Kasvattajan käsikirja

Transkriptio

1 Kasvattajan käsikirja

2

3 Sisällysluettelo 1 YHDESSÄ PERHEEN KANSSA Lapsilähtöisyys Yhteisvastuullisuus Välittäminen Muuntautumiskykyisyys TURVALLINEN, KEHITYKSELLE JA OPPIMISELLE SUOTUISA KASVUYMPÄRISTÖ Kasvatuskumppanuus Turvallinen, myönteinen ja hyväksyvä ilmapiiri Hyvin suunniteltu, oppimiseen innostava toiminnan rakenne ja ympäristö LAPSEN KASVUN, KEHITYKSEN JA OPPIMISEN TUKEMINEN Hyvä perushoito kasvun tukemisen edellytyksenä ja välineenä MONIPUOLINEN TOIMINTA KASVUN, KEHITYKSEN JA OPPIMISEN MAHDOLLISTAJANA Leikki Liikkuminen on lapsen hyvinvoinnin ja terveen kasvun perusta Luova toiminta ja ilmaisu Varhaiskasvatuksen sisältöalueet ERI KIELI- JA KULTTUURITAUSTAISET LAPSET VARHAISKASVATUKSESSA VERKOSTOYHTEISTYÖ VARHAINEN JA ERITYINEN TUKI VARHAISKASVATUKSESSA Kun huoli herää Toiminnan mukauttaminen Kuntoutukselliset elementit varhaiskasvatuksessa Yhteistyö päivähoidon ulkopuolisten tukipalvelujen kanssa... 15

4 1(17) JOHDANTO Siilinjärven uuden kuntastrategian yhtenä päämääränä ovat laadukkaat peruspalvelut. Laadukkuuden kriteereinä ovat palvelujen saatavuus, asiakaslähtöisyys sekä tarpeeseen nähden riittävät palvelut. Varhaiskasvatuspalvelut ovat peruspalvelu, jonka laatu vaikuttaa päivittäin yli tuhannen perheen elämään. Yhteiskunnan järjestämien varhaiskasvatuspalvelujen yhdenvertaisuuden varmistamiseksi on laadittu valtakunnalliset varhaiskasvatuksen perusteet, joille kuntien oma varhaiskasvatuksen ohjaus rakentuu. Siilinjärven kunnan varhaiskasvatuksen tavoitteita ilmentää varhaiskasvatuksen toimintaajatus, jonka mukaan varhaiskasvatuspalvelujen tehtävä on tarjota perheille laadukkaat, lapsen tarpeista lähtevät riittävät palvelut, joissa kasvuja oppimisympäristö tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia perheiden kanssa työskennellään kasvatuskumppaneina säilyttämällä ensisijainen kasvatusvastuu vanhemmilla lapsilähtöisyys, yhteisvastuullisuus, välittäminen ja muuntautumiskykyisyys ovat jokapäiväisen toiminnan tärkeimpiä arvoja Varhaiskasvatuspalveluissa työskentelee n. 330 työntekijää, joiden kaikkien arkiset toimet ja asenne omaan työhön ratkaisevat sen, kuinka hyvin toiminta-ajatus toteutuu. Esimiesten on johdettava kasvatustyötä ja jokaisen työntekijän on arvioitava ja kehitettävä omaa työtään. Tähän Siilinjärven varhaiskasvatussuunnitelma ja Kasvattajan käsikirja sen osana tarjoavat työn kehittämisen ja arvioinnin apuvälineen. Lapsen terveen ja tasapainoisen kasvun ja kehityksen tukeminen edellyttää henkilöstön ja vanhempien yhteistä toimintaa, kasvatuskumppanuutta. Vanhempien tulisi myös tuntea varhaiskasvatuspalvelujen toimintaa ohjaavat periaatteet ja rakenteet. Kasvattajan käsikirja kertoo vanhemmille sen perustuksen, jolle heidän lapsensa tarpeita vastaava hoito- ja kasvatus yhdessä rakennetaan.

5 2(17) Kasvattajan Käsikirja -työryhmä Hartikainen Aulikki, työryhmän pj. päiväkodin johtaja Siilinjärvi Edasi Eila, lastentarhanopettaja, Nilsiä Inkiläinen Arja, perhepäivähoidonohjaaja, Siilinjärvi Järveläinen Eeva-Liisa, kiertävä erityislastentarhanopettaja, Siilinjärvi Loponen Eliisa, lastenhoitaja, Maaninka Luomanperä Minna, lastentarhanopettaja, Siilinjärvi Lyytinen Eeva-Liisa, varhaiskasvatuksen tulosaluejohtaja Ollikainen Katja, lastentarhanopettaja, Siilinjärvi Parviainen Hannele, päiväkodin johtaja, Siilinjärvi Tuovinen Johanna, lastentarhanopettaja, Siilinjärvi Kuvat ja runot Laura Latvala 1947: Pikku Marjan eläinkirja, painettu EU:ssa Kuvittanut: Helga Sjöstedt 1947 Anna-Maria Sjöstedtin ja Otto Siippaisen luvalla Emokissa pentujansa hellästi vaalii, ahkerasti kaikenlaista ruokaa niille haalii. Jos sä katsot kiltisti, ei emo siitä suutu, mutta älä sormellasi kissanpoikiin puutu. Vähän jos vain leikitellen edes niitä kosket, kissan selkä köyristyy ja pullistuvat posket. Ole siksi varovainen kissanpoikiin nähden, ettei kissa raapisi sua poikastensa tähden.

6 3(17) 1 YHDESSÄ PERHEEN KANSSA Vanhemmilla on lapsensa ensisijainen kasvatusoikeus ja -vastuu sekä lapsen tuntemus. Varhaiskasvatuksen tehtäväksi on lailla määritelty kotien tukeminen kasvatustehtävässä ja lapsen persoonallisuuden tasapainoisen kehittymisen edistäminen yhdessä kotien kanssa. 1.1 Lapsilähtöisyys Varhaiskasvatuspalveluissa lapsen tarpeet ja hänen kokonaisvaltainen hyvinvointinsa ovat toiminnan lähtökohtana. Kokemus nähdyksi, kuulluksi ja hyväksytyksi tulemisesta vahvistavat lapsen myönteistä minäkuvaa, johon sisältyy myös vastuu itsestä ja kanssaihmisistä Varhaiskasvatussuunnitelman (VASU) laatimista jokaiselle lapselle hoitosuhteen alkaessa yhdessä vanhempien kanssa. Varhaiskasvatussuunnitelma (esikoulussa lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma) ohjaa toiminnan suunnittelua. lapsesta ensisijaisesti vastuussa oleva kasvattaja (vastuuhoitaja) vastaa suunnitelman laatimisesta ja säännöllisestä arvioinnista hoitosuhteen alkaessa. Suunnitelmaan kirjataan mitä lapsi jo osaa itsenäisesti ja mihin tarvitsee aikuisen tai vertaisryhmän tukea lapsen vahvuudet ja mielenkiinnon kohteet lapsen tapa toimia ryhmässä, sosiaaliset taidot lapsen omia ajatuksia, tekemisiä yms. Keskusteluja lapsen kanssa, joissa syvennetään lapsen tuntemusta. Lapsen kuuntelemista, havainnoimista ja havaintojen kirjaamista luonnollisena osana arkipäivän toimintaa. Siitä huolehtimista, että kullekin toimintakaudelle suunniteltu toiminta vastaa ko. lapsiryhmän tarpeita.

7 4(17) Tietoa lapsen herkkyyskausista, kiinnostuksen kohteista ja lapsen kehityksestä. Nämä ohjaavat toiminnan suunnittelua: Lapsen yksilölliset tarpeet ovat toiminnan suunnittelun pohjana. Se näkyy: päivän rytmityksessä mahdollisuuksien mukaan toiminnan sisällössä kasvattajan antamana tukena ja yksilö- ja pienryhmätoimintana Moniaistillista kasvatusta ja opetusta. Lapsilta tulleiden ideoiden huomioimista suunnittelussa ja erilaisten vaihtoehtojen antamista. 1.2 Yhteisvastuullisuus Kasvattajien toimiessa yhteistyössä keskenään, vanhempien sekä eri yhteistyötahojen kanssa, varmistetaan lapsen kokonaisvaltainen hyvinvointi. Yhteistyötä tehdään avoimesti ja toista kunnioittaen kasvatuskumppanuuden hengessä. Yhteisvastuullisuus lasten kesken tarkoittaa lapsen kasvua itsensä, toisten ja ympäristön kunnioittamiseen. kasvattajien yhteistä vastuunkantoa koko toimintayksikön arjen sujumisesta luottamuksellista ilmapiiriä vanhempien kanssa tiimipalavereiden pitämistä kerran viikossa, vaikka kaikki tiimin jäsenet eivät olisikaan paikalla lapsien opettamista ottamaan vastuuta omista teoista ja huolehtimaan sekä omista että yhteisistä tavaroista kasvattajien yhteistä kasvatusnäkemystä, joka ohjaa arjen toimintaa ja siihen sitoutumista omien välttämättömien asioitten hoitamista vain silloin, kun siihen on sopiva hetki eikä se häiritse muuta työtä 1.3 Välittäminen Lähtökohtana on lapsen hyvä perushoito, selkeät rajat ja yksilöllinen huolenpito. Kunnioitamme perheiden erilaisuutta ja hyväksymme lapsen omana itsenään. Keskustelemme avoimesti lasta koskevista asioista vanhempien kanssa. Jokainen kasvattaja välittää omasta ja työtovereiden hyvinvoinnista hyvää perushoitoa, joka muodostuu fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista lapsen hyvää ja turvallista oloa ryhmässä

8 5(17) lapsen ja perheen huomioon ottamista ja kuuntelemista päivittäisissä tilanteissa perheen erilaisten arvojen kunnioittamista työtiimissä palautteen antamista, yhteisistä sopimuksista kiinni pitämistä, vastuualueista huolehtimista, kunnioittamista, kuuntelemista ja hyvien tapojen noudattamista 1.4 Muuntautumiskykyisyys Varhaiskasvatuspalvelut muuntautuvat perheiden tarpeisiin mahdollisuuksien mukaan. Tämä edellyttää jokaisen kasvattajan taitoa ja tahtoa mukautua vaihtuviin tilanteisiin. perheiden toiveiden ja tarpeiden kuuntelemista kunnioittaen asian perustelemista vanhemmille, jos toivetta ei voida toteuttaa työvuorojen / -aikojen joustamista ryhmän toiminnan vaatimalla tavalla avointa mieltä ja asennetta, muutosvalmiutta (siirtyminen / avun antaminen toisille ryhmille, loma-aikojen päivystyshoito, siirtyminen tarvittaessa toiseen yksikköön jopa saman päivän aikana) 2 TURVALLINEN, KEHITYKSELLE JA OPPIMISELLE SUOTUISA KASVUYMPÄRISTÖ Turvallinen kasvuympäristö rakentuu monien tekijöiden kokonaisuudesta. Keskeisin edellytys on turvallinen, myönteinen ja hyväksyvä ilmapiiri sen jälkeen tulevat toiminnan rakenne ja fyysiset puitteet, monipuolisen toiminnan ja leikin mahdollistavat sisäja ulkotilat. Kasvattajat luovat kasvuympäristön ensisijaisesti asenteillaan, toissijaisesti suunnittelemalla toiminnan rakenteen, muokkaamalla tiloja ja valitsemalla välineitä ja materiaaleja lapsen iän mukaan.

9 6(17) 2.1 Kasvatuskumppanuus Kasvatuskumppanuudella varhaiskasvatuksessa tarkoitetaan vanhempien ja kasvattajien tietoista sitoutumista toimimaan yhdessä lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseksi. Kasvatuskumppanuuden keskeisiä periaatteita ovat kuunteleminen, kunnioitus, luottamus ja vuoropuhelu (dialogi). hoidon aloitusta kasvatuskumppanuuden aloitusportaiden mukaisesti, mikäli aloitusaikataulu sen vaan sallii vanhempien kanssa käydään ensin aloituskeskustelu, jossa lapsi ei vielä ole mukana, lapseen käydään tutustumassa lapsen kotona ja perheen kanssa sovitaan hoidon pehmeästä aloituksesta vastuuhoitajan tukea lapselle hoidon aloituksessa ja myös sen jälkeen. Lapselle annetaan mahdollisuus kiintyä vastuuhoitajaansa suhteen rakentamista vanhempiin jatkuvan vuoropuhelun kautta lapsen vanhemmasta puhutaan aina kunnioittavasti 2.2 Turvallinen, myönteinen ja hyväksyvä ilmapiiri kasvattajien huolenpitoa siitä, että tiimin keskinäinen vuorovaikutus toimii eikä lapsen tarvitse päivähoidossa kärsiä kireästä ilmapiiristä kasvattajilta osoitusta siitä, että he ovat paikalla lasta varten. Lapsen etu on toiminnan lähtökohtana kasvattaja osoittaa ilahtuvansa lapsen tapaamisesta lapsen tullessa päivähoitoon kasvattaja kuuntelee lasta keskittyen ja vastaa lapsen kysymyksiin ja pyyntöihin kasvattaja on läsnä oleva ja sitoutunut kulloisessakin hetkessä kasvattaja vastaa lapsen tunnetiloihin kasvattaja antaa päivittäin jokaiselle lapselle myönteistä palautetta, huomio kiinnitetään ensisijaisesti lapsen onnistumisiin kasvattajilta taitoa ohjata lapsia keskinäiseen hyväksyntään ja toistensa kunnioittamiseen, kasvattaja ei arvostele lasta tai hänen vanhempiaan lapsen kuullen järjestetään toimintoja, joissa erilaiset lapset voivat toimia yhdessä kiusaamistilanteisiin puuttumista välittömästi kasvattaja käy tilanteen läpi lasten kanssa ja selvittää asiaa ketään syyllistämättä

10 7(17) vakavat tai toistuvat kiusaamiset otetaan aina puheeksi myös vanhempien kanssa lasten kanssa tehdään toimintakauden alussa sopimuksia yhteisistä asioista lasten toiminnan havainnoiminen auttaa huomaamaan kiusaamisen lasten kanssa harjoitellaan vuorovaikutustaitoja, tunnetaitoja ja sosiaalisia taitoja 2.3 Hyvin suunniteltu, oppimiseen innostava toiminnan rakenne ja ympäristö Suunnitelma laaditaan joka vuosi erikseen tarkastellen lapsiryhmää ja sen tarpeita. Toteuttaminen edellyttää pienryhmissä toimimista toimintaa porrastamalla lapsille voidaan tarjota mahdollisuus rauhalliseen yhdessäoloon, leikkiin ja keskittymiseen selkeyttä päivittäin toistuvien tilanteiden järjestykseen, mutta tarvittaessa myös joustavuutta lapselle annetaan mahdollisuus pitkäkestoiseen leikkiin kuvaohjauksella autetaan lasta ennakoimaan mitä seuraavaksi tapahtuu, mikä lisää turvallisuuden tunnetta aterioiden, ulkoilun, liikunnan, levon ja leikin päivittäisen vuorottelun suunnittelua lasten tarpeita vastaavaksi myös ns. siirtymätilanteiden huolellista suunnittelua oman alueen varaamista erilaisille toiminnoille (roolileikit, kuvataiteet, lukeminen jne.) alueet rajataan lasten kuvin tai symbolein toimintaan tarvittava materiaali on lasten ulottuvilla alueella olevat materiaalit muuntuvat lapsen iän ja tarpeiden mukaan tilojen ja kasvattajien erityistaitojen käyttämistä toimintayksikön sisällä joustavasti, ryhmärajat ylittäen hoito- ja kasvatusympäristön turvallisuudesta huolehtimista lähiympäristön toimintamahdollisuuksien monipuolista hyväksikäyttämistä

11 8(17) 3 LAPSEN KASVUN, KEHITYKSEN JA OPPIMISEN TUKEMINEN 3.1 Hyvä perushoito kasvun tukemisen edellytyksenä ja välineenä lapsen päivän rytmittämistä ruokailuilla, ulkoilulla, liikunnalla ja levolla lapsen yksilöllisten tarpeiden mukaisesti toimintaedellytysten sallimissa rajoissa. päivärytmin selkeyttä, mutta tarvittaessa mahdollisuutta joustoon mahdollisuutta lapsen toimia perushoitotilanteissa mahdollisimman itsenäisesti oman rytminsä ja valmiuksiensa mukaan (esim. kuivaksi tukeminen) perushoitotilanteiden rauhallista ja kiireetöntä tunnelmaa tilanteesta toiseen siirrytään joustavasti pienryhmiä käyttäen ja porrastaen perushoitotilanteille laadittuja hoidollisia, kasvatuksellisia ja opetuksellisia tavoitteita ja niiden näkymistä toiminnassa kuvaohjaus auttaa lasta perushoitotilanteissa Ruokailu lapsen hoitopäivän aikana tarjotaan ravintosuositusten mukaiset ateriat lasta ohjataan ruuan kunnioittamiseen ja terveellisiin, monipuolisiin ravintotottumuksiin ja rohkaistaan ja kannustetaan maistelemaan uusia makuja ilman rangaistuksen uhkaa ruokailusta luodaan myönteinen yhdessäolon tilanne, jossa lapset ja aikuiset keskustelevat keskenään ja tekevät ruokailusta miellyttävän hetken lapsi saa syödä tarjolla olevat ruokalajit haluamassaan järjestyksessä ruoka ei ole kiristämisen ja palkitsemisen väline lasta ohjataan hyviin tapoihin ja toisten huomioimiseen rauhallisuutta ruokailuun saadaan porrastamalla ruokailun aloitusta tai ruokailemalla pienryhmissä aikuinen ruokailee yhdessä lasten kanssa antaen esimerkkiä ruokailuun lapsella tulee olla mahdollisuus vaikuttaa annoskokoon

12 9(17) Ulkoilu päivittäinen ulkoilu on osa lapsen varhaiskasvatusta lapsia ohjataan nauttimaan ulkoilusta ja ulkona liikkumisesta (positiivinen mielikuva) lasta opastetaan luonnon ja elinympäristön vaalimiseen ulkoilutilanteita käytetään monipuolisesti lapsen motoristen taitojen harjoittamiseen ja luonnonilmiöitä ja ympäristöä koskevan tiedon lisäämiseen kasvattaja valvoo ulkoilua, mutta on myös aktiivinen toimija lasten kanssa kasvattajat jakavat pihan valvonta-alueisiin ja huolehtivat, että jokaisella alueella on riittävästi henkilöstöä pihasäännöt laaditaan tarpeeseen ei liikunnan rajoittamiseen Lepo kasvattajat huolehtivat riittävästä levosta / rauhoittumisesta lapsen unentarve on yksilöllinen, mutta suuressa ryhmässä lapsi tarvitsee mahdollisuuden lepoon ja rentoutumiseen lepohetkellä lasta autetaan rentoutumaan, nukkuminen ei ole välttämätöntä lepohetken turvallista tunnelmaa luodaan lapsen omalla unilelulla ja antamalla jokaiselle lapselle aikuisen läheisyyttä ja hellyyttä lapsen tarpeiden mukaan lepohetkeen liitetään lapsen tunne-elämää rikastuttavaa kirjallisuutta ja musiikkia valvovan lapsen lepohetkeä ei pitkitetä turhaan sadun ja musiikin jälkeen nukkuvaa lasta ei pääsääntöisesti herätetä kesken unien vanhempien kanssa keskustellaan unen merkityksestä lapsen kehitykselle ja tavoitteena on yhteisymmärrys asiassa Pukeutumistilanteet pukemistilanne on pienryhmätilanne pukemistilanne on kasvatustilanne kasvattaja antaa lapselle jakamatonta huomiota, syliä ja hellyyttä lapsen itsenäistä yrittämistä ja selviytymistä tuetaan antamalla aikaa, kannustusta ja sopivasti apua (kehitystason mukaisesti ei iän) kasvattaja ohjaa lasta sään ja tilanteen mukaiseen pukeutumiseen, mutta vastuu oikeasta pukeutumisesta on aina kasvattajalla kasvattaja opettaa lasta huolehtimaan vaatteistaan ja ympäristön siisteydestä pukemistilannetta käytetään lapsen motoristen taitojen ja oman toiminnan ohjauksen harjoittamiseen sekä sana- ja käsitevaraston kartuttamiseen

13 10(17) lapsen vaatetuksesta keskustellaan aina lapsen vanhemman kanssa suoraan, ei lapsen välityksellä Henkilökohtainen hygienia kasvattaja tukee lapsen iän ja taitojen mukaista itsenäistä selviytymistä lapselle kerrotaan käsienpesun merkityksestä ja käsienpesua opastetaan ja valvotaan lapsen yksityisyyttä wc-tilanteissa kunnioitetaan kasvattaja huolehtii lapsen ulkoisesta siisteydestä päivän aikana 4 MONIPUOLINEN TOIMINTA KASVUN, KEHITYKSEN JA OPPIMISEN MAHDOLLISTAJANA Lapsen tapa toimia 4.1 Leikki leikki on pääasiallinen toimintamuoto oppimisympäristön suunnittelun lähtökohtana on pienryhmätoiminta ja leikin keskeinen asema vapaa / ohjattu leikki on mahdollista sekä sisällä että ulkona aikuinen vastaa leikin aloitteisiin aikuinen havainnoi leikkiä, ohjaa ja rikastuttaa sitä lasten yksin tai kaksin olo on otettu huomioon tiloissa ja toiminnan suunnittelussa kasvattajat käyttävät leikkiä lasten tietojen ja taitojen kartuttamiseen ja kokemusten syventämiseen leikki kehittää kielellisiä valmiuksia opettaa sosiaalisia taitoja opettaa toisen asemaan asettumista opettaa käsittelemään tunteita ja kertomaan niistä rikastaa mielikuvitusta harjoittaa liikunnallisia taitoja

14 11(17) 4.2 Liikkuminen on lapsen hyvinvoinnin ja terveen kasvun perusta lapsen toimintaympäristön tekemistä liikkumiseen innostavaksi liikuntavälineitä on lasten saatavilla myös omaehtoisen toiminnan aikana lapsen motorisen kehityksen säännöllistä havainnoimista ja havaintojen huomioon ottamista toimintaa suunniteltaessa liikunnallisten tuokioiden liittämistä päivittäiseen toimintaan perushoitotilanteita, erityisesti ulkoilua, käytetään tietoisesti lapsen motorisen kehityksen edistämiseen ympäröivän luonnon ja läheisten liikuntapaikkojen säännöllistä hyödyntämistä mieluisan liikuntatavan löytämistä jokaiselle lapselle vuodenaikojen ja niihin kuuluvien liikuntalajien huomioimista toiminnan suunnittelussa 4.3 Luova toiminta ja ilmaisu monipuolisten taiteellisten kokemusten ja ilmaisumahdollisuuksien tarjoamista lapsille ympäristön kulttuuritarjontaa hyödynnetään monipuolisesti toiminta sisältää musiikin kuuntelua ja musiikillista ilmaisua kuvataiteisiin tutustumista ja kuvallista ilmaisua lasten kirjallisuuteen tutustumista ja sanallista ilmaisua lastenteatteriin tutustumista ja draamallista toimintaa kädentaitojen monipuolista kokeilua liikunnallista ilmaisua omaehtoista mahdollisuutta taiteelliseen toimintaan ja kädentaitojen harjoitteluun toimintaympäristön esteettisyyden huomioimista, esim. lasten töitä on esillä lasten korkeudella kasvattajayhteisön jäsenten taiteellisen erityisosaamisen käyttämistä joustavasti koko työyhteisön hyödyksi

15 12(17) 4.4 Varhaiskasvatuksen sisältöalueet Uusien taitojen oppiminen on kokonaisvaltainen tapahtuma, jossa lapsi käyttää kaikkia aistejaan. Kasvattajien on suunniteltava toiminta niin, että lapset heille ominaisilla tavoilla toimiessaan samalla harjoittavat taitojaan ja rakentavat kuvaa ympäröivästä maailmasta. Toiminnan sisältöjen valinnalla varmistetaan, että lapsi saa valmiudet monipuolisen, kokonaisvaltaisen maailmankuvan muodostamiseen. Uuden oppiminen tapahtuu tutkimisen ja ihmettelyn avulla. Varhaiskasvatuksen sisältöalueita ovat: äidinkieli matematiikka luonto ja kestävä kehitys kulttuuri ja kansainvälisyykasvatus esteettinen kasvatus uskonto ja eettinen kasvatus 5 ERI KIELI- JA KULTTUURITAUSTAISET LAPSET VARHAISKASVATUKSESSA Lapsen vanhemmat ovat pääasiassa vastuussa oman kulttuuriperinnön siirtämisestä lapselle. Päivähoidossa tutustutaan suomalaiseen kulttuuriin, mutta annetaan lapselle mahdollisuus tuoda esille omaa kulttuuriaan (satuja, musiikkia, vaatteita). Lapsiryhmän eri kulttuuritaustat näkyvät oppimisympäristössä. Tämä edellyttää henkilökunnalta tiedon hankkimista lapsen kulttuurista ja kulttuuriin tutustumista lapsen vanhempien kunnioittamista vaikka heillä on erilaisia näkemyksiä asioista ja heidän toiveidensa huomioonottamista mahdollisuuksien mukaan vanhempien perehdyttämistä päivähoidon käytäntöihin tulkkien käyttämistä tarvittaessa perehdytyksessä

16 13(17) 6 VERKOSTOYHTEISTYÖ Monipuolisen kasvatustoiminnan toteuttamisessa päivähoidon työntekijöillä on yhteistyökumppaninaan laaja lasten ja perheiden kanssa työskentelevien tahojen verkosto. Keskeistä on lapsen eheän oppimispolun turvaaminen. Hyvin toimiva yhteistyö merkitsee ensisijaisesti lapsen ja perheen joustavaa palvelua, mutta myös palvelujen suunnitelmallista kohdentamista ja päällekkäisyyksien karsimista. Yhteistyötahoja ovat mm. perusopetus lastensuojelu hyvinvointipalvelut: neuvola, kotipalvelu, perheneuvonta, sosiaalityöntekijä, puheterapeutti, psykologi seurakunta kulttuuri- ja liikuntatoimi KYS hoitopalvelut: toimintaterapia, fysioterapia, lääkäri vammaispalvelut kasvattajien tietämystä lapsille ja perheille suunnattujen palveluiden sisällöstä huoltajien suostumusta yhteistyöhön eri tahojen kanssa: yhteistyön ensisijaiset toteuttajat ovat varhaiskasvatuksen henkilöstö ja lapsen perhe yhteistyön säännöllisyyttä eri tahojen kanssa kasvattajan toimimista aloitteellisesti yhteistyön käynnistämiseksi yhteistyömahdollisuuksien kartoittamista toimintaa suunniteltaessa Lastensuojeluasioissa voidaan tarvittaessa konsultoida lastensuojelun sosiaalityöntekijää. Mikäli lapsen terveys ja turvallisuus vaarantuu niin, että katsotaan tarpeelliseksi tehdä lastensuojeluilmoitus, ilmoitetaan asiasta aina ensin lapsen vanhemmalle, mutta vanhemman suostumusta asiaan ei tarvita. Ilmoituksen tekee päiväkodin johtaja.

17 14(17) 7 VARHAINEN JA ERITYINEN TUKI VARHAISKASVATUKSESSA Lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukeminen edellyttää aina lapsen yksilöllisten tarpeiden huomioonottamista toiminnan järjestämisessä; tuen ja erityisen tuen raja on veteen piirretty viiva. Normaalisti etenevän kehityksen vaihteluiden tunteminen ja salliminen varmistaa, ettei lasten erilaisuutta väärin perustein nähdä kielteisenä erityisyytenä. Samoin on varmistettava, että toiminta ja toimintatavat ovat moniaistillisia ja huomioivat lasten temperamenttierot ja erilaiset oppimistyylit. Huomiota kiinnitetään myös pienryhmätoiminnan järjestämiseen ja oppimisympäristöön. 7.1 Kun huoli herää Kasvattaja keskustelee tiimin muiden jäsenten ja oman esimiehensä kanssa huolta herättäneistä havainnoista ja mukauttaa toimintaa lapsen tarpeen mukaiseksi sovitaan, kuka ottaa huolen puheeksi vanhempien kanssa keskustelee vanhempien kanssa havainnoistaan lapsen toiminnasta erilaisissa tilanteissa ja ympäristöissä muodostetaan yhteinen käsitys lapsen vahvuuksista ja tuen tarpeista ja tuen liittämisestä päivittäiseen toimintaan päivähoidossa ja kotona tarkennetaan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa sovitaan ajankohta uudelle keskustelulle 7.2 Toiminnan mukauttaminen Lapsen tukeminen arkipäivän toiminnassa edellyttää toiminnan rakenteen ja ympäristön joustamista ja mukautumista lapsen yksilöllisiin tarpeisiin. Ympäristöä ja toiminnan rakennetta on muokattava niin, että se tukee lapsen mahdollisuuksia kykyjensä mukaiseen kommunikointiin, liikkumiseen, sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja omatoimisuuteen.

18 15(17) Kasvattajatiimin tulee mukauttaa arjen toimintaa ja ympäristöä heti, kun lapsen tuen tarve on havaittu suunnitella pienryhmätoiminta niin, että lapsi voi toimia yhdessä muiden kanssa, mutta omien taitojensa ja mielenkiinnon kohteidensa mukaisesti auttaa lasta harjaannuttamaan perustaitojaan niin, että hän selviytyy mahdollisimman itsenäisesti päivittäisistä toimista itsenäinen selviytyminen vahvistaa lapsen itsetuntoa harjoitettava toiminta sisällytetään pienryhmätoimintaan kannustaa ja huomata lapsen kykyjä vastaavat onnistumiset ohjata lasta tunnistamaan omat vahvuutensa 7.3 Kuntoutukselliset elementit varhaiskasvatuksessa Jos vanhempien kanssa suunniteltu toiminnan muuttaminen ei vähennä lapsen tuen tarvetta, sovitaan vanhempien kanssa yhteydenotosta kiertävään erityislastentarhanopettajaan (keltoon), mikäli kelton palvelut ovat käytettävissä. Kasvattajatiimin tulee toimittaa ennen tapaamista keltolle havainnot huolen aiheista ja kuvaus ryhmässä jo toteutetuista muutoksista (kuinka toimintaa on mukautettu) laatia yhdessä vanhempien, kelton ja tarvittaessa päiväkodin johtajan kanssa lapsen kuntoutussuunnitelma tai asia voidaan myös kirjata vaihtoehtoisesti lapsen Vasuun sisällyttää suunnitelmaan kirjatut kuntoutukselliset elementit päivittäiseen toimintaan tarkistaa suunnitelmaa säännöllisesti vanhempien kanssa 7.4 Yhteistyö päivähoidon ulkopuolisten tukipalvelujen kanssa Mikäli vanhempien, kelton ja päivähoidon työntekijöiden yhdessä suunnittelemasta ja toteuttamasta tuesta huolimatta lapsen kehitys ei etene suotuisasti, vanhempia ohjataan hankkimaan erityisasiantuntijan arvio lapsen tarvitsemasta tuesta. Lapsen tuen tarpeesta riippuen vanhempia ohjataan ottamaan yhteyttä joko lasten neuvolaan (toimintaterapia, fysioterapia) tai hyvinvointineuvolan palveluohjaukseen. Vanhempien luvalla yhteyden em. tahoihin voi ottaa myös päivähoidon työntekijä. Kun lapsen tarvitsemasta tuesta on saatu asiantuntija-arvio, kuntoutussuunnitelma täsmennetään yhdessä vanhempien ja asiantuntijoiden kanssa ja sovitaan suunnitelman päivittämisestä.

19 16(17) Lapsesta ensisijaisesti vastaavan kasvattajan tulee toimittaa neuvolaan sovitulla tavalla päivähoidossa laadittu kuvaus lapsesta ja toteutettu varhaiskasvatussuunnitelma / kuntoutussuunnitelma, jos sellainen on tehty kutsua koolle palaveri, jossa varhaiskasvatussuunnitelma / kuntoutussuunnitelma tarkennetaan yhdessä vanhempien ja lapsen tuen tarvetta arvioineiden asiantuntijoiden kanssa huolehtia siitä, että kasvattajatiimi tietää, kuinka suunnitelmaan kirjatut kuntoutukselliset elementit sovitetaan päivittäiseen toimintaan hankkia mahdollisuuksien mukaan lapsen tukemisen edellyttämää lisäkoulutusta ja kelton tai erityistyöntekijöiden konsultaatiota itselleen ja tiimille osallistua mahdollisuuksien mukaan erityistyöntekijöiden lapselle antamiin terapioihin ja siirtää terapioiden toimintoja soveltuvin osin päivittäiseen toimintaan huolehtia kuntoutussuunnitelman säännöllisestä tarkistamisesta huolehtia vanhempien luvalla tiedonsiirrosta uuteen hoitopaikkaan, esiopetukseen tai alkuopetukseen