Voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta? Tommi Vasankari, Prof., LT Iisalmi 5.2.2013



Samankaltaiset tiedostot
Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta?

Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti

Liikunnan terveysvaikutukset jää monille vain unelmaksi? Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti Pikkuparlamentti

Liikkumattomuuteen puuttuminen on kansallisesti ja kunnallisesti valtava taloudellinen mahdollisuus. Tommi Vasankari UKK-instituutti Vaasa

Liikkumattomuuden kustannukset. Riitta Luoto UKK-instituutti

Liikunnan ja liikkumisen näyttöön perustuva edistäminen osaksi uudistuvaa terveydenhuoltoa? PPSHP, Oulu Tommi Vasankari, dos.

Voiko liikunta tasapainottaa kunnan taloutta? Savonlinna Tommi Vasankari, dos., LT

Liikunnan ja liikkumisen näyttöön perustuva edistäminen osaksi uudistuvaa terveydenhuoltoa? PPSHP, Oulu Tommi Vasankari UKK-instituutti

Liikkumattomuus maksaa 1-2 miljardia vuodessa mitä pitäisi tehdä? Tommi Vasankari UKK-instituutti

Mitä liikkumattomuus maksaa? Tommi Vasankari

Liikkumattomuuteen puuttuminen on kansallisesti ja kunnallisesti valtava taloudellinen mahdollisuus. Tommi Vasankari UKK-instituutti Carea 1.10.

Liikkumattomuus eri-ikäisten uutena riskitekijänä mikä avuksi sen taklaamiseen? Terveydenhoitajat Tommi Vasankari, dos.

Lisää liikuntaa vai vähemmän istumista? Tommi Vasankari, prof., LT UKK-instituutti & THL

Liikuntaa diabeteksen ehkäisyyn mutta. Osasto / Tekijä Ensimmäinen, Tekijä Toinen. minkälaista? Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti & THL

Liikunnan preventiiviset, hoidolliset ja kuntouttavat vaikutukset

Mitä liikkumattomuus maksaa? Tommi Vasankari UKK-instituutti

Liikunta hyvinvoinnin edistäjänä. Tommi Vasankari

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?

Hoitokäytännöt muuttuneet. WHO Global Health Report. Makuuttamisesta pompottamiseen, potilaan fyysisen aktiivisuuden lisääminen

Fyysinen hyvinvointi ja ravinnon merkitys. Haikko Tommi Vasankari, dos., LT

LIIKU MIELI HYVÄKSI-SEMINAARI Täsmälääke-hanke LIIKETTÄ - hankkeen osahanke Lahdessa vuosina

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad

Vaikuttavaa elintapaohjausta terveyspisteissä- malli Satakunta

Liikkumattomuuden kustannukset Näyttö liikunnan puheeksi ottamisen ja liikuntaneuvonnan vaikuttavuudesta

Liikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku

Miten tähän on tultu?

Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät , Helsinki


Maakunnan ja kuntien yhteistyö liikunta-elintapaneuvonnassa

Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä

Tino-Taneli Tanttu terveysliikunnan kehittäjä Lounais-Suomen liikunta ja Urheilu ry

Fyysisen aktiivisuuden merkitys terveyden näkökulmasta

Lihavuus laskuun -ohjelma haastaa toimijat yhteistyöhön

KESKI-SUOMI LIIKUNNAN JA URHEILUN HUIPPUMAAKUNNAKSI

Kävelyn ja pyöräilyn merkitys terveyden näkökulmasta Kuopio Liisamaria Kinnunen, kehittämispäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Diabetesseulontaa ja varhaista hoitoa outokumpulaisittain

Aktiivisuusmittari* Tulokset palvelevat myös työterveyshuoltoa ja yhteenvetojen muodossa koko organisaatiota.

VESOTE-hanke. UKK-instituutti KKI-ohjelma Diabetesliitto Mielenterveyden keskusliitto STM

LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista

MAAKUNNALLISEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIAN TOTEUTUS KUNTATASOLLA ERI TOIMIALOJEN YHTEISTYÖNÄ Asikkalan liikuntapalvelut Matti Kettunen

Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa?

Liikuntatoimi: Tiistaisin Maksuton jumppa varttuneille vanhalla koululla.

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

ArtsEgual Musiikkitalo Tuija Brax

Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti

Arkiliikkuminen terveyden näkökulmasta

Miten tähän on tultu?

LIIKUNTANEUVONTA PÄIJÄT-HÄMEESSÄ

LiPaKe liikuntaneuvonta osana liikunnan palveluketjua Lounais-Suomessa

Jos et ole tyytyväinen - saat mahasi takaisin. Matias Ronkainen Terveysliikunnankehittäjä Kainuun Liikunta ry

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

Elintapaohjaus osana asiakkaan hoitopolkua - kokemuksia ja ajankohtaista HKI

Kainuun omahoitolomake

Liikunnasta terveyttä, hyvinvointia ja lisäarvoa matkailun yritystoimintaan. Siilinjärvi Tommi Vasankari, dos., LT

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Terveelliset elämäntavat

Muistisairaana kotona kauemmin

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta Outi Himanen, koulutuspäällikkö

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä

TerveysInfo. Efter en hjärtoperation Tietoa ja käytännön neuvoja ohitus ja läppäleikkauksesta kuntoutuvalle ja hänen läheisilleen.

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Laatua liikuntaneuvontaan

Pienin askelin kohti paremmuutta XI Terveydenhuollon laatupäivä

Fyysisen aktiivisuuden merkitys terveyden näkökulmasta

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma. Liiku Terveemmäksi neuvottelukunta

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

Puhtila Hyvinvointiohjauksen palveluketju Kaarinassa Kaarinan kaupungin hyvinvointipalvelut

Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu?

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla

SOTE palveluiden järjestäjä seuraa voimavarojen käyttöä ja vaikuttavuutta. Markku Tervahauta, LT palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto

Kulttuurin ja vapaa-ajan hyvinvointivaikutukset

TULE-KUSTANNUKSET JA KUNTAKYSELYN TULOKSIA

LIIKUNTA KUNNAN VETOVOIMATEKIJÄNÄ TERVEYSLIIKUNTA ASIKKALAN MALLIIN

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Kohti liikunnan saumatonta palveluketjua

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9.

terveysvalmennus Erja Oksman Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari

ELINTAPAOHJAUKSEN PROSESSI JÄRVI-POHJANMAAN TK:SSA

Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti

Toimintakykyä työelämään. Välityömarkkinoiden työpaja Niina Valkama Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Askel arkiaktiivisuuteen

KESKI-SUOMEN SOTE AINEISTOA 2017

Koko perheen liikunnan edistäminen Anu Kangasniemi, LitM, laillistettu psykologi LIKES-tutkimuskeskus

T2D hyvä hoito - case Lännen Sokeri

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio

Transkriptio:

Voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta? Tommi Vasankari, Prof., LT Iisalmi 5.2.2013

Sisältö: Kunnat menot ja eri hallintokuntien mahdollisuus tuottaa säästöjä terveysliikunnalla? Terveysliikunnan talousmahdollisuudet : Liikunta sairauksien hoidossa Liikunta suuren riskin henkilöiden ennaltaehkäisyssä Liikunta koko väestön ennaltaehkäisyssä Terveysliikunnan edistäminen kunnan eri hallintokunnissa

Kuntatalouden raamit: Sosiaali- ja terveydenhuollon menot karkeasti n. 60 % kunnan menoista. Tästä ½ terveydenhuollon osuus. Terveydenhuollon osuudesta sairauksien hoitoon kuluu valtaosa rahasta. Kaikkien yleisten ja keskeisten kansansairauksien osalta elintavat (kuten liikkumattomuus) on merkittävä, useimmiten merkittävin, riskitekijä sairastumiselle. Myös sosiaalimenoissa toimintakyvyn (liikuntakyvyn) menetys on keskeisiä syitä ikääntyneiden laitoihoitoon.

Liikkumattomuus itsenäinen riskitekijä Viimeaikaisissa tutkimuksissa istumisen on todettu olevan yhteydessä kokonais- ja sydänkuolleisuuteen vapaa-ajan liikunnan harrastuksen määrästä riippumatta (Katzmarzyk ym. 2009, Patel ym. 2010). Liikkumattomuus on keskeinen kuolleisuuteen vaikuttava tekijä globaalisti Liikkumattomuus on yleistä myös Suomessa assosioituu vahvasti koulutukseen!

Terveydenhuollon menot & liikunta: Kuntatalouden suurimpien ja nopeimmin kasvavien menojen kasvun jarruttaminen on mahdollista: 1. Ammattimaisesti toteutetulla elintapahoidolla elintapasairauksiin (jo sairastuneisiin) 2. Tarkasti kohdennetulla ennaltaehkäisyllä (elintapahoidolla) suuren riskin henkilöihin 3. Sairastavuutta voidaan vähentää ja toimintakykyä tukea terveyttä edistävällä politiikalla ja toiminnalla kunnassa/väestötasolla Kaikissa näissä terveysliikunta on keskeisesti mukana

1. Liikuntahoito elintapasairauksiin: Yleisin kuolinsyy Suomessa (monissa muissa maissa) on sepelvaltimotauti. Sepelvaltimotaudin riskitekijöitä ovat kymmenkunta ja niissä mukana on liikkumattomuus. Yhden infarktin normaalihoito maksaa Suomessa n. 17.000. Miten liikuntahoito soveltuu sepelvaltimotaudin hoitoon?

Liikuntahoito sepelvaltimotautiin: Saksalainen tutkimus, julkaistiin AHA:n kokouksessa 101 miestä, joilla oli vakaa sepelvaltimotauti Ikä keskimäärin 61-v vähintään yhden suonen >50% ahtauma Pystyi polkemaan 50 wattia oireitta Puolelle tehtiin pallolaajennus ja toiset liikuntaohjelmaan

Liikuntahoito sepelvaltimotautiin: Liikuntahoito: 2 vk sairaalassa 6 x pv ohjattu 10 min pyöräily Kuntopyörä kotiin 3 x pv, 5 pv/vk ohjattu liikunta 1 x vk Toiselle ryhmälle tehtiin pallolaajennus

Liikuntahoito sepelvaltimotautiin: Liikunta Kuolemia 0 0 Infarkteja 0 1 Aivohalvaus 2 3 Ohitusleikk. 0 1 Sairaalahoito 1 7 PTCA Pallolaajennus 3 10 ------------------- Yhteensä 6 22

Liikuntahoito sepelvaltimotautiin: Keskimääräinen hoitokustannus liikuntaryhmällä 3.708 USD ja pallolaajennetuilla 6.086 USD! Siis parempi tulos, selvästi halvemmalla! MUTTA, pitää muistaa, että olivat valikoituja potilaita (stabiili sepelvaltimotauti, ei kovin paha) ei voi yleistää kaikille ko potilaille!!

Käypä hoito sepelvaltimotautiin: Kestävyysliikuntaan perustuva sydänkuntoutus vähentää ennenaikaisen kuoleman ja erit. sepelvaltimotaudin aiheuttaman kuoleman vaaraa Kestävyysliikunta nopeuttaa fyysisen toimintakyvyn palautumista sydäninfarktin ja sydäntoimenpiteiden jälk. Kestävyysliikunta voi parantaa suoritus/toimintakykyä ja saattaa vähentää uusien sepelvaltimotautitapahtumien vaaraa tehokkaammin kuin pallolaajennushoito stabiilia tautia sairastavilla.

1. Liikuntahoito elintapasairauksiin: Suomen suurimman tappajan, sepelvaltimotaudin, hoidossa liikunta voi olla nykyistä normaalia hoitoa halvempi ja tuloksekkaampi hoitomuoto. Taloudellisesti ajattelevan kunnan tulisi ainakin ottaa se nykyhoidon rinnalle, osin jopa tilalle. Vastaavia näyttöjä löytyy monista muistakin sairauksista.

2. Ennaltaehkäisy (liikunta) suuren riskin henkilöille: Työterveyshuolto ja osin terveyskeskuskin kartoittaa suuren sairastumisriskin henkilöitä. Aktiivit hoitotoimet alkavat kuitenkin vasta sairauksien varmistuttua suuren riskin henkilön ennaltaehkäisy elintapaohjauksella. Esimerkkinä tyypin 2 diabetes nopeimmin yleistyvä sairaus Suomessa. Tyypin 2 diabetes on hoitokustannuksiltaan yksi kalleimmista sairauksista sitä kannattaisi ehkäistä tehokkaasti!

Liikkumattomuuden lasku DM2? Diabeteksen hoidon kokonaiskustannukset 1351 miljoonaa ja tuottavuuskustannukset 1333 miljoonaa, yhteensä 2,7 miljardia euroa vuonna 2007 (Dehko) WHO arvioi, että 27 % diabeteksesta johtuu LIIKKUMATTOMUUDESTA Suomessa liikkumattomuuden hinta DIABETEKSEN osalta olisi siis 725 miljoonaa euroa VUODESSA! Diabeetikoiden määrä kasvaa 5% vuodessa liikkumattomien liikuttaminen todella kannattaa!

Diabetes prevention study Monikeskustutkimus 522 (172 miestä, 350 naista) heikentyneen sokerinsietokyvyn henkilöä (IGT) Ikä keskimäärin 55-v Painoindeksi keskimäärin 31,2 Interventioryhmään arvottiin 265 ja kontrolliin 257 henkilöä

Interventioryhmän ohjelma: Ravitsemusohjaus (4-7 kertaa/v): >5 % pudotus painossa käytetyn rasvan määrä dieetissä alle 30 energia% SAFA (kovat rasvat) <10 energia% lisää kuituja (>15 g / 1000 kcal) Liikuntaohjaus liikuntaa >30 min / päivässä kävely, uinti, hiihto, hölkkä ohjattu kuntosaliharjoittelu

Kontrolliryhmän ohjelma: Saivat kirjalliset ja suulliset ohjeet ravitsemuksesta ja liikunnasta kerran vuodessa kontrollikäynnillä Ei kuitenkaan henkilökohtaista ohjausta Mutta omasivat samat tavoitteet kuin interventioryhmäläisetkin!

Päätulos riski sairastua: Keskimäärin seuranta-aika 3.2 vuotta Interventioryhmässä uusia diabeetikkoja 27/265 Kontrolliryhmässä uusia diabeetikkoja 59/257 Interventiolla uusia tapauksia 58 % vähemmän suuren riskin henkilöllä riski sairastua puolittui!!!

Tulos käytännössä: Yksikään joka saavutti 5 tavoitetta: -laihtui 5 % -<30 E% rasvoista -<10 E% kovista rasvoista -riittävästi kuituja -30 min liikuntaa/pv EI OLLUT DIABEETIKKO 3.2-v SEURANNAN AIKANA!

2. Ennaltaehkäisy (liikunta) suuren riskin henkilöille: Tyypin 2 diabetes on lähes täydellisesti ehkäistävissä oleva sairaus. Sen vuosikustannukset ovat 2700 M (vuonna 2007). Vastuullisesti ajatteleva kunta pyrkisi voimakkaasti edistämään suuren riskin potilaiden elintapaohjausta. Tämä toiminta olisi muutaman vuoden aikajaksolla tuottava investointi (vähemmän rahaa hoitokuluihin).

3. Toimet liikuttaa väestöä / kaikkia kuntalaisia: Monien suurten kansansairauksien kohdalla omat elintavat muodostavat n. ¾ kokonaisriskistä. Näitä elintapatekijöitä ovat liikunnan ohella mm. ravinto, alkoholi, tupakka, uni. Väestötasolla näihin tekijöihin vaikutetaan monella tapaa: Veropolitiikka (alko, ruuan alv, liikuntasetelit) Kuntatasolla (panostus kouluruokaan ja liikuntaan, vapaan pääsyn liikuntapaikkoihin, vanhusten ohjattuun toimintaan, pyöräteihin, jne) Suomella on näistä hyvää kokemusta Pohjois- Karjala projektista alkaen.

3. Kunnan tärkein liikuntapaikka?

3. Kunnan tärkein liikuntapaikka? Jokaisen kunnan tärkein liikuntapaikka on kevyenliikenteen väylät! Hyvät ja turvalliset kevyenliikenteen väylät on tärkein kuntalaisia liikuttava tekijä. Kevyenliikenteen väylien hyvä talviajan kunnossapito on kriittinen kuntalaisten aktiivisuuteen vaikuttava tekijä! Tekninen toimi on keskeinen terveydenedistäjä kunnissa.

3. Koulutoimi liikunnan edistäjänä Koulupäivän liikunnallistaminen Liikkuva koulu hankkeen tapaan Panostus hyvään kouluruokaan ja välipaloihin parasta painonhallintaa! Perheiden huomioiminen vanhempain iltojen lisäksi aktiviteettia perhekunnille (Lauantain liikuntapäivä, koko perheen kerhot, kolmannen sektorin toimijoiden kanssa yhteistyössä) Ylipainoisten / vähän liikkuvien lasten perheiden tukeminen (räätälöidyt toimenpiteet apua tarvitseville)

3. Liikuntatoimi liikkeen edistäjänä Terveystoimi (esim. kuntatyöntekijöiden työterveyshuolto) toteaa elintapasairauden tai sen suuren riskin. Liikuntatoimi mahdollistaa terveystoimelle liikuntaneuvontaa ja ohjattua toimintaa (Liikkeelle hanke Helsingissä). Elintapaohjauksen toteuttaja on kunnan toinen toimija (tai kolmas sektori/yksityinen) terveydenhuollon lähetteellä!

3. Kulttuuritoimi liikunnan edistäjänä Kulttuuritoimen järjestämät tilaisuudet voisivat ottaa teemoja / sisältöjä terveydenedistämisestä ravitsemus, liikunta, jne Kirjastotoimi voi vuokrata / lainata sauvakävely sauvoja, askelmittareita, pulssimittareita, liikunta DVD:tä, jne materiaalia, jolla tuetaan ennaltaehkäisevää toimintaa. Kansalaisopisto /kirjasto yhteistyössä nuorisotoimen ja liikunnan kanssa edistämään nuorten liikuntaa (modernit, innostavat uudet lajit).

Liikkumattomia kohderyhmiä ja toimia Esimerkkejä ryhmistä ovat: Vähän liikkuvat (ylipainoiset) lapset (kouluterveys) räätälöidyt toimet koko perheelle kouluaika + vapaa aika! Liikkumaton / suuren diabetes-riskin aikuiset (tth löytää) elintapaohjaus & aktivointi (arjen muuttamista) + työpäivään ylösnousua ja liikettä ( pakolliset venyttelyviitoset, rappuset) Liikkumattomat elintapasairaat (terveyskeskus ja erikoissairaanhoito) elintapaohjaus & aktivointi sairaille Iäkkäät kotona ja laitoksissa asuvat, joilla heikko liikuntakyky (kotisairaanhoito ja hoitolaitokset) toimintatavan tarkistus liikettä arkeen -> Nopean säästön kohderyhmä!

Vähän liikkuvien ikääntyneiden kaatumisten ehkäisy kannattaa Joitakin tunnuslukuja ikääntyneiden kaatumisesta, murtumista ja laitoshoidosta. Lonkkamurtuman hinta (sairaanhoito) Suomessa on 20.000 euroa ensimmäisenä vuonna. Jos lonkkamurtumapotilas joutuu laitoshoitoon kustannus kasvaa vielä 45.000 eurolla. Lonkkamurtumia 7.000 vuodessa kaatumisia voidaan ehkäistä: liikunta on osa toimintakyvyn parantamista. Jos 15 % lonkkamurtumista olisi ehkäistävissä sen aiheuttama säästö olisi 20-45.000.000 euroa 1. vuotena. Summalla palkkaisi Suomeen n. 1.000 liikunnan ammattilaista (1 ehkäistymurtuma = 1 liikuttajan vuosipalkka).

Liikunnan preventiiviset, hoidolliset ja kuntouttavat vaikutukset Sydän- ja verenkiertoelimistön sair. (sepelvaltimotauti, koh. verenpaine, aivohalvaus, ääreisvaltimotauti, aivohalvaus ) Tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet (alaselkäongelmat, lihasja luukato, nivelrikko, monet reumataudit) Aineenvaihduntasairaudet ( diabetes 1 ja 2, raskausdiab., MBO, monet rasva-aineenvaihdunnan häiriöt) Eräät keuhkosairaudet (astma, COPD) Eräät syöpätaudit (paksusuolen ja rintasyöpä) Mielenterveys (masennus ja ahdistuneisuus) Muistisairaudet & aivojen degeneraatio Toimintakyky ja omatoimisuus.

Kiitos!