KOUVOLAN SEUDUN KUNTIEN YHDISTYMISEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI yhteenveto 12.7.2012 Audiapro Oy Jarmo Asikainen, Mikko Kenni, Anssi Hietaharju, Maria Merisalo, Anni Antila, Yhdistymisprosessin ja sopimuksen arviointi I Kouvolan yhdistymisen arvioinnin tavoite Tavoitteena arvioida Kouvolan yhdistymisprosessin ja sopimuksen toteutumisen onnistumista ja tulevaisuuden kehittämistarpeita II Yhdistymisen arvioinnin organisointi Arviointijäsennyksenä elinvoimaisen ja toimintakykyisen kunnan näkökulma, hallinnon ja palvelujen järjestämissopimus sekä siirtymävaiheen kaupunkistrategia Arviointiaineistona tilastoaineisto ja selvitykset, haastattelut ja kyselyt, työpajat sekä kaupungin talouden ja toiminnan sekä yhdistymissopimuksen seurannan aineisto (tilinpäätösaineisto) III Yhdistymisen arvioinnin hyödyntäminen Kaupungin nykytilanteen arviointi ja hyödyntäminen kehittämisessä luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden käyttöön Realistisemman ja kokonaisvaltaisen tiedon viestittäminen kuntafuusiosta kuntalaisille sekä seudun kunnille ja alueelliselle medialle Kuntien yhdistämisen etujen ja haasteiden viestittäminen suurille kaupunkiseuduille ja valtakunnalliselle medialle sekä kuntauudistuksen toteuttamisen ja kuntafuusiotutkimuksen käyttöön 2 1
Kouvolan yhdistymisen lähtökohdat ja haasteet Kouvolan seudun kuntien pitkäaikainen yhteistyön syventämiseksi käynnistettiin 2004 ns. Suuri Suunnitelma, jonka perusteella sovittiin tehtävän vuoden 2008 keväällä ehdotuksen yhteistyörakenteiden kehittämisvaihtoehdoista. Vuoden 2007 keväällä valtuustot päättivät laatia selvityksen sekä kuntaliitoksen että yhteistyön syventämisestä. Kokonaisuudessaan Kouvolan seudun uhkakuvat väestön ikärakenteen vinoutumisesta ja asukasmäärän laskeminen sekä elinkeinorakenteen todennäköiset muutosriskit vaikuttivat taustalla kuntarakennevaihtoehdon valintaan. Kuntarakennemuutoksen toteutumisen haasteellisuutta on osaltaan lisännyt myös Uuden Kouvolan monimuotoisuus. Kyseessä oli mittava, kuuden kunnan ja kolmen kuntayhtymän, fuusio, jossa yhdistettiin yhdeksän erilaista toimintakulttuuria ja organisaatiota. Uusi Kouvola koostuu sekä kaupunkimaisista teollisuus- ja hallintokeskuksista että maaseutumaisista alueista eikä kunnalla ole yhtä selkeää kaupunkikeskusta kuten samaan aikaan muodostuneissa suurissa kaupungeissa. Kuntien valtuustojen poliittinen jakauma oli toisistaan eroavaa ja osassa kunnista päätös kuntien yhdistymisestä tapahtui niukalla enemmistöllä. Johtamisen vaativuus kasvoivat merkittävästi ja Kouvolasta muodostui Suomen 10. suurin kaupunki. Henkilöstön määrä kasvoi 6 500 työntekijään. Uusi Kouvola on monelta osin hyvä esimerkki Suomen oloissa uudentyyppisten monikuntaliitoksen onnistumisista ja ongelmista. 3 Liitoksen arvioinnin haastattelut, kysely ja työpajat Haastattelut Järjestelytoimikunnan ja yhdistymistyöryhmän edustajat Valtuuston ja hallituksen puheenjohtajisto Viranhaltijajohto ja henkilöstön edustajat Elinkeinoelämän edustajat Vanhusneuvoston ja vammaisneuvoston puheenjohtajat Median edustajat Haastatteluihin osallistui yhteensä 31 henkilöä Kysely (184 vastausta) Luottamushenkilö(27) Molempia (11) Luottamushenkilöitä yhteensä 38 Viranhaltijat (146) Työpajat Hallitus Johtoryhmä 4 2
Näkemyksiä yhdistymisen onnistumisesta Kuntaliitoksen onnistumista arvioidaan yhdistymissopimuksen toteuttamisen näkökulmasta, toteuttamisen tavoitteita on tarkennettu ja laajennettu siirtymäkauden strategialla Alkuvuosien voimakkain ulkopuolinen vaikuttaja on voimakas alueellinen teollisuuden rakennemuutos ja myös kansallisen ja kansainvälien talouden kriisit Sopimus on raamittanut toimintaa hyvässä ja pahassa, mm. tilaajatuottaja - järjestämä ja palveluverkot sekä tuottavuustavoitteiden puuttuminen Tilastotiedot, omat tiedot ja arviot, näkemykset ja mielipiteet sekoittuvat Pääosin on nähty onnistumista ottaen olosuhteet huomioon Epäilyksiä on lähipalvelujen ja reuna-alueiden palvelujen vähenemisestä, toimintojen keskittämisestä vanhaan Kouvolaan ei esimerkkejä? Arvioinnin hyöty on realistisen kuvan antaminen fuusiosta, päähyöty on tulevan valtuustokauden toiminnan kehittäminen 13.7.2012 Yhdistymisen hyödyllisyys keskiarvo 2,58 Luottamushenkilöistä 58 % on täysin tai osittain samaa mieltä Viranhaltijoista 53 % on täysin tai osittain samaa mieltä Kaikki vastaajat Haastatteluissa yhdistyminen nähtiin pääosin hyväksi ja oikea-aikaiseksi ratkaisuksi. Kuntaliitos oli välttämätön, yhteistyöllä ei enää saatu lisäarvoa Elinkeinon ja väestökehityksen asettamat haasteet ovat niin suuret, että kunnat eivät olisi yksinään niihin pystyneet vastaamaan. Liitoksen avulla saatiin karsittua pois turha kilpailu ja päällekkäisyys kuntien 6 välillä 3
Yhdistymisen hyödyllisyys Valkealan ja Elimäen taloustilanne muutosvaiheessa oli hyvä, osa haastateltavista näki, että nämä kunnat olisivat selviytyneet itsenäisinäkin. Sen sijaan Anjalankosken ja Kuusankosken taloustilanne olisi itsenäisenä heikko. Kustannukset karkasivat 2008, selvitysvaiheessa ei oltu tarpeeksi selvillä kaikkien kuntien tilanteesta. Yhdistymisprosessin valmisteluaikana yhteistyö oli hyvää ja organisaatio toimi tehokkaasti. Yhdistymisen jälkeen kaupunginjohtajaa koskevaa ratkaisua ei tehty riittävän ripeästi, muutosjohtaja sopimuksessa. Suomen teollisen historian mittavin rakennemuutos työpaikka menetykset 4000 hlö vuodesta 2005 Yritysten liikevaihto ja henkilöstö Kouvolan seudulla (indeksi) 110 105 Indeksi (2007=100) 100 95 90 85 80 2007/4 2008/4 2009/4 2010/4 2011/4 Liikevaihto Henkilöstö 8 4
Väestönkehitys 9 Uuden Kouvolan luomat muutokset 10 5
Strategisten tavoitteiden toteutuminen vastaajia 184, keskiarvo 1,98 2,16 1,98 1,84 2,02 1,89 1,98 11 Strategisten tavoitteiden toteutuminen Strategiset tavoitteet, keskiarvot Luottamushenkilöt Viranhaltijat ja työntekijät Yhteensä lisäämään alueen kilpailukykyä, vetovoimaa ja huomioarvoa 2,21 2,14 2,16 monipuolistamaan elinkeinorakennetta 2,05 1,97 1,98 huolehtimaan taloudellisesta vakaudesta 1,89 1,83 1,84 kehittämään hallinnon rakenteita 2,24 1,96 2,02 vahvistamaan demokraattista päätöksentekoa 2,05 1,84 1,89 turvaamaan elinehdot ja palvelut kuntalaisille 2,32 1,90 1,98 yhteensä 2,13 1,94 1,98 Kyselyssä täysin tai osittain samaa mieltä siitä, että Kouvola on onnistunut kehittämään hallinnon rakenteita; luottamushenkilöt 42 %, viranhaltijat ja työntekijät 32 % turvaamaan elinehdot ja palvelut kuntalaisille; luottamushenkilöt 41 %, viranhaltijat ja työntekijät 29 % Luottamushenkilöt: Elinkeinorakenteen ja talouden vakauden haasteet. Vaikka jonkin verran elinkeinorakenne monipuolistunut, ei sillä ole ollut tarpeeksi vaikutusta työpaikkojen muodostumiseen alueelle. Viranhaltijat ja työntekijät: Keskittämistoimenpiteet laita-alueilta keskuksiin ja hallinnon rakenteiden kehittäminen (raskas, moniportainen sekä byrokraattinen organisaatio) 12Sopeutuminen Uuteen Kouvolaan kokonaisuutena on ollut haastavaa. 6
Kyselyn eri näkökulmien keskiarvot Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta Kouvola Keskiarvo yhteensä Demokratia ja osallistuminen 2,02 Palvelut ja palvelurakenteet 2,07 Talous- ja henkilöstövoimavarat 2,07 Yhdyskuntarakenne ja ympäristö 2,28 Elinvoima ja kilpailukyky 2,01 Johtaminen ja organisaatio 2,02 Yhteensä 2,08 Strategisten tavoitteiden toteutuminen 1,98 Kyselyn perusteella tulevaisuuden kehittämisen keskeisimmät kohteet 1. Työllisyys ja kilpailukyky 2. Tasapainoinen talous 3. Organisaatiouudistus toteutus ja vaikuttava viestintä 13 Yhdistymisprosessin ja sopimuksen arviointi Johtaminen ja organisaatio Demokratia ja osallistuminen Palvelut ja palvelurakenteet Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta Talous- ja henkilöstövoimavarat Elinvoima ja kilpailukyky Yhdyskuntarakenne ja ympäristö 7
Onnistumiset / ylläpidettävät Uudet lähidemokratian ja vaikuttamisen keinot sekä säätiöiden toiminta Tehdyt palveluverkkoselvitykset ja niiden päätökset Joukkoliikenteen toimivuus ja kattavuus Yhteenveto arvioinnista Kehitettävät / parannettavat Kuntalaisten vaikuttamis- ja palautekanavien laajentaminen Usean tahon epäilys lähipalvelujen heikentymisestä Maaseudun elinvoimaisuuden ja palveluiden turvaaminen Hyväksytty talouden tasapainottamisohjelma Talousjohtamisen ja oikea-aikaisen talousraportoinnin kehittäminen (talouskoulutus) Elinkeinorakenteen monipuolistuminen Alueen kaavoitus ja rakentaminen yhdessä organisaatiossa Päätöksentekokyky haastavissa asioissa (palveluverkkopäätökset ja talouden tasapainotusohjelma) Hallinnon rakenteiden kehittäminen - vähemmän ylikunnallisia organisaatioita Elinkeinotoimen tehokas organisointi ja selkeät vastuut Alueiden pitkäjänteinen kehittäminen - maaseutu ja kaupunkikeskusta Luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden välinen hyvä yhteistyö sekä vastuiden selkeyttäminen Strategisen johtamisen ja strategian toimeenpanon tehostaminen sekä toimijoiden vastuunjako Demokratia ja osallistuminen Hallinnon ja palvelujen järjestämissopimus Kouvolassa ei hallinnon ja palveluiden järjestämissopimuksessa ollut erikseen mainintaa eikä asetettu tavoitteita kuntalaisten osallisuudesta ja vaikuttamisesta. Hallinnon ja palveluiden järjestämissopimuksessa ei myöskään erikseen sovittu alueellisista toimielimistä., lukuun ottamatta kahta säätiötä. Siirtymäkauden kaupunkistrategia 2009 Kouvola kaupungin toimintaajatuksena on luoda hyvät edellytykset osallisuuden vahvistumiselle. Yhtenä strategisena päämääränä on osallistava yhteisö Osallistumisen varmistaminen ja toimintamuotojen kehittäminen Paikallisen identiteetin ja yhteisöllisyyden vahvistaminen 16 8
Demokratia ja osallistuminen Yhdistymisen jälkeen on kaupunkiin perustettu kylien neuvottelukunta, vammaisneuvosto, ikäihmisten neuvosto, vapaa-ajan asukkaiden toimikunta ja nuorisovaltuusto. Neuvostot ovat kokeneet tulleensa hyvin kuulluksi. Vammaisneuvosto on mm. ollut keskeisesti mukana laatimassa vammaispoliittista ohjelmaa (noteerattu myös valtakunnallisesti). Yhdistysten ja raatien ulkopuolella olevien kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet vähäisemmät,kuulemistilaisuuksien ja kyselyiden lisääminen kaupungin alueilla. Nuorten osallistumista on tuettu lautakuntaedustuksilla, joka on toiminut hyvin. Asukaskyselyjä ja kyläkierroksia, palvelukohtaisia asiakastyytyväisyyskyselyjä sekä kuntalaisten kuulemistilaisuuksia. Internet-sivuilla on otettu käyttöön erilaisia kuntalaisten vaikutuskeinoja, esim. keskustelut, palautteet, sähköinen asiointi kyselyt. Yrityselämän edustajat ovat kutsuttuina olleet mukana mm. elinkeino-strategiatyössä, palvelustrategian arvioinnissa, kehittämishankkeissa, keskustelutilaisuuksissa. Demokratia ja osallistuminen vastaajia 179, keskiarvo 2,02 2,03 2,36 2,11 1,78 1,84 9
Demokratia ja osallistuminen Demokratia ja osallistuminen, keskiarvot Luottamushenkilöt Viranhaltijat Yhteensä ja työntekijät Kunnan asukkaiden vaikutusmahdollisuudet ovat hyvät 2,30 1,96 2,03 Uusia osallistumisen ja vaikuttamisen muotoja on otettu käyttöön 2,43 2,35 2,36 Asiakkaat osallistuvat ja vaikuttavat palvelujen kehittämiseen 2,19 2,08 2,11 Kuntalaiset luottavat luottamushenkilöiden toimintaan 1,97 1,73 1,78 Kuntaliitos on vaikuttanut demokratiaan ja osallistumiseen myönteisesti 1,95 1,81 1,84 Yhteensä 2,17 1,98 2,02 Kyselyssä täysin tai osittain samaa mieltä siitä, että kunnan asukkaiden vaikutusmahdollisuudet ovat hyvät; luottamushenkilöt 43,2 %, viranhaltijat ja työntekijät 26,8 % Kuntalaiset ja päättäjät eivät vielä sopeutuneet Uuteen Kouvolaan, vanhat kuntarajat vaikuttavat vielä Yhdistyminen ja suuret päätökset aktivoineet kuntalaisia etenkin maaseudulla Uusia vaikuttamiskeinoja luotu internet-sivustolla (palaute, kyselyt). Kuitenkin huomioitava sen edustavuus (ikärakenne ja internetinomistaminen) Demokratia ja osallistuminen Onnistumiset / ylläpidettävät Neuvostojen ja sidosryhmien kuuleminen eri palveluohjelmien ja palvelustrategioiden laadintavaiheessa. Uudet lähidemokratian ja vaikuttamisen keinot (kylien neuvottelukunta, kuulemistilaisuudet). Toimivat vaikuttamisorganisaatiot mm. nuorisovaltuustoa sekä vammaisneuvosto ja ikäihmisten neuvosto. Säätiön (säätiöiden) toiminnan myönteiset vaikutukset ja kehittämispanokset maaseutualueilla. Alueellinen edustus poliittisessa päätöksenteossa. Kehitettävät / parannettavat Vaikeasti hahmotettavat yksittäiset palvelut, selkeät vastuusuhteet ja niiden viestittäminen Vaikuttamisorganisaatioidenulkopuolella olevien kuntalaisten osallistumismahdollisuudet, internetpohjaisten vaikuttamisväylien ulkopuolella olevien kuntalaisten osallistuminen. Vaikuttamisen vakiinnuttaminen organisaation normaaliksi toiminnaksi. Maaseutulautakunnan roolin kirkastaminen tai tarpeen arviointi. Yhteisöllisyyden edellytysten tukeminen ja luominen. 10
Palvelut ja palvelurakenteet Hallinnon ja palvelujen järjestämissopimus Uudessa Kouvolan hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksessa on yhdeksi strategiseksi tavoitteeksi määritelty väestön elinehtojen ja palveluiden turvaaminen. Yhdistymissopimuksen palvelujen järjestämisosioissa ei ole määritelty selkeästi tuottavuuden ja palveluverkon kehittämistä. Siirtymäkauden kaupunkistrategia 2009 Asiakastarpeidentunnistaminen ja kokonaisprosessin hallinta Toimiva sopimusjohtaminensekä palvelutason määrittäminen ja arviointi Palvelusopimusten mukainen toiminta Onnistunut palvelujen tuotteistus ja hinnoittelu Palvelutuotannon tuottavuuden parantuminen Palvelujen hyvä saatavuus ja saavutettavuus Asiakaspalautteiden hyödyntäminen kehittämisessä Innovatiivisten toimintamallien ja hyvien käytäntöjen hyödyntäminen palveluntuotannossa Ennaltaehkäisevä toiminta kaikissa palveluissa Hyvinvointi sisäistetty päätöksenteossa ja toiminnassa 21 Palvelut ja palvelurakenteet 22 Palveluiden taso on pysynyt pääosin samalla tasolla ja palveluiden laatuun on panostettu. Haastatteluissa ja kyselyvastauksissa epäiltiin, että palvelutaso on laskenut. Mediassa ja kaupunkilaisten tunnoissa palveluiden nähdään osittain heikentyneen. Monipuolisempi ja laajempi palvelutarjonnan kuntalaisille. Harmonisoinnin nähdään sekä nostaneen että laskeneen palvelutasoa palvelusta ja alueesta riippuen. Tietojärjestelmien päällekkäisyydet lähes poistettu, 2011 200 000 300 000 e säästö. Sivistystoimen henkilöstömäärä on pysynyt ennallaan, vaikka asiakasmäärä laskee nopeasti. Maaseudun joukkoliikenne on parantunut sekä vesihuolto- ja yksityistieavustukset, laajakaista, hanketoiminta, joukkoliikenne maaseudun kehittämispanokset kasvaneet. Säätiöt rauhoittaneet kaupunki vs. maaseutu vastakkainasettelua Elinkeinopalveluiden organisaatio ja johtamisen vastuut eivät ole riittävästi selkiytyneet. Ratamo keskus kytkeytyy sosiaali- ja terveyspalveluverkon uudistamiseen, myös valtakunnallinen esimerkki. 11
Palveluverkkopäätökset 2010: Perusopetuksen palveluverkko (mm. toimipisteiden lakkauttamisia) 2010: Toisen asteen koulutuksen palveluverkko (mm. toimipisteiden lakkautuksia) 2012: Kirjaston palveluverkko (mm. toimipisteiden lakkauttamisia) 2012: Museoiden palveluverkko (mm. toimipisteiden lakkauttamisia) 2012: Nuorisopalveluiden palveluverkko (ei välittömiä muutoksia) 2012: Liikuntapaikkojen ja -alueiden palveluverkko (ei välittömiä muutoksia) 2012: Terveyspalveluverkko (mm. Ratamo-keskus, toimipisteiden lakkauttamisia) 2012: Ikäihmisten palveluverkko (mm. laitospainotteisesta kevyempiin hoitomuotoihin, omien toimipisteiden lakkauttamisia) 23 Palvelut ja palvelurakenteet vastaajia 183, keskiarvo 2,07 2,24 1,84 2,21 2,61 1,88 2,16 1,92 12
Palvelut ja palvelurakenteet Palvelut ja palvelurakenteet, keskiarvot Luottamushenkilöt Viranhaltijat Yhteensä ja työntekijät Palvelujen saatavuus ja laatu kaupungin alueella on hyvä 2,47 2,18 2,24 Lähipalvelujen saavutettavuus on pysynyt hyvällä tasolla 1,92 1,82 1,84 Hyvinvoinnin edellytyksiin ja ennaltaehkäisevyyteen on panostettu 2,55 2,12 2,21 Palvelujen uusia järjestämistapoja on otettu käyttöön 2,87 2,55 2,61 Palveluverkkojen järkeistäminen on onnistunut 2,00 1,86 1,88 Toimitilojen käyttöä on tehostettu 2,21 2,15 2,16 Kuntaliitos on vaikuttanut palveluihin ja palvelurakenteisiin myönteisesti 2,03 1,90 1,92 Yhteensä 2,29 2,08 2,13 Täysin tai osittain samaa mieltä siitä, että Palvelujen saatavuus ja laatu on hyvä; luottamushenkilöt 58 %, viranhaltijat ja työntekijät 40 % Hyvinvoinnin edellytyksiin ja ennaltaehkäisevyyteen on panostettu; luottamushenkilöt 58 %, viranhaltijat ja työntekijät 36 % Palvelujen uusia järjestämistapoja on otettu käyttöön; luottamushenkilöt 76%, viranhaltijat ja työntekijät 59 %. Palveluverkkojen järkeistäminen on onnistunut; luottamushenkilöt 35 %, viranhaltijat ja työntekijät 23 %. Palvelut ja palvelurakenteet Onnistumiset / ylläpidettävät Sopimuksen mukaiset toimenpiteet tehty Systemaattinen ja kattava palveluiden kuvaus ja tuotteistus Palvelutason ylläpito ja palveluiden laatuun panostaminen ennaltaehkäisy ja varhainen tuki Palveluiden harmonisointi ja tasapuolistaminen uuden kunnan alueella Palveluverkkoselvitykset ja päätökset tehty Entisten kuntien hyvien käytäntöjen käyttöönotto ja hyödyntäminen Kehitettävät / parannettavat Talouden tila uhkana palveluiden järjestämiselle Usean tahon epäilys lähipalvelujen heikentymisestä Asiakaslähtöisyyden ja vaikuttavuuden näkökulmien painottaminen Palvelutason ylläpidon vaikutukset talouteen Palveluita koskevien ratkaisujen perustelu ja viestintä kuntalaisille ja medialle Hyvien käytäntöjen systemaattinen arviointi 13
Talous Hallinnon ja palvelujen järjestämissopimus Kuntatalouden tasapainottaminen - purkamalla päällekkäisyyksiä ja hallinnon rakenteita tämän tavoitteen saavuttaminen on nykyistä paremmin mahdollista. Kaupunkistrategia 2009 Terve kuntatalous Kilpailukykyinen veroprosentti ja maksupolitiikka Onnistunut omistajapolitiikka ja sijoitustoiminta Palvelutuotannon tuottavuuden parantuminen Investointien ja tilojen käytön tuottavuuden parantuminen 27 Henkilöstövoimavarat Hallinnon ja palvelujen järjestämissopimus Henkilöstön palkat harmonisoidaan ylöspäin siten, että työn vaativuudeltaan samaa tehtävää tekevät saavat samansuuruisen tehtäväpalkan. Harmonisointi tehdään kolmen vuoden aikana ja siihen käytetään yhdistymisavustuksen lisäksi työehtosopimusten mahdollistamia lisiä. Työn vaativuuden arviointi tulee tehdä kaikkien vakinaisessa palvelussuhteessa olevien osalta vuoden 2009 kesäkuun loppuun mennessä. Henkilöstön koulutukseen ja uuden kunnan yhteisen toimintakulttuurin rakentamiseen varataan erityinen määräraha yhdistymisavustuksesta. Siirtymäkauden kaupunkistrategia 2009 Innovatiivinen ja suunnitelmallinen henkilöstön osaamisen kehittäminen Henkilöstöresurssien tehokas käyttö ja henkilöstön riittävä saatavuus Työhyvinvoinnin edistäminen Kannustavat ja kilpailukykyiset palkitsemisjärjestelmät 28 14
Talous 2011 Kouvolan toiminnan tulos jäi 1,7 milj. euroa alijäämäiseksi. Aikaisempien vuosien ylijäämien ansiosta tase on vielä 1,65 milj. euroa ylijäämäinen. Valtuuston maaliskuussa 2012 hyväksymän talouden tasapainottamisohjelman tavoitteena on saada kaupungin talous tasapainotettua 3 vuoden kuluessa. Tämä edellyttää n. 30 milj. euron säästötoimenpiteitä sekä todennäköisesti veroprosentin korottamista. Uuden Kouvolan nettomenot ovat kasvaneet samaan tahtiin kuin koko maassa. Meidän talousongelmat ovat myös meidän omaa vikaa, meillä ei ole ollut riittävän hyvää talousjohtamista. Talouden seuranta ja suunnittelu on ollut katastrofaalista ensimmäisinä vuosina. Tulot eivät ole riittänyt rahoittamaan palvelurakennetta, yhdistymissopimuksen vuoksi palveluverkkoihin ei kajottu. Tilojen kustannukset yksiköissä kasvaneet Tukipalvelujen uudelleenjärjestelyistä (mm. taloushallinto, ict) merkittävä tuottavuuden kasvu. Henkilöstö Henkilöstö ollut hyvin tyytyväinen kuntaliitokseen vaikuttamisessa ja prosessin suunnittelussa. Jo ennen liitosta olimme mukana kun tehtiin suurta suunnitelmaa Me ollaan jo tämä suo rämmitty, muualla Suomessa se on vasta edessä. Kuntaliitos mahdollistaa sekä henkilöstön osaamisen hyödyntämisen, erikoistumisen. Koulutukseen on panostettu työntekijä ja lähiesimiestasolla (paikoitellen jopa koulutusähky). Lähiesimiesten osaaminen koetaan puutteelliseksi mm. KV-TES asioissa. Eläköityneiden tilalle ei ole tarvinnut tietyissä yksiköissä palkata korvaavia tekijöitä. Toimialojen raja-aidat ovat estäneet resurssien joustavan käytön. Henkilöstön ja johdon suhteet ovat kehittyneet liitoksen aikana myönteiseen suuntaan. Palkkaharmonisoinnissa ja TVA:n toteuttamisen tavoitteissa epärealistisuutta. Lisäksi osa hallintohenkilöstöä koki huonona työmatkojen pidentymisen. 15
Suurimpien ammattiryhmien eläkepoistuma vuosina 2011-2020 Ammattiryhmä Vak. henk. 2011-15 henk. 2011-15 % 2011-20 henk. 2011-20 % Perushoitajat ja lähihoitajat 709 119 16,7 243 34,2 Siivoojat 365 115 31,5 194 53,2 Lastenhoitajat ja päiväkotiapulaiset 311 44 14,2 90 29 Aineenopettajat ja lehtorit 309 51 16,5 105 33,9 Sairaanhoitajat 309 36 11,8 87 28,2 Luokanopettajat 284 35 12,4 73 25,8 Henkilökohtaiset avustajat ym. 264 33 12,3 69 26,2 Muut peruskoulun ja lukion lehtorit ja tuntiopettajat 233 48 20,4 81 34,8 Perhepäivähoitajat ym. 199 64 32,2 103 51,5 Sihteerit 194 33 17,0 75 38,6 Kodinhoitajat ja kotiavustajat 193 44 22,7 81 41,7 Lastentarhanopettajat 175 16 9,1 42 23,8 Keittiöapulaiset 140 23 16,1 54 38,8 Sosiaalialan ohjaajat ja kasvattajat 110 16 14,9 34 31,1 Sairaala- ja hoitoapulaiset 104 34 32,5 53 50,7 Eläkepoistuman hyödyntäminen ammattiryhmittäin 2009-2011 Ammattiryhmä Eläkkeelle Jätetty täyttämättä lkm Hallinto- ja toimistohenkilöstö 39 16 41 % Opetushenkilöstö 101 8 8 % Varhaiskasvatus (sis. koulunk.ohj.) 42 3 7 % Muu sivistystoimen henkilöstö 10 1 10 % Hoitohenkilöstö 83 1 1 % Muu sos. ja terveydenhuolto (sis. laitoshuoltajat) 72 17 24 % Ruokapalveluhenkilöstö 15 8 53 % Puhtauspalveluhenkilöstö 26 17 65 % Maatalouslomituksen henkilöstö 8 6 75 % Tekninen henkilöstö 69 27 39 % Yhteensä 465 104 22 % Jätetty täyttämättä % 16
Talous ja henkilöstövoimavarat vastaajia 183, keskiarvo 2,07 1,74 2,08 2,13 2,32 1,81 2,48 1,97 2,27 1,85 Talous ja henkilöstövoimavarat vastaajia 183, keskiarvo 2,07 Talous ja henkilöstöresurssit, keskiarvot Luottamushenkilöt Viranhaltijat Yhteensä ja työntekijät Kaupungin talous on riittävän vakaa 1,47 1,81 1,74 Veroprosentti ja maksut ovat kilpailukykyisiä 2,21 2,04 2,08 Toimintojen ja palvelujen tuottavuutta on parannettu 2,18 2,11 2,13 Kaupungin strategiselle kehittämiselle on hyvät resurssit 2,68 2,23 2,32 Henkilöresursseja on osattu hyödyntää muutoksen aikana 1,76 1,82 1,81 Henkilöstön osaamista kehitetään jatkuvasti 2,49 2,48 2,48 Henkilöstön osaamista hyödynnetään muutoksen johtamisessa 2,19 1,92 1,97 Osaavan henkilöstön saatavuus on hyvä 2,38 2,24 2,27 Kuntaliitos on vaikuttanut talouteen ja henkilöstöresursseihin myönteisesti 1,79 1,86 1,85 Yhteensä 2,13 2,06 2,07 Täysin tai osittain samaa mieltä siitä, että kaupungin talous on riittävän vakaa; luottamushenkilöt 8 %, viranhaltijat ja työntekijät 21 % Talouden haasteet suuria myös Kouvolan ulkopuolella. Suuri elinkeinorakennemuutos vaikuttanut. Luottamushenkilöt: Talouden raportoinnissa paljon kehitettävää Osalla kunnista huono taloustilanne ennen yhdistymistä ja tämä on vaikuttanut myös Uuden Kouvolan talouteen 17
Onnistumiset / ylläpidettävät Talous ja henkilöstövoimavarat Taloudellinen kantokyky ja riskien kestokyvyn parantuminen Talouden tasapainottamisohjelman hyväksyminen Kehitettävät / parannettavat Talousjohtaminen ja oikea-aikaisen talousraportoinnin kehittäminen ( talouskoulutus) Talouden tasapainottamisen ohjelman toimeenpano Palkkojen harmonisointi ja työn vaativuuden arviointi Hallinnon päällekkäisyyksien purkaminen ja hallintohenkilöstön suuren poistuman toteutuminen Henkilöstön vaikuttamismahdollisuudet sekä yhteistyö työnantajan ja henkilöstön välillä Palkkojen harmonisoinnille asetettu aikataulu osin epärealistinen Eläkepoistuman ja muun henkilöstöpoistuman hyödyntäminen ja resurssien kohdentaminen Uuden organisaatiokulttuurin rakentaminen Henkilöstön kehittäminen ja koulutus erikoistumisen mahdollistaminen Työhyvinvoinnin ja työssäjaksamisen parantaminen sekä sairauspoissaolojen vähentäminen 35 Elinvoima ja kilpailukyky Hallinnon ja palvelujen järjestämissopimus Alueen kilpailukyvyn, vetovoiman ja huomioarvon lisääminen elinvoiman turvaamiseksi - elinvoiman turvaamisessa ydinkysymys on väestökehityksen saaminen positiiviseksi. Elinkeinorakenteen monipuolistaminen - kilpailu uusista yrityksistä ja toimijoista käydään muiden alueiden kanssa, ei seutukunnan sisällä. Säätiön perustaminen maaseutualueiden elinkeinojen kehittämiseksi. Siirtymäkauden kaupunkistrategia 2009 Väestönkehityksen kääntäminen kasvuun Maankäytön, asumisen ja liikenteen toimiva kokonaisuus (Strategisen yleiskaavan laatiminen) Vahva edunvalvonta alueen kehittämisessä Toimiva ja vaikuttava markkinointi asukkaille ja yrityksille sekä imagon vahvistaminen Matkailun ja vapaa-ajan asutuksen edistäminen Kilpailukykyiset kunnalliset ja yksityiset vetovoimapalvelut (kulttuuri, liikunta jne) Vahvistuva osaamisperusta ja osaavan työvoiman saannin varmistaminen Yritysten toimintaedellytysten parantaminen ja elinkeinopalvelut Monipuoliset rahoitusmahdollisuudet (ohjelmat, rakennemuutostuet, yritykset) Uusien työpaikkojen synty ja mahdollistaminen sekä innostava elinkeinoilmapiiri Työvoiman saatavuuden parantaminen Aktiivinen verkostojen kokoaminen ja hallinta 36 Tarkoituksenmukainen yritystonttien tarjonta 18
Elinvoima ja kilpailukyky Kouvolan seutukunnan tutkimus ja kehittämistoiminnan menot ovat nousseet 5 milj. eurolla vuosien 2007-10 aikana, mutta ovat silti pienet verrattuna moneen samankokoiseen seutukuntaan. Vuonna 2009 Kouvolan seutukunnan BKT oli 2,7 miljardia euroa. BKT on laskenut kolmessa vuodessa 350 milj. eurolla Työpaikkojen määrä on vähentynyt 2000 09 suhteellisesti eniten suuriin kaupunkeihin verrattuna (rahoitustaantuman vuosina 2008-09). Asukasluvun lasku vuodesta 2001-10 on ollut n. 3,5 %, menojen kasvu 51,4%. Nettomuutto on ollut negatiivinen vuosina 2007-08, mutta vuosina 2009-10 on jäänyt plussan puolelle. Vuoden 2012 alussa Kouvolan työttömyysaste oli 12,3 %. Pitkäaikaistyöttömien osuus oli noin 25%. Kaupungin alueellinen rooli ja kaupallinen asema suhteessa muihin Kaakkois- Suomen kaupunkeihin vahvistuu nopeasti mm. uusien kauppakeskusten valmistuessa. Elinkeinotoimen kehittäminen on jämähtänyt paikalleen 37 Työpaikkojen määrä 2000 2009 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 muutos % Jyväskylä 52 294 52 814 54 410 55 059 56 501 56 549 57 910 60 202 61 329 59 388 7 094 13,6 Vantaa 89 249 91 207 91 670 94 361 95 964 94 589 96 977 103 196 105 716 101 134 11 885 13,3 Hämeenlinna 26 474 27 008 27 406 27 786 28 205 28 523 29 926 30 810 31 063 29 877 3 403 12,9 Espoo 102 559 105 850 106 030 105 562 106 719 108 510 112 344 116 221 118 912 115 624 13 065 12,7 Oulu 64 691 65 457 66 190 67 898 68 541 69 191 71 558 73 185 75 259 72 914 8 223 12,7 Kuopio 40 014 40 168 40 580 41 340 42 294 42 403 43 727 44 903 45 384 45 017 5 003 12,5 Tampere 102 650 104 504 106 460 106 730 109 271 111 269 116 251 119 265 119 772 114 120 11 470 11,2 Rovaniemi 22 086 22 069 22 460 22 865 23 149 23 196 23 869 24 915 24 848 24 479 2 393 10,8 Joensuu 29 335 28 926 29 153 29 743 30 400 30 958 31 831 32 672 32 568 31 872 2 537 8,6 Pori 33 875 34 297 34 966 35 104 35 785 34 965 35 595 36 312 36 910 35 534 1 659 4,9 Lahti 44 041 44 294 44 694 44 439 45 049 44 588 45 982 47 485 47 921 45 693 1 652 3,8 Turku 91 275 92 025 92 785 91 693 92 601 93 558 95 636 97 408 98 245 94 352 3 077 3,4 Helsinki 372 352 375 763 373 381 367 705 368 263 374 344 378 158 385 356 388 053 380 579 8 227 2,2 Lappeenranta 30 470 30 692 30 301 30 686 31 030 31 143 31 727 32 707 32 565 30 911 441 1,4 Kouvola 36 647 36 593 36 537 36 593 36 779 36 358 36 001 36 254 36 062 34 652-1 995-5,4 38 Lähde: Tilastokeskus/Työpaikat työnantajasektorin ja ammattiaseman mukaan alueittain 1990-2009 19
Elinkeinot ja vetovoima vastaajia 183, keskiarvo 2,01 2,08 1,98 2,02 1,80 1,86 1,77 1,83 1,73 2,21 2,62 2,21 Elinkeinot ja vetovoima Elinkeinot ja vetovoima, keskiarvot Luottamushenkilöt Viranhaltijat Yhteensä ja työntekijät Kaupungin imago, vetovoima ja kilpailukyky ovat parantuneet 2,11 2,07 2,08 Kaupungin alueellinen painoarvo edunvalvonnassa on vahvistunut? 2,05 1,97 1,98 Kaupunki on vaikuttanut myönteisesti koko Kymenlaakson kehitykseen 2,11 1,99 2,02 Kaupunki on aiempaa halutumpi asumiskunta 1,81 1,80 1,80 Kaupunki on entistä houkuttelevampi yrityspaikkakunta 1,89 1,86 1,86 Kaupungin ja sen kehitysyhtiöiden toiminta on lisännyt työpaikkoja 1,89 1,73 1,77 Kaupungin kehittämisresurssit ovat kohdennettu oikein 2,00 1,79 1,83 Elinkeinotoimen organisaatio on toimintakykyinen ja tuloksellinen 1,71 1,74 1,73 Kaupunki on selviytynyt rakennemuutoksesta paremmin kuin kunnat erillisinä 2,37 2,17 2,21 Rakennemuutos on vaikuttanut kielteisesti yhdistymisen etujen hyödyntämiseen 2,95 2,53 2,62 Uusi Kouvola on vaikuttanut tähän kokonaisuuteen myönteisesti 2,30 2,19 2,21 Yhteensä 2,11 1,98 2,01 Kyselyssä täysin tai osittain samaa mieltä siitä, että Kaupunki on selviytynyt rakennemuutoksesta paremmin kuin kunnat erillisinä; luottamushenkilöt 53 %, viranhaltijat ja työntekijät 40 %. Rakennemuutos on vaikuttanut kielteisesti yhdistymisen etujen hyödyntämiseen; luottamushenkilöt 74 %, viranhaltijat ja työntekijät 55 % 20
Onnistumiset / ylläpidettävät Kaupungin vetovoima ja kilpailukyky parantunut Elinkeinorakenne monipuolistunut Kouvolan uusi ilme ja onnistunut brändäys Elinkeinojen kehittämisorganisaatioiden yhdistäminen Kaupan investointipäätösten lisääntyminen Elinvoima ja kilpailukyky Kehitettävät / parannettavat Kaupungin vetovoiman ja kilpailukyvyn parantaminen sekä valtakunnallisen edunvalvonnan tehostaminen Menetettyjen työpaikkojen korvaamisne hitaus Kaupungin organisaation ja alueen positiivinen itsetunto - myönteisten asioidne viestintä Elinkeinotoimen organisoinnin selkeyttäminen ja yhteys kaupungin johtoon yhteydenpidon kehittäminen yritysten ja kaupungin välillä innovaatiotoiminta tutkimukseen ja kehitykseen panostaminen 41 Yhdyskuntarakenne ja ympäristö Hallinnon ja palvelujen järjestämissopimus Sopimuksessa ei mainintaa yhdyskuntarakenteen ja ympäristön kehittämisestä. Siirtymäkauden kaupunkistrategia 2009 Yhdyskuntarakenteen tuottavuuden parantaminen oyhdyskuntatekniikan kustannukset / uusi asunto vertailu edellisten vuosien toteumaan, laadun huomiointi ympäristöindikaattoreitten kautta Terveelliset asumisympäristöt Asumista tukevan infran toimivuus Ilmastonmuutoksen hallintaan panostaminen Turvallinen kunta statuksen laajentaminen ulottamaan koko uuteen kaupunkiin. 42 21
Yhdyskuntarakenne ja ympäristö Yhdyskuntarakenteen suunnittelun mahdollisuudet ovat selvästi parantuneet ja tuloksia saatu aikaan. maaseudun rakentamistarpeiden erilaisuutta ei ole huomioitu. poikkeusluvat, kunnissa on ollut erilaisia käytäntöjä. Maapoliittinen ohjelma valtuuston linjapaperina tehty. Todellisuudessa ei ole ehtinyt vielä vaikuttaa. Maaomaisuutta on realisoitu ja maanhankintaa tehty Uudessa Kouvolassa toteutettu onnistuneesti laaja-alainen, toimialarajat ylittävä hanke joukkoliikenteen kehittämiseksi. Yhdyskuntarakenne ja ympäristö vastaajia 182, keskiarvo 2,28 2,40 2,44 2,65 2,48 2,12 1,76 2,09 22
Yhdyskuntarakenne ja ympäristö Yhdyskuntarakenne ja ympäristö, keskiarvot Luottamushenkilöt Viranhaltijat Yhteensä ja työntekijät Yhdyskuntarakenteen kehittämiseen vaikuttaminen on vahvistunut 2,68 2,33 2,40 Ympäristön tilaan ja kestävään kehitykseen vaikuttaminen on parantunut 2,46 2,43 2,44 Joukkoliikenteen kehittämisen edellytykset ovat parantuneet? 3,08 2,53 2,65 Maankäytön ja kaavoituksen suunnittelu on hyvällä tasolla 2,53 2,47 2,48 Kaupunkikeskuksen vetovoimaisuus on lisääntynyt 2,32 2,07 2,12 Maaseutualueiden elinolosuhteisiin ja kehittämiseen on panostettu 2,03 1,69 1,76 Kuntaliitos on vaikuttanut yhdyskuntarakenteeseen ja ympäristöön myönteisesti 2,21 2,06 2,09 Yhteensä 2,47 2,22 2,28 Kyselyyn vastanneista noin kolmannes oli täysin tai osittain samaa mieltä siitä, että kuntaliitos on vaikuttanut yhdyskuntarakenteeseen ja ympäristöön myönteisesti. Kyselyssä täysin tai osittain samaa mieltä siitä, että Yhdyskuntarakenteen kehittämiseen vaikuttaminen on vahvistunut; luottamushenkilöt 62%, viranhaltijat ja työntekijät 42% Joukkoliikenteen kehittämisen edellytykset ovat parantuneet; luottamushenkilöt 84 %, viranhaltijat ja työntekijät 53 % Maaseutualueiden elinolosuhteisiin on panostettu; luottamushenkilöt 32 %, viranhaltijat ja työntekijät 31 % Yhdyskuntarakenne ja ympäristö Onnistumiset / ylläpidettävät Alueen maankäytön, kaavoituksen ja rakentamisen suunnittelu ja päätöksenteko yhdessä organisaatiossa Maankäytön onnistuneet toimenpiteet maapoliittinen ohjelma Kokonaisvaltainen ja laadukas alueen kehittäminen Joukkoliikenteen hyvä toimivuus ja alueellinen kattavuus Kehitettävät / parannettavat Alueiden pitkäjänteisen kehittäminen turvaaminen Pitkäjänteisen toiminnan jatkaminen maankäytössä Eri alueiden ominaispiirteiden huomioon ottaminen rakentamisessa maaseutu ja kaupunkikeskustat Joukkoliikenteen kehittämisen jatkaminen 46 23
Johtaminen ja organisaatio Hallinnon ja palvelujen järjestämissopimus Hallinnon rakenteiden kehittäminen - päätösvalta voidaan säilyttää vaaleilla valittujen valtuutettujen käsissä, lakkauttamalla yhteistyöelimiä päätösvalta voidaan palauttaa takaisin vaaleilla valituille. Uuden kunnan hallinto organisoidaan kunnan sisäistä tilaaja-tuottaja toimintatapaa noudattavan sopimusohjausjärjestelmän mukaisesti. Siirtymäkauden kaupunkistrategia 2009 Toimiva ja vaikuttava poliittinen johtaminen Luottamushenkilö- ja viranhaltijajohdon selkeä toimivalta- ja vastuujako Osakkuusyhteisöjen tehokas ohjaus Vaikuttava konserniohjaus Tilaajaroolin omaksuminen ja tilaajaosaaminen Asiakastarpeiden tunnistaminen ja kokonaisprosessin hallinta Toimiva sopimusjohtaminen sekä palvelutason määrittäminen ja arviointi Tuottajaroolin omaksuminen ja toimivuus Tilaajan ja asiakkaan tarpeiden tunnistaminen Palvelusopimusten mukainen toiminta 47 Onnistunut palvelujen tuotteistus ja hinnoittelu Johtaminen ja organisaatio Selkeät tavoitteet ja mittarit sekä niiden seuranta tuottavuuden parantamisessa ja talouden tasapainottamisessa on puuttunut. Tiltuun turhautuminen, koska luottamushenkilöt eivät ymmärtäneet rooliaan. Myös viranhaltijat eivät oikein osanneet ja tienneet. Olisi ollut koulutustarve. Organisaatio on liian monitasoinen, seurauksena on ollut tiedonkulun heikkous ja johtamisvastuiden selkeytymättömyys. Luvattua rakennusmuutosta ei ole tapahtunut, pikkujohtajia aivan liikaa, liian byrokraattista. Päättäjien yhteinen linja kadoksissa, joka hankaloittaa päätöksentekoa ja on sysännyt painopistettä viranhaltijoille Luottamushenkilöt eivät kykene vanhat kuntarajat ylittävään yhteiseen ajatteluun, jossa ytimenä on uuden Kouvolan kokonaisuutta koskeva ajattelutapa. 48 24
Organisaatiomuutokset 2009: Uusi Kouvola (kuusi kuntaa ja kolme kuntayhtymää) 2009: Asuntoyhtiöiden rakennejärjestelyt 2009: Energiayhtiöiden rakennejärjestelyt 2010: Elinkeinoyhtiöiden rakennejärjestelyt 2010: Teknisen tuotannon liikelaitos 2010: Tilaliikelaitos 2010: Pohjois-Kymen Tieto - liikelaitos 2010: Työterveyshuolto Kymijoen Työterveydelle (liikelaitos, isäntäkunta Kotka) 2010: Iitin ja Haminan lomitustoimet kaupungille 2011: Kuusankosken aluesairaala (PoKS) Carealta kaupungille 2011: Kaakkois-Suomen Tieto Oy 2011: Päätös luottamushenkilöorganisaatiosta 2013- (mm. lautakunnat 10 8, johtokunnat 5 1) 2011: Uusi palveluorganisaatio käyttöön vaiheittain (siirtymäaika 2011-12, mm. prosessiorganisaatio, toimialat 5 3, tilaaja-tuottajamallista luopuminen) 2012: Talouspalvelukeskus Kunnan Taitoa Oy:lle 2012: Kymen jätelautakunta (9 kunnan yhteinen, isäntäkunta Kouvola) 49 Kouvolan uuden sukupolven palveluorganisaatio Kaupunginjohtaja Sis. tarkastus Hyvinvointipalvelut Apulaiskaupunginjohtaja Konsernipalvelut Konsernipalvelujen johtaja (oto) Kaupunkikehitys Kaupunkikehitysjohtaja Kasvun ja oppimisen sekä lapsiperheiden tukeminen Aikuisväestön toimintaedellytysten vahvistaminen Ikääntyneiden ja erityistä tukea tarvitsevien toimintakyvyn tukeminen xxx xxx xxx xxx xxx xxx Hallinto- ja tukipalvelut Strategia- ja resurssiohjaus Seuranta ja arviointi Tilaliikelaitos Konsernin omistajaohjaus Hallinto- ja tukipalvelut Elinvoiman vahvistaminen Elinympäristön kehittäminen llllll Lomituspalvelut Teknisen tuotannon liikelaitos Toimialakohtainen sopimusohjaus Kouvolan Vesi Toimialakohtainen sopimusohjaus Esim. Carea 50 KyAmk Esim. KSS Energia Kymenlaakson Liitto Kaakkois-Suomen Tieto Kinno Oy Ebic Oy Toimialakohtainen sopimusohjaus 25
Johtaminen ja organisaatio vastaajia 183, keskiarvo 2,02 2,25 1,81 1,97 2,13 2,22 1,94 1,88 2,00 1,97 2,01 Johtaminen ja organisaatio Johtaminen ja organisaatio, keskiarvot Luottamushenkilöt Viranhaltijat Yhteensä ja työntekijät Kaupunkistrategia luo selkeän perustan johtamiselle? 2,53 2,18 2,25 Poliittinen johtaminen on osaavaa ja vaikuttavaa 2,13 1,73 1,81 Kaupunginhallituksen toiminta on tehokasta ja vaikuttavaa 2,14 1,92 1,97 Luottamushenkilöorganisaatio (2013-) vastaa aiempaa paremmin kaupungin haasteisiin 2,37 2,07 2,13 Palveluorganisaatio (2013-) vastaa aiempaa paremmin kaupungin haasteisiin 2,50 2,15 2,22 Luottamushenkilöiden ja viranhaltijajohdon yhteistyö on toimivaa 2,21 1,87 1,94 Poliittisen ja ammatillisen johdon työnjako ja vastuut ovat selkeitä 2,00 1,85 1,88 Johtoryhmän jäsenten johtaminen on ammattitaitoista ja vaikuttavaa 2,19 1,95 2,00 Työyhteisöjen johtaminen ja esimiestoiminta on onnistunut 2,13 1,93 1,97 Uusi Kouvola on vaikuttanut tähän kokonaisuuteen myönteisesti 2,08 1,99 2,01 Yhteensä 2,23 1,96 2,02 Kyselyssä täysin tai osittain samaa mieltä siitä, että Kaupunkistrategia luo selkeän perustan johtamiselle; luottamushenkilöt 50 %, viranhaltijat ja työntekijät 37% Poliittinen johtaminen on osaavaa ja vaikuttavaa; luottamushenkilöt 34%, viranhaltijat ja työntekijät 13% Luottamushenkilöorganisaatio (2013-) vastaa aiempaa paremmin kaupungin haasteisiin; luottamushenkilöt 50 %, viranhaltijat ja luottamushenkilöt 30 % Palveluorganisaatio (2013-) vastaa aiempaa paremmin kaupungin haasteisiin; luottamushenkilöt 58 %, viranhaltijat ja työntekijät 35 % Luottamushenkilöiden ja viranhaltijajohdon yhteistyö on toimivaa; luottamushenkilöt 42 %, viranhaltijat ja työntekijät 18 % Johtoryhmän jäsenten johtaminen on ammattitaitoista ja vaikuttavaa; luottamushenkilöt 38 %, viranhaltijat ja työntekijät 25 % 26
Onnistumiset / ylläpidettävät Päätöksentekokyky haastavissa asioissa ( palveluverkkopäätökset ja talouden tasapainotusohjelma) Merkittävät organisaatiojärjestelyt ja rakenteiden purkamiset - konserni- ja omistajaohjauksen selkiyttäminen Uusi luottamushenkilö- ja palveluorganisaatio - vastuiden ja sopimusohjauksen selkiyttäminen Työyhteisöjen johtamisen selkiytyminen ja kehittymine n Teknisten ja hallinnon palvelujen keskittäminen Johtaminen ja organisaatio Kehitettävät / parannettavat Luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden välinen yhteistyö ja vastuiden selkeyttäminen Päätöksistä ja muutoksista viestittäminen eri hierarkiatasojen välillä Strategisen johtamisen ja strategian toimeenpanon tehostaminen sekä toimijoiden vastuunjako Lähiesimiesten osaamistason parantaminen Organisaation ja toimintojen uudistaminen jatkaminen 53 27