Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2012 Sivu 1 / 1 620/10.00.00/2012 Kaupunkisuunnittelulautakunta 20 1.2.2012 24 Matinkylän metroaseman lähialueiden kehittämislinjaukset (pöydälle 1.2.2012) Valmistelijat / lisätiedot: Sirpa Sivonen-Rauramo, puh. (09) 816 23771 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Asemakaavapäällikkö Ossi Keränen 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyy seuraavat Matinkylän metroaseman lähialueiden kehittämislinjaukset: 1.1 Kehittämisalueet Matinkylän keskustaa rakennetaan tehokkaasti huolehtien samalla riittävistä ja laadukkaista palveluista. Tavoitteena on asuntokortteleista saatavilla tuloilla mahdollistaa erityisesti uimahallin ja puistojen rakentaminen. Uuden rakennuskannan tulee täydentää ja monipuolistaa Matinkylän rakennettua ympäristöä ja asuntojen tyypistöä. Suomenlahdentien varren maankäyttöä tehostetaan asemakaavoissa olevan metron entisen pintavarauksen ja rakennuskannaltaan uusiutuvien tonttien kohdalla. Suomenlahdentiestä suunnitellaan osa kahden kaupunginosan yhdistävää urbaania katutilaa. Tynnyripuiston alueelle tutkitaan uimahallin sijoittamista, laadukasta ympäristön mittakaavan huomioivaa asumista, Länsiväylän varteen tehokasta työpaikka-aluetta ja puisto tärkeänä osana Matinkylän keskustaa. Gräsanlaakson ja Matinkartanontien ympäristö muodostaa portin Matinkylään, urbaanin johdatuksen meren rantaan, Matinkylän uimarannalle. Alueelle suunnitellaan asumista, julkisia palveluja ja työpaikkoja. Matinkylän urheilupuistoa parannetaan. 1.2 Työpaikat Tehostetaan Länsiväylän varren työpaikkarakentamista. Matinkylään ohjataan työpaikkarakentamista toteutumattomille työpaikkatonteille ja säilytetään mahdollisuuksia työpaikkojen rakentamiseen kaupunkirakenteen pitämiseksi monipuolisena. 1.3 Palvelut
Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2012 Sivu 2 / 2 Matinkylän Palvelutori tarjoaa Matinkylän metroaseman läheisyyteen sijoittuvat kaupungin järjestämät kaupunki- ja aluekeskustasoiset palvelut esteettömästi, taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävästi. Asemakaavoja tarkistetaan tarpeen mukaan mahdollistamaan palvelujen toteuttaminen tavoiteaikataulussa. Kalapuistoon sijoittuvan uimahallin vaihtoehtona selvitetään mahdollisuus toteuttaa uimahalli Markkinakadun eteläpäähän, välittömästi metrokeskuksen länsipuolelle, yhdistettynä metroasemaan läntisellä sisäänkäynnillä ja metrokeskukseen kävelysillalla. Näin uimahalli saadaan luontevasti liittymään metrokeskukseen ja Tynnyripuistoon. Matinkylän koulu sijoitetaan joko terveyskeskuksen tontille tai Suomenlahdentien länsipäähän. Paikka selvitetään tarkemmin ottaen huomioon väestön painopistealueiden kehitys näillä suunnilla. 1.4 Viherympäristö Matinkylän keskustan puistoja tarkastellaan kokonaisuutena ja niiden tavoitetila, verkoston rakenne ja ydinalueet määritellään. Määritellyn viheraluekokonaisuuden alueita ei oteta rakentamiseen. Maankäytön kehittäminen ei ole viheralueverkostolle uhka vaan mahdollisuus. Uusi rakentaminen parantaa viheralueiden hahmotettavuutta ja rajautumista ympäristöönsä sekä tarjoaa suojaa liikenteeltä. Viherrakentamisessa panostetaan laatuun ja kulutuskestävyyteen. Matinkylän keskustasta luodaan toimivat ja viihtyisät yhteydet laajemmille viheralueille Keskuspuistoon, meren rantaan, Finnoonlaaksoon ja Gräsanojan laaksoon. Asumishankkeissa panostetaan hyviin pihoihin ja niiden toteutuminen varmistetaan kaavamääräyksillä. 1.5 Liikenne Liikenteen toimivuus varmistetaan Matinkylän keskustassa liikennemäärien kasvaessa. Samalla kehitetään kävelijöiden ja pyöräilijöiden olosuhteita. Selvitetään uuden katuyhteyden tarvetta Länsiväylän poikki. Kehitetään kävely ja pyöräily -akselia metrokeskuksen länsipuolella siten, että syntyy sujuva ja hyvin hahmottuva reitti Matinkylästä Olariin Länsiväylän ali. Suunnitellaan itä-länsisuuntainen laatukäytävä -tasoinen pyörätie Finnoosta Suomenlahdentien suuntaisesti Matinkylään ja edelleen Helsingin suuntaan. Metrokeskuksen saavutettavuus kävellen, pyöräillen, ajoneuvoilla ja bussien liityntälinjoilla eri suunnista otetaan huomioon alueen asemakaavoituksessa. Kiirehditään Suomenlahdentien rakentamista, jotta liityntäliikenne Finnoon suunnasta toimii heti Matinkylän metroliikenteen alkaessa. Matinkylässä tulee varautua pikaraitiotieyhteyteen, joka kulkee Olarin ja Suurpellon kautta Keraan.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2012 Sivu 3 / 3 Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Lahden kannattamana, että 1) päätösehdotuksen kohdan 1.1. Kehittämisalueet - ensimmäinen kappale muutetaan kuulumaan: Matinkylän keskustaa rakennetaan kaupunkimaisen tehokkaasti huolehtien samalla alueen viihtyvyydestä sekä riittävistä ja laadukkaista palveluista. Tavoitteena on asuntokortteleista saatavilla tuloilla mahdollistaa erityisesti uimahallin ja puistojen rakentaminen. Uuden rakennuskannan tulee täydentää ja monipuolistaa Matinkylän rakennettua ympäristöä ja asuntojen tyypistöä - toinen kappale muutetaan kuulumaan: Suomenlahdentien varren maankäyttöä tehostetaan asemakaavoissa olevan metron entisen pintavarauksen ja rakennuskannaltaan uusiutuvien tonttien kohdalla. Suomenlahdentiestä suunnitellaan bulevardi, jota reunustavat viihtyisät kaupunkimaiset asuinkorttelit. - kolmas kappale muutetaan kuulumaan: Tynnyripuiston alueelle tutkitaan uimahallin sijoittamista, laadukasta ympäristön mittakaavan huomioivaa asumista ja puistoja tärkeänä osana Matinkylän keskustaa. Länsiväylän varteen kaavoitetaan tehokasta työpaikka-aluetta. - neljäs kappale muutetaan kuulumaan: Gräsanlaakson ja Matinkartanontien ympäristö muodostaa portin Matinkylään, merellisyyttä ilmentävän johdatuksen meren rantaan, Matinkylän uimarannalle ja Nokkalan venesatamaan. Alueelle suunnitellaan moni-ilmeistä asumista, julkisia palveluja ja työpaikkoja. Matinkylän urheilupuistoa ja Nokkalan venesatamaa parannetaan. 2) päätösehdotuksen kohta 1.2 Työpaikat muutetaan kuulumaan: - Tehostetaan Länsiväylän varren työpaikkarakentamista ja tutkitaan myös työpaikkarakentamista Suomenlahdentien varteen Metroaseman lähelle. Matinkylään ohjataan työpaikkarakentamista toteutumattomille työpaikkatonteille ja säilytetään mahdollisuuksia työpaikkojen rakentamiseen kaupunkirakenteen pitämiseksi monipuolisena. 3) päätösehdotuksen kohdan 1.3. Palvelut kolmas kappale muutetaan kuulumaan: - Matinkylän koulu sijoitetaan joko terveyskeskuksen tontille tai Suomenlahdentien länsipäähän. Paikka selvitetään tarkemmin ottaen huomioon väestön painopistealueiden kehitys näillä suunnilla.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2012 Sivu 4 / 4 4) päätösehdotuksen kohdan 1.4. Viherympäristö ja muut yleiset alueet toinen kappale muutetaan kuulumaan: - Viherrakentamisessa panostetaan laatuun ja kulutuskestävyyteen. Matinkylän keskustasta luodaan toimivat ja viihtyisät yhteydet laajemmille viheralueille Keskuspuistoon, meren rantaan, Finnoonlaaksoon ja Gräsanojan laaksoon. Alueen toteutuksessa panostetaan viihtyisiin oleskeluaukioihin ja kulkureitteihin. Asumishankkeissa panostetaan hyviin pihoihin ja niiden toteutuminen varmistetaan kaavamääräyksillä. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotukset hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa ja havainnemateriaalissa. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyy seuraavat Matinkylän metroaseman lähialueiden kehittämislinjaukset: 1.1 Kehittämisalueet Matinkylän keskustaa rakennetaan kaupunkimaisen tehokkaasti huolehtien samalla alueen viihtyvyydestä sekä riittävistä ja laadukkaista palveluista. Tavoitteena on asuntokortteleista saatavilla tuloilla mahdollistaa erityisesti uimahallin ja puistojen rakentaminen. Uuden rakennuskannan tulee täydentää ja monipuolistaa Matinkylän rakennettua ympäristöä ja asuntojen tyypistöä. Suomenlahdentien varren maankäyttöä tehostetaan asemakaavoissa olevan metron entisen pintavarauksen ja rakennuskannaltaan uusiutuvien tonttien kohdalla. Suomenlahdentiestä suunnitellaan bulevardi, jota reunustavat viihtyisät kaupunkimaiset asuinkorttelit. Tynnyripuiston alueelle tutkitaan uimahallin sijoittamista, laadukasta ympäristön mittakaavan huomioivaa asumista ja puistoja tärkeänä osana Matinkylän keskustaa. Länsiväylän varteen kaavoitetaan tehokasta työpaikka-aluetta. Gräsanlaakson ja Matinkartanontien ympäristö muodostaa portin Matinkylään, merellisyyttä ilmentävän johdatuksen meren rantaan, Matinkylän uimarannalle ja Nokkalan venesatamaan. Alueelle suunnitellaan moni-ilmeistä asumista, julkisia palveluja ja työpaikkoja. Matinkylän urheilupuistoa ja Nokkalan venesatamaa parannetaan. 1.2
Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2012 Sivu 5 / 5 Työpaikat Tehostetaan Länsiväylän varren työpaikkarakentamista ja tutkitaan myös työpaikkarakentamista Suomenlahdentien varteen Metroaseman lähelle. Matinkylään ohjataan työpaikkarakentamista toteutumattomille työpaikkatonteille ja säilytetään mahdollisuuksia työpaikkojen rakentamiseen kaupunkirakenteen pitämiseksi monipuolisena. 1.3 Palvelut Matinkylän Palvelutori tarjoaa Matinkylän metroaseman läheisyyteen sijoittuvat kaupungin järjestämät kaupunki- ja aluekeskustasoiset palvelut esteettömästi, taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävästi. Asemakaavoja tarkistetaan tarpeen mukaan mahdollistamaan palvelujen toteuttaminen tavoiteaikataulussa. Kalapuistoon sijoittuvan uimahallin vaihtoehtona selvitetään mahdollisuus toteuttaa uimahalli Markkinakadun eteläpäähän, välittömästi metrokeskuksen länsipuolelle, yhdistettynä metroasemaan läntisellä sisäänkäynnillä ja metrokeskukseen kävelysillalla. Näin uimahalli saadaan luontevasti liittymään metrokeskukseen ja Tynnyripuistoon. Matinkylän koulu sijoitetaan joko terveyskeskuksen tontille tai Suomenlahdentien länsipäähän. Paikka selvitetään tarkemmin ottaen huomioon väestön painopistealueiden kehitys näillä suunnilla. 1.4 Viherympäristö Matinkylän keskustan puistoja tarkastellaan kokonaisuutena ja niiden tavoitetila, verkoston rakenne ja ydinalueet määritellään. Määritellyn viheraluekokonaisuuden alueita ei oteta rakentamiseen. Maankäytön kehittäminen ei ole viheralueverkostolle uhka vaan mahdollisuus. Uusi rakentaminen parantaa viheralueiden hahmotettavuutta ja rajautumista ympäristöönsä sekä tarjoaa suojaa liikenteeltä. Viherrakentamisessa panostetaan laatuun ja kulutuskestävyyteen. Matinkylän keskustasta luodaan toimivat ja viihtyisät yhteydet laajemmille viheralueille Keskuspuistoon, meren rantaan, Finnoonlaaksoon ja Gräsanojan laaksoon. Alueen toteutuksessa panostetaan viihtyisiin oleskeluaukioihin ja kulkureitteihin. Asumishankkeissa panostetaan hyviin pihoihin ja niiden toteutuminen varmistetaan kaavamääräyksillä. 1.5 Liikenne Liikenteen toimivuus varmistetaan Matinkylän keskustassa liikennemäärien kasvaessa. Samalla kehitetään kävelijöiden ja pyöräilijöiden olosuhteita. Selvitetään uuden katuyhteyden tarvetta Länsiväylän poikki.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2012 Sivu 6 / 6 Kehitetään kävely ja pyöräily -akselia metrokeskuksen länsipuolella siten, että syntyy sujuva ja hyvin hahmottuva reitti Matinkylästä Olariin Länsiväylän ali. Suunnitellaan itä-länsisuuntainen laatukäytävä -tasoinen pyörätie Finnoosta Suomenlahdentien suuntaisesti Matinkylään ja edelleen Helsingin suuntaan. Metrokeskuksen saavutettavuus kävellen, pyöräillen, ajoneuvoilla ja bussien liityntälinjoilla eri suunnista otetaan huomioon alueen asemakaavoituksessa. Kiirehditään Suomenlahdentien rakentamista, jotta liityntäliikenne Finnoon suunnasta toimii heti Matinkylän metroliikenteen alkaessa. Matinkylässä tulee varautua pikaraitiotieyhteyteen, joka kulkee Olarin ja Suurpellon kautta Keraan. Liite Selostus 3 Kartta: Matinkylän kehittämiskohteet Aino Aspiala, puh. (09) 816 24115, Olli Koivula, puh. (09) 816 24224, Kaisa Rauhalammi, puh. (09) 816 82701, etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätös ohjaa Matinkylän keskustassa sijaitsevan metroaseman lähialueiden kehittämistä linjausten mukaisesti. Alueen asumisen, työpaikkojen, palvelujen, viherympäristön ja liikenteen olosuhteita kehitetään monipuolisiksi ja laadukkaiksi. Matinkylän keskusta Espoon opaskarttapohjalla Alueen nykytila ja suunnitelmia Asuminen Matinkylässä Matinkylän Metrokeskus sijoittuu kahden eri-ikäisen asuinalueen väliin. Matinkadun eteläpuoli on 1970- luvulla hyvin nopeaan tahtiin kaavoitettua
Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2012 Sivu 7 / 7 ja rakennettua vanhaa Matinkylää. Iso Omena ympäristöineen on kaavoitettu ja rakennettu 1990- ja 2000-luvuilla. Tiistilä alueen länsiosassa on kaavoitettu 1980-luvulla. Asemakaavat ovat lähes kokonaan toteutuneet asuntorakennusoikeuden osalta. Kestävän kehityksen mukaista on järjestää mahdollisimman monelle asukkaalle hyvät joukkoliikenneyhteydet ja monipuoliset lähipalvelut. Matinkylä on tiiveimmin rakennettuja alueita Espoossa. Asukkaiden tulotaso on keskimääräistä Espoolaista tulotasoa alhaisempi, alueella asuu paljon maahanmuuttajia ja alueella on paljon pieniä asuntoja. Suurimittakaavainen asumisen rakentaminen tällaiseen lähiöön aiheuttaa sosiaalisia haasteita etenkin, jos peruspalveluiden tasoa ei samaan aikaan saada korkealle. Palveluiden taso myös riittävän ja laadukkaan tonttimaan ja puistojen muodossa on Matinkylän alueella ensiarvoisen tärkeää. Uuden asuinrakentamisen määrää voidaan kasvattaa palveluiden saatavuuden ja laadun asettamilla ehdoilla. Uuden rakennuskannan tulisi täydentää ja monipuolistaa Matinkylän rakennettua ympäristöä ja asuntojen tyypistöä. Täydennysrakentamisen alueet Matinkylässä Asemakaavoissa on Suomenlahdentien pohjoispuolella ja Matinniityn puistossa metron pintavaraus, jonka käyttö voidaan harkita uudelleen, koska metro rakennetaan maan alle. Matinkylän itäosassa suunnittelun kohteina tulevat olemaan Gräsanlaakson ja Matinkartanontien varsi. Matinkylän metroasemaa lähinnä olevat kehitettävät alueet ovat Suomenlahdentien eteläpuolella oleva puisto ja osa työpaikkakortteleista sekä Suomenlahdentien pohjoispuolella Matinkylän peruskoululle varattu tontti ja Tynnyripuisto. Espoon kaupunki omistaa katu- ja puistoalueet sekä Matinkylän koululle varatun tontin. Matinkylä-Olari välialueen suunnittelu Kaupunkisuunnittelukeskus teettää selvitystä, jossa kahden lähiön välialuetta tarkastellaan kaupunkirakenteen, kaupunkikuvan, viherympäristön, liikenteen ja tilastollisen profiilin osalta. Alueen maanomistajat ovat esittäneet työpaikkakortteleiden muuttamista asuinkortteleiksi, hankkeita on meneillään eri suunnittelun vaiheissa 15 kpl. Kohteet ovat Espoon eteläosien yleiskaavan vastaisia ja muuttavat toteutuessaan Matinkylän ja Olarin muodostamaa kokonaisuutta kohti yksipuolista asuinaluetta, nukkumalähiötä. Useat kohteet sijaitsevat lähellä Länsiväylää. Selvitys ja esitys alueen rakentamisen ohjeista valmistuvat kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyyn asemakaavojen tavoitteiden asettamista varten toukokuussa 2012. Suomenlahdentien varsi Alueen suunnittelussa pyritään sekä tehokkuuteen että ottamaan huomioon ympäröivän rakentamisen mittakaava ja maaston muodot. Suomenlahdentiestä suunnitellaan osa kahden kaupunkikeskuksen yhdistävää urbaania katutilaa. Suomenlahdentien eteläpuolella kaksi toimistorakennusta on 2000-luvun jälkipuoliskolla kunnostettu toinen päihdetukikeskukseksi ja toinen vanhusten palveluasunnoiksi. Sosiaali- ja terveystoimi suunnittelee Tapiolan, Matinkylän ja Espoonlahden aluesosiaalityön palveluiden
Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2012 Sivu 8 / 8 sijoittamista kolmanteen rakennukseen kuluvan vuoden lopusta alkaen. Suomenlahdentien eteläpuolella täydennysrakentamisen mahdollisuuksia on länsipään huoltoaseman korttelialueella, Kalaonnenpuistossa sekä Tiistiläntien ja Suomenlahdentien risteyksessä, josta maanomistaja on jättänyt asemakaavamuutosesityksen. Suomenlahdentien pohjoispuolella olevaa puistoksi asemakaavoitettua metron pintavarausta ja Tynnyripuistoa kehitetään asuinkortteleiksi. Alue otetaan mukaan Matinkylä-Olari-välialueen selvitykseen. Kaavoitus odottaa resursseja Tynnyripuisto Länsiväylän ja Suomenlahdentien väliselle alueelle, johon kuuluvat Tynnyripuisto ja Matinkylän uudelle peruskoululle varattu tontti, suunnitellaan asumista ja puistoa sekä Länsiväylän varteen tehokkaita työpaikkakortteleita. Uusilla asuinkortteleilla sovitetaan kaksi asuinaluetta, Ison Omenan 2000- luvun asuinkerrostalot ja Tiistilän 1980-luvun pientalot, eheäksi kokonaisuudeksi. Alueelle suunnitellaan puistoa korjaamaan Matinkylän rakennettujen puistojen puutteita ja yhdistämään Kalapuisto, Tynnyripuisto ja Tiistinniitty kokonaisuudeksi, jonka kautta on laadukas yhteys myös Olariin. Asuntorakennusoikeutta suunnitelmassa on noin 30 000 km2, toimitilaa noin 12 000 km2 ja päiväkoti 1200 km2. Vaihtoehtoisessa suunnitelmassa alueella on koulu- uimahallipäiväkotirakennus, asuinkortteleita ja puisto. Asuntokerrosalaa tässä suunnitelmassa on noin 16 000 km2, toimitilaa noin 12 000 km2 ja julkisia palveluja noin 11 000 km2. Alueen valmisteluaineisto tuodaan kaupunkisuunnittelulautakunnalle asemakaavan tavoitteiden asettamista varten yhtä aikaa Matinkylän koulun rakentamisen mahdollistavan asemakaavamuutoksen kanssa mahdollisesti keväällä 2012. Gräsanlaakso-Matinkartanontie Kehä II:n ja Länsiväylän risteyksen eteläpuolella on laaja kaavoittamaton alue Rauhalanpuistosta Gräsanojan toiselle puolelle, Mattlidenin koulun alue kokonaan Nelikkotielle saakka. Matinkartanonristin (Majakka-keskus) kaavoitustyön yhteydessä laaditun vision työstäminen, terveysaseman korttelin suunnittelu ja Matinkylän kartanon, puutarhan ja luoteispuolella olevan kylämäen historiallisen selvityksen työstäminen ovat tekeillä. Alueelle suunnitellaan julkisia palveluja, asumista ja Länsiväylän läheisyyteen työpaikkakortteleita. Mattlidenin aluetta tutkitaan nykyiseen käyttöön huomioiden ilmanlaatuselvitys, jonka tulos saadaan kevään aikana. Matinkylän urheilupuisto kaipaa kohentamista. Alue otetaan mukaan Matinkylä-Olari-välialueen selvitykseen. Kaavoitus odottaa resursseja Palvelut Matinkylässä Matinkylässä on kolme suomenkielistä peruskoulua, ruotsinkielinen peruskoulu ja ruotsinkielinen lukio. Päiväkoteja on useita. Matinlaaksossa on asukaspuisto. Vanhan ostoskeskuksen eteläpuolella sijaitsee Matinkylän monitoimitalo.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2012 Sivu 9 / 9 Matinkylän terveyskeskus sijaitsee osoitteessa Matinkatu 1 1990-luvulla valmistuneessa rakennuksessa, jolle on suunniteltu laajennus. Terveyskeskuksen yhteydessä on neuvola ja terapiatiloja. Kalaonnentien- Pyyntitien kokonaisuudessa on mielenterveyspalvelut ja suunnitteilla aikuissosiaalityön palvelut. Lisäksi Pyyntitiellä on päihdehuoltoyksikkö ja yksityisiä vanhusten palveluasuntoja. Isossa Omenassa sijaitsee kirjasto, yhteispalvelupiste ja nuorten tieto- ja neuvontapiste. Olarin puolella osoitteessa Pihatörmä 1 on perheneuvola, avolastensuojelupalvelut, eläinlääkintähuolto ja terveydensuojeluyksikkö. Matinkylän palvelutori Espoon palvelujen järjestämisen ja palveluverkon tavoitetilan 2020 mukaisesti Matinkylän palvelutoria on suunnitellut kesästä 2011 lähtien kaupunginjohtajan asettama työryhmä, jossa on asiantuntemusta sosiaalija terveystoimesta, sivistystoimesta, tilakeskuksesta ja tonttiyksiköstä. Työryhmän tehtävänä on määritellä Matinkylän Palvelutori, joka tarjoaa Matinkylän metroaseman läheisyyteen sijoittuvat kaupungin järjestämät kaupunki- tai aluekeskustasoiset palvelut esteettömästi, taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävästi. Matinkylän Palvelutorin alueena on metroaseman ympäristö 800 metrin säteellä. Palvelujen sijoittelussa tarkastellaan myös 400 metrin sädettä. Matinkylän palvelutorikokonaisuuteen voi kuulua olemassa olevia tiloja ja uusia tiloja esimerkiksi Ison Omenan laajennuksen kanssa samassa rakennuksessa. Työryhmän ehdotus Matinkylän palvelutorin järjestämiseksi valmistuu kevään 2012 aikana. Tällä hetkellä odotetaan päätöstä Espoon sairaalan sijoituksesta, koska se vaikuttaa myös Matinkylän terveyspalveluiden järjestämiseen. Matinkylän metroasema otetaan käyttöön vuoden 2015 lopussa, jolloin Ison Omenan laajennus on käytössä. Ehdotuksen valmistuttua muita asemakaavoja tarkistetaan tarpeen mukaan mahdollistamaan palvelujen toteuttaminen tavoiteaikataulussa. Matinkylän uusi peruskoulu Matinkylän uudelle peruskoululle on asemakaavassa varattu tontti Tynnyripuiston ja Suomenlahdentien väliin. Vaihtoehtoina tälle tontille voivat olla Matinkylän terveysaseman tontti tai Suomenlahdentien ja Kalastajantien risteyksen tuntumassa oleva yleisille palveluille varattu tontti Matinkylän länsireunalla. Jos terveysaseman palvelut jäävät nykyiselle paikalle, voi tontti käydä ahtaaksi sekä koululle että terveysasemalle. Suomenlahdentien varressa oleva tontti on alavaa aluetta, jolla on huono maaperä. Matinkylän länsiosassa koulu voisi palvella myös Finnoon alueen asukkaita. Osana Tynnyripuiston alueen suunnittelua on laadittu myös vaihtoehtoinen luonnos, jossa koulu ja uimahalli on yhdistetty yhdeksi Matinkyläläisiä palvelevaksi palvelutaloksi tai kylätaloksi. Tällainen kylätalo olisi perusteltu suuren kaupallisen palvelukeskittymän vastapainona Matinkylän tyyppisessä lähiössä. Matinkylässä asuu paljon ihmisiä, joilla ei ole taloudellista mahdollisuutta hakea palveluja kauempaa tai hakea vapaaajan yksityisiä palveluja ollenkaan. Matinkylän uimahalli Matinkylän uimahallin sijoittaminen Matinkylän urheilupuiston pohjoispäähän katsottiin sivistystoimessa kestämättömäksi alueen
Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2012 Sivu 10 / 10 alavuuden ja huonon maaperän vuoksi. Matinkylän uimahallin vaihtoehtoisina paikkoina tarkasteltiin Tynnyripuistoa, Kalapuistoa ja Matinkylän vanhaa ostaria. Tynnyripuistoon laadittiin esisuunnitelma. Kaupunkisuunnittelulautakunta linjasi, että uimahalli tulee sijoittaa metrokeskuksen yhteyteen, vaikka se on Matinkylää ja Olaria palveleva uimahalli. Uimahallia on sovitettu Kalapuistoon ja tällä hetkellä Tynnyripuiston eteläpuolelle nykyisen Suomenlahdentien ja Matinkylän peruskoulun tontin kohdalle (Markkinakadun eteläpää). Uimahalliin pyritään järjestämään sujuva jalankulkuyhteys Metrokeskuksesta ja Tynnyripuistosta, jonka kautta uimahalli on saavutettavissa myös Olarin puolelta. Uimahalli Kalapuistossa on osoittautunut edullisemmaksi kuin uimahalli Tynnyripuiston eteläpuolella. Kustannuksia vaihtoehdosta, jossa Matinkylän peruskoulu ja uimahalli yhdistettäisiin Tynnyripuiston eteläpuolelle Suomenlahdentien varteen, ei ole laskettu. Viherympäristö Matinkylän keskustassa on puistoja vähän. Helsingin kaupunginosiin verrattuna vain Kalliossa on vähemmän puistoja asukasta kohden. Nykytilassaan Matinkylän keskustan viheralueet ovat jääneet liikenneväylien ja suurten rakennushankkeiden varjoon. Osa viheralueista on huonossa kunnossa ja hoitamatta. Viheralueverkosto on vaikeasti hahmotettavissa ja kevyt liikenne on ohjautunut viheryhteyksien sijaan vilkkaasti liikennöityjen väylien jalankulkualueille. Puistojen määrää on vaikea mittavasti lisätä täydennysrakentamisen paineessa. Kuitenkin kaupunkirakenteen tiivistämisestä saavutettavat ekologiset edut menetetään, jos asukkaat hakeutuvat ulkoilemaan automatkan päähän. Matinkylässä on mahdollista panostaa viheralueiden laatuun siten, että jokainen pienikin osa viheraluetta valjastetaan toimimaan vähintään kaupunkiympäristöä vehreyttävänä osana. Suurempien puistoalueiden käytettävyyttä on mahdollista parantaa esimerkiksi melusuojauksilla ja huomioimalla suuret käyttäjämäärät suunnittelussa. Merkittävään rooliin nousevat toimivat ja viihtyisät yhteydet ympäröiville viheralueille, kuten Gräsanojan ja Finnoon laaksoihin sekä merenrantaan ja Keskuspuistoon. Lisäksi kaikissa alueen asumishankkeissa kiinnitetään erityistä huomiota piha-alueiden laatuun ja määrään. Matinkylän keskustan ympäristön tarkastelu sisältyy jo käynnistettyyn suunnittelutyöhön Matinkylä-Olarin välialueesta. Työn yhtenä tarkoituksena on määritellä Matinkylän puistojen tavoitetila. Tavoitetilan määrittämistä varten selvitetään puistojen ydinalueet, käytetyimmät viheralueet ja viheryhteydet. Näiden pohjalta tarkastellaan viherverkoston puutteita ja vahvuuksia kokonaisuutena. Lautakunta tulee aikanaan linjaamaan työn lähtökohdat ja tavoitteet, jotka ohjaavat alueen asemakaavojen laatimista. Liikenne
Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2012 Sivu 11 / 11 Länsiväylän (Kt 51) tiesuunnitelman mukaiset järjestelyt korostavat Piispansillan asemaa Matinkylän sisääntulokatuna. Piispansillan itäramppien valmistuessa pääyhteys Matinkylään Helsingin suunnasta on Piispansilta. Liikennemäärät kasvavat sillalla merkittävästi, joten liikenteen toimivuus on varmistettava suunnittelulla. Uudet tiejärjestelyt toisaalta vähentävät liikennettä Gräsanlaakson ja Nelikkotien suunnalta, joka on nykytilanteessa ruuhkautunut. Piispansillalla on lisäksi kehitettävä kävelijöiden ja pyöräilijöiden olosuhteita. On varauduttava uuteen katuyhteyteen Länsiväylän ali. Uusi katu vähentäisi liikenteen kuormitusta Piispansillalla, joka on jo nyt melko kuormittunut. Uuden kadun sijaintia selvitetään myös Piispankallion ja Rauhalanpuiston välille, jossa on paljon hankkeita vireillä. Uusi yhteys tulee todennäköisesti tarpeelliseksi vasta tulevaisuudessa, mikäli maankäyttö tehostuu kummallakin puolella Länsiväylää. Kävely ja pyöräily -akselia on kehitettävä metrokeskuksen länsipuolella siten, että syntyy sujuva ja hyvin hahmottuva reitti Matinkylästä Olariin Länsiväylän ali. Tämä on tärkeä vaihtoehtoinen reitti Piispansillalle. Samoin itäinen kävely- ja pyöräilyakseli tarvitsee Piispankallion ja Matinkallion välille sillan Länsiväylän yli. Suomenlahdentien merkitys katuverkossa kasvaa Finnoon kehittyessä. Suomenlahden tien suunniteltu jatke avaa yhteyden Matinkylästä Finnooseen. Tämän vuoksi on myös suunniteltava itä-länsisuuntaista laatukäytävä -tasoista pyörätietä Finnoosta Suomenlahdentien suuntaisesti Matinkylään ja edelleen Helsingin suuntaan. Laatukäytävän tarkka linjaus on vielä ratkaisematta. Metrokeskuksen saavutettavuus (kävely, pyöräily, ajoneuvoliikenne, bussien liityntälinjat) eri suunnista on turvattava alueen asemakaavoituksessa. Matinkylässä tulee varautua pikaraitiotieyhteyteen, joka kulkee Olarin ja Suurpellon kautta Keraan. Aluetta koskevat valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet, maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteet Suunnittelualueen asemakaavoituksessa huomioidaan valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, jotka koskevat erityisesti Helsingin seudulla joukkoliikenteeseen tukeutuvan ja eheytyvän yhdyskuntarakenteen edistämistä. Uudenmaan maakuntakaavassa Matinkylä on taajamatoimintojen aluetta. Matinkylän keskustaan on kohdemerkinnällä merkitty keskustahakuisten palvelu-, hallinto- ja muiden toimintojen alueen yleispiirteinen sijainti. Alue voi sisältää myös asumista sekä tarvittavat liikennealueet ja puistot. Maakuntakaavaan on merkitty ohjeellisella linjauksella seutuliikenteen rata.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2012 Sivu 12 / 12 Espoon eteläosien yleiskaavassa keskustatoimintojen alueen (C-K) ympärillä on asuntoaluetta (A ja A-1), palvelujen ja hallinnon aluetta (PY) sekä virkistysaluetta (V). Keskustatoimintojen alue jatkuu Länsiväylän pohjoispuolelle kehitettävänä alueena, jonka ympärillä on asuntoaluetta. Virkistysyhteydet kulkevat keskustatoimintojen länsilaidalla, virkistysalueilla ja Kalapuistossa. Työpaikka-aluetta (TP) on Länsiväylän varrella. Voimassa olevissa asemakaavoissa Matinkylän keskustassa korttelialueiden käyttötarkoituksena on enimmäkseen asuinkerrostalot ja liike- ja toimistorakennukset. Teollisuusrakennusten ja toimistorakennusten kortteleita on liikenneväylien varrella. Yleisten rakennusten korttelialueita ovat esimerkiksi Meri-Matin koulun tontti ja terveyskeskuksen tontti. Kaavoissa näkyy tärkeä lounaasta koilliseen kulkeva puistojen jatkumo. Aiheeseen liittyviä aiempia päätöksiä ja linjauksia Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi kokouksessaan 17.2.2010 kaupunkisuunnittelulautakunnan ja kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston iltakoulun 11.2.2010 muistion. Iltakoulun linjauksia Matinkylän Metrokeskusta laajemmalta osalta 1) Suunnittelussa tulee tarkastella, ei vain asemaa ja Isoa Omenaa, vaan paljon laajempaa aluekokonaisuutta. Ratkaiseva muutos nykytilaan on, että Matinkylä on metron myötä erittäin houkuttelevasti vain muutaman minuutin metromatkan päässä useista suurista työpaikka- ja palvelukeskittymistä. 2) Peruslinjauksista tarvitaan selkeä päätös, jonka ytimenä on aseman lähiympäristön muodostama laaja alue ja sen vaiheittainen toteuttaminen 10-20 vuoden aikana. Alue ei saa muodostua irrallisista taloista, vaan sen johtavana toiminnallisena ja arkkitehtonisena linjana on yhtenäinen kaupunkikuvallisesti ja toiminnallisesti korkeatasoinen ote, joka houkuttelee ja aktivoi käyttäjiä. 5) Uimahallille luontevin sijaintipaikka on osana asemakokonaisuutta, ei erillisenä rakennuksena. Suunnittelu ja rakentaminen on taloudellisesti järkevää kytkeä osaksi asemakokonaisuuden toteutusta. Tätä varten on tärkeää pikaisesti luoda edellytykset sijaintipaikkapäätökselle, esim. aseman yhteyteen kallioon louhittu uimahalli tai sijainti metrokortteliin kytkeytyen sen eteläpuolelle Kalapuiston rinteeseen. Taloudellisesti on merkityksellistä, että tällöin uimahallia varten alustavasti varattu tontti voidaan osoittaa myöhemmässä vaiheessa tapahtuvalle asuin- tai toimistorakentamiselle. 6) Matinkylän vanhan ostoskeskuksen alue tulee liittää asemakokonaisuuteen kaupunkikuvallisesti ja toiminnallisesti. Aseman ja sen lähitoimintojen käyttäjien määrää voidaan lisätä merkittävästi, kun vanha ostoskeskuksen alue uusitaan kokonaisuudessaan ja liitetään asemaan maanalaisella yhteydellä (tai muuten sateelta suojatulla
Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2012 Sivu 13 / 13 yhteydellä, lasikatoskäytävä läpi puiston tms.), jonka osana ovat tehokkaat vaakakuljettimet/ liukujärjestelmät. 8) Tähän yhteyteen on valmisteltava myös viitesuunnitelma, miten vaiheittain voidaan edetä Matinkylän alueen Länsiväylä-liittymien osalta, millaisia ratkaisuja olisivat Länsiväylän osittaisen kattaminen tai sillan leventäminen ja mitä nämä merkitsivät Olarin ja Matinkylän yhdistämisenä. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi kokouksessaan 13.4.2011 Piispanportin asemakaavan ja asemakaavan muutosehdotuksen laadinnan ohjeet. 2 Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti antaa Piispanportin kaava-alueen ulkopuolisia, kaava-alueeseen liittyviä alueita koskevat ohjeet: 2.1 Jatkosuunnittelussa tulee koko ajan tarkastella metrokeskusta laajempaa aluetta kokonaisuutena tavalla, jonka lautakunta on tässä ja aiemmissa päätöksissään edellyttänyt. 2.2 Kevään 2011 aikana jatketaan Länsialueen suunnittelua asumisen ja virkistyksen käyttöön sekä varaudutaan korvaavan bussiyhteyden toteuttamiseen tunneloituna ratkaisuna. Matinkylän peruskoulun tarvitsema asemakaavan muutos laaditaan valittavan sijaintivaihtoehdon mukaiselle alueelle. 2.3 Kiirehditään jatkosuunnittelua ja toteutusta, jonka mukaan Ison Omenan länsipuolinen bussiliikenne terminaaliin Länsiväylältä tulee Tynnyripuiston alle toteutettavaa tunnelia. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi kaavaehdotuksen nähtäville kokouksessaan 25.5.2011. Lautakunta kiirehti kaupungin päätöksiä ja toimenpiteitä, joilla erityisesti uimahallin rakentaminen voidaan tehdä yhtenäisenä rakennuskokonaisuutena osaksi metrokeskusta ja näin myös lisätä metron vetovoimaisuutta. Lisäksi lautakunta antoi toimintaohjeeksi, että bussiliikenteen liittymäliikennettä ei tulisi toteuttaa Markkinakadun kautta, vaan nopeuttaa kaava-alueen länsipuolisen alueen suunnittelua ja rakentamista siten, että bussiyhteyksiä ja muuta liikennettä voidaan hoitaa Tynnyripuiston alle rakennettavan katuyhteyden avulla. Valtuusto hyväksyi vuoden 2012 talousarvion ja taloussuunnitelman 12.12.2011. Neuvottelutuloksen mukaan Tekniselle toimialalle perustetaan Matinkylän projektijohtajan vakanssi. Tehtävänä on johtaa Matinkylän ja Niittykummun metroasemien lähialueiden suunnittelua ja rakentamista siten, että alueet toteutuvat asetettujen laatuvaatimusten mukaisesti. Menot 100 000 euroa kunakin vuonna (v. 2012-2014). Kaupunginhallitus on perustanut kokouksessaan 19.12.2011 valtuuston päätöksen mukaisesti Matinkylän projektijohtajan vakanssin.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2012 Sivu 14 / 14 Talousarviopäätökseen liittyvässä pöytäkirjamerkinnässä Matinkylän metro-aseman, bussiterminaalin ja Ison Omenan laajennuksen osaksi suunniteltavat kaupungin palvelutoiminnat ja uimahalli sekä koulun sijainti valmistellaan kaupungin toimintojen ja talouden kannalta optimoidusti yhtenä rakennusprojektina. Tämä valmistellaan siten, että eri kohteiden rakentamisesta ja muista toimenpiteistä voidaan päättää viimeistään osana vuoden 2013 talousarvion valtuustokäsittelyä. Asiakokonaisuus on tarkoitus saada käsittelyyn viimeistään seuraavassa budjettikäsittelyssä tulevana syksynä. Kaupunkisuunnittelu luo omalta osaltaan edellytykset päätöksenteolle. Selvitykset Osana Piispanportin kaavan valmistelua tehtiin kaava-alueen ulkopuolisia alueita koskevat mm seuraavat selvitykset: - Piispanportin asemakaavaa täydentävä kokonaisesittely, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus - Uimahalli Metrokeskuksen länsipuolelle - esiselvitys, Siren Arkkitehdit Oy - Visio maankäytön tehostamisesta ja korkeasta rakentamista Suomenlahdentien varrella ja Tynnyripuistossa, Siren Arkkitehdit Oy - Matinkylän koulu, Matinkylän uuden peruskoulun tonttivaihtoehtojen selvitys, ALA Arkkitehdit Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta 1.2.2012 20 Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Kari Moilanen 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyy seuraavat Matinkylän metroaseman lähialueiden kehittämislinjaukset: 1.1 Kehittämisalueet Matinkylän keskustaa rakennetaan tehokkaasti huolehtien samalla riittävistä ja laadukkaista palveluista. Tavoitteena on asuntokortteleista saatavilla tuloilla mahdollistaa erityisesti uimahallin ja puistojen rakentaminen. Uuden rakennuskannan tulee täydentää ja monipuolistaa Matinkylän rakennettua ympäristöä ja asuntojen tyypistöä. Suomenlahdentien varren maankäyttöä tehostetaan asemakaavoissa olevan metron entisen pintavarauksen ja rakennuskannaltaan uusiutuvien tonttien kohdalla. Suomenlahdentiestä suunnitellaan osa kahden kaupunginosan yhdistävää urbaania katutilaa. Tynnyripuiston alueelle tutkitaan uimahallin sijoittamista, laadukasta ympäristön mittakaavan huomioivaa asumista, Länsiväylän varteen
Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2012 Sivu 15 / 15 tehokasta työpaikka-aluetta ja puisto tärkeänä osana Matinkylän keskustaa. Gräsanlaakson ja Matinkartanontien ympäristö muodostaa portin Matinkylään, urbaanin johdatuksen meren rantaan, Matinkylän uimarannalle. Alueelle suunnitellaan asumista, julkisia palveluja ja työpaikkoja. Matinkylän urheilupuistoa parannetaan. 1.2 Työpaikat Tehostetaan Länsiväylän varren työpaikkarakentamista. Matinkylään ohjataan työpaikkarakentamista toteutumattomille työpaikkatonteille ja säilytetään mahdollisuuksia työpaikkojen rakentamiseen kaupunkirakenteen pitämiseksi monipuolisena. 1.3 Palvelut Matinkylän Palvelutori tarjoaa Matinkylän metroaseman läheisyyteen sijoittuvat kaupungin järjestämät kaupunki- ja aluekeskustasoiset palvelut esteettömästi, taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävästi. Asemakaavoja tarkistetaan tarpeen mukaan mahdollistamaan palvelujen toteuttaminen tavoiteaikataulussa. Kalapuistoon sijoittuvan uimahallin vaihtoehtona selvitetään mahdollisuus toteuttaa uimahalli Markkinakadun eteläpäähän, välittömästi metrokeskuksen länsipuolelle, yhdistettynä metroasemaan läntisellä sisäänkäynnillä ja metrokeskukseen kävelysillalla. Näin uimahalli saadaan luontevasti liittymään metrokeskukseen ja Tynnyripuistoon. Matinkylän koulu sijoitetaan joko terveyskeskuksen tontille tai Suomenlahdentien länsipäähän. Paikka selvitetään tarkemmin ottaen huomioon väestön painopistealueiden kehitys näillä suunnilla. 1.4 Viherympäristö Matinkylän keskustan puistoja tarkastellaan kokonaisuutena ja niiden tavoitetila, verkoston rakenne ja ydinalueet määritellään. Määritellyn viheraluekokonaisuuden alueita ei oteta rakentamiseen. Maankäytön kehittäminen ei ole viheralueverkostolle uhka vaan mahdollisuus. Uusi rakentaminen parantaa viheralueiden hahmotettavuutta ja rajautumista ympäristöönsä sekä tarjoaa suojaa liikenteeltä. Viherrakentamisessa panostetaan laatuun ja kulutuskestävyyteen. Matinkylän keskustasta luodaan toimivat ja viihtyisät yhteydet laajemmille viheralueille Keskuspuistoon, meren rantaan, Finnoonlaaksoon ja Gräsanojan laaksoon. Asumishankkeissa panostetaan hyviin pihoihin ja niiden toteutuminen varmistetaan kaavamääräyksillä. 1.5 Liikenne
Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2012 Sivu 16 / 16 Liikenteen toimivuus varmistetaan Matinkylän keskustassa liikennemäärien kasvaessa. Samalla kehitetään kävelijöiden ja pyöräilijöiden olosuhteita. Selvitetään uuden katuyhteyden tarvetta Länsiväylän poikki. Kehitetään kävely ja pyöräily -akselia metrokeskuksen länsipuolella siten, että syntyy sujuva ja hyvin hahmottuva reitti Matinkylästä Olariin Länsiväylän ali. Suunnitellaan itä-länsisuuntainen laatukäytävä -tasoinen pyörätie Finnoosta Suomenlahdentien suuntaisesti Matinkylään ja edelleen Helsingin suuntaan. Metrokeskuksen saavutettavuus kävellen, pyöräillen, ajoneuvoilla ja bussien liityntälinjoilla eri suunnista otetaan huomioon alueen asemakaavoituksessa. Kiirehditään Suomenlahdentien rakentamista, jotta liityntäliikenne Finnoon suunnasta toimii heti Matinkylän metroliikenteen alkaessa. Matinkylässä tulee varautua pikaraitiotieyhteyteen, joka kulkee Olarin ja Suurpellon kautta Keraan. Käsittely Kaupunkisuunnittelupäällikkö Kari Moilasen estyneenä ollessa asian esitteli asemakaavapäällikkö Ossi Keränen. Asia käsiteltiin asian 2 (12 ) jälkeen. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Elon kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle seuraavaan 14.2.2012 pidettävään kokoukseen. Tiedoksi
Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2012 Sivu 17 / 17