Kisapuiston päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Transkriptio

1 Kisapuiston päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kisapuiston päiväkoti on n. 30 v. vanha päiväkoti, joka sijaitsee Etelä Hervannassa, keskellä monikulttuurista asutusta ja hyvien liikenneyhteyksien (bussit 30, 13, 6) varrella. Välittömässä läheisyydessämme ovat myös Hervannan kaunis luonto sekä Suolijärven ulkoilualue. Arvot ja strategiaperusta Ryhmät: Pyrstötähdet, 2-5 v. Päivänsäteet, 3 5 v. Menninkäiset, 3 5 v. Tiitiäiset, Hippiäiset, gg3 5 v. Heinähatut, 1 2 v. 3 5 v., integroitu ryhmä Vilttitossut, 1 2 v. Tähtitaivas, esiopetusryhmä Vanhempien osallisuus lasten varhaiskasvatuksessa Varhaiskasvatuksen suunnittelu Erityinen tuki varhaiskasvatuksessa Kieli ja kulttuurinäkökulmia varhaiskasvatuksessa Arviointi varhaiskasvatuksessa YHTEYSTIEDOT KISAPUISTON PÄIVÄKOTI Teräskatu 1, Tampere Päiväkodin johtaja Anne Lindholm p Varajohtaja: Timo Salmela p

2 Arvot ja strategiaperusta Päiväkotimme varhaiskasvatus perustuu sekä Valtakunnalliseen että Tampereen kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaan, joissa määritellään toimintamme kehykset. Ammattitaitoinen henkilökunta moniammatillisissa tiimeissä suunnittelee ja toteuttaa toimintaa lapsilähtöisesti; lasta kuunnellen, havainnoiden sekä olemalla aidosti läsnä lapsen arjessa. Visiomme on: Lapsi, joka oppii luottamaan itseensä ja kykyihinsä, kunnioittamaan läheisiään ja hyväksymään erilaisuutta, suhtautumaan myönteisesti elämään ja oppimiseen. Meille on tärkeää itseensä luottava lapsi, joka hyväksyy erilaisuutta ja erilaisia tunteita. Lapsi, joka kunnioittaa muita ihmisiä. Lapsi, joka oppii arjen toimissa ja luovassa leikissä. Lapsi, joka saa päiväkodistamme sylin ja läheisyyden sekä hyvät eväät tasapainoista elämää varten. Yhteisöllisyys ja vastuu ympäristöstä Meille on tärkeää toisista ihmisistä ja lähiympäristöstä huolehtiminen. Kestävän kehityksen periaate on sisäistettynä kaikissa hankinnoissamme ja tätä pyrimme välittämään myös lapsille. Aikuinen on esimerkkinä lapselle omalla toiminnallaan ja yhteisestä ympäristöstä huolehditaan sekä yksilö että yhteisötasolla. Asiakaslähtöisyys / lapsilähtöisyys Lapsi ja lapsen perhe ovat meille keskiössä. Toimintaamme ohjaa lapsilähtöisyys, joka perustuu ensisijaisesti lapsen havainnointiin ja kuulemiseen sekä lapsen toiveiden ja mielenkiinnonkohteiden havaitsemiseen. Päiväkotimme asiakas ja lapsilähtöisyys muodostuvat lasten ja vanhempien toiveista ja ajatuksista yhdistettynä henkilökunnan ammattitaitoon. Seuraava

3 Kumppanuus Meille kumppanuus merkitsee henkilökunnan ja lasten vanhempien välistä avointa ja rehellistä keskustelua lasta koskevissa asioissa. Vastuu lapsesta on ensisijaisesti vanhemmilla ja päivähoito toimii luottamuksellisena kasvatuskumppanina. Yhdessä ja samansuuntaisesti kasvattamalla, olemalla aidosti läsnä lapsen ja perheen arjessa sekä vanhempien asiantuntijuutta oman lapsensa asioissa arvostaen, mahdollistamme lapsen hyvinvoinnin päivähoidossa. Myös riittävä tiedonkulku lasta ja perhettä koskevissa asioissa on meille erityisen tärkeää. Rohkea aloitteellisuus Päiväkodissamme kannustetaan henkilökuntaa luovaan toimintaan sekä varhaiskasvatuksen kehittämiseen tähtäävien omien ajatusten ja ideoiden esille tuomiseen. Myös lasten kuuleminen sekä osallisuus toiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä on meille tärkeää. Yhdessä suunnitellen ja ideoiden voimme kehittää ja luoda yhteistä pohjaa päiväkotimme varhaiskasvatustyölle. Henkilöstön arvostaminen Päiväkotimme henkilökunta toimii moniammatillisissa tiimeissä ja kaikkia työntekijöitä arvostetaan tasavertaisesti. Moniammatilliset tiimit tuovat rikkautta päiväkotimme arkeen ja mahdollistavat oman osaamisen kehittämisen sekä näkemysten laajenemisen ja jakamisen. Henkilökunta osallistuu aktiivisesti koulutuksiin ja lisäksi päiväkotimme osallistuu ajoittain erilaisiin projekteihin ja hankkeisiin, jotka tukevat henkilökunnan osaamista ja työn kehittämistä. Taloudellisuus Päiväkotimme henkilökunta on sitoutunut työhönsä, joka näkyy perustehtävään keskittymisenä. Jokainen työntekijä on vastuussa työn laadukkaasta toteuttamisesta sekä fyysisen ja psyykkisen ilmapiirin luomisesta. Ammatillinen työote, toimivat tiimit, joustavuus sekä tiedonkulku auttavat taloudellisuuden toteutumista. Etusivulle

4 Vanhempien osallisuus lasten varhaiskasvatuksessa Kasvatuskumppanuus sekä päivähoidon aloittamiseen liittyvät käytännöt Kasvatuskumppanuuden perusta luodaan sillä hetkellä, kun lapsi ja perhe tulevat tutustumaan päivähoitoon. Ennen päivähoidon alkamista koko perheellä onkin mahdollisuus tulla tutustumaan päiväkotiimme, jotta päivähoidon aloittaminen sujuisi mutkattomammin. Syksyllä aloittavien asiakasperheiden vanhemmille päiväkoti järjestää touko kesäkuussa uusien asiakkaiden vanhempainillan. Tutustumispäivä ja aika sovitaan lapsen tulevan ryhmän henkilökunnan kanssa etukäteen ja uusien asiakasperheiden kanssa päiväkodin johtaja tekee hoitosopimuksen, jossa sovitaan lapsen hoitoon liittyvistä perusasioista ja periaatteista. Tutustuminen päivähoitoon on yksilöllistä, johon perheellä itsellään on mahdollisuus vaikuttaa. Tulevan ryhmän henkilökunnan kanssa onkin hyvä sopia, millä tavalla perhe haluaa päivähoitoon tutustua. Tähän vaikuttavat luonnollisesti mm. lapsen ikä, temperamentti sekä aiempi kokemus päivähoidosta. Tutustumispäivään on hyvä varata riittävästi aikaa, jotta vanhemmilla ja lasta hoitavalla henkilökunnalla on aikaa keskustella sekä lapsen hoitoon liittyvistä että päiväkodin arkeen liittyvistä käytännöistä rauhassa. Hyvä tiedonkulku puolin ja toisin on ensiarvoisen tärkeää lapsen hyvinvoinnin kannalta. Seuraava

5 Varhaiskasvatussuunnitelma Jokaiselle päivähoitoon tulevalle lapselle pidetään vuosittain varhaiskasvatuskeskustelu, jonka puitteissa luodaan lapsen varhaiskasvatussuunnitelma, VASU. Varhaiskasvatuskeskustelussa vanhemmilla ja henkilökunnalla on mahdollisuus keskustella syvällisemmin lapsen päivähoitoon liittyvistä asioista ja vasu kaavakkeeseen kirjataan yhdessä sovitut käytännöt lapsen hoitoon ja kasvatukseen liittyvistä asioista. Ensimmäinen vasu keskustelu pyritään pitämään mahdollisimman pian lapsen päivähoidon aloittamisesta. Vasu kaavakkeeseen liitetään tarvittaessa lapsen lääkehoitosuunnitelma sekä erityisen tuen suunnitelma. Esiopetusikäisille lapsille tehdään vasun sijasta esiopetuksen opetussuunnitelma. Muu yhteistyö Keskustelut vanhempien ja henkilökunnan kanssa Päivittäiset keskustelut lapsesta takaavat riittävän tiedonkulun puolin ja toisin päivähoidon ja vanhempien kesken. Vasukeskusteluiden lisäksi henkilökunnalta voi varata keskusteluaikoja keskellä toimintakautta, jos jokin asia lapsen kasvatuksessa tai kehityksessä huolettaa. Päiväkodissamme järjestetään vuosittain yhteisiä juhlia ja tapahtumia, joihin lapsen koko perhe on tervetullut. Näistä tapahtumista tiedotetaan erikseen toimintakauden aikana. Etusivulle Seuraava

6 Varhaiskasvatuksen suunnittelu Varhaiskasvatuksen suunnittelun käytännön toteutuksessa meitä ohjaavat sekä Varhaiskasvatuksen valtakunnalliset linjaukset että Tampereen kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma. Näiden asiakirjojen pohjalta toteutamme suunnittelua lapsen iän ja kehitystason huomioiden. Päiväkotimme henkilökunta vastaa fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ympäristön luomisesta. Ympäristön suunnittelun lähtökohtana ovat lapsen ikä ja kehitystaso sekä siihen liittyvät haasteet. Myös lasten mielenkiinnon kohteet sekä toiveet pyritään mahdollisuuksien mukaan ottamaan huomioon. Hyvällä suunnittelulla edistämme lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia päiväkodissamme. Fyysisen ympäristön luomisessa korostuvat turvallisuusseikat, joihin voivat vaikuttaa henkilökunnan lisäksi myös lasten vanhemmat muistamalla sulkea kulkiessaan päiväkodin portit. Päiväkodin tiloja hyödynnämme arjessa suunnitelmallisesti ja joustavasti ja välillä teemme retkiä myös lähiympäristöön. Psyykkisen ympäristön luomisessa korostamme lasta kannustavaa, kunnioittavaa ja rohkaisevaa ilmapiiriä, jossa jokaista lasta kohdellaan tasavertaisesti, kuitenkin yksilöllisyys huomioiden. Myönteinen ilmapiiri sekä lapsen ryhmässä, mutta myös koko päiväkodissa edesauttavat turvallisuuden tunteen kokemista lapsella. Sosiaalinen ympäristö muodostuu ennen kaikkea lasten keskinäisistä sekä lapsen ja aikuisen välisestä vuorovaikutuksesta. Päiväkotimme aikuiset ovat aidosti läsnä lapsen arjessa; kuuntelevat ja rohkaisevat sekä kannustavat lasta omien mielipiteiden ilmaisuun. Turvallinen ja läheinen suhde lapsen ja aikuisen välillä sekä aikuisen hyvät vuorovaikutustaidot ja esimerkki edesauttavat sosiaalisen ympäristön kehittymistä. Seuraava

7 Havainnointi, tutustuminen ja ryhmäytyminen Ennen varsinaista suunnittelua on tärkeää, että henkilökunta tutustuu lapsiin ja koko lapsiryhmään. Lasten havainnointi, kuunteleminen ja mielenkiinnon kohteiden kyseleminen sekä toiminnan ja leikkien dokumentointi ovatkin suunnittelumme lähtökohtia. Myös lasten tutustuminen toisiinsa sekä ryhmän aikuisiin on tärkeää ja tälle ns. ryhmäytymiselle haluammekin varata riittävästi aikaa. Yhteiset säännöt sekä ryhmän lapsilla että aikuisilla vahvistavat ryhmähengen, mutta myös turvallisen kasvatusilmapiirin kehittymistä. Lasten osallisuus ja kuuleminen Lasten osallisuus toiminnan suunnittelussa on meille tärkeää. Jokainen lapsi nähdään yksilönä, jonka omat tarpeet ja kiinnostuksen kohteet pyritään huomioimaan mahdollisimman hyvin toimintaa suunniteltaessa. Lasten mielenkiinnon kohteiden kyseleminen, havainnointi sekä keskustelut vanhempien kanssa antavat meille arvokasta tietoa lasten kiinnostuksen kohteista ja sitä kautta aikuinen voi tarjota lapselle häntä kiinnostavaa ja kehittävää tekemistä. Aikuisen tehtävänä on tukea, kannustaa ja ohjata lasta kaikessa toiminnassa päivähoitopäivän aikana. Monikulttuurisuus ja erityisyys suunnittelussa Hervannan alueen monikulttuurisuus näkyy päiväkodissamme ja siksi toiminnassamme ja sen suunnittelussa on tärkeää huomioida myös maahanmuuttajaperheiden tavat ja kulttuuri. Päiväkodissamme olevat kaksi erityisryhmää, Tiitiäisten integroitu sekä Menninkäisten kielellinen pienryhmä, tuovat monikulttuurisuuden lisäksi myönteisessä mielessä haasteita ja kehittämisen kohteita varhaiskasvatuksen suunnittelulle. Etusivulle Seuraava

8 Toimintakulttuuri ja tiimiytyminen Varhaiskasvatuksen toteuttaminen Toimintakulttuurimme lähtökohtana on asiakasperheiden arvostaminen. Päiväkodillamme on yhteisesti sovitut arvot sekä pelisäännöt, jotka ohjaavat päivittäistä toimintaamme. Jokaisen kasvatustiimin jäsenet tekevät vuosittain myös tiimisopimuksen, johon kirjataan ryhmän aikuisten väliset käytännöt. Toiminnan lähtökohtana on lapsi ja lapsen paras ja sen eteen työskennellään yhdessä, yhteisiä periaatteita noudattaen. Jokainen ryhmä kokoontuu pitämään säännöllisesti tiimipalavereita ja lisäksi päiväkodissamme pidetään viikkopalavereita, jossa käsitellään yhteisiä asioita. Toimintakauden alussa sovitaan yhteiset juhlat, lauluhetket ym. yhdessä toteutettavat projektit sekä luodaan toimintakaudelle yhteiset toimintaa ohjaavat linjaukset. Vanhemmille päin toimintamme tulee näkyä avoimena ja suunnitelmallisena. Leikki Leikki on lapselle ominaisin tapa toimia ja siksi päiväkodissamme korostuukin leikkiminen kaikissa sen eri muodoissa. Leikissä lapsi oppii mm. vuorovaikutustaitoja, tunteiden käsittelyä, sääntöjä, oman toimintansa ohjaamista sekä keskittymistä. Opetus tapahtuukin pääsääntöisesti leikin kautta ns. ohjatuissa leikeissä, mutta jokaisena päivänä lapsella on mahdollisuus myös omaehtoiseen ns. vapaaseen leikkiin, jossa lapsi itse saa valita leikkinsä ja leikkikaverinsa. Ryhmätiloissa leikkiminen tapahtuu rajatuilla leikkialueilla, jotka mahdollistavat niin leikkirauhan kuin myös useamman leikin olemassaolon samoissa tiloissa. Päiväkodissa olevat yhteiset pienryhmähuoneet sekä iso sali ovat myös ahkerassa käytössä koko toimintakauden aikana ja ne mahdollistavat entistä paremmin ryhmien jakamisen ja pienryhmissä toimimisen. Aikuisen rooli leikissä on rikastuttaa, mallittaa ja ohjata leikkiä tarpeen vaatiessa sekä edesauttaa pitkäkestoisen leikin kehittymistä. Aikuisen tehtävänä on myös huolehtia lapsen iän ja kehitystason mukaisista sekä ehjistä leikkivälineistä niin, että leikkiin lähteminen olisi lapselle mahdollisimman houkuttelevaa. Tärkeää on myös havainnoida ja Seuraava dokumentoida lasten keskinäisiä leikkejä sekä suunnitella leikkiryhmiä lasten taitojen ja ikätason mukaan.

9 Tutkiminen, liikunta ja taiteet varhaiskasvatuksessa Leikkimisen lisäksi lapsen ominaisiin tapoihin toimia ja ajatella kuuluu liikkuminen, tutkiminen sekä eri taiteenlajien kautta tapahtuva itseilmaisu. Päivähoitopäivän aikana mahdollistamme lapselle monipuolisen liikkumisen sekä ulkoilun, jotka ovat hyvinvoinnin ja terveellisen kasvun perusta. Myös erilaiset perushoidon tilanteet luovat erinomaiset mahdollisuudet lapsen hyvinvoinnin edistämiseen sekä terveellisten elämäntapojen opetteluun. Erilaiset taidekokemukset, sadut ja lukeminen sekä musiikki tukevat päivittäin lapsen kokonaisvaltaista kehitystä. Varhaiskasvatuksen sisältöalueet Varhaiskasvatussuunnitelma määrittelee toiminnallemme keskeisiä sisältöalueita, jotka otamme huomioon toimintaa suunniteltaessa ja toteutettaessa. Mahdollisimman monipuolinen sekä virikkeellinen toiminta edesauttaa lapsen kokonaisvaltaista kehittymistä ja oppimista päivähoidossa. Toiminnassamme näkyvät seuraavat sisältöalueet: matemaattinen luonnontieteellinen historiallis yhteiskunnallinen esteettinen eettinen uskonnollis katsomuksellinen sisältöalue Toiminnassamme sisältöalueet kietoutuvat luonnollisella tavalla toisiinsa ja niitä sovelletaan aina lapsen ikään ja kehitystasoon sopiviksi. Eri aihepiireihin tutustutaan tutkimalla ja ne liitetään lapsen arkeen ja lähiympäristöön mahdollisimman konkreettisella tavalla. Etusivulle

10 Erityinen tuki varhaiskasvatuksessa Päivähoidossa on lapsia, jotka tarvitsevat jostain syystä erityistä tukea, hoitoa, kasvatusta ja opetusta. Erityistä tukea tarvitsevia lapsia on useasti integroituna tavallisiin ryhmiin, mutta heitä varten on myös olemassa erilaisia pienryhmiä, joissa on paremmat mahdollisuudet keskittyä lasten tarpeisiin. Päiväkodissamme toimii kaksi erityisryhmää; Menninkäisten kielellinen pienryhmä sekä Tiitiäisten integroitu ryhmä, joissa molemmissa käytetään tukiviittomia sekä kuvia kommunikoinnin sekä ohjaamisen välineenä. Erityiseen tukeen liittyvät käytännöt Lapsen tuen tarpeen arviointi lähtee yleensä vanhempien ja päiväkodin henkilökunnan välisistä yhteisistä havainnoista, mutta lapsella voi olla jo päivähoitoon tullessa erityispäivähoitolausunto. Vanhempien ja päivähoidon henkilökunnan tukena erityispäivähoidon asioissa on vahvasti myös päiväkodin kiertävä erityislastentarhanopettaja, KELTO, joka on erityispäivähoidon asiantuntija. Keltolta saa tarvittavaa tietoa päivähoidon eri sisällöllisistä ja rakenteellisista tukitoimista lapsen tuen tarpeen mukaan. Erityistä hoitoa ja kasvatusta vaativan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan sisällytetään ns. erityisen tuen suunnitelma, jossa määritellään tarkemmin lapsen arjessa saama tuki, tavoitteet sekä siihen liittyvät käytännön toimenpiteet. Yhteistyötä tehdään erilaisten tahojen kanssa, riippuen aina kunkin lapsen tuen tarpeesta. Ryhmän henkilökunta on sitoutunut noudattamaan suunnitelmaa päivittäin ja toimimaan sen mukaisesti, lasta kuntouttaen. Myös fyysinen ympäristö mukautuu lapsen tarpeiden mukaan ja sitä voidaan muuttaa tarpeen vaatiessa. Suunnitelmaa tarkastellaan n. 6 kk:n välein ja asetetaan lapselle uusia tavoitteita hänen edistymisensä mukaan. Etusivulle Seuraava

11 Kieli ja kulttuurinäkökulmia varhaiskasvatuksessa Monikulttuurisuus Päiväkotimme sijaitsee monikulttuurisessa Hervannassa ja monikulttuurisuuden huomiointi onkin luonnollinen osa päiväkotimme arkea. Monikulttuurisuus on meille ensisijaisesti rikkaus, sillä se antaa lapsille mahdollisuuden kasvaa erilaisuutta ymmärtävään ja suvaitsevaan asenteeseen sekä mahdollistaa tutustumisen eri kulttuureihin ja tapoihin toimia. Toisaalta monikulttuurisuus tuo myös mukanaan erilaisia haasteita, kuten esimerkiksi kieli ja kulttuurierot. Monikulttuuristen perheiden kohtaamisessa meille on tärkeää perheen tapojen ja oman kulttuurin tuntemus. Tarvittaessa meillä on mahdollisuus pyytää kommunikoinnin avuksi myös tulkki, jotta yhteistyö perheiden kanssa pääsisi mahdollisimman hyvin alkuun. Päivähoidon arjessa pyrimme opettamaan lapselle suomen kieltä mm. käyttämällä kuvia, puhumalla selkeästi sekä saduttamalla, loruilemalla ja laulamalla. Suomen kieltä voidaan opetella myös erillisissä S2 tuokioissa (suomi 2. kielenä opetus). Yleensä lapsi oppii uutta kieltä helpoimmin leikkien ja pelien kautta sekä muiden lasten kanssa toimimalla. Etusivulle Seuraava

12 Arviointi varhaiskasvatuksessa Työyhteisön toimintatapojen arviointi Oman toiminnan arviointi kuuluu luonnollisena osana työyhteisömme toimintaan ja tätä pyrimme tekemään aina päivittäin. Välillä on hyvä pysähtyä miettimään omia toimintatapoja, kyseenalaistamaan ja kuulostelemaan, voisiko jotain tehdä toisin. Oman toiminnan arviointi on ainoa mahdollisuus nähdä asioita uudessa valossa ja kehittyä omassa työssä. Jokaisella työntekijällä on oikeus saada palautetta tehdystä työstä ja tätä palautetta voivat ja saavat antaa niin lapset kuin aikuisetkin; vanhemmat, muut työntekijät sekä johtaja. Palautteen tulee olla asiallista ja ikävistäkin asioista täytyy voida sanoa ja puhua avoimesti. Palaute on hyvä antaa mahdollisimman pian, jotta työntekijällä tai koko työyhteisöllä on mahdollisuus muuttaa ja kehittää olemassa olevia toimintatapoja. Saatu palaute käsitellään aina mahdollisimman pian ja siitä keskustellaan yleisemmin päiväkotimme viikkopalavereissa. Vuosittain pidettävät kehityskeskustelut henkilökunnan ja johtajan kanssa ovat myöskin hyvä mahdollisuus saada palautetta omasta työstä molemmin puolin. Varhaiskasvatusympäristön arviointi Varhaiskasvatusympäristön arviointi tapahtuu havainnoimalla ja kuuntelemalla lasta yhdistettynä henkilökunnan ammattitaitoon. Lapsen kasvamisen myötä toimintaympäristö kaipaa muutoksia,jotta lapsen kehitys ja ikätasolle olisi tarjolla mahdollisimman monipuolista toimintaa ja virikettä. Lapsilta saatua palautetta on hyvä hyödyntää myös lelu ym. hankinnoissa, kun taas aikuisen vastuulla on ympäristön turvallisuus, siisteys sekä suotuisa ilmapiiri. Seuraava

13 Lasten ja vanhempien osallisuus arvioinnissa Lapsilta ja vanhemmilta saadulla palautteella on iso merkitys toimintamme kehittämisessä. Vuosittain tapahtuvissa vasukeskusteluissa sekä päivittäisissä oven suu keskusteluissa vanhemmat voivat kertoa omia ajatuksiaan päiväkotimme toiminnasta. Lisäksi vanhemmilla on mahdollisuus keskustella suoraan johtajan kanssa. Välitön, avoin ja asiallinen palaute on meille tärkeää, jotta asia voidaan ottaa käsittelyyn ja huomioida toiminnassamme mahdollisimman pian. Vanhemmilla on mahdollisuus antaa palautetta myös päivähoidon yleisissä asiakastyytyväisyys sekä palavelukyky kyselyissä, jotka lähetetään vuosittain vanhempien sähköposti osoitteeseen. Kyselyitä on mahdollisuus saada myös paperiversiona päiväkodista. Lapsilta saatu palaute on yleensä aina suoraa ja välitöntä ja tätä pyrimme hyödyntämään aina mahdollisuuksien mukaan toimintaamme sekä ympäristöä suunnitellessa. Lapsilta saa palautetta myös havainnoimalla heidän leikkejään, kuuntelemalla heidän toiveitaan sekä ottamalla heitä mukaan toiminnan suunnitteluun. Vain tällä tavoin voimme luoda päiväkotiimme mahdollisimman lapsilähtöisen toimintaympäristön sekä kasvatuskulttuurin. Etusivulle