HIRSIMÄENTIE 14 ASEMAKAAVAN MUUTOS

KAARINAN KAUPUNKI HIRSIMÄENTIE 14 ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS 23.10.2019 KAARINAN KAUPUNKI KAUPUNKIKEHITYSPALVELUT 2019

2 HIRSIMÄENTIE 14 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KAAVASELOSTUS 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Hirsimäentie 14 asemakaavan muutos, A23019 Asemakaavalla muutetaan Kaarinan Piikkiön kirkonkylä, 23. kaupunginosan, osaa korttelista 23019 sekä liikenne-, katu- ja puistoalueita. Asemakaavan muutoksella muodostuu Kaarinan Piikkiön kirkonkylän, 23. kaupunginosan, osa korttelia 23019 sekä katu-, suojaviher- ja puistoalueita. Eveliina Eteläkoski, Kaarinan kaupunki / kaavoitus PL 12, 20781 KAARINA 1.2 Kaava-alueen sijainti 1.3 Kaavan tarkoitus Asemakaavan muutos on tullut vireille 10.4.2019. Suunnittelualueena on Hirsimäentie 14 sekä sen itäpuolella oleva puisto. Suunnittelualuetta rajaavat likimääräisesti koillisessa Kehätie, kaakossa Koulutien jatkeena oleva kevyen liikenteen väylä, lounaassa Hirsimäentien jatkeena oleva kevyen liikenteen väylä ja luoteessa pientalokiinteistö. Maanomistajat (Mikko Salomaa ja Tea Paronen) ovat anoneet noin 1000 m2 suuruisen lisämaan liittämistä omakotitalotonttiinsa ja lisärakennusoikeutta talousrakennuksille noin 200 m2. 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. tilastolomake 2. ote maakuntakaavasta 3. ote ajantasakaavasta 4. ote vesihuoltokartasta 5. osallistumis- ja arviointisuunnitelma 6. hyväksytty kaavaluonnos 7. ote alueen katusuunnitelmasta Muut kaavatyöhön vaikuttaneet taustatiedot ja selvitykset: - Kaarinan päätieverkon meluselvitys, Akukon Oy, 2014 - Piikkiön kulttuuriympäristö, kotiseutukirja, Viri Teppo-Pärnä ja Seppo Pärnä, 1999 3 LÄHTOKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen olosuhteista 3.1.1 Nykytilanne ja yleiskuvaus

3 3.1.2 Luonnonympäristö Suunnittelualueena on Hirsimäentien päässä sijaitseva rakennettu pientalokiinteistö sekä puistoalue. Puistoalue on lähes avointa entistä peltoa. Eteläosassa kasvaa muutamia puita. Suunnittelualue on entistä peltoa sekä pihapiiriä, jossa muutamia puita. Alueella ei ole inventoituja luontokohteita. Tarkemman luontoselvityksen tekeminen ei ole tarpeellista. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Väestö ja yhdyskuntarakenne Suunnittelualue on melko väljästi rakennettua aluetta, ja se liittyy Piikkiön keskustaajamaan. Suunnittelualueen eteläpuolella sijaitsee koulu- ja vanhuspalveluiden rakennuksia. Kehätien pohjoispuolella on erillispientaloista koostuva, useiden vuosikymmenien aikana rakentunut Makarlan asuinalue. Suunnittelualueen viereisen koulukeskuksen pohjois- ja länsipuolella sijaitsee lisää pientaloasutusta. Makarlantien eteläpuolella on muutamia kevyen teollisuuden halli- ja myymälärakennuksia. Suunnittelualueesta 500 metrin säteellä asuu noin 300 asukasta. Rakennettu kulttuuriympäristö, muinaismuistot Palvelut ja työpaikat Virkistys Suunnittelualueella ei ole suojeltavia rakennuksia tai muinaismuistoja. Suunnittelualueen lähiympäristö ovat on merkittävää palveluiden ja työpaikkojen aluetta. Suunnittelualueen itäpuolella sijaitsevat Piikkiön liikuntahalli ja urheilukenttä, joka täydentää liikuntahallin tarjoamia liikuntapalveluita. Suunnittelualueen vieressä, Koulutien länsipuolella sijaitsee Piikkiön yhtenäiskoulu, jossa on opetusta 1-9 vuosiluokilla. Suunnittelualueesta länteen, Makarlantien ja Hepojoentien kulmauksessa sijaitsee Tieniityn päiväkoti, jonka toimintaan sisältyy päivähoidon lisäksi esiopetusta sekä integroitu erityisryhmä. Päiväkodin viereisellä kiinteistöllä sijaitsee Piikkiön Vanhustenkotisäätiön palvelukeskus. Makarlantien eteläpuolella sijaitsee moottoriajoneuvojen huoltoon, metallien työstöön, eristeiden asennukseen, sekä rauta- ja rakennusalan vähittäiskauppaan erikoistuneita yrityksiä. Lähimmät päivittäistavarakaupat sijaitsevat kilometrin päässä suunnittelualueelta lounaaseen. Suunnittelualueen puisto ei ole varsinaisessa virkistyskäytössä vaan on lähinnä tien vierustalle sijoittuvaa joutomaata. Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsee lähivirkistysalueena toimiva kookas Huttalanmäki, joka on lähes kokonaan luonnontilassa. Huttalanmäen ja liikuntahallin välissä sijaitsee urheilukenttä. Liikuntahallin länsipuolella on pienempiä puisto- ja lähivirkistysalueita, jotka yhdistyvät viereiseen, pientaloaluetta halkovaan Salvelanpuistoon. Kyseinen puisto on luonnontilaan saatettava puisto siten, että leikkikentät sekä alueeseen soveltuvat laitteet ja rakennelmat sallitaan alueella. Makarlantien eteläpuoleiset peltoalueet on merkitty kaavaan maatalousalueena.

4 Liikenne Suunnittelualue sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien varrella Piikkiön keskustan läheisyydessä. Alueelta on lyhyet kulkuyhteydet Makarlantietä pitkin valtakunnalliselle päätieverkostolle Turun kehätielle sekä maantielle 110. Kehätieltä on edelleen liittymä Turku-Helsinki moottoritielle. Makarlantietä pitkin kulkee joukkoliikenteen yhteys Paimioon sekä Kaarinan kautta Turun keskustaan. Arkisin vuoroväli vaihtelee ajankohdan mukaan keskimäärin yhdestä kolmeen vuoroa tunnissa. Lauantaisin ja pyhäpäivisin vuorot kulkevat harvemmin. Varsinais-Suomen ELY-keskus on Salvelan asemakaavan kaavaluonnoksesta annetussa mielipiteessä todennut, että ohikulkutien tilavaraus on historiallisista syistä turhan laaja. LT-aluetta on kavennettu Salvelan kaavaehdotuksessa ja Hirsimäentie 14 asemakaavan muutoksessa nykyiseen tiealueen kiinteistörajaan. Muu osa ohikulkutien LT-varauksesta tarkistetaan Makarlan asemakaavan muutoksen ja Salvelan asemakaavan muutoksen yhteydessä. Liikuntahallin ja urheilukentän pysäköintialueelle kuljetaan liikuntahallin pohjoispuolelta, kaavassa kevyen liikenteen väyläksi osoitettua tietä pitkin. Ajoväylän kaavamerkintä korjataan osittain tämän asemakaavatyön ja laajemmin Salvelan asemakaavan muutoksen yhteydessä. 3.1.4 Yhdyskuntatekniikka 3.1.5 Ympäristöhäiriöt 3.1.6 Maanomistus 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Maakuntakaava Suunnittelualueen läheisyydessä on valmiiksi rakennettu yhdyskuntatekniikan verkosto. Kaarinan kaupungin vesihuoltoverkosto sijaitsee puistoalueen eteläosassa. Johdot eivät sijoitu asemakaavan mukaiselle rasitealueelle. Lisäksi alueen eteläosassa on Carunan ilmajohto. Sen maakaapelointi on ajankohtaista muutaman vuoden kuluessa. Alueella ei ole pilaantuneita tai pilaantuneiksi epäiltyjä maa-alueita. Kaarinan päätieverkon meluselvitykseen (Akukon Oy, 2014) mukaan suunnittelualueen koillisreuna on Kehätien melualuetta. Melualue ulottuu noin 75 metrin etäisyydelle tien keskilinjasta. Hirsimäentie 14 on yksityisomistuksessa. Muu osa suunnittelualueesta on Kaarinan kaupungin omistamaa aluetta. Turun kaupunkiseudun maakuntakaavassa (hyv. 2004) ja taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavassa (hyv. 2018) alue on taajamatoimintojen aluetta (A). - Valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät asumisen ja muiden taajamatoimintojen alueet. Sisältää asuinalueiden lisäksi paikallisia palvelukeskuksia, työpaikka-alueita ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia pienehköjä teollisuusalueita sekä seututeitä pienempiä liikenneväyliä, lähivirkistysalueita sekä erityisalueita.

5 Lisäksi alue on kaupunkikehittämisen kohdealuetta: Suunnittelumääräys: Yhdyskuntarakennetta tulee tiivistää ja rakentamistehokkuutta lisätä. Rakenteen tiivistämisen tulee olla ympäristön laatua kehittävää. (liitekartta) 3.2.2 Turun kaupunkiseudun rakennemalli 3.2.3 Yleiskaava 3.2.4 Asemakaava 3.2.5 Rakennusjärjestys Suunnittelualue sijaitsee reilun kahden kilometrin päässä Turun kaupunkiseudun rakennemallin länsireunasta. Rakennemallin raportissa todetaan, että Piikkiön keskusta on ydinkaupunkialueen lähialueen keskus, joka kasvaa edullisen sijaintinsa vuoksi. Piikkiön aluekeskuksen on arvioitu kasvavan vuoteen 2035 mennessä noin 1 500 asukkaalla. Alueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Piikkiön taajaman osayleiskaavan laatiminen on vireillä. Kaavatyön osallistumis- ja arviointisuunnitelma on laadittu ja seuraavaksi laaditaan tavoitteet. Suunnittelualueella on voimassa Koulukeskuksen alueen rakennuskaava ja rakennuskaavan muutos (v. 1984) ja Keskustan pohjoisosa (Salvela) rakennuskaava (v. 1975). Niissä alue on istutettavaa puistoa (VP) ja Omakotirakennusten ja muiden enintään kahden perheen talojen korttelialuetta (AO-1). Puisto (VP). Alue rakennetaan puistomaisesti. Puistoalueen eteläosassa on johtoa varten varattu alueen osa sekä vaara-alueen rajaus. Omakotirakennusten ja muiden enintään kahden perheen talojen korttelialue (AO-1): - Rakennusoikeus / rakennuspaikka 300 m². - Erillistä ullakkohuoneistoa ei sallita. Autopaikkoja vähintään 2 / asunto. - Rakennus ei ratkaisutavoiltaan (kattotyyppi-, kulma-, väritys-, materiaali jne.) saa poiketa räikeästi korttelin muusta pientaloasutuksesta. Rakennuspaikat aidataan. Aidattaessa aitatyyppien tulee kortteleittain ainakin katusivulla olla samanlainen. - Naapurirajaan kiinni rakennettaessa tämä seinä aukoton (yläikkunat 1,8 m lattiasta sallitaan). - Liikennealueitten varsialueilla on melun puoleiset ulkoseinä-, ovi- ja ikkunarakenteet oltava sellaiset ettei liikennemelun aiheuttama äänentaso asuinhuoneissa ylitä 35 db (A). - Rakentamatta jäävät rakennuspaikan osat on pidettävä huolitellussa kunnossa ja istutettava rakennuslautakunnan määräyksestä. (liitekartta) Kaarinan kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.7.2019. 3.2.6 Tonttijako ja -rekisteri 3.2.7 Pohjakartta Suunnittelualue on kiinteistörekisterissä.

6 Kaarinan kaupungin kiinteistö- ja paikkatietolaitos päivittää pohjakarttaa asemakaavojen laatimisen tai uudisrakentamisen yhteydessä. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Suunnittelun käynnistäminen ja vireille tulo Kaarinan kaupunginhallitus on tehnyt kaavoituspäätöksen kevään 2019 kaavoitusohjelman hyväksymisen yhteydessä 4.2.2019 25. Asemakaavaa koskeva osallistumisja arviointisuunnitelma on hyväksytty kaupunkikehityslautakunnassa 27.3.2019 40. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on esitetty yhteenveto kaavatyön tavoitteista, vaiheista ja osallisista. Kaavan vireille tulosta on ilmoitettu Kaarina-lehdessä 10.4.2019. 4.2 Osallistuminen ja kaavatyön vaiheet Asemakaavan vireille tulon yhteydessä on osallisille ilmoitettu kaavatyön käynnistymisestä kirjeitse. Kirje on sisältänyt kuulutuksen vireille tulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman. Kaarina-lehden kuulutuksessa on lisäksi esitetty mahdollisuus ilmoittautua osalliseksi asemakaavatyöhön. Asemakaavan osallisia ovat: Suunnittelualueen ja sen lähiympäristön maanomistajat ja maanvuokralaiset, käyttäjät, asukkaat ja yritykset Kaupungin toimialat: rakennusvalvonta, ympäristönsuojelu, infrapalvelut, vesihuoltolaitos, sivistyspalvelut, palvelupiste Valtion viranomaiset: Varsinais-Suomen ELY-keskus Muut yhteisöt: Varsinais-Suomen pelastuslaitos, Caruna Oy Ne, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa. Kaavan idealuonnoksesta pyydettiin kaupungin toimialojen kommentit. Rakennusvalvonta esitti seuraavia huomautuksia: - Liikennemelumerkintä tonttien pohjoissivuilta ja itäsivulta puuttuu - VL-alueella oleva puistomuuntamo, kaavamerkintä - Lupakuvista (7/72) tarkastetut asuinrakennuksen alat; k-ala 206 m2 / kok.ala 321 (kellaria 115) m2 / huoneistoala 180 m2 / tilavuus 840 m3. Autokatoksesta ei ole kuvia, mutta löytyy sopimus naapurin kanssa; on katos, ei seiniä (eli 0 m2 / 0 m3). Edellä mainitut pinta-alat ovat ristiriidassa rekisterissä olevien tietojen kanssa. Rakennusvalvonnan kommentin perusteella kaavaan lisättiin puistomuuntamon merkintä. Liikennemelualue ei ulotu päätieverkon liikennemeluselvityksen mukaan tonteille asti, joten tontteja ei tarvitse suojata liikennemelulta. Kaupunkikehityslautakunta hyväksyi kaavaluonnoksen 8.5.2019 67. Kaavaluonnos oli nähtävillä 5.6.-19.6.2019. Kaavaluonnoksen nähtävillä olosta kuulutettiin Kaarinalehdessä 5.6.2019. Osallisille lähetettiin kuulutus ja kaavaluonnos kirjeitse. Kaava oli nähtävillä Kaarinan virastotalolla (Oskarinkatu 4), kaavoituksen ilmoitustaululla sekä internetissä. Kaavasta ei saapunut mielipiteitä. Yhdyskuntatekniikan osasto pyysi tarkentamaan kaavaan liikuntahallin ja urheilukentän ajoyhteyksiä sekä suunniteltuja uusia kevyen liikenteen väyliä. Koulutien loppupää merkittiin asemakaavaan katuna ja katualueelle varattiin tilaa uudelle kevyen liikenteen väylälle.

7 Maanomistaja esitti kaavaehdotusta valmisteltaessa, että Kehätien varresta liitettäisiin lisää maata tonttiin. Kyseinen alue on päätieverkoston liikennemeluselvityksen mukaan melualuetta. Kaavaluonnoksen mukaisella ratkaisulla melualue on merkitty suojaviheralueeksi (EV). Suurinpiirtein tasalevyinen EV-alue mahdollistaa mahdolliset Kehätien kehittämistoimenpiteet tulevaisuudessa (esim. meluvalli). Kaavaluonnoksen mukaista EV-aluetta ei siten liitetä osaksi tonttia. 4.3 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot Kaavasta ei laadittu vaihtoehtoisia luonnoksia. 4.4 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset 4.5 Sopimukset Kaavatyön vaiheet: - kaavatyön käynnistäminen käynnistämispäätös kaavoitusohjelman hyväksymisen yhteydessä KHA 4.2.2019 25 osallistumis- ja arviointisuunnitelman hyväksyminen KAUKEH 27.3.2019 40 - kaavaluonnos KAUKEH 8.5.2019 67 kaavaluonnos oli nähtävillä 5.6-19.6.2019. Kaavasta ei saapunut mielipiteitä - kaavaehdotus Kaavaehdotus KAUKEH 23.10.2019 kaavaehdotus asetetaan maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 :n mukaisesti julkisesti nähtäville kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot ympäristölautakunnalta, tekniseltä lautakunnalta, terveystarkastajalta, Caruna Oy:ltä, paikkatietopäälliköltä, maankäyttöinsinööriltä, Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta ja Varsinais-Suomen ELY-keskukselta - Asemakaavamuutoksen hyväksyminen Julkisen nähtävillä olon ja lausuntojen saapumisen jälkeen Kaarinan kaupunkikehityslautakunta hyväksyy asemakaavan. Asemakaavan hyväksymispäätöksestä on mahdollisuus valittaa Turun hallinto-oikeuteen 30 vuorokauden kuluessa pöytäkirjan tultua nähtäville. Asemakaavatyön aikana maanomistajan kanssa laaditaan esisopimus tonttimaaksi kaavoitettavan alueen kaupasta. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Suhde muihin maankäytön suunnitelmiin ja strategioihin Rakentamisen määrä ja rakennukset SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA OSALLISTEN TAVOITTEET yhdyskuntatekniikka, rakennusvalvonta, ympäristönsuojelu, maanomistajat ja lähialueen asukkaat, muut osalliset Kaavamuutosanomus Kaavatyön tavoitteena on liittää noin 1000 m2 suuruinen alue puistoalueesta osaksi omakotitalotonttia. Kaavatyön laajuus huomioiden kaavamuutoksen tavoite ei ole ristiriidassa maakuntakaavan ja rakennemallin kanssa. Tavoiteltu rakennusoikeuden lisäys on noin 200 m2 talousrakennuksille. Kaavan sisältö laaditaan siten, että tontille ei voi muodostaa uutta raken-

8 Liikenneverkko, kadut, kevyt liikenne, joukkoliikenne, liikenneturvallisuus Yhdyskuntatekniset verkostot, vesihuolto Virkistysalueet, puistojen rakentaminen, ulkoilureitit Rakennussuojelu Luonto ja luonnonsuojelu Ympäristöhäiriöt nuspaikkaa. Kaavamuutos ei edellytä muutoksia nykyiseen katuverkkoon. Kaavamuutos ei estä Kehätien parantamistoimenpiteitä. Asemakaavaan korjataan kevyen liikenteen yhteydet toteutuneen tilanteen mukaiseksi. Kaavatyö ei edellytä muutoksia vesihuoltoverkostoon eikä verkoston lisärakentamistarvetta. Asemakaavaan korjataan verkostojen sijainti toteutuneen tilanteen mukaiseksi. Alueella sijaitseva ilmajohto korvataan lähivuosina maakaapeloinnilla sähkönsiirtoyhtiön (Caruna Oy) toimesta. Maanomistajan kanssa laadittavaan esisopimukseen kirjataan, että kunta ei vastaa mahdollisista johtojen siirtokustannuksista. Aluetta ei ole rakennettu puistoksi, vaan se on tienvarressa sijaitsevaa entistä peltoa tai joutomaata. Asemakaavan muutoksella ei ole vaikutusta lähialueen varsinaisiin virkistysalueisiin kuten Huttalanmäkeen. Alueelle ei kohdistu rakennetun ympäristön suojelutavoitteita. Alueelle ei kohdistu luonnonympäristön suojelutarpeita. Kehätien varsi on tarkoituksenmukaista kaavoittaa puiston sijaan suojaviheralueeksi. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Mitoitus 5.2 Aluevaraukset 5.2.1 Korttelialueet Hirsimäentie 14 asemakaavan muutoksen laajuus on noin 7755 m2. käyttötarkoitus pinta-ala rakennusoikeus asuntoja asukkaita AO 2041 m2 500 k-m2 n. 1 2 kpl noin 2-5 hlö VP 2115 m2 - - - EV 2063 m2 - - - kadut, kevyen liikenteen väylät 1536 m2 - - - Alueen asuntomäärä ja asukasmäärä eivät muutu, sillä AO-tontti on jo rakennettu. Erillispientalojen korttelialue, AO Kortteli 2019 tontti 5 Rakennusoikeus on 300 + a/t 200. Suurin sallittu kerrosluku on I. Autopaikkoja on rakennettava 2 ap / asunto. Tontille rakentaa enintään kaksi asuntoa. Asuntojen tulee sijaita samassa rakennuksessa. Rakennettaessa 4m lähemmäs naapurin tontin rajaa ei rajan puoleisessa seinässä saa olla ikkunoita alle 160 cm:n korkeudella lattiatasosta. Korttelialueiden osat, joita ei käytetä rakentamiseen tai piha- ja liikennealueiksi, tulee kunnostaa ja hoitaa istutettuina. Korttelin 23019 tontin 5 tonttijako on sitova. Tontin lounaiskulmaa viistää vesihuollon rasitealue. 5.2.2 Muut alueet Puistot (VP) Kaavaan merkitylle puistoalueelle sijoittuu rakennusala puistomuuntamolle sekä vesihuollon rasitealue.

9 Suojaviheralue, EV Kehätien varsi on suojaviheraluetta. Kadut ja kevyen liikenteen väylät Koulutietä jatketaan liikuntahallin luoteispuolella. Katualueen tilavarauksessa varaudutaan kevyen liikenteen väylän rakentamiseen sen varteen. Hirsimäentien ja Koulutien välinen kevyen liikenteen väylä merkitään kaavaan toteutuneen tilanteen mukaisesti. 5.3 Kaavan vaikutukset 5.3.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Suunnittelualue sijaitsee maakuntakaavan mukaisella kaupunkikehittämisen kohdealueella, jossa yhdyskuntarakennetta tulee tiivistää ja rakentamistehokkuutta lisätä. Vaikka alue jää Turun seudun kaupunkimallin ulkopuolelle, on rakennemallin raportissa todettu Piikkiön keskustan olevan ydinkaupunkialueen lähialueen keskus, jonka arvioidaan kasvavan vuoteen 2035 mennessä noin 1 500 asukkaalla. Piikkiön keskustaajaman maankäytön tiivistämisellä turvataan mm. palveluiden säilymistä. Tämä asemakaavan muutos ei juuri lisää väestöä, sillä kaavaan sisältyvä omakotitalotontti on jo rakennettu. Kaavalla ei siten ole vaikutusta yhdyskuntarakenteen kehittymiseen. 5.3.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavaan sisältyvä omakotitalotontti on jo rakennettu. Kaava-alueella ei ole erityisiä rakennetun ympäristön suojeluarvoja. Kaavalla ei ole vaikutusta lähiympäristön rakennussuojelukohteisiin (Salvelan kartanon alue). 5.3.3 Vaikutukset liikenteeseen Asemakaava on laadittu toteutuneen nykytilanteen perusteella eikä sillä ole merkittäviä vaikutuksia liikenteeseen. 5.3.4 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Alueella ei ole erityisiä luonnonympäristön arvoja. Asemakaavan muutos ei lisää väestömäärää alueella, eikä siten vaikuta myöskään lähiympäristön luontokohteisiin (Huttalanmäki). 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaava noudattaa hyvin pitkälle nykyistä jo toteutunutta tilannetta. Alueelle tulee laatia tonttijako. Alueelle on suunniteltu kevyen liikenteen yhteyksien kohentamistoimenpiteitä. Pasi Aromäki kaupunginarkkitehti Eveliina Eteläkoski toimistoarkkitehti

Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 202 Kaarina Täyttämispvm 14.10.2019 Kaavan nimi Hirsimäentie 14 asemakaavan muutos Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm 10.04.2019 Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus A23019 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 0,7755 500 0,06 0,1916 200 A yhteensä 0,2041 26,3 500 0,24 0,1008 200 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 0,2115 27,3-0,1827 R yhteensä L yhteensä 0,1536 19,8 0,0672 E yhteensä 0,2063 26,6 0 0,2063 S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 0,7755 500 0,06 0,1916 200 A yhteensä 0,2041 26,3 500 0,24 0,1008 200 AO 0,2041 100,0 500 0,24 0,1008 200 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 0,2115 27,3-0,1827 VP 0,2115 100,0-0,1827 R yhteensä L yhteensä 0,1536 19,8 0,0672 Kev.liik.kadut 0,0570 37,1 0,0282 LT 0,0966 62,9 0,0390 E yhteensä 0,2063 26,6 0 0,2063 EV 0,2063 100,0 0 0,2063 S yhteensä M yhteensä W yhteensä

DA: 1 HIRSIMÄENTIE 14 ASEMAKAAVAN MUUTOS (A23019) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään kaavatyön kuluessa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sisältyy myöhemmin laadittavaan kaavaselostukseen soveltuvin osin. Suunnittelualue Suunnittelualueena on Hirsimäentie 14 sekä sen itäpuolella oleva puisto. Suunnittelualuetta rajaavat likimääräisesti koillisessa Kehätie, kaakossa Koulutien jatkeena oleva kevyen liikenteen väylä, lounaassa Hirsimäentien jatkeena oleva kevyen liikenteen väylä ja luoteessa pientalokiinteistö. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 6000 m2. kaava-alueen likimääräinen sijainti Maanomistus ja kaavoitusaloite Maanomistajat (Mikko Salomaa ja Tea Paronen) ovat anoneet noin 1000 m2 suuruisen lisämaan liittämistä omakotitalotonttiinsa ja lisärakennusoikeutta talousrakennuksille noin 200 m2. Sopimukset Asemakaavatyön aikana maanomistajan kanssa laaditaan esisopimus tonttimaaksi kaavoitettavan alueen kaupasta. Nykytilanne ja alueen kuvaus Suunnittelualueena on Hirsimäentien päässä sijaitseva rakennettu pientalokiinteistö sekä puistoalue. Puistoalue on lähes avointa entistä peltoa. Eteläosassa kasvaa muutamia puita. KAAVOITUSTILANNE Maakuntakaava Turun kaupunkiseudun maakuntakaavassa (hyv. 2004) ja taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavassa (hyv. 2018) alue on taajamatoimintojen aluetta (A). - Valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät asumisen ja muiden taajamatoimintojen alueet. Sisältää asuinalueiden lisäksi paikallisia palvelukeskuksia, työpaikka-alueita ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia pienehköjä teollisuusalueita sekä seututeitä pienempiä liikenneväyliä, lähivirkistysalueita sekä erityisalueita. Lisäksi alue on kaupunkikehittämisen kohdealuetta: Suunnittelumääräys: Yhdyskuntarakennetta tulee tiivistää ja rakentamistehokkuutta lisätä. Rakenteen tiivistämisen tulee olla ympäristön laatua kehittävää.

DA: 2 SUUNNITTELUALUE Yleiskaava Alueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Piikkiön taajaman osayleiskaavan laatiminen on vireillä. Kaavatyön osallistumis- ja arviointisuunnitelma on laadittu ja seuraavaksi laaditaan tavoitteet. Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa Koulukeskuksen alueen rakennuskaava ja rakennuskaavan muutos (v. 1984) ja Keskustan pohjoisosa (Salvela) rakennuskaava (v. 1975). Niissä alue on istutettavaa puistoa (VP) ja Omakotirakennusten ja muiden enintään kahden perheen talojen korttelialuetta (AO-1). Puisto (VP). Alue rakennetaan puistomaisesti. Puistoalueen eteläosassa on johtoa varten varattu alueen osa sekä vaara-alueen rajaus. Omakotirakennusten ja muiden enintään kahden perheen talojen korttelialue (AO-1): - Rakennusoikeus / rakennuspaikka 300 m². - Erillistä ullakkohuoneistoa ei sallita. Autopaikkoja vähintään 2 / asunto. - Rakennus ei ratkaisutavoiltaan (kattotyyppi-, kulma-, väritys-, materiaali jne.) saa poiketa räikeästi korttelin muusta pientaloasutuksesta. Rakennuspaikat aidataan. Aidattaessa aitatyyppien tulee kortteleittain ainakin katusivulla olla samanlainen. - Naapurirajaan kiinni rakennettaessa tämä seinä aukoton (yläikkunat 1,8 m lattiasta sallitaan). - Liikennealueitten varsialueilla on melun puoleiset ulkoseinä-, ovi- ja ikkunarakenteet oltava sellaiset ettei liikennemelun aiheuttama äänentaso asuinhuoneissa ylitä 35 db (A). - Rakentamatta jäävät rakennuspaikan osat on pidettävä huolitellussa kunnossa ja istutettava rakennuslautakunnan määräyksestä. SUUNNITTELUALUE

DA: 3 SELVITYS ALUEEN OLOSUHTEISTA Luonto ja luonnonympäristö Suunnittelualue on entistä peltoa sekä pihapiiriä, jossa muutamia puita. Alueella ei ole inventoituja luontokohteita. Tarkemman luontoselvityksen tekeminen ei ole tarpeellista. Rakennussuojelu, kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Suunnittelualueella ei ole suojeltavia rakennuksia tai muinaismuistoja. Ympäristöhäiriöt Alueella ei ole pilaantuneita tai pilaantuneiksi epäiltyjä maa-alueita. Kaarinan päätieverkon meluselvitykseen (Akukon Oy, 2014) mukaan suunnittelualueen koillisreuna on Kehätien melualuetta. Melualue ulottuu noin 75 metrin etäisyydelle tien keskilinjasta. Yhdyskuntatekniset verkostot Kaarinan kaupungin vesihuoltoverkosto sijaitsee puistoalueen eteläosassa. Johdot eivät sijoitu asemakaavan mukaiselle rasitealueelle. Lisäksi alueen eteläosassa on Carunan ilmajohto. Sen maakaapelointi on ajankohtaista muutaman vuoden kuluessa. TAVOITTEET Kaavahankkeeseen vaikuttavia tietoja ja lähtökohtia on tärkeä saada osallisilta heti hankkeen alkuvaiheessa. Mielipiteen voi esittää sähköpostilla (kaavoitus@kaarina.fi) tai postittamalla liitteenä olevan lomakkeen. Kaavan valmistelija kokoaa saadusta palautteesta yhteenvedon alla olevaan taulukkoon. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA OSALLISTEN TAVOITTEET yhdyskuntatekniikka, rakennusvalvonta, ympäristönsuojelu, maanomistajat ja lähialueen asukkaat, muut osalliset Kaavamuutosanomus Kaavatyön tavoitteena on liittää noin 1000 m2 suuruinen alue Suhde muihin maankäytön suunnitelmiin ja strategioihin Rakentamisen määrä ja rakennukset Liikenneverkko, kadut, kevyt liikenne, joukkoliikenne, liikenneturvallisuus Yhdyskuntatekniset verkostot, vesihuolto Virkistysalueet, puistojen rakentaminen, ulkoilureitit Rakennussuojelu Luonto ja luonnonsuojelu Ympäristöhäiriöt puistoalueesta osaksi omakotitalotonttia. Kaavatyön laajuus huomioiden kaavamuutoksen tavoite ei ole ristiriidassa maakuntakaavan ja rakennemallin kanssa. Tavoiteltu rakennusoikeuden lisäys on noin 200 m2 talousrakennuksille. Kaavan sisältö laaditaan siten, että tontille ei voi muodostaa uutta rakennuspaikkaa. Kaavamuutos ei edellytä muutoksia nykyiseen katuverkkoon. Kaavamuutos ei estä Kehätien parantamistoimenpiteitä. Asemakaavaan korjataan kevyen liikenteen yhteydet toteutuneen tilanteen mukaiseksi. Kaavatyö ei edellytä muutoksia vesihuoltoverkostoon eikä verkoston lisärakentamistarvetta. Asemakaavaan korjataan verkostojen sijainti toteutuneen tilanteen mukaiseksi. Alueella sijaitseva ilmajohto korvataan lähivuosina maakaapeloinnilla sähkönsiirtoyhtiön (Caruna Oy) toimesta. Maanomistajan kanssa laadittavaan esisopimukseen kirjataan, että kunta ei vastaa mahdollisista johtojen siirtokustannuksista. Aluetta ei ole rakennettu puistoksi, vaan se on tienvarressa sijaitsevaa entistä peltoa tai joutomaata. Asemakaavan muutoksella ei ole vaikutusta lähialueen varsinaisiin virkistysalueisiin kuten Huttalanmäkeen. Alueelle ei kohdistu rakennetun ympäristön suojelutavoitteita. Alueelle ei kohdistu luonnonympäristön suojelutarpeita. Kehätien varsi on tarkoituksenmukaista kaavoittaa puiston sijaan suojaviheralueeksi. Kaavatyön yhteydessä tarvittavat lisäselvitykset Kaavatyön yhteydessä ei ole tarpeen laatia lisäselvityksiä.

DA: 4 Vaikutusten arviointi Kaavan laatimisen yhteydessä arvioidaan lyhyesti suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset kuten yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET JA OSALLISTUMISEN JÄRJESTÄMINEN Tiedottaminen ja osallistuminen Kaavan osallisia ovat kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida vaikutuksia ja lausua mielipiteensä kaavasta. Osallisia ovat: Suunnittelualueen ja sen lähiympäristön maanomistajat ja maanvuokralaiset, käyttäjät, asukkaat ja yritykset Kaupungin toimialat: rakennusvalvonta, ympäristönsuojelu, infrapalvelut, vesihuoltolaitos, sivistyspalvelut, palvelupiste Valtion viranomaiset: Varsinais-Suomen ELY-keskus Muut yhteisöt: Varsinais-Suomen pelastuslaitos, Caruna Oy Ne, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa. Osalliseksi on mahdollista ilmoittautua antamalla yhteystiedot kaavoitustoimeen (kaavoitus@kaarina.fi). Osallisille lähetetään kuulutuskirje kaavan vireilletulosta ja nähtävilläoloista. Pyydämme, että kiinteistönomistajat ja haltijat, isännöitsijät sekä kuolinpesän osakkaat tiedottavat muita osakkaita. Mielipiteitä voi ilmaista kaavan valmisteluvaiheessa puhelimitse, sähköpostitse, käymällä kaavoitustoimistossa tai lähettämällä postia. Kaavaehdotuksesta jätetyt muistutukset on tehtävä kirjallisesti. Yhteystiedot ovat tämän asiakirjan lopussa. Huomioittehan, että esitetyt mielipiteet ovat julkisia. Kaavan kuulutukset julkaistaan kaupungin virallisilla ilmoitustauluilla, internetissä, Kaarina-lehdessä ja Piikkiön kaavojen osalta Kunnallislehdessä. Kaavat ovat nähtävillä internetissä ja Kaarinan kaupunginvirastolla kaavoituksen ilmoitustaululla osoitteessa Oskarinkatu 4. Piikkiön alueen kaavat ovat lisäksi nähtävillä kirjaston palvelupisteessä osoitteessa Hadvalantie 9. Luottamuselinten esityslistat ja pöytäkirjat löytyvät Kaarinan kaupungin internet-sivuilta. Aloitusvaihe ja vireille tulo kaavoituspäätös kaavoitusohjelman hyväksymisen yhteydessä osallistumis- ja arviointisuunnitelman hyväksyminen kaupunkikehityslautakunnassa asemakaava tulee vireille Kaarina-lehden kuulutuksella Varsinais-Suomen ELY-keskukselle ilmoitettiin kaavatyön käynnistymisestä. osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä lomake mielipiteiden ilmaisemiseen lähetetään osallisille. Valmisteluvaihe valmistellaan kaavaluonnos, jonka kaupunkikehityslautakunta hyväksyy (pvm) kaavaluonnoksen nähtävilläolosta (30 vrk) kuulutetaan Kaarina-lehdessä ja Kunnallislehdessä sekä osallisille lähetettävällä kirjeellä. Kaavaluonnoksesta voi antaa palautetta kirjallisesti tai suullisesti. Ehdotusvaihe hyväksytyn luonnoksen perusteella neuvotellaan kaupungin toimialojen kanssa valmistellaan kaavaehdotus, jonka hyväksyy kaupunkikehityslautakunta. kaavaehdotuksen julkisesta nähtävilläolosta (30 vrk) kuulutetaan Kaarina-lehdessä ja Kunnallislehdessä sekä osallisille lähetettävällä kirjeellä. Kaavaehdotuksesta voi jättää kirjallisia muistutuksia kaupunkikehityslautakunnalle osoitettuna, PL 12, 20781 Kaarina. lausunnot: ympäristölautakunnalta, tekniseltä lautakunnalta, terveystarkastajalta, Caruna Oy:ltä, paikkatietopäälliköltä, maankäyttöinsinööriltä ja Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta

DA: 5 Hyväksymisvaihe esisopimus maanomistajan kanssa kaupasta. kaavan hyväksyy kaupunkikehityslautakunta. päätöksestä ilmoitetaan Varsinais-Suomen ELY-keskukselle sekä niille, jotka ovat sitä nähtävilläolon aikana pyytäneet kaupunkikehityslautakunnan päätöksestä on mahdollisuus tehdä valitus 30 päivän kuluessa Turun hallinto-oikeuteen. kaavan voimaantulosta ilmoitetaan Kaarina-lehden kuulutuksella. Arvioitu aikataulu kevät 2019 kesä 2019 syksy 2019 loppuvuosi 2019 kaavoituspäätös, OAS (kaukeh), kaava vireille kaavaluonnos (kaukeh) kaavaehdotus (kaukeh) hyväksyminen (kaukeh) voimaantulo YHTEYSTIEDOT Kaavan valmistelija: kaupunkikehityspalvelut, kaavoitus Eveliina Eteläkoski Oskarinkatu 4, II krs toimistoarkkitehti PL 12, 20781 Kaarina puh. 02-558 4809 etunimi.sukunimi@kaarina.fi Tapaamisajat kannattaa sopia etukäteen. Kaavoista on tietoja myös Kaarinan kaupungin kotisivulla www.kaarina.fi/kaavoitus, josta löytyy myös kunkin vireillä olevan kaavan asiakirjat. Kaarinassa 27.3.2019 kaupunginarkkitehti Pasi Aromäki Liitteet: lomake mielipiteen esittämiseen

DA: 6 Mielipide kaavan valmistelusta Kaavan tunnistetiedot: HIRSIMÄENTIE 14 ASEMAKAAVAN MUUTOS (A23019) Mielipidelomake pyydetään lähettämään 25.4.2019 mennessä osoitteeseen Kaarinan kaupunki / Kaavoitus, PL 12, 20781 Kaarina tai sähköpostilla kaavoitus@kaarina.fi. Mielipidettä voi tarvittaessa jatkaa erilliselle paperille ja liittää siihen selventäviä kuvia ja karttoja Yhteystiedot: aika ja paikka: nimi (tekstaten): osoite: sähköpostiosoite/ puhelinnumero:

Liite 7