiintyy ja näiden kohteiden putkilokasvilajistoon kuuluu useita harvinaisia ja vaateliaita putkilokasvilajeja. Nyt tarkastelun kohteena olevalla alueella on yksi vapaa-ajan asunto, jonka lähiympäristö on hoidettua pihapiiriä. Inventointialueeseen kuuluvaa tervaleppälehtoa lukuun ottamatta koko alue on kallioista mäntyä kasvavaa puoliavointa maastoa. Jalopuulehtoja tai pähkinälehtoja ei alueella ole, mutta poukaman tervaleppälehdossa kasvaa yksittäisiä pähkinäpensaita. 4. Tulokset 4.1 Suunniteltujen rakennuspaikkojen ja luontoarvoiltaan merkittävien kohteiden kuvaukset Suunnitellut uudet rakennuspaikat tarkastettiin ja niistä tehtiin kuvaus. Tämän lisäksi luontoarvoiltaan merkittävimmät kohteet kuvattiin ja ne rajattiin karttaliitteeseen 1. Vanha rakennuspaikka sijaitsee kosteassa notkelmassa 4
Suomen Luontotieto Oy Kohde 1. Tervaleppälehto Inventointialueen keskellä sijaitsevan poukaman pohjukassa on pienialainen tervaleppälehto, jota on harvennettu. Kookkaiden tervaleppien lisäksi kohteen reunamilla kasvaa muutamia hieskoivuja (Betula pubescens) ja mäntyjä (Pinus sylvestris). Puusto kohteella on melko harvaa. Pensaskerroksessa kasvaa kymmenkunta yksittäin esiintyvää pähkinäpensasta (Corylus avellana), joiden elinmahdollisuuksia on parannettu ympäröivää puustoa harventamalla. Kohde on luokiteltavissa puna-ailakkityypin lehdoksi. joskin puna-ailakkia (Silene dioica) kohteella esiintyy vain muutamissa). Vaateliaampaa lajistoa ei suunnitellulla rakennuspaikalla esiinny. Kohteella ei myöskään ole lahopuuta tai muita mainittavia luontoarvoja. Kohde 2. Vanha rakennuspaikka Osayleiskaavaehdotuksessa ehdotettu vanha rakennuspaikka, jota nyt esitetään siirrettäväksi sijoittuu hieman kosteapohjaiseen kallionotkelmaan ja rakentamisen kannalta kohde on huono. Kohde on metsätyypiltään karuahkoa mustikkatyypin tuoretta kangasta, jossa aluskasvillisuuden valtalajisto muodostuu mustikasta (Vaccinium myrtillus), puolukasta (Vaccinium vitis-idaea) sekä metsälauhasta (Deschampsia flexuosa). Puusto koostuu heikkokuntoisista hieskoivuista sekä männyistä. kohteella on muutama lahoava hieskoivupökkelö, mutta muuten kohteen luontoarvot ovat niukat. Kohde 3. Uusi rakennuspaikka Uusi rakennuspaikka sijoittuu vanhan rakennuspaikan pohjoispuolelle hyvin niukkapuustoiseen kalliomaastoon. Kalliot ovat hyvin karuja ja niukkalajisia ja saaristoalueelle tyypilliset kalliokedot puuttuvat alueelta muutamaa pienialaista laikkua lukuun ottamatta kokonaan. Sen sijaan kallion suojanpuoleisissa osissa on laajoja poronjäkälä ja sammalkasvustoja. Kallioketojen putkilokasvilajistoon kuuluu niukkana kasvava keltamaksaruoho (Sedum acre), ruoholaukka (Allium schoenoprasum), keto-orvokki (Viola tricolor) ja tuoksusimake (Anthoxanthum odoratum). Kalliot ovat maisemallisesti merkittäviä ja lakialueelta on avoin näkymä merelle päin. Kallio ulottuu näillä kohdin mereen asti ja rantavyöhyke puuttuu tältä rannan osalta kokonaan. Uusi rakennuspaikka 5
5. Yhteenveto Nyt inventoidulla alueella ei ole Luonnonsuojelulain 29 :n mukaisia suojeltavia luontotyyppejä. Lahden poukaman tervaleppälehto, jossa pensaskerroksessa kasvaa yksittäisiä pähkinäpensaita täyttää Metsälain määritelmän erityisen arvokkaasta elinympäristöstä (lehto). Koko suunnittelualue on kuitenkin kokonaan metsätalouskäytön ulkopuolella alueen sijainnin ja puuston niukkatuottoisuuden vuoksi. Alueella ei ole Vesilain (Vesilaki 1961/264, 15a ja 17a ) tarkoittamia suojeltavia pienvesiä kuten lähteitä tai puroja. Alueella ei ole myöskään vanhan metsän kuvioita eikä perinnebiotooppeja. Pesimälinnustoselvitystä ei ajankohdan vuoksi voitu tehdä ja ympäristön perusteella alueen pesimälinnusto on tavanomaista saariston havumetsävaltaisten saarten lajistoa. Lintudirektiivin liitteen I lajeja ei inventointialueella todennäköisesti pesi, satunnaista teertä lukuun ottamatta. Inventointialueella ei ole merikotkan pesiä. Alueella ei esiinny liito-oravia ja muiden luontodirektiivin liitteen IV lajien esiintyminen alueella ei ole todennäköistä, lepakoita lukuun ottamatta. Luontodirektiivin liitteen IV lajeihin kuuluvia viitasammakoita ei alueella todennäköisesti ole makeavesikohteiden puuttumisen vuoksi. Alueella ei ole lepakoiden lisääntymiseen tai talvehtimiseen soveltuvia kohteita, kuten vanhoja rakennuksia, maakellareita tai kiviraunioita. Alueen putkilokasvilajisto on hyvin tavanomaista välisaariston peruslajistoa eikä vaateliasta lajistoa esiinny. Suunniteltu rakennuspaikan siirto ei vaikuta alueen luontoarvoihin. 6. Lähteet ja kirjallisuus Heikkinen, R., Husa, J.1995. Luonnon ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Turun ja Porin läänissä. Vesi - ja ympäristöhallituksen julkaisuja. Sarja A 210. 317 s. Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T., Uotila, P. 1998: Retkeilykasvio- Luonnontieteelli nen keskusmuseo, Kasvimuseo. Helsinki. Koskimies, P. & Väisänen, R.A. 1988: Linnustonseurannan havainnointiohjeet (2. painos). Helsingin yliopiston eläinmuseo, Helsinki. Lehtomaa, Leena 2000:Varsinais-Suomen perinnemaisemat. Lounais-Suomen ympäristökeskus. 429 s. Meriluoto, M. & Soininen, T. (1998). Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt. Metsälehti Kustannus & Tapio. 192 s. Mossberg, B. & Stenberg, L. 2005:Suuri Pohjolan kasvio Pääkkönen, P. & Alanen, A. 2000: Luonnonsuojelulain luontotyyppien inventointiohje: Suomen ympäristökeskus, Helsinki 128 s. Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus 2000.-Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus Rautiainen, V-P. & Laine, U. 1989: Varsinais-Suomen uhanalaiset kasvit. 111 s. Varsinais-Suomen seutukaavaliitto, Turku. Ryttäri, T. & Kettunen, T. 1997: Uhanalaiset kasvimme. Suomen Ympäristökeskus. Kirjayhtymä Oy. Helsinki. Saario, Tapio 1998: Varsinais-Suomen ja Satakunnan luontoselvitykset. Bibliografia. Lounais- Suomen ympäristökeskus. 96 s. Silkkilä, O. & Koskinen, A. 1990. Lounais-Suomen kulttuurikasvistoa. Serioffset 6
7. Liitteet Karttaliite 7