Kiimassuo asemakaavaa ja Kiimassuon tuulivoima -asemakaavaa koskevasta hyväksymispäätöksestä tehdystä valituksesta annettava lausunto

Transkriptio

1 Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle Kiimassuo asemakaavaa ja Kiimassuon tuulivoima -asemakaavaa koskevasta hyväksymispäätöksestä tehdystä valituksesta annettava lausunto Kaupunki esittää valituksen hylkäämistä aiheettomana. Asemakaavoja tehtäessä on otettu huomioon yleiskaavojen sisällöt samoin kuin sekä maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 39 :n mukaiset yleiskaavan sisältövaatimukset että lain 77 b :n mukaiset tuulivoimarakentamista koskevat erityiset sisältövaatimukset. Asemakaavoja laadittaessa on otettu huomioon MRL 9 :n säännökset, joiden mukaan kaavan on perustuttava riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Asemakaavat täyttävät MRL 54 :ssä säädetyt asemakaavan sisältövaatimukset. Selvitykset on tehty kohdentaen ne kaavoitettavalle alueelle sekä sen vaikutusalueelle. Selvitysten tulokset on otettu kaavaa laadittaessa huomioon. Asemakaavat eivät aiheuta maanomistajille tai muille oikeudenhaltijoille kohtuutonta haittaa. Asemakaavat eivät siten ole valituksessa esitetyistä syistä lainvastaisia. Kaupunki on tulkinnut valituksen koskevan Kiimassuon tuulivoima -asemakaavaa ja määrännyt Kiimassuo-asemakaavan tulemaan voimaan ennen kaavan lainvoimaisuutta. Kaavan voimaantulopäivä on ollut Kiimassuon tuulivoima -asemakaavassa olevia tuulivoimaloita käsiteltiin tuulivoimapuiston teemaosayleiskaavan yhteydessä hallinto-oikeudessa, jossa valitukset hylättiin. Hallinto-oikeuteen tehty valitus koski myös suurelta osin meluvaikutusten selvitysten sekä vaikutusten arvioinnin puutteellisuutta ja riittämättömyyttä. Tuulivoiman vaikutuksia on tutkittu laajana kokonaisuutena osayleiskaavassa ja yksittäisiin voimaloihin liittyen asemakaavassa. Tuulivoimapuiston teemayleiskaavoja laadittiin yhteistyössä Forssan kaupungin ja Tammelan kunnan kesken, vaikka kumpikin kaava on itsenäinen. Nyt käsittelyssä oleva Kiimassuon tuulivoima -asemakaava koskee vain Forssan kaupungin alueelle sijoittuvaa osaa tuulivoimaloiden kokonaisuudesta. Vaikutukset on tarkasteltu eri kaavoissa kaavoitettavia alueita sekä niiden vaikutusalueita koskevina. Osayleiskaavan yhteydessä tehty tarkastelu määrää vaikutusalueet myös asemakaavaan, koska yhteisvaikutukset ovat suuremmat kuin yksittäisistä voimaloista aiheutuvat vaikutukset tai vain Forssan kaupungin puolelta tulevien voimaloiden vaikutukset. Forssan tuulivoimapuiston teemayleiskaavassa on osoitettu paikat neljälle tuulivoimalalle, joiden napakorkeus on enintään 100 metriä maanpinnasta ja suurin voimalan tuottama lähtömelutaso 106 dba tai sellainen, ettei se aiheuta asutukselle enemmän haittaa, kuin selvityksissä on osoitettu. Tammelan kunnan puolelle teemayleiskaavassa voimaloita on osoitettu kuusi.

2 Edellä esitetyn pohjalta Forssan kaupungin alueella tuulivoima-asemakaavassa on neljä tuulivoimalaa. Teemayleiskaavaa varten on tehty kattavat selvitykset, joissa on 2 tarkasteltu hankkeen vaikutuksia ympäristön erityispiirteisiin, maisemaan, ympäröivään maankäyttöön ja elinkeinoihin. Tuulivoimaloiden yhteisvaikutukset sekä Forssan että Tammelan puolella on otettu huomioon osayleiskaavaan liitetyssä mallinnuksessa. Tuulivoimaloiden rakentamisen jälkeen ne tulevat otetuiksi huomioon myös käytönaikaisissa mittauksissa. Melu- ja välkemallinnuksissa on mallinnettu nimenomaan koko tuulivoimapuisto, ei pelkästään yksittäisiä voimalaitoksia. Melumallinnus saattaa antaa tässä mielessä jopa hieman liioittelevan kuvan meluvaikutuksista. Mallinnuksessa kaikki voimalaitokset vaikuttavat jokaisen laskentapisteen melutasoihin, vaikka laskentapiste ja tuulivoimalaitos sijaitsisivat täysin eri puolella tuulivoimapuistoa, jolloin etäisyyttä saattaa olla jopa yli 3,5 km. Tehdyissä mallinnuksissa tuulen suuntaa ei erityisesti ole otettu huomioon, vaan melun on oletettu leviävän joka suuntaan vastaavalla tavalla kuin myötätuuleen. Tällöin yksittäisen asuintalon melutasoon vaikuttavat voimalaitokset saattavat olla täysin eri suunnilla. Todellisuudessa missä tahansa sääolosuhteissa vain osa voimalaitoksista on ko. asuintalon kohdalla ns. tuulen yläpuolella eli melun leviämisen kannalta optimaalisella puolella. Valittajien viittaukset Pohjois- Savon ja Varsinais-Suomen vaihemaakuntakaavoihin eivät ole vertailukelpoisia asemakaavan tapauksessa, jossa asemakaavassa määritellään tarkasti melurajat, korkeudet, lähtömelutasot ja välkkeen maksimivaikutusalueet. Asemakaavassa on tutkittu ympäristövaikutukset ja ympäristövaikutuksia rajoittavien määräysten mukaan joudutaan valitsemaan sopiva voimala. Vaihemaakuntakaavoissa ei ole määrätty laitosten MW-tasoa. Valittajien siteeraaman maakuntakaavan yhteydessä annetun sosiaali- ja terveysministeriön (STM) lausunnoissa esittämän kahden kilometrin etäisyysvaatimuksen osalta on huomattava, että nämä lausunnot koskevat yleispiirteistä maakuntakaavaa ja että selvitykset tarkentuvat yksityiskohtaisissa kaavoissa. STM:n lausunnoissa on otettu tuulivoimaan kantaa paljon yleispiirteisemmin, kuin Kiimassuon tuulipuiston kaavoitusta ja selvityksiä on laadittu. Lausunnoissa todetaan, ettei maakuntakaavassa voida tietää voimaloiden tehoa ja napakorkeutta, joten kahden kilometrin suojavyöhyke perustuu oletukseen 200 metrin napakorkeudesta ja 4-6 MW:n voimalasta. STM on lausunnossaan itsekin todennut, että melun leviämiseen vaikuttavat myös paikalliset olosuhteet, kuten maastonmuodot ja valittu voimalatyyppi. Lausunnossa edellytetään, että jatkotyössä tarkastellaan huolellisesti vaikutuksia, jotka kohdistuvat ihmisten elinympäristöön, terveyteen ja viihtyisyyteen. Kiimassuon tuulivoimahankkeessa selvitykset on tehty huomattavasti tarkemmin, kuin yleiskaavassa on mm. VTT:n vetämän Melutyöryhmän raportissa esitetty vaadittavaksi. Kiimassuon tuulipuiston sisältävästä Kanta-Hämeen maakuntakaavan 1. vaihepäivityksestä sosiaali- ja terveysministeriö on syksyllä 2012 lausunut, ettei sillä ole vaihepäivitykseen huomautettavaa. Hallintoja oikeuskäytännön osalta on todettava, että se ei ole muotoutunut STM:n lausunnon antamisvaiheessa linjaaman etäisyysvaatimuksen pohjalta. Valituksessa viitataan Vaasan hallinto-oikeuden päätökseen (14/0018/2, ei lainvoimainen) perusteluna sille, että 5 db:n häiritsevyyskorjaus tulisi lisätä tuloksiin. Viitatussa asiassa oli kyse tilanteesta, jossa kaava salli napakorkeudeltaan melumallinnuksessa tarkasteltuja tuulivoimaloita korkeampien voimaloiden rakentamisen toisin kuin nyt käsiteltävässä tuulivoimapuiston teemayleiskaavassa, jossa mallinnukset vastaavat kaavan sallimaa napakorkeutta. Lisäksi viitatussa

3 ratkaisussa voimaloiden aiheuttaman melun vaikutukset läheisten asuntojen sisämelutasoon olivat jääneet tyystin selvittämättä ja I luokan pohjavesialueen pohjavesiolosuhteitakaan ei ollut selvitetty. Vaasan hallinto-oikeuden päätös poikkeaa siis olosuhteidensa puolesta olennaisilta osiltaan nyt käsiteltävänä olevasta asiasta, eikä siitä missään tapauksessa voida tehdä sellaista johtopäätöstä, että 5 db:n häiritsevyyskorjaus olisi mallinnuksen 3 riittävyyden edellytys. Vielä on niin, ettei alueellisen hallinto-oikeuden päätökselle ylipäätään anneta oikeuslähdeopissa sellaista asemaa, että käytännön tulisi muotoutua hallinto-oikeuden linjauksen mukaisesti. Vain korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjassaan julkaisemat oikeustapaukset ovat hallinto- ja oikeuskäytäntöä ohjaavia ennakkopäätöksiä. Selvityksien tulokset on otettu huomioon kaavaa laadittaessa rajoittavina määräyksinä, joita on noudatettava. Määräykset on tehty siten että asutukseen tulevat ympäristövaikutukset eivät ylity. Näiden selvitysten perusteella ei ole tiedossa, millä voimalatyypillä alueelle tuulivoimaloita rakennetaan. Se voidaan sanoa, että selvitysten perusteella valituksessa esille otettu Gamesa ei ainakaan voi sijoittua osoitetuille paikoille. Forssan tuulivoimapuisto teemayleiskaava on laadittu siten, että tuulivoimaloiden tekniseen rajoittamiseen ei ole tarvetta, vaan kaavan mukaisella ratkaisulla melutasot ovat tuulivoimamelun suunnitteluohjearvon tasalla tai alapuolella. Koska Kiimassuon tuulivoima -asemakaava noudattaa näiltä osin teemayleiskaavaa, edellä esitetty pätee myös tuulivoima-asemakaavaan. Kaavamääräyksissä todetaan, että tuulivoimaloiden tulee vastata kaavan selvityksiä ja niitä tulee tarvittaessa voida rajoittaa. Jos kaavaa noudatetaan, tuulivoimaloita ei tarvitse rajoittaa. Rajoittaminen on teknisesti täysin mahdollista, mikäli voimaloista aiheutuisi haittaa. Tekninen rajoittaminen perustuu tuulivoimalan korkeaan teknologiaan ja tietokonepohjaiseen toimintaan. Voimala tunnistaa sensoreidensa ja siihen asennettujen ohjelmien avulla tuulen voimakkuuden, sen suunnan ja auringon sijainnin voimalaan nähden. Tämän ansiosta voimala voi rajoittaa toimintaansa tilanteissa, joissa on arvioitu vaikutusten ylittävän asutukselle annetut ohjearvot. Tällöin voimala joko hidastaa siipien pyörimisnopeutta vähentäen näin melu- tai välkevaikutuksia tai voimala pysähtyy kokonaan ajaksi, jolloin liiallisia vaikutuksia voi siintyä. Voimaloiden napakorkeudella tuulen suunnan ja tuulisuuden vaihtelut ovat tämän kokoisen tuulipuiston sisällä pieniä, joten ne eivät vaikeuta teknistä rajoittamista. Voimalaitosvalmistajilla on jo nykyisin olemassa teknisiä ratkaisuja tuulivoimalaitosten säätämisestä sähköntuoton kannalta optimaaliseen toimintaan. Ratkaisujen skaala ulottuu tuulivoimapuiston ja yksittäisten tuulivoimalaitosten toiminnan optimoinnista roottorin asennosta riippuvaan jokaisen lavan erilliseen lapakulman säätöön, joten ei ole syytä olettaa, että tekninen rajoittaminen ei onnistuisi. Asemakaavassa on otettu huomioon MRL 54 :ssä olevat terveellistä ja turvallista sekä viihtyisää elinympäristöä koskevat asemakaavan sisältövaatimukset. Asemakaava ei aiheuta elinympäristön merkityksellistä heikkenemistä eikä maanomistajille tai muille oikeudenhaltijoille kohtuutonta haittaa. Asemakaava ei siten ole valituksissa esitetyistä syistä lainvastainen. Tuulivoimalalle ei määritellä asemakaavassa suojaetäisyyttä vaaralliseen toiminnan sijoittumiseen nähden. Näin ei ollut osayleiskaavassakaan. Tukes ei ole puuttunut lausunnossaan kaavoihin ja toimintojen sijoittumiseen. Erikseen pyydetyssä lisälausunnossa Tukes on esittänyt, että mikäli tuulivoimaloiden korkeutta, rakennetta, turvajärjestelyjä jne ei tiedetä, tuulivoimaloilta on 500 m suojaetäisyys

4 kemikaalikohteisiin. Jos toiminnanharjoittaja pystyy laskennallisesti osoittamaan, että mahdollisten onnettomuuksien vaikutukset jäävät tätä lyhyemmiksi, etäisyys voi olla sitä lyhyempi. Tukes arvioi ja ottaa kantaa sille toimitettujen laskelmien perusteella tuulivoimaloista aiheutuviin vaaroihin tai häiriöihin. Nyt rakennetut kemikaalikohteet sijoittuvat yli 500 metrin päähän kaavassa osoitetuista tuulivoimaloista. 4 Kaavassa esitetään, että jään muodostuminen on estettävä. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus lapoineen on 160 m, joka on kaatumisetäisyys. Pelastuslaitos on esittänyt, että tuulivoimaloiden turvallisuusratkaisuista tulee tehdä erillinen palotekninen suunnitelma, jolla osoitetaan tuulivoimaloiden turvallisuuden olevan riittävä. Kaavoituksen jälkeen tuli voimaan tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoista annettu valtioneuvoston asetus (1107/2015). Asetuksen 3 :ssä vapaa-ajanasuntojen yömelun desibeliarvo nousi kaavan aikaisen ohjeen mukaisesta 35 db:stä 40 db:in, vastaavaksi vakituisen asumisen desibeliarvon kanssa. Asetuksessa myös säädetään, että mikäli tuulivoimalan melu on impulssimaista tai kapeakaistaista melulle altistuvalla alueella, lisätään 5 db valvonnan yhteydessä saatuun konkreettiseen mittaustulokseen ennen sen vertaamista 3 :ssä säädettyihin arvoihin. Tämä on otettu huomioon Kiimassuon tuulivoima -asemakaavan kaavamääräyksissä, vaikka tätä ei ole lisätty melumallinnuksiin. Kiimassuo-asemakaavaan liittyen kaupunki toteaa seuraavaa: Kiimassuo-asemakaava laadittiin Kiimassuo osayleiskaavan pohjalta määräyksiä tarkentaen. Selvityksien tulokset on otettu huomioon kaavaa laadittaessa rajoittavina määräyksinä, joita on noudatettava. Kaavamääräyksissä on huomioitu ympäröivän asutuksen turvaaminen. Kiimassuon toiminnat ovat luonteeltaan sellaisia, että asutuksen ja toiminnan väliin on osoitettu suojavihervyöhyke, jolle ei ole tarkoituksenmukaista osoittaa minkäänlaista asutusta. Jos rakennuslupia myönnetään asemakaavaa noudattaen, asutukselle syntyvät haitalliset vaikutukset eivät voi ylittyä. Rakennusluvan yhteydessä on osoitettava, etteivät vaikutukset ylity ja että laitokset asettuvat kaavan mukaisiin rajoihin. Ympäristölupia myönnettäessä on otettava huomioon asemakaavan rajoitukset. Tuulivoima ei voi levittää pienhiukkasia ympäristöön, koska Kiimassuo-asemakaavassa pienhiukkasten leviämiseen on esitetty EJT alueilla määräys: Alueen toiminnoista ei saa aiheutua asutukselle tai naapurille kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, johon pienhiukkasetkin on luettavissa. Yleismääräyksissä esitetään, että tuotteet, joista saattaa aiheutua haittaa tai vaaraa ympäristölle on prosessoitava sisätiloissa tai suojattuna ulkotiloissa. ELY-keskus arvioi yva-selvitysten riittävyyden kaavan yhteydessä. Hämeen ELY-keskuksella ei ole ollut lausunnoissaan huomautettavaa yva-selvityksistä. Näin ollen selvityksiä voidaan pitää riittävinä. Kiimassuo-asemakaavassa ja Kiimassuon tuulivoima -asemakaavassa oleva määräys kuuluu seuraavasti: Alueella oleva toiminta ei saa aiheuttaa Seveso II direktiivin mukaista suuronnettomuusriskiä - määräys, joka vaikuttaa vähintäänkin toimintojen sijoitteluun alueella Alueelle sijoittuva toimintaa on arvioitava kokonaisuutena, jotta voidaan arvioida että kaavan määräys täyttyy. Alueella on jo

5 nyt erilaisia toimintoja ja alueelle tulee uusia toimintoja, joita ei voi tietää mutta määräys rajaa syntyviä vaikutuksia.