HAILUODON KUNTA OULUNSALON KUNTA

HAILUODON KUNTA OULUNSALON KUNTA kuva Jussi Kirjavainen / Lentokuva Vallas Oy MERIALUEEN OSAYLEISKAAVA Hailuodon liikenneyhteyden ja tuulivoiman kehittäminen SELOSTUS luonnosvaihe 16.2.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy

Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 Osayleiskaavan tehtävä ja alue... 3 Osayleiskaavan luonnosvaihtoehdot... 3 2 SUUNNITTELU- JA PÄÄTÖKSENTEKOVAIHEET... 4 3 OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS... 4 Osallistuminen ja tiedottaminen... 4 Viranomaisyhteistyö... 4 Vaikutusalue... 5 4 LÄHTÖKOHDAT... 6 4.1 Nykytilanne... 6 4.2 Laaditut selvitykset ja suunnitelmat... 7 5 SUUNNITTELUN TAVOITTEET... 8 5.1 Paikalliset tavoitteet... 8 5.2 Liikenneyhteyden kehittämisen tavoitteet... 9 5.3 Merituulipuiston kehittämisen tavoitteet... 9 6 OSAYLEISKAAVAN RATKAISUT... 10 6.1 Esitystapa... 10 6.2 Kokonaisrakenne... 10 6.3 Matkailupalvelujen alueet... 10 6.4 Liikenne... 11 Maaliikenne... 11 YVA menettelyssä tutkitut vaihtoehdot... 12 Lentoliikenne... 12 Vesiliikenne... 13 6.5 Tuulivoima... 13 Tuulivoimapuiston kehittämisen yleissuunnittelu ja YVA... 13 Tuuli-YVA menettelyssä tutkitut vaihtoehdot... 13 6.6 Ympäristö... 15 Liikenneyhteys ja maisema... 15 Tuulivoimalat ja maisema... 15 Rantojen maisemanhoitosuositukset... 16 6.7 Arvokkaat alueet... 17 Luonnonsuojelu... 17 6.8 Virkistys... 18 6.9 Tekninen huolto... 18 6.10 Ympäristön häiriötekijät... 19 Melu... 19 Maisemavauriot... 19 7 OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSET... 19 7.1 Ympäristövaikutusten arviointimenettely... 19 7.2 Ympäristövaikutukset... 20 Liikenteeseen... 20 Meluun... 21 Tärinään... 21 Päästöihin, ilmastoon ja ilman laatuun... 21 Maisemaan ja kulttuuriperintöön... 22 Maa- ja kallioperään sekä pohjaveteen... 23 Virtauksiin, vedenlaatuun, pohjaeläimiin, kalastoon... 23 Kasvillisuuteen... 24 Eläimistöön... 24 Linnustoon... 24 Yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön... 25 Ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen... 25 Turvallisuuteen... 27 Vilkkumiseen... 27 7.3 Muut vaikutukset... 27 Liikenneyhteyden ja tuulipuiston yhteisvaikutuksiin... 27 Tuulipuiston ja Perämeren muiden tuulipuistohankkeiden yhteisvaikutuksiin... 28 8 TARVITTAVAT SUUNNITELMAT, LUVAT JA PÄÄTÖKSET... 29 FCG Finnish Consulting Group Oy 2

1 JOHDANTO Hailuodon ja Oulunsalon kunnat, Oulun seutu, Tiehallinnon Oulun tiepiiri, Metsähallitus Laatumaa sekä Oulun Seudun Sähkö ovat aloittaneet yhteistyössä Hailuodon liikenneyhteyden ja tuulivoiman kehittämishankkeen. Kuntien välisen merialueen osayleiskaavoitus mahdollistaa tarvittaessa tuulivoimaloiden ja kiinteän yhteyden sijoittamisen alueelle. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen päätösten mukaan sekä kiinteän yhteyden rakentamiseksi Hailuodon ja mantereen välille ja että samalle alueelle suunniteltavaan merituulipuistohankkeeseen sovelletaan YVA-menettelyä. Hailuodon liikenneyhteyden yleissuunnittelu ja sen ympäristövaikutusten arviointi (YVA) ja Oulunsalo-Hailuoto tuulipuiston yleissuunnitelman YVA toteutetaan rinnakkain samanaikaisesti. YVA hankkeiden suunnittelu- ja selvitystyöt sekä osayleiskaavan laadinta etenevät yhteistyössä monin osin rinnakkain ja niiden aikana järjestetään yleisötilaisuuksia, suunnitelmien nähtävilläpitoja, kuulemisia ja viranomaisneuvotteluja. Näissä tilaisuuksissa osalliset, sidosryhmät ja kansalaiset saavat yksityiskohtaista tietoa hankkeista ja voivat ottaa kantaa esitettyihin suunnitelmiin. Osayleiskaavan laadintaa ohjaa Hailuodon ja Oulunsalon kuntien, Oulun seudun, Metsähallituksen Laatumaan ja Oulun Seudun Sähkön edustajista koostuva kaavatiimi. Merialueen osayleiskaavan laadinnasta vastaa FCG Finnish Consulting Group Oy. Osayleiskaavan tehtävä ja alue Liikenneyhteyden ja tuulivoimapuiston kehittämisen edellyttämille alueille sijoittuvat osayleiskaavat laaditaan samanaikaisesti sekä Hailuodon että Oulunsalon kunnissa. Kaavahankkeet etenevät rinnakkain normaalin prosessin mukaisesti, mutta kaavojen hallinnollinen käsittely tapahtuu erikseen molemmissa kunnissa. Osayleiskaavassa hyödynnetään samanaikaisesti tehtäviä Hailuodon liikenneyhteyden yleissuunnitelmaa ja sen ympäristövaikutusten arviointia (YVA), tuulipuiston yleissuunnitelmaa ja sen YVA:a sekä hankkeisiin liittyviä selvityksiä. Hailuodon liikenneyhteyden ja tuulipuiston osayleiskaava-alueesta yli 2/3 on Oulunsalon kuntaa ja loput Hailuodon kuntaa. Kaava-alueen koillisosa rajoittuu 6 kilometrin pituudelta Oulun kaupungin rajaan. Lähimmillään 1,3 kilometrin päässä kaava-alueesta koilliseen sijaitsee Haukiputaan kunnan raja. Lumijoen kunnan raja sijaitsee lähimmillään 3 km päässä kaava-alueesta etelään. Limingan kunnan raja sijaitsee noin 13 km kaava-alueesta kaakkoon ja Siikajoen kunnan raja on 7 km kaava-alueesta lounaaseen. Osayleiskaava-alueella on vilkasta vesiliikennettä ja rannoilla runsaasti lomaasutusta. Alueen läheisyydessä on myös jonkin verran vakituista asutusta. Osayleiskaava-alueen pinta-ala on 5946 hehtaaria. Pääosan merialueen omistaa Suomen valtio ja sitä hallinnoi Metsähallitus Laatumaa. Rantojen läheisyydessä on Hailuodon sekä Oulunsalon jakokuntien omistamia vesialueita. Jakokunnat ovat vuokranneet osia vesialueista tuulivoimahankkeita varten. Osayleiskaavan luonnosvaihtoehdot Luonnosvaiheessa käsittelyssä on kaksi vaihtoehtoa: Ve A Kiinteä yhteys Hailuotoon ja tuulivoima -YVA selvityksen vaihtoehto 3 Ve B Lauttayhteys Hailuotoon ja tuulivoima -YVA selvityksen vaihtoehto 3 Osayleiskaavan selostus on yhteinen molemmille vaihtoehdoille. FCG Finnish Consulting Group Oy 3

2 SUUNNITTELU- JA PÄÄTÖKSENTEKOVAIHEET Kaavoituksen vireille tulo Kaavoituksen vireille tulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta OAS) on ilmoitettu huhtikuussa 2009. OAS on ollut nähtävillä 9.4. 12.5.2009. Osayleiskaavan luonnossuunnittelu Osayleiskaavaluonnos valmistuu helmikuussa 2010. Kaavaluonnos ja muu valmisteluaineisto asetetaan nähtäville yhtä aikaa YVA aineiston kanssa 2 kuukauden ajaksi helmi - huhtikuussa 2010. Luonnoksesta pyydetään lausunnot Pohjois- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY-keskus), Pohjois- Pohjanmaan liitolta, Pohjois-Pohjanmaan museolta, Museovirastolta, Ilmailuhallinnolta, Ilmailulaitos Finavialta, Ilmavoimilta, Länsi-Suomen merivartiostolta, Merenkulkulaitokselta, Länsi-Suomen väyläyksiköltä, Metsähallitukselta, Haukiputaan, Limingan, Lumijoen ja Siikajoen kunnilta, Oulun kaupungilta, Oulun seudun ympäristövirastolta, Oulu Koillismaan pelastuslaitokselta, Perämeren kalatalousyhteisöjen liitto ry:ltä, Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiriltä ja Pohjois-Pohjanmaan lintutieteelliseltä yhdistykseltä. Osayleiskaavaehdotus Tavoitteena on, että osayleiskaavaehdotus valmistuu lokakuussa 2010. Hailuodon ja Oulunsalon kunnat päättävät kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta 30 päiväksi (MRL 65, MRA 27 ). Tavoitteena on, että kaavaehdotus on nähtävillä marraskuussa 2010. Osayleiskaavaehdotuksesta pyydetään tarvittavat viranomaislausunnot (MRA 20 ja 28 ) ainakin Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Pohjois-Pohjanmaan liitolta, Museovirastolta, Metsähallituksen luontopalveluilta, Haukiputaan, Limingan, Lumijoen ja Siikajoen kunnilta, Oulun kaupungilta ja Oulun seudun ympäristövirastolta sekä muilta osayleiskaavan kannalta keskeisiltä viranomaisilta ja yhteisöiltä. Tavoitteena on, että kunnanvaltuustot hyväksyvät Hailuodon ja Oulunsalon merialueen osayleiskaavan tammikuussa 2011. 3 OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS Osallistuminen ja tiedottaminen Liikenneyhteyden ja tuulipuiston hankkeiden suunnittelu- ja selvitystyöt etenevät yhteistyössä rinnakkain ja niiden aikana järjestetään yleisötilaisuuksia, suunnitelmien nähtävillä pitoja, kuulemisia ja viranomaisneuvotteluja. Näissä tilaisuuksissa osalliset, sidosryhmät ja kansalaiset saavat yksityiskohtaista tietoa hankkeista ja voivat ottaa kantaa esitettyihin suunnitelmiin. Merialueen osayleiskaavan valmistelusta ja kaavan nähtävillä pitämisestä saa tietoja kunnan ilmoituksista (kuulutus) ja tiedotteista, lehdistöltä ja tiedotustilaisuuksista, kunnan internet-sivuilta www.hailuoto.fi ja www.oulunsalo.fi sekä kaavan laatijalta. Viranomaisyhteistyö Kaavatyötä valmisteltaessa on järjestetty 1. viranomaisneuvottelu 19.2.2009. Neuvotteluun osallistuivat Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Pohjois-Pohjanmaan museo, Länsi-Suomen merivartiosto, Tiehallinto Oulun tiepiiri, Finavia Oulun lentoasema, Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut, Hailuodon kunta, Oulunsalon kunta ja Oulun seutu. 2. viranomaisneuvottelu tullaan järjestämään ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville syyskuussa 2010. Tarvittaessa kaavaa ja YVA -hankkeita käsitellään muissakin neuvotteluissa viranomaisten kanssa. Neuvotteluihin kutsutaan ne viranomaiset, joiden toimialaa suun- FCG Finnish Consulting Group Oy 4

nittelussa käsitellään sekä kaavatyötä ohjaavan työryhmän (kaavatiimin) ja kaavakonsultin edustajat. Vaikutusalue Etäisyysvyöhykkeet tuulivoimapuistosta osayleiskaava-alueen rajaus ensisijainen vaikutusalue Hailuodon liikenneyhteyden ja merituulipuiston hankkeet ovat varsin suuria ja niiden vaikutus ulottuu laajalle alueelle. Hankkeet sijoittuvat alueelle, jossa on merkittävää virkistyskäyttöä, vesiliikennettä, loma-asutusta sekä luonnonsuojelu- ja maisema-alueita. Vaikutusalueen suuruus vaihtelee arvioitavasta asiasta riippuen. Kartalla esitetty vaikutusalue ulottuu lähinnä tuulivoimaloiden näkyvyyden perusteella neljän kilometrin päähän. Tästä alkaen tuulivoimalat kohoavat horisontissa ja maisemavaikutus muuttuu hyvin hitaasti etäisyyden kasvaessa. Tuulivoimaloiden häiritsevät vaikutukset kuten äänet, vilkkuminen, heijastukset ja varjostus eivät ulotu yhtä kauaksi kuin maisemavaikutus. Tieyhteyden ja tuulivoiman monet muut vaikutukset ihmisten ja luonnon olosuhteisiin ovat pääosin asioita, joita ei kartalle voi rajata. Vaikutuksia ja niiden ulottuvuuksia on käsitelty hankkeiden Liikenne-YVA ja Tuuli- YVA selostuksissa. FCG Finnish Consulting Group Oy 5

4 LÄHTÖKOHDAT Osayleiskaavan lähtökohtana ovat kaavallisten suunnitelmien ohella Hailuodon liikenneyhteyden yleissuunnitelma ja sen ympäristövaikutusten arviointi (YVA) sekä tuulipuiston yleissuunnitelma ja sen YVA sekä näiden hankkeiden yhteydessä laaditut selvitykset ja tulokset. 4.1 Nykytilanne Nykytilanne on selvitetty yksityiskohtaisesti tehdyssä ympäristövaikutusten arviointiprosessissa. Nykyisestä toiminnoista ja maankäytöstä oheisena lyhyesti: Lauttaliikenne Nykyisen lauttaväylän pituus on 6,9 km. Väylän syvyys on 6,0 metriä ja leveys 120 metriä. Oulunsalon lauttasatamassa on kaksi laituripaikkaa ja Hailuodon päässä yksi laituripaikka. Rantautuminen tapahtuu tihtaalien avulla. Nykyinen lauttaliikenne hoidetaan pääsääntöisesti yhdellä lautalla, kesäaikana on käytössä kaksi lauttaa. Tuulivoimalat Yleiskaava-alue sisältää yhden tuulivoimalan Hailuodon Huikun rannassa ja kuusi voimalaa Oulusalon Ruikunkarissa. Rantojen tilanne Oulunsalon Riuttu Hailuodon Huikku FCG Finnish Consulting Group Oy 6

4.2 Laaditut selvitykset ja suunnitelmat Hailuodon liikenneyhteyden yleissuunnitelma Ympäristövaikutusten arviointimenettely. Ympäristövaikutusten arviointiselostus. Hailuodon liikenneyhteys. Hailuoto, Oulunsalo. (Tiehallinnon selvityksiä x/2010) Ympäristövaikutusten arviointimenettely. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma. Hailuodon liikenneyhteys. Hailuoto, Oulunsalo. (Tiehallinto Oulu 17.3.2009) Tuulipuiston yleissuunnitelma 22.1.2010 Oulunsalo-Hailuoto tuulipuiston ympäristövaikutusten arviointiselostus. (Oulun seudun sähkö, Laatumaa, Lumituuli ja WSP Finland Oy helmikuu 2010) Oulunsalo-Hailuoto tuulipuiston ympäristövaikutusten arviointiohjelma. (Metsähallitus, Oulun seudun sähkö, Lumituuli ja WSP Finland Oy maaliskuu 2009) Merenpohjan sedimenttien ja vesinäytteiden PCB-, TBT- ja TPhT -yhdisteet. Analyysilausunto. (Kemian tutkimuspalvelut Oy 16.12.2009) Hailuodon liikenneyhteyden ja tuulivoiman kehittäminen. Sedimentti- ja vesitutkimukset. (Destia Oy luonnos 27.11.2009) Oulunsalo-Hailuoto tuulipuistohankkeen ja pengertien vesistövaikutusten mallinnus. Loppuraportti. (Pöyry Oyj 27.11.2009) Natura-2000 arviointi. Oulunsalo-Hailuoto tuulipuistohankkeen Natura-arviointi P-P:n ympäristökeskuksen YVA-lausunnossaan 8.7.2009 esittämässä laajuudessa. (WSP Environmental 20.11.2009) Luonto- ja maisemaselvitys (FCG Planeko Oy 24.9.2009) Oulunsalo-Hailuoto kiinteän tieyhteyden ja tuulipuistohankkeen sosiaalisten vaikutusten selvittäminen haastatteluin. (WSP Environmental 15.9.2009) Hailuodon lautan meluselvitys (WSP Finland Oy 1.7.2009) Tuulivoimapuiston maaperän rakennettavuusselvitys. Oulunsalo, Hailuoto. (Geobotnia Oy 29.4.2009) Oulunsalon-Hailuodon välisen kiinteän yhteyden ja tuulipuiston ympäristöselvitykset. Syysmuuton selvitys 2009. (Suomen Luontotieto Oy 46/2009) Oulunsalon-Hailuodon välille suunnitellun kiinteän yhteyden ja tuulipuiston vedenalaisten luontotyyppien selvitys 2009. (Suomen Luontotieto Oy 40/2009) Oulunsalon-Hailuodon välille suunnitellun kiinteän yhteyden ja tuulipuiston rantojen ja luotojen eroosioselvitys 2009. (Suomen Luontotieto Oy 39/2009) Ojakylänlahden, Hailuodon pohjoisrannan sekä Akionlahden pesimälinnustoselvitys 2009. (Suomen Luontotieto Oy 38/2009) Oulunsalon-Hailuodon välille suunnitellun kiinteän yhteyden sekä tuulipuiston hyljeselvitys 2009. (Suomen Luontotieto Oy 37/2009) Oulunsalon-Hailuodon kiinteän yhteyden ja tuulipuiston lähialueen kasvillisuusselvitys 2009. (Suomen Luontotieto Oy 36/2009) Oulunsalon-Hailuodon välille suunnitellun kiinteän yhteyden linjauksen ja lähialueen pohjaeläinselvitys 2009. (Suomen Luontotieto Oy 35/2009) Oulunsalon-Hailuodon välisen kiinteän yhteyden ja tuulipuiston ympäristöselvitykset. Kevätmuuton selvitys 2009. (Suomen Luontotieto Oy 33/2009) Oulunsalo-Hailuoto pengertien ja tuulivoimalapuistohankkeen suunnittelualueen pesimälinnustoselvitys 2009. (Suomen Luontotieto Oy 32/2009) Karisiian kutualueselvitys suunnitellun Oulunsalon-Hailuodon pengertien selvitysalueella. (Suomen Luontotieto Oy 30/2009) FCG Finnish Consulting Group Oy 7

5 SUUNNITTELUN TAVOITTEET Tavoitteiden lähtökohtina ovat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sekä maakunnalliset tavoitteet, jotka sisältyvät maakunnallisiin suunnitelmiin. Näiden lisäksi osayleiskaava toteuttaa paikallisia tavoitteita, jotka muotoutuvat Oulun seudun sekä Hailuodon ja Oulunsalon kuntien kehittämistarpeista. 5.1 Paikalliset tavoitteet Edistetään tuulivoimaenergian tuotantoa Suomen Hallituksen 6.11.2008 julkistaman ilmasto- ja energiastrategian mukaan tavoitteena on tuottaa sähköä tuulivoimalla noin 6 TWh vuonna 2020. Tämä tarkoittaa vähintään 2 000 MW:n tuotantotehon rakentamista. Rakentamisesta suuri osa voisi kohdistua Metsähallituksen hallinnoimille maa- ja vesialueille. Metsähallituksen tavoitteena on edistää tuulienergian hyväksikäyttöä ja olla osaltaan toteuttamassa asetettuja tavoitteita. Kehitetään liikenneyhteyksiä Hailuodon valtuusto teki yksimielisen päätöksen liikenneyhteyden kehittämisen käynnistämiseksi vuonna 2004. Kunnan kehittämisen kannalta liikenneyhteys on oleellinen. Aiemmissa selvityksissä on todettu, että kiinteän yhteyden rakentaminen on liikennetaloudellisesti kannattavaa. Osayleiskaavan hankkeissa selvitetään kiinteän yhteyden ja muiden vaihtoehtojen toteuttamisen mahdollisuudet. Alueella on melko vilkasta veneliikennettä ja pienvenereittien kehittymisedellytykset tulee turvata. Osayleiskaavaan sisältyy Oulun lentoaseman kiertolähestymisen suoja-aluetta. Lentokentän kasvavan liikenteen tarpeet tulee ottaa huomioon. Kehitetään loma-asumisen, matkailun ja elinkeinojen olosuhteita Osayleiskaavan lähialueelle sijoittuu pysyvää asutusta ja runsaasti loma-asutusta. Niiden häiriötekijöinä voidaan kokea mm. valot, melu, lisääntyvä liikenne sekä maiseman ja kulkureittien muutokset. Ympäristön muutosten toteutuksessa pyritään huomioimaan mahdollisimman hyvin YVA prosessissa ja osallisten antamassa palautteessa esille tulleita seikkoja. Matkailuelinkeinon toimintaympäristöä laajennetaan. Kalastuksen edellytykset pyritään turvaamaan. Kehitetään maankäyttöä sopeuttaen uudet rakentamisen toimenpiteet maisemaan Rakentaminen toteutetaan hienovaraisesti ja luonnonympäristöä säästäen. Uusien alueidenkäyttöön liittyvien hankkeiden maansiirrot ja ruoppaukset synnyttävät ylimääräisiä maa-aineksia, joita pyritään hyödyntämään erityisesti häiriintyneiden alueiden maisemoinnissa. Edistetään ympäristöarvojen vaalimista siten, että rakentamisen ja toiminnan aikaiset negatiiviset vaikutukset jäävät vähäisiksi Osayleiskaavan sisältämillä hankkeilla on mahdollisesti merkittäviä haitallisia vaikutuksia linnuston olosuhteisiin, luontotyyppeihin ja merenpohjan biotooppeihin. Osayleiskaava-alue on osa linnuston kannalta tärkeää aluekokonaisuutta, johon sisältyvät Liminganlahti sekä Siikajoen ja Hailuodon rannat. Lintujen muuttoreitti kulkee Hailuodon ja Oulunsalon välistä. Alueen pesivä linnusto on huomattavan runsas ja lajistoon kuuluu uhanalaisia lajeja. Vesilintujen muuton aikaiset kertymät ovat suuria. FCG Finnish Consulting Group Oy 8

Linnuston lisäksi lähialueiden luonnonsuojelullinen merkitys perustuu maankohoamisen myötä syntyneisiin rantojen luontotyyppeihin. Haitallisten vaikutusten ehkäisy ja lieventäminen on osa alueen monipuolista kehittämistä. 5.2 Liikenneyhteyden kehittämisen tavoitteet Hailuodon liikenneyhteyksien palvelutaso on Hailuodon ja Oulun seudun kannalta hyväksyttävä liikenneyhteys on toimiva osa Oulun seudun liikennejärjestelmää liikkuminen on mahdollista ympärivuorokautisesti joukkoliikenteen toimintaedellytykset paranevat liikenneturvallisuuden taso paranee Liikkuminen on taloudellisesti mielekästä kuljetuksiin, työssäkäyntiin ja asiointiin liikenteessä kuluva aika on vertailukelpoinen muuhun seutuun verrattuna tienkäyttäjän kustannukset ovat vertailukelpoiset muuhun seutuun verrattuna tienpito hoidetaan kustannustehokkaasti Liikenneyhteys tukee Hailuodon kunnan kehittämistä palvelujen saatavuus paranee elinkeinojen toimintaedellytykset paranevat maankäytön kehittämisedellytykset paranevat luonto- ja kulttuuriarvot säilyvät kuntatalouden hoitoedellytykset kehittyvät Ympäristövaikutukset ovat paikallisesti ja yleisesti hyväksyttäviä maisema- ja kulttuuriarvot säilyvät sosiaaliset arvot ja asuinympäristön laatu säilyvät vapaa-ajan harrastusten ja virkistystoiminnan mahdollisuudet säilyvät merialueen tila säilyy päästöt vähenevät luonnonarvot säilyvät luonnonvarojen käyttö on kestävää 5.3 Merituulipuiston kehittämisen tavoitteet Sähkön tuottaminen valtakunnalliseen kantaverkkoon. Pyrkiminen osaltaan Suomen ilmastopoliittisten tavoitteiden saavuttamiseen Hiilidioksidipäästöjen sekä tuontipolttoaineista riippuvuuden vähentäminen tuulivoiman avulla Tuuliolosuhteiltaan hyvän ja riittävän suojaisen sekä pienempien teknistaloudellisten riskien mukaisen alueen hyödyntäminen tuulivoiman tuotantoon FCG Finnish Consulting Group Oy 9

6 OSAYLEISKAAVAN RATKAISUT 6.1 Esitystapa Kaavaselostus ja kaavakartta Tämä kaavaselostus liittyy Merialueen osayleiskaavan luonnosvaihtoehtojen A ja B kaavakarttoihin, joissa esitettyä alueenkäyttöä tämä selostus kuvaa. Kaavajuridisesti kaavakartalla tulee olemaan oikeusvaikutuksia, selostuksella taas ei. Selostus silti avaa ja selostaa käytettyjä kaavamerkintöjä ja niiden taustoja. Ympäristömuutokset Tavoiteltua alueen käyttöä ohjataan kaavamääräyksin sekä suunnittelumääräyksin ja suosituksin. Ympäristömuutoksia esitetään havainnekuvin ja kuvasovittein. 6.2 Kokonaisrakenne Merituulipuisto on mitoiltaan ja maisemavaikutuksiltaan Oulun seudun suurin rakennushanke ja valtakunnallisestikin ainutlaatuinen kaupungin edustan ympäristöteos. Erityisesti lentomatkustajille siitä kehittyy Ouluun liittyvä tunnusmerkki. Merituulipuisto ja tieyhteys yhdessä jatkavat Oulunsalon niemimaan rakennettua ympäristöä ja lähentävät Hailuotoa yhdyskuntarakenteellisesti, toiminnallisesti ja visuaalisesti mantereeseen. 6.3 Matkailupalvelujen alueet Matkailupalvelujen alueet yleiskaavassa on osoitettu Hailuodon Huikkun rantaan ja Oulunsalon Riutun rantaan sekä luonnosvaihtoehdossa A pengertien keskiosan maisemalliseen tekosaareen. Matkailupalvelujen alueiden toiminnoissa tulee huomioida tuulivoimaloiden läheisyyden imago; kestävän kehityksen teema. Hailuodon puoleisen matkailupalvelujen alueelle sopivat rauhalliset toiminnot ja pienehkön mittakaavan rakentaminen. Alue on Hailuodon arvokkaan kulttuurimaiseman porttina ja se voisi tarjota matkailijoille tämän teemaan valmistavia elämyksiä. Alueella voi toimia taidekylä työpajoineen ja ateljee-tiloineen. Näitä täydentäisivät käsityö- ja taidemyymälät sekä näyttelytilat, joista osa tulisi sijaita ulkona Hailuodon meri- ja rantamaisemassa taidepuistona. FCG Finnish Consulting Group Oy 10

Vaihtoehdon A maisemasaaret sisältävät liikenneyhteyden levähdysalueen, pienvenesataman ja uimarannan. Saareen liittyy pengertien alittava veneväylä. Muita matkailupalveluja laajaan merimaisemaan sijoittuvat tekosaaret voivat sisältää syntyvän kysynnän mukaan. Tällainen voisi olla merikylpylä ja meriakvaario ulkoaltaineen ja muine meriaiheisin palveluin ja tuottein. Myös arktinen jäälakeus tarjoaa erilaisia virkistysmahdollisuuksia ja elämyksiä. Hailuodon meritien maisemasaari syntyy tuulivoimaloiden perustusten ruoppausmassoista. Oulunsalon puolella matkailupalvelut tarjoavat aktiviteettia tiiviin asutuksen läheisyyden vuoksi myös kuntalaisille. Siten elinvoimaisia toimintoja matkailupalvelujen alueille on löydettävissä runsaasti. Käytettävissä olevat alueet mahdollistavat myös suuremman mittakaavan toimintoja esimerkiksi huvipuiston ja meriurheilukeskuksen. Venesatamiin on hyvä liittää matkailun oheistoimintoja, kuten venetarvikemyyntiä ja huoltopalveluja. Perämeren saariston veneristeilyjen, kalastusmatkailun ja luontoretkien tukikohtana matkailupalvelujen alue on luonteva. Uudet toiminnot liittävät Oulunsalon entistä tiiviimmin mereen. Yleiset kaavamääräykset rakentamisen alimmista sallituista koreustasoista koskevat erityisesti matkailupalvelujen alueita. Määräykset noudattavat samoja korkeustasoja kuin alueen hyväksytyissä kaavoissa on osoitettu. Erilaiset korkeustasot selittyvät aallokon korkeudella ja rantojen muodoilla; Oulunsalon rantaan kulkeutuva aallokko on laajan avomeren kasvattamana korkeampaa kuin Hailuodon mantereen puolen aallokko. Hailuodon itärannat ovat pitkälle varsin matalia, jolloin aallot särkyvät jo hyvissä ajoin ennen rantakasvillisuutta. Hailuodossa tulvavahingoille alttiiden rakennusosien tulee olla vähintään tasolla 2.20 N60- korkeusjärjestelmässä. Oulunsalossa tulvavahingoille alttiiden rakennusosien tulee olla vähintään tasolla 2.35 N60-korkeusjärjestelmässä. 6.4 Liikenne Osayleiskaavan ratkaisut perustuvat liikenneyhteyden kehittämisen yleissuunnitteluun ja ympäristövaikutusten arviointiprosessiin. Tämä työ on sisältänyt vaihtoehtoisten liikenneyhteyksien määrittelyn ja ratkaisujen ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA), parhaan vaihtoehdon valinnan ja valitun vaihtoehdon yleissuunnittelun. Osayleiskaavan luonnosvaihtoehdon A pohjalla on YVA vaihtoehto 1, kiinteän liikenneyhteyden muodostava pengertie ja sillat. Osayleiskaavan luonnosvaihtoehto B perustuu YVA vaihtoehtoon 0+ lauttaliikenteen palvelutason kehittäminen. Maaliikenne Vuoden 1993 Hailuodon liikenneyhteyden selvityksessä on karsittu vaihtoehtoja seuraavasti (kartat seuraavalla sivulla): I Oulunsalosta pengertienä ja silloilla toteutettavan kiinteän yhteyden nykyisen lauttayhteyden eteläpuolella sijaitsevat linjausvaihtoehdot b - d karsittiin, syynä ympäristövaikutukset, rakennuskustannukset ja merimaisemakuva. II Oulunsalosta tunnelilla tai pengertienä ja tunneleilla toteutettava kiinteä yhteys karsittiin kokonaisuudessaan, syynä palvelutason puutteet, viheryhteys puuttuu, työnaikaiset haitat, epävarmuustekijät, investointi- ja ylläpitokustannukset. III Siikajoelta pengertienä ja silloilla toteutettavan kiinteän yhteyden karsittiin kokonaisuudessaan, syynä vaikutukset Natura-alueisiin, saavutettavuus, uu- FCG Finnish Consulting Group Oy 11

I II III IV sien tieyhteyksien määrä, ristiriidassa kaavojen yhteystarvemerkinnän kanssa ja toteutuskustannukset. IV Oulunsalosta pengertienä, sillalla ja lyhyellä lauttayhteydellä toteutettava yhteys karsittiin kokonaisuudessaan, syynä palvelutaso ja kustannukset. YVA menettelyssä tutkitut vaihtoehdot VE 0+ lauttaliikenteen palvelutason kehittäminen VE 1, kiinteän liikenneyhteyden muodostava pengertie ja sillat Lauttaliikenteen palvelutason kehittäminen Vaihtoehdossa 0+ Oulunsalon ja Hailuodon välisen lauttayhteyden palvelutasoa parannetaan. Palvelutasoa parannetaan vuorotiheyttä lisäämällä ja liikennöimällä ympärivuorokauden. Ylitysaika on lastauksineen ja purkamisineen noin 30 minuuttia. Vaihtoehtoon 0+ ei sisälly merkittäviä muutoksia ja investointeja lauttaväylään, lauttasatamiin ja lauttarantojen infrastruktuuriin. Jäätie on käytössä jääolojen sallimalla tavalla. Kiinteä liikenneyhteys, pengertie ja sillat Vaihtoehdossa 1 rakennetaan kiinteä penger- ja siltayhteys Oulunsalon ja Hailuodon välille. Kiinteä yhteys sijaitsee nykyisen lauttaväylän pohjoispuolella. Linjaus hyödyntää nykyiset pengerosuudet ja on noin 7 km pitkä. Vaihtoehdossa on kaksi virtausten kannalta keskeiset syvänteet ylittävät Oulunsalon puoleinen Riutunkarin silta ja Hailuodon puoleinen Huikun silta. Sillat sijoittuvat merenpohjan syvännekohtiin. Arvioinneissa Riutunkarin sillan pituus on 730 metriä ja hyötykorkeus viisi metriä. Huikun sillan pituus on 765 m ja hyötykorkeus 15 metriä. Tien poikkileikkaus on noin 9 metriä, penger on noin 3,5 metriä keskiveden korkeuden yläpuolella. Penkereen on kestävä suoja aallokon ja jäiden aiheuttamia eroosiovoimia vastaan. Penkereen korkeus on riittävä tavanomaisissa sääoloissa, mutta voimakkaimmilla tuulilla aallokko huuhtelee tien pintaa ja irtojäiden aikaan myös jäitä saattaa kasautua penkalle ja jopa tielle. Yleissuunnitteluvaiheessa täydennetään valittu kehittämisvaihtoehto maantielain mukaiseksi yleissuunnitelmaksi, jos hyväksytty osayleiskaava sisältää kiinteän yhteyden. Kiinteä yhteyden ratkaisuissa otetaan huomioon maakuntakaavan edellyttämä viheryhteystarve. Lentoliikenne Kaava-alueen eteläkulmaus on Oulun lentokentän estevapaata vyöhykettä. Alue on rajattu kaavamerkinnällä ja sitä koskee kaavamääräys: Vyöhykkeellä rakennusten ja rakennelmien suurin sallittu korkeus vaihtelee rakennuksen sijaintipaikasta riippuen. Vyöhykkeelle tulevista tavanomaista korkeammista rakennushankkeista on neuvoteltava Ilmailuviranomaisen kanssa. FCG Finnish Consulting Group Oy 12

Kaavan yleismääräyksissä koko aluetta koskien on määräys: Lentoturvallisuutta mahdollisesti vaarantavan laitteen, rakennelman tai merkin asettamisesta on etukäteen pyydettävä Ilmailulaitoksen lausunto. (Ilmailuasetus 1.2 ) Vesiliikenne Alueen veneväylät säilyvät sijainniltaan entisillä paikoilla ja ne on merkitty kaavakarttaan. Hailuodon meritie sulkee avoimen selän ja sen poikkisuuntainen liikenne keskittyy veneväylien kohdalle, jossa olevat sillat rajoittavat veneiden mastokorkeuksia. Oulunsalon puolella alikulkukorkeus on 5 metriä ja Hailuodon puolella 15 metriä. Riutunkarin uusi venesatama meritien lounaispuolella syntyy tuulivoimaloiden rakentamistukikohdasta. Pienveneille on näiden lisäksi pengertien keskikohdilla veneily-yhteys merialueelta toiselle. Tämä yhteys sijoittuu maisemasaaren tuntumaan ja saareen on osoitettu venevalkama. Nykyisten venesatamien lisäksi alueelle on merkitty uusi venesatama Oulunsalon Riuttuun. Tämä satama-allas ja siihen johtava väylä syntyvät tuulivoimaloiden rakentamisen yhteydessä. Rakentamisvaiheen jälkeen siitä tulee yleinen venesatama, jossa kuitenkin säilyy tuulivoimaloiden jatkuvaan huoltoon tarvittavia rakennelmia. Venesatamiin on hyvä liittää oheistoimintoja, kuten venemyynti-, veneveistämö- ja korjaustelakkatoimintaa. 6.5 Tuulivoima Tuulivoimapuiston kehittämisen yleissuunnittelu ja YVA Suunnitteluperusteina on vesisyvyys rakennuspaikalla oltava >3,5 m, tuulisuus sopiva, voimaloiden väliset etäisyydet riittävät, tuulivoimalan napakorkeus n. 100 m + 100 m roottori. Voimaloiden etäisyydet toisistaan vähintään viisi roottorin halkaisijaa Tuulivoimapuisto vaatii 110 kv sähköaseman, tukisataman ja huoltoalueen. Ve 1 Ve 2 Tuuli-YVA menettelyssä tutkitut vaihtoehdot YVA prosessin tuloksena vaihtoehdot ovat kehittyneet ja tuulivoimaloiden määrä on vähentynyt. Vaihtoehdot kuvaavat tätä kehitystä. Ve 1 n. 84 tuulivoimalaa Hailuodon meritien yhteydessä on 9 voimalaa n. 100 m huoltotien päässä. Voimaloista tippuvien jäiden vuoksi ne eivät voi sijaita kiinteästi tien lähellä. Kaksi voimalaa Riutunnokassa oman huoltopengertien yhteydessä. Matalikolla sijaitsevat voimalat edellyttäen laajat ruoppaukset. FCG Finnish Consulting Group Oy 13

Jussinmatalan ja Riutunkainalon naturaalueiden läheisyydessä on myös voimaloita. Ve 2 n. 62 tuulivoimalaa Edelliseen verrattuna voimaloita on vähennetty ranta-asutuksen maiseman edestä sekä natura-aluiden läheisyydestä. Ve 3 Ve 3 n. 46 tuulivoimalaa Voimaloita on edelleen vähennetty ja rantamaisemat on huomioitu edellisiä vaihtoehtoja laajemmin. Hailuodon meritien yhteydessä on viisi voimalaa, jotka sijoittuvat luonnonmukaisesti muotoiltuun kahteen tekosaareen. Voimala-alue rajautuu yhtenäisin rivistöin ympäröivästä vesialueesta, mikä kiinteyttää tuulivoimapuiston käsittämää aluetta. Voimaloiden ryhmittely ruutuihin rauhoittaa tuulivoimapuiston ilmettä, kun kokonaisuus ei painota mitään suuntaa. Alueella liikuttaessa näkymästä tulee mielenkiintoinen, kun uusia voimalarivejä ilmestyy esiin liikkeen mukana eri suunnista. Vaihtoehto 3 on Merialueen osayleiskaavan pohjana siten, että tuulivoimapuiston sisään jääviä aukkopaikkoja on mahdollista täydentää enintään 60 voimalan alueeksi. Tuulivoimaa koskevat kaavamääräykset Tuulivoimaloiden paikat on merkitty ohjeellisilla merkinnöillä, jotka noudattavat YVA:n yleissuunnitelman sijoitteluperiaatteita. Pisteellinen merkintä osoittaa yleissuunnitelma vaihtoehdon 3 mukaiset voimalat. Kaikkia tuulivoima-alueita koskevat seuraavat kaavamääräykset: Tuulivoimapuiston suunnittelussa on otettava huomioon alueen vaikutukset maisemaan, asutukseen, loma-asutukseen, linnustoon ja muuhun eläimistöön, vedenalaiseen luontoon ja vedenalaiseen kulttuuriperintöön sekä pyrittävä lieventämään haitallisia vaikutuksia. Tuulivoimaloiden värityksen on oltava yhtenäinen ja vaalea. Tuulivoimaloiden napakorkeus saa olla enintään 120 m. Tuulivoimaloiden sijoittamisessa on otettava huomioon alueella olevat laiva- ja veneväylät sekä niiden turvalaitteet. Tuulivoimalat on sijoitettava alueelle siten, että niistä aiheutuva melutasot noudattavat yleisiä melun ohjearvoja. Luku osoittaa, kuinka monta tuulivoimalaa alueelle saa enintään rakentaa. Voimassa olevat melun yleiset ohjearvot on määritelty valtioneuvoston päätöksessä (993/1992): Yleisten melun ohjearvojen mukaan melutasot eivät saa loma-asumiseen, taajamien ulkopuolisilla virkistysalueilla ja luonnonsuojelualueilla ylittää päivällä 45 db LAeq eikä yöllä 40 db LAeq. Merialueen keskelle sijoittuvaa uutta tuulivoimapuistoa koskevat edellisten lisäksi seuraavat määräykset: Tuulivoimalat on sijoitettava ryhmiin niin lähelle toisiaan kuin se energiantuotanto huomioiden on mahdollista. Voimaloiden on muodostettava eri suunnista katsottaessa selkeitä rivistöjä. Koko tuulivoimapuistossa on noudatettava samaa ruudukkosijoittelua ja ulommaisten voimalarivien tulee olla yhtenäisiä muodostaen puistolle selkeät rajat. Pengertien läheisyydessä tuulivoimalat on sijoitettava luonnonmukaisesti toteutettaviin tekosaariin. FCG Finnish Consulting Group Oy 14

6.6 Ympäristö Yleiskaavan alue on Oulun seudulle tärkeää maisema- ja matkailualuetta. Sen merkityksen turvaamiseksi ja kehittämiseksi koko kaava-aluetta koskee yleismääräys: Alueella ei saa suorittaa maisemaa muuttavaa rakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä ilman MRL 128 mukaista maisematyölupaa. Liikenneyhteys ja maisema Tiepenger ja korkealle kohoavat sillat sekä muut rakenteet muuttavat merkittävästi näkymiä sekä maisemakuvaa ja sen kokemista. Noin 3 metrin korkuinen tiepenger sulkee veneilijän pitkiä avoimia näkymiä. Penkereen maisemointiin on toteutuksessa panostettava, sillä pelkästä kivilouhoksesta muodostuu ruma ympäristöhäiriö, jota jäiden vaikutuksen vuoksi luonto ei pysty maisemoimaan pitkälläkään aikajänteellä. Vuoden 1993 pengertien yleissuunnitelma sisälsi ansiokasta tieympäristön maisemasuunnittelua. Tätä suunnittelua tulisi jatkaa tien toteutusvaiheessa. YVA yleissuunnitelman ve 3 mukainen voimalasijoittelu Tuulivoimalat ja maisema Maakuntakaava sisältää tuulivoima-alueita maisemaan sovittavia suunnittelumääräyksiä: Alueen suunnittelussa on otettava huomioon rakentamisen vaikutukset maisemaan, asutukseen, loma-asutukseen, linnustoon ja vedenalaiseen luontoon sekä pyrittävä lieventämään haitallisia vaikutuksia. Tuulivoimalat tulee sijoittaa ryhmiin geometrialtaan selkeään muotoon ja niin lähelle toisiaan kuin se energiantuotannon taloudellisuus huomioon ottaen on mahdollista. Tuulivoimalat aiheuttavat perinteiseen seesteiseen merenrantamaisemaan selkeän muutoksen, joka voidaan nähdä jopa maisemavauriona. Toisaalta tuulivoimalat ilmentävät tämän aikakauden uusiutuvan energian tuotantomaisemaa sekä nykypäivän teknologiaa ja ajanhenkeä. Tuulivoimala on näkyvä ja helposti silmään tarttuva aihe. Roottoreiden pyöriminen, lapojen välkkyminen auringossa, punaiset vilkkuvat lentovalot ja erilaiset äänet saavat ajoittain alueen näyttämään levottomalta ja häiritsevältä. Näiden ominaisuuksien hallitsemiseksi voimalat sijoitetaan rauhalliseen geometriseen muotoon niin, että alueesta muodostuu kiinteä kokonaisuus. Hailuodon meritien ja tuulipuiston yhdistämisestä on tutkittu vaihtoehtoina tekosaaria ja tieyhteydestä lähteviä huoltopengerteitä kuhunkin tien varren voimalaan. Suunnittelussa on todettu, että useista noin 100 metriä pitkistä sivupenkereistä muodostuu hyvin hallitseva aihe tieympäristössä. Hailuodon meritie haluttiin toteuttaa korostetusti maisematienä ja siksi huoltopenkereen sijasta tieyhteyteen on suunniteltu luonnonmukaisia tekosaaria, joihin voimaloita voidaan sijoittaa. Vertailtuja ryhmittelytapoja Voimaloiden ryhmittelystä annetaan ohjeita Suomen ympäristökeskuksen oppaassa Tuulivoimalat ja maisema seuraavasti: Ryhmissä visuaaliselta kannalta merkittäväksi tekijäksi muodostuvat voimaloiden maisemasuhteen ohella ns. myllygeometria eli voimaloiden keskinäiset suhteet, ryhmittelyn periaatteet ja ryhmien esteettiset ominaisuudet. FCG Finnish Consulting Group Oy 15

Tuulivoimaloiden ryhmittelyssä on suosittu geometrisia sijoittelukuvioita; tasavälisiä rivejä, säännöllisistä neliöistä tai kolmioista koostuvia kuvioita tai ympyrämuodostelmia. Geometrisessa muodostelmassa voimalat hahmottuvat kokonaisuutena. Ryhmän voi hahmottaa maamerkinomaisesti yksittäisenä elementtinä eikä alueena, voimaloiden mattona Suuria geometrisia asetelmia voi pitää suositeltavina merialueilla. Jotta voimalaryhmän voi hahmottaa yhtenäisenä ryhmänä, ei voimaloiden välisen etäisyyden tulisi olla yli viisi roottorinhalkaisijaa. Tämä tarkoittaa suurten tuulivoimaloiden kohdalla 500-600 metriä. Merituulipuistosta rakentuu laajan maiseman osa. Sen näkyvin ominaisuus on voimaloiden sijoittelun muodostama alueen ilme. Alueen suunnittelussa on analysoitu eri ryhmittelytapojen vaikutusta ympäristöön. Siinä on tutkittu ja havainnollistettu erilaisia rivistöjä, kaaria, neliöitä, kolmioita ja ympyröitä. Ympäristön ja merenpohjan olosuhteet ovat rajoittaneet vaihtoehtoja. Maankäytöllisten, ympäristöllisen ja teknisen suunnittelun yhteisenä tuloksena on päädytty yleissuunnitelman vaihtoehdossa 3 esitettyyn malliin. Vaihtoehdossa toteutuvat ympäristö- ja maisemavaatimukset, rakentamisen taloudellisuuden kautta toteutuskelpoisuus ja luonnonarvojen huomioonottaminen. Mm. muuttolintujen käyttäytyminen vaikutti ratkaisuun. Muuttoreitit suuntautuvat alueen kautta ja lintujen käyttäytymisessä selkeät tuulivoimaloiden rivistöt ovat helpoimmin väistettäviä kohteita. Rantojen maisemanhoitosuositukset Maiseman kannalta kehitettävät kohteet liittyvät Hailuodon ja Oulunsalon perinteisten maisemien ja kulttuurin esille tuomiseen ja entisöimiseen. Myös kaikki maisemavaurioita aiheuttavat kohteet ovat maiseman kannalta kehitettäviä alueita. Päätienvarren kasvillisuutta tulisi harventaa ja avata näkymiä metsiin. Etenkin Riutun puolella lähestyttäessä satama-aluetta, tulisi tienvarsipuusto harventaa siten, että tieltä avautuisi jo ennen varsinaista satama-aluetta puuston läpi siivilöityviä maisemia merelle. Riuttu Huikku FCG Finnish Consulting Group Oy 16

Huikun puolella jää satamasta Hailuotoon päin kuljettaessa tien oikealle puolelle komeita mäntyjä. Vanhimmat ja suurimmat männyt tulee tuoda maisemassa selkeämmin esille yksittäisinä maisemapuina, koska ne edustavat perinteistä Hailuodon maisemaa. Huikun puolella sijaitseva varastointi ja varikkoalue heti saareen saavuttaessa antaa huonon ensivaikutelman saaren tunnelmasta ja maisemakuvasta. Alue tulisi maisemoida ja ottaa esimerkiksi matkailuelinkeinon käyttöön porttina Hailuotoon. Riutunkarin kalasatama on nykyiselläänkin viehättävä, mutta jokseenkin rähjäinen. Kalasatamassa saa ja tuleekin näkyä elinkeinon harjoittamisen jäljet, mutta alueen yleisilmettä tulisi kohentaa ja suunnata parempia palveluita matkailun näkökulmasta. Myös Huikun kalasatamaa tulisi kehittää ja hyödyntää matkailussa. 6.7 Arvokkaat alueet Kaava-alueen länsiosan vaikutuspiirissä on Hailuodon valtakunnallisesti arvokas maisema-alue sekä merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Sitä koskee määräys: Alueen maisemallisten ja/tai kulttuurihistoriallisten erityispiirteiden säilyminen on turvattava. Merkittävään kulttuurihistorialliseen ympäristöön rakennettaessa ympäristöön vaikuttavista hankkeista on neuvoteltava museoviranomaisen kanssa. Luonnonsuojelu Yleiskaava sisältää Natura 2000 verkostoon kuuluvia luonnonsuojelualueita, jotka on osoitettu rajausmerkinnällä. Natura-alueita koskevat määräykset sisältyvät luonnonsuojelulakiin, joten kaavoihin niitä ei sisällytetä. Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue Merkinnällä on osoitettu Riutunkarin pohjoisrannalla oleva arvokas luontotyyppi ja uhanalaisen kasvilajin esiintymä. Luonnonsuojelulain 29 :n mukainen luontotyyppi, merenrantaniitty, sijaitsee Oulunsalon Riutunkainalossa. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus ei ole tehnyt luontotyypistä varsinaista rajauspäätöstä, mutta se on kuitenkin edustava, lain kriteerit täyttävä rantaniitty. Kaavamääräyksessä on viittaus: Alueen suojelu toteutetaan luonnonsuojelu- ja/tai vesilain mukaisena suojelualueena. Uhanalaiset kasvilajit Uhanalaisten kasvien alue on osoitettu oheisella merkinnällä. Aluetta koskee seuraava määräys: Alueella esiintyy valtakunnallisesti uhanalaisia kasvilajeja, joista osa on luontodirektiivin liitteissä II ja IV mainittuja kasvilajeja. Kohdemerkinnästä kilometrin etäisyydellä tapahtuvasta maankäytöstä on neuvoteltava ympäristöviranomaisen kanssa. Muinaismuistot Muinaismuistolain (295/63) mukaan muinaisjäännösten kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu kajoaminen on kielletty ilman muinaismuistolain perusteella annettua lupaa. Muinaismuistolain 13 :n mukaan FCG Finnish Consulting Group Oy 17

ennen yleisiä ja isoja yksityisiä rakennushankkeita on otettava hyvissä ajoin selvää siitä, tuleeko hanke koskemaan muinaisjäännöksiä Museovirastolla ei ole kattavaa tietoa hankealueiden mahdollisista vedenalaisista muinaisjäännöksistä, koska alueilla ei ole tehty vedenalaista inventointia. Hankkeen mahdollisia vaikutuksia vedenalaiseen kulttuuriperintöön ei voida arvioida ennen vedenalaisinventointia. Jos tuulivoimala, kaapeli, tiepenger tai muu rakennelma tai työ, kuten ruoppaus, osuu vedenalaisen muinaisjäännöksen kohdalle, muinaisjäännös vahingoittuu tai tuhoutuu. Tämä haitan uhka lievennetään siten, että ennen hankkeen toteuttamista inventoidaan meren pohja ja tarkistetaan, ettei mahdollisia kohteita jää hankkeeseen sisältyvien rakennustöiden alle. Inventoinnin tekotapa suunnitellaan yhdessä Museoviraston kanssa. Muinaismuistojen huomioimiseksi yleiskaava sisältää yleisen kaavamääräyksen: Ennen tuulivoimalan, kaapelin, tiepenkereen tai muun rakennelman vesirakennustöitä ja ruoppauksia on arvioitava vedenalaisinventoinnin tarve yhdessä Museoviraston kanssa. 6.8 Virkistys Yleiskaava-alue sisältää virkistysalueita Hailuodon ja Oulunsalon rannassa sekä tieyhteyden tekosaarissa. Virkistykseen varatut alueet ovat keskeisiä maiseman muodostajia matkailun kannalta. Siten näitä koskevat maisemanhoitotoimenpiteet ja rakentamisen jälkihoito ovat erityisen tärkeitä. Kaavamääräys: RETKEILY- JA ULKOILUALUE. Alueen suunnittelussa on luontoarvojen säilyttämisen vuoksi erityisesti kiinnitettävä huomiota metsien käsittelyperiaatteisiin sekä polku- ja reittiverkoston ja sen palveluiden sijoittumiseen. Alue on tärkeä osa seudun virkistys- ja vapaa-ajan alueverkostoa. Alue on suunniteltava ja toteutettava siten, että virkistysalueiden mahdollistama toiminta tukee ja täydentää seudullisia virkistys- ja vapaa-ajan palveluita. Riutunkainalon ja Huikun rantojen virkistysalueet on varustettu suojelumerkinnöin. Riutun alue edustaa tyypillistä maankohoamisrantaa ja sisältää luonnonsuojelulain suojelemaa merenrantaniittyä. Alueella esiintyy lisäksi uhanalaisia kasveja. Hailuodon puoleiset, penkkatiehen rajautuvat avoimet merenrantaniityt voidaan lukea myös luonnonsuojelulain mukaisiin luontotyyppeihin. Näiden virkistysalueiden kaavamääräys on: VIRKISTYSALUE, JOLLA YMPÄRISTÖ SÄILYTETÄÄN. Alueen käyttö tulee suunnitella siten, ettei vaaranneta alueella esiintyvien arvokkaiden luontotyyppien ja/tai uhanalaisten kasvilajien säilymisedellytyksiä. Kilometrin etäisyydellä tapahtuvasta maankäytöstä on neuvoteltava ympäristöviranomaisen kanssa. Hailuodon meritien yhteyteen on osoitettu moottorikelkkareitti, joka kulkee Oulunsalossa 110 kv sähkölinjalla ja liittyy Hailuodossa saaren moottorikelkkauriin. 6.9 Tekninen huolto Energiahuolto Kaava-alueen energiahuolto tapahtuu suunnitellun sähköaseman kautta, johon valtakunnanverkostosta tulee johtamaan 110 kv:n ilmajohto. Sähköasemalta sähkönsiirto tuulivoimaloille johdetaan maa- ja merikaapeleina. Kaavamerkinnät: Sähkönsiirtojohto ilmajohtona Sähkönsiirtojohto kaapeloituna FCG Finnish Consulting Group Oy 18

Sähköasema on kooltaan noin 70 x 100 metriä ja se sisältää avoimen kytkinkentän ja tarvittavia rakennuksia. Sähköasema on sijoitettu Hailuodontien tuntumaan luontovyöhykkeen taakse. 6.10 Ympäristön häiriötekijät Melu Tuulivoimaloiden melua on käsitelty Tuuli-YVA:n selvityksissä sekä kohdassa Tuulivoimaa koskevat kaavamääräykset. Liikennemelua on käsitelty Liikenne-YVA:n selvityksissä. Osa matkailupalvelujen alueista sijaitsee liikennemelun vaikutuspiirissä. Alueiden tarkemmassa suunnittelussa melulle alttiit toiminnot on sijoitettava kauemmaksi päätiestä ja ikkunat tulee täyttää vaadittavat desibelimääräykset. Maisemavauriot Maisemavaurioina alueella voidaan pitää yleisesti tienvarsien ja rantojen umpeutuneita ja pusikoituneita maisemia. Yksittäisinä maisemavauriokohteita ovat päätien varressa olevat varastointi ja varikkoalueet Riutunkarissa ja Huikussa. Maisemavaurioita muodostavat myös avoimet sähkölinjat sekä kaapeleiden avoimeksi hakatut kaivantoalueet. Osayleiskaavan uusi maankäyttö peittää monin osin vaurioalueita. YVA prosessissa on kaavailtu maisemavaurioiden korjauksia ruoppausmassoilla ja tuulivoimaloihin liittyvien toimintojen sijoituksella. Rantojen maisemanhoitosuosituksia on käsitelty kohdassa 6.6 Ympäristö. 7 OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSET 7.1 Ympäristövaikutusten arviointimenettely Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä arvioidaan hankkeen vaikutukset YVAlain ja asetuksen edellyttämässä laajuudessa. Ympäristövaikutukset ovat YVA-lain mukaan hankkeen välittömiä ja välillisiä vaikutuksia, jotka voivat kohdistua ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen, maaperään, vesiin, ilmaan, ilmastoon, kasvillisuuteen ja eliöihin sekä näiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin ja luonnon monimuotoisuuteen, yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön, luonnonvarojen hyödyntämiseen sekä edellisten tekijöiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin. Ympäristövaikutusten arviointi toteutetaan tavalla, jossa kuvataan ympäristövaikutuksen ilmeneminen ja arvioidaan muutoksen suuruutta verrattuna nykytilaan. Vaikutusten arviointi perustuu olemassa olevaan tietoon ympäristön nykytilasta, tehtyihin ja tehtäviin selvityksiin sekä mallinnuksiin. Kullakin hankkeella on omat, hankkeen luonteesta, laajuudesta ja sijainnista johtuvat tyypilliset vaikutuksensa, joihin YVA-prosessin yhteydessä kiinnitetään erityistä huomiota. Tuulivoimahankkeiden tyypilliset vaikutukset Tuulivoimaloiden merkittävimpiä ympäristövaikutuksia ovat maisemaan kohdistuvat visuaaliset vaikutukset, linnustovaikutukset sekä melu, tuulivoimalaitosten käyntiääni sekä roottorin pyörimisestä johtuva auringonvalon vilkkuminen. Lisäksi tuulivoimalaitosten rakentaminen aiheuttaa tilapäisiä perustustöihin ja rakenteiden pystyttämiseen liittyviä vaikutuksia. Ajanjaksollisesti vaikutus on lyhytkestoinen ja aiheutuu pääosin työmaakoneiden äänistä ja liikenteestä. Käytön lopettamisen aikaiset vaikutukset ovat verrattavissa rakentamisen aikaisiin vaikutuksiin. Tuulivoimalat ovat suuria ja ne muuttavat pysyvästi maisemaa. Lähialueen asutuksen, tuulivoimapuiston virkistysaluemerkityksen sekä ääni-, valo- ja maisemavai- FCG Finnish Consulting Group Oy 19

kutusten vuoksi hankkeella on myös sosiaalinen ulottuvuus. Tuulivoimapuisto voidaan käytännössä havaita ihmissilmin noin 25-30 km säteellä. Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen kohdistuvat noin 5 km säteelle tuulivoimapuistosta. Melun ja varjon vilkkumisen vaikutukset kohdistuvat noin 2 km säteelle tuulivoimapuistosta. Arvioitavat ympäristövaikutukset Hailuodon liikenneyhteyden ja merituulipuiston hankkeet ovat merkitykseltään YVA-lain 4 :n 2 momentin mukaisia. Ne todennäköisesti aiheuttavat laadultaan ja laajuudeltaan laissa tarkoitettuja merkittäviä ympäristövaikutuksia. Nämä vaikutukset ovat luonteeltaan sekä pysyviä että väliaikaisia. Vaikutusten selvittämisen tarkoituksena on jo suunnittelun aikana saada tietoa suunnitteluratkaisujen merkityksestä ja siten parantaa lopullisen suunnitelman laatua. Liikenneyhteyden ja tuulipuiston ympäristövaikutusten arvioinneissa on selvitetty vaikutukset: liikenteeseen, meluun ja tärinään päästöihin, ilmastoon ja ilman laatuun maisemaan ja kulttuuriperintöön maa- ja kallioperään sekä pohjaveteen virtauksiin, vedenlaatuun, pohjaeläimiin, kalastoon kasvillisuuteen eläimistöön Natura 2000 -alueisiin luonnonvaroihin ja niiden hyödyntämiseen yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen rakentamisen aikaisiin vaikutuksiin liikenneyhteyden ja tuulipuiston yhteisvaikutuksiin tuulipuiston ja Perämeren muiden tuulipuistohankkeiden yhteisvaikutuksiin Kullakin vaikutustyypillä on erilainen vaikutusalueensa. Osa vaikutuksista rajoittuu aivan rakennuskohteen läheisyyteen, osa rajoittuu kapealle nauhamaiselle väylälle ja osa levittäytyy tasaisesti hyvin laajalle alueelle. 7.2 Ympäristövaikutukset Liikenteeseen Kiinteän yhteyden vuoksi Oulunsalon läpi kulkevan liikenteen määrä tullee kasvamaan merkittävästi, mikä huonontaa liikenneturvallisuutta, tielle liittymistä ja paikallisen liikenteen sujuvuutta sekä lisää ruuhkautumista ja estevaikutusta. Ongelmat korostuvat kiinteän yhteyden rakentamisen aikana. Toisaalta sekä lautalle odottavan että lautalta purkautuvan liikenteen jonoutumista ja ruuhkautumista sekä näistä johtuvia liikenneturvallisuusongelmia ei enää esiinny Hailuodossa ja Oulunsalossa. 1 Tuulipuiston liikenteelliset vaikutukset ovat pääosin rakentamisen aikaisia ja aiheutuvat lähinnä voimalaitoskomponenttien ja perustusten sekä niiden täyttöön ja eroosiosuojaukseen tarvittavien materiaalien maa- ja merikuljetuksista. Alusliikennemäärät kasvanevat rakentamisvaiheessa enintään noin 10-15 %. Kiviaineksen kuljetus aiheuttanee raskaan liikenteen määrän kasvua satamaan johtavalla tiellä. 1 Liikenneyhteyden YVA-selostus 2010 FCG Finnish Consulting Group Oy 20

Käytön aikaiset vaikutukset aiheutuvat huoltoliikenteestä, joka on normaalitoiminnan aikana liikenteellisiltä vaikutuksiltaan merkityksetöntä. Tuulivoimalat eivät käytännössä vaikuta haitallisesti lentoliikenteeseen. Tuulivoimaloiden vaikutukset tutka- ja viestiyhteyksiin ovat suhteellisen harvinaisia. 1 Meluun Kiinteän yhteyden rakentamisen aikana melua aiheuttanevat erityisesti kivi- ja maa-aineskuljetukset, louheen kaato, kuormaus, ruoppaus ja työmaakoneet sekä työmaahenkilöstön työmatkaliikenne ja mahdollinen paalutus. Kiinteän yhteyden rakentamisen aikaiset toistuvat kuljetukset Hailuodontietä pitkin nostanevat tiehen rajautuvien asuinkiinteistöjen ulkopuolista äänitasoa suhteellisen pitkäaikaisesti. 2 Kiinteän yhteyden aiheuttama meluhaitta on hyvin vähäinen. Ohjearvot eivät ylity asuinkiinteistöjen piha-alueilla, jos ajonopeus on enintään 80 km/h. Hailuodossa loma-asutusta koskeva päiväajan ohjearvo ylittyy yhdessä kohteessa. 2 Autoliikenne muodostaa suhteellisen tasaisen liikennemelun, johon kiihdytykset aiheuttavat yksittäisiä melutapahtumia. 3 Natura-alueilla ohjearvo melun keskiäänitasolle luonnonsuojelualueella ylittyy kiinteän liikenneyhteyden vuoksi. Myös tuulipuisto aiheuttaa ohjearvon ylittymisen. Tuulipuiston rakentamisen aikaiset meluvaikutukset aiheutuvat mm. kuljetuksista, ruoppaamisesta ja tasoittamisesta, perustustöistä, kokoamisesta, sähkökaapelitöistä sekä voimalaitosten vedenalaisista ja vedenpäällisistä asennustöistä. Raskas liikenne alueella lisääntyy. Vedenalainen melu lisääntyy tilapäisesti merikuljetuksista johtuen. Merikuljetusliikenteen aiheuttama melu lisää satama-alueen melukuormitusta. Kuljetuksia tullee suhteellisen tasaisesti päiväaikaan, mistä johtuen niistä aiheutuva melu sekoittunee muuhun meluun. Vesirakennustöissä syntyy jonkin verran vedenalaista melua. Mahdollisten räjäytysten tarve riippuu perustustekniikasta ja pohjanlaadusta. Kokoamisen aikainen melu peittynee satama-alueiden normaalitoiminnan aikaiseen meluun lähes täysin. Tuulivoimalaitoksen normaalitoiminnan aikainen käyntiäänen jaksollisuus on havaittu merkittäväksi melun häiritsevyystekijäksi melutasoltaan alhaisissa mittauspisteissä. Tuulivoimaloilla on myös vedenalaisia meluvaikutuksia. 2 Tärinään Kiinteän yhteyden rakentamiseen ei liity tärinää aiheuttavaa louhintaa. Mahdolliset paalutukset eivät aiheuta merkittävää tärinää. Tiepenkereen korkeus estää ajoneuvoliikenteestä aiheutuvan käytön aikaisen tärinän syntymisen. 1 Tuulivoimaloiden perustamisen yhteydessä ei jouduttane tekemään räjäytyksiä. Tuulivoimaloista mahdollisesti aiheutuvat tärinävaikutukset lienevät merkityksettömiä. 5 Päästöihin, ilmastoon ja ilman laatuun Kiinteällä yhteydellä syntyvien pakokaasujen määrä riippuu mm. ajoneuvojen määrästä, ajonopeudesta ja raskaan liikenteen osuudesta (Tuulipuiston YVA-selostus 2010). Autoliikenteen lisääntyminen ja lauttaylitysten poistuminen pienentävät vuosipäästöjä noin 40 % 1. Tuulivoimala on yksi saasteettomimmista energiantuotantomuodoista. Tuulivoima aiheuttaa ilmastopäästöjä yksinomaan rakentamisvaiheessa teräksen valmistamiseen, kuljetuksiin ja huoltotöihin liittyen. Tuulivoimapuiston positiiviset vaikutukset ilmanlaatuun ja ilmastoon johtuvat sähköntuotannon savukaasupäästöjen välttämisestä. 2 1 Tuulipuiston YVA-selostus 2010 2 Liikenneyhteyden YVA-selostus 2010 3 Tuulipuiston YVA-selostus 2010 FCG Finnish Consulting Group Oy 21