HELSINKI HIGH-RISE SUUNNITTELUOHJELMA. Arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailu. (Beta)

Transkriptio

1 1 HELSINKI HIGH-RISE Arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailu (Beta) SUUNNITTELUOHJELMA

2 2 SUUNNITTELUOHJELMA Luonnos Suunnitteluvaatimukset ja -ohjeet Suunnitelmalle on alla asetettu ehdottomat vaatimukset, joiden on täytyttävä, jotta suunnitelmaehdotus voidaan hyväksyä arvioitavaksi. Suunnitteluvaatimusten lisäksi on Kursiivilla esitetty suunnitteluohjeita, jotka perustuvat Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymän alueen asemakaavaluonnoksen kaavamääräyksiin. Ohjeiden noudattaminen vaikuttaa ehdotukselle laatuarvioinnissa annettaviin pisteisiin (ks. arviointikriteerit). Helsingin kaupungin tavoite on saada alueelle korkeatasoinen ja identiteetiltään voimakas keskustatoimintojen alue. Kaupunki ei sitoudu tehtyjen ehdotusten mukaisen asemakaavan laadintaan, mikäli kaupungin em. tavoite ei toteudu. 1 Koko suunnittelualueelle on esitettävä rakennusoikeuden k-m2 mukainen suunnitelma. Rakennuksiin tulee sijoittaa pääasiassa toimisto-, asuin ja liiketiloja. Aloitus- tai itäalueelle saa rakentaa toimisto-, asuin- ja liiketilojen lisäksi/sijaan hotellin. Rakennusoikeuden minimi ja maksimi alueittain: aloitusalue k-m2 (27 000) länsialue k-m2 ( ) itäalue k-m2 (53 000) (Suluissa asemakaavaluonnoksessa v esitetty rakennusoikeus.) Kortteleihin saa rakentaa asuinkerrosalaa yhteensä enintään 50% rakennusoikeuteen laskettavasta kerrosalasta. Asuinkerrosalan osuudet alueittain: aloitusalue % (ja/tai hotelli) länsialue % itäalue % (ja/tai hotelli) Rakennusoikeuteen ei lasketa pihakannen alaisia pysäköinti-, huolto-, varasto-, teknisiä tiloja eikä eräitä erikseen määriteltyjä tiloja. Asuntojen tulee sijaita korkeustason +40 yläpuolella. 2 Koko suunnittelualueelle tulee suunnitella 8-10 tornitaloa, joista aloitusalueelle on rakennettava 1-2 tornitaloa. Tornitalolla tarkoitetaan tässä kilpailussa pistetaloa, jossa on vähintään 15 kerrosta ja jonka korkeuden suhde leveyteen on vähintään 2:1 (kaikista suunnista katsottuna; ei lamellitalo).

3 3 Rakennusten julkisivuista vähintään 60 % tulee olla kirkasta, läpinäkyvää lasia. Ainakin yhden aloitus- tai optioalueella sijaitsevan tornitalon ylimpään kerrokseen on rakennettava yleisessä käytössä oleva kahvila tai ravintola sekä kattoterassi. Suunnittelualueelle saa suunnitella tornitalojen lisäksi matalampia rakennuksia ja/tai tornitalon osia. Tornitalojen eri sisäänkäyntikerroksien yhteyteen tulee rakentaa matalia rakennuksen osia (mm. tuulisuuden torjumiseksi ja jalankulkuympäristön mittakaavan pienentämiseksi). Matalien rakennusten osien ja mahdollisten matalien rakennusten vesikatto saa olla korkeintaan tasolla +35. Tornitalojen sisäänkäyntikerroksiin sekä mataliin rakennuksen osiin tulee sijoittaa liike-, kahvila- tai muita asiakaspalvelutiloja (jalankulkuympäristön viihtyisyy-den turvaamiseksi). Rakennusten sisäänkäyntikerroksiin sekä mataliin rakennuksen osiin saa sijoittaa julkisten toimintojen tiloja, kuten jalankulkuyhteyksiä talon läpi. Eri korkeustasoille sijoittuvat rakennuksen sisäänkäyntikerrosten aulatilat on pyrittävä liittämään tilallisesti toisiinsa. Matalien rakennuksen osien katot tulee rakentaa kattoterasseiksi ja/tai viherkatoiksi (viihtyisyyden ja ekologisten arvojen turvaamiseksi). Veturitien varteen pihakannen alle tulee sijoittaa katutasoon liike-, kahvila- tai muita asiakaspalvelutiloja tai toimistotiloja. Katujulkisivut on käsiteltävä näyteikkunamaisesti. Tornitalon ylimpään kerrokseen on rakennettava yhteistiloja ja kattoterassi, jos rakennuksessa on asuinkerrosalaa yhteensä vähintään 30 % rakennusoikeuteen laskettavasta kerrosalasta. Tilojen tulee olla avoimia vähintään kaikille kyseisen talon asukkaille. Kuhunkin tornitaloon saa rakentaa asukkaiden ja muiden rakennuksen käyttäjien yhteiskäyttöön viherhuoneita. Rakentamisen tulee olla arkkitehtonisesti ja kaupunkikuvallisesti sekä materiaaleiltaan keskustarakentamisen laatutason mukaista. Tornitalojen asuntoihin ei saa rakentaa parvekkeita vaan niiden sijaan asuntoihin tulee rakentaa viherhuoneet, joiden tulee visuaalisesti olla osa julkisivupintaa. Matalien rakennuksen osien julkisesti käytössä olevat tilat saa rakentaa kilpailuohjelmassa annetun kerrosalan lisäksi. Viherhuoneet saa rakentaa kilpailuohjelmassa annetun kerrosalan lisäksi. 3 Aloitusalueen tulee sijaita suunnittelualueen keskellä Veturitien ja pääradan välisellä alueella.

4 4 4 Optioalueen tulee sijaita länsialueella Pasilansillan vieressä. Jos optioalueelle rakennetaan kaksi tai useampia tornitaloja, tulee niistä kahden sijaita Pasilansillan vieressä. 5 Suunnitelman tulee sisältää seuraavat kilpailijan toteuttamat ja kortteleiden omistukseen jäävät kannet: Aloitus- ja länsialueen rakennusten ja Pasilansillan välinen kansitaso tasossa n Aloitusalueelle Teollisuuskadun yläpuolelle radan ja kiertoliittymän välinen kansi, joka on osa viereisiä aloitusalueen korttelialueita. Länsialueen keskellä kortteliin kuuluva alue (Torniaukio), joka on yleisessä käytössä. Itäiselle alueelle tulee suunnitella Teollisuuskadun ylittävä kansi, joka on korttelin osa. Katu- ja rautatiealueen yläpuolelle saa rakentaa Pasilansiltaan liittyviä kansia yhdistämään eri suunnittelualueita. Kannet ovat osa viereistä korttelia ja niiden toteutuksessa tulee huomioida mm. määräykset ja ohjeet liikennöidyn radan päälle rakentamisesta. Korttelien kansialueet on rakennettava korkeatasoisin materiaalein ja järjestettävä viihtyisäksi istutuksin (ekologisten arvojen turvaamiseksi). Kansialueilla puiden kasvualustan tulee olla vähintään 1 m syvä, mihin on varauduttava rakenteiden mitoituksessa. Kansirakenteiden tulee kestää huoltoliikenne. Kansialueille on varattava riittävästi oleskelualueeksi soveltuvia alueen osia. 6 Kortteleihin tulee rakentaa yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varatut alueen osat: Rakennusten ja rakennetun Pasilansillan väliin muodostuu yleinen jalankulkualue osana Pasilansillan katualuetta. Veturitalleilta on rakennettava esteetön ja aina käytettävissä oleva yleinen jalankulkuyhteys aloitusalueen kortteleiden kautta Teollisuuskadun yli Pasilansillalle. Torniaukiolta on oltava likimääräisellä tasolla +21 yhteys Pasilansillan ali keskustakortteliin. Suunnitelma on sovitettava yhteen keskustakorttelin suunnitelman kanssa. Aukiolta on oltava myös esteettömät ja aina käytettävissä olevat sujuvat jalankulkuyhteydet Pasilansillalle, Pasilankadulle ja Veturitielle. Itäiselle alueelle tulee suunnitella Teollisuuskadun ylittävä yleiselle jalankululle varattu yhteys Ratapihantien ja Pohjoisbaanan välille.

5 5 7 Suunnitelman tulee noudattaa seuraavia pysäköinnin ja huollon vaatimuksia: Maanpäällistä tai ulkokannenpäällistä pysäköintiä ei sallita. Huoltopihojen tulee sijaita kansitason alapuolella. Aloitus- ja optioalueen autopaikoista vähintään 80 % tulee sijaita keskustakorttelissa. Autopaikkojen määrät: asunnot vähintään 1 ap/145 k-m2, kuitenkin vähintään 0,4 ap/ asunto asuntojen vieraspaikat vähintään 1 ap/1000 k-m2 toimistot, myymälät, kahvilat ja ravintolat vähintään 1 ap/280 k-m2 ja enintään 1 ap/220 k-m2 hotellit vähintään 1 ap/280 k-m2 jos asunnoille toteutetaan vähintään 100 pysäköintipaikkaa keskitetysti siten, että niitä ei nimetä kenellekään, voidaan asuntojen pysäköintipaikkamäärästä vähentää 10 %. ei kerrosalan lisäksi rakennettavia tiloja varten tarvitse varata autopaikkoja. tontin autopaikkoja saa sijoittaa myös muille korttelialueille korkeintaan 400 m etäisyydelle omasta korttelialueesta. Lähtökohtaisesti Itäalueen autopaikat sijoittuvat pääradan itäpuolelle. autopaikat tontilla on sijoitettava pihakannen alle. Pihakansien (kuten Torniaukion) alle saa sijoittaa tiloja pysäköintiä, varastointia, huoltoa, väestönsuojia ja tekniikkaa varten. Kannenalaisen huoltoyhteyden vapaan korkeuden tulee olla vähintään 4,2 m Jätehuollon tarvitsemat tilat tulee sijoittaa kannenalaisen huoltopihan yhteyteen.

6