KELJONKANKAAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2013-2014 Varhaiskasvatuspalvelut Keljonkankaan päiväkoti Särkäntie 14 40530 Jyväskylä www.jyvaskyla.fi
SISÄLLYS 1. KELJONKANKAAN ALUEEN PÄIVÄHOITOPALVELUT 3-4 2. PÄIVÄKODIN ARVOT, TULEVAISUUDEN VISIO, TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN PUNAINEN LANKA.5 2.1. Arvot...5 2.2. Tulevaisuuden visio...5 2.3. Toiminta-ajatus 5 2.4. Toiminnan punainen lanka...5 3. KASVATUSKUMPPANUUS..6 4. LAPSEN HYVÄ PÄIVÄHOIDON ALOITUS JA ARKI 6 5. LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA..7 6. LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA.8 7. TOIMINNAN TOTEUTUS 9 8. TOIMINNAN ARVIOINTI.9 9. VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ...10 10. VARHAINEN JA ERITYINEN TUKI PÄIVÄKODISSAMME 9 11. VASUPROSESSI.10 2
1. KELJONKANKAAN ALUEEN PÄIVÄHOITOPALVELUT Keljonkankaalla toimii kolme päiväkotia: Keljonkankaan päiväkoti os. Särkäntie 14 Neulaskankaan päiväkoti os. Pihkatie 3 Pikku Keljonkankaan päiväkoti os. Keljonkankaantie 52 Alueen kerhot toimivat Pikku Keljonkankaan päiväkodissa. Lisäksi Keljonkankaalla on tällä hetkellä 11 kunnallista perhepäivähoitajaa. Alueella toimii yksi yksityinen päiväkoti Kaijanlammella, sekä muutama yksityinen perhepäivähoitaja. Keljonkankaan päiväkodissa on seitsemän lapsiryhmää ja hoitopaikkoja on 130. Henkilökuntaa päiväkodissa on 21, lisäksi yksi päiväkodin varahenkilö ja keittiössä yksi ruokapalveluvastaava ja osa-aikainen ruokapalvelutyöntekijä. Päiväkodin siivouksesta huolehtii siivooja. Toiminnassa on mukana usein alan opiskelijoita ja harjoittelijoita. Pihlajanmarjat: 3-5-vuotiaat henkilökuntaa 2 lto ja 1 lh Katajanmarjat: 6-vuotiaat henkilökuntaa 2 lto, 1 lh + erityisavustaja Männynkävyt: 3-6-vuotiaat henkilökuntaa 1 elto, 1 lto ja 1 lh Tuomenmarjat: 6-vuotiaiden esiopetusryhmä aamupäivisin 13 hoitopaikkaa henkilökuntaa 1 lto Kuusenneulaset: 3-6-vuotiaat henkilökuntaa 2 lto ja 1 lh Hiirenkorvat: 3-6-vuotiaat henkilökuntaa 2 lto ja 1 lh Pajunkissat: 1-3-vuotiaiden ryhmä 12 hoitopaikkaa henkilökuntaa 1 lto, 2 lh + erityisavustaja Neulaskankaan päiväkodissa on 91 hoitopaikkaa neljässä lapsiryhmässä. Käpyset: 1-4-vuotiaat henkilökuntaa 1 lto + 2 lh Neulaset: 2-4-vuotiaat henkilökuntaa 2 lto ja 1 lh Peipot: 3-5- vuotiaat henkilökuntaa 2 lto + 1 lh Sirkut: 6-vuotiaiden esiopetusryhmä henkilökuntaa 2 lto + 1 lh 3
Pikku Keljonkankaan päiväkodissa on sisarusryhmä Muurahaiset, jossa on 28 hoitopaikkaa. Lapset ovat iältään 1-5-vuotiaita. Henkilökuntaa on kaksi lastentarhanopettajaa ja kaksi lastenhoitajaa. Lisäksi on ruokapalvelutyöntekijä ja siivooja. Pikku Keljonkankaalla toimivat myös avoimet varhaiskasvatuspalvelut. Kerhotoimintaa on kolmena päivänä viikossa, tiistaina, keskiviikkona ja torstaina. Kerhotoiminta on ohjattua, virikkeellistä toimintaa eri-ikäisille lapsille. Kerhossa toiminnan pääpaino on leikillä. Sen lisäksi lapset mm. askartelevat, retkeilevät, laulavat, piirtelevät ja satuilevat. Lapset ulkoilevat joko päiväkodin omassa pihassa tai lähimetsässä. Myös kerholaisille tehdään lapsen oma vasu. Kerhoon on mahdollista tutustua etukäteen ja vanhemmat voivat olla lapsen mukana seuraamassa kerhopäivää. Kerhossa on henkilökuntaa 1 lto ja 1 lh. Kerhoryhmät: Mansikat: 2-vuotiaiden kerho 8 kerhopaikkaa keskiviikkoisin klo 8.30-12.00 Auringot: 3-vuotiaiden kerho 20 kerhopaikkaa tiistaisin ja torstaisin klo 8.30-12.00 Mustikat: 4-5-vuotiaiden kerho 20 kerhopaikkaa tiistaisin ja torstaisin klo 12.30-16.00 Kaikille vanhemmille avoin perhekahvila on maanantaisin klo 9.00-11.30. Keljonkankaalla perhepäivähoidossa on tällä hetkellä 37 lasta. Perhepäivähoito on kodinomaista päivähoitoa joko hoitajan omassa kodissa tai sopimuksen mukaan hoitaja voi olla perheen kotona. Hoitajalla on yleensä neljä kokopäiväistä hoitolasta ja lisäksi voi olla yksi osapäiväinen esiopetusikäinen lapsi. Pienessä ryhmässä lapset saavat yksilöllistä hoitoa, jossa korostuvat perushoito ja leikki. Perhepäivähoitajat tekevät yhdessä vanhempien kanssa lapsen vasun joko hoitajan kotona tai perheen kodissa. Päivähoidon hyvä alku on tärkeää riippumatta siitä, missä lapsi aloittaa hoidon. Vanhempien toivotaan käyvän tutustumassa tulevaan hoitopaikkaan useamman kerran. Perhepäivähoitajat voivat käydä myös perheen kotona kotikäynnillä, jos perhe haluaa. Näillä tutustumiskäynneillä pyritään helpottamaan hoidon aloitusta. Perhepäivähoidon varahoito on järjestetty Pikku Keljonkankaalle. Myös toisten hoitajien vapaat hoitopaikat toimivat varahoitopaikkoina. Olisi suotavaa, että perheet kävisivät tutustumassa varahoitopaikkaan etukäteen. Alueellamme on kaksi kokopäiväistä perhepäivähoidon varahoitajaa, joista toinen työskentelee ensisijaisesti varahoitopisteessä. Varahoitajat käyvät myös hoitajien kotona, jotta he pääsevät käymään esim. lääkärissä. Perhepäivähoitajista on muodostettu kaksi tiimiä, jotka suunnittelevat toimintaa yhdessä. Tiimit käyttävät Neulaskankaan päiväkodin salia vuoroviikoin kerran viikossa lauluhetkien, jumppien tms. pitämiseen. Lisäksi osa hoitajista käy leikkimässä hoitolasten kanssa Pikku Keljonkankaalla silloin tällöin. Kerran kuukaudessa hoitajat kokoontuvat esimiehen johdolla yhteiseen iltaan, jossa pohditaan alaan liittyviä kysymyksiä ja käsitellään ajankohtaisia asioita. 4
2. PÄIVÄKODIN ARVOT, TULEVAISUUDEN VISIO, TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN PUNAINEN LANKA 2.1 ARVOT Työmme perustana on kunnioitus lapsia, perheitä ja työtovereita kohtaan. Pyrimme kohtelemaan kaikkia perheitä tasa-arvoisesti ja huomioimaan perheiden erilaiset kulttuuritaustat ja elämäntilanteet. Tuemme perheiden kasvatustyötä, mutta ensisijainen kasvatusvastuu on perheillä. 2.2. TULEVAISUUDEN VISIO Kasvatuskumppanuuden hengessä pyrimme luomaan lapsille turvallisen hoitopäivän. Tavoitteena on tukea lasten tasapainoista kasvua ja kehitystä, jossa opitaan arvostamaan toisia ihmisiä ja ympäristöä. 2.3. TOIMINTA-AJATUS Tarjoamme päivähoitoa turvallisessa kasvuympäristössä päiväkodissa ja perhepäivähoidossa, sekä esiopetusta ja kerhotoimintaa. Tavoitteena on lapsen päivähoidon hyvä aloitus ja arki. 2.4. TOIMINNAN PUNAINEN LANKA Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Vasu) ohjaa toimintamme suunnittelua, toteutusta ja arviointia. Pyrimme toimimaan pienryhmissä antaen aikaa ja tilaa leikille. Lapset harjoittelevat vuorovaikutustaitoja arjen tilanteissa. 5
3. KASVATUSKUMPPANUUS Perheiden kanssa tehtävä yhteistyö syntyy luottamuksesta - se luo perustan hyvälle kasvatuskumppanuudelle. Lapsen hyvän arjen onnistumiselle on tärkeää saada tietää vanhempien näkemys lapsesta. Jatkuvan vuoropuhelun avulla voimme löytää yhteisen näkemyksen ja päämäärän lapsen tarpeista. Perheiden kanssa käymme keskustelua mm. päivittäisissä kohtaamisissa, vasu-keskusteluissa, vanhempainilloissa ja reissuvihkojen välityksellä. Vanhemmille on tärkeää saada tietää, kuinka esimerkiksi lapsen päivä on sujunut. Perheille tiedotamme tapahtumista, retkistä yms. pääsääntöisesti sähköpostin välityksellä. 4. LAPSEN HYVÄ PÄIVÄHOIDON ALOITUS JA ARKI Luodaksemme lapselle mahdollisimman hyvän alun päivähoitoon siirtymiseen, perheillä on mahdollisuus tutustua lapsen hoitopaikkaan jo hyvissä ajoin ennen hoidon alkua. Aloituskeskustelut ennen hoidon alkua käydään mieluiten perheen kotona tai vaihtoehtoisesti perheen niin halutessa hoitopaikassa. Aloituskeskustelussa kuunnellaan perheiden toiveita ja tarpeita. Lapsen hoitopäivä voi olla alussa myös lyhyempi ja vanhemmat voivat olla lapsen mukana tarpeen mukaan. Tämä auttaa niin lasta kuin aikuistakin perehtymään päivähoidon arkeen. Perheiden kanssa tehdään sähköiset palvelusopimukset DaisyNetissä mahdollisimman pian hoidon aloittamisen jälkeen. Palvelusopimuksiin kirjataan vanhempien yhteystiedot, hoitoajat ja muut tarvittavat asiat. Perhepäivähoidossa olevien lasten vanhempien kanssa palvelusopimusta on tekemässä myös päiväkodin johtaja. Lapsen hyvälle arjelle perustan tarjoaa turvallinen ja luottamuksellinen hoitosuhde. Tämä näkyy esim. siinä, että lapsi viihtyy hoidossa, leikkii ja on tyytyväinen. Päivähoidossa lapsella on lupa näyttää tunteensa: ilo, suru, viha, pelko. Lasta autetaan käsittelemään erilaisia tunteita ja ohjataan niiden hallinnassa. Kiusaamisen ennalta ehkäisy on tärkeä osa kasvatustyötä. Kiusaamista ei hyväksytä ja siihen puututaan heti. Kiusaaminen voi ilmetä fyysisenä, sanallisena tai psyykkisenä. Fyysistä kiusaamista on esim. potkiminen, läpsiminen, töniminen, vaatteiden repiminen, kivien heittely. Sanallinen kiusaaminen voi olla nimittelyä, lällättämistä, selän takana puhumista, vaatteiden kommentointia. Psyykkinen kiusaaminen voi olla uhkailua, kiristämistä, ilveilyä, leikistä pois sulkemista, leikin sääntöjen muuttamista tms. Kaikki riidat ja konfliktit eivät ole kiusaamista. Mutta jos tilanteet toistuvat ja jatkuvat pitkään, siitä voi tulla kiusaamista. Kiusaamisessa on kyse vallasta, jossa toinen osapuoli ei kykene pitämään puoliaan esim. pienemmän kokonsa tai ikänsä vuoksi. Kiusaamisen huomaaminen edellyttää aikuisilta tarkkaa havainnointia. Aiheesta on syytä myös keskustella lasten kanssa. Pienryhmätoiminta mahdollistaa tarkemman lapsihavainnoinnin ja pienempi ryhmä vähentää muutenkin tilanteita, joissa kiusataan. Vasukeskusteluissa vanhempien kanssa on hyvä käsitellä myös kiusaamistilanteita. Avoin ja luottamuksellinen suhde auttaa asioiden selvittelyssä. Eri osapuolten (lapset, vanhemmat ja henkilökunta ) kuuleminen kiusaamistilanteissa auttaa selvittämään tilanteita. 6
Toimintamalli kiusaamistilanteisiin: 1. kiusaaminen havaitaan 2. paikalle saapunut aikuinen toimii tilanteen vaatimalla tavalla puuttuen kiusaamiseen joko sanallisesti tai eristämällä lapset toisistaan 3. tilanteen rauhoituttua aikuinen kertoo tapahtuneesta lasten ryhmien omille aikuisille 4. asiasta keskustellaan lasten ryhmien aikuisten kanssa 5. lasten rauhoituttua ryhmän aikuiset sekä kiusaamistilanteen havainnut aikuinen keskustelevat tapahtumasta kiusatun ja kiusaajan kanssa 6. kun tilanteesta on keskusteltu eri osapuolten kanssa, sovitaan uudesta tapaamisesta, jolloin tarkistetaan, onko tilanne todella muuttunut 7. ryhmän aikuiset päättävät jatkotoimista ja siitä missä vaiheessa ja kuinka asiasta puhutaan lasten vanhemmille ja sovitaan mahdollisista jatkotoimenpiteistä 8. kiusaamistilanne käsitellään työyhteisön kokouksessa 9. mikäli kiusaaminen puuttumisesta huolimatta jatkuu, sovitaan mitä jatkotoimia asia edellyttää 5. LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan sisältyvät keskeiset kehitysalueet, jotka ohjaavat toiminnan suunnittelua, toteutusta ja arviointia. Lapsen kehitystä seurataan yhteistyössä perheiden kanssa erityisesti seuraavilla osa-alueilla, jotka ovat lapsille ominaisia: * Liikkuminen: missä vaiheessa lapsi on liikunnallisessa kehityksessä * Leikki: mitä ja miten lapsi leikkii * Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen: miten lapsi kokee ympäröivän maailman * Tutkiminen: miten lapsi osoittaa kiinnostusta eri asioihin, kyselee Toiminnan suunnittelun pohjana käytämme lapsen vasua. Vasu-keskustelujen pohjalta vanhemmat ja henkilökunta yhdessä päivittävät tietoja lapsen kehityksestä. Ruokailuun, ulkoiluun, pukeutumiseen, päivälepoon jne. liittyvissä tilanteissa pyrimme huomioimaan lasten yksilöllisiä tarpeita. Esiopetuksessa kiinnitämme huomiota lapsen työskentelytaitoihin, ohjeitten mukaan ja ryhmässä toimimiseen, sekä pitkäjänteisyyteen. Lapsen vasuun kirjataan tuen tarpeet, joita voi ilmetä fyysisellä, tiedollisella, taidollisella, tunne-elämän tai sosiaalisen kehityksen alueella. Tuen tarpeet kartoitetaan vanhempien ja henkilökunnan tekemien havaintojen pohjalta. Tarvittaessa päiväkodin erityislastentarhanopettaja konsultoi ryhmiä ja otamme yhteyttä alan muihin asiantuntijoihin. Keljonkankaalla toimii moniammatillinen työryhmä, joka kokoontuu kerran syksyllä ja kerran keväällä. Työryhmän kokoonkutsujana toimii päiväkodin johtaja ja ryhmään kuuluvat kiertävä 7
erityislastentarhanopettaja, erityislastentarhanopettaja, lasten psykologi, koulupsykologi, koulukuraattori, kouluterveydenhoitaja, toimintaterapeutti, neuvolan terveydenhoitaja, puheterapeutti, sosiaalityöntekijä ja perhetyöntekijä. Ryhmä käsittelee alueen varhaiskasvatuksen asioita yleisellä tasolla. Lisäksi yhteistyötä tehdään seurakunnan, MLL:n, kirjaston, Nuori Suomi järjestön yms. kanssa. 6. LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Esiopetusta ohjaa valtakunnallinen esiopetussuunnitelman perusteet ja Jyväskylän kaupungin esiopetussuunnitelma. Esiopetus on osa varhaiskasvatuspedagogiikkaa ja toimii tiiviissä yhteistyössä muun varhaiskasvatuksen, sekä perusopetuksen kanssa. Esiopetuspäivä koostuu neljän tunnin esiopetuksesta ja esiopetusikäisille suunnatusta varhaiskasvatuksesta. Päiväkodissamme esiopetusta annetaan neljässä kokopäiväisessä ja yhdessä aamupäiväryhmässä. Esiopetuksessa päätavoitteena on lapsen hyvinvoinnin edistäminen, kokonaisvaltaisen kasvun ja kehityksen tukeminen, sekä oppimisvalmiuksien vahvistaminen. Toiminnallisina työtapoina ovat mm. lorut, sadut, draama, tutkiminen, laulaminen, soittaminen, kädentyöt, liikunta, retket, erilaiset työtehtävät ja työpajatyöskentely. Esiopetuksessa hyödynnämme ympäröivää luontoa monipuolisesti. Retket kuuluvat jokaviikkoiseen ohjelmaamme. Pienryhmätoiminta esiopetuksessa tukee mielestämme parhaiten lapsen kasvua, kehitystä ja oppimisvalmiuksia. Lasten osallisuutta vahvistamme huomioimalla heidän ideoitaan ja toiveitaan toiminnan suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Vanhempien kanssa teemme yhdessä esiopetuksen oppimissuunnitelman, joka pohjautuu vanhempien ja henkilökunnan lapsesta tekemiin havaintoihin. Turvataksemme lapsille hyvän ja turvallisen esiopetuksen myös kiusaamistilanteisiin puututaan heti. Toimintamalli kiusaamis- ja häirintätapauksiin on kuvattu kappaleessa 4 Lapsen hyvä päivähoidon aloitus ja arki. Lapsi voi esiopetuksessa saada yleistä, tehostettua tai erityistä tukea kasvun ja kehityksen vahvistamiseksi. Arjen toiminnassa yleinen tuki tarkoittaa jokaisen lapsen saamaa monipuolista esiopetusta. Jos lapsella on todettu tai todetaan jokin kasvuun tai oppimiseen liittyvä erityistarve, hänelle tarjotaan tehostettua tukea. Tukimuodot riippuvat erilaisista tuen tarpeista. Tehostettu tuki voi olla esim. tukiviittomia, ympäristön ja päiväjärjestyksen strukturointia. Niitä toteutetaan yhteistyössä mm. puheterapeutin, toimintaterapeutin tai psykologin kanssa. Jos tehostettu tuki ei riitä, tarjotaan erityistä tukea. Tämä edellyttää psykologin tai lääkärin arviointia. Keljonkankaalla toimimme yhteistyössä perheiden, koulupsykologin, oppilashuoltoryhmän ja koulun kanssa. Heti toimintavuoden alussa elokuussa pidämme eskareiden vanhemmille oman vanhempain illan. Lisäksi tammi-helmikuussa on koulun kanssa yhteinen vanhempainilta, jossa vanhemmat voivat kysellä koulun aloitukseen liittyvistä asioista. Päiväkodin esiopettajien lisäksi mukana illassa ovat koulun rehtori, erityisopettaja, sekä alkuopettajia. Jyväskylän kaupungissa on käytössä esiopetuksesta kouluun siirtymisen reittikartta. Siihen on linjattu koko toimintavuodelle käytänteitä koulun ja päiväkodin yhteistyölle. Keljonkankaalla on valittu yhdysopettaja sekä koulusta että päiväkodista, heidän tehtävänään on suunnitella yhteisiä tapaamisia. Syksyisin päiväkodin esiopetuksesta vastaavilla lastentarhanopettajilla on mahdollisuus kuulla, miten edellisen vuoden eskarit ovat päässeet kiinni koulutyöhön. 8
7. TOIMINNAN TOTEUTUS Toimintaa järjestetään mahdollisuuksien mukaan pienryhmissä. Tämä mahdollistaa lasten yksilöllisemmän huomioinnin ja ohjauksen. Pienryhmiä voidaan muodostaa eri tavoin, lasten kehityksen, iän, tuen tarpeiden ja ryhmän toimivuuden mukaan. Pienryhmän koko vaihtelee. Pienryhmiä ohjaavat ryhmän aikuiset vuorotellen. Myös lasten omia toiveita, ideoita ja kiinnostuksen kohteita huomioidaan suunnittelussa. Leikki ja leikinomaiset työtavat ovat läsnä päiväkodin arjessa. Leikki on lapsen tapa oppia uutta ja työstää asioita. Aikuiset järjestävät sekä ohjattua että vapaata leikkiä, tämä mahdollistaa vuorovaikutustaitojen harjoittelua ja kehittymistä. Tilojen uudenlaisella suunnittelulla ja käytöllä pyrimme tarjoamaan lapsille mahdollisuuden pitkäkestoiseen leikkiin. Esimerkiksi lasten ruokailu on järjestetty saliin ja siten lasten leikit ryhmä- ja lepohuoneissa voivat jatkua useammankin päivän. Varhaiskasvatuksessa vahvistamme erityisesti lasten vuorovaikutustaitoja sekä kielellisiä että motorisia taitoja. Toiminnan suunnittelussa eri sisällöt nivotaan yhteen esim. leikin, satujen tai liikunnan avulla, huomioiden paikallinen luonto ja vuodenajat. Ympäröivä luonto tarjoaa hyvät mahdollisuudet retkeilyyn, luonnon tutkimiseen ja luonnon materiaalin käyttöön. Luonnon ja ympäristön kunnioitus on mukana kaikessa arjen toiminnassa, ohjaamme lapsia esim. jätteiden lajitteluun. Päiväkodissamme kierrätetään materiaaleja ja hankinnat tehdään keskitetysti kestävän kehityksen periaatteella. 7. TOIMINNAN ARVIOINTI Toimintaa arvioidaan tiimien viikkopalavereissa ja suunnitteluiltapäivissä, sekä koko talon yhteisissä suunnittelupäivissä. Kerran viikossa pidettävissä talon yhteisissä palavereissa käydään myös keskustelua ajankohtaisista asioista ja käsitellään vanhemmilta tulleita palautteita. Perheiden kanssa toimintaa arvioidaan jokapäiväisissä kohtaamisissa ja vasukeskusteluissa. Vanhempien ja lasten avoin ja suora palaute on ensiarvoisen tärkeää ja osa toimintamme kehittämistä. Palvelutuoteperusteiseen toiminnan ja talouden ohjauksen järjestelmään ( Patu ) liittyy kolme asiakas- ja henkilöstökyselyä, yksi syksyllä ja kaksi keväällä. Vanhemmilta saadut palautteet käsittelemme yhdessä henkilökunnan kanssa ja hyödynnämme mahdollisuuksien mukaan toiminnassa. Toimintaa arvioimme ja kehitämme ottamalla huomioon lasten ja perheiden tarpeita. Tässä työssä käytämme hyödyksi viimeisimmän tutkimustiedon antamaa näkökulmaa. Kaupunki teettää määräajoin asiakastyytyväisyyskyselyjä ja päivähoidon asiakasraati kartoittaa perheiden tarpeita ja pohtii päivähoidon asioita yleisellä tasolla. Haasteena tällä hetkellä näemme lasten yksilöllisten tarpeiden huomioimisen arjessa. Ryhmäkoot ja henkilökuntaresurssi asettavat tietyt reunaehdot toiminnalle. Ryhmien väliseen yhteistyöhön toiminnan sisällöllisessä suunnittelussa ja toteuttamisessa on myös syytä panostaa enemmän. Samoin nivelvaiheen onnistuneet järjestelyt siirryttäessä päivähoidosta perusopetukseen vaativat vielä kehittämistä. 9
8. VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ Jokainen ryhmä pyrkii luomaan varhaiskasvatusympäristön, joka tukee juuri sen ryhmän lasten kasvua ja kehitystä. Tällä pyritään turvaamaan lasten mahdollisuus leikkiin, sekä myönteiseen vuorovaikutukseen ikätovereiden kanssa. Hyvin suunniteltu varhaiskasvatusympäristö aktivoi lapsia kokeilemaan, tutkimaan ja laajentamaan omaa kokemusmaailmaansa. Myös lasten omat ideat ovat tärkeitä. Toimiva ympäristö tarjoaa tilaisuuden leikkiin, musisointiin, kädentöihin, teatteriin, satuihin ja tarinoihin, sekä tutkimiseen. Hyvässä varhaiskasvatusympäristössä lapsella on myös mahdollisuus monipuoliseen liikuntaan niin sisällä kuin ulkona. Toimintavuoden aikana huomioimme vuodenajat ja juhlapyhät, joiden myötä opettelemme kulttuuriimme liittyviä perinteitä. Toiminnassa pyrimme huomioimaan myös eri kulttuuritaustaisten perheiden tarpeet. 9. VARHAINEN JA ERITYINEN TUKI PÄIVÄKODISSAMME Varhaiserityiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen yksilöllistä tukea ja lapsiryhmän toimintatapojen mukauttamista lasten tarpeiden mukaan. Lapsen tuen tarvetta ja tukitoimia arvioidaan yhdessä vanhempien kanssa. Toimimme yhteistyössä lasta koskevissa asioissa myös muiden asiantuntijoiden kanssa. Erityinen ja varhainen tuki perustuvat varhaiskasvatuksen hyvälle pedagogiselle perusosaamiselle. Kasvattajayhteisön jokaisen jäsenen tehtävänä on tuoda varhaiskasvatuksen erilaiset toimintatavat ja tukitoimet osaksi lapsen päivittäistä arkea. Nämä toimintatavat ovat lapsen kehitystä yleisesti tukevia ja kaikille lapsille hyödyllisiä. Päiväkodissamme on ryhmässä toimiva erityislastentarhanopettaja, jonka tehtävänä on tukea henkilökuntaa arjen työssä. Tarpeen mukaan hän järjestää lapsille pienryhmiä, joissa voidaan opetella erilaisia taitoja. Ryhmissä voidaan tukea esim. kielen kehitystä, motoriikkaa ja vuorovaikutustaitoja. Muuta kuin suomea äidinkielenään puhuville lapsille käytetään S 2 opetusmenetelmää kielen kehityksen tueksi. 10. VASUPROSESSI Päiväkodin oman yksikkövasun työstäminen aloitettiin syksyllä 2009, kun päiväkoti oli avattu elokuussa. Varhaiskasvatussuunnitelman tekemiseen osallistui koko henkilökunta. Myös vanhemmilta pyydettiin kommentteja vasun työstämisvaiheessa. Yhteisen työskentelyn jälkeen valitsimme vasu-työryhmän, johon kuului erityislastentarhanopettaja, kaksi lastentarhanopettajaa, sekä päiväkodin johtaja. Sen jälkeen päiväkodin vasua on päivitetty säännöllisesti ja tarpeen mukaan. Vanhemmilta ja henkilökunnalta saatuja palautteita hyödynnämme vasun päivittämisessä. Päiväkodin motto: Lapset kasvavat omaksi itsekseen yhdessä muiden kanssa Varhaiskasvatuspalvelut Keljonkankaan päiväkoti Särkäntie 14 40530 Jyväskylä 10
11