ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS

Kuopion kaupunki Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut Asemakaavoitus ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS 16-1-1, JÄNIKSENPOLKU 2 24.2.2012 VIREILLETULOSTA ILMOITETTU: 15.12.2010 HYVÄKSYMISKÄSITTELY: KAAVANLAATIJA: KAUPUNGINVALTUUSTO KUOPION KAUPUNKI, KAUPUNKIYMPÄRIS- TÖN SUUNNITTELUPALVELUT, ASEMAKAA- VOITUS 752

SISÄLTÖ: 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 2.2 Asemakaavan muutos 2.3 Asemakaavan muutoksen toteuttaminen 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus 3.1.4 Maanomistus 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1. Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan muutoksen suunnittelun tarve 4.2 Suunnittelun käynnistyminen ja sitä koskevat päätökset 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset 4.3.2 Vireilletulo 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt 4.3.4 Viranomaisyhteistyö 4.4 Asemakaavan muutoksen tavoitteet 4.5 Asemakaavan muutosratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.5.2 Asemakaavaratkaisun valinta ja perustelut 5 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS 5.1 Asemakaavan muutoksen rakenne 5.1.1 Mitoitus 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet 5.3.2 Muut alueet 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön 5.4.2 Vaikutukset ilmastoon, luontoon ja luonnonympäristöön 5.4.3 Muut vaikutukset 5.5 Ympäristön häiriötekijät 5.8 Kaavatalous 6 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus

LIITTEET 1/1 1/2 Asemakaavan muutoksen seurantalomake 2/1 Asemakaavan muutoskartta 2/2 2/4 Asemakaavamerkinnät ja -määräykset 3.1-3.4 Havainneaineisto / Rakentamistapaohje (rto) 4 Ote ajantasa-asemakaavasta ja poistettava asemakaava 5 Meluselvitys 6 Valmisteluvaiheen lausunnot ja mielipiteet vastineineen 7 Valmisteluvaiheen vaihtoehdot

16-1-1, JÄNIKSENPOLKU 2 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 16-1-1, JÄNIKSENPOLKU 2 1 Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 22.2.2012 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavan muutos koskee: Asemakaavan muutoksella ja sitovalla tonttijaolla muodostuu: Kuopion kaupungin 16. kaupunginosan (Kettulanlahti) korttelin 1 tonttia 1 sekä katu- ja puistoaluetta Kuopion kaupungin 16. kaupunginosan (Kettulanlahti) korttelin 1 tontit 2 6 sekä katualuetta. 17. kaupunginosan (Rahusenkangas) katualuetta. Alueen sijainti: Suunnittelualue (tontti 16-1-1) sijaitsee Kettulanlahdessa, Pihlajanharjuntien ja Jäniksenpolun kulmauksessa. KUVA 1. SIJAINTIKARTTA Kaavatunnus: 752 Kaavan tarkoitus: Asemakaavan muutostyössä selvitetään kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialueen (tontti 16-1-1) muuttamista asuinkorttelialueeksi.

16-1-1, JÄNIKSENPOLKU 2 2 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kuopion ev.lut. seurakuntayhtymä on hakenut asemakaavan muutosta suullisesti syksyllä 2008 ja toimittanut kirjallisen hakemuksen 16.11.2010. Kaavatyö on sisältynyt vuosien 2010, 2011 ja 2012 kaavoitusohjelmiin ja kaavoituskatsauksiin. Kaavan vireilletuloaineisto esiteltiin tekniselle lautakunnalle tiedoksi 8.12.2010 ja virelletulosta tiedotettiin 15.12.2010. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS, 30.11.2010) sisältyi vireilletuloaineistoon, joka oli julkisesti nähtävänä 16.12.2010 14.1.2011 teknisen viraston asiakaspalvelussa ja Internetissä. Valmisteluaineisto esiteltiin kaupunkirakennelautakunnalle tiedoksi 13.4.2011. Kaavatyön valmisteilla olosta tiedotettiin 23.4.2011 ja valmisteluaineisto sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma olivat MRL 62 :n ja MRA 30 :n mukaisesti nähtävänä 26.4 27.5.2011. 2.2 Asemakaavan muutos Asemakaavan muutostyössä selvitetään kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialueen (tontti 16-1-1) muuttamista asuinkorttelialueeksi. 2.3 Asemakaavan muutoksen toteuttaminen Asemakaavan muutoksen mahdollistama rakentaminen alkanee heti, kun se on kaavatilanteen puolesta mahdollista. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus KUVA 2. OLEVA TILANNE

16-1-1, JÄNIKSENPOLKU 2 3 Tontti on vajaasti rakennettu. Tontilla on vuonna 1986 valmistunut seurakuntakoti (247 k-m 2 ) ja siihen liittyvät pysäköintialueet. Rakentamattomilla tontin osilla on runsas puusto. Tontti rajoittuu kaakossa Jäniksenpolkuun ja sen toisella puolella oleviin omakotitalotontteihin. Etelässä tontti rajoittuu Pihlajanharjuntiehen. Muilta osin tontti rajoittuu runsaspuustoiseen puistoalueeseen. 3.1.4 Maanomistus Tontin ja sillä olevan rakennuksen omistaa Kuopion ev.lut. seurakuntayhtymä. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava: Ympäristöministeriö on 3.7.2008 vahvistanut Kuopion seudun maakuntakaavan. Maakuntakaavassa suunnittelualue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi (A-merkintä). Yleiskaava, yleiskaavalliset selvitykset: Kaupunginvaltuusto on 11.12.2000 hyväksynyt keskeisen kaupunkialueen yleiskaavan. Se tuli voimaan oikeusvaikutteisena kaupunginhallituksen päätöksellä 13.8.2001. Siinä kaavan muutosalue on merkitty julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi (PY) ja sitä ympäröivät virkistysalue (V) ja pientalovaltainen asuntoalue (AP). KUVA 3. OTE KESKEISEN KAUPUNKIALUEEN YLEISKAAVASTA

16-1-1, JÄNIKSENPOLKU 2 4 Asemakaava: Muutosalueella ja sen lähialueella on voimassa Ympäristöministeriön 8.6.1995 vahvistama asemakaava, jossa ko. tontti on merkitty kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialueeksi (YK). Tontin rakennusoikeudeksi on merkitty tehokkuusluku e=0.50 (2669 k-m 2 ) ja kerrosluvuksi II. Tontilla sallittujen asuntojen enimmäismäärä on kaksi. Autopaikkavaatimuksena on 1 ap/100 m 2. Muutosalueeseen sisältyy tontin kaakkoispuolinen Jäniksenpolun katualue ja vähäinen kaistale sen ja rautatien välistä puistoaluetta (VP). KUVA 4. OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA Ote ajantasa-asemakaavasta ja poistettava asemakaava on selostuksen liitteenä 4. Ohjelmat ja tavoitteet: Tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009 ja ne sisältävät muun muassa toimivaan aluerakenteeseen sekä eheytyvään yhdyskuntara-

16-1-1, JÄNIKSENPOLKU 2 5 kenteeseen ja elinympäristön laatuun liittyviä erityistavoitteita. Kuopion ilmastopoliittinen ohjelma 2009 2020 on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 6.4.2009 otettavaksi aktiiviseen käyttöön kaikessa valmistelussa. Rakennusjärjestys: Kuopion kaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 21.1.2008 ja se on tullut voimaan 3.3.2008. Tonttijako ja -rekisteri: Tontti 16-1-1 on merkitty kiinteistörekisteriin 3.11.1972 ja sen pinta-ala on 5338 m 2. Kaavan muutosalueeseen kuuluvat katualueet on merkitty kiinteistörekisteriin 28.2.1986 (Rahusenkankaan kadut / Kettulanlahden kadut). Kaavan muutosalueeseen kuuluvat puistoalue on merkitty kiinteistörekisteriin 14.9.1981 (Rahusenkankaan puistot). Pohjakartta: Suunnittelualueen pohjakartta on kaavoitusmittausasetuksen (1284 / 99) mukainen. Rakennuskiellot: Alueella ei ole voimassa rakennuskieltoa. Suojelupäätökset: Alueeseen ei kohdistu suojelupäätöksiä. Melu: Laaditun meluselvityksen (liite 5) mukaisesti kaavaehdotuksen Pihlajaharjuntien puoleisilla tonteilla 2 ja 3 laskennallisen ja vaadittavan sisämelun suurin erotus on päivällä ja yöllä 20 db. 4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan muutoksen suunnittelun tarve Asemakaavan muutokseen on ryhdytty Kuopion ev.lut. seurakuntayhtymä aloitteesta, joka on jättänyt kirjallisen kaavamuutoshakemuksen 16.11.2010. Kuopion ev.lut. seurakuntayhtymän mukaan korttelissa sijaitsevan Kettulan seurakuntakodin käyttö seurakunnan tilaisuuksissa on ollut viime aikoina vähäistä ja tontin muuttamisesta asuinkäyttöön on oltu kiinnostuneita. Seurakunnan tilaisuudet pidetään nykyisin pääasiassa Pyhän Johanneksen kirkossa ja seurakuntasalissa sekä Männistön vanhassa kirkossa.

16-1-1, JÄNIKSENPOLKU 2 6 4.2 Suunnittelun käynnistyminen ja sitä koskevat päätökset Kaavatyö on sisältynyt vuosien 2010, 2011 ja 2012 kaavoitusohjelmiin ja kaavoituskatsauksiin. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Osallisia ovat kaavanmuutoksen hakija, ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue, Kettulanlahden asukastoimikunta, Rahusenkankaan asukasyhdistys, lähialueen asukkaat (naapurit / kiinteistönomistajat), DNA Oy, Kuopion Energia, Kuopion Vesi ja kaupungin viranomaiset. 4.3.2 Vireilletulo Kaavan vireilletuloaineisto esiteltiin tekniselle lautakunnalle tiedoksi 8.12.2010 ja vireilletulosta tiedotettiin 15.12.2010. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS, 30.11.2010) sisältyi vireilletuloaineistoon, joka oli julkisesti nähtävänä 16.12.2010 14.1.2011 teknisen viraston asiakaspalvelussa ja Internetissä. Osallistumis- ja arviointi suunnitelma lähetettiin tiedoksi kunnallistekniselle osastolle, Kuopion Vedelle, Kuopion Energialle, mittausosastolle, rakennusvalvonnalle. asuntotoimelle, ympäristökeskukselle, Pohjois-Savon Pelastuslaitokselle, Pohjois-Savon ELY-keskuksen Ympäristö ja luonnonvarat vastuualueelle ja Dna Oy:lle, naapurikiinteistöille (17-8-21, 17-8-22, 17-8-23, 17-9-6, 17-11-2, 17-11-12, 17-11-3 ja 17-11-14) sekä Rahusenkankaan Asukasyhdistykselle ja Kettulanlahden Asukastoimikunnalle. Nähtävänäoloaikana jätettiin yksi alustava kannanotto (sisällytetty valmisteluvaiheen lausuntoihin ja mielipiteisiin, selostuksen liite 6). 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Valmisteluaineisto esiteltiin kaupunkirakennelautakunnalle tiedoksi 13.4.2011. Kaavatyön valmisteilla olosta tiedotettiin 23.4.2011 ja valmisteluaineisto sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma olivat MRL 62 :n ja MRA 30 :n mukaisesti nähtävänä 26.4 27.5.2011. Valmisteluaineistosta pyydettiin lausunnot asuntotoimelta, Kuopion Vedeltä, Kuopion Energialta, kunnallistekniseltä suunnittelulta, maaomaisuuden hallintapalveluilta, alueelliselta rakennusvalvonnalta, kaupunkikuvatyöryhmältä, talous- ja strategiapalvelulta, ympäristönsuojelulta, Pohjois-Savon pelastuslaitokselta ja naapurikiinteistöiltä (17-8-21, 17-8-22, 17-8-23, 17-9-6, 17-11-2, 17-11-12, 17-11-3 ja 17-11-14) sekä Rahusenkankaan Asukasyhdistykseltä ja Kettulanlahden Asukastoimikunnalta. Lisäksi valmisteluaineisto lähetettiin tiedoksi Pohjois-Savon ELY- keskukselle. Valmisteluaineistoa esiteltiin lausunnonantajille info- ja keskustelutilaisuudessa 10.5.2011. Valmisteluvaiheen lausunnot ja mielipiteet vastineineen ovat kaavaselostuksen liitteenä 6. 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Kaavatyön vireillä- ja valmisteillaolosta on tiedotettu ELY-keskuksen ympäristövastuualuetta ja kaava-aineistot on lähetetty heille tiedoksi. Kaavatyöstä ei ole ollut tarpeen pitää viranomaisneuvottelua.

4.4 Asemakaavan muutoksen tavoitteet 16-1-1, JÄNIKSENPOLKU 2 7 Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa käyttötarkoitukseltaan vanhentuneen kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialueen asemakaavaa ja tutkia ympäristöön soveltuvan asuinrakentamisen sijoittamista korttelialueelle. 4.5 Asemakaavan muutoksen vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Valmisteluvaiheen havaintoaineiston on laatinut Pöyry Finland Oy. Valmisteluaineisto sisältää seuraavat kaksi vaihtoehtoa: KUVA 5 VAIHTOEHTO 1, OMAKOTITALOT KUVA 6, VAIHTOEHTO 2, RIVITALOT Valmisteluvaiheen vaihtoehdot ovat selostuksen liitteenä 7. Vaihtoehto 1, Omakotitalot: Korttelialueesta on muodostettu viisi omakotitalotonttia, joista yhdelle sijoittuu oleva seurakuntakoti. Seurakuntakodin tontti on kooltaan 1313 m 2 ja muut tontit 1027 m 2, 1012 m 2, 994 m 2 ja 993 m 2. Uudet I ½- kerroksiset omakotitalot (250 k-m 2 ) on sijoitettu tonttien keskiosaan, samaan linjaan olevan seurakuntakodin kanssa. Erilliset talousrakennukset / autotallit (70 k-m 2 ) on sijoitettu tontin kadun puoleisille osille. Vaihtoehdon kokonaisrakennusoikeudeksi muodostuu 1600 k-m 2 ja tehokkuusluvuksi e=0.30. Vaihtoehto 2, Rivitalot: Korttelialueesta on muodostettu kaksi omakotitalotonttia ja yksi rivitalotontti. Seurakuntakodille on muodostettu omakotitalotontti ja toinen omakotitalotontti sijoittuu sen Pihlajaharjuntien puoleiselle tontin osalle. Omakotitalotontit ovat Vaihtoehto 1 mukaiset. Muilta osin korttelialue on rivitalotonttia (2999 m 2 ), jolle on sijoitettu kaksi IIkerroksista rivitaloa (yhteensä 8 asuntoa ja 760 k-m 2 ), jotka sijoittuvat tontin keskiosaan, samaan linjaan olevan seurakuntakodin kanssa. Leikki- ja oleskelualueet sijoittuvat rakennusten suojaan, tontin takaosaan. Pysäköintialue ja autotalli / talousrakennus (200 k-m 2 ) sijoittuvat Jäniksenpolun puoleiselle tontin osalle siten, että autotalli / talousrakennus on sijoitettu kiinni kadun puoleiseen tontin rajaan. Vaihtoehdon kokonaisrakennusoikeudeksi muodostuu 1600 k-m 2 ja tehokkuusluvuksi e=0.30.

16-1-1, JÄNIKSENPOLKU 2 8 Vaikutukset: Molemmissa vaihtoehdoissa käytetään rakennusoikeutta vähemmän kuin voimassa oleva asemakaava mukaisessa ratkaisussa. Molempien vaihtoehtojen käytettyrakennusoikeus on yhteensä 1600 k-m 2 ja tehokkuusluku e= 0.30. Voimassa oleva asemakaava mahdollistaisi rakentaa 2669 k-m 2, tehokkuusluku e=0.50. Näin ollen vaihtoehtojen mukainen rakentaminen johtaa väljempään rakentamistapaan. Myös autopaikkojen osalta vaihtoehdot ovat autopaikkamääriltään pienempiä (Vaihtoehto 1, Omakotitalot 10 ap ja Vaihtoehto 2, Rivitalot 16 ap) kuin voimassa olevan asemakaavan mukainen ratkaisu (1ap/100m 2 =27ap ). Vaikka rakennusoikeus onkin molemmissa asuntorakentamisvaihtoehdoissa voimassa olevaa asemakaavaa pienempi, tarjoaa asemakaavan muutos käyttötarkoituksen osalta alueen käytön tehostamiseen ja on siten kaavatalouden, kestävän kehityksen periaatteiden ja eheyttävän yhdyskuntarakentamisen osalta valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukainen. Lisärakentaminen, sekä voimassa olevan asemakaavan että vaihtoehtojen mukainen muuttaa naapureiden olosuhteita nykytilanteeseen nähden, varsinkin Jäniksenpolun toisella puolella olevien omakotitalojen osalta. Rakentaminen muuttaa koko korttelialueen rakennetuksi ympäristöksi, muokaten maastoa ja poistaen melkein kokonaisuudessaan olevan puuston. Olevaa puustoa on mahdollista säilyttää vähäisessä määrin rakennusalojen ulkopuolisilla tontin osilla. Alueen ottaminen normaaliin asuntokäyttöön (5 tai 10 asuntoa) lisää jonkin verran Jäniksenpolun ajoneuvoliikennettä nykytilanteeseen nähden. 4.5.2 Asemakaavaratkaisun valinta ja perustelut Asemakaavaratkaisussa on päädytty alueen luonteeseen ja ympäristön rakentamistapaan parhaiten soveltuvaan omakotitalo-vaihtoehtoon. 5 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS 5.1 Asemakaavan muutoksen rakenne Asemakaavan muutosehdotus on laadittu omakotitalo-vaihtoehdon pohjalta. Erillisten pientalojen korttelialue muodostuu olevasta YK- korttelialueesta. Pihlajaharjuntien ja Jäniksenpolun katualuevarauksiin on tehty vähäisiä laajennuksia (yht. 176 m 2 ). 5.1.1 Mitoitus Asemakaavan muutosalueen pinta-ala on 7 481 m 2, josta katualueita on 2 186 m 2. Muodostetun AO- korttelialueen (16-1) pinta-ala on 5 295 m 2 ja kaavaehdotuksen mukainen yhteenlaskettu rakennusoikeus 1 650 k-m 2 (e=0.31). Korttelialueesta on muodostettu 5 omakotitalotonttia, joista yhdelle sijoittuu oleva rakennus. Muodostettujen tonttien keskikoko on 1 059 m 2, vaihdellen välillä 1 234 m 2 1 005 m 2. Uusien tonttien 2, 4, 5 ja 6 rakennusoikeudeksi on merkitty numeerisesti asuinrakennuksen rakennusalalle 250 k-m 2 ja talousrakennuksen rakennusalalle 70 k-m 2 (yhteensä 320 k-m 2 ). Olevan rakennuksen tontilla 3 asuinrakennuksen rakennusoikeudeksi on merkitty olevan tilanteen mukaisesti 300 k-m 2. Lisäksi tontille on mahdollista rakentaa 70 k- m 2 suuruinen talousrakennus.

16-1-1, JÄNIKSENPOLKU 2 9 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavaratkaisulla pyritään muodostamaan mahdollisimman hyvin alueen luonteeseen ja ympäristön rakentamistapaan sopeutuva täydennysrakennusalue. Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen on turvattu kaavamääräyksin, jotka on selostettu kohdassa 5.3.1. Kellarikerrosta sekä rakennuksen korkeutta säätelevillä määräyksillä sekä rakennusalojen tarkoilla sijoituksilla on turvattu se, että rakentamisessa otetaan huomioon rinnemaasto ja ympäröivän alueen oleva rakennuskanta. 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet Asemakaavan muutoskartta merkintöjen selityksineen on liitteenä 2/1-2/4. Asemakaan muutosehdotuksen havainneaineisto / rakentamistapaohje (liitteet 3.1 3.4) on laadittu kaupunkiympäristön suunnittelupalvelujen asemakaavoituksessa. Asemakaavan muutoksella ja sitovalla tonttijaolla on muodostettu 16. kaupunginosan (Kettulanlahti) korttelin 1 tontit 2 6, jotka on merkitty erillispientalojen korttelialueeksi (AO). Korttelialueella on merkintä (tyk 15 %), jonka mukaan 15 % sallitusta kerrosalasta asuinrakennusten osalta saadaan käyttää ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomiksi työja liiketiloiksi. Autopaikka vaatimukseksi on merkitty 2 ap/as. Tontit 16 1-2 ja -6: Tonttien asuinrakennusten rakennusalat on sijoitettu tonttien takaosalle noin 17 metrin etäisyydelle Jäniksenpolun puoleisesta tontin rajasta. Rakennusalat ovat neljän metrin etäisyydelle naapuritonttien rajoista ja kiinni tonttien taka- ja yleisten alueiden puoleisissa rajoissa. Talousrakennuksen rakennusalat (tontti 2 8 m x 11m ja tontti 6 11m x 10m) on sijoitettu tonttien asuinrakennusten rakennusalan ja Jäniksenpolun puoleisen rajan väliselle alueelle siten, että talousrakennusten rakennusalat ovat kiinni asuinrakennusten rakennusaloissa sekä kahden metrin etäisyydellä tonttien koillisrajasta ja noin 6 m:n etäisyydellä tonttien Jäniksenpolun puoleisesta rajasta. Kunkin tontin rakennusoikeudeksi on merkitty numeerisesti asuinrakennuksen rakennusalalle 250 k-m 2 ja talousrakennuksen rakennusalalle 70 k-m 2 (yhteensä 320 k-m 2 ). Kerrosluvuksi tonteilla on merkitty 2/3kI. Tontin 6 asuinrakennuksen rakennusalan Pihlajaharjuntien ja Jäniksenpolun puoleisilla rajoilla on merkintä (35 db), joka osoittaa rakennusalan sivun, jonka puoleisten rakennuksen ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään 35 dba. Tontti 16-1-3: Tontin asuinrakennuksen rakennusala, joka käsittää olevan rakennuksen, on sijoitettu tontin takaosalle noin 17 metrin etäisyydelle Jäniksenpolun puoleisesta tontin rajasta. Rakennusala on neljän metrin etäisyydelle naapuritonttien rajoista ja kiinni tontin takarajassa. Talousrakennuksen rakennusala (8m x 11m) on sijoitettu tontin asuinrakennuksen rakennusalan ja Jäniksenpolun puoleisen rajan väliselle alueelle siten, että talousrakennuksen rakennusala on kiinni asuinrakennuksen rakennusalassa sekä kahden metrin etäisyydellä tontin koillisrajasta ja noin 6 m:n etäisyydellä tontin Jäniksenpolun puoleisesta rajasta. Tontin rakennusoikeudeksi on merkitty numeerisesti asuinrakennuksen rakennusalalle 300 k-m 2 ja talousrakennuksen rakennusalalle 70 k- m 2 (yhteensä 370 k-m 2 ). Kerrosluvuksi tonteilla on merkitty I. Tontin 6 asuinrakennuk-

16-1-1, JÄNIKSENPOLKU 2 10 sen rakennusalan Pihlajaharjuntien ja Jäniksenpolun puoleisilla rajoilla on merkintä (35 db), joka osoittaa rakennusalan sivun, jonka puoleisten rakennuksen ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään 35 dba. Tontit 16 1-4 ja -5: Tonttien asuinrakennusten rakennusalat on sijoitettu tonttien takaosalle noin 17 metrin etäisyydelle Jäniksenpolun puoleisesta tontin rajasta. Rakennusalat ovat neljän metrin etäisyydelle naapuritonttien rajoista ja kiinni tonttien takarajoissa. Talousrakennuksen rakennusalat on sijoitettu tonttien asuinrakennusten rakennusalan ja Jäniksenpolun puoleisen rajan väliselle alueelle siten, että talousrakennusten rakennusalat (8m x 11m) ovat kiinni asuinrakennusten rakennusaloissa sekä kahden metrin etäisyydellä tonttien koillisrajasta ja noin 6 m:n etäisyydellä tonttien Jäniksenpolun puoleisesta rajasta. Kunkin tontin rakennusoikeudeksi on merkitty numeerisesti asuinrakennuksen rakennusalalle 250 k-m 2 ja talousrakennuksen rakennusalalle 70 k-m 2 (yhteensä 320 k-m 2 ). Kerrosluvuksi tonteilla on merkitty I. 5.3.2 Muut alueet Katualueet: Katualuevarauksiin on tehty vähäisiä laajennuksia (yht. 176 m 2 ) Kaava-alueeseen kuuluvan Jäniksenpolun katualueen osan ajoneuvoliikenteelle sallittua aluetta ja aluevarausta on laajennettu kadun koillispäässä. Ratkaisulla on mahdollistettu ajoyhteyden järjestäminen tontille 6 sekä kääntöpaikan ja kolmen yleiseen käyttöön tarkoitetun pysäköintipaikan rakentaminen. Pihlajaharjuntien katualuevarausta on laajennettu korttelin 16-1 kohdalla jalkakäytävän rakentamisen mahdollistamiseksi. 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Valitussa omakotitalo-vaihtoehdossa käytetään rakennusoikeutta vähemmän kuin voimassa oleva asemakaava mukaisessa ratkaisussa. Omakotitalo-vaihtoehdon käytettyrakennusoikeus on yhteensä 1650 k-m 2 ja tehokkuusluku e= 0.31. Voimassa oleva asemakaava mahdollistaisi rakentaa 2669 k-m 2, tehokkuusluku e=0.50. Näin ollen omakotitalo-vaihtoehdon mukainen rakentaminen johtaa väljempään rakentamistapaan. Myös autopaikkojen osalta vaihtoehto on autopaikkamäärältään pienempi (10 ap) kuin voimassa olevan asemakaavan mukainen ratkaisu (1ap/100m 2 =27ap ). Vaikka rakennusoikeus on voimassa olevaa asemakaavaa pienempi, tarjoaa asemakaavan muutos käyttötarkoituksen osalta mahdollisuuden alueen käytön tehostamiseen ja on siten kaavatalouden, kestävän kehityksen periaatteiden ja eheyttävän yhdyskuntarakentamisen osalta valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukainen. Lisärakentaminen, sekä voimassa olevan asemakaavan että valitun vaihtoehdon mukainen, muuttaa naapureiden olosuhteita nykytilanteeseen nähden, varsinkin Jäniksenpolun toisella puolella olevien omakotitalojen osalta. Rakentaminen muuttaa koko korttelialueen rakennetuksi ympäristöksi, muokaten maastoa ja poistaen melkein kokonaisuudessaan olevan puuston. Olevaa puustoa on mahdollista säilyttää

16-1-1, JÄNIKSENPOLKU 2 11 vähäisessä määrin rakennusalojen ulkopuolisilla tontin osilla. Alueen ottaminen omakotitalokäyttöön(5 asuntoa) lisää jonkin verran Jäniksenpolun ajoneuvoliikennettä nykytilanteeseen nähden. Liikennemäärät ovat lopputilanteessakin niin pieniä, ettei liikenteen kasvu aiheuta alueelle kohtuutonta haittaa. Haittojen minimoimiseksi, kunnossapidon helpottamiseksi ja turvallisuuden lisäämiseksi Jäniksenpolku saneerataan samassa yhteydessä. Laaditun katusuunnitelman mukaisesti Jäniksenpolun uusien tonttien puolelle tulee jalkakäytävä ja ko. katuosuudella kielletään kadunvarsipysäköinti. Kadun koillispäähän tulee 3 pysäköintipaikkaa yleiseen käyttöön. 5.4.2 Vaikutukset ilmastoon, luontoon ja luonnonympäristöön Rakentaminen muuttaa koko korttelialueen rakennetuksi ympäristöksi, muokaten maastoa ja poistaen melkein kokonaisuudessaan olevan puuston. Olevaa puustoa on mahdollista säilyttää vähäisessä määrin rakennusalojen ulkopuolisilla tontin osilla. 5.4.3 Muut vaikutukset Kaavan muutoksella mahdollistetaan vajaasti rakennetun ja käyttötarkoitukseltaan vanhentuneen sekä olevan kunnallistekniikan piirissä olevan korttelialueen ottaminen asuinrakentamiskäyttöön. Pienelläkin asuntorakentamisella on merkitystä palvelujen säilymisedellytysten ja kunnallistekniikan hyötykäytön kannalta. Tältä osin omakotitalorakentaminen on kaavatalouden kannalta erittäin perusteltua ja on kestävän kehityksen periaatteiden ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaista. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Ympäristöön liittyviä seikkoja on selvitetty tarkemmin selostuksen kohdissa 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen ja 5.4.2 Vaikutukset ilmastoon, luontoon ja luonnonympäristöön. Valtioneuvoston asettamat ulkomelutason ohjearvot (päivällä <55 dba ja yöllä <45 dba) saavutetaan piha-alueilla vuoden 2020 liikenne-ennusteen mukaisella liikennemäärällä. Sisämelutason ohjearvot saavutetaan normaaleilla ikkuna- ja seinärakenteilla. 5.8 Kaavatalous Olevan rakenteen ja yhdyskuntateknisten verkostojen yhteyteen sijoittuva omakotitalorakentaminen on kaavataloudellisesti edullista. 6 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Kaavamerkinnän (rto) mukaan alueelle on laadittu rakentamistapaohje. Tonttien suunnittelua ja rakentamista sekä katurakentamista ohjaa kaavaselostuksen liitteenä oleva Havainneaineisto / Rakentamistapaohje (liitteet 3.1 3.4).

6.2 Toteuttaminen ja ajoitus 16-1-1, JÄNIKSENPOLKU 2 12 Asemakaavan muutoksen mahdollistama rakentaminen alkanee heti, kun se on kaavatilanteen puolesta mahdollista. Kuopiossa 24.2.2012 Martti Lätti asemakaavapäällikkö Jussi Partanen kaavoitusteknikko