Kasvattajan käsikirja

KUOPION KAUPUNKI Kasvun ja oppimisen palvelualue Varhaiskasvatus 08 / 2012 Varhaiskasvatussuunnitelma Kasvattajan käsikirja

KUOPION KAUPUNKI Kasvun ja oppimisen palvelualue Varhaiskasvatus 08 / 2012 SISÄLLYSLUETTELO I PALVELUN PERIAATTEET... 1 1. YHDESSÄ LASTEN JA PERHEIDEN PARHAAKSI... 1 1.1. Palveluhenkisyys... 1 1.2. Luottamuksellisuus... 1 1.3. Kasvatuskumppanuus... 2 II VARHAISKASVATUKSEN PERUSTOIMINNOT (VARHAISEN TUEN TOTEUTUMISEN EDELLYTYKSENÄ)... 3 2. TURVALLINEN LAPSEN KEHITYKSELLE JA OPPIMISELLE SUOTUISA KASVUYMPÄRISTÖ... 3 2.1. Kasvatustiimin toiminta... 3 2.2 Turvallinen, myönteinen ja hyväksyvä ilmapiiri... 3 2.3. Hyvin suunniteltu, oppimiseen innostava toiminnan rakenne ja ympäristö... 4 3. LAPSEN KASVUN, KEHITYKSEN JA OPPIMISEN TUKEMINEN... 5 3.1. Lapsilähtöisyys - lapsen yksilöllisten tarpeiden, taustan ja kiinnostuksen kohteiden huomioiminen... 5 3.2. Hyvä perushoito lapsen kasvun ja kehityksen tukemisen edellytyksenä ja välineenä... 6 3.2.1. Ruokailu myönteisenä kokemuksena... 6 3.2.2. Ulkoilu monipuolisena toimintamahdollisuutena... 6 3.2.3. Lepo yksilöllisenä ja turvallisena kohtaamisena... 6 3.2.4. Pukeutuminen yhteisenä taitojen harjoitteluna... 7 3.2.5. Henkilökohtainen hygienia hyvinvoinnin lähtökohtana... 7 3.3. Monipuolinen toiminta kasvun, kehityksen ja oppimisen mahdollistajana... 7 3.3.1. Lapsi oppii leikkiessään... 9 3.3.2. Liikkuminen on lapsen hyvinvoinnin ja terveen kasvun perusta... 9 3.3.3. Taiteellinen kokeminen ja ilmaisu kehittävät lasta... 10 3.3.4. Tutkiminen ja ihmettely oppimisen ilon lähteinä... 10

Varhaiskasvatussuunnitelma Kasvattajan käsikirja 3(14) 4. LAPSEN JA PERHEEN TUKENA TOIMIVIEN PALVELUIDEN YHTEISTYÖ... 11 III VARHAINEN JA ERITYINEN TUKI VARHAISKASVATUKSESSA... 12 5. KASVATTAJATIIMIN TOIMINTA... 12 5.1 Kun huoli herää... 12 5.2. Toiminnan mukauttaminen... 12 5.3. Kuntoutuksellisten elementtien aloittaminen ja toteuttaminen... 13 5.4. Yhteistyön aloittaminen ja toteuttaminen päivähoidon ulkopuolisten tukipalvelujen / tahojen kanssa... 13

Varhaiskasvatussuunnitelma Kasvattajan käsikirja 4(14) JOHDANTO Laadukkaat palvelut on yksi Kuopion kaupungin strateginen päämäärä. Päivähoito on palvelu, jonka laatu vaikuttaa päivittäin noin 3000 kuopiolaisperheen elämään. Päivähoidossa toteutettavan, yhteiskunnan järjestämän varhaiskasvatuksen yhdenvertaisuuden varmentamiseksi on laadittu valtakunnalliset varhaiskasvatuksen perusteet, joille kuntien oma varhaiskasvatuksen ohjaus rakentuu. Kuopiossa yhteisesti sovittuja päivähoitopalvelun ja varhaiskasvatuksen tavoitteita ilmentää päivähoidon toiminta-ajatus: Päivähoito tarjoaa yhdessä perheiden kanssa lapselle turvallisen, kehitykselle ja oppimiselle suotuisan kasvuympäristön. Päivähoidossa toteutettava varhaiskasvatus tukee lapsen kasvua itseensä luottavaksi, yhteistyökykyiseksi ja vastuuntuntoiseksi ihmiseksi. Päivähoidon lähtökohtina ovat palveluhenkisyys, luottamuksellisuus, kasvatuskumppanuus ja lapsilähtöisyys. Päivähoidossa työskentelee noin 850 työntekijää, joiden kaikkien arkiset toimet ratkaisevat sen, kuinka hyvin toiminta-ajatus toteutuu. Tästä näkökulmasta on päivähoidon esimiesten johdettava kasvatustyötä ja jokaisen päivähoidon työntekijän arvioitava ja kehitettävä omaa työtään. Kuopion kaupungin päivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma ja Kasvattajan käsikirja sen osana tarjoavat työn kehittämisen ja arvioinnin apuvälineen. Kasvatuskumppanuus, päivähoidon henkilöstön ja vanhempien yhteinen toiminta lapsen kasvun tukemiseksi, edellyttää, että vanhemmat tuntevat päivähoidon toiminnan rakenteen ja toimintaa ohjaavat periaatteet. Kasvattajan käsikirja kertoo vanhemmille sen perustuksen, jolle heidän lapsensa tarpeita vastaava hoito- ja kasvatus yhdessä rakennetaan. Laadukas varhaiskasvatus edellyttää yhteistyötä kaikkien perhettä palvelevien tahojen kesken. Yhteistyön yhtenä tavoitteena on varhaisen tuen tarjoaminen riskitilanteissa. Kasvattajan käsikirja avaa yhteistyökumppaneille ja vanhemmille lapsen päivän niin, että he voivat asiantuntemuksellaan auttaa päivähoidon henkilöstöä kuntouttavan arjen luomisessa lapselle. Käsikirja saa rakenteensa päivähoidon toiminta-ajatuksesta; siinä kuvataan, mitä toimintaajatuksen lähtökohtien, palveluhenkisyyden, luottamuksellisuuden, kasvatuskumppanuuden ja lapsilähtöisyyden toteutuminen edellyttää kasvatushenkilöstöltä vanhempien kasvatuskumppanina suotuisan kasvuympäristön rakentajina. päivän eri tilanteissa lapsen kasvun tukijana

Varhaiskasvatussuunnitelma Kasvattajan käsikirja 5(14) Kasvattajan käsikirjaa täydentäviä, päivähoidon henkilöstön toimintaa ohjaavia asiakirjoja ovat Monikulttuurisuus Kuopion päivähoidossa, Varhaisen tuen käsikirja, Pienet lapset liikkeelle ja Kasvatuskumppanuuden kulmakivet.

Varhaiskasvatussuunnitelma Kasvattajan käsikirja 1(14) I PALVELUN PERIAATTEET 1. YHDESSÄ LASTEN JA PERHEIDEN PARHAAKSI Vanhemmilla on lapsensa ensisijainen kasvatusoikeus ja -vastuu sekä lapsensa tuntemus. Päivähoidon tehtäväksi on lailla määritelty kotien tukeminen kasvatustehtävässä ja lapsen persoonallisuuden tasapainoisen kehittymisen edistäminen yhdessä kotien kanssa. 1.1. Palveluhenkisyys : päivähoito ymmärretään palveluksi, jonka toteuttamista ohjaavat perheiden tarpeet lapsen hoitopäivä voi kaikissa päivähoitopaikoissa toteutua klo 6.00 ja 18.00 välisenä aikana henkilökunnan työvuorosuunnittelu perustuu lasten ilmoitettuun läsnäoloon, jolloin työntekijän päivittäinen työajan pituus voi vaihdella loma-aikojen toimintamuutoksia suunniteltaessa otetaan huomioon perheiden tarpeet ja suunnitelmista informoidaan perheitä hyvissä ajoin lapsen hoitoon vaikuttavista muutoksista neuvotellaan vanhempien kanssa palvelun sisäisiä ongelmatilanteita ei sälytetä vanhemmille päivähoitohenkilöstö osaa opastaa perheitä päivähoitopalveluihin liittyvissä asioissa henkilöstö tuntee päivähoitoa säätelevät lait ja asetukset ja oman kunnan päivähoidon palvelurakenteen päivähoitohenkilöstö osaa opastaa perheitä muiden lapsiperhepalveluiden käyttöön 1.2. Luottamuksellisuus : jokainen päivähoidossa työskentelevä on tietoinen salassapitovelvollisuudesta ja allekirjoittaa vaitiolositoumuksen lasta koskevia tietoja siirretään muille lapsen kanssa työskenteleville työntekijöille vain vanhempien suostumuksella, ellei lapsen etu muuta vaadi (lastensuojelulaissa mainittu ilmoitusvelvollisuus) vanhemmilla on aina oikeus olla mukana tietoa siirrettäessä

Varhaiskasvatussuunnitelma Kasvattajan käsikirja 2(14) päivähoidossa kunnioitetaan vanhempien ilmaisemaa uskonnollista tai muuta vakaumusta ja se otetaan huomioon lapsen hoidossa ja kasvatuksessa perheen asioista ei puhuta lasten, muiden perheiden tai ulkopuolisten kuullen vanhemmista ei puhuta arvostellen 1.3. Kasvatuskumppanuus Kasvatuskumppanuus merkitsee vanhempien ja päivähoidon henkilöstön yhteistä sitoutumista lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseen. Vanhemmat tuovat kumppanuuteen lapsensa tuntemuksen sekä omat kasvatukselliset arvonsa ja toiveensa. Henkilöstön ammatillista tietoa ja osaamista käyttäen luodaan yhdessä lapsen hyvinvoinnin ja suotuisan kasvun ja kehityksen turvaava varhaiskasvatuksen suunnitelma. henkilöstö huolehtii ammattitaitonsa ylläpitämisestä ja työ- ja toimintatapojen kehittämisestä hoitosuhteen aloittamiseen kiinnitetään erityistä huomiota vanhemmat voivat tutustua toimintayksikön varhaiskasvatussuunnitelmaan, arvioida sitä ja vaikuttaa sen sisältöön vanhemmat voivat tutustua lapsensa hoidosta ja kasvatuksesta vastaavaan tiimiin ennen lapsen hoidon alkamista vanhemmat voivat tutustua toimintayksikön toimintaan yhdessä lapsensa kanssa perheen mahdollisuuksista riippuen ainakin kahden viikon ajan henkilöstö tutustuu lapseen vanhempien avulla tutustumisjakson aikana vanhempien kanssa laaditaan lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (kts. lapsilähtöisyys) koko työyhteisö tukee erityisesti alle 3-vuotiaiden lasten hyvää päivähoidon aloitusta mm. työaikajärjestelyin vanhemmille kerrotaan konkreettisia päivittäisiä havaintoja lapsesta lapsen vahvuuksiin kiinnitetään erityistä huomiota huolen aiheet tuodaan esiin kertomalla konkreettisia havaintoja ja ratkaisuja etsitään yhdessä vanhempien kanssa lapsen varhaiskasvatussuunnitelman toteutumista seurataan ja arvioidaan yhdessä vanhempien kanssa säännöllisesti vähintään kerran toimintavuoden aikana jokaisen perheen kanssa sovitaan yhteistyömuodoista ja sopimus kirjataan vanhemmille ilmaistaan, että he ovat aina tervetulleita lapsensa päivähoitopaikkaan

Varhaiskasvatussuunnitelma Kasvattajan käsikirja 3(14) II VARHAISKASVATUKSEN PERUSTOIMINNOT (varhaisen tuen toteutumisen edellytyksenä) 2. TURVALLINEN LAPSEN KEHITYKSELLE JA OPPIMISELLE SUOTUISA KASVUYMPÄRISTÖ Suotuisa kasvuympäristö rakentuu monien tekijöiden kokonaisuudesta. Keskeisin edellytys on turvallinen, myönteinen ja hyväksyvä ilmapiiri - sen jälkeen tulevat toiminnan rakenne ja fyysiset puitteet, monipuolisen toiminnan ja leikin mahdollistavat sisä- ja ulkotilat. Henkilöstö luo kasvuympäristön ensisijaisesti asenteillaan, toissijaisesti suunnittelemalla toiminnan rakenteen, muokkaamalla tiloja ja valitsemalla välineitä ja materiaaleja. 2.1. Kasvatustiimin toiminta 2.2 Turvallinen, myönteinen ja hyväksyvä ilmapiiri kasvattajatiimin keskinäinen vuorovaikutus toimii ja jokainen tiimin jäsen noudattaa yhdessä sovittuja toimintaperiaatteita tiimin yhteinen toiminnan suunnittelu ja arviointi tapahtuu säännöllisesti sovittuna aika yhteiset sopimukset kirjataan ja jokainen sitoutuu noudattamaan niitä tiimi hyödyntää kaikkien jäsentensä taitoja tiimin jäsenet sitoutuvat antamaan toisilleen rakentavaa, välitöntä palautetta toimintaa suunniteltaessa lähtökohtana on pysyvien ihmissuhteiden turvaaminen lapselle hoitosuhteen alkaessa nimetään lapsen hyvinvoinnista ensisijaisesti vastaava työntekijä ryhmävaihdoksia suunniteltaessa otetaan huomioon pysyvien ihmissuhteiden turvaaminen aikuiset osoittavat olevansa paikalla lasta varten, lapsen etu on toiminnan lähtökohta aikuinen osoittaa ilahtuvansa lapsen tapaamisesta lapsen tullessa päivähoitoon aikuiset kuuntelevat lasta keskittyen ja vastaavat lapsen kysymyksiin ja pyyntöihin aikuiset vastaavat lapsen tunnetiloihin aikuiset antavat päivittäin jokaiselle lapselle myönteistä palautetta, huomio kiinnitetään ensisijaisesti lapsen onnistumisiin aikuiset ohjaavat lapsia keskinäiseen hyväksyntään ja toistensa kunnioittamiseen järjestetään toimintoja, joissa erilaiset lapset voivat toimia yhdessä kiusaamistilanteisiin puututaan välittömästi

Varhaiskasvatussuunnitelma Kasvattajan käsikirja 4(14) 2.3. Hyvin suunniteltu, oppimiseen innostava toiminnan rakenne ja ympäristö henkilöstö kantaa yhdessä vastuun koko toimintayksikön arjen sujumisesta toiminnan suunnittelu perustuu pienryhmien käyttöön toimintaa porrastamalla lapsille voidaan tarjota mahdollisuus rauhalliseen yhdessäoloon, leikkiin ja keskittymiseen päivittäin toistuvien tilanteiden järjestys on selkeä, mutta tarvittaessa joustava rakenne joustaa niin, että esim. lapsen leikkiä ei keskeytetä kuvaohjauksella autetaan lasta ennakoimaan, mitä seuraavaksi tapahtuu, mikä lisää lapsen turvallisuuden tunnetta aterioiden, ulkoilun, liikunnan, levon ja leikin päivittäinen vuorottelu on suunniteltu lasten tarpeita vastaavaksi erilaisille toiminnoille varataan oma alueensa (roolileikki, kuvataiteet, lukeminen jne.) alueet rajataan lasten kanssa sovituin symbolein toimintaan tarvittava materiaali on lasten ulottuvilla symbolein merkityillä paikoillaan tilojen ja henkilöstön erityistaitojen käyttö toimintayksikön sisällä on joustavaa, ryhmärajat ylittävää henkilöstö huolehtii hoito- ja kasvatusympäristön turvallisuudesta lähiympäristön toimintamahdollisuuksia käytetään monipuolisesti hyväksi

Varhaiskasvatussuunnitelma Kasvattajan käsikirja 5(14) 3. LAPSEN KASVUN, KEHITYKSEN JA OPPIMISEN TUKEMINEN Varhaiskasvatuksen tavoitteeksi on valtakunnallisesti määritelty hyvinvoiva lapsi. Kasvattajan ja kasvattajayhteisön on suunniteltava hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuus niin, että kukin lapsi voi hänelle ominaisin tavoin muodostaa maailmasta mahdollisimman ehyen ja monipuolisen kuvan. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma kertoo, kuinka toiminnan järjestämisessä otetaan huomioon lapsen yksilöllisyys ja vanhempien näkemykset. 3.1. Lapsilähtöisyys - lapsen yksilöllisten tarpeiden, taustan ja kiinnostuksen kohteiden huomioiminen jokaiselle lapselle laaditaan hoitosuhteen alkaessa yhdessä vanhempien kanssa varhaiskasvatussuunnitelma suunnitelman laatimisesta ja säännöllisestä arvioinnista vastaa hoitosuhteen alkaessa nimetty, lapsesta ensisijaisesti vastaava aikuinen vanhempien näkemykset, kasvatustavoitteet ja oman lapsensa tuntemus ovat suunnitelman perusta suunnitelmaan kirjataan mitä lapsi jo osaa itsenäisesti ja mihin tarvitsee aikuisen tai vertaisryhmän tukea (lähikehityksen vyöhyke) lapsen mielenkiinnon kohteet lapselle ominaiset tavat oppia (oppimistyyli) suunnitelman toteutumisen seurannasta sovitaan lapsen tuntemusta syventävä keskustelu lapsen kanssa, lapsen kuunteleminen, havainnoiminen ja havaintojen kirjaaminen on luonnollinen osa arkipäivän toimintaa tieto lapsen lähikehityksen vyöhykkeestä, oppimistyylistä ja kiinnostuksen kohteista ohjaa toiminnan suunnittelua suunnitelmassa tieto lapsesta ilmenee lapsen yksilöllisistä tarpeista lähtevänä päivän rytmityksenä toiminnan sisältönä aikuisen antamana tukena ja yksilö- tai pienryhmäohjauksena suunnitelma on joustava ja sitä muutetaan, kun lapsen yksilöllisistä tarpeista saadaan uutta tietoa

Varhaiskasvatussuunnitelma Kasvattajan käsikirja 6(14) 3.2. Hyvä perushoito lapsen kasvun ja kehityksen tukemisen edellytyksenä ja välineenä lapsen päivässä rytmittyvät ruokailut, ulkoilu, liikunta ja mahdollisuus lepoon lapsen yksilöllisten tarpeiden mukaisesti päivärytmi on selkeä, mutta tarvittaessa joustava lapsi toimii perushoitotilanteissa mahdollisimman itsenäisesti oman rytminsä ja valmiuksiensa mukaan perushoitotilanteiden tunnelma on rauhallinen ja kiireetön tilanteesta toiseen siirrytään joustavasti pienryhmiä käyttäen ja porrastaen perushoitotilanteille on laadittu hoidolliset, kasvatukselliset ja opetukselliset tavoitteet ja ne näkyvät toiminnassa 3.2.1. Ruokailu myönteisenä kokemuksena päivähoidossa tarjotaan ravintosuositusten mukaiset ateriat lasta ohjataan terveellisiin, monipuolisiin ravintotottumuksiin ja ruuan kunnioittamiseen ruokailusta luodaan myönteinen yhdessäolotilanne, johon ei liity pelottavia pakkoja tai rangaistuksia lasta ohjataan hyviin tapoihin ja toisten huomioonottamiseen ruokailutilanteessa käydään aikuisen ohjailemana lapsen tieto- ja käsitevarastoa kartuttavaa keskustelua 3.2.2. Ulkoilu monipuolisena toimintamahdollisuutena päivähoidossa ulkoillaan päivittäin lasta opastetaan luonnon ja elinympäristön vaalimiseen ulkoilutilanteita käytetään monipuolisesti lapsen motoristen taitojen harjoittamiseen ja luonnonilmiöitä ja ympäristöä koskevan tiedon lisäämiseen 3.2.3. Lepo yksilöllisenä ja turvallisena kohtaamisena riittävästä levosta ja rauhoittumismahdollisuudesta huolehditaan lepohetken turvallista tunnelmaa luodaan lapsen omalla unilelulla ja antamalla jokaiselle lapselle aikuisen läheisyyttä ja hellyyttä

Varhaiskasvatussuunnitelma Kasvattajan käsikirja 7(14) lepohetkeen liitetään lapsen tunne-elämää rikastavaa kirjallisuutta ja musiikkia valvovan lapsen lepohetkeä ei pitkitetä sadun tai musiikin jälkeen 3.2.4. Pukeutuminen yhteisenä taitojen harjoitteluna aikuinen antaa lapselle jakamatonta huomiota, syliä ja hellyyttä lapsen itsenäistä yrittämistä ja selviytymistä tuetaan antamalla aikaa, kannustusta ja sopivasti apua lasta ohjataan sään ja tilanteen mukaiseen pukeutumiseen lasta opastetaan huolehtimaan vaatteistaan ja ympäristön siisteydestä tilannetta käytetään lapsen motoristen taitojen ja oman toiminnan ohjauksen harjoittamiseen sekä sana- ja käsitevaraston kartuttamiseen 3.2.5. Henkilökohtainen hygienia hyvinvoinnin lähtökohtana lapsen iän ja taitojen mukaista itsenäistä selviytymistä tuetaan lapselle kerrotaan käsienpesun merkityksestä ja käsienpesua opastetaan ja valvotaan lapsen yksityisyyttä wc-tilanteissa kunnioitetaan 3.3. Monipuolinen toiminta kasvun, kehityksen ja oppimisen mahdollistajana Valtakunnallisissa varhaiskasvatuksen perusteissa lapselle ominaisiksi toimintatavoiksi nimetään leikkiminen liikkuminen tutkiminen taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen. Kasvattajayhteisön on suunniteltava toiminta niin, että lapset heille ominaisilla tavoilla toimiessaan samalla harjoittavat taitojaan ja rakentavat kuvaa ympäröivästä maailmasta. Toiminnan sisältöjen valinnalla varmistetaan, että lapsi saa valmiudet monipuolisen, ehyen ja kokonaisvaltaisen maailmankuvan muodostamiseen. Tämän orientaatioperustan muodostavat matemaattinen orientaatio vertaaminen, päätteleminen ja laskeminen leikinomaisesti arkielämän tilanteissa luonnontieteellinen orientaatio luonnon ilmiöihin perehtyminen havainnoimalla, tutkimalla ja kokeilemalla

Varhaiskasvatussuunnitelma Kasvattajan käsikirja 8(14) historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio tutustuminen lähiympäristön ja kotiseudun menneisyyteen ja nykyhetkeen esteettinen orientaatio katselemisen, kuulemisen, tuntemisen ja tekemisen kautta syntyvät kauneuden ja ilon aistimukset eettinen orientaatio oikean ja väärän, hyvän ja pahan, totuuden ja valheen pohtiminen jokapäiväisen elämän tilanteissa uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio. lapsen oman uskonnon tai katsomuksen perinteeseen ja tapoihin perehtyminen, erilaisten uskontojen ja katsomusten tapoihin tutustuminen vanhempien kanssa sovituin sisällöin Kaikissa varhaiskasvatuksen hoito-, kasvatus- ja opetustilanteissa on erityistä huomiota kiinnitettävä hyvän ja rikkaan kielen käyttöön, koska kielelliset valmiudet ovat muiden oppimisvalmiuksien perusta. toiminnan sisältöjen valinta perustuu lasten kiinnostuksen kohteisiin aiheet liitetään lasten arkeen, lähiympäristöön ja konkreettisiin kokemuksiin aiheita käsitellään monin tavoin eri näkökulmista lapsi voi käsitellä aihetta monin, hänelle ominaisin tavoin oppimistyylinsä mukaisesti aihetta lähestytään mahdollisimman monien sisällöllisten orientaatioiden kautta toimintaa mukautetaan pienryhmiä käyttäen niin, että kukin lapsi voi toimia oman lähikehityksensä vyöhykkeellä

Varhaiskasvatussuunnitelma Kasvattajan käsikirja 9(14) 3.3.1. Lapsi oppii leikkiessään leikki on pääasiallinen toimintamuoto oppimisympäristön suunnittelun lähtökohta on leikin keskeinen asema toimintamuotona ja pienryhmätoiminta lapsilla on päivittäin mahdollisuus omaehtoiseen leikkiin aikuinen vastaa lasten aloitteisiin aikuinen havainnoi leikkiä, ohjaa ja rikastuttaa sitä kasvattajat käyttävät leikkiä lasten tietojen ja taitojen kartuttamisen ja kokemusten syventämisen menetelmänä; leikin avulla kehitetään kielellisiä valmiuksia opitaan sosiaalisia taitoja opitaan toisen asemaan asettumista opitaan käsittelemään tunteita ja kertomaan niistä rikastetaan mielikuvitusta harjoitellaan liikunnallisia taitoja 3.3.2. Liikkuminen on lapsen hyvinvoinnin ja terveen kasvun perusta lapsen toimintaympäristöstä tehdään liikkumiseen innostava liikuntavälineitä on lasten saatavilla myös omaehtoisen toiminnan aikana lapsen motorista kehitystä havainnoidaan säännöllisesti ja havainnot otetaan huomioon toimintaa suunniteltaessa liikunnallisia tuokioita liitetään päivittäiseen toimintaan perushoitotilanteita, erityisesti ulkoilua, käytetään tietoisesti lapsen motorisen kehityksen edistämiseen ympäröivää luontoa ja läheisiä liikuntapaikkoja hyödynnetään säännöllisesti vähän liikkuville lapsille pyritään erityisesti järjestämään myönteisiä liikuntakokemuksia

Varhaiskasvatussuunnitelma Kasvattajan käsikirja 10(14) 3.3.3. Taiteellinen kokeminen ja ilmaisu kehittävät lasta lapsille tarjotaan monipuolisia taiteellisia kokemuksia ja ilmaisumahdollisuuksia ympäristön kulttuuritarjontaa hyödynnetään monipuolisesti toiminta sisältää musiikin kuuntelua ja musiikillista ilmaisua kuvataiteisiin tutustumista ja kuvallista ilmaisua lasten kirjallisuuteen tutustumista ja sanallista ilmaisua lastenteatteriin tutustumista ja draamallista toimintaa kädentaitojen monipuolista kokeilua liikunnallista ilmaisua lapsilla on omaehtoinen mahdollisuus taiteelliseen toimintaan ja kädentaitojen harjoitteluun varhaiskasvatusympäristön esteettisyyteen kiinnitetään huomiota kasvattajayhteisön jäsenten taiteellista erityisosaamista käytetään joustavasti koko toimintayksikössä 3.3.4. Tutkiminen ja ihmettely oppimisen ilon lähteinä aikuiset rohkaisevat lasta tutkimiseen ja ihmettelyyn aikuinen syventyy keskustelemaan lasta kiinnostavista asioista aikuiset suuntaavat lasten luontaista uteliaisuutta ympäristön ja luonnon ilmiöiden tutkimiseen aikuiset järjestävät lapsille mahdollisuuksia oivaltamisen tuottamiin oppimisen ilon kokemuksiin kaikissa päivittäisissä tilanteissa lapsia ohjataan etsimään selityksiä asioille aikuiset ohjaavat lapsia kaikkien aistien käyttöön ympäristöä tutkiessaan

Varhaiskasvatussuunnitelma Kasvattajan käsikirja 11(14) 4. LAPSEN JA PERHEEN TUKENA TOIMIVIEN PALVELUIDEN YHTEISTYÖ Monipuolisen kasvatustoiminnan toteuttamisessa päivähoidon työntekijöillä on yhteistyökumppaninaan laaja lasten ja perheiden kanssa työskentelevien tahojen verkosto. Yhteistyön kautta voidaan lasten arkeen tuoda mm. lasten kulttuuri- ja liikuntapalveluiden parissa työskentelevien monipuolinen ammattitaito. Keskeistä on lapsen eheän oppimispolun turvaaminen opetustoimen ja päivähoidon kiinteällä yhteistyöllä. Päivähoidon ja lastenneuvolatyön päämäärä on yhteinen: lapsen suotuisan kehityksen turvaaminen ja kotikasvatuksen tukeminen. Erityisen keskeiseksi verkostoyhteistyö nousee silloin, kun lapsen suotuisa kehitys vaarantuu (yhteistyötä käsitellään kohdassa 5, erityinen tuki varhaiskasvatuksessa). Hyvin toimiva yhteistyö merkitsee ensisijaisesti lapsen ja perheen joustavaa palvelua, mutta myös palvelujen suunnitelmallista kohdentamista ja päällekkäisyyksien karsimista. päivähoidon henkilöstö tuntee lapsille ja perheille suunnattujen palveluiden sisällön lastenneuvolatyö alkuopetus lastenkulttuuri liikuntatoimi terveyden edistäminen yhteistyötahot riskitilanteissa toimintaa suunniteltaessa yhteistyömahdollisuudet kartoitetaan päivähoidon henkilöstö toimii aloitteellisesti yhteistyön käynnistämiseksi muita toimijoita kutsutaan tutustumaan päivähoitoon ja pohtimaan yhteistyömahdollisuuksia esiopetuksesta vastaavat lastentarhanopettajat rakentavat aktiivisesti yhteistyötä lähikoulujen kanssa

Varhaiskasvatussuunnitelma Kasvattajan käsikirja 12(14) III VARHAINEN JA ERITYINEN TUKI VARHAISKASVATUKSESSA Lapsen kasvun, kehityksen, ja oppimisen tukeminen edellyttää aina lapsen yksilöllisten tarpeiden huomioonottamista toiminnan järjestämisessä; tuen ja erityisen tuen raja on veteen piirretty viiva. Normaalisti etenevän kehityksen vaihteluiden tunteminen ja salliminen varmistaa, ettei lasten erilaisuutta väärin perustein nähdä kielteisenä erityisyytenä. Samoin on varmistettava, että toiminta on niin monipuolista, että se sallii lasten temperamenttierot ja erilaiset oppimistyylit. 5. KASVATTAJATIIMIN TOIMINTA 5.1 Kun huoli herää Kasvattajatiimin tulee keskustella tiimin muiden jäsenten kesken ja oman esimiehensä kanssa huolta herättäneistä havainnoista yhdessä varmennetaan, ilmentävätkö havainnot normaalin kehityksen vaihtelua vai onko huoli aiheellinen sovitaan huolen puheeksiottamisesta vanhempien kanssa lastensuojelun työntekijälle ilmoitetaan havainnoista, jotka osoittavat kasvuympäristön vaarantavan lapsen terveen kasvun ja kehityksen tarkastella vanhempien kanssa havaintoja lapsen toiminnasta erilaisissa tilanteissa ja ympäristöissä tarkennetaan lapsen varhaiskasvatussuunnitelma muodostetaan yhteinen käsitys lapsen vahvuuksista ja tuen tarpeista ja tuen liittämisestä päivittäiseen toimintaan päivähoidossa ja kotona sovitaan tuen vaikutusten seurannasta 5.2. Toiminnan mukauttaminen Lapsen tukeminen arkipäivän toiminnassa edellyttää toiminnan rakenteen ja ympäristön joustamista ja mukautumista lapsen yksilöllisiin tarpeisiin. Ympäristöä ja toiminnan rakennetta on muokattava niin, että se tukee lapsen mahdollisuuksia kykyjensä mukaiseen kommunikointiin, liikkumiseen, sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja omatoimisuuteen. Kasvattajatiimin tulee mukauttaa arjen toimintaa ja ympäristöä heti, kun lapsen tuen tarve on havaittu toteuttaa suunniteltu toiminta pienryhmätoimintana tai kahden kesken lapsen tuen tarpeesta riippuen

Varhaiskasvatussuunnitelma Kasvattajan käsikirja 13(14) suunnitella pienryhmätoiminnan sisältö niin, että lapsi voi toimia yhdessä muiden kanssa, mutta omien taitojensa ja mielenkiinnon kohteidensa mukaisesti auttaa lasta hienotunteisesti harjaannuttamaan perustaitojaan niin, että hän selviytyy mahdollisimman itsenäisesti päivittäisistä toimista itsenäinen selviytyminen vahvistaa lapsen itsetuntoa harjoittamisen tulee tapahtua lapselle mieluisalla tavalla, se ei saa olla kielteisesti leimaavaa kannustaa ja huomata lapsen onnistumiset ohjata lasta tunnistamaan omat vahvuutensa 5.3. Kuntoutuksellisten elementtien aloittaminen ja toteuttaminen Jos vanhempien kanssa suunniteltu toiminnan mukauttaminen ei vähennä lapsen tuen tarvetta, sovitaan vanhempien kanssa yhteydenotosta kiertävään erityislastentarhanopettajaan (keltoon). Kasvattajatiimin tulee toimittaa ennen tapaamista keltolle vanhempien kanssa laadittu kuvaus lapsen tuen tarpeesta ja päivittäisen toiminnan mukauttamisesta laatia yhdessä vanhempien, kelton ja tarvittaessa päiväkodinjohtajan kanssa lapsen erityisen tuen suunnitelma sisällyttää suunnitelmaan kirjatut kuntoutukselliset elementit päivittäiseen toimintaan tarkistaa suunnitelmaa säännöllisesti vanhempien kanssa konsultoida tarvittaessa keltoa ja sopia yhdessä vanhempien kanssa yhteydenotosta muihin tukipalveluihin 5.4. Yhteistyön aloittaminen ja toteuttaminen päivähoidon ulkopuolisten tukipalvelujen / tahojen kanssa Mikäli vanhempien, kelton ja päivähoidon työntekijöiden yhdessä suunnittelemasta ja toteuttamasta tuesta huolimatta lapsen kehitys ei etene suotuisasti, vanhempia ohjataan hankkimaan erityisasiantuntijan arvio lapsen tarvitsemasta tuesta. Lastenneuvolan kanssa tehtävä yhteistyö on tällöin erityisen tärkeää, koska lastenneuvolan lääkäri arvio jatkotutkimusten tarpeellisuuden ja suunnan.

Varhaiskasvatussuunnitelma Kasvattajan käsikirja 14(14) Kun lapsen tarvitsemasta tuesta on saatu asiantuntija-arvio, erityisen tuen suunnitelma täsmennetään yhdessä vanhempien ja asiantuntijoiden kanssa ja sovitaan suunnitelman toteutumisen arvioinnista. Lapsesta ensisijaisesti vastaavan päivähoidon työntekijän tulee toimittaa neuvolaan sovitulla tavalla päivähoidossa laadittu kuvaus lapsesta ja toteutettu erityisen tuen suunnitelma kutsua koolle palaveri, jossa erityisen tuen suunnitelmaa tarkennetaan yhdessä vanhempien ja lapsen tuen tarvetta arvioineiden asiantuntijoiden kanssa huolehtia siitä, että kasvattajatiimi tietää, kuinka suunnitelmaan kirjatut kuntoutukselliset elementit sovitetaan päivittäiseen toimintaan hankkia mahdollisuuksien mukaan lapsen tukemisen edellyttämää lisäkoulutusta, ja kelton tai erityistyöntekijöiden konsultaatiota itselleen ja tiimille osallistua mahdollisuuksien mukaan erityistyöntekijöiden lapselle antamiin terapioihin ja siirtää terapioiden toimintoja soveltuvin osin päivittäiseen toimintaan huolehtia erityisen tuen suunnitelman säännöllisestä tarkistamisesta huolehtia vanhempien luvalla tiedonsiirrosta uuteen hoitopaikkaan tai alkuopetukseen