VUOHTOMÄEN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA

S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI VUOHTOMÄEN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS (LUONNOSVAIHE) FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY

KAAVASELOSTUS 1 (40) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 2 SUUNNITTELU- JA PÄÄTÖKSENTEKOVAIHEET... 2 3 OSALLISET JA OSALLISTUMINEN... 2 4 NYKYTILANNE... 3 4.1 Suunnittelualueen ja lähiympäristön kuvaus... 3 4.2 Aluetta koskevat suunnitelmat... 7 4.3 Luonnonolot... 9 4.3.1 Maa- ja kallioperä sekä topografia... 9 4.3.2 Pinta- ja pohjavedet... 9 4.3.3 Natura- ja suojelualueet... 9 4.3.4 Kasvillisuus ja luontotyypit... 10 4.3.5 Arvokkaat luontokohteet... 10 4.3.6 Eläimistö... 13 4.3.7 Linnusto... 13 4.3.8 Lepakot... 15 4.4 Maisema- ja kulttuuriympäristö... 15 4.4.1 Arvokkaat maisema-alueet ja kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet... 15 4.4.2 Maisemakuva... 16 4.4.3 Muinaisjäännökset... 17 4.4.4 Iso-Karvolan tila... 17 5 TUULIPUISTON YLEISSUUNNITTELU JA TUULIPUISTON RAKENTEET... 18 5.1 Tuulipuiston yleissuunnittelu ja tuulivoimaloiden sijoitus... 18 5.2 Tuulipuiston rakenteet... 19 6 SUUNNITTELUN TAVOITTEET... 21 7 OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN ETENEMINEN... 21 7.1 Vireilletulo ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olo... 21 8 OSAYLEISKAAVAN RATKAISUT, MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET... 22 8.1 Kokonaisrakenne ja kaavan sisältö... 22 8.2 Alueiden käyttötarkoitusta koskevat merkinnät ja määräykset... 22 8.3 Tuulipuiston rakentamista koskevat merkinnät ja määräykset... 23 8.4 Muut merkinnät ja määräykset... 24 9 OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSET... 26 9.1 Laaditut selvitykset... 26 9.2 Vaikutusten arvioinnin menetelmät... 26

KAAVASELOSTUS 2 (40) 9.3 Osayleiskaavan vaikutukset... 26 9.3.1 Tuulivoimarakentamisen tyypilliset vaikutukset... 26 9.3.2 Vaikutusalue... 27 9.3.3 Vaikutuksen maankäyttöön ja liikenteeseen... 27 9.3.4 Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön... 28 9.3.5 Vaikutukset muinaismuistoihin... 32 9.3.6 Vaikutukset päästöihin ja ilmastoon... 32 9.3.7 Vaikutukset luontoon ja eläimistöön... 32 9.3.8 Melu- ja varjostusvaikutukset... 36 9.3.9 Vaikutukset ihmisiin ja elinoloihin... 40 9.3.10 Vaikutukset ilmavalvontatutkiin... 40 10 Osayleiskaavan toteuttaminen... 40

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 1 (40) VUOHTOMÄEN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA 1 JOHDANTO Puhuri Oy suunnittelee Vuohtomäen alueelle 9 tuulivoimalasta muodostuvaa tuulipuistoa. Suunnittelualue sijaitsee Pyhäjärven kaupungissa Vuohtomäen alueella noin 17 kilometriä Pyhäsalmesta kaakkoon. Tuulivoimalat sijaitsevat lähimmillään noin kilometrin etäisyydellä Keiteleentiestä (Säviä-Pyhäsalmi seututie) ja tuulipuiston etäisyys Pyhäjärvestä on lähimmillään noin viisi kilometriä. Tuulipuiston länsiosista on etäisyyttä Kiuruveden kaupungin ja Pohjois-Savon maakunnan rajaan hieman alle kilometriä. Suunnitellut tuulivoimalat tulevat enimmäiskorkeudeltaan olemaan 210 metriä korkeita ja tornirakenteeltaan yhtenäisiä (teräslieriö-, teräslevy- tai hybriditorni). Tuulivoimaloiden sähköntuotanto siirretään tuulipuiston alueelta rakennettavalla maakaapelilla tuulipuiston länsipuolella sijaitsevalle Elenia Verkko Oy:n 110 kv:n voimajohdolle, mihin rakennetaan sähköasema tuulipuistoa varten. Tuulipuiston sisäinen sähkönsiirto toteutetaan maakaapelein. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on tehnyt 16.5.2012 päätöksen, ettei Vuohtomäen tuulipuistohankkeessa sovelleta ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Näin ollen hankkeen keskeiset ympäristövaikutukset arvioidaan osayleiskaavan laatimisen yhteydessä. Puhuri Oy on tehnyt osayleiskaavan laadinnasta hakemuksen Pyhäjärven kaupungille, jonka kaupunginvaltuusto on 27.8.2012 kokouksessa hyväksynyt ja päättänyt osayleiskaavan käynnistämisestä. Osayleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa suunnitellun tuulipuiston rakentaminen. Tuulipuisto muodostuu tuulivoimaloiden lisäksi niitä yhdistävistä rakennus- ja huoltoteistä sekä sähköasemasta, josta tuulivoimaloista maakaapelein siirrettävä sähköenergia siirretään 110 kv:n sähköverkkoon. Osayleiskaavan suunnittelun tavoitteena on toteuttaa tuulipuiston rakentaminen luonnonympäristön ominaispiirteet huomioon ottaen. Lisäksi osayleiskaavan tavoitteena on ottaa huomioon muut aluetta koskevat maankäyttötarpeet sekä suunnitteluprosessin kuluessa muodostuvat tavoitteet. Osayleiskaava laaditaan siten, että sitä on mahdollista käyttää tuulivoimaloiden rakennuslupien perusteena MRL:n 77a :n mukaisesti. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ja sen hyväksyy Pyhäjärven kaupunginvaltuusto. Osayleiskaavaa varten on laadittu erilliset raportit ympäristöselvityksistä ja arkeologisesta inventoinnista: Pyhäjärven Vuohtomäen tuulivoimahankkeen ympäristöselvitys, FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy, Pyhäjärven Vuohtomäen tuulipuiston yleiskaavan arkeologinen inventointi, Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy, 28.11.2012

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 2 (40) 2 SUUNNITTELU- JA PÄÄTÖKSENTEKOVAIHEET Kaavoituksen vireilletulo Vuohtomäen tuulipuiston osayleiskaava on ilmoitettu vireille Pyhäjärven kaavoituskatsauksessa 2012 (Kunnanvaltuusto hyväksynyt 27.8.2012). Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on ollut nähtäville 10.10-8.11.2012 välisen ajan. Osayleiskaavasta järjestettiin 1. viranomaisneuvottelu 7.11.2012. Osayleiskaavan luonnosvaihe (lokakuu 2012 - tammikuu 2012) Osayleiskaavan luonnosaineiston valmistuttua se asetetaan nähtäville ja siitä tiedotetaan julkisesti. Osallisilla ja kunnan jäsenillä on mahdollisuus esittää mielipiteensä kaavaluonnoksesta kirjallisesti tai suullisesti (MRA 30 ). Kaavaluonnos on ollut nähtävillä.. -..2012 välisen ajan. Luonnoksesta on pyydetty lausunnot viranomaisilta. Saatu palaute käsitellään koosteeksi. Osayleiskaavan ehdotusvaihe (tammikuu - maaliskuu 2013) Osayleiskaavaehdotus valmistuu alustavan aikataulun mukaan tammi- helmikuussa 2013. Pyhäjärven kaupunki päättää sen nähtäville asettamisesta 30 päivän ajaksi. Osayleiskaavan nähtävillä olosta ilmoitetaan julkisesti. Kunnan jäsenillä ja osallisilla on oikeus tehdä muistutus kaavaehdotuksesta. Ehdotusvaiheessa ulkopaikkakuntalaisille kaava-alueen maanomistajille tiedotetaan postitse kunnassa tiedossa olevien osoitteiden mukaisesti. Muistutus on toimitettava kirjallisena Pyhäjärven kaupunginhallitukselle ennen nähtävillä olon päättymistä. Osayleiskaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta. Ehdotuksen nähtävillä olon jälkeen järjestetään tarvittaessa ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu. Hyväksymisvaihe (maaliskuu - huhtikuu 2013) Kaavaehdotuksesta annettuihin muistutuksiin ja lausuntoihin annetaan perustellut vastineet. Pyhäjärven kaupunginvaltuusto hyväksyy osayleiskaavan. Osayleiskaavan hyväksymispäätöksestä kuulutetaan virallisesti. 3 OSALLISET JA OSALLISTUMINEN Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä (MRL 62 ). Osallisilla on myös mahdollisuus esittää neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ennen kaavaehdotuksen nähtäville asettamista (MRL 64 ). Osallisia ovat ne, joiden asumiseen, työhön tai muihin oloihin valmisteilla oleva kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa: - kaavan vaikutusalueen asukkaat, yritykset ja elinkeinonharjoittajat, virkistysalueiden käyttäjät, kaavan vaikutusalueen maanomistajat ja haltijat

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 3 (40) 4 NYKYTILANNE Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: asukkaita edustavat yhteisöt kuten asukasyhdistykset sekä kylätoimikunnat; Vuohto-Niinimäen kyläyhdistys. tiettyä intressiä tai väestöryhmää edustavat yhteisöt kuten luonnonsuojeluja rakennusperinneyhdistykset; Pohjois-Suomenselän luonnonsuojeluyhdistys, Pyhäjärven riistanhoitoyhdistys, metsästysseura Vuohto-Erä, Pyhäjärven ilmailukerho. elinkeinonharjoittajia ja yrityksiä edustavat yhteisöt erityistehtäviä hoitavat yhteisöt tai yritykset kuten energia- ja vesilaitokset; Elenia Verkko Oy, Finavia Oyj, Findgrid Oyj, Pyhäjärven lentokenttä Oy. Viranomaiset, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: kunnan hallintokunnat ja lautakunnat sekä Kiuruveden kaupunki Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Jokilaaksojen pelastuslaitos, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, Museovirasto, Pohjois- Pohjanmaan museo, Puolustusvoimat, Pohjois-Savon ELY-keskus, Pohjois- Savon liitto, Ylä-Savon Sote -kuntayhtymä. 4.1 Suunnittelualueen ja lähiympäristön kuvaus Suunnittelualue sijaitsee Pyhäjärven kaupungissa Vuohtomäen alueella noin 17 kilometriä Pyhäsalmesta kaakkoon. Tuulivoimalat sijaitsevat lähimmillään noin kilometrin etäisyydellä Keiteleentiestä (Säviä-Pyhäsalmi seututie) ja tuulipuiston etäisyys Pyhäjärvestä on lähimmillään noin viisi kilometriä. Tuulipuiston länsiosista on etäisyyttä Kiuruveden kaupungin ja Pohjois-Savon maakunnan rajaan hieman alle kilometriä.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 4 (40) Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti. Tuulipuiston yleispiirteinen sijainti on esitetty punaisella aluerajauksella. Asutus Vuohtomäen tuulipuiston alue on pääosin rakentamatonta metsätalousaluetta. Alueelle on rakennettu metsäautotietä ja alueen luoteisosassa sijaitsee vanha autio maatila (Iso-Karvola). Suunnittelualueen lähimmät asuin- ja vapaa-ajan käytössä olevat rakennukset sijaitsevat suunnittelualueen länsipuolella Keiteleentien ja pohjoispuolella Niinimäentien varressa sekä etelässä Hulanperällä. Tuulipuiston lähialueilla on lisäksi asutusta noin 3 5 kilometrin etäisyydellä Vuohtomäen, Niinimäen, Haapamäen ja Tikkasenperän kyläalueilla. Tuulipuiston alueen lähiasutus on esitetty kuvassa 2.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 5 (40) Kuva 2. Asutus tuulipuiston lähialueilla Tilastokeskuksen ruutuaineiston (250 x 250 m) perusteella. Maanomistus Suunnittelualueella on sekä yksityistä maanomistusta että valtion (Metsähallitus) maanomistusta.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 6 (40) Liikenne Suunnittelualueelle on rakennettu metsäautoteitä. Suunnittelualueen halki kulkee pohjois-eteläsuunnassa metsäautotie, joka kulkee Niinimäki-Vuohtomäki -tieltä (tie no. 16479) Hulanperälle. Kuva 3. Suunnittelualueen halki kulkeva metsäautotie. Sähköverkko Suunnittelualueen länsiosalla sijaitsee Elenia Verkko Oy:n 110 kv:n voimajohto. Tuulipuistossa tuotettu sähkö siirretään tuulipuiston sisäisellä sähkönsiirrolla voimajohdon viereen rakennettavalle sähköasemalle ja liitetään valtakunnan sähköverkkoon. Kuva 4. Elenia Verkko Oy:n 110 kv voimajohto Keiteleentien ylityskohdassa.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 7 (40) 4.2 Aluetta koskevat suunnitelmat Valtakunnalliset alueidenkäytöntavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Alueidenkäyttötavoitteet tulee ottaa huomioon ja niitä tulee edistää myös kuntien kaavoituksessa. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa esitetään periaatteellisia linjauksia sekä velvoitteita ja ne on ryhmitelty kokonaisuuksiin asiasisällön perusteella. Vuohtomäen osayleiskaavaa koskevia yleis- ja erityistavoitteita on esitetty VAT:in toimivia yhteysverkostoja ja energiahuoltoa koskevassa kohdassa. Niiden mukaisesti: Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava lentoliikenteen nykyisten varalaskupaikkojen ja lennonvarmistusjärjestelmien kehittämismahdollisuudet sekä sotilasilmailun tarpeet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Yhteys- ja energiaverkostoja koskevassa alueiden käytössä ja alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyttö ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet ja -alueet sekä maiseman erityispiirteet. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa Pohjois-Pohjanmaan kokonaismaakuntakaava, joka on hyväksytty maakuntavaltuustossa 11.6.2003 ja vahvistettu ympäristöministeriössä 17.2.2005. Voimassa olevassa maakuntakaavassa suunnittelualueelle ei ole osoitettu aluevarauksia tai muita merkintöjä lukuun ottamatta 110 kv:n voimalinjaa. Tuulipuiston länsipuolella sijaitseva Pyhäjärvi on ympäristöineen osoitettu maakunnallisesti merkittäväksi maisema-alueeksi ja osa Vuohtoniemen-Vuohtomäen alueesta on osoitettu valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennetun kulttuuriympäristön alueeksi. Maakuntakaavassa Pyhäjärvi on osoitettu virkistys- ja matkailukohteeksi sekä kehittämisperiaatemerkinnällä luonnon monikäyttöalueeksi. Vuohtoniemen-Vuohtomäen aluetta ei ole inventoitu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi vuoden 2009 inventoinnin mukaan (RKY 2009).

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 8 (40) Kuva 5. Ote maakuntakaavasta. Vuohtomäen tuulipuiston sijaintialue on osoitettu punaisella katkoviivoituksella. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan uudistamista varten on laadittu Pohjois-Pohjanmaan manneralueen tuulivoimaselvitys, jossa on etsitty parhaiten tuulivoimarakentamiseen soveltuvia alueita. Tuulipuisto sijaitsee pääosin selvityksen kohteella 133, joka on luokiteltu selvityksessä soveltavuudeltaan C- luokkaan (lisäselvityksiä vaativat alueet) maisema-arvojen vuoksi. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan uudistaminen on aloitettu syksyllä 2010 ja maakuntakaavan luonnos on asetettu nähtäville elokuussa 2012. Maakuntakaavaluonnoksessa Vuohtomäen tuulipuiston alueelle ei ole esitetty aluevarausmerkintöjä. Yleis- ja asemakaavat Suunnittelualueella ei ole voimassa olevia yleiskaavoja tai asemakaavoja. Suunnittelualueen länsipuolella sijaitsevan Pyhäjärven ranta-alueet on yleiskaavoitettu. Tuulipuistosta etäisyyttä Pyhäjärven ranta-alueille on lyhimmillään noin 5 kilometriä.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 9 (40) 4.3 Luonnonolot 4.3.1 Maa- ja kallioperä sekä topografia 4.3.2 Pinta- ja pohjavedet 4.3.3 Natura- ja suojelualueet Osayleiskaavaa varten on laadittu erillinen ympäristöselvitys (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, ), jossa luonnonoloihin liittyvät lähtökohdat on esitetty yksityiskohtaisemmin. Topografialtaan hankealue on Savon vaihtelevaa mäkimaata. Alueen korkeimmat kohdat ovat Ukkopetäjäkankaalla noin 200 m mpy ja alavimmat kohdat Kuohunevalla noin 150 m mpy. Pyhäjärven kunnan alueella vallitseva kivennäismaalaji on moreeni, joka on paikoin lohkareista. Hankealueen yleisin maalaji on hiekkamoreeni. Turvetta on maaperässä soiden alueella, ja se on sara- tai rahkaturvetta. Alueella on myös muutamia kalliopaljastumia. Hankealue sijaitsee Kymijoen Suomenlahden vesienhoitoalueella (VHA 2) ja Rautalammireitin valuma-alueella (14.7), missä se sijoittuu Tikkasenojan valuma-alueelle (14.757). Alueen eteläosassa virtaa Kuohupuro, joka saa alkunsa Kuohunnevalta sekä Putousnevan ojituksista. Puro laskee Vuorilampeen, joka sijoittuu noin 700 m etäisyydelle lähimmistä voimaloista hankealueen itäpuolella. Alueen länsilaidalla on Mustapuro, joka saa alkunsa suo-ojituksista. Vuorilammen lisäksi hankealueen ympärille sijoittuu myös muita pieniä lampia, joista lähimmät ovat Sirviönlampi noin 600 m etäisyydellä lähimmistä voimaloista hankealueen pohjoispuolella sekä Hoikanlampi ja Soila noin 1,1 km ja Valkeinen noin 700 m etäisyydellä lähimmistä voimaloista hankealueen eteläpuolella. Suuremmista järvistä Pyhäjärvi sijaitsee noin 4,0 km hankealueen län-sipuolella ja Koivujärvi noin 1,9 km etäisyydellä hankealueen kaakkoispuolella. Hankealueella ei ole luokiteltuja pohjavesialueita. Lähimmät pohjavesialueet, Tolvanniemi Kohiseva Lintukankaanharjun (I III -luokka) laaja pohjavesimuodostuma, sijaitsee noin 6,5 km etäisyydellä hankealueen etelä- ja lounaispuolella. Kangaslammen I-luokan pohjavesialue sijoittuu noin 9,4 km etäisyydelle hankealueen itäpuolella. Hankealueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole Natura-alueita tai luonnon-suojelualueita. Hankealuetta lähimmät Natura-alueet ovat Pyhäjärvi (FI1000022) noin 4,5 km etäisyydellä hankealueen länsipuolella ja Toukkasuo Huttusuo (FI0600073) noin 7,5 km etäisyydellä hankealueen itäpuolella. Pyhäjärvi on yksi Suomenselän vedenjakaja-alueen suurista järvistä, ja kohde on sisällytetty Natura 2000-verkostoon luontodirektiivin (SCI = Sites of Community Interest) mukaisena kohteena. Toukkasuo Huttusuo on luonnontilainen aapasuo, joka on kasvillisuudeltaan ja pesimälinnustonsa puolesta monipuolinen suokokonaisuus. Toukkasuo Huttusuo on sisällytetty Suomen Natura 2000-verkostoon luontodirektiivin (SCI) mukaisena kohteena. Pyhäjärven Natura-alueen saarissa ja rannoilla on useita yksityisiä luonnonsuojelu-

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 10 (40) 4.3.4 Kasvillisuus ja luontotyypit alueita, joista lähimmät sijoittuvat yli 4,7 km etäisyydelle hankealueen länsija luoteispuolella. Pyhäjärven rantojensuojeluohjelman kohde (RSO110102) on sisällytetty myös samannimiseen Natura-alueeseen, ja Toukkasuo Huttusuon soidensuojeluohjelman kohde (SSO080222) samannimiseen Natura-alueeseen. Kasvillisuusalue Hankealue kuuluu metsäkasvillisuusvyöhykkeiden aluejaossa keskiboreaaliseen Pohjanmaan alueeseen, joka on pääosin karujen luontotyyppien aluetta. Suokasvillisuuden aluejaossa hankealue sijoittuu Pohjanmaan aapasoiden alueelle. Suunnittelualueen metsät Suunnittelualueen metsät ovat metsätalouskäytössä eikä alueella esiinny lainkaan luonnontilaista varttunutta tai vanhaa metsää. Metsät ovat pääosin kuusi- tai mäntyvaltaisia tuoreita kankaita ja osin mäntyvaltaisia kuivahkoja kankaita. Kasvillisuustyypiltään metsät ovat tuoreita puolukka mustikkatyypin (VMT) kankaita tai kuivahkoja variksenmarja puolukkatyypin (EVT) kankaita. Pienialaisilla kallioalueilla on myös jäkäläistä karukkokangasta (CT). Suunnittelualueen suot 4.3.5 Arvokkaat luontokohteet Moreenikumpareiden väliin sijoittuu turvemaita, mutta lähes kaikki alueen suot ja soistumat on ojitettu. Pienialaisia ojittamattomia soita on hankealueen itäosassa kulkevan metsäautotien itäpuolella, Pirunvuoren länsipuolella, sekä hankealueen etelä-osassa Kuohunnevalla ja länsipuolella Huovilannevalla. Ojittamattomat suot ovat mäntypuustoisia rämeitä sekä osin puuttomia nevoja. Arvokkaiksi luontokohteiksi luetaan kohteet joiden olemassaolo merkittävästi lisää tarkasteltavan alueen luontoarvoja. Merkittävimmät tällaiset ympäristötyypit on lueteltu luonnonsuojelulaissa (LSL 29 ), ja niiden olemassaolo on lailla turvattu sen jälkeen kun alueellinen ELY-keskus on tehnyt niistä rajauspäätöksen ja saattanut sen maanomistajan tiedoksi. Metsälaki (MetsäL 10 ) määrittelee metsätaloustoimissa huomioitavia erityisen tärkeitä elinympäristöjä, jotka ilmentävät luonnon monimuotoisuutta ja ne on hyvä huomioida myös muussa maankäytön suunnittelussa. Vesilaissa on pilaamis-, muuttamis- ja sulkemiskielto, joka koskee 15 a ja 17 a :ssä lueteltuja kohteita. Hankealueen luontoselvityksissä on pyritty huomioimaan edellisten lisäksi myös em. lakien mainitsemattomat muut metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt (Meriluoto & Soininen 1998), joita ovat esimerkiksi vanhat havu- ja sekapuumetsiköt, vanhat lehtimetsiköt, paisterinteet, supat, ruohoiset suot, metsäniityt ja hakamaat.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 11 (40) Luontotyyppejä suojellaan tai huomioidaan muutoin maankäytössä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ja lajien elinympäristöjen säilyttämiseksi. Arvokkaalla luontotyypillä esiintyy usein myös arvokasta eliölajistoa. Arvokkaiden luontotyyppien lisäksi maankäytön suunnittelussa huomioitavia kohteita ovat uhanalaisten, ja varsinkin erityisesti suojeltavien eliölajien (LSL 46 ja 47 ) esiintymät, sekä EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) tarkoittaminen eläinlajien lisääntymis- ja levähdysalueet (LSL 49 ). Kansallisten lakien mukaiset kohteet Vuohtomäen hankealueella ei ole luonnonsuojelulain mukaisia arvokkaita luontotyyppejä eikä vesilain mukaisia kohteita. Metsälain mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä ovat vähäpuustoiset suot, jotka on rajattu arvokkaina luontokohteina. Muut arvokkaat ympäristöt Muuna arvokkaana ympäristönä hankealueelta on rajattu pienialainen ruohoinen suopainanne Iso-Karvolan tilan lounaispuolella, joka poikkeaa olosuhteiltaan selkeästi muusta ympäristöstään ja on siksi rajattu luonnon monimuotoisuuskohteena. Uhanalainen ja arvokas lajisto EU:n luontodirektiivin liitteessä IV (b) luetellaan yhteisön tärkeänä pitämiä kasvilajeja, jotka edellyttävät tiukkaa suojelua, jolloin niiden esiintymisalueiden hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä (Lsl. 49 Lsl. 42 ). Hankealueen kasvillisuus- ja luontotyyppi-inventoinneissa ei havaittu uhanalaista (CR, EN, VU), silmälläpidettävää (NT), alueellisesti uhanalaista (RT), erityisesti suojeltavaa tai luontodirektiivin (liite II ja liite IV b) mukaista kasvilajistoa. Alueelta ei myöskään ollut aikaisempaa tietoa uhanalaisista tai silmälläpidettävistä lajeista ympäristöhallinnon Hertta Eliölajit -tietokannan mukaan (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 2012). Hankealueen keskiosissa, Putousnevan itä- ja pohjoispuolella, tuulivoimalan 3 läheisyydessä, esiintyy valkolehdokkia, joka on Suomen luonnonsuojelulain (42 ) mukaan koko Suomessa rauhoitettu. Hankealueen arvokkaat luontokohteet Kokonaisuutena Vuohtomäen hankealue on varsin voimakkaasti käsitelty, alueen metsät ovat metsätalouskäytössä ja lähes kaikki suot ja soistumat on ojitettu. Lisäksi alueella vallitsevat nuoren ikäluokan metsät sekä eri-ikäiset taimikot ja hakkuualueet. Hankealueen arvokkaat luontokohteet ovat pienialaisia ja ympäristöstään erottuvia, luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia kohteita. Hankealueen arvokkaat luontokohteet on esitetty kuvassa 6.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 12 (40) Kuva 6. Luontoselvityksessä todetut arvokkaat luontokohteet. Kuva 7. Hankealueen pohjoisosassa, Ukkopetäjänkankaalla, kasvaa suuri mänty, Ukkopetäjä, jonka luokse johtaa luontopolku.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 13 (40) 4.3.6 Eläimistö 4.3.7 Linnusto Hankealueella tavattava nisäkäslajisto on tyypillistä metsätalousvaltaisen havumetsävyöhykkeen lajistoa, joka koostuu etupäässä alueellisesti yleisistä ja tavanomaisista lajeista. Alueen yleisimmät nisäkkäät ovat hirvi, metsäjänis, orava ja kettu sekä useat eri piennisäkäslajit. Luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeista valtakunnallisesti vaarantuneen (VU) (Rassi ym. 2010) liito-oravan levinneisyysraja kulkee noin Oulu Kuusamo - linjalla, joten lajin esiintyminen hankealueella on levinneisyyden puolesta mahdollista, joskin lajin esiintyminen Pohjois-Pohjanmaan eteläosissa on melko satunnaista ja laikuittaista (Hanski ym. 2001). Alueen liitooravapotentiaalia tarkasteltiin samanaikaisesti muiden luonto- ja linnustoselvitysten yhteydessä, mutta lajin esiintymispotentiaali alueella arvioitiin alhaiseksi, alueen sijainnista ja metsien yleisestä rakenteesta johtuen. Alueen metsät ovat pääosin havupuuvaltaisia, osin karuja, kangasmaita, missä ei ole juurikaan liito-oravan ruokailupuiksi soveltuvaa lehtipuustoa. Alueella ei myöskään ole varttuneita kuusi-sekametsiä, eikä lajin pesäpaikaksi kelpaavia kolopuita havaittu selvitysten aikana. Viitasammakko on luettu kuuluvaksi EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeihin, mutta sitä ei ole luokiteltu Suomessa uhanalaisten lajien joukkoon. Viitasammakko on Keski-Suomessa ja entisen Oulun läänin alueella paikoin yleisempi kuin tavallinen sammakko. Viitasammakko asustaa yleensä rehevillä kosteikoilla ja suoalueilla, mutta se kelpuuttaa elinpiirikseen paikoin myös tavanomaiset metsäojat. Vuohtomäen hankealueella on vain hyvin niukasti viitasammakolle potentiaalisia elinympäristöjä, koska alueella ei ole reheviä kosteikoita tai märempiä suoalueita, jolloin lajia saattaa esiintyä käytännössä vain alueen metsäojissa. Kokonaisuutena lajin esiintyminen hankealueella arvioidaan epätodennäköiseksi. EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeista alueella saattavat levinneisyytensä puolesta esiintyä aika-ajoin myös kaikki suurpetomme, joista todennäköisimmät ovat karhu, ilves ja susi. Kaikkien suurpetojen elinpiiri on hyvin laaja, jolloin hankealue saattaa olla osa lajien elinpiiriä. Pesimälinnusto Vuohtomäen hankealueen elinympäristöt koostuvat pääosin karuista havupuuvaltaisista kangasmaista, jotka ovat kokonaisuudessaan tavanomaista hakkuiden ja eri-ikäisten taimikoiden sekä nuorehkojen ikäluokkien kasvatusmetsien kirjavoimaa talousmetsäaluetta. Alueen metsiä on käsitelty voimakkaasti viime vuosina, minkä seurauksen alueella ei ole lainkaan laajempia vanhan tai varttuneen metsän alueita. Alueen turvemaat on pääosin ojitettu, mutta hankealueella ja sen lähiympäristössä on muutamia pienialaisia ojittamattomia puustoista soita. Hankelueen länsiosassa on Iso-Karvolan vanha pihapiiri, jonka koillispuolella alue rajautuu vanhaan peltoon. Hankealueella ei ole lainkaan linnustollista monimuotoisuutta kasvattavia elinympäristöjä. Kesän 2012 pesimälinnustoselvitysten aikaan Vuohtomäen hankealueella havaittiin yhteensä 47 lintulajia. Alueen yleisimmät lajit olivat metsien yleisla-

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 14 (40) jeiksi ja havumetsälajeiksi luokitellut pajulintu, peippo, punarinta, metsäkirvinen sekä vihervarpunen ja laulurastas. Pistelaskentojen perusteella pajulintu on alueella lähes kaksi kertaa runsaampi kuin peippo, mikä johtunee alueella runsaana esiintyvistä eri-ikäisistä hakkuualoista ja taimikoista sekä niiden ympärillä olevista pusikkoisista metsänreunoista (reunavaikutus). Hankealueen muu pesimälajisto on voimakkaasti käsitellyille talousmetsäalueille tyypillisen niukkaa, ja käsittää enimmäkseen alueellisesti tavanomaisia havupuuvaltaisten metsätalousalueiden peruslajeja. Metsäkanalinnuista alueella havaittiin muutamia teeriä ja pyitä sekä metson ulostekasoja. Lepakkoselvityksen aikaan hankealueen länsiosassa havaittiin kaksi teeripoikuetta ja pyypoikue. Hankealueella ei tehty havaintoja metson tai teeren mahdollisista soidinalueista. Petolinnuista hankealueen keskiosissa havaittiin selvityksen yhteydessä molempina päivinä varpushaukka ja mehiläishaukka, joiden reviirit selkeästi ulottuvat hankealueelle. Varpushaukan tai mehiläishaukan pesimisestä hankealueella ei ole täyttä varmuutta, mutta on todennäköistä, että ne pesivät alueella tai sen tuntumassa. Kartoitetun alueen eteläosassa havaittiin toisena päivänä myös yksinäinen tuulihaukka, jota ei kuitenkaan tulkittu alueella pesiväksi. Alle 15 km etäisyydellä hankealueesta ei sijaitse tiedossa olevia erityisesti suojeltavien lintulajien (maakotka, merikotka, muuttohaukka) pesäpaikkoja. Hankealueen lähin kalasääsken tiedossa oleva pesäpaikka sijoittuu noin 6,5 km etäisyydelle hankealueen koillispuolelle. Hankealueen kahlaajalajisto on vähäistä avoimien suoalueiden puuttuessa, ja alueella havaittiinkin vain yksittäiset taivaanvuohi, valkoviklo ja metsäviklo. Hankealueen ulkopuolella, Iso-Karvolan koillispuolisella pellolla, havaittiin kurkipoikue. Muista lajeista maininnan arvoisia ovat kartoitetun alueen länsireunassa huudellut palokärki, Mustapuronvarsimetsässä laulanut idänuunilintu ja Iso-Karvolan tilan alapuolisella rytelikköisellä hakkuulla laulanut peukaloinen. Iso-Karvolan tilan pusikoitunut ja rehevä pihapiiri ympäristöineen on erityisesti punavarpusen mieleen, koska suhteellisen pienellä alueella lauloi kaikkiaan viisi lintua. Muuttolinnusto Selvät maanpinnanmuodot, kuten meren sekä suurten järvien rannikko ja suuret jokilaaksot muodostavat muuttolinnuille tärkeitä muuton suuntaajia eli ns. johtolinjoja. Vuohtomäen suunniteltu tuulipuisto sijoittuu keskisen Suomen alueelle, missä ei olemassa olevan tiedon tai karttatarkastelun perusteella sijaitse merkittäviä muuttoa ohjaavia johtolinjoja. Alueen merkittävin tiedossa oleva lintujen muuttoreitti, Keski-Suomen kautta syksyisin kulkeva kurkimuuttoreitti, sijoittuu selvästi Pyhäjärven länsipuolelle eli useamman kymmenen kilometrin etäisyydelle Vuohtomäen alueelta. Pyhäjärven ranta-alueet eivät olemassa olevan tiedon perusteella ole merkittäviä lintujen muuttoa ohjaavia johtolinjoja, koska ne eivät ole muuton kannalta oikein suuntautuneita. Hankealueen läheisyydessä ei myöskään sijaitse merkittäviä lintujen muutonaikaisia levähdysalueita. Maa-alueiden yllä pääosa lintujen muutosta kulkee yleensä korkealla, jolloin hyvällä säällä muuttavat petolinnut ja esimerkiksi kurjet lentävät yleensä useamman sadan metrin korkeudessa eli selvästi tuulivoimaloiden törmäys-

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 15 (40) 4.3.8 Lepakot korkeuden yläpuolella. Myös merkittävä osa kahlaajista ja esim. varpuslinnuista muuttaa usein hyvin korkealla. Sen sijaan valtaosa hanhista ja joutsenista lentää yleensä noin 50 100 m korkeudessa eli osin myös törmäyskorkeudella. Huonon muuttosään vallitessa linnut laskevat lentokorkeuttaan, jolloin normaalisti hyvin korkealla kulkevaa muuttoa saattaa tapahtua myös törmäyskorkeudella. Liian huonoissa sääolosuhteissa linnut herkästi keskeyttävät muuttonsa kokonaan. Vuohtomäen alueella kulkeva lintujen muutto arvioidaan heikoksi ja selkeiden johtolinjojen puuttuessa hyvin hajanaiseksi. Hankealueen lepakkoselvityksen aikana tehtiin yhteensä 16 havaintoa pohjanlepakosta, joka on Suomen yleisin ja laajimmalle levinnyt lepakkolaji. Havainnoista kahdeksan sijoittui hankealueen ulkopuolelle ja kahdeksan hankealueen sisäpuolelle. Muita lepakkolajeja ei havaittu, vaikka levinneisyytensä puolesta alueella olisi mahdollisuus havaita myös viiksisiippaa/isoviiksisiippaa. Kaikki hankealueen pohjanlepakkohavainnot koskivat yksittäisiä lepakoita, jotka saalistelivat metsäauto-teiden yllä tai hakkuiden reunamilla. Hankealueen ulkopuolella, Lehtoperällä Niinimäentien varressa, havaittiin kaksi pohjanlepakkoa saalistelemassa samanaikaisesti lähekkäin peltojen ja pihapiirien vieressä. Lähekkäiset ja eri aikaan tehdyt havainnot voivat koskea joissain tapauksissa myös samoja ruuanhakumatkoillaan saalistelevia ja kierteleviä yksilöitä. 4.4 Maisema- ja kulttuuriympäristö 4.4.1 Arvokkaat maisema-alueet ja kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet Maisemamaakunta Pyhäjärvi kuuluu ympäristöministeriön maisema-aluetyöryhmän mietinnön 1 (1993) mukaan maisemamaakuntajaossa Suomenselän -alueeseen. Suomenselän maisemamaakuntaa ei ole jaettu pienempiin maisemaseutuihin. Maisema-alueet Vuohtomäen hankealueelle ei sijoitu valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita tai arvotettuja maisemakohteita. Voimassa olevassa maakuntakaavassa tuulipuiston länsipuolella sijaitseva Pyhäjärvi on ympäristöineen osoitettu maakunnallisesti merkittäväksi maisemaalueeksi. Osittain maiseman arvo perustuu Pyhäjärven kirkonkylällä säilyneeseen vanhaan rakennuskantaan ja osittain järvimaiseman asuttuihin kyliin, viljelysmaisemiin ja muutoin kauniiseen luonnonympäristöön. Hankealueen länsipuolella sijaitsee maakunnallisesti arvokas kulttuurihistoriallinen Vuohtoniemen-Vuohtomäen alue, jolla on myös maisemallista merkitystä

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 16 (40) 4.4.2 Maisemakuva Kulttuurihistorialliset kohteet Valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY 2009) ei sijoitu hankealueelle. Lähin RKY 2009 kohde, Koskenjoen kylä, sijaitsee n. 24 km etäisyydellä hankealueen koillispuolella Kiuruvedellä Koskenjoen varrella. Alueen kulttuurihistorialliset arvot perustuvat hyvin säilyneeseen agraarimaisemaan. Alueen rakennuskanta on suhteellisen uutta, mutta pihapiireissä on säilynyt myös yksittäisiä vanhoja rakennuksia. Suunnittelualueen luoteispuolella noin kilometrin etäisyydellä lähimmistä voimaloista sijaitseva Vuohtoniemen-Vuohtomäen alue on aiemmin kuulunut valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon (RKY 1993). Aluetta ei ole osoitettu viimeisimmässä (RKY 2009) inventoinnissa valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi, mutta sitä voidaan yhä pitää maakunnallisesti merkittävänä kulttuurihistoriallisena alueena. Alue edustaa seudulle tyypillistä vaaraviljelymaisemaa, jonka arvo perustuu asutuksen sijoittumiseen mäenrinteeseen sekä alueen avariin näkymiin. Pyhäjärven kirkonkylä on maakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristö, joka kuului RKY 1993 luetteloon. Alueen arvo perustuu etenkin vanhaan rakennuskantaan sekä kirkonkylän sijaintiin maisemallisesti vaikuttavalla paikalla Pyhäjärveen pistävällä niemellä. Vuohtomäen tuulipuiston hankealue sijaitsee Pyhäjärven, Komujärven ja Koivujärven välisellä metsien ja soiden kirjomalla kangaksella. Hankealueen korkeimmat alueet kohoavat noin 200 m mpy korkeuteen. Ympäröiville maisemille on tyypillistä maiseman kumpuilevuus, joka tekee maisemasta vaihtelevan ja ilmeikkään. Alueen perusilmeen luovat metsämaisemat, jotka korostuvat kumpareisessa ympäristössä. Asutus ja pienialaiset peltoalueet sijaitsevat laikuittain metsäalojen lomassa matalampien mäkien rinteillä. Hankealue sekä sitä ympäröivät metsäalueet ovat pääosin tehokkaassa talouskäytössä. Maisematilat vaihtelevatkin suljetuista metsämaisemista, puoliavoimiin taimikoihin sekä täysin avoimiin hakkuualoihin. Soistuneet alueet ovat myös pääosin suhteellisen avoimia ympäristöjä. Laajimmat avoimet peltoaukeat sijoittuvat hankealueen luoteispuolelle Vuohtomäen alueelle. Muutoin avoimet peltoaukeat ovat suhteellisen pienialaisia. Merkittävimmät avoimet maisematilat hankkeen vaikutusalueella muodostuvat Pyhäjärven, Komujärven ja Koivujärven alueille. Suunniteltu tuulipuisto alue on maisemakuvaltaan metsä- ja maatalouden muovaamaa. Alueella vaihtelevat maisematilaltaan suljetut metsäalueet sekä avoimet pelto- ja hakkuualat. Alueelle sijoittuu myös metsäautoteitä sekä voimajohtokatu. Paikoin suunnitellut voimaloiden paikat sijoittuvat avoimille hakkuuaukeille, mutta pääosin voimaloiden sijoituspaikat sijoittuvat metsäisille alueille. Suomen länsirannikolle tyypillisesti tuulipuiston ympäröivä maisema on vahvasti luode-kaakkosuuntautunutta. Suunniteltu tuulipuiston muoto on myös luode-kaakkosuuntainen.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 17 (40) 4.4.3 Muinaisjäännökset 4.4.4 Iso-Karvolan tila Suunnittelualueella ei sijaitse tunnettuja muinaisjäännöksiä. Osayleiskaavaa varten laadittiin erillinen arkeologinen inventointi (Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy, 28.11.2012), jossa muinaismuistoihin liittyvät lähtökohdat on esitetty yksityiskohtaisemmin. Arkeologisen inventoinnin maastotyön yhteydessä tarkastettiin keskeiset tuulivoimaloiden paikat sekä tie- ja sähkökaapelilinjaukset. Arkeologisen inventoinnin yhteydessä alueella havaittiin yksi uusi muinaismuistokohde, joka on alueen peruskartoissakin kuvattu tervahauta suunnittelualueen keskiosassa. Arkeologisen inventoinnin mukaan tervahautaa ehdotetaan muinaisjäännökseksi selkeän ulkomuotonsa ja säilyneisyytensä perusteella. Lisäksi inventoinnin yhteydessä Ukkopetäjänkankaalla todettiin todennäköisiä hiilimiilujen jäänteitä ja kiviraunioita Iso-Karvolan tilan yhteydestä. Näitä kohteita ei inventoinnin mukaan kuitenkaan pidetty muinaisjäännöksinä. Suunnittelualueen pohjoisosassa sijaitseva Iso-Karvola (tai Karvonen) on autioitunut maatilan pihapiiri. Pihapiirissä on päärakennuksen lisäksi aitta-, tallija riihirakennukset. Pihapiirin ympärillä on nähtävissä pienipiirteisiä peltolohkoja, jotka ovat pääsääntöisesti metsittyneet. Iso-Karvolan tila on merkitty 1846 pitäjänkarttoihin. Iso-Karvolan kohteesta ja rakennuksista on laadittu osayleiskaavan yhteydessä rakennusraportit, jotka on tallennettu myös kulttuuriympäristön inventointisovellukseen (Kioski). Rakennusraportit on laatinut arkkitehti SAFA Kai Tolonen. Arvion mukaan Iso-Karvolan rakennuksilla itsellään ei niiden tavanomaisuuden, vaatimattomuuden sekä erityisesti huonon kunnon vuoksi ole erityisiä arvoja. Yksittäisten rakennusten säilymisedellytyksiä parantaisi olennaisesti ainakin osan siirtäminen asuttujen pihapiirien yhteyteen. Kuva 8. Iso-Karvolan tilan rakennuksia.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 18 (40) 5 TUULIPUISTON YLEISSUUNNITTELU JA TUULIPUISTON RAKENTEET 5.1 Tuulipuiston yleissuunnittelu ja tuulivoimaloiden sijoitus Puhuri Oy on vastannut Vuohtomäen tuulipuiston yleissuunnittelusta. Yleissuunnitelman mukaan tuulipuisto muodostuu tuulivoimaloiden (9) lisäksi niitä yhdistävistä rakennus- ja huoltoteistä sekä sähköasemasta, joka sijaitsee 110 kv:n voimajohdon yhteydessä. Tuulipuiston sisäinen sähkönsiirto toteutetaan maakaapelein. Yleissuunnitelma on tarkentunut tuulipuiston suunnittelun edetessä. Tuulipuiston suunnittelun yhteydessä on tutkittu eri vaihtoehtoja tuulivoimaloiden sijoitukselle. Tuulivoimaloiden sijoittelu suunnittelualueella perustuu luonnonolosuhteisiin, maastonmuotoihin, maanomistusoloihin sekä alueelta saatuihin tuulimittaustietoihin. Tuulivoimaloiden tehokas energiantuotanto edellyttää, että voimaloiden väliset etäisyydet ovat riittävät. Tuulivoimaloiden tarkat sijoittumisalueet osoitetaan osayleiskaavoituksen yhteydessä, jolloin tuulivoimaloiden alueet määritellään luonto- ja muut arvot otetaan huomioon. Kuva 9. Vuohtomäen tuulipuiston voimaloiden, sähköaseman sekä tieyhteyksien ja maakaapeleiden sijainnit. Tuulipuiston maa-alueet ovat yksityisessä ja valtion omistuksessa. Tuulipuiston rakentamisesta vastaava Puhuri Oy vastaa alueen maanomistajien kanssa käytävistä vuokrasopimus- ja korvausneuvotteluista. Puhuri Oy on tehnyt vuokraesisopimukset tuulivoimaloiden alueiden maanomistajien kanssa.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 19 (40) 5.2 Tuulipuiston rakenteet Tuulivoimala koostuu perustusten päälle asennettavasta tornista, roottorista lapoineen ja konehuoneesta. Vuohtomäen tuulivoimalat on suunniteltu toteutettavaksi yhtenäisellä tornirakenteella, joka tulee olemaan teräslieriö-, teräslevy- (steel shell tower) tai hybriditorni. Todennäköisen voimalatyypin tornikorkeus on 143,5 metriä ja roottorin halkaisija 113 metriä. Näin todennäköinen tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus olisi 200 metriä. Osayleiskaavassa tuulivoimaloiden enimmäiskorkeudeksi on määritelty 210 metriä. Suunnitellut tuulivoimalat ovat nimellisteholtaan 3 MW. Kokonaisuudessa tuulipuiston voimaloiden yhteenlaskettu nimellisteho on alle 30 MW. Kuva 10. Periaatekuva Vuohtomäkeen suunnitelluista tuulivoimaloista todennäköisellä voimalakorkeudella. Tuulivoimaloiden rakentamis- ja pystytysaloiksi tarvitaan noin 60 m x 80 m maa-alueet, jotka raivataan puustosta. Tuulivoimaloiden perustamistekniikka riippuu valitusta rakennustekniikasta ja perustamisolosuhteista. Vuohtomäen alueella tuulivoimalat tullaan todennäköisesti perustamaan maanvaraisina teräsbetoniperustuksina.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 20 (40) Tuulipuiston aluetta ei lähtökohtaisesti aidata. Tuulipuiston rakenteista ainoastaan sähköaseman alue aidataan. Lisäksi rakentamisen aikana liikkumista tuulipuistoalueella rajoitetaan turvallisuussyistä. Tuulivoimalat on varustettava lentoestemerkinnöin Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi:n määräysten mukaisesti. Jokaisesta toteutettavasta tuulivoimalasta on ilmailulain mukaan haettava Liikenteen turvallisuusvirasto Trafilta lupa lentoesteen asettamisesta. Trafille toimitettavaan lupahakemukseen on liitettävä ilmaliikennepalvelujen tarjoajan eli Finavian lausunto esteestä. Liikenteen turvallisuusviraston myöntämässä lentoesteluvassa määritellään tarvittavat lentoestemerkinnät päivä- ja yötoimintaa varten. Tuulivoimalaitoksien rakentamista ja huoltoa varten tarvitaan huoltotieverkosto. Huoltotiet tulevat olemaan sorapintaisia ja niiden leveys on keskimäärin noin 6 metriä. Huoltotieverkostoa pitkin kuljetetaan tuulivoimaloiden rakentamisessa tarvittavat rakennusmateriaalit ja pystytyskalusto. Rakentamisvaiheen jälkeen tiestöä käytetään sekä voimaloiden huolto- ja valvontatoimenpiteisiin että paikallisten maanomistajien tarpeisiin. Suunnittelualueen luoteisosaan, 110 kv:n voimajohdon varteen rakennetaan tuulipuiston sähköasema. Sähköaseman tarkka sijoittuminen voimajohdon länsi- tai itäpuolelle tarkentuu suunnittelun edetessä. Vuohtomäen tuulivoimaloiden sähköenergia siirretään maakaapelein sähköasemalle, josta energia siirretään edelleen kantaverkkoon. Sähköasema muodostuu sähköasemakentästä ja kojeistorakennuksesta. Elenia Verkko Oy ja Puhuri Oy ovat neuvotelleet ja sopivat tuulipuiston liittymisestä kantaverkkoon sekä liittymisen ehdoista.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 21 (40) 6 SUUNNITTELUN TAVOITTEET Osayleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa suunnitellun tuulipuiston rakentaminen. Tuulipuisto muodostuu tuulivoimaloiden lisäksi niitä yhdistävistä rakennus- ja huoltoteistä sekä sähköasemasta, josta tuulivoimaloista maakaapelein siirrettävä sähköenergia siirretään 110 kv:n sähköverkkoon. Osayleiskaavan suunnittelun tavoitteena on toteuttaa tuulipuiston rakentaminen luonnonympäristön ominaispiirteet huomioon ottaen. Tuulipuiston tavoitteena on osaltaan edistää ilmastopoliittisia tavoitteita, joihin Suomi on sitoutunut. Tuulivoiman osalta tavoitteena on nostaa tuulivoiman asennettu kokonaisteho Suomessa 2 500 MW:iin vuoteen 2020 mennessä. Lisäksi osayleiskaavan tavoitteena on ottaa huomioon muut aluetta koskevat maankäyttötarpeet sekä suunnitteluprosessin kuluessa muodostuvat tavoitteet. Osayleiskaava laaditaan siten, että sitä on mahdollista käyttää tuulivoimaloiden rakennuslupien perusteena MRL:n 77a :n mukaisesti. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ja sen hyväksyy Pyhäjärven kaupunginvaltuusto. 7 OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN ETENEMINEN 7.1 Vireilletulo ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olo Vuohtomäen tuulipuiston osayleiskaava on ilmoitettu vireille Pyhäjärven kaavoituskatsauksessa 2012 (Kunnanvaltuusto hyväksynyt 27.8.2012). Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on ollut nähtävillä 10.10-8.11.2012 välisen ajan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ei annettu mielipiteitä nähtävilläoloaikana.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 22 (40) 8 OSAYLEISKAAVAN RATKAISUT, MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET 8.1 Kokonaisrakenne ja kaavan sisältö Osayleiskaavan suunnittelualueen pinta-ala on 672 ha. Pyhäjärven Vuohtomäen tuulipuiston osayleiskaavassa maankäytön kehittämistarpeet kohdistuvat tuulivoimarakentamiseen. Suunnittelualue on osayleiskaavassa osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi. Suunnittelualueen luoteisosassa kulkeva voimajohto on osoitettu kaavassa. Osayleiskaavan keskeiset määräykset kohdistuvat tuulipuiston rakentamisen ohjaukseen. Tuulivoimaloiden alueiden (tv-1) varauksilla osoitetaan alueet, joille tuulivoimalaitokset voidaan sijoittaa maa- ja metsätalousalueelle. Yleissuunnittelun mukaiset tuulivoimaloiden paikat on osoitettu lisäksi ohjeellisin kohdemerkinnöin. Suunnittelumääräyksissä on esitetty tuulivoimaloiden enimmäiskorkeus, tornirakenne, niiden väritykseen liittyviä määräyksiä sekä tuulivoimaloiden enimmäismäärä. Osayleiskaavassa ei ole ei ole esitetty voimaloiden enimmäistehoa, mutta tuulipuiston kokonaisnimellisteho on alle 30 MW ympäristövaikutusten tarveharkintapäätöksen mukaisesti. Osayleiskaavassa osoitetaan lisäksi tuulivoimaloita palvelevat huoltotiet sekä sähköaseman sijainti. Huoltoteiden suunnittelussa on pyritty käyttämään mahdollisimman paljon olevia teitä. Suunnittelualueen luoteisosaan, 110 kv:n voimajohdon varteen rakennetaan tuulipuiston sähköasema. Vuohtomäen tuulivoimaloiden sähköenergia siirretään maakaapelein sähköasemalle, josta energia siirretään edelleen kantaverkkoon. Kaavamerkinnöin ja -määräyksin on varmistettu alueelta havaittujen luontoarvojen sekä muinaismuistokohteiden huomioon ottaminen tuulipuiston rakentamisessa. 8.2 Alueiden käyttötarkoitusta koskevat merkinnät ja määräykset ENERGIAHUOLLON ALUE Energiahuollon alueelle voidaan rakentaa sähköasemakenttä ja enintään 50 k- m² suuruinen kojeistorakennus. Tuulivoimalaitoksia palveleva sähköasema on merkitty kaavaan EN-alueeksi. Alue sijoittuu suunnittelualueen luoteisosaan voimajohdon yhteyteen. Energiahuoltoalueelle voidaan rakentaa sähköasemakenttä ja enintään 50 k-m²:n suuruinen kojeistorakennus. MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE Alue on varattu pääasiassa metsätaloutta varten. Alueelle saa sijoittaa tuulivoimaloita niille erikseen osoitetuille alueille sekä niitä varten huoltoteitä ja teknisiä verkkoja. Maa- ja metsätaloutta palveleva rakentaminen tulee sijoittaa vähintään 210 metrin etäisyydelle tuulivoimaloista tai rakentamattomasta tuulivoimaloille osoitetusta alueesta.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 23 (40) Tuulipuiston alue on osoitettu pääkäyttötarkoitukseltaan maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Suunnittelumääräyksessä on annettu vähimmäisetäisyys maa- ja metsätaloutta palvelevan rakentamisen sijoittumiselle suhteessa tuulivoimaloihin. 8.3 Tuulipuiston rakentamista koskevat merkinnät ja määräykset TUULIVOIMALOIDEN ALUE Tuulivoimaloiden enimmäiskorkeus saa olla enintään 210 metriä. Tuulivoimaloiden enimmäiskorkeus merenpinnasta saa olla enintään 410 metriä (N2000). Tuulivoimaloiden on oltava tornirakenteeltaan yhtenäisiä. Tuulivoimaloiden värityksen on oltava yhtenäinen ja vaalea. Tuulivoimaloiden kaikki rakenteet, siipien pyörimisalue ja tuulivoimaloiden nostoalueet tulee sijoittua osoitetuille tuulivoimaloiden alueille. TUULIVOIMALAITOKSEN OHJEELLINEN PAIKKA. OHJEELLINEN MAAKAAPELI. Maakaapelit tulee sijoittaa mahdollisuuksien mukaan huoltoteiden yhteyteen. KOKO OSAYLEISKAAVA-ALUETTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET Yleiskaavassa osoitetuille tuulivoimaloiden alueille voidaan sijoittaa yhteensä enintään 9 tuulivoimalaa ja niiden vaatima rakennusoikeus. Tuulivoimapuiston sisäinen sähkönsiirto on toteutettava maakaapeleina. Tuulivoimaloiden huoltoteitä ja maakaapeleita ei saa sijoittaa luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeille ja tärkeille alueille. Tuulivoimaloiden huoltotiet ja maakaapelit on sijoitettava mahdollisuuksien mukaan samaan maastokäytävään. Ennen tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämistä on saatava hyväksyntä Puolustusvoimien pääesikunnalta tuulivoimaloiden ilmavalvontatutkavaikutuksiin liittyen. Ennen kunkin tuulivoimalan rakentamista on haettava ilmailulain 165 :n mukainen lentoestelupa. Tämä yleiskaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain 77 a :n tarkoittaman oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Osayleiskaava voidaan käyttää yleiskaavan mukaisten tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena tuulivoimaloiden alueilla (tv-1 -alueilla). Tuulivoimaloiden käytön päätyttyä voimaloiden maanpäälliset osat on purettava rakennusvalvonnan määräämässä kohtuullisessa ajassa. Osayleiskaavassa on osoitettu osa-alueet (tv-1), joille tuulivoimalat tulee sijoittaa kaikkine rakenteineen. Alueet on osayleiskaavassa rajattu siten, että tuulivoimaloiden tarkemmassa sijoittamisessa voidaan ottaa huomioon mm. paikalliset maaperäolosuhteet. Kaavamääräyksin on ohjattu myös tuulivoimaloiden enimmäiskorkeutta sekä niiden väritystä. Vaalealla värityksellä tarkoitetaan maisemakuvaan soveltuvaa yhtenäistä väritystä (valkoinen tai muu vaalea väri). Kaavamääräyksen mukaan tuulivoimaloiden enimmäiskorkeus (torni + lapa) saa olla enintään 210 metriä.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 24 (40) 8.4 Muut merkinnät ja määräykset Osayleiskaavassa on esitetty tuulipuiston yleissuunnitteluun perustuen tuulivoimalaitosten ohjeelliset paikat sekä ohjeelliset maakaapeleiden ja tielinjauksien sijainnit. Maakaapeleiden ja tielinjauksien sijainnit perustuvat tuulipuiston yleissuunnitteluun, mutta ne on osayleiskaavassa tarkoituksenmukaista osoittaa ohjeellisina, jotta niiden rakentamisessa voidaan ottaa huomioon paikalliset maaperäolosuhteet. Maakaapeleiden ja tielinjauksien sijoittamisessa on otettava huomioon osayleiskaavan selvityksissä tunnistetut luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alueet. Koko osayleiskaava-aluetta koskevat määräykset ohjaavat alueen tuulivoimarakentamista. Yleismääräyksissä on esitetty osayleiskaavan alueelle rakennettavien voimaloiden enimmäismäärä (9 voimalaa), sisäisen sähkönsiirron toteutustapa, luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden alueiden huomioiminen sekä huoltoteiden ja maakaapeleiden sijoittamisperiaatteet. Lisäksi yleismääräyksissä tuodaan esille tuulivoimaloiden rakentamista varten tarvittava lentoestelupa sekä pääesikunnan hyväksyntä ilmavalvontatutkavaikutuksiin liittyen. Yleismääräyksissä edellytetään myös voimaloiden maanpäällisten osien purkamista rakennusvalvonnan määräämässä ajassa. Purkamiseen liittyvät ehdot määritellään tarkemmin rakennusluvan yhteydessä. Lisäksi yleismääräyksissä todetaan, että osayleiskaavaa voidaan käyttää suoraan rakennusluvan myöntämisen perusteena. Teitä ja voimajohtoa koskevat merkinnät ja määräykset NYKYINEN TIELINJAUS OHJEELLINEN TIELINJAUS Merkinnällä on osoitettu tuulivoimalaitoksia palvelevat huoltotiet. Huoltotiet toteutetaan sorapintaisina ja keskimäärin 6 m leveänä. SÄHKÖLINJA Nykyisinä tielinjauksina on osayleiskaavassa osoitettu suunnittelualueen halki pohjois-eteläsuunnassa kulkeva metsäautotie sekä ne nykyiset tieosuudet, joita käytetään voimaloiden rakennus- ja huoltoteinä. Lisäksi ohjeellisen tielinjauksen merkinnällä on osoitettu tuulivoimalaitoksia palvelevat rakennus- ja huoltotiet. Huoltotiet toteutetaan sorapintaisina ja keskimäärin 6 m leveänä. Sähkölinjan merkinnällä on osoitettu suunnittelualueen länsiosassa sijaitseva Elenia Verkko Oy:n 110 kv:n voimajohto. Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisiä alueita koskevat merkinnät ja määräykset LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ ALUE Alueella sijaitsee Metsälain 10 :n mukainen kohde. Alueiden suunnittelussa ja toteutuksessa on otettava huomioon luontoarvot ja alueen luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeän luonteen turvaaminen.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 25 (40) LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ ALUE Alueella sijaitsee Luonnonsuojelulain 42 :n mukaisen kasvilajin esiintymisalue. Alueiden suunnittelussa ja toteutuksessa on otettava huomioon luontoarvot ja alueen luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeän luonteen turvaaminen. LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA TÄRKEÄ ALUE Alue on paikallisesti luonnon monimuotoisuutta lisäävä elinympäristö. Alueiden suunnittelussa ja toteutuksessa on otettava huomioon luontoarvot ja alueen luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeän luonteen turvaaminen. ARVOKAS LUONTOKOHDE Kohteen lähiympäristön säilyminen tulee turvata. Osayleiskaavan luonnon monimuotoisuutta koskevat merkinnät perustuvat osayleiskaava-alueelta laadittuun luontoselvitykseen. Alueen arvokkaat luontokohteet on jaoteltu kaavamerkinnöin (luo-1, luo-2, luo-3) niiden luontoarvojen sekä niiden suojelutarpeen mukaan. Kaavamääräyksessä on osoitettu, että tuulipuiston suunnittelussa ja rakentamisessa sekä muussa alueidenkäytössä on otettava huomioon alueiden monimuotoisuuden kannalta tärkeän luonteen turvaaminen. Lisäksi suunnittelualueen luoteisosassa sijaitseva ukkopetäjä on merkitty arvokkaana luontokohteena. Muinaisjäännöksiä koskevat merkinnät ja määräykset MUINAISJÄÄNNÖS Muinaismuistolain (296/63) tarkoittama ja rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on kielletty. Aluetta koskevissa maankäyttösuunnitelmissa on pyydettävä museoviranomaisten lausunto. Merkinnällä on osoitettu arkeologisen inventoinnin mukainen muinaismuisto (tervahauta). Muut merkinnät YLEISKAAVA-ALUEEN RAJA ALUEEN RAJA OSA-ALUEEN RAJA