KESKUSTA-ASEMANSEUDUN OSAYLEISKAAVA

FCG Planek Oy Mynämäen kunta KESKUSTA-ASEMANSEUDUN OSAYLEISKAAVA Luntselvitys 0516-D2204 30.9.2009

FCG Planek Oy Mynämäen kunta I Keskusta-Asemanseudun sayleiskaava Luntselvitys SISÄLLYSLUETTELO 1 Jhdant... 1 2 Työn surittaminen ja menetelmät... 1 2.1 Selvitysalue, lähtötiedt ja työvaiheet... 1 2.2 Arvkkaiden alueiden valintaperusteet... 2 2.2.1 Kansainvälisesti arvkkaat khteet... 2 2.2.2 Valtakunnallisesti arvkkaat khteet... 2 2.2.3 Maakunnallisesti ja seudullisesti arvkkaat khteet... 3 2.2.4 Paikallisesti arvkkaat khteet... 4 2.2.5 Muut lunnnsujelullisesti arvkkaat khteet... 4 2.2.6 Khteiden arvtuskriteerit... 4 2.3 Uhanalaisuuslukitus... 4 3 Lunnn yleispiirteet... 5 3.1 Lunttyypit ja kasvillisuus... 5 3.2 Eläimistö... 6 4 Lunnnsujelullisesti arvkkaat alueet ja khteet... 7 5 Jhtpäätökset ja susitukset... 15 Lähteet... 17 Liitteet: Liite 1: Lunnnsujelullisesti arvkkaat alueet ja khteet Raprtin valkuvat Marja Nuttajärvi. Kansikuvassa näkymä Kallavuren laelta suunnittelualueelle länsi luteeseen. P:\PLAN\Tku\AAK\MMA\Mynämäen kunta_0516\d2204_keskusta-asemanseutu yk\c Suunnitelmat\LUONTOSELVITYS 2009\Luntselvitys_raprtti_20090930.dc

FCG Planek Oy Mynämäen kunta 1 (17) Keskusta-Asemanseudun sayleiskaava Luntselvitys MYNÄMÄEN KUNTA KESKUSTA-ASEMANSEUDUN OSAYLEISKAAVAN LUONTOSELVITYS 1 Jhdant Tämän työn tavitteena n laatia Mynämäen kunnan Keskustan - Asemanseudun alueelta yleiskaavitusta palveleva luntselvitys. Yleiskaavaa laadittaessa n tettava humin yhdyskuntarakenteen eklginen kestävyys ja lunnnarvjen vaaliminen. Luntselvityksen tarkituksena n selvittää alueen lunnnympäristön perustekijät sekä määritellä lunnnarviltaan edustavimmat, sujelua tarvitsevat alueet ja khteet sekä esittää susituksia maankäyttöön. Lähtökhtana n, että kaavassa vidaan humiida lunnnsujelun kannalta arvkkaat lunttyypit ja elinympäristöt sekä edistää kasvillisuudeltaan merkittävien alueiden sekä eläimistölle ja kasvistlle tärkeiden alueiden minaispiirteiden säilymistä kaava-alueella Nämä tavitteet n mainittu maankäyttö- ja rakennuslaissa (Yleiskaavan laadinta MRL 39 ). Selvityksen n laatinut Mynämäen kunnan timeksiannsta FM, bilgi Marja Nuttajärvi FCG Planek Oy:n (aik. Suunnittelukeskus Oy) Tampereen aluetimiststa. 2 Työn surittaminen ja menetelmät 2.1 Selvitysalue, lähtötiedt ja työvaiheet Mynämäen Keskusta-Asemaseudun sayleiskaava-alue käsittää valtatien 8 varressa levan keskustaajaman lähiympäristöineen sekä Asemanseudun ympäristön. Suunnittelualueen rajaus n esitetty kuvassa 1. Luntselvityksen laadinnan phjaksi kerättiin selvitysalueelta aiemmin laaditut luntselvitykset. Keskeisin tietlähde li Mynämäen arvkkaat luntkhteet julkaisu (Lehtmaa ym. 1997). Lunais-Sumen ympäristökeskuksesta tiedusteltiin selvitysalueelle sijittuvia uhanalaistietja, jita vat 1920 luvulta peräisin levat sijainniltaan epätarkat havainnt hrkkakatkersta Lankkisen peltalueella sekä kylämalvasta Valtlan peltalueella. Hrkkakatker n vaarantunut (VU) uhanalainen laji. Kylämalva n vuden 2000 uhanalaisuusarviinnissa jätetty arviimatta; laji n aiemmin lukiteltu uhanalaiseksi. Näitä kahta havaintpaikkaa ei maastssa kyetty paikantamaan eikä lajeja havaittu. Kallavuren Natura-alueen phjisrajalla n tehty vunna 2003 liit-ravahavaint (vaarantunut VU uhanalainen laji, luntdirektiivin liitteen IV (a) mukainen tiukasti sujeltava laji) ja paikalla n edelleen liit-ravan elinympäristöksi sveltuvaa varttunutta vanhaa kuusikka. Muita aiempia uhanalaishavaintja selvitysalueelta ei llut. Lähtötietjen knnin ja analysinnin jälkeen alueella suritettiin maastinventinnit, jtka khdistettiin niille selvitysalueen sille, jille llaan kaavasuunnittelussa sittamassa muuttuvaa maankäyttöä. Maasttarkastelu khdistettiin pääasiallisesti lunttyyppeihin ja kasvillisuuteen. Maastinventinnit suritettiin 25. 26.6.2009 ja aikaa inventintiin käytettiin nin 20 tuntia. Lähtötietjen ja maastinventintien phjalta n laadittu tämä selvitysraprtti. Raprtissa n esitetty alueen lunnn yleispiirteet ja lunnnsujelullisesti arvkkaat alueet ja khteet, jiden valintaperusteet n esitetty kappaleessa 2.2. Raprtin liitteenä 1 n karttaesitys arvkhteiden sijainneista ja rajauksista. Khteiden numerinti n yhtenevä tekstissä ja kartalla. P:\PLAN\Tku\AAK\MMA\Mynämäen kunta_0516\d2204_keskusta-asemanseutu yk\c Suunnitelmat\LUONTOSELVITYS 2009\Luntselvitys_raprtti_20090930.dc

FCG Planek Oy Mynämäen kunta Keskusta-Asemanseudun sayleiskaava Luntselvitys 30.9.2009 0516-D2204 2 (17) Kuva 1. Suunnittelualueen rajaus 2.2 Arvkkaiden alueiden valintaperusteet 2.2.1 Kansainvälisesti arvkkaat khteet Kansainvälisesti arvkkaisiin khteisiin kuuluvat 2.2.2 Natura 2000 verkstn alueet Ramsar -alueet kansainvälisesti merkittävät ksteikt ja lintualueet (IBA alueet) Valtakunnallisesti arvkkaat khteet Valtakunnallisesti arvkkaisiin khteisiin kuuluvat kansallispuistt lunnnpuistt sujeluhjelmien khteet erämaa-alueet kskiensujelulain mukaiset vesistöt valtakunnallisten sujeluhjelmien kriteerit täyttävät khteet kansallisesti tärkeät lintuvesialueet (FINIBA -alueet) khteet, jilla n lunnnsujelulain 29 :n mukaisia sujeltavia lunttyyppejä P:\PLAN\Tku\AAK\MMA\Mynämäen kunta_0516\d2204_keskusta-asemanseutu yk\c Suunnitelmat\LUONTOSELVITYS 2009\Luntselvitys_raprtti_20090930.dc

FCG Planek Oy Mynämäen kunta 3 (17) Keskusta-Asemanseudun sayleiskaava Luntselvitys khteet, jilla n vesilain mukaisia sujeltavia lunttyyppejä (VL 15 a, VL 17 a ) äärimmäisen ja erittäin uhanalaisten sekä vaarantuneiden lajien esiintymispaikat erityisesti sujeltavien lajien esiintymispaikat (LSL 47 / LSA 21 ) luntdirektiivin liitteen IV(a) lajien esiintymät (LSL 49 / LSA 22 ) muut arvkkaat lunnnsujelualueet valtakunnallisesti arvkkaat perinnemaisemat ja kulttuurimaisemat Lunnnsujelulaki (20.12.1996/1096) määrittelee yhdeksän sujeltavaa lunttyyppiä, jiden minaispiirteet n kuvattu lunnnsujeluasetuksessa (14.2.1997/160). Näihin kuuluvia lunnntilaisia tai lunnntilaiseen verrattavia alueita ei saa muuttaa niin, että lunttyypin minaispiirteet vaarantuvat. Nämä khteet vat yleensä hyvin pienialaisia. Lunttyypin sujelu tulee vimaan kun alueellinen ympäristökeskus n päätöksellään määritellyt sujeltuun lunttyyppiin kuuluvan alueen rajat (LSL 30 ). Lunnnsujelulain sujeltavat lunttyypit (LSL 29 ): 1. luntaisesti syntyneet, merkittäviltä sin jalista lehtipuista kstuvat metsiköt 2. pähkinäpensaslehdt 3. tervaleppäkrvet 4. lunnntilaiset hiekkarannat 5. merenrantaniityt 6. puuttmat tai luntaisesti vähäpuustiset hiekkadyynit 7. katajakedt, lehdesniityt 8. avinta maisemaa hallitsevat suuret yksittäiset puut ja puuryhmät Vesilain (20.12.1996/1105) mukaisten sujeltavien lunttyyppien lunnntilan muuttaminen n kiellettyä suraan vesilain njalla (1. luku 15a ja 17a ). Ympäristölupavirast vi yksittäistapauksessa myöntää pikkeuksen. Vesilain (1. luku 15a ja 17a ) mukaiset sujeltavat lunttyypit: 1. Pienet lammet ja järvet (enintään 1 ha) muualla kuin Lapin läänissä (15a ) 2. Fladat ja kluuvijärvet (enintään 10 ha) (15a ) 3. Lunnntilaiset lähteet (17a ) 4. Lunnntilaiset umat (17a ) 2.2.3 Maakunnallisesti ja seudullisesti arvkkaat khteet Maakunnallisesti ja seudullisesti arvkkaisiin khteisiin kuuluvat valtakunnallisissa sujeluhjelmissa maakunnallisesti arvkkaiksi lukitellut khteet seutu- ja maakuntakaavan sujelualuevaraukset alueellisesti uhanalaisten lajien esiintymispaikat maakunnallisesti / seudullisesti merkittävät muut luntkhteet. P:\PLAN\Tku\AAK\MMA\Mynämäen kunta_0516\d2204_keskusta-asemanseutu yk\c Suunnitelmat\LUONTOSELVITYS 2009\Luntselvitys_raprtti_20090930.dc

FCG Planek Oy Mynämäen kunta 4 (17) Keskusta-Asemanseudun sayleiskaava Luntselvitys 2.2.4 Paikallisesti arvkkaat khteet Paikallisesti arvkkaisiin khteisiin kuuluvat khteet, jilla n metsälain 10 :n mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä yleis- ja asemakaavjen sujeluvaraukset paikallisesti uhanalaisten ja harvinaisten lajien esiintymispaikat muut paikallisesti harvinaiset ja edustavat luntkhteet Metsälaissa (12.12.1996/1093) n säädetty velvite säilyttää metsien hidssa ja käytössä metsien mnimutisuuden kannalta erityisen tärkeät elinympäristöt (ML 10 ). Nämä elinympäristöt vat yleensä pienialaisia. Niitä ei saa hävittää metsänkäytöllä ja niitä kskevat hit- ja käyttötimenpiteet tulee tehdä elinympäristöjen minaispiirteet säilyttävällä tavalla. Metsäasetuksessa (20.12.1996/1200) n kuvattu erityisen tärkeiden elinympäristöjen minaispiirteet tarkemmin. Lain nudattamista valv Metsäkeskus. Metsälain (ML 10 ) erityisen tärkeitä elinympäristöjä vat: 1. lähteiden, purjen ja pysyvän vedenjuksu-uman mudstavien nrjen sekä pienten lampien välittömät lähiympäristöt 2. ruh- ja heinäkrvet, saniaiskrvet sekä lehtkrvet ja Lapin läänin etelä-pulella sijaitsevat lett 3. rehevät lehtlaikut 4. pienet kangasmetsäsaarekkeet jittamattmilla silla 5. rtkt ja kurut 6. jyrkänteet ja niiden välittömät alusmetsät 7. karukkkankaita puuntutannllisesti vähätuttisemmat hietikt, kallit, kivikt, luhikt, vähäpuustiset sut ja rantaluhdat 2.2.5 Muut lunnnsujelullisesti arvkkaat khteet 2.2.6 Khteiden arvtuskriteerit 2.3 Uhanalaisuuslukitus Muut lunnnsujelullisesti arvkkaat khteet eivät le edellä mainituissa lukissa mutta vat lunnn mnimutisuuden säilymisen kannalta tärkeitä. Tällaisia vat esimerkiksi eklgiset käytävät ja suuret yhtenäiset tavanmaisen lunnn alueet. Lisäksi tähän lukkaan kuuluvat lunnnmuistmerkit. Khteiden arvtuskriteereinä käytetään khteen edustavuutta, lunnntilaisuutta, harvinaisuutta ja uhanalaisuutta sekä lunnn mnimutisuutta lajitaslla. Alueen arva nstaa alueen timiminen eläimistön lisääntymis- tai ravinnnhankinta-alueena. Mitä harvinaisemmista ja uhanalaisemmista lajeista n kyse, sitä arvkkaampi alue n. Uhanalaisuuslukitus phjautuu uhanalaisten lajien II seurantatyöryhmän esitykseen (Rassi ym. 2001), jka n laadittu IUCN:n uusien uhanalaisuuslukkien ja kriteerien mukaisesti. Uhanalaisia vat äärimmäisen uhanalaiset (CR), erittäin uhanalaiset (EN) ja vaarantuneet (VU) lajit. Silmälläpidettävät (NT) lajit eivät le uhanalaisia lajeja. Lajien alueellinen uhanalaisuus n uuden uhanalaisuuslukituksen mukainen (alueellinen uhanalaistarkastelu 2004), jssa aluejakna käytetään metsäkasvillisuusvyöhykkeitä sa-alueineen. Lajit jaetaan kahteen lukkaan, alueellisesti hävinneet (RE) ja alueellisesti uhanalaiset (RT). P:\PLAN\Tku\AAK\MMA\Mynämäen kunta_0516\d2204_keskusta-asemanseutu yk\c Suunnitelmat\LUONTOSELVITYS 2009\Luntselvitys_raprtti_20090930.dc

FCG Planek Oy Mynämäen kunta 5 (17) Keskusta-Asemanseudun sayleiskaava Luntselvitys 3 Lunnn yleispiirteet 3.1 Lunttyypit ja kasvillisuus Lunttyyppien uhanalaisuuslukitus phjautuu vunna 2008 valmistuneeseen Sumen lunttyyppien uhanalaisuuden arviintiin (Rauni ym. 2008). Nyt valmistunut arviinti n tutkimus, jnka tulsten sveltamisesta käytäntöön päätetään ympäristöhallinnssa vasta myöhemmin laajaphjaisen valmistelun jälkeen, mutta lunttyyppien uhanalaisuusarviinti tu uutta näkökulmaa lajien uhanalaisuusarviinnin rinnalle. (Ympäristöhallinnn www-sivut) Selvitysalue sijittuu Mynämäen etelä lunaissaan, missä eteläbreaalinen Lunaismaan kasvillisuusvyöhyke vaihettuu hemibreaaliseksi Lunaisen rannikkmaan kasvillisuusvyöhykkeeksi. Eliömaakuntajassa Mynämäki kuuluu Varsinais-Sumen eliömaakuntaan. Mynämäellä yleisin metsätyyppi n lunaissumalaisittain tyypillinen kuivahk kangasmetsä. Rehevämpiä tureita ja lehtmaisia kangasmetsiä sekä lehtja esiintyy lähinnä kunnan eteläsissa, mutta sielläkin vain pienialaisina sirpaleina viljelysten liepeillä. Tämä piirre n selvitysalueella hyvin nähtävissä; alueen reunamien laajemmat yhtenäiset metsäalueet vat kuivahkja havupuukankaita lehtmaisten kankaiden sekä lehtkuviiden sijittuessa pienipiirteisiin pellnreunusmetsiin. Kasvistltaan mnipulisimpia selvitysalueen sia vat kirknkylä liepeineen, Kallavuri lähiympäristöineen sekä Nuuskalan Kintikkalan alue, missä sijaitsevat edustavimmat lehtkuvit. Näillä alueilla tapaa useita eliömaakunnan phjissia khti harvinaistuvia kasvilajeja, esim. kahtaissaraa, sikangerva, nukkukhkkia ja ahdekauraa. Alueen kasvistssa näkyy myös pitkäaikaisen asutuksen vaikutus; ihmisen mukana ennen 1700 lukua tulleita arkefyyttejä eli muinaistulkkaita n runsaasti. Selvitysalueen lunnnympäristöä lunnehtivat karkeasti jatellen klme eri elementtiä eli kirknkylän ja asemanseudun rakennettujen alueiden liepeet, selvitysalueen halki virtaava Mynäjki ja sen ympärillä levittäytyvät peltaukeat niitä täplittävine erikkisine metsäsaarekkeineen sekä selvitysalueen itä kaakkissien yhtenäiset metsäalueet, missä khaa alueen jylhimpänä maastnmudstelmana Kallavuri. Rakennettujen alueiden liepeillä ihmisvaikutus n lunnllisesti suurta, mutta alueelle myös sijittuu lunnnsujelullisia arvja perinnemaisematyyppisten elinympäristöjen mudssa. Esimerkkinä tästä vat keskustan rautakautisen kalmistalueen vieressä sijaitsevat kaksi kasvilajistltaan ja kasvillisuudeltaan edustavaa rinneketa. Rakennettujen alueiden yhteydessä levat luntkhteet timivat usein myös maisemallisesti tärkeinä tekijöinä ja ptentiaalisina petuskhteina. Mynäjen varrelle sijittuu selvitysalueella sekä rakennettua ympäristöä että viljelyksiä. Niiden ja jen väliin jää paikin vain kapeat kaistaleet avinta jenvarsiniittyä tai -pensasta. Paikin kuitenkin jenvarsiniittyjen vyöhyke n leveämpi ja jkivarressa kasvaa myös puusta ja pensasta; tällaiset khteet vat lunnn mnimutisuuden kannalta tärkeitä. Peltaukeiden ja metsäsaarekkeiden msaiikki n aluetta, jlla esiintyy mnipulisia elinympäristöjä. Etenkin suuremmat metsäsaarekkeet vat sittain tavanmaisen talusmetsän kaltaisia, mutta paikin esiintyy pieniä reheviä lehtkuviita sekä saarekkeiden reunamilla valisia puliavimia avimia metsiköitä sekä niittyjä. Osa metsäsaarekkeista n kivikkista ja kalliista maasta, ja tämän vuksi säästyneet pellnraivauksissa, ja näillä metsäkuvi- P:\PLAN\Tku\AAK\MMA\Mynämäen kunta_0516\d2204_keskusta-asemanseutu yk\c Suunnitelmat\LUONTOSELVITYS 2009\Luntselvitys_raprtti_20090930.dc

FCG Planek Oy Mynämäen kunta 6 (17) Keskusta-Asemanseudun sayleiskaava Luntselvitys 3.2 Eläimistö illa puust n useimmiten mäntyä. Peltmaisemassa khavat pienet metsän reunustamat kalliiset mäet vat maisemallisesti kauniita yksityiskhtia. Laajimmat ja yhtenäisimmät metsäalueet sijittuvat selvitysalueen itä- ja kaakkissiin. Metsät vat pääasiassa tavanmaisia mänty- ja kuusivaltaisia talusmetsiä, eri-ikäisiä taimikita ja varttuvia metsiä. Alueen sukuvit vat pääasiassa pieniä, kalliisten mäkien välisiin ntkelmiin mudstuneita sistumia ja sa niistä n jitettu. Alueella esiintyviä sutyyppejä vat isvarpuräme, mustikkakrpi, metsäkrtekrpi ja kangaskrpi. Selvitysalueen kaakkisrajan tuntumassa sijaitseva Kallavuri n sekä lunnnsujelullisesti että maisemallisesti tärkeä ja alueella esiintyy sekä avkalliita, karuja jäkäläkankaita että rehevää rinteenaluslehta. Kallavuren Natura-alueen phjisrajalle sijittuu yksi liit-ravahavaint. Havaintpaikan metsä vastaa edelleen liit-ravan elinympäristövaatimuksia, mutta liit-ravan jätöksiä tai muita merkkejä lajista ei havaittu kesällä 2009. Mynämäen arvkkaat luntkhteet julkaisussa (Lehtmaa 1997) n mainittu, että Mynämäen linnustn arvkkaimmat lajit pysyttelevät kunnan phjiskillissien erämaisilla alueilla ja että maataluden muutkset vat vähentäneet peltalueiden linnusta. Kunnan phjissaan selvitysalueen ulkpulelle sijittuukin Sumen tärkeisiin lintualueisiin (FINIBA) lukeutuva Varsinais- Sumen phjissan siden alue, jsta valtasa n sujeltu lunnnpuistna, lunnnsujelualueena ja Natura-alueena (BirdLife Sumi ry:n www-sivut). Kallavuren Natura-alueen tietlmakkeen mukaan alueella esiintyviä lintudirektiivin liitteen I lintulajeja vat huuhkaja ja kangaskiuru. Selvitysalueen luteissan pellt n mainittu laulujutsenten, hanhien ja kurkien muutnaikaisena levähdyspaikkana (Hvi 2005). Tämän selvityksen yhteydessä maastssa tehtiin havaintja lähinnä tavanmaisesta linnuststa ja nisäkäslajiststa kuten hirvi, valkhäntäpeura, rava ja metsäjänis. Huminarvisista lintulajeista havaittiin teeri (silmälläpidettävä NT laji, lintudirektiivin liitteen I laji) Mahlin-Varkaanvurenkallin alueella. Tällä alueella nähtiin myös metsn (silmälläpidettävä NT laji, lintudirektiivin liitteen I laji) jätöksiä. Tiltaltin (vaarantunut uhanalainen VU laji) laulua kuultiin Myllyjan purnvarsimetsässä selvitysalueen itäsassa sekä Lemmettylän ja Lempiskallin metsäalueilla selvitysalueen luteissassa. Lemmettylän ja Lempiskallin välisellä Puskalan-Laineen peltaukealla havaittiin hiiripöllö (lintudirektiivin liitteen I laji), jka nappasi pelllta myyrän saaliikseen. Selvitysalueen itäsassa, Patniitun peltaukean phjispulisessa metsänreunassa havaittiin hiirihaukka. Mynämäen arvkkaat luntkhteet julkaisussa (Lehtmaa 1997) n mainittu muutamia kunnan alueella esiintyviä uhanalaisia suurperhslajeja eli rahkahpeatäplä, muurainhpeatäplä, helmihpeatäplä ja rämelehtimittari. Nämä lajit vat helmihpeatäplää lukuun ttamatta siden lajeja ja selvitysalueella ei le merkittäviä kyseisille lajeille sveltuvia sualueita kuten avimia nevja. Helmihpeatäplän elinympäristöjä vat niityt, pellnpientareet, puutarhat ja kivikkmaat. Selvitysalueella n lajille spivia elinympäristöjä, mutta lajia ei maasttöiden yhteydessä havaittu. P:\PLAN\Tku\AAK\MMA\Mynämäen kunta_0516\d2204_keskusta-asemanseutu yk\c Suunnitelmat\LUONTOSELVITYS 2009\Luntselvitys_raprtti_20090930.dc

FCG Planek Oy Mynämäen kunta 7 (17) Keskusta-Asemanseudun sayleiskaava Luntselvitys 4 Lunnnsujelullisesti arvkkaat alueet ja khteet Seuraavassa kuvattujen lunnnsujelullisesti arvkkaiden alueiden ja khteiden sijainnit ja rajaukset n esitetty liitteessä 1. Khteiden numerinti n yhtenevä tekstissä ja kartalla. 1. Kallavuren Natura-alue Arvlukka: Kansainvälisesti arvkas Kallavuren Natura-alue (kdi FI0200160, aluetyyppi SCI) n murrsvyöhykkeen reunalla khava kalliselännejaks. Alueen pääkivilaji n pegmatiittigraniitti. Länsireunan jyrkänteet rajautuvat rinteen tyvellä levaan tiehen ja peltihin. Alueen sisäiset maisemat lakisan kallimännikköineen ja länsireunan luhikkisine jyrkänteineen vat edustavia ja tavanmaista erikisempia. Länsireunan jyrkännepinnat vat vimakkaan rakilun lhkmat ja luhikkiset. Länsijyrkänteessä ja laella n edustavia silkallipintja. Phjissan jyrkänteessä n kmea halkeama, jka päättyy jyrkänteisen rinteen alla massiiviseen suurilhkareiseen luhikkn. Suurimmat siirtlhkareet vat pienen taln kkisia. Kallavuren kasvillisuus ja eliölajist vat mnipulisia. Kasvillisuuden vaihtelu ulttuu lakisien karuista kallimänniköistä jyrkänteen aluslehtihin. Kuivempien tammilehtjen hella tavataan tureempaa sinivukkkäenkaalityypin lehta, jssa kasvavaa puusta vat metsälehmus, tammi, haapa, kivu ja kuusi; lehdn muuta lajista vat mm. pähkinäpensas, kiranheisi, lehtkuusama, taikinamarja, metsäruusu, leht-rvkki, nukkukhkki, kiel, mustaknnanmarja, nukkuhelmikkä, sudenmarja ja kivikkalvejuuri. Luhikkisilla khdilla kasvaa pensaikktatar. Laen avkalliilla n edustavia prnjäkälä kallitierasammalkasvustja sekä melk runsaslajisia niittylaikkuja, jilla tavattavaa lajista vat mm. alueellisesti uhanalainen vurimunkki sekä ruhlaukka, keltamaksaruh, ket-rvkki, ahsulaheinä, kallihatikka ja ismaksaruh (kuva 2). Hieman alempana rinteessä kasvaa myös mäkitervakka ja karvakiviyrttiä. Länsijyrkänteiden tyvellä n kalli-nkaliden sammalkasvustja, jiden harvinaisempia lajeja vat klviuhkasammal ja aarnisammal. Alaseinämien ravinteisimmilla khdilla n kutrisammalen lunnehtimaa mestrfista sammalista. Nin pulet alueesta n valtin mistuksessa, mutta sujelualuetta ei le vielä perustettu. Pääsa alueesta sujellaan lunnnsujelulailla ja lput alueesta maa-aineslailla. Alueella esiintyviä luntdirektiivin lunttyyppejä vat silikaattikallit (peitt 50 %), jalpuumetsät (peitt 25 %) ja lehdt (peitt 25 %). Jalpuumetsät n pririsitu lunttyyppi, millä tarkitetaan sellaisia lunttyyppejä, jtka vat vaarassa hävitä ja jiden sujelussa yhteisöllä n erityinen vastuu, kun tetaan humin lunttyypin levinneisyysalue yhteisön alueella suhteessa lunttyypin kk levinneisyysalueeseen (Airaksinen ja Karttunen 2001). Alueelta ei le tiedssa luntdirektiivin liitteen II lajeja; lintudirektiivin liitteen l linnuista alueella esiintyvät huuhkaja ja kangaskiuru. Natura-alueen phjisrajalla n liit-ravahavaint vudelta 2003 ja alueella n edelleen liit-ravalle spivaa elinympäristöä. Maastinventintien aikaan paikalla ei havaittu liit-ravan jätöspapanita tai muita merkkejä lajista, mutta liitravan esiintyminen alueella n edelleen hyvin mahdllista. Natura-alueella Kallavuren lännen puleisten jyrkänteiden alarinteessä ja rinteen aluslehdissa n lajille spivaa vanhaa sujaisaa lehti-kuusisekametsää, jka tarjaa sekä vanhja klpuita pesimäpaikiksi että eri-ikäistä lehtipuusta ravinnnlähteeksi. P:\PLAN\Tku\AAK\MMA\Mynämäen kunta_0516\d2204_keskusta-asemanseutu yk\c Suunnitelmat\LUONTOSELVITYS 2009\Luntselvitys_raprtti_20090930.dc

FCG Planek Oy Mynämäen kunta 8 (17) Keskusta-Asemanseudun sayleiskaava Luntselvitys Kuva 2. Kallavuren laen kasvillisuutta: ket-rvkki, keltamaksaruh ja ismaksaruh 2. Kallavuren kallialue Arvlukka: valtakunnallisesti arvkas Kallavuri n valtakunnallisessa kallialueinventinnissa lukiteltu arvkkaaksi (arvlukka 3) kallialueeksi; alueen rajaus n Kallavuren Natura-aluetta laajempi. Kallavurella n hyvin merkittäviä maa-aineslain ja sin lunnnsujelulain mukaisia bilgisia ja maisemallisia arvja. Myös gelgisesti alue n merkittävä (Heikkinen & Husa 1995). Merkittävimmät gelgiset ja bilgiset piirteet n kuvattu Natura-alueen (khde 1) kuvauksen yhteydessä. 3. Tursunperän Muinaisrannan lunnnsujelualue Arvlukka: Valtakunnallisesti arvkas Khde n muinaisrannan aallkn pyöristämistä kivistä n. 4500 2500 ekr mudstunut rantakivikk. Ranta n nin 40 metriä nykyisen merenpinnan yläpulella, mikä vastaa Itämeren kehitysvaiheista Litrinameren muinaista pintaa. Sujelulla alueella saa liikkua vain merkityillä pluilla, kasvien ttaminen ja vahingittaminen sekä kivien siirtäminen n kielletty. Alue n hyvä petus- ja retkeilykhde. (Lehtmaa ym. 1997) 4. Mynäjki Arvlukka: Seudullisesti arvkas Suunnittelualueen halki virtaavalla Mynäjella n arva sekä lunnnmaiseman että lunnn mnimutisuuden kannalta; lisäksi se timii luntaisena eklgisena käytävänä. Uma ja sen rannat vat mnin paikin lunnntilaltaan heikentyneet rakentamisen ja viljelysten vaatimien mukkausten vuksi, mutta jen rantamille sijittuu kuitenkin pieniä ksteikkja ja eläimistön (esim. linnustn) kannalta arvkkaita pensaikkja. Arvkkaimmat suunnittelualueelle sijittuvat jenvarren sat vat Raukkaan myllyn seutu sekä Raime- P:\PLAN\Tku\AAK\MMA\Mynämäen kunta_0516\d2204_keskusta-asemanseutu yk\c Suunnitelmat\LUONTOSELVITYS 2009\Luntselvitys_raprtti_20090930.dc

FCG Planek Oy Mynämäen kunta 9 (17) Keskusta-Asemanseudun sayleiskaava Luntselvitys lan suus. Raukkaan myllyn seudulla jen jyrkkäreunaisilla jkipenkereillä kasvaa suuria lehtipuita, erityisesti raitja (kuva 3). Kasvillisuudessa n tyypillisiä rehevän jkivarren lajeja: mesiangerv, lehtvirmajuuri, karhunputki, kevätleinikki, jakellukka, rentukka ja kurjenmiekka. Keltam kert alueen pitkäaikaisesta kulttuurivaikutuksesta. Raimelassa n lyhyt, maisemallisesti edustava jkisuus Ylänetien mlemmin pulin. Rannilla kasvaa mesiangerva, nkksta, lehtvirmajuurta ja karhunputkea, puust kstuu mm. tumesta, pihlajasta, vaahterasta, harmaalepästä, kiiltpajusta ja salavasta; alueella kasvaa myös yksi hpeapaju. Pihjen tuntumassa kasvavat puut antavat alueelle puistmaisen vaikutelman. Sillan eteläpulella n pieni padttu kski, jssa talvisin vi nähdä kskikarja. (Lehtmaa ym. 1997) Kuva 3. Mynäjki Raukkaan myllyn khdalla 5. Kilan Rälssitilan pihapiiri Arvlukka: Muu lunnnsujelullisesti arvkas Kilan Rälssitilan pihapiirissä (kuva 4) ja välittömässä läheisyydessä esiintyy hakamaista ja ketmaista kasvillisuutta ja lunttyypit vat mnimutisia. Pihapiirissä kasvaa mm. ukntulikukkaa, nurmitatarta, ukkmansikkaa, keltama, humalaa ja lehtakileijaa. Pihapiirissä kulkevaa pikkutietä reunustaa mlemmin pulin hevslaitumena käytetty hakamaa, jta lunnehtivat vaihtelevan ikäiset kivut. Aittarakennusta ympäröivällä kukkulalla esiintyy ketmaista kasvillisuutta kuten ahmansikka, mäkitervakk, nukkukhkki, ahde- ja mäkikaura, syylälinnunherne ja harakankell. Rautakautisen asutuksen seuralaisiin lukeutuva ahdekaura n Mynämäellä esiintymisalueensa phjisrajalla. Kilan Rälssitilan ympäristössä n puutarhaa, laidunta, lunnntilaista sekametsää sekä peltaukeaa. Mnipulisten lunttyyppien myötä alueen linnustkin n mnipulinen: Keväällä laulujutsenet, hanhet ja kurjet pysähtyvät muuttmatkallaan levähtämään lähistön peltaukeille. Perinteisen maalaisympäristön lintulajeihin kuuluu haarapääsky, jka pesii tilan rakennuksissa. Muita lintulajeja vat mm. harmaasiepp, peipp, pajulintu, keltasirkku, västäräkki, kiuru, pikkukäpylintu, lehtkerttu, pensaskerttu, tali- ja sinitiai- P:\PLAN\Tku\AAK\MMA\Mynämäen kunta_0516\d2204_keskusta-asemanseutu yk\c Suunnitelmat\LUONTOSELVITYS 2009\Luntselvitys_raprtti_20090930.dc

FCG Planek Oy Mynämäen kunta 10 (17) Keskusta-Asemanseudun sayleiskaava Luntselvitys nen, räkättirastas, mustarastas, vihervarpunen, leppälintu, metsäkirvinen, tervapääsky, sepelkyyhky sekä krppi. (Hvi 2005) Kuva 4. Kilan Rälssitilan pihapiirissä sijaitseva väentupa. Pikkukuvassa pihapiirin kasvistn kuuluva nukkukhkki 6. Keskustan kalmistn niitty- ja ketalue Arvlukka: seudullisesti arvkas Keskustan rautakautisen kalmistalueen vieressä sijaitsee kaksi kasvilajistltaan ja kasvillisuudeltaan edustavaa rinneketa. Kasvillisuus n kuivaa pienruh- ja heinäniittyä sekä turetta heinäniittyä. Nämä niittytyypit n valtakunnallisessa lunttyyppien uhanalaisuusarviinnissa (Rauni ym. 2008) lukiteltu Etelä-Sumessa äärimmäisen uhanalaiseksi (CR) ja erittäin uhanalaiseksi (EN) lunttyypeiksi. Alueiden edustavinta lajista vat mm. nukkukhkki, sikangerv, mäkitervakk, hupakeltan sekä mäki- ja ahdekaura. (Lehtmaa ym. 1997) 7. Hiittiönmäki Arvlukka: paikallisesti arvkas Metsäsaarekkeeksi peltjen keskelle jääneellä luhikkisella Hiittiönmäellä kasvaa pääasiassa sekametsää. Puhdasta lehtipuusta, myös pieniä haavikita esiintyy laikuttaisesti. Osa lehtipuista n khtalaisen vanhja. Kasvillisuus n paikin lehtmaista, sinivukka ja pähkinäpensasta kasvaa etenkin alueen eteläpulella. Khteella sijaitsee lisäksi rautakautinen asuin- tai hautapaikka. (Lehtmaa ym. 1997) P:\PLAN\Tku\AAK\MMA\Mynämäen kunta_0516\d2204_keskusta-asemanseutu yk\c Suunnitelmat\LUONTOSELVITYS 2009\Luntselvitys_raprtti_20090930.dc

FCG Planek Oy Mynämäen kunta 11 (17) Keskusta-Asemanseudun sayleiskaava Luntselvitys 8. Nukkilan ja Kintikkalan rehevät metsät Arvlukka: paikallisesti arvkas Nukkilan ja Kintikkalan kylissä n pieniä lehtmaisen kankaan kuviita sekä lehtkuviita. Lehdt n valtakunnallisessa lunttyyppien uhanalaisuusarviinnissa (Rauni ym. 2008) lukiteltu Etelä-Sumessa vaarantuneeksi uhanalaiseksi (VU) lunttyypiksi ja ne vat mahdllisia metsälain 10 mukaisia metsälunnn erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Metsäsaarekkeiden kasviststa vi päätellä alueiden jskus lleen laajempien lehtalueiden reunamia. Melk yleisinä kasvaa mm. punaherukkaa, taikinamarjaa, kevätleinikkiä, valkvukka, kiela ja käenkaalia. Osissa saarekkeista lehtipuut vat vanhja. Lehtipuuvaltaisilla metsäsaarekkeilla ja niiden tiheillä pensaskerrksilla n tärkeä merkitys pikkulintujen ja myös ismpien klpesijöiden kannalta. Metsikköjen lähettyvillä havaittua lintulajista vat peipp, mustarasta, sirittäjä, talitiainen, keltasirkku, viherpeipp, räkättirastas, punakylkirastas, kirjsiepp ja fasaani. (Lehtmaa ym. 1997) 9. Misinharju Arvlukka: paikallisesti arvkas Misinharju käsittää kaksi peräkkäistä kumpuselännettä Mynämäen taajamassa. Kasvillisuus n pääsin kuivaa ja kuivahka kanerva- ja pulukkatyypin mäntykangasta (kuva 5), jnka puust n varttunutta vanhahka. Kuivat kankaat n valtakunnallisessa lunttyyppien uhanalaisuusarviinnissa (Rauni ym. 2008) lukiteltu Etelä-Sumessa vaarantuneeksi uhanalaiseksi (VU) lunttyypiksi ja kuivahkt kankaat n lukiteltu silmälläpidettäväksi. Misinharjun kangasmetsien puust ei kuitenkaan vastaa lunnntilaista lunttyyppiä. Harjanteen phjispäässä lähellä valtatietä n kissakäpäläkasvust. Phjisessa harjun tyvellä n hieman ksteampi alue, jssa kasvillisuus n rehevämpää. Kasvilajeina vat mm. rätvänä, metsäkrte, kevätlinnunherne, ranta-alpi ja istalvikki. Misinharju n pieni mutta edustava esimerkki Mynämäen-Laitilan-Pyhärannan harjujaksn tyypillisestä lunnsta. (Lehtmaa ym. 1997) Kuva 5. Misinharjun valisaa mäntykangasta P:\PLAN\Tku\AAK\MMA\Mynämäen kunta_0516\d2204_keskusta-asemanseutu yk\c Suunnitelmat\LUONTOSELVITYS 2009\Luntselvitys_raprtti_20090930.dc

FCG Planek Oy Mynämäen kunta 12 (17) Keskusta-Asemanseudun sayleiskaava Luntselvitys 10. Pitkämäki Arvlukka: paikallisesti arvkas Maisemallisesti kauniilla Pitkämäellä n useita hiidenkirnuja. Mudstumat vat syntyneet mannerjäätikön sulamisvesien liikkuessa jään alla pyörteisinä virtina. Veden mukaansa tempaamat kivenlhkareet lisäsivät veden kulutustyötä. (Lehtmaa ym. 1997) 11. Mahlin-Varkaanvurenkallin kallimetsät Arvlukka: paikallisesti arvkas Mahlin ja Varkaanvurenkallin alueella (kuva 6) n klme ympäristöstään selvästi erttuvaa kalliista mäkeä, jtka vat mahdllisia metsälain 10 mukaisia metsälunnn erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Kalliilla kasvaa kitukasvuista käkkyräistä männikköä, painanteissa lisäksi pensaskerrkseen lukeutuvaa kivua ja pajua. Pensaskerrksessa kasvaa myös katajaa. Kenttäkerrksen lajista vat kanerva, pulukka, sianpulukka, lampaannata, ahsulaheinä ja kallihatikka. Kalliita peittää sittain yhtenäinen jäkälikkö, jnka lajista vat harmaa-, valk- ja pallerprnjäkälä, ishirvenjäkälä ja trvijäkälä. Tällaiset jäkälätyypin (ClT) karukkkankaat n valtakunnallisessa lunttyyppien uhanalaisuusarviinnissa (Rauni ym. 2008) lukiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi (CR) lunttyypiksi. Kallipainanteissa n rahkasammalta kasvavia sistumia, jiden kenttäkerrksen lajist muistuttaa isvarpurämeen lajista. Kallimänniköissä havaittiin kesällä 2009 teeri sekä metsn jätöksiä (silmälläpidettäviä NT lajeja, lintudirektiivin liitteen I mukaisia lajeja). Kuva 6. Varkaanvurenkallin jäkälätyypin karukkkangasta P:\PLAN\Tku\AAK\MMA\Mynämäen kunta_0516\d2204_keskusta-asemanseutu yk\c Suunnitelmat\LUONTOSELVITYS 2009\Luntselvitys_raprtti_20090930.dc

FCG Planek Oy Mynämäen kunta 13 (17) Keskusta-Asemanseudun sayleiskaava Luntselvitys 12. Lampi ja su Arvlukka: Paikallisesti arvkas Mahlintien vierellä sijaitsee nin 0,4 hehtaarin laajuinen lampi, jka pintaalansa salta lukeutuu vesilain 15 a :n tarkittamaksi sujeltavaksi lunttyypiksi. Rannalle n rakennettu laituri, jten lampi ei le täysin lunnntilainen. Lammen välitön lähiympäristö n mahdllinen metsälain 10 mukainen metsälunnn erityisen tärkeä elinympäristö. Lammen länsipulella sijaitsee pieni jittamatn isvarpurämekuvi, jnka puusta vat mänty, kivu ja kuusi. Sulla n myös muutamia mäntykelja. Pensaskerrksessa kasvaa pajuja ja kivun sekä harmaalepän taimia; kenttäkerrksen lajista (kuva 7) vat pulestaan supursu, julukka, mustikka, variksenmarja, pulukka, iskarpal ja tupasvilla. Isvarpurämettä lukuun ttamatta lammen rannat vat nurta tiheää mänty-kivusekametsää. Isvarpuräme n mainittu valtakunnallisessa lunttyyppien uhanalaisuusarviinnissa (Rauni ym. 2008) silmälläpidettävänä lunttyyppinä. Kuvapari 7. Isvarpurämeen kukkivia kasveja: supursu ja iskarpal 13. Niitty Arvlukka: Paikallisesti arvkas Pienessä pelln keskellä sijaitsevassa saarekkeessa, hidetun kasvimaan vierellä, n pieni niittykuvi. Niityllä kasvaa tavanmaisten heinien hella huminarvista niitty- ja ketlajista: mäkitervakk, keltamatara (vaarantunut uhanalainen VU laji), ahmansikka, hpeahanhikki, nurmitädyke, siankärsämö, hiirenvirna, kissankell, heinätähtimö, valkapila, hupakeltan, ahrvkki, niittysulaheinä, ahmatara, särmäkuisma ja päivänkakkara. Maisemallisesti kauniin niityn reunamilla kasvaa vanhja paksuksaisia mäntyjä ja nuria kivuja. Niityn lajistssa n tureen pienruhniityn ja heinäniityn piirteitä, mutta edustavuus ei vastaa häiriintymätöntä turetta niittyä, jka n valtakunnallisessa lunttyyppien uhanalaisuusarviinnissa (Rauni ym. 2008) lukiteltu Etelä-Sumessa äärimmäisen uhanalaiseksi (CR) lunttyypiksi. P:\PLAN\Tku\AAK\MMA\Mynämäen kunta_0516\d2204_keskusta-asemanseutu yk\c Suunnitelmat\LUONTOSELVITYS 2009\Luntselvitys_raprtti_20090930.dc

FCG Planek Oy Mynämäen kunta 14 (17) Keskusta-Asemanseudun sayleiskaava Luntselvitys 14. Myllyja Arvlukka: Paikallisesti arvkas Myllyja (kuva 8) virtaa liitteessä 1 rajatulta sin lunnntilaisessa tai lunnntilaisen kaltaisessa umassa ja n mahdllinen vesilain 17 a tarkittama sujeltava lunttyyppi. Pienveden välitön lähiympäristö n pulestaan mahdllinen metsälain 10 mukainen metsälunnn erityisen tärkeä elinympäristö. Uma n kivikkinen ja luntaisesti mutkitteleva. Umaa reunustaa vaihtelevan ikäinen sekapuust eli kuusi, kivu, haapa ja mänty. Paikin puust n iäkästä ja järeää, paikin n tehty umaan rajittuvia hakkuita. Umaa reunustaa lehtmainen lajist: mesiangerv, valkvukk, lillukka, metsäkurjenplvi, ravanmarja, lehtvirmajuuri, käenkukka, terttualpi, syylälinnunherne, luhtamatara, su-rvkki, hiirenprras, käenkaali, hupahdake, krpikaisla ja rentukka. Purn vesikivillä kasvaa isnäkinsammalta. Purnvarsimetsässä lauli kesäkuussa 2009 tiltaltti (vaarantunut uhanalainen VU laji). Kuva 8. Vanhan kuusikn reunustamaa Myllyjan kivikkista umaa 15. Haapaleht Arvlukka: Paikallisesti arvkas Myllyjan läheisyydessä, pellnreunusmetsikössä sijaitsee pienialainen lehtlaikku (kuva 9), jka n mahdllinen metsälain 10 mukainen metsälunnn erityisen tärkeä elinympäristö. Leht n kuivahk nukkuhelmikkälinnunhernetyypin (MeLaT) runsasravinteinen leht. Kyseinen lunttyyppi n valtakunnallisessa lunttyyppien uhanalaisuusarviinnissa (Rauni ym. 2008) lukiteltu Etelä-Sumessa erittäin uhanalaiseksi (EN). Lehdn väljä puust kstuu vanhista kkkaista haavista sekä muutamista nurista kuusista ja männyistä. Pensaskerrksessa kasvaa pihlajaa ja kiranheisiä. Kenttäkerrksessa kasvaa valkvukka, syylälinnunhernettä, nukkuhelmikkää, ahmataraa, särmäkuismaa, metsäkurjenplvea, sikangerva, metsäapilaa, hiirenvirnaa, nurmitädykettä, lillukkaa, uknputkea, harakankella, karhunputkea, kiela ja aitvirnaa. P:\PLAN\Tku\AAK\MMA\Mynämäen kunta_0516\d2204_keskusta-asemanseutu yk\c Suunnitelmat\LUONTOSELVITYS 2009\Luntselvitys_raprtti_20090930.dc

FCG Planek Oy Mynämäen kunta 15 (17) Keskusta-Asemanseudun sayleiskaava Luntselvitys Kuva 9. Myllyjan läheisyydessä sijaitseva haapaleht 16. Leht Arvlukka: Paikallisesti arvkas 5 Jhtpäätökset ja susitukset Taka-Nihattulassa pellnreunusmetsässä sijaitsee pienialainen lehtlaikku, jka n mahdllinen metsälain 10 mukainen metsälunnn erityisen tärkeä elinympäristö. Kuiva keskiravinteinen pulukka-lillukkatyypin (VRT) leht sijittuu lhkareikkiselle mäenkumpareelle, jlla kasvaa vanhaa mäntyä, vaihtelevan ikäistä haapaa, kivua sekä nurta pihlajaa. Kuiva keskiravinteinen leht n valtakunnallisessa lunttyyppien uhanalaisuusarviinnissa (Rauni ym. 2008) lukiteltu Etelä-Sumessa erittäin uhanalaiseksi (EN) lunttyypiksi. Lehdn pensaskerrksessa kasvaa metsäruusua ja taikinamarjaa. Kenttäkerrksen lajista vat kiel, pulukka, lillukka, metsäkastikka, kalliimarre, ah- ja paimenmatara, nukkuhelmikkä, syylälinnunherne, heinätähtimö, ahmansikka, ismaksaruh, kallikiel, sinivukk, hiirenvirna, kissankell, ah-rvkki, valkvukk, metsäkastikka ja pukinjuuri. Selvitysalueen lunnnsujelullisesti arvkkaat alueet keskittyvät kulttuurivaikutteiselle vyöhykkeelle peltjen, metsäsaarekkeiden ja metsänreunjen msaiikkiin sekä Mynäjen varrelle. Myös laajemmille metsäalueille sijittuu lunnnsujelullisia arvja Kallavuren ympäristössä sekä selvitysalueen itäsissa. Suurin sa lunnnsujelullisesti arvkkaista khteista n melk pienialaisia ja paikallista arvlukkaa, mutta alueella n myös kansainvälistä ja valtakunnallista arvlukkaa levia alueita ja khteita. Seuraavassa n annettu susituksia maankäytölle khteittain: Selvitysalueella kansainvälistä arvlukkaa levia luntkhteita edustaa Kallavuren Natura-alue (khdenumer 1). Natura-alue tulee kaavassa säilyttää rakentamisen ulkpulella ja alueen läheisyyteen ei tule sijittaa sellaisia timintja, jista aiheutuisi Natura-alueen luntarville merkittäviä heikennyk- P:\PLAN\Tku\AAK\MMA\Mynämäen kunta_0516\d2204_keskusta-asemanseutu yk\c Suunnitelmat\LUONTOSELVITYS 2009\Luntselvitys_raprtti_20090930.dc

FCG Planek Oy Mynämäen kunta 16 (17) Keskusta-Asemanseudun sayleiskaava Luntselvitys siä (Lunnnsujelulaki 65 ). Tällöin myös Natura-alueen rajalle sijittuvan liit-ravan havaintpaikan minaispiirteet säilyvät. Natura-alueella ja sen ulkpulella sijaitsee valtakunnallisesti arvkas Kallavuren kallialue (khdenumer 2), jlla n sekä bilgisia että maisemallisia arvja. Kallialue susitellaan säilytettäväksi rakentamattmana ja alueella tulisi välttää maa- ja kalliperän mukkaustimintaa sekä vimaperäistä metsätalutta. Myös Tursunperän Muinaisrannan lunnnsujelualue (khdenumer 3) lukeutuu valtakunnallisesti arvkkaaksi khteeksi. Khde välittömine lähiympäristöineen susitellaan säästettäväksi rakentamisen ulkpulella. Seudullisesti arvkkaaseen arvlukkaan lukeutuvat Mynäjki (khdenumer 4) ja Keskustan kalmistn niitty- ja ketalue (khdenumer 6). Mynäjen varrella sijaitsevat erityisen arvkkaat sat eli Raukkaan myllyn seutu ja Raimelan suus susitellaan säilytettäväksi lisärakentamisen ulkpulella. Muutin Mynäjen salta maankäytön suunnittelussa susitellaan tettavaksi humin riittävien sujavyöhykkeiden säilyminen uman reunilla jen veden laadun heikentymisen estämiseksi. Jen uman vimakkaat mukkaukset eivät le susiteltavia. Keskustan kalmistn niitty- ja ketalue vaatii aktiivisia hittimia säilyäkseen eli säännöllisen niitn. Niitty- ja ketalue n susiteltava säilyttää rakentamatta ja khteen hittimia n susiteltavaa jatkaa. Paikallisesti arvkkaaseen arvlukkaan pulestaan lukeutuvat khteet: 7. Hiittiönmäki 8. Nukkilan ja Kintikkalan rehevät metsät 9. Misinharju 10. Pitkämäki 11. Mahlin-Varkaanvurenkallin kallimetsät 12. Lampi ja su 13. Niitty 14. Myllyja 15. Haapaleht 16. Leht Nämä khteet susitellaan säilytettäväksi mahdllisuuksien mukaan rakentamattmina ja khteilla tulisi välttää vimakkaita metsänhittimia. Pienvesikhteiden salta (khteet 12, lampi ja 14, Myllyja) myös rannan ja puruman mukkauksia tulisi välttää. Khteen 13 (niitty) salta paikan avimena pysyminen n edellytys lunnnarvjen säilymiselle. Kilan Rälssitilan pihapiiri (khdenumer 5) kuuluu lukkaan muu lunnnsujelullisesti arvkas, ja khteen lunnnarvjen säilymiseksi lisi susiteltavaa, että tila ja pihapiiri säilyvät nykyisessä tai vastaavassa käytössä. Maankäytön suunnittelussa rakentamisen ulkpulelle rajattavista alueista tulee pyrkiä mudstamaan kknaisuus, jssa lunnnsujelullisesti arvkkaita alueita ja khteita ympäröivät sujavyöhykkeet ja niitä yhdistävät eklgiset käytävät. Sujavyöhykkeet ja eklgiset käytävät vivat mudstua alempaa arvlukkaa levista luntkhteista tai tavanmaisen metsän alueista. Mudstamalla yhtenäisiä lunnnarvkknaisuuksia ylläpidetään eksysteemin timivuutta sekä arvkkaan eläin- ja kasvilajistn säilymistä ja uudistumista. Selvitysalueella, missä metsät vat nykyiselläänkin pirstaleisesti peltjen keskellä ja reunilla, eklgisia käytäviä vidaan pyrkiä mudstamaan säästämällä metsäsaarekkeiden, Mynäjen sekä pienempien purjen ja jien reunamien pensasta ja puusta yhtenäisinä nauhina. Myös rakennettujen alueiden puustiset sat kuten vanhat puutarhat ja puistt timivat eklgisena yhteytenä eläinlajeille, jtka eivät le erityisen häiriöherkkiä. P:\PLAN\Tku\AAK\MMA\Mynämäen kunta_0516\d2204_keskusta-asemanseutu yk\c Suunnitelmat\LUONTOSELVITYS 2009\Luntselvitys_raprtti_20090930.dc

FCG Planek Oy Mynämäen kunta 17 (17) Keskusta-Asemanseudun sayleiskaava Luntselvitys FCG Planek Oy Hyväksynyt: Jhanna Närhi prjektipäällikkö, arkkitehti Laatinut: Marja Nuttajärvi prjektipäällikkö, FM, bilgi Lähteet Airaksinen, O. & Karttunen, K. 2001: Natura 2000 lunttyyppipas. Ympäristöpas 46, Sumen ympäristökeskus, Helsinki. BirdLife Sumi ry:n www-sivut: http://www.birdlife.fi/sujelu/paikat/finiba/ (luettu 29.9.2009) Etelä-Sumen ja Phjanmaan metsien sujelun tarve -työryhmän mietintö 2000. Metsien sujelun tarve Etelä-Sumessa ja Phjanmaalla. Sumen ympäristökeskus, Sumen ympäristö 437, Lunt ja lunnnvarat. Oy Edita Ab, Helsinki, 284 s. Heikkinen, R. & Husa, J. 1995: Lunnn- ja maisemansujelun kannalta arvkkaat kallialueet Turun ja Prin läänissä. Vesi- ja ympäristöhallinnn julkaisuja sarja A. Vesi- ja ympäristöhallitus, Helsinki. Hvi, Antti (tim.) 2005: Matka Etelä-Sumen perinnemaisemiin ja esihistriaan Helsingin ylipist, Kulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia ja Perinnemaisemamatkailu Etelä-Sumessa hanke. Hämet-Ahti, L., Suminen, J., Ulvinen, T. & Utila, P. (tim.) 1998: Retkeilykasvi. Lunnntieteellinen keskusmuse, Kasvimuse, Helsinki, 656 s. Lehtmaa, Leena, Rantala, Lasse, Rantala, Sari 1997: Mynämäen arvkkaat luntkhteet. Lunt- ja maisematutkimus Lehtmaa, Mynämäen- Mietisten terveyskeskus. Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkski, I. (tim.) 2001: Sumen lajien uhanalaisuus 2000. Ympäristöministeriö & Sumen ympäristökeskus, Helsinki. Rauni, A., Schulman, A. & Kntula, T. (tim.) 2008: Sumen lunttyyppien uhanalaisuus. Sumen ympäristökeskus, Helsinki. Sumen ympäristö 8/2008. Osat 1 ja 2. 264 + 572 s. Tivnen, H. & Leiv, A. 1993: Kasvillisuuskartituksessa käytettävä kasvillisuus- ja kasvupaikkalukitus, kkeiluversi. Metsähallituksen lunnnsujelujulkaisuja, Sarja A N 14, 96 s. Ympäristöhallinnn OIVA - ympäristö- ja paikkatietpalvelu, http://wwwp2.ymparist.fi/scripts/iva.asp Ympäristöhallinnn www-sivut, www.ymparist.fi P:\PLAN\Tku\AAK\MMA\Mynämäen kunta_0516\d2204_keskusta-asemanseutu yk\c Suunnitelmat\LUONTOSELVITYS 2009\Luntselvitys_raprtti_20090930.dc