KÄRJEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA 2013-2014 1
KÄRJEN PÄIVÄKOTI Päiväkotimme aloitti toimintansa v. 1986. Samassa rakennuksessa toimivat Kärjen ala-aste, hammashoitola, koululaisten iltapäiväkerho sekä seurakunnan päiväkerhot. Päiväkodissamme toimii tällä hetkellä kolme ryhmää; 1-4 -vuotiaat Puolukat, 4-6 -vuotiaat Mustikat sekä 6-vuotiaat Vadelmat. Ryhmien sisällä toimivat samana pysyvät pienryhmät, joilla kullakin on oma samana pysyvä kasvattaja kasvua tukemassa. Esiopetusryhmät toimivat myös näiden ryhmien sisällä, Mustikoilla ja Vadelmilla. ARVOPOHJA Toimintamme tärkein elementti on lasten kaikinpuolinen hyvinvointi. Sitä pyrimme luomaan positiivisella ilmapiirillä, antamalla lapsille syliä ja aikaa. Pyrimme aistimaan lasten tunnetiloja sekä luomaan johdonmukaisesti turvalliset säännöt niin, että lapsen hoitopäivä on sekä fyysisesti että psyykkisesti turvallinen. Tavoitteena on tasapainoinen, toimelias, itseensä luottava ja oppimisen ilon kokeva lapsi. 2
Myös henkilökunnan hyvinvointi kuuluu tärkeimpiin arvoihimme. Haluamme toimia sekä henkilökunnan että vanhempien ja lasten kanssa tasaarvoisesti, rehellisesti, avoimesti ja luottamuksellisesti. Pyrimme hyväksymään erilaisuutta sekä kohtelemaan kaikkia yksilöllisesti. Arvostamme viihtyisää ympäristöä ja siisteyttä. Henkilökunnan kaikenpuoliseen hyvinvointiin kuuluu myös uuden työntekijän perehdyttäminen, monipuolinen työkykyä edistävä toiminta, täydennyskoulutus sekä palautteen antaminen niin henkilökunnan, lasten, vanhempien kuin työntekijöiden kesken. PIENRYHMÄTYÖSKENTELY PÄIVÄKOTIMME TOIMINTATAPANA Päiväkodissamme on otettu käyttöön syksystä 2008 alkaen pienryhmätyöskentely, jonka tarkoituksena on pystyä entistä paremmin huomioimaan jokaista lasta yksilöllisesti. Puolukoilla ja Mustikoilla lapset on jaettu kolmeen ryhmään, joilla kullakin on oma samana pysyvä aikuinen toimintaa ohjaamassa ja kasvua tukemassa. Myös Vadelmilla esioppilaat jakaantuvat työskennellessään kahteen ryhmään, jolloin jokaisen lapsen kasvua ja kehitystä pystytään tukemaan yksilöllisesti. Pienemmässä ryhmässä lapsilla on parempi työrauha heidän tehdessään ikätasolleen sopivia toimintoja. Tällöin myös melutaso pienenee, kun lapsia on vähemmän yhtä aikaa samassa tilassa. Rauhalliset vapaan leikin hetket ja perushoidon tilanteet mahdollistuvat pienryhmätyöskentelyn myötä. KASVATUSPÄÄMÄÄRÄ JA OPPIMISKÄSITYS Tärkeä tavoitteemme on lapsen viihtyminen ja hyvinvointi päiväkodissamme. Meillä on yhteinen päämäärä toimia lapsen parhaaksi. Keskusteluissa vanhempien kanssa hoidon alkaessa sovimme yhteisistä kasvatustavoitteista. Sovittuja tavoitteita voidaan myös tarvittaessa tarkastella kuluvan vuoden aikana. Näin luomme yhdessä ajankohdalle sopivia raameja lapsen kehityksessä ja kasvussa. Vanhempien ja henkilökunnan välinen yhteistyö 3
onkin yksi päiväkodin toiminnan peruskivistä. Siksi on tärkeää, että vanhemmat voivat tuoda omia ajatuksiaan ja näkemyksiään esiin lapsen hoitoon liittyen. Näin myös henkilökunta saa tietoa lapsesta ja voi kertoa vastaavasti omia toiveita ja näkemyksiään vanhemmille. Luottamuksellinen, hyvä yhteistyö ja kasvatuskumppanuus tähtäävät lapsen parhaaksi. Syksyisin perustetaan vanhempainryhmä, mikäli vanhemmista löytyy halukkuutta osallistua ko.toimintaan. Pyrkimyksenä on, että jokaisesta ryhmästä löytyisi yksi vanhempien edustaja ja varajäsen. Henkilökunnasta on myös oma edustus lisänä. Lapsen vastaanotto aamuisin on tärkeä hetki hoitopäivän aloitukselle; annetaan rauha vanhemmille ja lapselle eron hetkeen, mutta ollaan silti lähellä ja saatavilla. Omat paikat (naulakko ja ruokailupaikka) tuovat turvallisuutta. Päivälepo on yksi tärkeä asia ajatellen lapsen hoitopäivää. Lepohetki hoitopäivän keskellä suodaan jokaiselle lapselle, myös esiopetusikäiselle sadun kuuntelemisen merkeissä. Melun vähentäminen on yksi osatavoite. Pienryhmätoiminta, aikuisten esimerkki ja asian huomioiminen eri tilanteissa vähentää melua. Leikki on hyvin tärkeä osa lapsen päivää. Leikki on lapselle merkityksellistä: lapset käsittelevät leikkiessään esim. muuttuvia elämäntilanteita ja oppivat toimimaan ryhmässä. Pienryhmissä toimiminen mahdollistaa rauhallisen leikkiajan ja paikan lapsille. Aikuisen tehtävä on tarjota leikkiympäristöjä, joita löytyy myös päiväkodin ulkopuolelta (esim. oma metsä, koulun kenttä, leikkipuistot). Päiväkodin toiminnan yksi jokavuotinen teema on toisten huomioiminen ja hyvät tavat. Mahdolliseen kiusaamiseen puuttuminen heti varhaisessa vaiheessa keskustelun kautta on todella tärkeää. Itsenäistyminen tapahtuu pienin askelin. Lapselle annetaan pieniä työtehtäviä ja vastuita ikätason mukaan. Omista ja yhteisistä tavaroista huolehtiminen on jokaisen vastuulla. 4
LAPSELLE OMINAINEN TAPA TOIMIA JA SISÄLLÖLLISET ORIEN- TAATIOT Kielellä on keskeinen merkitys lapselle ominaisessa tavassa toimia. Lapsi tarvitsee kieltä toiminnassa ja kieli kehittyy leikkimisen, liikkumisen, tutkimisen ja taiteellisen kokemisen ja ilmaisemisen myötä. Toimiessaan itselleen mielekkäällä tavalla lapsi myös ilmentää ajatteluaan ja tunteitaan. Lapset eivät leiki oppiakseen, mutta oppivat leikkiessään. Lapsen päivittäinen liikkuminen on tärkeää, ja se mahdollistuu päiväkodissamme mm. ulkoilemalla päivittäin, talvilajien parissa, metsäretkillä, omassa ja koulun liikuntasalissa sekä päivittäisissä hetkissä toimintatuokioiden lomassa. Liikunnalla on tärkeä merkitys lapsen kokonaisvaltaiselle kehitykselle. Kasvattajan tehtävä on avata ikkuna pienille tutkijoille suureen maailmaan, seikkailuun ja mahdollisuuksiin. Yhdessä ihmettely elämän monien asioiden äärellä on arvokkainta yhdessäoloa, mitä lapselle voi tarjota monimuotoisen elämän ymmärtämisessä. Hyvinvoiva lapsi nauttii, nauraa, hämmästelee, tutkii, kokee, jäsentää, osallistuu, kokoaa ja eheyttää sisällöllisiä orientaatioita. Matemaattinen orientaatio on vertaamista, päättelemistä, laskemista, kokeilemista ja oivaltamista arkielämän tilanteissa, sekä tilan ja oman kehon hahmottamista. Myönteisen asenteen luominen matemaattiseen ajatteluun on tärkeää. Luonnontieteellinen orientaatio on elollisen luonnon ilmiöihin syventymistä, havainnointia, tutkimista, kokeilemista ja kunnioittamista. Tämä tapahtuu lähiympäristöä tutkimalla ja eri vuodenaikoja havainnoimalla. Historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio on menneisyyden ja nykypäivän havainnoimista perheessä, lähiympäristössä ja omassa kotikaupungissa. Se on myös suomalaiseen ja Etelä-Pohjalaiseen perinteeseen tutustumista esim. kirjojen, kerronnan ja retkien avulla. Esteettinen orientaatio antaa lapselle mahdollisuuden itsensä ilmaisemiseen ja esim.taiteen sekä erilaisten tunteiden kokemiseen. Tässä on tärkeää lasten omien näkemysten ja arvostusten huomioiminen. Eettinen ja uskonnollis-katsomuksellinen 5
orientaatio on välittämisen ja arvokkaana pitämisen tunteen luomista lapselle. Lapselle opetetaan oikean ja väärän tunnistamista, anteeksipyytämistä ja antamista, vastuun kantamista, kaverien huomioon ottamista ja auttamista arjen luontaisissa tilanteissa ja vuorovaikutuksessa. Annetaan aikaa myös hiljentymiselle, lasten kysymyksille, ihmettelylle ja hengellisille asioille ja ilmiöille. Huomioidaan suomalaisen yhteiskunnan kristillinen perinne ja juhlapyhät. Tämän puitteissa tehdään yhteistyötä Seinäjoen seurakunnan kanssa esim. pyhäkouluhetkien muodossa. Lapsen vasussa kysymme perheen toiveet uskonnolliselle kasvatukselle, ja huomioimme nämä lapsen hoidossa ja kasvatuksessa. Nämä orientaatiot muodostavat kasvattajalle toiminnan kehyksen. Tarkoituksena ei ole oppiaineiden sisältöjen opiskelu vaan lapsen tärkeiden valmiuksien lisääminen. Tämä tapahtuu usein esim. päivittäisissä keskusteluissa arjen eri tilanteissa. 6
ALUK- PIENI ILMAI SEE KO- SI- KOKO- SI LAPSI MAI- AIKO- MUK- AAN KO- NAISVALTAISESTI ELEIN, ILMEIN JA LIIKKEIDEN AVULLA. PIENI LAPSI TARVITSEE LÄHELLEEN KASVATTAJAN, JOKA TUN- TEE LAPSEN YKSILÖLLISEN TAVAN KOMMUNIKOIDA. KASVATTAJA ELÄYTYY JA REAGOI LAPSEN KONTAKTIALOITTEISIIN JA NÄIN ROHKAISEE LAPSEN HALUA VUOROVAIKUTUKSEEN. 7
LEIKILLÄ JA SADUILLA ON ERITYINEN MERKITYS LAPSEN KIELEN KEHITYKSELLE JA MAAILMANKUVAN SYNTYMISELLE. KASVAESSAAN LAPSI LIITTÄÄ LEIKISSÄÄN KIELEN TOIMIN- TAAN, JOLLOIN OMIEN KOKEMUSTEN MERKITYS KIELEN OPPIMISESSA KOROSTUU. 8
KIELI TUKEE LAPSEN AJATTELUTOIMINTOJEN KEHITYS- TÄ JA KOMMUNIKAATION KEHITYSTÄ MERKITYSTEN VÄLITTÄ- JÄNÄ. KASVATTAJA OHJAA LAPSEN HAVAINTOJA, OPETTAA TOIMINTATAPOJA SEKÄ KUVAILEE JA SELITTÄÄ TAPAHTUMIA. LAPSEN ITSENSÄ KEKSIMÄT TARINAT SEKÄ LUOVA TOI- MINTA KASVATTAJAN KERTOMIEN SATUJEN JA TARINOIDEN POHJALTA KASVATTAVAT LUOTTAMUSTA OMIIN KYKYIHIN JA ITSENSÄ ILMAISEMISEEN. 9
KASVATUSKUMPPANUUS Meillä on yhteinen päämäärä toimia lapsen parhaaksi sekä sitoutua lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseksi. Päiväkodin henkilökunta valtuutetaan hoitamaan ja kasvattamaan lapsia. Yhteiset tiedot lapsesta ja sovitut asiat sekä tavoitteet ohjaavat toimintaa. Kasvatuskumppanuus vahvistaa lasten vanhempien asemaa ja roolia yhteistyökumppaneina kasvatuksen ammattilaisten rinnalla. MITEN KASVATUSKUMPPANUUS TOTEUTETAAN KÄRJEN PÄIVÄKO- DISSA? Tavoitteena on edistää yhteistyön muotoja ja tapoja. Päivittäinen, vastavuoroinen ja tasavertainen keskustelu avoimessa ja luottamuksellisessa ilmapiirissä on tärkeää. Huomioidaan kotien kasvatuksen merkitys ja tuetaan vanhempia arvostamaan omaa vanhemmuutta ja asiantuntijuutta kasvattajina. Näin vanhemmat ja työntekijät yhdistävät voimansa lapsen tukemisessa. Ennen päivähoidon aloittamista perheelle annetaan mahdollisuus käydä tutustumassa päiväkotimme tiloihin ja henkilökuntaan. Näin lapsen on helpompi aloittaa uudessa paikassa. Päiväkodissa järjestetään keskusteluhetkiä, joissa laaditaan samalla lapsen varhaiskasvatussuunnitelma. Varhaiskasvatuskeskustelu järjestetään päivähoidon alkaessa ja uuden toimintakauden alussa. Tapaamisessa ovat mukana lapsen oman pienryhmän aikuinen ja lapsen vanhempi/vanhemmat. Esiopetusikäisestä lapsesta täytetään puolestaan lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma yhdessä vanhempien kanssa. Lapsen täyttäessä 4 vuotta päivähoito ja lastenneuvola tekevät yhteistyötä siten, että molemmissa paikoissa lapsesta täytetään ns. 4- vuotiskaavake. Siinä seurataan lapsen kasvua ja kehitystä yhteistyössä vanhempien, päivähoidon ja neuvolan kanssa. 10
Lapsen vaihtaessa hoitopaikkaa lapsen paperit siirtyvät vanhasta hoitopaikasta uuteen, samoin kuin lapsen siirtyessä esiopetukseen. Tiedonkulku päiväkodin ja perheiden välillä tapahtuu päivittäisten kohtaamisten lisäksi myös viikko- ja kuukausitiedotteiden avulla. Nämä lähetetään pääsääntöisesti sähköpostitse tai laitetaan esille eteistilojen ilmoitustauluille. Yhteistä kasvatuskumppanuutta tukevat myös muut vanhemmille tai perheille järjestetyt tilaisuudet kuten vanhempainillat, juhlat, retket yms. ERITYINEN TUKI Jokainen lapsi on erityinen, jokainen tarvitsee jossain asiassa, jossain kehitysvaiheessa, aikuiselta erityistä tukea. Jotkut lapset tarvitsevat tukea muita enemmän, muita useammassa tilanteessa tai kehitysvaiheessa. Tällöin on tärkeää, että päiväkotimme pystyy tätä lapselle tarjoamaan. Pidämme tärkeänä, että koko päiväkodin henkilökunta tietää oleelliset asiat lapsen tuen tarpeesta. Tämän lisäksi kyseessä olevan ryhmän kasvattajilla on oltava yksityiskohtaisemmat tiedot lapsen erityisyydestä. Tärkeänä pidämme myös sitä, että vastuu jakautuu ryhmän kasvattajien kesken, mutta myös koko päiväkodin henkilökunnan kesken esim. ulkoilutilanteissa. Nimeämme yhden vastuuhenkilön vastaamaan ja tarvittaessa tekemään kuntoutussuunnitelman sekä osallistumaan muihin lasta koskeviin palavereihin. Myös perhepäivähoidosta varahoitoon tulevien lasten erityisyys huomioidaan. Sijaisten ja opiskelijoiden perehdytys on myös tärkeää ja henkilökunnan vastuulla. Hyvällä tiedonkululla saadaan aikaan yhteiset toimintatavat. On tärkeää, että suunnitelma toimintatavoista kirjataan ylös, jota koko henkilökunta noudattaa kasvatuksen yhdenmukaistamisen vuoksi. Erityislapselle struktuuri on tärkeä, joka myös huomioidaan päiväjärjestyksen suunnittelussa. 11
Tarvittaessa konsultoidaan asiantuntijaa. Jokainen työtekijä on vastuullinen kertomaan havainnoistaan sekä keskustelemaan niistä. Henkilökunnalta vaaditaan tilanneherkkyyttä, jotta havaintoja voidaan tehdä ja toimia niiden mukaan. Suunnittelu ja tiimityö ovat tässä tärkeitä. Mikäli päiväkodin työntekijän huoli herää lapsen suhteen, hänen ammatillisuuteen, välittämiseen ja vastuullisuuteen kuuluu, että hän ottaa asian puheeksi vanhempien kanssa. Asiasta keskustellaan muun henkilökunnan kanssa sekä tiedotetaan päiväkodin vastuuopettajalle. Tarvittaessa otetaan yhteys myös kiertävään erityislastentarhanopettajaan (kelto). Tällöin keskustellaan myös toimintaympäristön sopeuttamisesta, avustajan hankinnasta ryhmään sekä kuntoutussuunnitelman laatimisesta ja toteuttamisesta. Tukitoimina on mm. pedagoginen suunnittelu, lapsen yksilöohjaus, pari- ja pienryhmätyöskentely, ryhmän pienentäminen ja toimintaympäristön sopeuttaminen sekä ryhmässä toimiva avustaja. Kiertävä erityislastentarhanopettaja ja muut asiantuntijat: psykologi, puhe- ja toimintaterapeutti jne. toimivat tarvittaessa toiminnan konsultoijina. VERKOSTOYHTEISTYÖ Hyvän varhaiskasvatuksen edellytyksenä on monipuolinen ja toimiva yhteistyöverkosto. Moniammatillisen verkoston turvin voidaan taata lapselle ja perheelle oikein ajoitettu ja riittävä tuki perheiden tarpeiden mukaan. Yhteistyössä korostuu yhdessä kasvattamisen ajatus. Päiväkotimme tärkeimpiä yhteistyökumppaneita ovat muut varhaiskasvatuksen yksiköt, erityispäivähoito, varhaiskasvatuksen kehittämistyöryhmä, koulut, sosiaalija terveystoimi, kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi, Seinäjoen keskussairaala, liikunta- ja tekninen toimi, Seinäjoen seurakunta sekä eri koulutusyksiköt. Käytännön esimerkkejä yhteistyöstä ovat mm. kirjastovierailut ja muut retket, eri oppilaitosten opiskelijat, sekä yhteiset tapahtumat esim. seurakunnan, koulun tai päivähoitoyksiköiden välillä. 12
ERI KIELI-JA KULTTUURITAUSTAISET LAPSET Hoidon alkaessa keskustelemme lasten vanhempien kanssa avoimesti ja pyrkien luomaan luottamuksellisen suhteen erikielisten ja erilaisista kulttuureista tulevien perheiden kanssa. Keskusteluissa sovimme arjen käytännöistä kunnioittaen erilaisten kulttuurien arvo- ja tapamaailmaa sekä uskonnollisia käytäntöjä. Haluamme mahdollisuuksien mukaan tukea lasta ja hänen perhettään yksilöllisesti heidän lähtökohdistaan. ARVIOINTI Varhaiskasvatuksen kehittäminen ja arviointi on jatkuva prosessi. Arvioinnin avulla määrittelemme, miten tavoitteet on saavutettu. Arviointimenetelminä käytämme mm. vanhemmille suunnattuja kyselyjä, keskusteluja vanhempien kanssa, henkilökunnan palavereja sekä kehityskeskusteluja. Hyvä arviointi ja rakentava palaute kehittävät meitä työssämme. Tärkeää on myös positiivisen palautteen saaminen silloin kun siihen on aihetta. 13