HOVILANMAA OY:N SUUNNITTELUTARVEHAKEMUS SUUNNITTELUTARVEALUEELLE Hovilanmaa Oy hakee suunnittelutarveratkaisua kahdelle 3MW:n, pyyhkäisykorkeudeltaan 182,5 m:n tuulivoimalalle Kalajoen Pohjankylään, keskustan pohjoispuolelle, valtatien 8 merenpuolella sijaitsevalle peltoaukealle. Tuulivoimalat on tarkoitus liittää maakaapelilla 20kV:n verkkolinjaan. Koska hankkeen rakentamisella on merkittäviä ympäristövaikutuksia, jotka vaativat tavallista laajempaa harkintaa, sovelletaan suunnittelutarveratkaisua (MRL 16 ). Ennen rakennusluvan käsittelyä on ratkaistava rakennusluvan erityiset edellytykset maankäyttö- ja rakennuslain 137 :n mukaisesti. Suunnittelutarveratkaisun Kalajoella tekee kaupunginhallitus. Hanke on saanut ympäristöluvan 12.4.2013. Rakennusluvan erityiset edellytykset suunnittelutarvealueella MRL 137 :n mukaan ovat: 1. ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle, 2. ei aiheuta haitallista yhdyskuntakehitystä ja 3. on sopivaa maisemalliselta kannalta eikä vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista. 4. rakentaminen suunnittelutarvealueella ei johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. KAAVATILANNE MAAKUNTAKAAVA Hankealue sijaitsee peltoalueella Kalajoen keskustaajaman pohjoispuolella, Ämmän ja Kivirannan välisellä alueella. Peltoalue rajoittuu valtatiehen 8, sijaiten sen merenpuolella. Alueella on voimassa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava (kuva 1), joka on vahvistettu 17.2.2005. Hankealue sijoittuu maakuntakaavassa luonnonsuojelualueen (SL) ja taajamatoimintojen alueen (A) rajalle. Taajamatoimintojen alueen merkinnällä maakuntakaavassa osoitetaan asumisen palvelujen, teollisuus- ja muiden työpaikka-alueiden ym. taajamatoimintojen sijoittumisalue ja laajentumisalueita. Luonnonsuojelualueen suunnittelumääräyksiin kuuluu, että alueen ja sen ympäristön maankäyttö tulee suunnitella ja toteuttaa siten, ettei vaaranneta alueen suojelun tarkoitusta, vaan pyritään edistämään alueen luonnon monimuotoisuuden sekä alueiden välisten ekologisten yhteyksien säilymistä. Rakennuslupahakemuksesta tulee pyytää MRL 133 :n mukainen ympäristökeskuksen lausunto. Alue sijoittuu myös luonnon monikäyttöalue merkinnän sisälle. Merkinnällä osoitetaan virkistyskäytön kannalta kehitettäviä, arvokkaita luontokohteita sisältäviä aluekokonaisuuksia. Lisäksi hankealue sisältyy matkailun vetovoima-alueelle/matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueelle. Merkinnällä osoitetaan ympäristöarvojen, matkailun ja virkistyksen kannalta valtakunnallisesti ja kansainvälisesti merkittäviä aluekokonaisuuksia. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavamuutos on käynnistynyt. Sen 1. vaihekaava on ehdotusvaiheessa ja 2. vaihekaava on tullut vireille. Maakuntakaavan 1.vaihekaavassa (kuva 2) esitetään maakunnan suurimmat tuulivoimapuistoalueet. Alueita on Kalajoen pohjoisosassa esitetty valtatien 8 mantereen puolelle, jossa tuulipuistoja on jo yleiskaavoitettu tai yleiskaavoitus on käynnissä.
YLEISKAAVAT Hakemuksen mukaisella alueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa. Kalajoen keskustaajaman oikeusvaikutukseton osayleiskaava (hyväksytty 27.5.1993) sijoittuu etelässä noin kilometrin ja kaakossa noin puolen kilometrin päähän hankealueesta kuva 3). Kirkonseudun osayleiskaavan muutos on käynnistynyt syksyllä 2012. Osayleiskaavassa ei tavoitteellisesti tutkita tuulivoimaloiden osoittamista. Kaava-alue rajataan tuulivoimala/tuulivoimapuistoalueiden ulkopuolelle. Vasankarin osayleiskaavan (hyväksytty 16.5.1986) eteläosa sijoittuu vajaan neljän kilometrin päähän tuulivoimalahankkeen pohjoispuolella. Valtatien 8 mantereen puolelle, lähelle hankealuetta, sijoittuu Jokelan tuulivoimapuisto-osayleiskaava (14 voimalaa), joka on lainvoimainen ja Tohkojan tuulivoimapuisto-osayleiskaava (26 voimalaa), jonka valtuusto 25.6.2013 hyväksynyt. Alueen läheisyydessä on lisäksi kolme muuta tuulipuistohanketta eri vaiheissa (Mäkikangas, Mustilankangas, Juurakko). ASEMAKAAVAT Kalajokisuun-Vasankarin rantakaava (hyväksytty.1980) rajoittuu Hovilanmaa Oy:n hankealueen reunaan, ja lähimmät rakentumattomat, kaavassa osoitetut lomaasuntotontit sijaitsevat 660 metrin päässä. Rakentumattomat tontit ovat Pohjankylän jakokunnan omistamalla maalla. Läntisempi voimala sijoittuu lähimmäs olevaa lomaasutusta, 890 metrin päähän. Rahvon teollisuusalueen asemakaava sijoittuu 700 metrin päähän itäisemmästä voimalasta. Jokelan turkistarha-alue sijaitsee valtatien 8 maanpuolella 470 metrin päässä itäisimmästä voimalasta. MUUT HANKKEET Valtatien 8 maanpuolella sijaitsee laaja-alainen, keskitetty Jokelan turkistarha-alue. Kalajoen kaupunki on vuosia sitten päättänyt pyrkiä keskittämään turkistarhoja tietyille alueille. Jokelan alueelle turkistarhat ovat siirtyneet muun muassa keskusta- ja matkailualueelta. Himangan alueella keskitetty turkistarha-alue on Marjakankaan alueella. Kalajokilaakson keskuspuhdistamo sijoittuisi toteutuessaan tulevaisuudessa itäisemmän voimalan kohdalle, valtatien maanpuolelle. Keskuspuhdistamohanketta valmistellaan suunnittelutarveratkaisuvaiheeseen. HANKKEEN VAIKUTUKSET NATURA-ALUE Linnustoperustein perustetun Kalajoen suisto -nimisen Natura-alueen rajalle on noin 230 metriä lähimmästä tuulivoimalasta. Ympäristöministeriön suositus on vähintään kilometri. Luonnonsuojelulain 65 :n mukainen Natura-arviointi on tehty (WSP 17.1.2012). Arvioinnissa on luontoselvitys, jossa on selvitetty uhanalainen kasvillisuus, luontotyypit ja perinnebiotoopit, uhanalaiset hyönteiset ja eläimet ja linnusto. Arvioinnin perusteella ELY-keskus on lausunut, että hankkeella on vaikutuksia suojeluperusteena olevaan linnustoon, mutta ennalta arvioiden hankkeen vaikutuksia linnustoon tai Natura-alueen eheyteen ei voida pitää merkittävästi heikentävinä. Naturaarvioinnin tekemisen jälkeen hankkeen tuulivoimaloiden sijaintia on muutettu siten, että muuttolintujen päälentosuunnasta aiemmin peräkkäin olleet voimalat sijaitsevat nyt
rinnakkain. Hankkeen yhteisvaikutuksia muiden suurien tuulivoimapuistojen (Mäkikangas, Jokela, Tohkoja, Mustilankangas) kanssa ei ole arvioitu. MELU Ympäristöministeriö on oppaassaan esittänyt tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvoksi yöllä loma-asuntoasumiselle 35dB. Natura-alueen ohjearvo on tulkinnallisempi. Meluvaikutus ei estä asemakaavoitettujen loma-asuntotonttien toteuttamista kaavan mukaisesti hanketoimijan esittämän melumallinnoksen mukaan (4.7.2013). Tuulivoimamelun suunnitteluohjearvoja ei ole annettu teollisuudelle tai turkistarhaukselle. Valtatien 8 maanpuolelle ulottuu 35 40 db:n meluvyöhyke. Ranta-alueen maanomistaja (Pohjan- ja Vasankarin kylien osakaskunta) ei ympäristöluvan ja suunnittelutarveratkaisun naapurinkuulemisen yhteydessä ole kirjallisesti kielteisesti kommentoinut asiaa. Puhelinkeskustelussa 19.6.2013 osakaskunnan puheenjohtaja (J. Tavasti) totesi, että osakaskunta on päättänyt vuosikokouksessa vuokrata tuulivoimaloiden kaatumisetäisyyttä varten maata Hovilanmaa Oy:lle ja osakaskunnan suhtautuminen hankkeeseen on ollut myönteinen. Vuokraamisesta on sovittu ennen selvitysten valmistumista. VÄLKE Suomessa ei ole määritelty raja-arvoja välkevaikutuksen maksimiajalle, mutta ympäristöministeriö suosittelee, että ohjeena käytettäisiin muissa maissa hyväksyttyjä rajoja. Ruotsissa niin sanotun todellisen tilanteen välkeajan maksimiksi on määritelty 8h/a ja 30 min/vrk, Tanskassa käytetään 10h/a ja Saksassa 8h/a.. Tuulipuistoa suunniteltaessa mallinnus tehdään yleensä niille voimaloille, joiden lähellä sijaitsee asutusta tai muuta toimintaa, jolle valon ja varjon vilkkumisesta voi aiheutua häiriötä. Kyseisessä hankkeessa on arvioitu todellisen tilanteen välkevaikutus, jossa on huomioitu pilvisyys ja aurinkoisuus. Rahvon teollisuusalueen pohjoisosassa ja Rahvon ja Jokelan alueiden välisellä alueelle (mahdollinen teollisuusalueen laajennus) välkkeen ohjearvot ylittyvät. Ne ovat noin 5-25h/vuodessa. Välkevaikutus Natura-alueella, valtatiellä 8 ja Rahvon teollisuusalueella on merkittävä. Välkkeen ohjearvojen osalta Ympäristöministeriön asiantuntija (A.Nylund 24.6.2013) on todennut, että paikallinen ELY-keskus kommentoi yksittäisiä hankkeita ja muun muassa välkkeen vaikutusten arviointia. Tärkeintä on, että välkehaitta on noteerattu. Välkkeen vaikutukset teollisuuteen riippuvat teollisen toiminnan laadusta. Välkkeen osalta ei lähivuosina olla asettamassa Suomessa omia ohje- tai raja-arvoja. ELY-keskuksen Y- vastuualueen Kalajoen kuntavastaava (L. Ranto-Oikari 24.6.2013) totesi, että välkkeen rajaarvojen ylittyminen ei estä teollisuusalueen asemakaavoittamista Rahvon ja Jokelan väliselle alueelle tulevaisuudessa. Kalajokisuu-Vasankarin rantakaavassa esitetyille loma-asuntotonteille kohdistuisi niin sanotun todellisen tilanteen mukaan 1-10 tuntia välkevaikutusta vuodessa. Kymmenen tuntia on vielä Tanskassa hyväksytty ohjearvo, jonka käyttämisen voidaan tässäkin tapauksessa ajatella olevan mahdollista. Tuulivoiman aiheuttaman välkkeen vaikutuksista tieliikenteelle ei ole tutkimustietoa. Valtatielle 8 tulee matkaa lähimmältä Hovilanmaa Oy:n suunnittelemalta tuulivoimalalta 300 metriä, mikä on Liikenneviraston virallisen ohjeen mukainen suositeltava vähimmäismatka
maantien (jolla nopeusrajoitus vähintään 100km/h), ja tuulivoimalan välillä. Hankealueelle on peltotie valtatieltä 8, jota parannettaisiin ennen hankkeen toteuttamista. Peltotien liittymä vaatii liittymäluvan ELY-keskukselta. Liittymäluvan yhteydessä on huomioitava, että liittymän valtatien itäpuolellekin tulee liittymätarve Kalajokilaakson keskuspuhdistamon sijoittumisen vuoksi. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikennevastuualue on jättänyt lausunnon naapurikuulemisen yhteydessä. MAISEMA Hankkeen maisemalliset vaikutukset tulisivat olemaan suhteellisen merkittävät. Valtatieltä 8 on suora näkyvyys peltoaukealle. Toisaalta mereltä katsottaessa kaksi itäisintä voimalaa, taustallaan 83 voimalaa eivät merkittävästi suurmaisemassa muuta alueen koettavuutta. Voimaloiden sijoittaminen kuitenkin selkeästi valtatien 8 itäpuolelle olisi helpottanut maiseman jäsentämistä. MUUT VAIKUTUKSET Tohkojan tuulivoimapuisto-osayleiskaavan yhteydessä on laadittu selvitys, jossa on arvioitu tuulivoimaloiden vaikutusta turkiseläimiin. Arviot ovat pääosin teoreettisia, koska Suomessa ei selvityksen laatimisen aikaan ole ollut yksityiskohtaista tietoa todellisista vaikutuksista. Selvityksen mukaan suurimmat vaikutukset tulevat kuitenkin tuulivoimaloiden rakentamisen yhteydessä (tuulivoimalakuljetukset ja tiestön rakentaminen). Tuulivoimapuistojen (Tohkoja, Jokela) osalta seurataan vaikutuksia turkiseläimiin seurantaohjelman avulla ja tarvittaessa reagoidaan muutoksiin. Jokelan tuulivoimapuiston tuulivoimalat sijoittuvat noin 400 metrin päähän lähimmästä turkistarhasta koilliseen. Hovinlanmaan hankkeessa itäisempi tuulivoimala sijoittuu noin 500 metrin päähän lähimmän turkistarhan lounaispuolelle. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne-vastuualue on jättänyt muistutuksen suunnittelutarveratkaisusta 14.6.2013. Siinä tuotiin esille, että voimaloiden lapojen jäätymisen estäminen tulee esittää rakennuslupavaiheessa. Lisäksi kommentoitiin, että valtatiellä 8 on voimassa liittymäkielto, josta voidaan poiketa vain perustelluista syistä. YHTEENVETO Hanketta on valmisteltu pitkään. Voimaloiden sijainnin, koon ja voimalatyypin muuttumisen vuoksi on laadittu useita melu- ja välkemallinnoksia. Tämä lausunto on valmisteltu voimalatyypin REpower 3,2M114 125m mukaan. Voimalatyypin muuttuessa melu- ja välkevaikutukset muuttuvat. Maankäyttö- ja rakennuslain 137 :n mukaan rakennusluvan erityiset edellytykset suunnittelutarvealueella on täytyttävä, jotta suunnittelutarveratkaisu voi olla myönteinen. Alueen maankäyttö olisi luontevinta ratkaista keskustan yleiskaavoittamisen yhteydessä. Käytännössä kuitenkin alueen maankäyttö on rajattu muilla toiminnoilla, eikä tuulivoimaloiden osoittamisen tutkiminen keskustan osayleiskaavassa ole tarkoituksenmukaista. Osayleiskaavan selvitysten laatiminen on aloitettu. Osayleiskaava on tarkoitus rajata tuulivoima-alueiden ulkopuolelle. Tästä huolimatta tuulivoimapuistot ja pienemmätkin tuulivoimahankkeet tulevat vaikuttamaan yleiskaavasuunnitteluun. Hankkeella on lukuisia vaikutuksia. Hanke ei erityisesti vaikeuta luonnon- ja kulttuuriympäristön arvojen säilymistä eikä virkistystarpeiden turvaamista. Voimalat
sijoittuvat hakemuksen mukaan peltoalueelle, jolla ei ole erityisiä luontoarvoja. Hankkeen linnustovaikutukset ja vaikutukset Natura-alueeseen on esitetty Natura 2000-arvioinnissa. Hankkeella on vaikutuksia erityisesti alueella pesivään ja sen kautta muuttavaan lintulajistoon häirintävaikutuksen ja törmäysriskin kautta. Ympäristöluvan mukaan toiminnanharjoittajaa vaaditaan seuraamaan linnustovaikutuksia. Tarvittaessa voimalat voidaan pysäyttää. Tuulivoimalat eivät estä rannan, ranta-alueen tai Natura-alueen virkistyskäyttöä. Hanke sijoittuu haastavasti osaksi olevaa yhdyskuntarakennetta. Hanke ei kuitenkaan merkittävästi rajoita alueen maankäyttöä nykyisestä. Kalajokisuu-Vasankari rantakaavassa (vuodelta 1980) ei ole esitetty loma-asuntotontteja Ämmä-Kiviranta väliselle ranta-alueelle. Alue on alavaa karkeaa hietamaata ja hienoainesmoreenia. Alueelle sijoittuvat suuret tulvivat ojat, Lipinoja ja Merenoja. Maanpinnan korkeus on 2,5 m merenpinnan yläpuolella. Asemakaavan laatimisen jälkeen vesi- ja ranta-alueelle on osoitettu Natura-alue. Natura-alue ulottuu 250 450 metrin päähän rantaviivasta. Alueen asemakaavamuutosta ei ole esitetty kaavoituskatsauksessa 2013. Alavan ja peitteisen rannan sekä Natura-alueen kehittämisen vaikeuden vuoksi asemakaavan Lipinojantien varren kehittäminen on vaikeaa lähivuosina. Rannikkoalueen maanpinnan kohoaminen on Kalajoella merkittävää. Tuulivoimaloiden toiminta-ajan (jopa 75 vuotta) aikana maanpinta kuitenkin kohoaa ja edellytykset rakentamiseksi paranevat. Melu ei estä asemakaavoitettujen loma-asuntotonttien toteutusta. Tuulivoimalat eivät estäisi Lepistöntien pohjoispuolen kehittämistä Plassilla. Lepistöntien pohjoispuolinen alue toteutunee tulevaisuudessa luontevasti vakinaisessa asutuksessa, koska sijainti ja etäisyydet keskustaan ovat kohtuulliset. Hankkeen välkevaikutukset eivät vaikeuta maankäytön kehittämistä Rahvo-Jokela välillä tai teollisuusrakennusten toteuttamista Rahvon asemakaavoitetulla teollisuusalueella. Välkevaikutukset voidaan yksityiskohtaisella suunnittelulla minimoida sisätiloissa ja piha-alueilla. Välkevaikutukset ulottuvat hieman turkistarha-alueen suojaetäisyyttä etelämmäs. Turkistarhauksen suojaetäisyytenä kaavoituksessa on pidetty keskusta-alueen tuntumassa (Mehtäkyläntien varrella) vähintään kilometrin etäisyyttä asutuksesta turkistarhoihin. Kilometri on minimietäisyys, vaikka kaavoitetaan päätuulensuunnan alapuolelle. Jokelan keskitetty turkistarha-alue rajoittaa kilometrin etäisyydellä uusien asuin- ja loma-asuntotonttien kaavoittamista valtatien 8 merenpuolelle. Hankkeen vaikutuksia arvioidessa on muistettava tämän hetkisen tilanteen lisäksi arvioida, millaiset vaikutukset hankkeella on sen koko elinkaaren (25-75 vuoden) ajan. Merenrannan maankäytön kehittämisen asumiseen (rantarakentamisen) estää jo nyt Natura-alueen rajaus. Rahvon teollisuusalueen laajentaminen pohjoiseen mahdollistuu tuulivoimahankkeesta huolimatta. Kalajoen kaupunki on ratkaissut alueen maankäytön yhteisturkistarha-alueen osoittamisen yhteydessä aikaisemmilla päätöksillä. Hakemuksen mukainen tuulivoimahanke ei rajaa alueen maankäyttöä tulevaisuudessa huomattavasti nykyistä enemmän. Hanke vaikuttaa alueen maankäytön suunnitteluun tulevaisuudessa. Puollan suunnittelutarveratkaisua. Aleksiina Paakki Kaavoituspäällikkö
LIITE Välke- ja melumallinnos, jonka päälle on lisätty alueen muut maankäytön kehittämistä rajaavat toiminnot. Kuva 1. Ote ajantasaisesta Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavasta. Kuva 2. Pohjois-Pohjanmaan 1.vaihekaavan luonnos. Kuva 3. Ote voimassa olevasta yleiskaavasta. Hankealue sijoittuu kuvan ylälaitaan ja hieman kuvan ulkopuolelle.
6 6.5 Kokkonkangas Korvenperä Syynimaa Kokkonneva 7.3 1.7 4.6 6.9 2.8 0.4 Liipunlaakso Ristiniemi 4.0 15 1.9 3.6 3 1.9 Kumppoosikallio 5.0 10 7.3 0.8 Olento Pakokalliot 5.1 3.7 Kalliomaa Kiviranta 0.7 TÄHÄN VARJOSTUSMALLINNOSKARTTAAN ON LISÄTTY MELUMALLINNOKSESTA TULKITUT MELUVYÖHYKKEET, ASEMAKAAVARUNKO JA OLEVAN MAANKÄYTÖN ASETTAMAT REUNAEHDOT. 2.8 15.9 1.7 7.5 2.2 Haakmanni Kaisanniittu 3.0 5 1.9 Sonniräme 5.0 1.4 2.7 1000m Leirikeskus Haminanpieli 5.6 TARHA-ALUE 1.1 Kaaranhaka 2.6 20 3.9 10 8.7 1.3 Satulaperä 15 Konnunsuo 3.4 0.4 10 0.4 4.2 1.8 5.0 Kivisuo 2.2 Pringarinkallio NATURA-ALUE 3.4 B 50d 4.0 db Lipinkalliot 45 Lintutorni Luonnonsuojelualue L ip 3.2 in o ja 2.8 2.0 TEOLLISUUSALUEEN LAAJENNNUSVARAUS 7.6 db 40 8 Me ren o ja B 5 35d Lintutorni Kiikkunen Äijänsäikkä Ämmä nnonsuojelualue 0.5 Letonlahti Äijänhaka Kotikallio 1.7 15 2.3 Rahvo Kalasatama 20 Ala-Ymmyrkäinen 20.3 Jussinaho 5.4 Tammioja Passi Taimitarha ki la jo Ka Iivarinsaari Lepistönperä Lepistö Ylä-Ymmyrkäinen 2.2 Ymmyrkäinen 7.4 Koivula Ls.alue Kuntorata Holmanperä Rantaniittu Plassi Kaakkurilampi pi Ma 786