VUODEN 2015 TALOUSARVIO

PAIMION KAUPUNKI VUODEN 2015 TALOUSARVIO JA VUOSIEN 2016-2017 TALOUSSUUNNITELMA

VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016-2017 TALOUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO YLEISPERUSTELUT... 3 Kaupunginjohtajan katsaus... 3 Talousarvion sitovuus... 5 Tiedoksi talousarviokirjan lukijalle... 6 YHTEENVETO... 7... 13 Keskusvaalilautakunta... 13 Tarkastuslautakunta... 14 Kaupunginhallitus... 15 Sosiaali- ja terveyslautakunta... 21 Koulutuslautakunta... 36 Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta... 53 TULOSLASKELMAOSA... 84 INVESTOINTIOSA... 86 32 Kaupunginhallitus... 86 34 Sosiaali- ja terveyslautakunta... 87 35 Koulutuslautakunta... 88 36 Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta... 90 38 Tekninen lautakunta... 91 40 Ympäristölautakunta... 97 RAHOITUSOSA... 98 SISÄLLYSLUETTELO 2

VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016-2017 TALOUSSUUNNITELMAN YLEISPERUSTELUT Kaupunginjohtajan katsaus Ymmärrys Suomen kansantalouden tilanteesta on lopulta valkenemassa jokaiselle, eikä tätä koskevalta runsaalta uutisoinnilta ja kirjoittelulta ole kukaan voinut välttyä. Samalla käsitys myös koko julkisen talouden eli valtion ja kuntien talouden heikosta tilasta on vahvistunut, mutta ei riittävästi. Ymmärrys on näkynyt puheissa, ohjelmissa, tavoitteissa ja lupauksissa, mutta ei juurikaan käytännön teoissa. Rakennepoliittisesta ohjelmasta, normitalkoista ja kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämistä koskevista Valtioneuvoston päätöksistä ja lupauksista huolimatta ministeriöt jatkuvasti työstävät lakeja ja asetuksia, jotka tuovat kansalaisille lisää palveluita ja oikeuksia sekä kunnille lisää tarkasti normitettuja velvoittavia tehtäviä ja kustannuksia. Kaupunkimme tilanne ei talouden osalta oleellisesti poikkea yleisestä ahdingosta ja silloin kun poikkeaa, niin kaupungin talouden alijäämä ja lainamäärä huomioiden huonompaan suuntaan. Talousarvion 2014 toteutumisennuste näyttää, että kaupungin talous tulee olemaan tänä vuonna alijäämäinen noin 3 M. Kaupungin kaikki tuloerät eli omat maksu- ja myyntitulot, valtionosuudet ja verotulot laskevat, yhteensä lähes 2 M. Käyttötalousmenot kasvavat noin 1,8 % ja vaikka se onkin kohtuullisesti, se on silti rahassa yli miljoona euroa. Tämä tilanne antaa perin huonon pohjan vuoden 2015 talousarvion laadinnalle. Kaupunginhallituksen antama talousarvion 2015 ja suunnitelman 2016-17 laadintaohje ei luvannut hallintokunnille mitään uutta, vaan vaati sen sijaan tiukkuutta talousarvioehdotuksia laadittaessa ja asetti -2 %:n tavoitteen menojen kasvulle. Tämä on rankka tavoite aina ja erityisesti, kun yleistä kriisitietoutta ei ole valtakunnallisesti eikä paikallisestikaan. Parhaiten hallintokunnista tätä tavoittelivat tekninen lautakunta, ympäristölautakunta, sivistystyön lautakunta ja kaupunginhallitus itse. Yhteistä näille on, että jokaisen osuus kaupungin menoista on pieni ja niiden palveluiden tuottamisessa kaupungilla on suurehko vapaus toimia. Näissä palveluissa ei ole myöskään tapahtunut suuria volyymimuutoksia esim. kysynnässä. Suurta palvelutoimintaa pyörittävistä lautakunnista koulutuslautakunnan toimintamenot ovat lähes 22,4 M, niiden kasvu on 3,0 % eli noin 617.000 verrattuna tämän vuoden talousarvioon; nettokasvu on 382.999. Suurin osa toimintamenojen kasvusta johtuu päivähoidon menojen kasvusta, joka on nettona noin 464.000, 7,3 %. Tämä selittyy päivähoidossa tapahtuneesta voimakkaasta volyymin kasvusta, kun kasvavasta lapsimäärästä yhä suurempi osa on päivähoidon piirissä. Ruokapalvelut on toinen koulutuslautakunnan alainen palvelu, jonka menot merkittävämmin kasvavat. Niiden kasvu on noin 228.000, 10,5 %. Kasvu johtuu sekä kasvaneesta ruokailun piirissä olevien asiakkaiden määrästä, että kohonneista elintarvikkeiden hinnoista ja kuljetuskustannuksista. Vastaavasti koko peruskoulutuksen menot ovat 10.078.000, mikä on noin 70.000 vähemmän kuin tämän vuoden talousarviossa on arvioitu. Lukion menot kasvavat noin 15.000. Voi siis todeta, että koulutuslautakunta on parhaansa mukaan ottanut huomioon kaupunginhallituksen antaman laadintaohjeen. Sosiaali- ja terveyslautakunta on lähes 31,8 M :n menoillaan selvästi suurinta palvelutoimintaa ja menotaloutta pyörittävä lautakunta ja sen osuus kaupungin ulkoisista toimintamenoista on noin 52,6 %. Lautakunnan toimintamenojen kasvu tämän vuoden talousarvioon nähden on noin 1.680.000, mikä on 5,6 %. Suurin osuus menojen kasvusta on terveydenhuollolla, jonka menot ovat 18,3 M ja ne kasvavat 1.130.000 ja 4,5 %. Terveydenhuollossa kaupungilla ei ole omaa palvelutoimintaa, vaan siitä vastaavat kuntayhtymät, merkittävimpinä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ja Paimion-Sauvon terveyskeskus. Huomion arvoista on myös, että verrattuna vuoden 2013 tilinpäätöksen toteutuneihin menoihin terveydenhuollon menot ovat 2.000 :n YLEISPERUSTELUT 3

tarkkuudella samat. Sosiaalityön menot ovat 6,5 M ja siinä on kasvua 335.000 ja 5,4 %. Sosiaalityön menoissa näkyy kaupunkilaisten toimeentulon kiristyminen, perheiden pahoinvoinnin kasvaminen ja subjektiivisten oikeuksien lisääntyminen. Vanhuspalvelujen ja kotihoidon menot ovat 6,0 M. Tämä toiminta on lähes kokonaan kaupungin omaa palvelutuotantoa ja niinpä sen menot ovat 4.000 :n tarkkuudella samansuuruiset kuin tänäkin vuonna. Siten ei voi sanoa, että sosiaali- ja terveyslautakuntakaan olisi jättänyt huomiotta kaupunginhallituksen laadintaohjeen. Kaupunginhallituksen antaman laadintaohjeen noudattaminen silloin, kun se on mahdollista näkyy myös siinä, että lautakuntien käyttötalouden talousarvioesityksiin on kaupunginjohtajan jatkokäsittelyssä tehty karsintoja vain noin 470.000 :n edestä. Merkittävin rakenteellinen uudistus on nyt Apilatie 10:ssä toimivan kaupungin toimintakeskuksen toimintaedellytysten parantaminen ja resurssien lisäys. Toimintakeskus saa paremmat ja laajemmat tilat toiminnalleen kaupungin omistamista kiinteistöistä Sähköyhtiöntieltä. Lisäksi toimintakeskukselle osoitetaan talousarviossa uutta työvoimaa yhden henkilön verran. Näillä ratkaisuilla kaupunki osaltaan vastaa lainsäädännössä tehtyihin muutoksiin, joilla kuntien vastuuta työttömyyden hoidosta merkittävästi lisätään. Investointiohjelma käsittää vuodet 2015 2019 ja sen keskeisin hanke on Vistan koulukeskuksen rakennusten saneeraus. Tätä hanketta on kj-käsittelyssä lykätty vuodella siten, että ns. yläkoulun saneeraus tehdään v. 2016-17 ja ns. kivikoulun saneeraus v. 2018. Muilta osin (ent. lukio ja 2. Sali) koulukeskuksen saneeraus jatkuu suunnitelmavuosien jälkeen; suunnitelmavuosille hankkeeseen on budjetoitu noin 8,5 milj.. Toinen keskeinen talonrakennushanke on Jokelan koulun viimeistenkin koulurakennusten saneeraus ensi vuoden aikana ja siihen on budjetoitu 620.000. Muita ensi vuoden ja lähivuosien investointikohteita ovat mm. Puranpojantien rakentaminen 425.000, vanhainkodilla tehtävät työt 260.000 ja kunnallistekniikan lisärakentaminen Saaren alueelle 845.000. Vuoden 2015 investoinnit ovat yhteensä vain 2.08 M, mikä on kaupungin koko ja investointitarve huomioiden erittäin vähän, mutta kaupungin talouden tila huomioiden se on hyväksyttävissä pakon sanelemana välttämättömyytenä. Talousarvioehdotus on epätasapainossa siitä huolimatta, että siihen sisältyy sekä kunnallisvero-%:n korotus 0,50 %-yksiköllä, että kiinteistövero-%:en korotusta. Näiden jälkeen vuosikate on niukasti positiivinen 0.2 M ja talousarvion alijäämä on 1.5 M. Kaupungin talous on edellä kuvatun mukaisesti erittäin vaikeassa tilassa, jossa menot väkisin nousevat ja kaikki tuloerät ovat laskussa. Lopullisesti tilanne oikenee vain Suomen talouden kasvun ja valtiovallan oikeasti päättämien rakenteellisten ratkaisujen (tehtävien vähentäminen ja normien purkaminen) myötä. Omin ratkaisuin ja toimenpitein Paimio tuottaa palvelunsa jo nyt edullisimmassa kymmenyksessä kuntia, mutta silti koko ajan haemme vielä edullisempia tapoja. Joka tapauksessa päättäjien on lähiajat siedettävä alijäämää, niin vuoden 2014 tilinpäätöksessä kuin vuoden 2015 talousarviossa. Paimion kaupungin talouden perusteiden tunnistaminen on ainoa oikea tie kohti kestävämpää toiminnan perustaa. Paineeseen joutuvat vastuulliset päättäjät, esittelijät, viranhaltijat ja työntekijät kuka missäkin toimielimessä tai tehtävässä. Ei ole helppoa vastata palveluiden kysyntään niukkojen resurssien rajoitteessa. Näin on kuitenkin tehtävä. Jari Jussinmäki Kaupunginjohtaja YLEISPERUSTELUT 4

Kuntalain 65 :ssä säädetään talousarviosta ja suunnitelmasta seuraavasti: Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja suunnitelmassa hyväksytään kunnalle toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Talousarvion sitovuus Käyttötalousosassa valtuusto hyväksyy määrärahat kullekin tehtävälle. Niille lautakunnille, joilla on useita tehtäviä, on talousarvio sitova tehtävätasolla. Kaupunginhallitus voi lautakunnan esityksestä suorittaa tehtävien välisiä määrärahamuutoksia edellyttäen, että se ei aiheuta muutoksia lautakunnan saamien määrärahojen kokonaissummaan. Määrärahaan liittyvät meno- ja tuloerät ovat sitovia. Poikkeuksena edellä mainitusta sitovuusperiaatteesta myönnetään nettomääräraha sivistys- ja vapaa-aikalautakunnalle. Lisäksi nettositovuus koskee koulutuslautakunnan alaista ruokapalvelu-yksikköä ja kaupunginhallituksen alaista tietohallintoa. Investointiosassa määrärahat ovat sitovia kustannuspaikkatasolla. Kustannuspaikkatason alapuolella esitetyt yksityiskohtaisemmat erittelyt ovat luonteeltaan perusteluita ja alustavia käyttösuunnitelmia. Tuloslaskelmaosassa valtuusto vahvistaa sitovat tavoitteet verotuloihin, valtionosuuksiin, korkotuottoihin, korkokuluihin, muihin rahoitustuottoihin ja muihin rahoituskuluihin. Rahoitusosassa valtuustoon nähden sitovia erät ovat antolainasaamisten lisäys ja lainakannan muutokset. Lainakannan muutos asettaa ylärajan lisä lainanottoon. YLEISPERUSTELUT 5

Hallintosäännön 31 säätää rahatoimen hoitamisesta seuraavasti: "Valtuusto päättää lainan ottamisesta sekä lainan antamisesta ja muuta sijoitustoimintaa koskevista periaatteista. Talousarvion ja -suunnitelman hyväksymisen yhteydessä valtuusto päättää antolainojen ja vieraan pääoman muutoksista. Muista rahoitukseen liittyvistä asioista päättää kaupunginhallitus. Kaupunginhallitus voi siirtää lainan ottamisen ja sijoitustoimintaa koskevaa toimivaltaansa edelleen muille toimielimille ja viranhaltijoille." Syksyn 2008 finanssikriisin jälkeen rahoitusmarkkinoiden muuttuneesta tilanteesta (marginaalien merkittävästä kasvusta johtuen) pitkäaikaisia lainoja on korvattu lyhytaikaisella kuntatodistuslainalla. Kuntatodistuslainat ovat vaihtuvakorkoisia. Kaupunki voi suojautua mahdolliselta koronnousulta ja pyrkiä pitämään korkokustannukset mahdollisimman alhaisina ja vakaina käyttämällä johdannaisia tai muita vastaavia instrumentteja. Yksinkertaisin tällainen on koronvaihtosopimus. Talousarvionlainojen nostaminen kuuluu konsernijohdon ja toimialojen johtosäännön 3 :n 3.1.4. kohdan mukaisesti kaupunginjohtajan ratkaisuvaltaan: Kaupunginjohtajalla on oikeus kaupunginhallituksen puolesta ratkaista asia, joka koskee talousarviolainan ottamista kaupunginvaltuuston hyväksymän talousarvion rajoissa. Kaupunginhallitus esittää seuraavaa lainanottoa koskevaa valtuutuspäätöstä: Kaupunginjohtajalla on oikeus: 1. ottaa uutta eurolainaa, joukkovelkakirjalainaa tai vastaavaa nettona enintään 4 milj. euroa. 2. tehdä suojaustarkoituksessa koronvaihtosopimuksia, sopimuksia muuttuvakorkoisen lainan enimmäis- ja vähimmäiskorosta tai käyttämään korko-optioita olemassa olevan lainamäärän verran. 3. muuttaa olemassa olevaa lyhytaikaista kuntatodistuslainaa pitkäaikaiseksi velkakirjalainaksi. Tiedoksi talousarviokirjan lukijalle Vuoden 2014 talousarvioluvuissa on mukana kaupunginvaltuuston 9.10.2014 mennessä hyväksymät talousarviomuutokset. Käyttötalousosassa tehtäväalueiden toimintatulot ja toimintamenot on eritelty ulkoisiin ja sisäisiin. Sisäiset tulot ja menot syntyvät kaupungin eri yksiköiden välisestä toiminnasta. Sarakkeessa TA14/TP12 KA-% on laskettu keskimääräinen vuosimuutos vuoden 2015 talousarvion ja 2013 tilinpäätöksen välillä yhtä vuotta kohden. YLEISPERUSTELUT 6

YHTEENVETO 1, 1000 Toimielin/Tulosalue TP 2013 TA 2014 2015 ltk ehd 2015 kj ehd 2015 kh ehd TA15/TA14 muutos-% TA15/TP32 KA-% TS 2016 TS 2017 10 KESKUSVAALILAUTAKUNTA Toimintatuotot 0,0 15,0 16,0 16,0 16,0 6,7 % 0,0 % 0,0 0,0 Toimintakulut 0,0 15,0 12,7 12,7 12,7-15,5 % 0,0 % 14,0 0,0 Toimintakate 0,0 0,0 3,3 3,3 3,3 0,0 % 0,0 % -14,0 0,0 11 TARKASTUSLAUTAKUNTA Toimintatuotot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 % 0,0 % 0,0 0,0 Toimintakulut 17,2 20,2 19,8 19,8 19,8-2,3 % 7,4 % 19,8 19,8 Toimintakate -17,2-20,2-19,8-19,8-19,8-2,3 % 7,4 % -19,8-19,8 12 KAUPUNGINHALLITUS 14 KONSERNIJOHTO JA HALLINTOPALVELUT Toimintatuotot 1 362,5 1 465,2 1 244,8 1 239,8 1 239,8-15,4 % -4,5 % 1 264,3 1 289,5 Toimintakulut 3 536,3 2 789,3 3 073,4 3 035,6 3 035,6 8,8 % -7,1 % 3 035,6 3 035,6 Toimintakate -2 173,8-1 324,2-1 828,6-1 795,7-1 795,7 35,6 % -8,7 % -1 771,3-1 746,1 16 MAASEUTUPALVELUT Toimintatuotot 222,8 248,5 249,0 249,0 249,0 0,2 % 5,9 % 236,5 223,6 Toimintakulut 310,2 311,3 309,7 309,7 309,7-0,5 % -0,1 % 291,1 291,1 Toimintakate -87,3-62,7-60,7-60,7-60,7-3,3 % -15,3 % -54,6-67,6 12 KAUPUNGINHALLITUS Toimintatuotot 1 585,3 1 713,7 1 493,8 1 488,8 1 488,8-13,1 % -3,0 % 1 500,8 1 513,0 Toimintakulut 3 846,5 3 100,6 3 383,1 3 345,2 3 345,2 7,9 % -6,5 % 3 326,7 3 326,7 Toimintakate -2 261,1-1 386,9-1 889,3-1 856,4-1 856,4 33,9 % -8,9 % -1 825,9-1 813,7 16 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 20 HALLINTO Toimintatuotot 43,3 42,5 0,0 20,0 20,0-52,9 % -26,9 % 20,6 21,2 Toimintakulut 425,2 371,4 334,7 334,7 334,7-9,9 % -10,6 % 338,1 341,5 Toimintakate -381,9-329,0-334,7-314,7-314,7-4,3 % -8,8 % -317,5-320,3 22 SOSIAALITYÖ Toimintatuotot 757,3 796,2 726,5 748,2 748,2-6,0 % -0,6 % 770,6 793,8 Toimintakulut 6 649,4 6 209,6 6 532,5 6 544,2 6 544,2 5,4 % -0,8 % 6 609,7 6 675,8 Toimintakate -5 892,1-5 413,4-5 806,0-5 796,0-5 796,0 7,1 % -0,8 % -5 839,0-5 882,0 25 TYÖLLISYYDENHOITO Toimintatuotot 0,0 0,0 201,4 201,4 201,4 0,0 % 0,0 % 207,4 213,7 Toimintakulut 0,0 0,0 582,9 582,9 582,9 0,0 % 0,0 % 588,8 594,6 Toimintakate 0,0 0,0-381,5-381,5-381,5 0,0 % 0,0 % -381,3-381,0 26 VANHUSPALVELUT JA KOTIHOITO Toimintatuotot 1 029,6 1 105,3 1 081,3 1 081,3 1 081,3-2,2 % 2,5 % 1 113,7 1 147,2 Toimintakulut 5 874,9 5 962,0 5 965,6 5 965,6 5 965,6 0,1 % 0,8 % 6 025,2 6 085,5 Toimintakate -4 845,3-4 856,7-4 884,3-4 884,3-4 884,3 0,6 % 0,4 % -4 911,5-4 938,3 28 TERVEYDENHUOLTO Toimintatuotot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 % 0,0 % 0,0 0,0 Toimintakulut 18 334,7 17 541,0 18 536,3 18 336,3 18 336,3 4,5 % 0,0 % 18 519,7 18 704,8 Toimintakate -18 334,7-17 541,0-18 536,3-18 336,3-18 336,3 4,5 % 0,0 % -18 519,7-18 704,8 16 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA YHTEENSÄ Toimintatuotot 1 830,2 1 944,0 2 009,2 2 050,9 2 050,9 5,5 % 6,0 % 2 112,4 2 175,8 Toimintakulut 31 284,2 30 084,1 31 952,1 31 763,8 31 763,8 5,6 % 0,8 % 32 081,4 32 402,2 Toimintakate -29 454,0-28 140,1-29 942,9-29 712,9-29 712,9 5,6 % 0,4 % -29 969,0-30 226,4 19 KOULUTUSLAUTAKUNTA 32 HALLINTO Toimintatuotot 18,4 19,2 19,0 19,0 19,0-1,0 % 1,7 % 19,0 19,0 Toimintakulut 235,1 234,1 233,4 233,4 233,4-0,3 % -0,4 % 235,6 237,8 Toimintakate -216,7-214,9-214,4-214,4-214,4-0,2 % -0,5 % -216,6-218,8 33 PÄIVÄHOITO Toimintatuotot 871,7 984,7 963,7 963,7 963,7-2,1 % 5,3 % 992,6 1 022,3 Toimintakulut 6 616,0 7 377,5 7 820,9 7 820,9 7 820,9 6,0 % 9,1 % 7 787,9 7 787,9 Toimintakate -5 744,3-6 392,9-6 857,3-6 857,3-6 857,3 7,3 % 9,7 % -6 795,4-6 765,6 * Vuoden 2014 talousarvio sisältää valtuuston 9.10.2014 mennessä hyväksymät muutokset YHTEENVETO 7

Toimielin/Tulosalue TP 2013 TA 2014 2015 ltk ehd 2015 kj ehd 2015 kh ehd TA15/TA14 muutos-% TA15/TP32 KA-% TS 2016 TS 2017 34 PERUSOPETUS Toimintatuotot 843,9 710,6 729,0 729,0 729,0 2,6 % -6,8 % 750,4 772,4 Toimintakulut 9 746,2 10 148,0 10 120,6 10 078,0 10 078,0-0,7 % 1,7 % 10 078,0 10 078,0 Toimintakate -8 902,3-9 437,4-9 391,5-9 349,0-9 349,0-0,9 % 2,5 % -9 327,6-9 305,6 36 LUKIO Toimintatuotot 38,4 3,1 4,1 4,1 4,1 32,3 % -44,7 % 4,2 4,3 Toimintakulut 1 681,3 1 805,0 1 820,6 1 820,6 1 820,6 0,9 % 4,1 % 1 833,9 1 847,4 Toimintakate -1 643,0-1 801,9-1 816,5-1 816,5-1 816,5 0,8 % 5,3 % -1 829,8-1 843,1 38 RUOKAPALVELU Toimintatuotot 2 004,5 2 175,7 2 411,3 2 411,3 2 411,3 10,8 % 10,1 % 2 432,3 2 453,8 Toimintakulut 2 195,6 2 182,5 2 410,9 2 410,9 2 410,9 10,5 % 4,9 % 2 432,2 2 453,8 Toimintakate -191,1-6,8 0,4 0,4 0,4 0,0 % -50,1 % 0,0 0,0 19 KOULUTUSLAUTAKUNTA YHTEENSÄ Toimintatuotot 3 776,8 3 893,2 4 127,1 4 127,1 4 127,1 6,0 % 4,6 % 4 198,4 4 271,8 Toimintakulut 20 474,3 21 747,1 22 406,4 22 363,9 22 363,9 2,8 % 4,6 % 22 367,7 22 404,9 Toimintakate -16 697,5-17 853,8-18 279,3-18 236,8-18 236,8 2,1 % 4,6 % -18 169,3-18 133,1 21 SIVISTYS- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA Toimintatuotot 527,5 533,3 571,2 571,2 571,2 7,1 % 4,1 % 571,2 571,2 Toimintakulut 2 303,4 2 362,5 2 384,7 2 352,4 2 352,4-0,4 % 1,1 % 2 409,2 2 409,2 Toimintakate -1 775,9-1 829,2-1 813,5-1 781,2-1 781,2-2,6 % 0,1 % -1 837,9-1 837,9 24 TEKNINEN LAUTAKUNTA 44 HALLINTO Toimintatuotot 4,9 90,0 131,9 131,9 131,9 46,5 % 1283,3 % 5,7 5,8 Toimintakulut 322,8 365,7 396,5 396,5 396,5 8,4 % 11,4 % 438,0 446,1 Toimintakate -317,9-275,7-264,7-264,7-264,7-4,0 % -8,4 % -432,3-440,3 48 INFRAPALVELUT Toimintatuotot 81,8 108,2 111,5 111,5 111,5 3,0 % 18,1 % 114,8 118,3 Toimintakulut 1 152,0 1 112,6 1 088,6 1 088,6 1 088,6-2,2 % -2,7 % 1 096,9 1 096,9 Toimintakate -1 070,2-1 004,4-977,1-977,1-977,1-2,7 % -4,3 % -982,1-978,6 50 KIINTEISTÖPALVELUT Toimintatuotot 3 978,9 4 074,5 4 271,0 4 271,0 4 271,0 4,8 % 3,7 % 4 284,6 4 298,6 Toimintakulut 3 345,5 3 414,6 3 497,8 3 497,8 3 497,8 2,4 % 2,3 % 3 531,8 3 566,1 Toimintakate 633,4 659,9 773,1 773,1 773,1 17,1 % 11,0 % 752,8 732,5 24 TEKNINEN LAUTAKUNTA YHTEENSÄ Toimintatuotot 5 757,7 4 272,7 4 514,3 4 514,3 4 514,3 5,7 % -10,8 % 4 405,1 4 422,7 Toimintakulut 6 129,6 4 892,7 4 983,0 4 983,0 4 983,0 1,8 % -9,4 % 5 066,8 5 109,2 Toimintakate -371,9-620,0-468,7-468,7-468,7-24,4 % 13,0 % -661,6-686,4 26 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA Toimintatuotot 141,2 151,0 156,9 156,9 156,9 3,9 % 5,6 % 161,6 166,5 Toimintakulut 531,2 609,1 600,7 600,7 600,7-1,4 % 6,5 % 606,2 611,8 Toimintakate -390,1-458,1-443,8-443,8-443,8-3,1 % 6,9 % -444,6-445,3 27 ALUEPELASTUSLAITOS Toimintatuotot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 % 0,0 % 0,0 0,0 Toimintakulut 748,6 767,8 768,0 768,0 768,0 0,0 % 1,3 % 775,7 783,4 Toimintakate -748,6-767,8-768,0-768,0-768,0 0,0 % 1,3 % -775,7-783,4 1 YHTEENSÄ Toimintatuotot 13 618,7 12 522,9 12 888,6 12 925,3 12 925,3 3,2 % -2,5 % 12 949,6 13 121,1 Toimintakulut 65 335,1 63 599,0 66 510,4 66 209,4 66 209,4 4,1 % 0,7 % 66 667,4 67 067,2 Toimintakate -51 716,4-51 076,1-53 621,8-53 284,2-53 284,2 4,3 % 1,5 % -53 717,9-53 946,2 * Vuoden 2014 talousarvio sisältää valtuuston 9.10.2014 mennessä hyväksymät muutokset YHTEENVETO 8

2 TULOSLASKELMA, 1000 TP 2013 TA 2014 2015 ltk ehd 2015 kj ehd 2015 kh ehd TA15/TA14 muutos-% TA15/TP32 KA-% TS 2016 TS 2017 Toimintatulot Myyntitulot 5 516,7 3 905,7 4 332,1 4 348,8 4 348,8 11,3 % -10,6 % 4 352,2 4 409,8 Maksutulot 2 015,0 2 293,8 2 216,2 2 216,2 2 216,2-3,4 % 5,0 % 2 221,2 2 250,6 Tuet ja avustukset 1 223,3 1 099,4 1 131,6 1 151,6 1 151,6 4,7 % -2,9 % 1 157,3 1 172,6 Muut toimintatulot 4 863,6 5 224,0 5 208,6 5 208,6 5 208,6-0,3 % 3,5 % 5 218,9 5 288,0 Yhteensä 13 618,7 12 522,9 12 888,6 12 925,3 12 925,3 3,2 % -2,5 % 12 949,6 13 121,1 Toimintamenot Henkilöstömenot -23 395,3-23 785,3-24 578,7-24 512,7-24 512,7 3,1 % 2,4 % -24 681,7-24 829,7 Palvelujen ostot -30 922,0-28 698,4-30 386,7-30 161,7-30 161,7 5,1 % -1,2 % -30 372,3-30 554,4 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -3 354,6-3 103,0-3 094,6-3 094,6-3 094,6-0,3 % -3,9 % -3 111,6-3 130,3 Avustukset muille -3 731,8-4 024,9-4 093,5-4 083,5-4 083,5 1,5 % 4,7 % -4 111,7-4 136,4 Muut toimintamenot -3 931,5-3 987,5-4 357,0-4 357,0-4 357,0 9,3 % 5,4 % -4 390,1-4 416,4 Yhteensä -65 335,2-63 599,1-66 510,4-66 209,4-66 209,4 4,1 % 0,7 % -66 667,4-67 067,3 Toimintakate -51 716,5-51 076,1-53 621,8-53 284,1-53 284,1 4,3 % 1,5 % -53 717,9-53 946,3 Verotulot 39 256,7 39 500,0 39 910,0 40 810,0 40 740,0 3,1 % 1,9 % 42 150,0 43 550,0 Valtionosuudet 13 161,0 12 941,0 12 516,5 12 516,5 12 516,5-3,3 % -2,4 % 12 500,0 12 600,0 Rahoitustulot ja menot Korkotulot 12,4 23,0 210,0 210,0 210,0 813,0 % 798,6 % 410,0 410,0 Muut rahoitustulot 511,4 595,0 575,0 575,0 575,0-3,4 % 6,2 % 575,0 575,0 Korvaus ppo:sta taseyksiköltä 308,7 309,0 0,0 0,0 0,0-100,0 % -50,0 % 0,0 0,0 Korkomenot -541,4-600,0-600,0-580,0-580,0-3,3 % 3,6 % -590,0-600,0 Muut rahoitusmenot -318,2-323,0-12,0-12,0-12,0-96,3 % -48,1 % -12,0-12,0 Vuosikate 674,1 1 368,9-1 022,3 235,4 165,4-87,9 % -37,7 % 1 315,1 2 576,7 Poistot käyttöomaisuudesta -2 055,6-2 100,0-2 000,0-1 850,0-1 850,0-11,9 % -5,0 % -1 900,0-2 000,0 Satunnaiset erät Satunnaiset Toimintamenot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 % 0,0 % 0,0 0,0 Satunnaiset Toimintatulot 22 440,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 % 0,0 % 0,0 0,0 Tilikauden tulos 21 058,6-731,1-3 022,3-1 614,6-1 684,6 130,4 % -54,0 % -584,9 576,7 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 84,1 90,0 85,0 85,0 85,0-5,6 % 0,6 % 85,0 85,0 Tilikauden yli-/alij 21 142,7-641,1-2 937,3-1 529,6-1 599,6 149,5 % -53,8 % -499,9 661,7 * Vuoden 2014 talousarvio sisältää valtuuston 9.10.2014 mennessä hyväksymät muutokset YHTEENVETO 9

3 INVESTOINTIOSA, 1000 Toimielin/Tulosalue TP 2013 TA 2014 2015 ltk ehd 2015 kj ehd 2015 kh ehd TS 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 32 KAUPUNGINHALLITUS 8120 KIINTEÄ OMAISUUS Menot 44,8 590,0 20,0 20,0 20,0 20,0 20,0 20,0 20,0 Tulot 7 523,5 200,0 120,0 120,0 120,0 120,0 120,0 120,0 120,0 Nettomeno -7 478,7 390,0-100,0-100,0-100,0-100,0-100,0-100,0-100,0 8140 IRTAIN OMAISUUS Menot 81,5 97,0 80,0 80,0 80,0 65,0 15,0 0,0 0,0 Tulot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Nettomeno 81,5 97,0 80,0 80,0 80,0 65,0 15,0 0,0 0,0 8170 ARVOPAPERIT Menot 10 810,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Tulot 38,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Nettomeno 10 771,9 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 KAUPUNGINHALLITUS YHTEENSÄ Menot 10 936,3 687,0 100,0 100,0 100,0 85,0 35,0 20,0 20,0 Tulot 7 561,6 200,0 120,0 120,0 120,0 120,0 120,0 120,0 120,0 Nettomeno 3 374,6 487,0-20,0-20,0-20,0-35,0-85,0-100,0-100,0 34 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 8220 IRTAIN OMAISUUS Menot 0,0 200,0 0,0 0,0 0,0 200,0 0,0 0,0 0,0 Tulot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Nettomeno 0,0 200,0 0,0 0,0 0,0 200,0 0,0 0,0 0,0 35 KOULUTUSLAUTAKUNTA 8330 IRTAIN OMAISUUS, PÄIVÄHOITO Menot 15,9 21,0 10,0 10,0 10,0 10,0 10,0 10,0 10,0 Tulot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Nettomeno 15,9 21,0 10,0 10,0 10,0 10,0 10,0 10,0 10,0 8330 IRTAIN OMAISUUS KOULUT Menot 45,0 150,0 70,0 70,0 100,0 60,0 35,0 35,0 35,0 Tulot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Nettomeno 45,0 150,0 70,0 70,0 100,0 60,0 35,0 35,0 0,0 8335 IRTAIN OMAISUUS RUOKAPALVELUT Menot 8,1 0,0 0,0 0,0 0,0 15,0 15,0 15,0 0,0 Tulot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Nettomeno 8,1 0,0 0,0 0,0 0,0 15,0 15,0 15,0 0,0 KOULUTUSLAUTAKUNTA YHTEENSÄ Menot 69,0 171,0 80,0 80,0 110,0 85,0 60,0 60,0 45,0 Tulot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Nettomeno 69,0 171,0 80,0 80,0 110,0 85,0 60,0 60,0 45,0 * Vuoden 2014 talousarvio sisältää valtuuston 9.10.2014 mennessä hyväksymät muutokset YHTEENVETO 10

Toimielin/Tulosalue TP 2013 TA 2014 2015 ltk ehd 2015 kj ehd 2015 kh ehd TS 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 36 SIVISTYS- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA 8340 IRTAIN OMAISUUS Menot 0,0 0,0 35,0 35,0 35,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Tulot 0,0 0,0 15,0 15,0 15,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Nettomeno 0,0 0,0 20,0 20,0 20,0 0,0 0,0 0,0 0,0 38 TEKNINEN LAUTAKUNTA 8410 TALONRAKENNUS 128 Vistan koulun peruskorjaus Menot 106,9 1 205,0 2 400,0 0,0 3 000,0 3 150,0 0,0 2 160,0 150,0 Tulot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Nettomeno 106,9 1 205,0 2 400,0 0,0 3 000,0 3 150,0 0,0 2 160,0 150,0 8410 TALONRAKENNUS Menot 832,9 891,0 243,0 1 146,0 590,0 265,0 393,0 75,0 591,0 Tulot 16,0 0,0 30,0 30,0 30,0 0,0 0,0 0,0 40,0 Nettomeno 816,9 891,0 213,0 1 116,0 560,0 265,0 393,0 75,0 551,0 8429 JULKINEN KÄYTTÖOMAISUUS Menot 632,1 916,0 910,0 950,0 770,0 520,0 1 229,0 515,0 1 332,0 Tulot 125,9 226,0 286,0 286,0 210,0 175,0 120,0 120,0 132,0 Nettomeno 506,2 690,0 624,0 664,0 560,0 345,0 1 109,0 395,0 1 200,0 8460 IRTAIN OMAISUUS Menot 17,1 14,0 24,0 24,0 24,0 22,0 0,0 0,0 0,0 Tulot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Nettomeno 17,1 14,0 24,0 24,0 24,0 22,0 0,0 0,0 0,0 8479 VESIHUOLTOLAITOS Menot 355,7 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Tulot 30,3 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Nettomeno 325,4 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 TEKNINEN LAUTAKUNTA YHTEENSÄ Menot 1 944,8 3 026,0 3 577,0 2 120,0 4 384,0 3 957,0 1 622,0 2 750,0 2 073,0 Tulot 172,2 226,0 316,0 316,0 240,0 175,0 120,0 120,0 172,0 Nettomeno 1 772,6 2 800,0 3 261,0 1 804,0 4 144,0 3 782,0 1 502,0 2 630,0 1 901,0 40 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA 8496 IRTAIN OMAISUUS Menot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Tulot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Nettomeno 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 INVESTOINTIOSA YHTEENSÄ Menot 12 950,0 4 084,0 3 792,0 2 335,0 4 629,0 4 327,0 1 717,0 2 830,0 2 138,0 Tulot 7 733,9 426,0 451,0 451,0 375,0 295,0 240,0 240,0 292,0 Nettomeno 5 216,2 3 658,0 3 341,0 1 884,0 4 254,0 4 032,0 1 477,0 2 590,0 1 846,0 * Vuoden 2014 talousarvio sisältää valtuuston 9.10.2014 mennessä hyväksymät muutokset YHTEENVETO 11

4 RAHOITUSLASKELMA, 1000 * Vuoden 2014 talousarvio sisältää valtuuston 9.10.2014 mennessä hyväksymät muutokset TP 2013 TA 2014* 2015 ltk ehd 2015 kj ehd 2015 kh ehd TS 2016 TS 2017 Toiminnan rahavirta Vuosikate 674,1 1 368,9-1 022,3 235,4 165,4 1 315,1 2 576,7 Satunnaiset erät 22 440,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Tulorahoituksen korjauserät -308,3-200,0-120,0-120,0-120,0-120,0-120,0 Investointien rahavirta Investointimenot -12 950,0-4 084,0-3 792,0-2 335,0-4 629,0-4 327,0-1 717,0 Rah os investointimenoihin 172,2 76,0 331,0 331,0 255,0 175,0 120,0 Pysyvien vast. hyöd.luovutusvoitot 7 869,9 350,0 420,0 420,0 420,0 420,0 420,0 Toiminnan ja investointien rahavirta 17 898,1-2 489,1-4 183,3-1 468,6-3 908,6-2 536,9 1 279,7 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainojen vähennykset 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Antolainojen lisäykset 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 3 000,0 4 000,0 6 700,0 4 000,0 6 400,0 5 000,0 1 100,0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -2 807,7-2 800,0-2 800,0-2 800,0-2 800,0-2 700,0-2 700,0 Lyhytaikaisten lainojen muutos 2 500,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Lainakannan muutokset, yht 2 692,3 1 200,0 3 900,0 1 200,0 3 600,0 2 300,0-1 600,0 Oman pääoman muutokset 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Muut maksuvalmiuden muutokset -19 071,8 300,0 300,0 300,0 300,0 300,0 300,0 Rahoituksen rahavirta -16 379,5 1 500,0 4 200,0 1 500,0 3 900,0 2 600,0-1 300,0 RAHAVAROJEN MUUTOS 1 518,7-989,1 16,7 31,4-8,6 63,1-20,3 YHTEENVETO 12

TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Vastuuhenkilö Keskusvaalilautakunta Vaalit Lautakunnan puheenjohtaja Pasi Pöri Toiminta-ajatus Toimintakuvaus Ympäristöanalyysi Toiminnalliset tavoitteet Keskusvaalilautakunta vastaa valtiollisten ja kunnallisten vaalien sekä erikseen päätettävien kansanäänestysten toimittamisesta kunnassa voimassa olevien lakien mukaisesti. Seuraavat järjestettävät vaalit: 2015 eduskuntavaalit huhtikuussa 2016 kunnallisvaalit lokakuussa 2017 ei säännönmukaisia vaaleja 2018 presidentinvaalit tammi/helmikuussa Paimio on ollut vuoden 2012 kunnallisvaaleista lähtien yksi äänestysalue ja äänestyspaikkana on kaupungintalo. Äänestyspaikalla äänestys tapahtuu valitun vaalilautakunnan valvonnassa. Lisäksi järjestetään kotiäänestysmahdollisuus ja tilaisuus äänestää hoitolaitoksissa tarpeen mukaan. Vaaleissa käytetään sähköistä äänioikeusjärjestelmää. Vaalien sujuva ja asiakasystävällinen järjestäminen. Keskusvaalilautakunta TA15/TA14 muutos-% TA15/TP13 KA-% TS 2016 TS 2017 (1000 ) TP 2013 TA 2014 TA 2015 Toimintatuotot 0,0 15,0 16,0 6,7 % 0,0 % 0,0 0,0 ulkoiset tuotot 0,0 15,0 16,0 6,7 % 0,0 % 0,0 0,0 sisäiset tuotot 0,0 0,0 0,0 0,0 % 0,0 % 0,0 0,0 Toimintakulut 0,0 15,0 12,7-15,5 % 0,0 % 14,0 0,0 ulkoiset kulut 0,0 14,3 12,7-11,3 % 0,0 % 14,0 0,0 sisäiset kulut 0,0 0,7 0,0-96,5 % 0,0 % 0,0 0,0 Toimintakate 0,0 0,0 3,3 0,0 % 0,0 % -14,0 0,0 13

TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Vastuuhenkilö Tarkastuslautakunta Tilintarkastus Lautakunnan puheenjohtaja Leena Erälinna Toiminta-ajatus ja toimintakuvaus Ympäristöanalyysi Toiminnalliset tavoitteet Tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston päätettävät tarkastusta koskevat asiat, arvioi kuinka valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat toteutuneet ja arvioi hallinnon ja taloudenhoidon tarkoituksenmukaisuutta. Tarkastuslautakunta arvioi kaupunkikonsernin toimintaa ja koordinoi konsernin sisäistä ja ulkoista valvontaa ja huolehtii, että sisäiseen ja ulkoiseen valvontaan osoitetaan riittävät resurssit. Tarkastuslautakunta tuottaa valtuustolle olennaista ja luotettavaa arviointitietoa talousarviossa asetettujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta sekä kaupungin päätöksentekijöille hyödyllistä tietoa kaupungin tehtävien hoidon tarkoituksenmukaisuudesta, taloudellisuudesta, tuottavuudesta ja vaikuttavuudesta. Kuntalain 71 mukaan valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten. Kuntalain 72 :n 1 momenttia on muutettu siten, ettei tilintarkastajien toimikautta sidota enää valtuuston toimikauteen. Valtuusto voi valita tilintarkastajat enintään kuudeksi tilikaudeksi eli kuudeksi vuodeksi. Kaupungin tilintarkastamisesta on tehty sopimus BDO Audiator Oy:n kanssa neljäksi vuodeksi. Sopimus sisältää kaksi optiovuotta. Vastuunalaisena tilintarkastajan toimii JHTT, HTM Sinikka Niitynperä. Lakisääteisiä tilintarkastuspäiviä on kaupungilla 18 vuodessa. Tilintarkastaja avustaa tarkastuslautakuntaa arviointityössä ja arviointikertomuksen laatimisessa. - Arviointikertomuksen laatiminen. Tarkastuslautakunta TA15/TA14 muutos-% TA15/TP13 KA-% TS 2016 TS 2017 (1000 ) TP 2013 TA 2014 TA 2015 Toimintatuotot 0,0 0,0 0,0 0,0 % 0,0 % 0,0 0,0 ulkoiset tuotot 0,0 0,0 0,0 0,0 % 0,0 % 0,0 0,0 sisäiset tuotot 0,0 0,0 0,0 0,0 % 0,0 % 0,0 0,0 Toimintakulut 17,2 20,2 19,8-2,3 % 7,4 % 19,8 19,8 ulkoiset kulut 17,1 20,2 19,8-2,3 % 8,0 % 19,8 19,8 sisäiset kulut 0,2 0,0 0,0 0,0 % -50,0 % 0,0 0,0 Toimintakate -17,2-20,2-19,8-2,3 % 7,4 % -19,8-19,8 14

TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Vastuuhenkilö Kaupunginhallitus Konsernijohto ja hallintopalvelut Jaana Hölsö Toiminta-ajatus ja toimintakuvaus Ympäristöanalyysi Kuntalain 23 :n mukaan kaupunginhallitus vastaa kaupungin hallinnosta ja taloudenpidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kaupunginhallitus valvoo kaupungin etua ja jollei johtosäännössä toisin määrätä, edustaa kaupunkia ja käyttää sen puhevaltaa. Kaupunginhallituksen alaisuuteen kuuluu kaksi valtuustoa sitovaa tehtäväaluetta: konsernijohto ja hallintopalvelut sekä maaseutupalvelut. Konsernijohdon muodostavat kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja. Hallintopalvelut muodostuvat neljästä osaalueesta: virastopalveluista, henkilöstöhallinnosta, taloushallinnosta ja tietohallinnosta. Hallintopalvelujen toimialajohtaja on hallintojohtaja. Virastopalvelut vastaa mm. palvelupisteen toiminnasta, valmistelee kaupunginhallituksen ja valtuuston päätettävät asiat sekä vastaa ja ohjeistaa kaupungin arkistotointa. Talous- ja tietohallintopalvelut tuottavat palvelut Paimion kaupungille ja Paimion-Sauvon ktky:lle. Henkilöstöhallinto palvelee edellä mainittujen lisäksi myös Sauvon kuntaa. Kaupungin vuoden 2013 tilinpäätös oli hyvin poikkeuksellinen johtuen vesihuoltolaitoksen yhtiöittämisestä Paimion Vesihuolto Oy:ksi. Vuoden 2014 alusta toimintansa aloittanut yhtiö on kaupungin 100 % omistama. Yhtiöittämisestä muodostui tilinpäätökseen 22,4 milj. euron satunnainen tuotto. Yhtiöittämisen yhtenä tarkoituksena oli vanhojen alijäämien kattaminen ja ylijäämän saaminen taseeseen, ja se onnistui. Sen sijaan tarve toiminnan edelleen tehostamiselle ja mahdolliselle rakenneuudistuksille ei hävinnyt mihinkään johtuen kiristyvästä valtion taloudesta, joka näkyy mm. valtionosuusuudistuksessa, jossa kuntien valtionosuudet vähenevät. Valtionosuusjärjestelmän kriteerejä vähennettiin ja ikäkertoimen painoarvoa pienennettiin. Nuoren väestörakenteen vuoksi uudistus ei kirpaissut Paimiota yhtä pahasti, kuin sellaisia kuntia, joissa on paljon ikääntyneitä asukkaita. Vuoden 2014 talousarviossa tilikauden alijäämä on 661t euroa, kun vesihuoltolaitoksen yhtiöittämisen vaikutus on huomioitu. Vuosi 2014 on erittäin haasteellinen, sillä verotilitykset ja valtionosuudet jäävät edellisvuotta pienemmiksi ja palvelujen kysynnän kasvu näkyy erityisesti sosiaali- ja terveystoimessa sekä päivähoidossa. Vuosi 2015 tulee olemaan erittäin haasteellinen, sillä valtionosuusuudistus pienentää kaupungin saamia valtionosuuksia noin 0,5 milj. eurolla ja verotilitysten arvellaan päätyvän vuoden 2013 tasolle ilman veronkorotuksia. Vuoden 2014 toimintaa on leimannut Turun seudun 17 kunnan erityinen kuntajakoselvitys, joka alkoi tammikuussa. Kesäkuussa selvitystyö jaettiin neljään osaan ja Paimio jatkoi selvitystä yhdessä Kaarinan, Liedon, Sauvon ja Turun kanssa. Selvitykset valmistuvat marraskuun lopussa ja kuntien valtuustot käsittelevät kuntajakoselvittäjien ehdotuksia syksyyn 2015 mennessä. Osana kuntauudistusta on meneillään useita lainsäädännön uudistuksia, joiden on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2015, mutta joita ei vielä ole hyväksytty. Tällaisia ovat mm. edellä kerrottu valtionosuuslaki ja uusi kuntalaki sekä vuoden 2015 aikana lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki. 15

Resurssimuutokset Kaupunki liittyi 2011 Kunnan Taitoa Oy:n ja Kuntien Tiera Oy:n osakkaaksi. Tiera tarjoaa omistajilleen tietohallinnon palveluja ja Taitoa talous- ja henkilöstöhallinnon palveluja. Kyseiset yhtiöt aloittivat toimintansa 2011 ja 1.6.2012 aloitti toimintansa Taitoan Salon toimipiste ja 1.9.2014 Turun toimipiste. Syksyllä 2013 päätettiin, ettei Salon toimipisteen asiakkaaksi lähdetä, mutta asiaan voidaan palata kun omien tietojärjestelmien uusiminen on ajankohtaista tai Taitoan osoittama kustannustaso selkeästi kaupungin omaa tuotantoa alhaisempi. Tietohallinto on yhdessä toimialojen kanssa laatinut uuden strategian ja kehittämisen painopistealueet vuosille 2015-2017 vuoden aikana. Strategia menee hyväksyttäväksi joulukuussa. Vuorovaikutteisia sähköisiä palveluita on otettu käyttöön jokaisella toimialalla. Vuoden 2014 lopulla henkilöstöä on 20 htv, josta yksi on määräaikainen. Vuoden 2014 aikana taloushallinnossa eläköityi kaksi henkilöä, joiden työaika oli yhteensä 1,6 htv:tta ja joiden tilalle rekrytoitiin yksi uusi työntekijä. Tietohallinnon strategiassa ja kaupungin palvelustrategiassa pyritään lisäämään tietohallinnon resurssia. Yksikön vahvuus on tällä hetkellä neljä henkilöä, joista yksi on tietohallintopäällikkö. Vuoden 2015 tietohallinnon talousarviossa on huomioitu yhden uuden henkilön palkkakustannukset neljälle kuukaudelle. Olennaiset toiminnalliset riskit Tietojärjestelmien riskit: Kaupungin monet toiminnot perustuvat tietojärjestelmien häiriöttömään toimintaan. Mahdollisten tietojärjestelmien häiriöt ja toiminnan katkokset vaikuttavat eri tavalla kaupungin ja kaupunkikonsernin toimintaan ja vakavimmillaan aiheuttaa merkittävää haittaa toiminnalle. Tietojärjestelmien toimivuuden riskeihin on varauduttu mm. varmuuskopiointiprosessilla, kahdentamalla tärkeimmät tietotekniset komponentit sekä kaupungintalon varavirtajärjestelmällä, joka takaa tietokoneiden toimivuuden lyhyehköjen sähkökatkojen ajalla. Henkilöstöriskit: Hallintopalvelujen organisaatio on kevyt, mikä on esim. henkilökunnan poissaolojen kannalta riskitekijä. Osa työtehtävistä ja osaamisesta on keskittynyt vain yhden työntekijän tehtävään. Riskiä on pyritty vähentämään mm. henkilökunnan perehdyttämisellä toistensa työtehtäviin. Elinkeinoprojekti Toiminnan kuvaus ja tavoitteet Paimion kaupungin elinkeinotoimen tavoitteena on luoda hyvät edellytykset yritystoiminnalle ja omalta osaltaan vaikuttaa positiivisen yrittäjyysilmapiirin ja vetovoimaisen imagon säilymiseen ja lisäämiseen. Työllisyysasteen nostaminen ja veropohjan vahvistaminen ovat keskeiset tavoitteet hyvinvoinnin säilyttämiseksi. Kaupunki on panostanut elinkeinotoiminnan kehittämiseen käynnistämällä 3-vuotisen elinkeinoprojektin, palkkaamalla yritysasiamiehen ja perustamalla elinkeinotoimikunnan. Lisäksi kaupunki osallistuu seudulliseen elinkeinoyhteistyöhön olemalla mukana Turun Seudun Kehittämiskeskuksessa. 16

Elinkeinotoimikunnan tehtävänä on pohtia elinkeinopoliittisia linjauksia ja painopisteitä. Yritysasiamiehen tehtävänä on olla aktiivisesti yhteydessä yrityksiin ja toimia linkkinä kaupungin sekä muiden yhteistyökumppaneiden suuntaan. Näitä yhteistyökumppaneita ovat mm. neuvontaorganisaatiot, pankit ja oppilaitokset. Yritysasiamies markkinoi ja myy yritystontteja ja välittää tietoa vapaista tuotanto- ja toimitiloista yrittäjille sekä edistää uusien yritysten sijoittautumista Paimioon. Nopea ja sujuva toiminta sekä päätöksenteko mm. kaavoituksessa, tonttimyynnissä, rakennus- ja ympäristölupa-asioissa ovat kilpailuvaltti, kun yritykset miettivät investointeja ja sijoittautumista kuntaan. Paimiolaisten yritysten menestyminen, kasvaminen ja kehittyminen sekä uuden yritystoiminnan synnyttäminen ovat tärkeimmät päämäärät. Yritysasiamiehen tehtävä on kuunnella yritysten toiveita ja kehittämistarpeita ja löytää niihin ratkaisuehdotuksia sekä poluttaa yrittäjiä eteenpäin. Erityisen tärkeää on innovatiivisten ja vientiin suuntautuvien liikeideoiden tunnistaminen, tukeminen ja vahvistaminen. Yritysten välisen kaikenlaisen verkostoyhteistyön edistämisen tavoitteena on luoda lisää liiketoimintamahdollisuuksia yrityksille. Yrittäjää hyödyttävien tilaisuuksien järjestäminen yhdessä muiden toimijoiden kanssa edesauttaa myös verkostoitumista. Yrittäjäystävällisen ilmapiirin luominen vaatii hyvää yhteishenkeä ja dynaaminen yhteistyö yrittäjäjärjestön kanssa on olennainen toiminnan osa-alue. Kolmevuotinen elinkeinoprojekti aloitettiin toukokuussa 2013. Syksyn 2015 aikana päätetään toiminnan jatkamisesta. Toiminnalliset tavoitteet Tavoite Mittari Tunnusluku TP12 TP13 TA14 TS15 TS16 TS17 Tehokas tonttimarkkinointi Myytyjen omakotitonttien määrä 20 15 20 20 25 25 Elinkeinotoiminnan tuloksellisuus Myytyjen yritystonttien määrä Sijoittuminen maakunnallisessa yrittäjäkyselyssä - (ei riittävästi vastauksia Paimiosta) >2 (ei riittävästi vastauksia Paimiosta) >5 5.parhaan joukossa >5 5.parhaan joukossa >2 5.parhaan joukossa >2 5.parhaan joukossa Järjestettyjen tilaisuuksien määrä (omat & yhteistyössä muiden kanssa) 2 10 >10 >10 >5 2 Yrityskäynnit ja yritysneuvontatapaamiset 15 104 (eri yritystä) 200 200 40 15 Uudet perustetut yritykset 70 47 70 70 70 50 17

Tavoite Mittari Tunnusluku TP12 TP13 TA14 TS15 TS16 TS17 Kuntarekryn käyttö Rekrytointiprosessin tehostaminen käyttöönotto käytön laajentaminen käytön laajentaminen käytön laajentaminen käytön laajentaminen käytön laajentaminen Sisäisen (AGS) henkilöstöraportoinnin kehittäminen Käytettävissä olevat raportit uusien raporttien käyttöönotto (esimiesten ja johdon tarpeet) raportoinnin kehittäminen edelleen Tietohallintostrategian täytäntöönpano Aikataulutettujen tavoitteiden toteutuminen tavoitteet 1, 3 ja 4 tavoitteet 7, 5 ja 2 Uusi tihastrategia Uuden strategian mukaiset tavoitteet Ostolaskuprosessin sähköistäminen ja rutiinien vähentäminen 49 % 53 % 60 % 65 % 70 % 75 % Verkkolaskujen osuus kaupungille saapuvista laskuista Asiakaslähtöinen hallintopalvelujen palvelutuotannon kehittäminen Asiakastyytyväisyyskysely (asteikko 1-5) ei tehty ei tehty >4 >4 >4 >4 Konsernijohto ja hallintopalvelut TA15/TA14 muutos-% TA15/TP13 KA-% TS 2016 TS 2017 (1000 ) TP 2013 TA 2014 TA 2015 Toimintatuotot 1 362,5 1 465,2 1 239,8-15,4 % -4,5 % 1 264,3 1 289,5 ulkoiset tuotot 968,8 1 103,5 815,1-26,1 % -7,9 % 839,5 864,7 sisäiset tuotot 393,7 361,7 424,8 17,4 % 3,9 % 424,8 424,8 Toimintakulut 3 536,3 2 789,3 3 035,6 8,8 % -7,1 % 3 035,6 3 035,6 ulkoiset kulut 3 395,7 2 656,1 2 912,2 9,6 % -7,1 % 2 912,2 2 912,2 sisäiset kulut 140,6 133,2 123,4-7,4 % -6,1 % 123,4 123,4 Toimintakate -2 173,8-1 324,2-1 795,7 35,6 % -8,7 % -1 771,3-1 746,1 18

TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Vastuuhenkilöt Kaupunginhallitus Maaseutupalvelut Taina Wirberg Toiminta-ajatus Toimintakuvaus Ympäristöanalyysi Toiminnalliset tavoitteet Resurssimuutokset Maaseutuhallinto pyrkii huolehtimaan maaseudun elinolosuhteiden tasapuolisesta kehittämisestä ja säilyttämisestä Paimion, Kaarinan, Kemiönsaaren, Paraisten ja Sauvon kunnissa. Tavoitteena on turvata EU-lainsäädännön vaatimusten täyttyminen, huolehtia satovahinkojen, tulvavahinkojen ja riistavahinkojen arvioinneista, pitää eläinrekisteriasiat ajan tasalla sekä tehdä hukkakaurakatselmuksia. Maaseutupalvelut on kaupungin konsernijohdon ja toimialojen johtosäännössä nimetty paikalliseksi maaseutuelinkeinoviranomaiseksi, joka hoitaa valtion kunnalle määräämät maataloushallinnon tehtävät. Maaseutupalvelujen henkilöstö: kuusi maaseutuasiamiestä. Laki maaseutuhallinnon järjestämisestä kunnissa on velvoittanut kuntia muodostamaan suurempia alueellisia yhteistyöyksiköitä. Vuoden 2013 alusta ovat yhteistyöalueen muodostaneet Kaarina, Kemiönsaari, Parainen, Paimio ja Sauvo. Paimion kaupunki toimii allekirjoitetun sopimuksen mukaan isäntäkuntana. Paimiossa työskentelee kaksi maaseutuasiamiestä, Sauvossa ja Kemiönsaarella yksi maaseutuasiamies kummassakin ja Paraisilla kaksi maaseutuasiamiestä. Sähköinen asiointi tulee lisääntymään tulevaisuudessa siten, että lähes kaikki toimittavat tukihakemuksensa sähköisesti. Myös asiakirjojen arkistointi siirtyi sähköiseen muotoon vuonna 2014. - tiedottamisella ja koulutuksella pyritään vaikuttamaan siten, että viljelijät palauttavat kaikki mahdolliset hakemukset määräaikana niin, että saavutetaan taloudellinen ja ympäristön huomioiva tulos - hallinnolliset tehtävät hoidetaan annettuina määräaikoina ja maksut viljelijöille mahdollisimman nopeassa aikataulussa Vuoden 2015 loppupuolella osa-aikaeläkkeellä oleva maaseutuasiamies on eläköitymässä. 19

Tavoite Mittari Tunnusluku TP12 TA13 TS14 TS15 TS16 LFA ja ympäristötukisitoumukset Sitoutuneiden viljelijöiden osuus mahdollisista % >98 >98 >98 >98 >98 Maaseutupalvelut TA15/TA14 muutos-% TA15/TP13 KA-% TS 2016 TS 2017 (1000 ) TP 2013 TA 2014 TA 2015 Toimintatuotot 222,8 248,5 249,0 0,2 % 5,9 % 236,5 223,6 ulkoiset tuotot 222,8 248,5 249,0 0,2 % 5,9 % 236,5 223,6 sisäiset tuotot 0,0 0,0 0,0 0,0 % 0,0 % 0,0 0,0 Toimintakulut 310,2 311,3 309,7-0,5 % -0,1 % 291,1 291,1 ulkoiset kulut 299,6 298,3 295,2-1,0 % -0,7 % 276,7 276,7 sisäiset kulut 10,5 13,0 14,4 11,2 % 18,6 % 14,4 14,4 Toimintakate -87,3-62,7-60,7-3,3 % -15,3 % -54,6-67,6 KAUPUNGINHALLITUS YHTEENSÄ TA15/TA14 muutos-% TA15/TP13 KA-% TS 2016 TS 2017 (1000 ) TP 2013 TA 2014* TA 2015 Toimintatuotot 1 585,3 1 713,7 1 488,8-13,1 % -3,0 % 1 500,8 1 513,0 ulkoiset tuotot 1 191,6 1 352,0 1 064,1-21,3 % -5,4 % 1 076,0 1 088,3 sisäiset tuotot 393,7 361,7 424,8 17,4 % 3,9 % 424,8 424,8 Toimintakulut 3 846,5 3 100,6 3 345,2 7,9 % -6,5 % 3 326,7 3 326,7 ulkoiset kulut 3 695,3 2 954,4 3 207,4 8,6 % -6,6 % 3 188,9 3 188,9 sisäiset kulut 151,1 146,2 137,8-5,7 % -4,4 % 137,8 137,8 Toimintakate -2 261,1-1 386,9-1 856,4 33,9 % -8,9 % -1 825,9-1 813,7 20

TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Vastuuhenkilö Toiminta-ajatus Sosiaali- ja terveyslautakunta Hallinto Pentti Taimen Toimintakuvaus Ympäristöanalyysi Sosiaali- ja terveyslautakunnan tehtävänä on vastata tarpeellisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä paimiolaisille. Keskeistä on palvelujärjestelmän kehittäminen niin, että se vastaa kohtuukustannuksin asukkaiden tarpeisiin, edistää omatoimista selviytymistä, ehkäisee syrjäytymistä sekä ylläpitää ja edistää heidän terveyttään. Sosiaali- ja terveyslautakunnan vastuualueeseen kuuluvat sosiaali- ja terveyspalvelut. Paimion asukasmäärä kasvaa ja väestön ikärakenne muuttuu; erityisesti yli 75- vuotiaitten osuus kasvaa. Ikärakenteen muutos ja muuttoliike aiheuttavat palvelujen kysynnän kasvua. Avustus Sotaveteraanit ja naisjaosto yhteensä 5 600. Tavoitteet Talousarvion määrärahojen toteutumisen ohessa keskeisten suoritteiden määriä seurataan. Tehtäväalueet raportoivat suoritteiden toteutumisesta; raportit viedään lautakunnan käsittelyyn talousarvion toteutumisraporttien yhteydessä neljännesvuosittain. Kustannuslaskentaa kehitetään yhteistyössä kaupungin taloushallinnon kanssa. Tietotekniikan ja järjestelmien käyttöä tehostetaan yhteistyössä kaupungin tietohallinnon kanssa. Sähköisten toimintamallien avulla voidaan saavuttaa toiminnan järkiperäistämistä, henkilöstöresurssien optimaalista hyödyntämistä, toimintavarmuuden lisäämistä ja taloudellista säästöä. Lautakunta selvittää yhdessä tietohallinnon kanssa mahdollisuudet ottaa toimialallaan käyttöön lisää sähköisiä toimintamalleja. Olennaiset toiminnalliset riskit Hallinto Toimintahäiriöt ym. ongelmat tietojärjestelmissä ja verkoissa voivat haitata huomattavasti normaalia toimintaa. TA15/TA14 muutos-% TA15/TP13 KA-% TS 2016 TS 2017 (1000 ) TP 2013 TA 2014 TA 2015 Toimintatuotot 43,3 42,5 20,0-52,9 % -26,9 % 20,6 21,2 ulkoiset tuotot 43,3 42,5 20,0-52,9 % -26,9 % 20,6 21,2 sisäiset tuotot 0,0 0,0 0,0 0,0 % 0,0 % 0,0 0,0 Toimintakulut 425,2 371,4 334,7-9,9 % -10,6 % 338,1 341,5 ulkoiset kulut 352,3 348,1 310,2-10,9 % -6,0 % 313,3 316,4 sisäiset kulut 72,9 23,3 24,5 5,4 % -33,2 % 24,8 25,0 Toimintakate -381,9-329,0-314,7-4,3 % -8,8 % -317,5-320,3 21

TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Vastuuhenkilö Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaalityö Merja Valindas Toiminta-ajatus Toimintakuvaus Sosiaalityön tavoitteena on auttaa ja tukea yksilöitä ja perheitä selviytymään erilaisista ongelmatilanteista, edistää asiakkaiden itsenäistä selviytymistä ja ehkäistä syrjäytymistä ja turvattomuutta. Sosiaalityö jakaantuu seuraaviin osa-alueisiin: lastensuojelu, aikuissosiaalityö, vammaishuolto, päihdehuolto ja lastenvalvojan palvelut. Työ- ja päivätoimintapalvelut on siirretty vuoden 2015 talousarviossa Työllisyyden hoito -kustannuspaikalle. Sosiaalityön tehtäväalueella on työskennellyt johtava sosiaalityöntekijä, 3 sosiaalityöntekijää, sosiaaliohjaaja, 2 perheohjaajaa ja lapsiperheiden kotipalvelutyöntekijä (lähihoitaja). Vuoden 2015 talousarviossa on huomioitu seuraavat palkkakustannukset: johtavan sosiaalityöntekijän tilalle sosiaalityöntekijä, jonka tehtäviin kuuluu lastenvalvojan tehtävät, kaksi vakinaista sosiaalityöntekijää ja kaksi määräaikaista sosiaalityöntekijää, kotipalvelutyöntekijä ja kolme perheohjaajaa. Johtavan sosiaalityöntekijän tehtäviin liittyvät lähiesimiestehtävät siirtyvät sosiaali- ja terveysjohtajalle. Terveyskeskuksessa työskentelevä sosiaalityöntekijä on jäämässä eläkkeelle vuoden 2015 alussa. Vanhustyönjohtajan vakanssi on ollut täyttämättä syksystä 2012. Jotta edellä mainittu johtavan sosiaalityöntekijän tehtäväkuvaus mahdollistuu tarvitaan vanhustyöhön lisäresurssia. Terveyskeskuksen sosiaalityöntekijän työaika jaetaan kaupungin ja kuntayhtymän kanssa niin että puolet työajasta sisältää kaupungin vanhuspalveluiden sosiaalityötä. Sosiaalityön resurssilisäyksenä yhden perheohjaajan ja 50% sosiaalityöntekijän palkkakustannuksista. Vastaava vähennys kansanterveyskuntayhtymän henkilöstömenoista sosiaalityöntekijän osalta. Sosiaalityössä palvelut sovitetaan asiakkaan tai asiakasperheen tarpeiden mukaisesti. Ensisijaisesti käytetään avohuollon palveluita, esim. lastensuojelussa perhetyötä ja tukihenkilöitä. Asiakasta kannustetaan omatoimisuuteen asioidensa järjestämisessä, mutta myös autetaan ja tuetaan. Olennaista on asiakkaan tilanteen kokonaisvaltainen tarkastelu ja yhteistyö muiden asiakkaan kanssa työskentelevien tahojen kanssa. Sosiaalityöntekijät työskentelevät pääsääntöisesti kirjainjaon pohjalta. Käytössä on ajanvarausmenettely ja puhelinajat. Tavoitteena on mahdollisimman varhainen asiakkaiden ongelmiin puuttuminen, mihin yhteistyö esim. koulun ja sen oppilashuollon, päivähoidon, nuorisotyön, lastenneuvolan, työvoimatoimiston ym. tahojen kanssa tähtää. Lastensuojelu jakaantuu ehkäisevään lastensuojeluun ja lapsi- ja perhekohtaiseen lastensuojeluun. Ehkäisevää lastensuojelutyötä on kunnan peruspalveluissa lapsiperheiden kotipalvelun muodossa, äitiys- ja lastenneuvolassa sekä muussa terveydenhuollossa, päivähoidossa, perhekeskuksissa, opetuksessa ja nuorisotyössä, annettava erityinen tuki. Lapsilta ja perheiltä ei tällöin edellytetä lastensuojelun asiakkuutta, vaan työtä tehdään osana lapsille, nuorille ja perheille tarkoitettuja palveluja. 22

Ympäristöanalyysi Ehkäisevää lastensuojelutyötä on myös lasten huomioonottaminen aikuisille suunnatuissa palveluissa. Kun esimerkiksi mielenterveys- ja päihdepalveluissa arvioidaan, että vanhemman kyky huolehtia lapsista on heikentynyt, selvitetään lapsen hoidon ja tuen tarve. Lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua toteutetaan silloin kun lapsi ja perhe ovat lastensuojelun asiakkaina. Lastensuojelutarpeen selvitys, avohuollon tukitoimet, lapsen kiireellinen sijoitus, huostaanotto sekä sijaishuollon järjestäminen ja jälkihuolto ovat lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua. Aikuissosiaalityö Aikuissosiaalityö tarjoaa yksinasuville ja perheille sosiaalityön palveluita. Aikuissosiaalityössä tehdään suunnitelmallista, tavoitteellista, pitkäjänteistä ja moniammatillista työtä. Tavoitteena on taloudellisen ja/tai sosiaalisen tuen ja palvelun tarpeessa olevien asiakkaiden kokonaisvaltaisen kuntoutumisen ja elämäntilanteen edistäminen. Sosiaalityöntekijälle voi varata ajan, kun tarvitaan ammatillista tietoa, ohjausta ja neuvontaa: sosiaalipalveluista ja -etuuksista perhe-elämän ristiriitatilanteissa erilaisten kriisien kohdatessa elämän muutostilanteissa taloudellisen tilanteen selvittämisessä työhön ja koulutukseen liittyvissä asioissa terveyteen ja kuntoutumiseen liittyvissä asioissa päihdeongelman ratkaisemisessa asunnottomuudessa Vammaispalvelut Paimiossa järjestetään vammaisille henkilöille erilaisia kotona ja kodin ulkopuolisessa elämässä selviytymistä helpottavia palveluja ja taloudellisia tukitoimia vammaispalvelulain ja kehitysvammalain perusteella. Sosiaali- ja terveysministeriön talousarvioesitys vuodelle 2015 sisältää muutoksia asumistukeen. Asumistukijärjestelmää yksinkertaistetaan ja asumistuen myöntämisperusteita selkiinnytetään. Muutoksella arvioidaan olevan vähentävä vaikutus toimeentulotukimenoihin. Rintamaveteraanien kuntoutusmääräraha nousee ja kunnallisiin avopalveluihin oikeuttavaa haitta-asterajaa lievävammaisille sotainvalideille esitetään laskettavaksi 1.10.2015 nykyisestä 20 prosentista 15 prosenttiin. Esitys lisää kustannuksia. Sosiaalihuoltolain muutosesitys sisältää parannuksia lapsiperheiden kotipalveluun. Esityksen mukaan lapsiperheillä olisi oikeus saada kotipalvelua, kun se on välttämätöntä lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Myös perhetyötä, tukihenkilöitä ja - perheitä sekä vertaisryhmätoimintaa olisi jatkossa oltava saatavilla ilman lastensuojelun asiakkuutta. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.4.2015 alkaen. Esitys lakimuutoksesta puoltaa perheohjaajaresurssin lisäämistä. Paimiossa on yksi lapsiperheiden kotipalvelutyöntekijä, vuoden 2015 talousarvioesitykseen ei sisälly lisäesitystä kotipalvelutyöntekijästä. Kasvavaan tukihenkilötoimintaan varaudutaan talousarvioon sisältyvällä MLL:n lasten ja nuorten tukihenkilötoiminta-avustuksella. 23