nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1: KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200

Transkriptio

1 ASEMAPIIRROS 1 : 500 Jyväskylä on Alvar Aallon ja modernin arkkitehtuurin kaupunki tämä on nostettu esille myös Jyväskylän arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmassa kaupungin rakentamista ohjaavana johtoajatuksena. Kaupunkirakenne perustuu ruutukaavaan ja rakennusten arkkitehtuuri kerroksellisuuteen, ja kaupunkikuvassa on edustettuna ja 2000-luvun arkkitehtuurin eri aikakaudet. Kerroksellisuutta ja modernia arkkitehtuuria korostavasta lähtökohdasta on kehitelty myös tämän ehdotuksen peruslinjat: arkkitehtuuri edustakoon omaa aikakauttaan mutta sen tulee noudattaa kaupunkirakenteen perusstruktuuria. Korttelirakenne perustuu asemakaavaluonnokseen (kilpailukysymysten vastauksissa tätä seikkaa oli erityisesti korostettu) kuitenkin siten, että Vapaudenkadun varteen sijoitettu rakennusmassa ei ole yhtenäinen seinämä vaan neljännestä kerroksesta lähtien osittain avoin. Tämä periaate on havaittavissa keskustan kortteleiden rakenteessa yleisesti. Ratkaisumalli edesauttaa samalla korttelipihan valonsaantia ja myötäilee kahden naapurikorttelin näkymäsuuntia. Jalankulkuväylän toisella puolen sijaitseva rakennusmassa on esitetty asemakaavan mukaisesti kolmikerroksisena, mutta ehdotuksen tekijä on esittänyt harkittavaksi korkeampaa, kuuden tai seitsemän kerroksen korkuista massaa (katso suunnitelmat, vaihtoehto 2). Ajatus lähtee lähiympäristöstä, jossa on nähtävillä niin ikään Jyväskylän keskustalle ominaisia, hieman muuta ympäristöä korkeampia pistetaloja. Rakennusten julkisivut seuraavat järjestelmällisten pohjaratkaisujen logiikkaa. Parvekevyöhyke laventaa asuintiloja ja luo samalla kortteliin arkkitehtonisen rytmin. Rakennuksen väri on vaalea, lähes valkoinen ja ehdotuksen tekijän käsityksen mukaan nämä piirteet jatkavat keskustan arkkitehtonista henkeä ja historiaa mukaan lukien niin Aallon kohteet kuin uudempi arkkitehtuuri. Julkisivujen valaistukseen, samoin kuin ympäristön valaistukseen yleensä, on kiinnitetty erityistä huomiota. Julkisivujen parvekelaatat on valaistu alhaalta ja tämä epäsuora valaistus paitsi pehmentää parvekkeen valon myös nostaa pehmeästi esille rakennuksen julkisivut. Valojärjestelmä on automatisoitu niin, että julkisivu on valaistu hämärän ajan esimerkiksi iltakymmeneen saakka. Näin toteutettuna parvekevyöhyke muodostaa rauhallisen ja valaistun taustan myös Cygnaeuksen puistolle. Korttelin halki kulkeva kevyen liikenteen raitti on niin ikään merkitty valaistuksen, pihapinnoitteiden ja puurivistön avulla. Asuntojen suunnittelussa on kiinnitetty huomiota väljyyteen ja pitkiin näkymiin. Tilanteissa, joissa peseytymistilat ovat rungon keskellä, niihin johdetaan valoa lasitiili- ja lasiaukotuksen välityksellä. Perusratkaisusta johtuen, erityisesti neljännestä kerroksesta lähtien, syntyy useita päätyhuoneistoja, jotka voidaan avata kolmeen ilmansuuntaan (yksi huoneistotyyppi jopa neljään, porrashuoneen vieressä olevan parvekkeen välityksellä). KAUPUNKIRAKENNE JA NÄKYMÄT Rakennukset on suunniteltu keskusta-asumista arvostaville erilaisille asiakasryhmille. Väljät, yleispätevät pohjaratkaisut tarjoavat mahdollisuuden omaan, yksilölliseen elämäntapaan. Erityisesti otetaan huomioon itse maksavat ns. kolmannen iän asiakkaat. Siksi katutasoon toteutetaan hemmottelukeskus, jossa tarjotaan palveluja juuri näille asiakkaille (esim. Day Spa). Mahdollisessa jatkosuunnittelussa voidaan tutkia hemmottelukeskusta hieman nyt esitettyä suurempanakin. Muun muassa edellä mainittua asiakasryhmää ajatellen osa asunnoista toteutettaneen erittäin korkeatasoisina vapaarahoitteisina vuokra-asuntoina. Näin korttelialueesta tulee myös hallintamuodoiltaan monipuolinen. Rakennukset toteutetaan normaalilla rakennustekniikalla. Koska asunnot suunnataan erilaisille asiakasryhmille ja hallintamuodot ovat erilaisia, voi toteutus olla nopea.(rakentamisvaiheiden määrä minimoitu). Pysäköinti on toteutettu asemakaavaluonnoksen mukaisesti kahteen maanalaiseen kerrokseen. Pysäköintitilaan on johdettu valolyhty, joka toimii samalla korttelipihan valaistuna majakkana. Pihalle, pysäköintitasojen päälle, on varattu paikka parille suuremmalle puulle. Katutasolle on sijoitettu liike- ja työpaikkatilaa, osittain itsenäisinä tiloina, osittain huoneistoihin liitettyinä. Ehdotus noudattaa kokonaisuudessaan asemakaavaluonnosta, mutta kaavaluonnoksen sallimaa rakennusoikeutta on käytetty alle kem. Tällä tavoin on kyetty paremmin ottamaan huomioon näkymiin, kaupunkikuvaan ja korttelipihan ja huoneistojen valoisuuteen liittyvät tekijät. Bruttoala: asuintilat paikoitustasot (258 ap) Kerrosala: m m kem2 kaavan määrittelemästä laskentatavasta riippuen. Mahdollinen kerrosalan lisäys vaihtoehto 2:n mukaan n.1300 kem2 LUONNOS KORTTELISTA CYGNAEUKSENPUISTON ASUINKORTTELI 1/8

2 YLEMPI KELLARIKERROS 1: KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200 CYGNAEUKSENPUISTON ASUINKORTTELI 2/8

3 2-3. KERROS 1 : KERROKSEN POIKKEAVA OSA 1 : 200 JULKISIVU CYGNAEUKSEN PUISTOON 1:200 CYGNAEUKSENPUISTON ASUINKORTTELI 3/8

4 4-6. KERROS 1:200 VAIHTOEHTOINEN TILAJÄRJESTELY 1:200 JULKISIVU VAPAUDENKADULLE 1:200 C Y G N A E U K S E N P U I S T O N A S U I N K O R T T E L I 4 / 8

5 7. KERROS 1:200 LEIKKAUS B - B 1:200 C Y G N A E U K S E N P U I S T O N A S U I N K O R T T E L I 5 / 8

6 ALEMPI PYSÄKÖINTIKERROS 1: YLEISTÄ AUTOPAIKKAA YLEMPI PYSÄKÖINTIKERROS 1: ASUKASAUTOPAIKKAA LEIKKAUS A - A 1:200 C Y G N A E U K S E N P U I S T O N A S U I N K O R T T E L I 6 / 8

7 NÄKYMÄ CYGNAEUKSENPUISTOSTA VALAISTUS Rakennuksen suunnittelussa on huomioitu niin päivänvalon kuin myös pimeän ajan valon ja pimeyden rakenne. Asuintalon valaistuksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota tarvittavan pimeyden säilyttämiseen samalla kun valon on palveltava turvallisuutta ja arkkitehtuurin ilmettä. Rakennus nostetaan hyvin kevyesti esiin katujulkisivuissa valaisemalla parvekelaattojen alapinnat. Näin saadaan luotua pehmeä valohämy, joka ei tuota haittavaloa sisään enempää kuin normaali katuvalaistuskaan. Tämä valaistus voidaan ohjelmoida noudattamaan hämärä- ja kello-ohjausta esimerkiksi siten, että parvekevalaistukset ovat päällä syysaikaan klo 22 asti. Sen jälkeen ne siirtyvät jokaisen asunnon omaan hallintaan. Näin saadaan luotua selkeä ja hallittu julkisivuilme illan ajaksi. Elämän eri rytmit ottavat vallan, kun yö lähestyy. Häikäisyä ei sallita. Pihan valaistus toteutetaan muureihin asennetuilla ulkokäyttöön soveltuvilla kylmäkatodi- tai loisteputkivalaisimilla. Sen lisäksi kunkin porrashuoneen edusta valaistaan suhteellisen hyvin oven yläpuolelta. Kaiken valaistuksen tulee olla häikäisemätöntä. Ehdotuksessa syntyy uusi kävelyraitti, joka johtaa Cygnaeuksen puiston läpi kohden keskustaa. Tämän reitin turvallisuutta ja löydettävyyttä on parannettavissa valaistuksen keinoilla. Jyväskylä on yksi kaupunkitilavalaistuksen edelläkävijöistä. Olemme esittäneet ehdotuksessamme puiston valaistukselle yhden mahdollisen tulevaisuuden vision, joka samalla soveltuisi hyvin alueelle tulevaan uuteen arkkitehtuuriin (puistovalaistuksen osalta toteuttamiskustannus ei kuitenkaan sisälly tarjoukseemme). Kevyen liikenteen reitti kohden kirjaston sisäänkäyntiä on nostettu esiin valaisinpenkkien avulla. Penkit ovat noin kaksi ja puolimetriä pitkiä ja ne luovat selkänojan takaosasta ja istuinosan alta valoa ympäristöön ja samalla hohtavat kevyesti. Puiston reunimmaiset puurivistöt nostetaan esiin valolla. Uusien asuinrakennusten välinen raitin osa valaistaan penkkien ja muurivalaistuksen avulla. Tavoitteena on luoda suhteellisen hillitty ja tyylikäs kokonaisuus, joka ei tee liian suurta numeroa itsestään, mutta luo lisäarvoa ja nautintoa ihmisten jokapäiväiseen ja -iltaiseen elämään. VALAISTUSSUUNNITELMA ALUEELTA LEIKKAUS B -B SISÄPIHASTA CYGNAEUKSENPUISTON ASUINKORTTELI 7/8

8 NÄKYMÄ SISÄPIHALTA NÄKYMÄ ASUNNOSTA C Y G N A E U K S E N P U I S T O N A S U I N K O R T T E L I 8 / 8