ITÄSUOMALAISET LIHAVAT LAPSET JA NUORET MIKKELI 8.12.2015 Marketta Dalla Valle Taakankantajat Dalla Valle M, Laatikainen T, Kalliokoski T, Nykänen P, Jääskeläinen J. Childhood obesity in specialist care searching for a healthy obese child. Ann Med 2015;47(8):639 54. DOI: 10.3109/ 07853890.2015.1083118.
Aineisto: Vuosina 2005-2012 erikoissairaanhoidossa lihavuuden vuoksi tutkitut ja hoidetut itäsuomalaiset 2-18-vuotiaat lapset ja nuoret. Puhdas rekisteritutkimus. KYS - MKS PKKS lasten- ja nuortentautien yksiköt. TVH: Ohjaajat: prof. Jarmo Jääskeläinen, prof. Tiina Laatikainen Aineistovastaavat: Erl Päivi Nykänen,, JJ Aineiston kerääjät: Opisk. Tomi Kalliokoski, opisk. Miika Lehikoinen, JJ (KYS); opisk. Hanna Juvela, (MKS), (PKKS) Ensimmäinen työ: hoidon ensikäynti ja siihen liittyvät mittaukset sekä laboratorio kokeet (+- 6 kk). Tutkitut muuttujat: Tulosyy, lähettäjä, muut sairaudet ja lääkitykset, oireet, muita esitietoja, ikä, puberteetti, pituus, lihavuusaste, sokeri- ja rasva-aineenvaihdunta, rasvamaksa, kilpirauhanen, verenpaineet (fp-gluc, OGTT, fp-insuliini, HbA1c%, lipidit, ALAT, TSH, T4v, RR). Mukana: 1. arvot (jatkuvat muuttujat) ja 2. luokitettuina lapsille määritetyin rajoin: normaali/raja-arvoinen/poikkeava (luokitellut muuttujat). Aineenvaihduntaa ja verenpaineita tarkasteltu: Tytöillä ja Pojilla, Ikä-ryhmissä 2-6.9 v; 7-9.9 v; 10-14.9 v; 15-18 v ja puberteettiasteissa prepuberteetti; alku- ja keskipuberteetti; myöhäispuberteetti; puberteetti täysi (aikuispituus saavutettu). Tutkittu myös lihavuuden asteen vaikutusta luokiteltuihin muuttujiin prepuberteetissa ja puberteetissa tytöillä ja pojilla.
Aineisto: 900 vuosina 2005-2012 lihavuuden vuoksi tutkittua ja hoidettua 2-18-vuotiasta lasta ja nuorta 40% 27% 33%
Mistä tulivat? Terveyskeskuksesta reilu puolet (55%) Omat muut pkl:t 35% Privaatti 2% Kons. 6%:Psykiatria
Miksi tulivat? Ylipaino ja lihavuus tulosyynä 71%:ssa ja näistä 25%:lla lihavuus oli hoitoon tulessa komplisoitunutta 29%:ssa täysin muu tulosyy lihavuus olennainen syy/myötävaikuttava tekijä.
Oireet ja muut kuin lihavuus diagnoosit hoitoon tullessa Tuki- ja liikuntaelin vaivoja 32% Vatsavaivoja 30% Päänsärkyä 26% Kiusaamista 9% Kuukautiset: epäsäännölliset 31%, jääneet pois 7% (n=130) Dg:t TYTÖT POJAT Asthma bronchiale 75 (17.9) 120 (25.0) Hypothyroidism 20 (4.5) 10 (2.1) Familial hypercholesterolaemia 4 (0.9) 6 (1.3) Mental, behavioral and developmental disorders 99 (23.5) 125 (26.0) ADHD 5 (1.2) 41 (8.5) Developmental disorders 30 (7.1) 64 (13.3) Depressive disorders 25 (6.0) 12 (2.5) Intellectual disabilities 13 (3.1) 15 (3.1) Epilepsy 14 (3.3) 5 (1.0) Lääkkeet: 335 (37%) käytti ainakin jotakin lääkettä, 64:llä (7%) oli 3-6 lääkettä käytössä päivittäin.
420 tyttöä (47%) - 480 poikaa (53%) Sairaaloiden välillä ei eroa. X², p = 0.442
Ikäjakauma hoitoon tullessa
Tytöt ja pojat eri ikäluokissa N(%) Poikia oli enempi vanhemmissa ikäryhmissä = tulivat hoitoon vanhempina X 2, p = 0.033
Ikäjakaumat sairaaloissa Eri sairaaloissa tulivat hoitoon saman ikäisinä X², p = 0.123
Puberteetti Melkein puolet oli ei-murrosikäisiä (46%). Isoja lihavia oli vain 9% vaikka nämä muistuvat parhaiten mieleen.
Tytöt ja pojat puberteettiluokittain X², p < 0.001
Puberteetti kirjattu Tanner-merkinnällä 94%:lta (846/900). 46% oli prepubertaalisia silti paljon kardiometabolisia muutoksia! Tytöt olivat kypsempiä. Tytöistä 64% ja pojista 45% oli pubertaalisia. 15-18-vuotiaista tytöistä 57% ja pojista 19% oli postpubertaalisia. Kaikki yli 13.5-vuotiaat tytöt olivat pubertaalisia. Menarche ikä-mediaani 12.0 v (IQR25-75 11-12.5 v), min 8 v, max 14 v (n=130). 15 poikaa, jotka eivät vielä 13.5-vuotiaana olleet puberteetissa.
Lihavuusasteet - luokitteluperusteet Vanhat kasvutiedot siirrettiin vastaamaan uusia suomalaisia kasvustandardeja. => lihavuuden luokittelu käyttäen BMI-SDS (standard deviation score) = data ja tulokset ovat kansainvälisesti vertailtavissa. IOTF:n standardeilla 37% (31) ylipainoisista (83) olisi ollut lihavia ja lihavista vain 0.7% olisi ollut ylipainoista. Tiukat kriteerit ylipainoisuudelle ja lihavuudelle. Ylipaino (9%) Lihavuus (47%) Vaikea lihavuus (31%) Sairaalloinen lihavuus (13%) BMI kg/m2 Tytöt BMI-SDS Pojat BMI-SDS 25-29.9 30-34.9 35-40 >40 1.16 2.11 2.76 3.24 0.78 1.70 2.36 2.85 => Käytetyt lihavuusluokat vastaavat aikuisten BMI luokkia.
Kuinka lihavia olivat? ISO- BMI ISO- BMI ISO- BMI ISO- BMI
Tytöt ja pojat eri lihavuusasteissa Poikia enempi vaikeimmin lihavissa X², p < 0.001
Lihavuusaste hoitoon tullessa eri sairaanhoitopiireissä Puolet lihavia Puolet vaikeasti lihavia X², p = 0.005
Ikäjakauma eri lihavuusasteissa Sairaalloisesti lihavissa 56% oli alle kouluikäisiä.
Eri ikäisten lihavuus Alle kouluikäisissä oli eniten vaikeasti ja sairaalloisesti lihavia.
Eri muuttujien jaotteluperusteet SBP ja DBP: Normal / High normal / Hypertensive (Stage1 ja Stage2). The National High Blood Pressure Education Program (NHBPEP) Lipidit: Acceptable / Borderline / High or Low The National Cholesterol Education Program Expert Panel (NCEP) Ref.: Expert Panel on Integrated Guidelines for Cardiovascular Health and Risk Reduction in Children and Adolescents: Summary Report (2011)(Pediatrics. 2011;128 Suppl 5:S213-56. Sokeritalous: IFG (5.6-6.9mmol/L), IGT (7.8-11.0mmol/L), HbA1c (-5.7/5.8-6.4/>6.5%), Prediabetes (IFG tai IGT tai HbA1c 5.8-6.4), diabetic, DM2 International Society for Pediatric and Adolescent Diabetes ISPAD Ref.:International Society for Pediatric and Adolescent Diabetes (ISPAD) Clinical Practice Consensus Guidelines 2014 Compendium (Zeitler P, Fu J, Tandon N, et al. Type 2 diabetes in the child and adolescent. Pediatr Diabetes. 2014;15 Suppl 20:26-46.) Insuliini, insuliiniherkkyys: Normaali / Hyperinsulismi (HI) Puberteetti asteen mukaiset raja-arvot: prepub. 15, pub. 30, postpub. 20 IU/L Kurtoglu S, Hatipoglu N, Mazicioglu M et al.. Insulin resistance in obese children and adolescents: HOMA-IR cut-off levels in the prepubertal and pubertal periods. J Clin Res Pediatr Endocrinol. 2010;2(3):100-106. Maksan tilanne (ALAT): <40 normaali ; >40 IU/L (rasvamaksa, fatty liver, NAFLD) Alisi A, Manco M, Vania A, Nobili V. Pediatric nonalcoholic fatty liver disease in 2009. J Pediatr. 2009;155(4):469-474. Metabolia ja verenpaineet on tutkimusanalyysissa tarkasteltu sukupuolen, iän, puberteetin ja lihavuusasteen funktiona.
Lipidien luokittelu (mmol/l) Lipidi (mmol/l) Acceptable Borderline High/Low* TC <4.40 4.40-5.17 >5.18 LDL-C <2.84 2.84-3.35 >3.36 HDL-C >1.17 1.04-1.17 <1.04* TG <10-year olds <0.84 0.84-1.12 >1.13 >10-year olds <1.02 1.02-1.46 >1.47 (The National Cholesterol Education Program Expert Panel (NCEP))
Lipidit (n 640) Totaali kolesteroli: korkea 24%:lla - ei eroa tyttöjen ja poikien kesken. LDL-C: korkea 25%:lla- ei eroa tyttöjen ja poikien kesken. HDL-C: matala 34%:lla - ei tytöt - pojat -eroa mutta koska HDL-C pitoisuudet laskivat pojilla iän ja puberteetin myötä -> puberteetin lopussa pojista jo 60%:lla oli matala HDL-C. TG: korkea 39%:lla, 25%:lla raja-arvoinen. Tytöillä 41%:lla korkeat ja 30%:lla raja-arvoinen (p=0.006). Poikien TG arvot nousivat iän ja pub:n myötä -> 15-18-v:na pub.kehityksen lopussa pojat: 52%:lla, tytöt: 34%:lla korkeat triglyseridit. Vertailu Ylipainoiset ja lihavat keskieurooppalaiset: l Allemand, v 2010; n=260000, ja me (suluissa),% Korkea TC 14% (24%) Matala HDL 11% (34%), Korkea LDL 16% (25%) Korkea TG 14% (39%) Paljon poikkeavia (siniset) Poikien arvot pub:n lopussa huonommat kuin tyttöjen.
HDL-C ja IKÄ HDL-C pitoisuudet laskivat iän myötä selkeimmin pojilla ->Low -arvojen osuus kasvaa Jatkuvat muuttujat, luokitellut muuttujat
HDL ja PUBERTEETTI Matalien HDL arvojen osuus lisääntyy selvimmin pojilla puberteetin aikana.
TG ja PUBERTEETTI Poikien High-TG -arvojen osuus lisääntyy puberteetissa
LIHAVUUSASTE ja LIPIDIT ennen puberteettia ja puberteetissa HDL-C Girls TG Girls 100% 80% 60% 40% 20% 0% Acceptable Borderline Low Prepubertal n=54 n=47 n=140 n=48 22% 13% 65% OW/OB SOB/MOB Pubertal 32% 31% 21% 26% 46% 19% 47% 43% 35% OW/OB SOB/MOB Acceptable Borderline High Prepubertal Pubertal Boys 100% 80% 60% 40% 20% 0% Boys Prepubertal n=66 n=105 n=58 n=91 20% 27% 33% 24% 15% 56% 58% Pubertal 31% 36% 62% 19% 19% OW/OB SOB/MOB OW/OB SOB/MOB Prepubertal Pubertal Puberteetissa vaikeimmin lihavilla eniten poikkeavia HDL ja TG -arvoja. 100% 80% n=55 n=48 n=140 n=48 34% 40% 45% 38% 100% 80% n=66 n=106 n=92 n=58 26% 39% 33% 48% 60% 40% 20% 29% 30% 35% 60% 40% 26% 15% 22% 25% 20% 0% 46% 31% 25% 27% OW/OB SOB/MOB OW/OB SOB/MOB 20% 0% 48% 46% 45% 27% OW/OB SOB/MOB OW/OB SOB/MOB
LDL:n erilainen käyttäytyminen vaikeassa lihavuudessa LDL-C Girls Acceptable Borderline High Prepubertal Pubertal Boys Prepubertal Pubertal 100% 80% 60% 40% 20% 0% n=54 n=45 n=57 n=47 39% 33% 19% 21% 23% 9% 9% 25% 52% 70% 58% 42% OW/OB SOB/MOB OW/OB SOB/MOB 100% 80% 60% 40% 20% 0% n=65 n=100 n=57 n=90 31% 32% 37% 22% 17% 61% 33% 21% 46% 17% 24% 59% OW/OB SOB/MOB OW/OB SOB/MOB TG:n ollessa koholla LDL:stä syntyy small dense particles joita mittausmenetelmä ei huomioi --->
Small dense LDL partikkelit lapsuudessa syntyvät TG:n ollessa koholla, ovat lisääntyneet erit. insuliiniresistenssiyden yhteydessä, ja ovat hyvin aktiivisia ateroskleroosin ja CVD:n kehityksessä.
GLUKOOSI-metabolia (fp-gluc n 641); OGTT (n 190) Poikien verensokeri (fp-gluc) tasot korkeammat kuin tyttöjen ja ero kasvoi iän ja puberteetin myötä. fp-gluc poikkeava 33%:lla (213), tytöt 27%:lla / pojat 39%:lla. (IFG) Huonontunut sokerin sieto (IGT) 14%:lla (26), ei eroa tyttöjen ja poikien kesken. OGTT tehty 190:lle. HbA1c raja-arvoinen (5.8-6.4%) 8%, seitsemällä > 6.5%. Pre-diabetes 36%:lla (229) = jokin edellä olevista; 89 tytöllä ja 140 pojalla DM2: 6 tapausta; 3 tyttöä ja poikaa - joista 3 sairaalloisen lihavaa, 1 vaikeasti lihavaa ja 2 lihavaa fp-glucose N Tytöt 303 Pojat 338 P Med (IQR25,75) mmol/l 5.3 (5.1, 5.6) 5.4 (5.2, 5.8) M-W U, p < 0.001 < 5.6 216 (71.3) 204 (60.3) IFG 5.6-6.9 83 (27.4) 130 (38.5) > 7.0 4 (1.3) 4 (1.2) X², p=0.012 (International Society for Pediatric and Adolescent Diabetes (ISPAD))
Poikkeava paasto-verensokeri fp-gluc > 5.6 mmol/l: - IFG Impaired fasting glucose(sini) - Diabeettinen > 7 mmol/l (puna) Prediabetestä enempi pojilla
GLUC-metaboliaa eri lihavuusasteissa puberteetissa ja sitä ennen Vaikeasti ja sairaalloisesti lihavista pojista (n 100) on murrosiässä puolella (50%) IFG, ja prepubertaalisista pojista (n 162) kolmanneksella. Pubertaalisista tytöistä IFG kolmanneksella riippumatta obesiteetin asteesta. Vertailu: Keski-Euroopassa ylipainoisista ja lihavista 2-18 vuotiaista (n=11681) IFG 5.5%:lla ja IGT 8.9%:lla (Reinehr et al. 2013); ruotsalaisilla 17%:lla (Hagman et al.); meillä IFG 33%:lla, IGT 14%:lla. Meillä vastaavat luvut samoin raja-arvoin ovat suuremmat.
Insuliini (n 480) - Hyperinsulismi (HI) Kansainvälinen konsensus olemassa v:lta 2010, jonka mukaan lapsilta puuttuvan kriteeristön vuoksi ei suositeta määritettävän insuliini resistenssiyttä (IR), vaikka on näyttöä sen liittyvän lapsillakin lihavuuteen ja kardiovaskulaarisiin riskeihin. Tytöillä korkeammat paastoinsuliini-tasot kuin pojilla (p < 0.001). 43%:lla hyperinsulinismi; ei merkittävää eroa tyttöjen ja poikien välillä. Insuliini-pitoisuudet nousivat iän ja pub. kehityksen myötä, pojilla enemmän -> 15-18-v:na 51% tytöistä (n=39) ja 56% pojista (n=45) oli hyperinsulinismi. Postpuberteetissa 76% tytöistä (n=44) ja 92% pojista (n=11) hyperinsulinismi. Vertailu: Brittitutkimuksessa HI 40%:lla (Viner et al., 2005; n 103); Sveitsiläisillä 33%:lla matalammilla referenssiarvoilla (Maggio et al., 2014; n 774). Meillä 43%:lla. TYTÖT POJAT P fs-insulin 231 256 mu/l 22.9 (15.4-30.7) 17.8 (11.4-27.2) <0.001 Normal 123 (54.2) 149 (58.9) Hyperinsulinism 104 (45.8) 104 (41.1) 0.299
ACANTHOSIS NIGRICANS Acanthosis nigricans esillä 34%:lla (n 635) Vaikeasti ja sairaalloisesti lihavilla 40%:lla ja ylipainoisilla 11%:lla Prediabetikoilla 50%:lla (X2, p=0.024), samoin 50% niillä joilla IFG tai diabeettinen paasto-glukoosi HI-ryhmässä 49%:lla versus normaali insuliini-ryhmä 27% (X 2, p <0.001) acanthosis nigricansia.
STRIAT STRIAT (n 655 merkintää) esillä 50%:lla 10%:lla < 7-v:sta, 20% 7-10v, 60% 10-15v, 80%15-18v Ylipainoisilla vähiten 21%:lla, vaikeasti lihavilla 54%:lla
Maksan rasvoittuminen ALAT (n 563) Viimeisten 20 vuoden aikana epäillyn rasvamaksan (non alcoholic fatty liver disease) esiintyvyys on yli 2 kaksinkertaistunut; lihavista pojista n. 50%:lla (Welsh et al., JPeds 2013; n=12714) ad 80% (Analisi et al. 2009). Kliinikon apuväline ALAT UÄ - maksabiopsia Rajana tässä tutkimuksessa 40 IU, uudet suositukset matalammista raja-arvoista ALAT > 40 IU/L oli 24%:lla ja heistä 70% oli poikia. Poikien ALAT arvot olivat suurempia kuin tyttöjen, ja nousivat iän ja puberteettikehityksen kuluessa tyttöjen arvoja selkeämmin. 15-18-vuotiaina pojista 57%:lla ja tytöistä 16%:lla ALAT > 40 IU/L TYTÖT POJAT P N (%) 250 313 fp-alat Med.(IQR25-75) 24 (17-33) 28 (21-45) M-W U, <0.001* <40 IU/L 208 (83.2) 218 (69.6) >40 IU/L 42 (16.8) 95 (30.4) X², <0.001**
Maksa rasvoittuu eroja tyttöjen ja poikien välillä
Maksa rasvoittuu Pubertaalisilla tytöillä ja pojilla rasvamaksaan viittaavia ALAT arvoja oli eniten vaikean lihavuuden ryhmissä. Pubertaalisilla vaikeasti ja sairaalloisesti lihavilla pojilla 51%:lla ALAT koholla (n=82). Maailmalla ehdotettu uusia ALAT:n referenssiarvoja - 25.8 IU/L pojille ja 22.1 IU/L tytöille
VERENPAINE Poikien systoliset verenpaineet olivat korkeammat kuin tyttöjen (M-W U, p = 0.002), diastolisissa ei merkittävää eroa (M W U, p = 0.818). Systoliset verenpaineet hypertensiivisiä 50%:lla, diastoliset 14%:lla. 15-18-v pojilla oli suurin hypertensiivisten systolisten verenpaineiden osuus (67%) ja samoin diastolisten hypertensiivisten osuus (25%).
Verenpaineet ja lihavuuden vaikeusaste SBP Girls Normal High normal Stage 1 Stage 2 Prepubertal Pubertal Boys Prepuberal Pubertal 100% 80% 60% 40% 20% n=58 n=54 n=166 n=50 12% 7% 12% 22% 33% 35% 35% 32% 17% 19% 13% 12% 38% 39% 40% 34% 100% 80% 60% 40% 20% n=78 n=117 n=68 n=105 6% 9% 19% 29% 39% 36% 37% 14% 6% 33% 7% 9% 41% 49% 37% 29% 0% OW/OB SOB/MOB OW/OB SOB/MOB 0% OW/OB SOB/MOB OW/OB SOB/MOB DBP Girls Normal High normal Stage 1 Stage 2 Prepubertal Pubertal Boys Prepubertal Pubertal 100% 80% 60% n=58 n=53 n=166 n=50 12% 4% 1% 2% 12% 17% 10% 22% 19% 21% 10% 100% 80% 60% n=78 n=116 n=68 n=106 8% 12% 9% 15% 2% 16% 3% 10% 13% 18% 40% 20% 76% 58% 70% 66% 40% 20% 83% 73% 75% 63% 0% OW/OB SOB/MOB OW/OB SOB/MOB 0% OW/OB SOB/MOB OW/OB SOB/MOB
Tuloksia Nuorimmat lapset (2-6.9-vuotiaat) olivat kaikkein lihavimmat BMI-sds:llä määritellen; BMI-sds heillä 3.16 (2.80-3.56) vs kaikkien BMI-sds 2.46 (2.19-2.77). Pojilla oli tyttöjä enempi vaikeata ja sairaalloista lihavuutta (p < 0.001). IFG 33%:lla, prediabetes 35.6%:lla. Hyperinsulismi 43%:lla. Dyslipidemioita huolestuttavasti. Rasvamaksa 24%:lla, uusin suositetuin viitearvoin pojilla 60%:lla. Systolinen verenpaine oli hypertensiivinen 50%:lla, diastolinen 14%:lla. Poikien systoliset verenpaineet olivat korkeammat kuin tyttöjen (M-W U, p = 0.002). Pojilla oli 15-18-vuotiaina samanikäisiä tyttöjä enempi vaikeata ja sairaalloista lihavuutta, hypertensivisiä SBP-arvoja, prediabetestä, rasvamaksaa ja dyslipidemiaa. Ainakin yksi kardiovaskulaarinen riskitekijä (hypertensiivinen SBP tai DBP, dyslipidemia, prediabetes) oli todettavissa 80%:lla (n 649). Niiden joukossa, joilta oli katsottu kaikki tutkimuksen metaboliset muuttujat (gluc, insuliini, kaikki lipidit, ALAT) (n 360) oli vain 12 (3%) sellaista joilla kaikki arvot olivat normaalit. Näistä normaaleista vain neljällä oli myös normaali verenpaine.
MKS potilaista Koholla oleva SBP 68%:lla (eniten). DBP 10%:lla, KYS 19% MKS ja PKKS 10% IFG 39%:lla (=51/131 tutkittua) ja diabeettinen paasto-glukoosi 0.8%:lla (1/131) IGT -; kaikilla 10:llä joille tehty OGTT MKS:ssa, se oli normaali. Prediabetes 42%:lla (56/132) = diabeteksen (DM2) esiasteinen tilanne - OBS (muut 36 ja 31%). Hyperinsulismi 47%:lla (41/88) = puolella heikentynyt insuliiniherkkyys OBS Rasvamaksa 27%:lla (32/120 joilta mitattu ALAT) (muut 20 ja 30%) Korkea Kol 25% ( 34/135) ei eroa sairaaloiden kesken. Korkea LDL 24% (31/128) = voi olla pahempi, osa mittautumattomia, haitallisia partikkeleita ei eroja eri sairaaloiden kesken. Matala HDL 26%:lla (34/131) OBS vähempi kuin muilla! (37% ja 35%) ei merk.ero. Korkea TG 34% (45/134) OBS vähempi (KYS ja PKKS molemmat 40%)- ei merk.ero. Lihavuuslipidit MKS huonoja 54%, muilla 61%:lla ei tilastollisesti merkittävä ero. MHO_MKS 3 (4.3%)/69 määritetty, ainakin yksi CVD-riskitekijä 81%:lla ei merkittävää eroa. (MHO = metabolically healthy obese (child), CVD = kardiometabolinen riskitekijä) 129:llä (62%)/208 oli jokin lipidi korkea tai HDL liian matala.
Limitations Ovat erikoissairaanhoidossa lihavuuden vuoksi hoidettuja lapsia ja nuoria tulokset eivät ole yleistettävissä kaikkiin ylipainoisiin ja lihaviin lapsiin. ISLAB käyttöön vasta v:sta 2008 eroja tyttöjen ja poikien joissakin metabolia-arvoissa ennen ja jälkeen vaihdoksen. Kirjaamiskäytäntöjen erilaisuus eri poliklinikoilla, sukua koskevien tietojen hyödyntäminen ei onnistunut.
Tutkimuksen n luku hyvä (900 lasta) Tutkimus on puhdas rekisteritutkimus, mutta tietoa oli hyvin saatavilla: Pituus ja paino tiedot kaikilta Puberteetti 94% Verenpaine 94% fp-gluc 71% fp-insulin 53% Kaikki lipidit 67% ALAT 63% TSH 68% Tuo aiemmin julkaisematonta tietoa suomalaisten lasten lihavuudesta.
Suomalaisten lasten lihavuus löytää paikkaansa maailman kartalla Ng M, Fleming T, Robinson M, et al. Global, regional, and national prevalence of overweight and obesity in children and adults during 1980-2013: A systematic analysis for the global burden of disease study 2013. Lancet. 2014;384(9945):766-781
Ng M, Fleming T, Robinson M, et al. Global, regional, and national prevalence of overweight and obesity in children and adults during 1980-2013: A systematic analysis for the global burden of disease study 2013. Lancet. 2014;384(9945):766-781
CHILDHOOD OBESITY IN SPECIALIST CARE SEARCHING FOR A HEALTHY OBESE CHILD Dalla Valle M, Laatikainen T, Kalliokoski T, Nykänen P, Jääskeläinen J. Childhood obesity in specialist care searching for a healthy obese child. Ann Med 2015;47(8):639 54. DOI: 10.3109/ 07853890.2015.1083118.
TARVITAAN VARHAISTA - VARHAISEMPAA PUUTTUMISTA LASTEN YLIPAINOKEHITYKSEEN. Kaikilta lasten ja nuorten lihavuuden hoitoon ja ennaltaehkäisyyn osallistuvilta tarvitaan hyvää ammatillista osaamista. Hyvällä suunnitelmallisella hoidolla on merkitystä - palaamme tähän jatkossa.
KIITOS