VERMONTIEN TARINA alue 116900 23.9.2014 ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TAUSTAA, ALUET TA KOSKEVAT PÄÄTÖKSET JA SUUNNITTELUHISTORIAA Arkkitehtitoimisto Helamaa ja Pulkkinen Oy Vermontien asemakaavan ja asemakaavan muutosehdotuksen taustaa sivu 2 Päätöksiä ja aikaisempia suunnitelmia sivu 8
Arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkola Oy VERMONTIEN ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUKSEN TAUSTAA YLEISTÄ Asemakaavan muutoksen kokonaisrakennusoikeus on 252 020 k m 2, josta 227 180 k m 2 on asumista. Kaava alueelle sijoittuu asuinkerrostaloja, koulu, päiväkoti ja neuvola, päivittäistavaroiden kauppa ja muuta liiketilaa, ratsastuskeskus sekä virkistysalueita. Lisäksi kaavassa on osoitettu Vermontien linjaus. Alueen kaupunkikuva muuttuu uuden asuinalueen rakentuessa Perkkaan viereen. Vaikutukset näkyvät kaukomaisemassa, kun uudet 16 kerroksiset asuinrakennukset kohoavat muiden rakennusten joukosta vaikuttavina maamerkkeinä. (Ksl:n päätös tavoitteista 16.6.2010: tavoitteena on Leppävaaran keskustan profiilia parantava kokonaisuus, joka on Perkkaan aluetta arkkitehtoniselta ilmeeltään ja korkeudeltaan selvästi dominoivampi.) Suunnittelualue koostuu kolmesta omaleimaisesta asumisen suurkorttelista. Suunniteltu asemakaavan muutosehdotus perustuu maanomistajien yhdessä ideoimaan maankäytön suunnitelmaan. Asukasmielipiteitä on saatu mm. Wiki suunnitteluprosessin kautta ja huomioitu alueen suunnittelussa. (Ksl:n täsmentävät ohjeet 30.5.2012: kaava alueen osat ovat omaleimaisia, ratkaisuja kehitetään maanomistajien, kaupungin eri lautakuntien, sidosryhmien ja asukkaiden moninaisilla yhteistyömuodoilla.) 2
ASUINRAKENNUKSET Asuinkortteleista on muodostettu kolme suurkorttelia, joita rajaavat virkistysalueet ja kadut. Asuminen sijoitetaan massoiltaan monimuotoisiin kerrostaloihin, joiden kerroskorkeus vaihtelee neljästä kuuteentoista (IV XVI). Kattomuodoista tavoitellaan vaihtelevia. Korkeimpien rakennusten ylimpien kerrosten tulee muodostaa kaukomaisemassa erottuva alue. (Ksl:n päätös 16.6.2010 tavoitteista: alueen korkeimpien rakennusten ylimpien kerrosten kaupunki kuvallisesti merkittävien ja monimuotoisten rakenteiden avulla luotava alueen kokonaisuutta korostava omaleimainen ilme.) Arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkola Oy Asemakaava sallii viherkatot, kaupunkiviljelyn ja asukkaiden ulkooleskeluun liittyvät toiminnot katoille. Lisäksi alueen yhteisöllisyyttä tuetaan suurkortteleiden kokoontumis tai harrastustiloilla. (Ksl:n päätös 16.6.2010 tavoitteista: kattoterassien ja viherkattojen käyttö asukkaiden yhteisöllisyydelle edellytyksiä luovina tiloina.) Kaupunkikuva aluetta rajaavilla kaduilla muuttuu selkeästi urbaanimmaksi. Suurkorttelit muodostavat materiaalein ja värein hallittuja, harmonisia kokonaisuuksia. Julkisivumateriaalien tulee olla korkealuokkaisia ja detaljoinnin viimeisteltyä. (Ksl:n päätös 16.6.2010 tavoitteista: suunnitellun Raide Jokerin reitin varren rakennusten korkeatasoisuus ja yhtenäinen kaupunkikuva.) Uuden asuinalueen asunnoista vähintään 20 % tuotetaan vuokra asunnoiksi. (Ksl:n päätös tavoitteista 16.6.2010: asuinkortteleiden rakennusoikeudesta osoitetaan 20 % vuokratuotantoa varten valtion ja kuntien välisen aiesopimuksen mukaisesti.) 3
PALVELUT Koulu, päiväkoti, neuvola, päivittäistavaran kauppa ja tori sekä bussipysäkit muodostavat pienen aluekeskuksen, joka palvelee sekä uutta Vermontien kaava aluetta että Perkkaan nykyisiä asukkaita. Kaupallinen selvityksen mukaan tuleva väestömäärän kasvu alueella nostaisi päivittäistavarakaupan mitoituksen noin 1 500 k m 2 :iin. Lisäksi alueelle voisi sijoittua lähipalveluita, ja yhteensä 2 500 k m 2 :ä pidetään kaupallisten palveluiden todennäköisenä maksimina. Toisen kaupallisen selvityksen mukaan hyvä päivittäistavarakaupan omavaraisuuden taso tarkoittaisi noin 2 000 k m 2 päivittäistavarakauppaa alueella. Kaavassa on osoitettu liikerakennusten korttelialue, jonka rakennusoikeus on 1 900 k m 2, ja jonne sijoittuvan päivittäistavaran kaupan tulee olla vähintään 900 k m 2. Lisäksi Majurinkadun varren AK kortteleihin on osoitettu useita rakennusaloja, joilla sallitusta kerrosalasta 400 m 2 tulee käyttää myymälä tai toimistotilaa varten muun rakennusoikeuden lisäksi. Kaavassa on myös osoitettu toinen liikerakennusten korttelialue kahvilaa varten sekä paikka autopesulalle. Alueen palveluita täydennetään Vänrikinympyrä kaavan yhteydessä. (Ksl:n ohjeistus 12.6.2013: Alueen kaupallisten palveluiden mitoitusta voitaisiin nostaa, jotta nämä palvelut riittävät tämän alueen ja Perkkaan lähipalveluiksi.) KOULU Siemensin pääkonttorin tontti osoitetaan koululle, päiväkodille ja neuvolalle. (Ksl:n täsmentävät ohjeet 30.5.2012: tarkastellaan koulu/päiväkotikokonaisuuden sijoittumista nykyisen Siemensin pääkonttorin paikalle.) Nykyinen rakennus remontoidaan ja sitä laajennetaan. Tontille sijoitetaan myös mm. koulun pallokenttä. Tilakeskus on päättänyt, että koulun sisäja ulkotilojen tulee olla riittävät koulun toimintaa varten. Entisen pääkonttorin hyödyntäminen koulukäytössä mahdollistaa tämän tavoitteen toteutumisen. Majurinkadun liikennettä pyritään rauhoittamaan varsinkin koulun kohdalla, johon on suunniteltu asfaltista poikkeava pintamateriaali ja busseille ajoratapysäkit. (Ksl:n ohjeistus 12.6.2013: koulujen toimintojen kokoaminen alueella on tutkittava, tilojen yhteiskäyttö ja oppilaiden turvallisuusnäkökohdat otettava huomioon.) RATSASTUSKESKUS Vermontien itäpuolelle on osoitettu korttelialue ratsastuskeskusta varten. Ratsastuskeskuksesta suunnitellaan tiivis, keskieurooppalaistyylinen kokonaisuus kaupunkimaiseen ympäristöön. (Ksl:n päätös 16.6.2010 tavoitteista: tavoitteena on viheralueen monipuolinen käyttö, myös erilaisine alueelle sopivine toimintoineen, kuten hevos urheilutoimintoihin liittyvät palvelut.) 4
PYSÄKÖINTI Pysäköinti perustuu rakennusten ja pihakansien alaisiin pysäköintilaitoksiin ja pysäköintitaloihin, joista muodostetaan mahdollisimman suuria yksiköitä palvelemaan useita kortteleita. (Ksl:n päätös 16.6.2010 tavoitteista: laaja yhteispysäköintijärjestelmä, jossa pysäköinti on pääosin pihakansien alla ja/tai maan alla sekä pysäköintitaloissa. Ksl:n täsmentävät ohjeet 30.5.2012: pysäköintipaikat sijoitetaan pääosin pihakansien alle ja pysäköintitaloihin, joihin on luonteva kulku pääkaduilta.) Lisäksi osa pysäköinnistä on maan tasoisina avopaikkoina tonteilla, osa LPA ja LP alueilla. Maanpäälliset pysäköintipaikat jäsennöidään ja rajataan istutuksin. Pysäköintiä on osoitettu myös katujen varsille. Pysäköintimääräystä on kevennetty, ja määräys kannustaa joustaviin pysäköintiratkaisuihin. (Ksl:n ohjeistus 12.6.2013: pysäköintinormin keventäminen, pysäköintijärjestelmän tulee olla joustava ja vaiheittain toteutettavissa, kadunvarsipysäköinnin tutkiminen.) Vermontie on suunniteltu alueen itäpuolelle, ote katukartasta. VERMONTIE Alueen läpi suunniteltu Vermontie yhdistää Perkkaantien ja Vermonsolmun toisiinsa. Vermontien ja kaasuputken linjauksia on siirretty itään päin. Vermontie on suunniteltu asuinrakentamisen itäpuolelle, jotta läpikulkevan liikenteen vaikutukset asumiselle ovat mahdollisimman vähäiset. (Ksl:n täsmentävät ohjeet 30.5.2012: Vermontie yhdistää Perkkaantien sujuvasti Vermonsolmuun ja on yksi pääväylistä, nykyinen ja tuleva asuinalue rauhoitetaan läpiajavalta liikenteeltä, kaasuputkea siirretään itään päin, jolloin asuinaluetta voidaan laajentaa.) 5
EKOLOGIA JA ENERGIA Alueen suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota kestävän kehityksen mukaiseen energiatehokkuuteen. Kaava alue sijaitsee keskeisellä paikalla valmiissa infrastruktuurissa ja se on suunniteltu tehokkaaksi. Alueella on toimiva joukkoliikenne, joka tulee jatkossa paranemaan Raide Jokerin myötä. Leppävaaran keskustan monipuoliset julkiset ja kaupalliset palvelut ovat lähellä. Lisäksi kaava alueelle sijoittuu lähipalveluja (mm. päivittäistavarakauppa). Kevyen liikenteen yhteydet suunnitellaan tukemaan palveluiden hakemista ilman autoa. Alueen asuinkortteleissa suositaan energiaa säästäviä rakentamistapoja. Vermontien asemakaavaan liittyen on laadittu energiasuunnitelma, johon on koottu arvio alueella hyödynnettävissä olevista energiamuodoista ja näiden eduista ja rajoituksista. (Ksl:n päätös 16.6.2010 tavoitteista: tavoitteena on lautakuntasopimuksen mukainen ekotehokas kokonaisuus, joka turvataan laatimalla koko alueen kattava energiasuunnitelma asemakaavan täydennykseksi.) Kaava alueella on jo kaukolämpö. Lisäksi on tutkittu maalämpöä osalle aluetta (Tekesin rahoittama GEOENER projekti). Espoossa maalämpö on kaukolämpöä ekologisempi vaihtoehto kaukolämmön tuotantotavasta johtuen. Myös maakaasun käyttö energialähteenä on mahdollinen. Kaavassa on kortteleiden 51350 51353 (Bergansin alue) osalta määrätty aurinkoenergian hyödyntämisestä. Myös koulurakennuksen julkisivuja ja kattotasanteita saa hyödyntää energiantuotantoon arkkitehtuuriin integroituna. Pysäköintilaitosten ja maanalaisen pysäköinnin kattotasanteita saa hyödyntää esimerkiksi oleskelu, leikki ja pelialueina, viherkattoina tai energiantuotantoon rakennusten arkkitehtuuriin integroituna. Kortteleissa 51350 51353 (Bergansin alue) pysäköintilaitosten ja maanalaisen pysäköinnin katoille tulee sijoittaa viljelypalstoja tai laatikoita. Kortteleissa 51352 51353 polkupyörävarastoissa ja katoksissa sekä talousrakennuksissa tulee olla viherkatot. Alueelle on laadittu kunnallistekninen yleissuunnitelma sekä kortteli ja lähiympäristösuunnitelma. Lisäksi projektinjohtaja koordinoi rakentamisen toteuttamista. (Ksl:n täsmentävät ohjeet 30.5.2012: alueen suunnittelua ja toteutusta jatketaan kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti ja tätä varten tehdään kokonaisvaltainen ympäristötarkastelu ja organisoidaan eri toimenpiteitä yhteenkytkevä ja ohjaava prosessi. Ksl:n ohjeistus 12.6.2013: viherrakentamisen, energiaratkaisujen sekä leikki ja liikuntapaikkojen osalta valmistellaan toteutusta ohjaavat suunnitelmat.) 6
VIRKISTYSALUEET JA MONIKONPURO Aluetta halkovat puistot, jotka liittävät alueen laajempaan viherverkostoon. Lähellä ovat Perkkaan asukaspuisto ja Talinhuipun laaja viheralue. Puistoihin on osoitettu jalankulku ja polkupyöräverkosto sekä leikki, oleskelu ja lähiliikuntapaikat. Virkistysalueen kokoa on kasvatettu. (Ksl:n ohjeistus 12.6.2013: Vermontien alueen keskellä olevaa puistoa on saatava suuremmaksi.) Virkistysalueet toimivat myös Monikonpuron ja hulevesien tulvavarauksena. Monikonpuroa siirretään tarpeellisilta osin nykyiseltä paikaltaan ja sille rakennetaan ylikulkusiltoja, oleskeluportaikkoja ja laitureita. Rantavyöhykettä käsitellään mm. istutuksin. Lähiympäristön laatutason määrittelemiseksi on laadittu lähiympäristö ja korttelisuunnitelma. (Ksl:n täsmentävät ohjeet 30.5.2012: Monikonpurosta suunnitellaan koko aluetta rikastava vesiaihe.) Monikonpuron siirto on edellytys asemakaavan toteutumiselle. Uoma on tarkoitus rakentaa siirrosta huolimatta mahdollisimman luonnonmukaiseksi sekä kasvillisuudeltaan että uomakäyttäytymiseltään. Luiskat on suunniteltu pääosin loiviksi ja kasvipeitteisiksi. Monikonpuron siirtäminen ja uuden uoman rakentaminen edellyttävät vesilainsäädännön mukaisia lupaprosesseja. Maisema arkkitehdit Byman & Ruokonen Oy 7
PÄÄTÖKSIÄ JA AIKAISEMPIA SUUNNITELMIA Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista suunnittelualuetta koskevat Helsingin seudun erityiskysymykset (ohjelmakohta 4.6). Helsingin seudulla tulee edistää joukkoliikenteeseen, erityisesti raideliikenteeseen tukeutuvaa ja eheytyvää yhdyskuntarakennetta. Seudun keskuksia tulee vahvistaa asunto, työpaikka ja palvelukeskuksina. Espoon kaupunki on sitoutunut pääkaupunkiseudun yhteisiin MALtavoitteisiin, joiden mukaista on rakentaa tiivistä asumista suunnittelualueelle. Espoon kaupunki on asettanut tavoitteeksi vuokra asuntojen rakentamisen niin, että 20 % asemakaavoitettavasta asuntorakentamisesta on vuokratuotantoa. Lautakuntasopimus 2009 2012: Lautakunta ohjaa Vermon alueen suunnittelua ja toteutusta siten, että aikaansaadaan Sellon alueen peruspalveluihin tukeutuva ekotehokas kerrostaloalue sekä monimuotoisesti vihertoimintoja sisältävä laaja Vermonpuiston luonto, virkistys ja elämysalue. Valtuustosopimus 2013 2016: Ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävän kehityksen huomioiminen kaikessa toiminnassa. Ilmastotavoitteiden toteuttaminen sekä luonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Liikenteen sujuvoittaminen. Joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn kulkutapaosuuden kasvattaminen ja jalankulkijoiden turvallisuuden parantaminen erityisesti koulujen läheisyydessä. Monipuolisen asuntotuotannon, kuten edullisten vuokra asuntojen ja pientalotuotannon varmistaminen kaavoitusta ja rakennuslupaprosessia nopeuttamalla. Epäedullisen eriytymiskehityksen eli segregaation estäminen. Olemassa olevan kaupunkirakenteen tiivistäminen. Maanomistuskartta Koy Espoon Perkkaantalon omistavat osuuksin 1/3 SRV, 1/3 SATO, ja 1/3 Ilmarinen 8
Suunnitellun hevosurheilukeskuksen alueelta laadittiin kiinteistön ympäristötekninen tutkimus (Uudenmaan Valvonta mestarit Oy, 2004). Selvityksessä todettiin, etteivät tutkittujen haitta aineiden pitoisuudet ylittäneet ohjearvopitoisuuksia, eikä tutkitulla alueella siten ole kunnostustarvetta. Asemakaavaa varten valmisteltiin Vermontien kehittämissuunnitelma (2005) yleiskaavan uudistamisen ohella. Yleiskaavassa alue on asuinaluetta, kehitettävää ja uutta kaupunkimaista asuinaluetta ja työpaikkojen, palveluiden ja hallinnon aluetta sekä virkistysaluetta. Perkkaantieltä merelle on osoitettu virkistysyhteys. Vermon kehittämissuunnitelma, maankäyttöehdotus (2005) Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 17.5.2005, että Vermon kehittämissuunnitelma otetaan huomioon alueen tulevassa asemakaavoituksessa selvitetään, onko huoltoasema kehittämissuunnitelman alueella tarpeellinen tekninen toimiala seuraa, että Helsingin kaupunki toteuttaa kaatopaikkaalueen kunnostuksen sovitussa aikataulussa Vermon kehittämissuunnitelma annetaan tiedoksi kaupunginhallituksen työllisyys ja elinkeinojaostolle Vireilletulosta on ilmoitettu Espoon kaavoituskatsauksessa 2007 2008. 9
Alueesta laadittiin luontoselvitys (Ympäristötutkimus Yrjölä Oy 2007). Monikonpuro on selvityksessä luokiteltu luokkaan II, eli maankäytössä tulisi huomioida alueen luontoarvon riittävä säilyminen. Säilytettäväksi suositellut alueet (Ympäristötutkimus Yrjölä Oy 2007) Osallistumis ja arviointisuunnitelma on päivätty 8.9.2008 (päivitetty 24.5.2013 suunnittelualueen laajentamisen takia). Vermontien kehittämissuunnitelman pohjalta teetettiin maankäytön viitesuunnitelma (Nyrens Arkitektkontor, 4.2.2009). Suunnitelma koski Majurinkadun, Majurinpolun, Vermontien ja Anna Sahlstenintien välistä aluetta. Maankäytön viitesuunnitelma (Nyrens Arkitektkontor, 4.2.2009). 10
Aluetta koskien laadittiin Vermon tulvatarkastelu (Ramboll, 2009). Selvityksessä tarkasteltiin meritulvan ja Monikonpuron tulvan leviämistä Vermon alueella ja määritellään vaihtoehtoisia keinoja tulvariskin vähentämiseksi, sillä ilman toimenpiteitä suunniteltu rakentaminen jäisi tulvariskialueelle. Lähiseudun asukkaat toivat omat näkökulmansa esiin Wiki suunnitteluprosessin kautta syksyllä 2009. Asukkaiden tavoitteina on mm. saada alueelle selkeästi aluetta rajaavat korttelit, korkeata rakentamista sopiviin ilmansuuntiin, puistovyöhyke, isoja korttelipihoja, melumuurirakennus Vermontien liikenneaukion reunaan, Monikonpuro virtaamaan suunnittelualueen keskelle, kevyen liikenteen raitti alueen halki, kulkumahdollisuuksia kortteleiden keskeltä, yhteistiloja korttelipihoille ja keskenään erilaisia kortteleita. Alueelle toivotaan puutarhapalstoja, kaarevia korttelimuotoja, hyvät yhteydet tulevalta Raide Jokerin pysäkiltä alueen keskelle, vaihtelevia, monipuolisia kortteleita (korttelimuotoja), vaihtelevia kerroskorkeuksia ja kattomuotoja, terassoituja rakennuksia, jalankulku viheryhteyttä Talin huipun suuntaan ja koululle ja alueen maamerkkirakennusta. Alueelle ei haluta muurimaisia rakennuksia, autoja eikä tylsiä paikkoja. Wiki suunnitteluprosessin lopullinen luonnos. Wiki suunnittelusta on otettu asukkaiden esittämiä asioita asemakaavasuunnitteluun, mm. kevyen liikenteen raitti alueen halki, Monikonpuro asuinalueen kautta ja puistovyöhyke alueen keskelle. 11
Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksessa 2.6.2010 asia jätettiin pöydälle. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi tavoitteet kokouksessaan 16.6.2010: 1.1 Alue suunnitellaan osaksi laajempaa aluetta (rautatien, Kehän I:n ja Turunväylän rajaama alue ja Vermontien kehittämissuunnitelman alue). Esitetty asemakaavallinen luonnostelma, jolla kaupungin tavoitteita ja eri maanomistajien näkemyksiä on yhteen sovitettu, ei ole onnistunut. Valmisteluaineiston nähtävillä ololla on haettava nyt esitettyä selvästi rohkeampia ratkaisuja sekä esiteltävä asianosaisten näkemyksiä. 1.2 Yleisohjeena jatkosuunnittelulle ovat seuraavat tekijät: alueen erinomainen sijainti tehokkaan joukkoliikenteen yhteyksien välittömässä läheisyydessä, alueen erinomainen sijainti Leppävaaran nykyisten ja jo kaavoitettujen palvelujen ja työpaikkojen välittömässä läheisyydessä, alueen avulla tarjolla oleva mahdollisuus vahvistaa Leppävaaran kaupunkikeskuksen kaupunkirakenteen toimivuutta ja parantaa kaupunkikuvaa, alueelle tarjolla olevaa kehitysmahdollisuus hyväksi käyttäen merinäköalaa ja Vermo Tali Laajalahti alueen luontoa ja virkistysmahdollisuuksia. 1.3 Jatkosuunnittelun tavoitteena on erityisesti, että alueesta luodaan: Leppävaaran keskustan profiilia parantava kokonaisuus, joka on Perkkaan aluetta arkkitehtoniselta ilmeeltään ja korkeudeltaan selvästi dominoivampi, lautakuntasopimuksen mukainen ekotehokas kokonaisuus, joka turvataan laatimalla koko alueen kattava energiasuunnitelma asemakaavan täydennykseksi. 1.4 Korttelin 51001 (Siemensin pääkonttori) rakennusoikeus siirretään huomattavalta osin tai kokonaan kortteliin 51002 (saman maanomistajan itäinen alue) ja samalla toteutetaan Perkkaan sisälle Majurinkadulta Kehä I:lle ulottuva erityisesti lasten ja vanhusten käyttöön tarkoitettu laadullisesti korkeatasoinen kaupunkipuisto, jonka osana ovat Y tontit. 1.5 Toimistorakennusten korttelin sijoittaminen alueen itäosaan asutuksen ja laajan viheralueen väliin ei ole onnistunut ratkaisu. Tavoitteena on viheralueen monipuolinen käyttö, myös erilaisine palveluineen ja alueelle sopivine toimintoineen. On tutkittava erilaisia mahdollisuuksia, kuten hevosurheilutoimintoihin liittyviä palveluja, viherpalveluja, talvipuutarhaa yms. aktiviteetteja. 12
1.6 Alueella toteutetaan laaja yhteispysäköintijärjestelmä, jossa pysäköinti on pääosin pihakansien alla ja/tai maan alla sekä pysäköintitaloissa. 1.7 Yksityiskohtaisten tavoitteiden osalta on erityisen tärkeää: alueen korkeimpien rakennusten ylimpien kerrosten kaupunkikuvallisesti merkittävien ja monimuotoisten rakenteiden avulla luotava alueen kokonaisuutta korostava omaleimainen ilme, kattoterassien ja viherkattojen käyttö asukkaiden yhteisöllisyydelle edellytyksiä luovina tiloina, parvekkeiden ja muiden näköalaelementtien merkittävä osuus asuntojen viihtyisyyttä lisäävinä tekijöinä, suunnitellun raidejokerin reitin varren rakennusten korkeatasoinen ja yhtenäinen kaupunkikuvallinen merkitys. 1.8 Jatkosuunnittelussa selvitetään: miten Monikonpuron vihervyöhykettä, jossa voi olla myös erilaisia vesiaihioita ja puro voi kulkea osin putkessa, voidaan käyttää kaupunkirakennetta monipuolistavana, voidaanko Perkkaantien varteen sijoittaa merkittävästi asuinrakentamista vai estääkö voimalaitoksen suojaetäisyys tämän kaupunkirakenteen kannalta luontevan ratkaisun, mihin tälle tai lähialueelle toteutetaan tarvittavat nuorten ja vanhusten toimintatilat ja palvelukeskus 1.9 Varaudutaan siihen, että asuinkortteleiden rakennusoikeudesta osoitetaan 20 % vuokratuotantoa varten valtion ja kuntien välisen aiesopimuksen mukaisesti. 2. Lautakunta korostaa kaupungin ja eri maanomistajien yhteistyön merkitystä koko aluetta koskevan tavoitetilan määrittelemisessä. Alueen eri osissa voidaan toteuttaa erilaisia tehokkuuksia ja myös rohkeita toisista poikkeavia ratkaisuja. Tämä merkitsee myös sitä, että ns. Eko Vermon alueen ratkaisut (asemakaavan monimuotoisuus, puurakentaminen, viherkatot) voivat poiketa muusta alueesta. Tässä päätöksessä määriteltyjen tavoitteiden ja valmisteluaineistosta saatavan palautteen sekä maanomistajilta saatavien vaihtoehtoisten suunnitelmien perusteella lautakunnan käsittelyyn valmistellaan koko aluetta ja sen kytkeytymistä lähialueisiin määrittelevän tavoitetilan kuvaus siten, että lautakunta voi päättää asemakaavaehdotuksen laadinnan ohjeista. 13
Havainnekuva, valmisteluaineisto Asemakaavan valmisteluaineisto oli nähtävillä kaupunkisuunnittelupäällikön päätöksellä 6.9. 5.10.2010. Monikonpuron itäisestä haarasta laadittiin hulevesiselvitys (Ramboll, luonnos 2010). Vermon lämpökeskuksen osalta laadittiin lämpösäteilyn tarkastelu palavan nesteen allaspalotilanteessa (Paloässät, 23.11.2010). Raporttia käsiteltiin 26.1.2011 konsultaationeuvottelussa, johon osallistui kaupunkisuunnittelukeskuksen lisäksi ympäristökeskus ja rakennusvalvontakeskus. Johtopäätöksenä oli, että asuinrakentaminen Perkkaantien eteläpuolelle on palotilanteen lämpösäteilyn kannalta mahdollista. Alueelle on laadittu kaupallinen selvitys (Entrecon Oy, 2011), jossa todetaan, että tuleva väestönkasvu alueella nostaisi päivittäistavarakaupan mitoituksen noin 1 500 k m 2 :iin. Lisäksi alueelle voisi sijoittua lähipalveluita. Kokonaismitoituksena 2 500 k m 2 :ä pidetään selvityksessä maksimikokoluokkana, jonka voisi uskoa toteutuvan. Mahdollisia kaupan paikkoja (Entrecon Oy, 2011) 14
Vermontien maankäytön ideasuunnitelma Maanomistajien ehdotus (26.4.2012) (Arkkitehtitoimisto Harris Kjisik Oy, 13.2.2012) Kaupunkisuunnittelukeskus teetti Vermontien maankäytön ideasuunnitelman (Arkkitehtitoimisto Harris Kjisik Oy, 13.2.2012). Suunnitelma osoitti alueelle 242 000 k m 2 sisältäen asumista, päiväkodin, koulun ja päivittäistavaran kaupan. Suunnittelualueen maanomistajat tuottivat oman ehdotuksensa asemakaavan pohjaksi. Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksessa 9.5.2012 asia jätettiin pöydälle. Kokouksessaan 30.5.2012 kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi maanomistajien esittämän vaihtoehdon jatkosuunnittelun pohjaksi sekä antoi täsmentävät ohjeet lautakunnan 16.6.2010 tekemään tavoitepäätökseen asemakaavan laatimiseksi: 2.1 Alueen suunnittelua ja toteutusta jatketaan kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti (ilmastonmuutoksen torjunta, kestävät energia ja liikenneratkaisut, pysäköinti, liikunta, viherrakentaminen ja kaupunkiviljely, asukkaiden osallisuus yms.). Tätä varten tehdään kokonaisvaltainen ympäristötarkastelu ja organisoidaan eri toimenpiteitä yhteenkytkevä ja ohjaava prosessi. 15
2.2 Kaava alueen kukin osa ilmentää kokonaistavoitetta ja on samalla omaleimainen verrattuna muihin osiin, esim. Bergansin alueella ekologisuutta korostavat ratkaisut ja Siemensin alueella osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja aktiivista liikuntaa korostavat ratkaisut. Näitä ratkaisuja kehitetään maanomistajien, kaupungin eri lautakuntien, sidosryhmien ja asukkaiden moninaisilla yhteistyömuodoilla. 2.3 Monikonpurosta ja rakennettujen alueiden hulevesistä suunnitellaan koko aluetta rikastava ja vaihteleva vesiaihe. Erityinen huomio kiinnitetään vesiaiheen toimivuuteen ja ylläpitokustannuksiin eri vuodenaikoina. 2.4 Erityisesti pysäköintiratkaisut vaativat paljon jatkokehitystä. Pysäköintipaikat sijoitetaan muutamaa perusteltua poikkeusta lukuun ottamatta pihakansien alle ja pysäköintitaloihin, joihin on luonteva kulku pääkaduilta. 2.5 Vermontie suunnitellaan niin, että se yhdistää Perkkaantien sujuvasti Vermonsolmuun ja tämä on yksi Leppävaaraa palvelevista pääväylistä. Tällöin nykyinen ja tuleva asuinalue voidaan rauhoittaa läpiajavalta liikenteeltä. Majurinkatua pitkin mahdollistetaan aluetta palveleva liikenne. Jatkosuunnittelun päävaihtoehtona on, että kaasuputkea siirretään itään päin, jolloin asuinaluetta voidaan laajentaa jonkin verran itään päin. 2.6 Kaava alueen jatkosuunnittelussa tarkastellaan ja tarvittavin päätöksin ohjeistetaan myös lähialueiden kehitystä, kuten Perkkaan sisäisen puistoalueen kehitys ja koulu/päiväkoti kokonaisuuden sijoittaminen nykyisen Siemensin pääkonttorin paikalle sekä ratsastuskeskuksen ja raviradan alueen kehitys ja kytkeytyminen myös alueen itäpuolisiin virkistysalueisiin. Vermontien asemakaavaan liittyen laadittiin energiasuunnitelma (Oy Eero Paloheimo Ecocity Ltd, 12.12.2012), jossa on eritelty alueella hyödynnettävissä olevia energiamuotoja (kaukolämpö, maalämpö, maakaasu, aurinkoenergia, pientuulivoima) ja arvioitu näiden etuja ja rajoituksia. Asemakaavaehdotuksen tueksi laadittiin kunnallistekniikan yleissuunnitelma (Sito Oy ja Maisema arkkitehdit Byman & Ruokonen Oy, luonnos 6.6.2013) ja kortteli ja lähiympäristösuunnitelma (Maisemaarkkitehdit Byman & Ruokonen Oy, luonnos 6.6.2013). Suunnittelualuetta laajennettiin lisäämällä Vänrikinympyrä Vermontie asemakaavan valmisteluaineiston alue Vermontien asemakaavaan. 16
Asemakaavaehdotuksen havainnekuva (Arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkola Oy, Arkkitehtitoimisto Helamaa ja Pulkkinen Oy, Ympäristösuunnittelu OK, 6.6.2013) Kokouksessaan 12.6.2013 kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi asemakaavaehdotuksen nähtäville sekä ohjeisti jatkovalmistelua: a) Vermontien alueen keskellä olevaa puistoa on saatava esitettyä suuremmaksi (erityisesti kortteli 51347) mm. siten, että tähän osoitettu asunto ja autopaikoitusrakennusoikeus tai osa siitä siirretään muualle. b) Alueen kaupallisten palveluiden mitoitusta voitaisiin nostaa, jotta nämä palvelut riittävät tämän alueen ja Perkkaan lähipalveluiksi. c) Leppävaaran Perkkaan Vermon alueelle tarvitaan oma tehokas joukkoliikenteen syöttöratkaisu (sukkuloiva sähköbussi tai vastaava). Tämän toteutus tulisi suunnitella yhteistyössä tällä laajalla alueella olevien yritysten ja yhteisöjen kanssa. d) Pysäköinnistä tarvitaan koko alueelle toimiva ratkaisu, jossa pysäköintinormia kevennetään ja joka on toisaalta joustava asukkaiden ja työpaikkojen vaatimien pysäköintipaikkojen lukumäärän suhteen ja toisaalta tehokas tarpeen mukaisen rakentamisen aikataulun suhteen. Tällä hyvien joukkoliikenne yhteyksien vieressä olevalla alueella on aikaansaatava hinnaltaan edullisia asuntoja, jolloin pysäköintijärjestelmän tulee olla joustava ja vaiheittain toteutettavissa tarpeen mu 17
kaan ajatellen erihintaista ja eri tuotantomuotoista asuinrakentamista. Osana pysäköinnin kokonaisratkaisua tutkitaan myös, missä voidaan mahdollistaa kadunvarsipysäköinti. e) Viherrakentamisen, energiaratkaisujen sekä leikki ja liikuntapaikkojen osalta valmistellaan toteutusta ohjaavat suunnitelmat. f) Koulujen toimintojen kokoaminen alueella on tutkittava Omnian ja uuden koulun osalta siten, että tilojen yhteiskäyttö ja oppilaiden turvallisuusnäkökohdat otetaan huomioon. Asemakaavaehdotus oli nähtävillä 12.8. 10.9.2013. Vermontien asemakaavasta järjestettiin asukastilaisuus 20.8.2013 Ruusutorpan koululla. Keskustelussa mm. toivottiin matalampia taloja, kysyttiin Nemkon tilanteesta (maanomistaja toivoo tilalle asumista) ja Monikonpurosta, liikenteestä, rakentamisesta ja aikataulusta, kaupallisista palveluista sekä ratsastuskeskuksesta. Älykkäät pysäköintiratkaisut ja sukkulointiliikenne esiselvitys (VTT, 09/2013), jossa luodaan yleiskuva pysäköinnin järjestämiseen liittyvistä ratkaisuista (mm. pysäköintitalot, kadunvarsipysäköinti, vuorottaispysäköinti) sekä sukkulointiliikenteestä. Korttelista 51354 (hevosurheilukeskuksen korttelialue) laadittiin rakennettavuusselvitys (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 21.11.2013, täydennetty 16.12.2013). Selvityksessä todetaan, että pohjaolosuhteiden suuri hiilidioksidikuormitus edellyttää XA3 luokan betonin käyttämistä betonirakenteissa. Stabiliteetin osalta tarvitaan tarkempia selvityksiä osoittamaan onko stabiliteetti mahdollisesti sellaisenaan riittävä. Kaupallinen selvitys (Ramboll, 29.11.2013), jossa on tarkasteltu vielä erikseen kaupan mitoitusta, massoittelua ja sijoittumista. Selvityksen mukaan hyvä päivittäistavarakaupan omavaraisuuden taso tarkoittaisi noin 2 000 k m 2 päivittäistavarakauppaa Perkkaan alueella. Vermontien asemakaavasta järjestettiin työtapaaminen 19.12.2013, johon osallistuivat kaupunkisuunnittelukeskus, Ympäristökeskus ja Uudenmaan ELY keskus. Tapaamisessa käsiteltiin mm. tulva ja hulevesiasioita sekä ratsastuskeskusta. Leppävaaran radioasemasta laadittiin inventointi (Katariina Ocenström, arkkitehti SAFA, 28.1.2014). Radioasemalla ei ole laajempaa rakennustaiteellista merkitystä eikä asemakaavassa siksi esitetä suojelumääräystä. Asemakaava sallii radioasemarakennuksen siirtämisen esimerkiksi kortteliin 51350 KL2 korttelialueelle (kahvila). 18
Fortumin lämpövoimalasta järjestettiin konsultaationeuvottelu 4.2.2014, johon osallistui kaupunkisuunnittelukeskuksen lisäksi mm. Uudenmaan ELY keskus, Tukes, Länsi Uudenmaan pelastuslaitos, Fortum ja ympäristökeskus. Pelastuslaitoksen ja Espoon ympäristökeskuksen näkemyksen mukaan Perkkaantien varteen sopisi paremmin muuta kuin asumista sillä SFS standardi 3350 edellyttää evakuointia 250 m:n etäisyydeltä 2 tunnissa. Pelastuslaitos on lausunut, ettei evakuointia tuolla aikataululla voida taata. Kaupunkisuunnittelulautakunnan asettamien tavoitteiden mukaan alueelle suunnitellaan asumista. Vermontien asemakaavaa varten päätettiin laatia Fortumin voimalasta savukaasuselvitys. Evakuointietäisyys 250 m öljysäiliöistä. SFS standardi 3350 edellyttää evakuointia 250 m:n etäisyydeltä 2 tunnissa. 28.3.2014 järjestettiin konsultaationeuvottelu Fortumin lämpövoimalan savukaasujen mallintamisesta, johon osallistui kaupunkisuunnittelukeskuksen lisäksi mm. ympäristökeskus, tekninen keskus, Länsi Uudenmaan pelastuslaitos, Fortum ja Pöyry. Fortumin lämpövoimalasta järjestettiin konsultaationeuvottelu 29.4.2014, jossa esiteltiin mallituksen alustavia tuloksia. Vermon lämpökeskuksen savukaasujen mallitus tulipalotilanteessa (Pöyry Finland Oy, 5.6.2014): Raportissa todetaan, että tulipalotilanteessa myrkyllisten kaasujen pitoisuus maanpinnan tasalla Vermontien asuinalueella ei nouse ihmisille vaaraa aiheuttavalle tasolle. 19
Asemakaavan ja asemakaavanmuutoksen alueelle laaditaan varjotutkielma ja valaistussuunnitelma (Ramboll Finland Oy, luonnos 20.3.2014, suunnitelma vielä keskeneräinen), jolle on haettu tukea osana Enigma nimistä EU:n tukemaa hanketta. Valaistussuunnitelma (Ramboll Finland Oy, luonnos 20.3.2014) Life + EU hankehakemus Boundless Keväällä 2013 Espoon kaupunki haki EU:n Life + rahastosta hanketta Boundless nimellä yhdessä Lahden ja Jyväskylän kaupunkien sekä Aalto ylipiston maisema arkkitehtuurin koulutusohjelman kanssa hakuohjelmassa, jossa etsittiin kestävän kehityksen ja ilmastomuutokseen sopeutumiseen kehityskohteita viherrakentamisen alalta. Vermontie ja laajemmin Monikonpuron valuma alue olivat Espoon kohdealueena. Espoon hakemuksessa tavoitteena oli kehittää uusia toteutusratkaisuita toiminnallisille viheralueille, jotka sijoittuvat meri tai huletulvariskin vyöhykkeille. Lisäksi oli tarkoitus tutkia kaupunkiviljelyn erilaisia toteutus ja hallinnointimalleja, sekä parantaa osaamista sellaisten viheralueiden suunnittelussa ja toteutuksessa joihin liittyy monia päällekkäisiä ekologisia tavoitteita ja ongelmia. Valitettavasti Suomen hakemus ei menestynyt. Monikonpurosta laadittiin virtausmallinnus (Sito, 12.5.2014), jossa todetaan, että Vermontien kaava alueen kunnallistekniikan yleissuunnitelman mukaiset poikkileikkaukset ovat riittävät myös poikkeustilanteissa. Työ pohjautui Uudenmaan ELY:n 12.9.2013 antamaan lausuntoon, jonka perusteella Monikonpuron aiheuttama tulvariski ja tulvavedenkorkeudet tulee selvittää tarkemmin Vermontien kaava alueella. Leppävaaran projektinjohtaja ja Länsi Uudenmaan pelastuslaitos neuvottelivat Fortumin voimalan edellyttämästä evakuointivaatimuksesta 4.7.2014. Todettiin, että alueen varustaminen suurtehohälyttimellä muut 20
taa kortteleiden 51011 ja 51349 turvallisuustilannetta siten, että Länsi Uudenmaan pelastuslaitos voi sitoutua sen evakuointiin 2 tunnissa. Suurtehohälytintä voidaan ohjata suoraan pelastuslaitoksen tilannekeskuksesta. Pihakatu: Uuno Kailaan kadun länsipää on osoitettu pihakaduksi. Pihakatuajatus on lähtöisin maanomistajilta (Bergans). Alustavassa suunnitelman luonnoksessa pihakatu on jäsennelty mm. istutusten ja pysäköintipaikkojen avulla. Lisäksi tavoitteena on, että pintamateriaaleihin tullaan kiinnittämään erityistä huomiota. Tekninen keskus suunnittelee lopullisen pihakadun katusuunnittelun yhteydessä. 21
Virkistysalueen muutos. Virkistysalueen lisäykset on esitetty kuvassa tumman vihreällä. Virkistysalueen pinta ala on kasvanut noin 3 200 m 2. Kuva ei ole mittakaavassa. Asemakaavaehdotusta tarkistettiin ksl:n ohjeistuksen mukaiseksi: mm. virkistysalueita kasvatettiin ja asumisen pysäköintinormia kevennettiin. Autopaikoista: Ehdotusvaiheen määräyksen mukaan autopaikkoja tuli rakentaa AKkorttelialueilla vähintään 1 ap/ 85 k m 2, mutta kuitenkin vähintään 1 ap/ asunto. Lisäksi sallittiin kevennyksiä määräykseen mm. nimeämättömien paikkojen osalta. Uuden määräyksen mukaan autopaikkoja tulee rakentaa vähintään 1 ap/ 85 k m 2, kuitenkin vähintään 0,6 ap/asunto TAI vähintään 1 ap/ 100 k m 2 niiden kiinteistöjen osalta, joissa pysäköinti järjestetään joko keskitetysti aluepysäköintiin varatulla alueella tai yhteisjärjestelyin vuorottaispysäköinnin sallien. 22
Kortteli ja lähiympäristösuunnitelma sekä kunnallistekniikan yleissuunnitelma päivitetään. Otteita kunnallistekniikan yleissuunnitelmasta (luonnos 6.6.2013): Majurinkadun jätevedenpumppaamo tulee siirtymään kaava alueen ulkopuolelle, Perkkaantien pohjoispuolelle (kuvia uudesta paikasta alla) Perkkaantien rakennetaan 2+2 kaistaiseksi välillä Hevosenkenkä Ravitie (ei kuulu kaava alueeseen) Alueen katuverkoston rakentaminen on tarkoituksenmukaista aloittaa Vermontien rakentamisesta, joka toteutetaan ensimmäisessä vaiheessa 1+1 kaistaisena. Samanaikaisesti Vermontien rakentamisen yhteydessä toteutetaan myös uuden maakaasulinjan rakentaminen sekä Vermontien katualueelle tulevat vesihuoltolinjat ja uusi jätevesipumppaamo. Monikonpuron avouomaa siirretään. Uusi uoman osa rakennetaan valmiiksi kuivatyönä. Uoman tuleva linjaus tarkentuu puistosuunnitteluvaiheessa. Majurinkadun jätevedenpumppaamon uusi sijainti Perkkaantien ja Raide Jokerin tilavarauksen pohjoispuolella, Perkkaantien ja Perkkaanpuronkujan risteyksessä. Kuvat eivät ole mittakaavassa. 23