Fin-HIT Hyvinvointi Teini-iässä tutkimus Tulosraportti: Nurmijärvi

Transkriptio

1 Folkhälsanin tutkimuskeskus Fin-HIT Hyvinvointi Teini-iässä tutkimus Tulosraportti: Nurmijärvi

2 Taustaa Ylipaino - FINRISKI terveystutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista aikuisista on ylipainoisia ja viidesosa lihavia. - Noin % kouluikäisistä on ylipainoisia. - Ylipainoisten nuorten osuus on lähes kolminkertaistunut neljän viime vuosikymmenen aikana. - Ylipaino ja lihavuus lapsuudessa lisäävät lihavuuden riskiä aikuisiässä, mikä samalla lisää kroonisten sairauksien, kuten sydän- ja verisuonitautien riskiä. Ruokavalio - Kouluikäiset lapset ja nuoret tarvitsevat monipuolista ravintoa kasvuun ja kehitykseen. - Suomalaisten ravitsemussuositusten mukaan terveyttä edistävä ruokavalio sisältää paljon kasviksia, hedelmiä ja marjoja sekä täysjyvätuotteita. Lapsille suositellaan päivittäin vähintään viisi kourallista kasviksia, hedelmiä ja marjoja. - Makeiset, sipsit ja sokeroidut virvoitusjuomat eivät kuulu päivittäiseen ruokavalioon. - Säännöllinen ateriarytmi, eli aamupalan, lounaan, päivällisen ja tarvittaessa 1 2 välipalan syöminen päivittäin, on tärkeää verensokerin pitämiseksi tasaisena, hampaiden suojaamiseksi kariekselta ja ylipainon ehkäisemiseksi. Se myös auttaa lasta pysymään virkeänä ja keskittymään koulussa. Liikunta - Päivittäinen liikunta on lapsille terveen kasvun ja hyvinvoinnin edellytys. Kansallisten liikuntasuositusten mukaan kaikkien vuotiaiden tulisi liikkua monipuolisesti vähintään 1,5 tuntia päivittäin. - Nuori Suomi ry:n raportin mukaan yli puolet suomalaislapsista ja -nuorista liikkuu liian vähän. Viidennes pojista ja neljännes tytöistä liikkuu hyvin vähän tai ei lainkaan. Fin-HIT-tutkimus - Fin-HIT Hyvinvointi Teini-iässä on 25-vuotinen seurantatutkimus, yksi laajimpia lasten ja nuorten terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä tieteellisiä tutkimuksia Suomessa. - Tarkoituksena on tutkia perimän ja elintapojen vaikutuksia terveyteen, ensisijaisesti painonkehitykseen ja syömiskäyttäytymiseen. - Folkhälsanin tutkimuskeskus vastaa hankkeen toteutuksesta yhteistyössä Helsingin yliopiston ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton kanssa. Tutkimusjohtajana toimii professori Elisabete Weiderpass Vainio. - Tutkimuksen rahoittajia ovat Samfundet Folkhälsan, Suomen Akatemia, Medicinska understödsföreningen Liv och Hälsa, Svenska kulturfonden, Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö sekä Yrjö Jahnssonin säätiö. - Noin luokkalaista osallistui tutkimuksen ensimmäiseen vaiheeseen vuosina Yli kutsuttiin mukaan koulujen kautta, loput kotien kautta. - Reilu kolmasosa kaikista kutsun saaneista lapsista osallistui tutkimukseen. - Yksi huoltaja kustakin perheestä kutsuttiin myös mukaan tutkimukseen. - Suuri osa Suomesta on edustettuna; Uusimaa, Varsinais-Suomi, Kanta-Häme, Päijät-Häme, Pirkanmaa, Keski-Suomi, Pohjois-Savo ja Pohjois-Pohjanmaa. 2

3 - Yhteensä 44 kuntaa ja noin 500 erikokoista koulua osallistui tutkimukseen (Kuva 1.). Tutkimuslupa saatiin kuntien sivistysjohtajilta ja koulujen rehtoreilta sekä kirjallinen suostumus osallistujilta itseltään. - Lapset osallistuivat oppitunnin aikana antamalla sylkinäytteen ja vastaamalla kyselylomakkeeseen taulutietokoneella mm. ruokailutottumuksista ja liikunnasta. Koulutetut kenttätyöntekijät punnitsivat lapset ja mittasivat heidän pituutensa ja vyötärönympäryksensä. Painoindeksi (BMI) laskettiin pituuden ja painon perusteella ja lapset luokiteltiin alipainoisiksi, normaalipainoisiksi, ylipainoisiksi ja lihaviksi kansainvälisten ikä- ja sukupuolivakioitujen rajaarvojen mukaan. Kuva 1. Fin-HIT-tutkimukseen osallistuneet kunnat Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Kanta- Hämeessä, Päijät-Hämeessä, Pirkanmaalla, Keski-Suomessa, Pohjois-Savossa ja Pohjois- Pohjanmaalla. Nurmijärvi - Keväällä 2013 tutkimukseen osallistui 32 viidettä luokkaa yhteensä 20 koulusta. - Tutkimukseen osallistuneiden lasten lukumäärä oli 195, joista tyttöjä oli 102 ja poikia Osallistumisprosentti oli 37.7 %. 3

4 Tulokset Paino Tytöistä 15 % ja pojista 19 % oli ylipainoisia ja lihavien osuus oli tytöistä ja pojista 1 % (Kuvat 1.-2.). Tytöistä 16 % ja pojista 11 % oli alipainoisia. 15 % 1 % 16 % Alipainoinen Normaalipainoinen Ylipainoinen Lihava 68 % Kuva 2. Ali-, normaali-, ylipainoisten ja lihavien tyttöjen osuudet (n=99). 19 % 1 % 11 % Alipainoinen Normaalipainoinen Ylipainoinen Lihava 69 % Kuva 3. Ali-, normaali-, ylipainoisten ja lihavien poikien osuudet (n=89). 4

5 Ruokailutottumukset Tytöistä 78 % ja pojista 73 % söi aamiaista, joka sisälsi muutakin kuin juoman päivittäin kouluviikon aikana (Kuvat 4.-5.). Lähes yhdeksän kymmenestä koululaisesta söi päivittäin koululounaan. Välipalaa söi tytöistä hieman alle puolet ja pojista hieman yli puolet. Päivällistä söi lähes kolme viidestä lapsesta. Enemmän kuin joka kymmenes lapsi kertoi napostelevansa päivittäin. Aamiainen (muuta kuin juoma) 78% Koululounas 89% Välipala (muuta kuin juoma) 44% Päivällinen 84% Iltapala (muuta kuin juoma) 78% Napostelu aterioiden välillä 12% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Kuva 4. Kouluviikon aikana päivittäin eri aterioita syövien tyttöjen osuus (n=102). Aamiainen (muuta kuin juoma) 73% Koululounas 86% Välipala (muuta kuin juoma) 52% Päivällinen 79% Iltapala (muuta kuin juoma) 70% Napostelu aterioiden välillä 12% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Kuva 5. Kouluviikon aikana päivittäin eri aterioita syövien poikien osuus (n=93). 5

6 Lähes joka kolmas tyttö ja alle joka viides poika ilmoitti syöneensä tummaa leipää päivittäin edellisen kuukauden aikana (Kuvat 6.-7.). Tytöistä 23 % ja pojista 27 % söi tummaa leipää korkeintaan kerran viikossa. Alle joka kymmenes lapsi söi päivittäin kypsennettyjä, keitettyjä tai paistettuja kasviksia. Kypsennettyjä, keitettyjä tai paistettuja kasviksia söi 71 % tytöistä ja 60 % pojista kerran viikossa. Lähes kaksi viidesosaa lapsista söi tuoreita kasviksia, salaattia tai raastetta päivittäin. Lähes joka kolmas lapsi söi hedelmiä tai marjoja päivittäin. Lähes joka viides lapsi söi hedelmiä tai marjoja korkeintaan kerran viikossa. Suurin osa lapsista söi hampurilaisia, hotdogeja ja suolaisia snackseja korkeintaan kerran viikossa. Tytöistä 3 % ja pojista ainoastaan 1 % söi päivittäin suklaata ja karkkia päivittäin. Tytöistä 16 % ja pojista 26 % söi suklaata ja karkkia 2 6 kertaa viikossa. Lähes joka neljäs lapsi joi sokeroitua mehua 2 6 kertaa viikossa. Tytöt joivat sokeroituja virvoitusjuomia lähes yhtä paljon kuin sokeroituja mehuja. Vastaavasti pojista 18 % joi 2-6 kertaa ja ainoastaan 2 % joi päivittäin sokeroituja virvoitusjuomia. 6

7 Tumma leipä tai tumma ruisleipä 23% 49% 28% Kypsennetyt, keitetyt tai paistetut kasvikset 7 23% 7% Tuoreet kasvikset, salaatti tai raasteet 19% 4 40% Hedelmät tai marjat 22% 48% 30% Pizza 94% 4% 2% Hampurilainen tai hot dog 95% 4% Suolaiset snacksit (esim. perunalastut/sipsit, popcorn, suolapähkinät) 84% 13% 3% Suklaa ja karkit 8 16% 3% Sokeroitu mehu, sekamehu tai pillimehu 68% 25% 8% Sokeroitu virvoitusjuoma (limu/limsa) 7 25% 5% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Korkeintaan kerran viikossa 2 6 kertaa viikossa Päivittäin Kuva 6. Eri elintarvikkeiden syöntitiheys tytöillä edellisen kuukauden aikana (n= 102). Tumma leipä tai tumma ruisleipä 27% 59% 14% Kypsennetyt, keitetyt tai paistetut kasvikset 60% 3 9% Tuoreet kasvikset, salaatti tai raasteet 17% 44% 39% Hedelmät tai marjat 20% 52% 28% Pizza 100% Hampurilainen tai hot dog 97% 2% Suolaiset snacksit (esim. perunalastut/sipsit, popcorn, suolapähkinät) 88% 12% Suklaa ja karkit 73% 26% Sokeroitu mehu, sekamehu tai pillimehu 68% 26% 7% Sokeroitu virvoitusjuoma (limu/limsa) 80% 18% 2% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Korkeintaan kerran viikossa 2 6 kertaa viikossa Päivittäin Kuva 7. Eri elintarvikkeiden syöntitiheys pojilla edellisen kuukauden aikana (n=93). 7

8 Liikunta Tytöistä joka kolmas ja pojista noin joka neljäs ilmoitti liikkuvansa tai urheilevansa päivittäin vapaaajallaan (Kuvat 8.-9.). Lapsia pyydettiin laskemaan mukaan sekä liikkuminen kerhossa tai seurassa ja liikkuminen itsekseen, perheen tai kavereiden kanssa, mutta ei koululiikuntaa eikä koulumatkaliikuntaa. Lähes kaksi viidestä lapsesta liikkui 5 6 kertaa viikossa ja alle joka kolmas 3 4 kertaa viikossa. Tytöistä 5 % ja pojista 7 % ilmoitti liikkuvansa 1-3 kertaa kuukaudessa. 7 kertaa viikossa tai useammin 33% 5 6 kertaa viikossa 35% 3 4 kertaa viikossa 27% 1 2 kertaa viikossa 5% 1 3 kertaa kuukaudessa Harvemmin kuin kerran kuukaudessa tai ei koskaan 0% Kuva 8. Vapaa-ajan liikuntakerrat tytöillä (n=101). 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% 7 kertaa viikossa tai useammin 26% 5 6 kertaa viikossa 40% 3 4 kertaa viikossa 27% 1 2 kertaa viikossa 7% 1 3 kertaa kuukaudessa Harvemmin kuin kerran kuukaudessa tai ei koskaan 0% 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% 45% Kuva 9. Vapaa-ajan liikuntakerrat pojilla (n=93). 8

9 Tytöistä lähes joka kolmas ja pojista alle kolmannes ilmoitti liikkuvansa tai urheilevansa vähintään kymmenen tuntia viikossa vapaa-ajallaan (Kuvat ). Joka kolmas oppilas liikkui viikossa 8-9 tuntia. Tässäkin kysymyksessä lapsia pyydettiin laskemaan mukaan sekä liikkuminen kerhossa tai seurassa ja liikkuminen itsekseen, perheen tai kavereiden kanssa, mutta ei koulu- ja koulumatkaliikuntaa. Enemmän kuin joka kymmenes lapsi ilmoitti liikkuvansa 4 5 tuntia tai 2 3 tuntia viikossa. 10 tuntia viikossa tai enemmän 8 9 tuntia viikossa 30% 30% 6 7 tuntia viikossa 4 5 tuntia viikossa 2 3 tuntia viikossa 14% 13% 13% Tunnin viikossa tai vähemmän Kuva 10. Vapaa-ajan liikunnan kesto tytöillä (n=101). 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 10 tuntia viikossa tai enemmän 26% 8 9 tuntia viikossa 29% 6 7 tuntia viikossa 18% 4 5 tuntia viikossa 13% 2 3 tuntia viikossa 12% Tunnin viikossa tai vähemmän 2% Kuva 11. Vapaa-ajan liikunnan kesto pojilla (n=93). 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 9

10 Pohdinta - Melko alhainen osallistumisprosentti tarkoittaa sitä, ettei otos ole täysin edustava. Terveellisiä elämäntapoja noudattavat henkilöt osallistuvat yleensä aktiivisimmin terveystutkimuksiin. Tuloksia on siksi syytä tarkastella tietyllä varauksella. Ylipainon esiintyvyysluvut ovat todennäköisesti hieman pienemmät kuin väestössä keskimäärin. Kiitokset - Suuri kiitos kaikille tutkimukseen osallistuneille lapsille ja vanhemmille, koulujen henkilökunnalle, kenttätyöntekijöille, tutkimuksen rahoittajille ja kaikille muille, jotka ovat mahdollistaneet tämän tärkeän tutkimuksen toteutuksen. Lisätietoja tutkimuksesta ja tuloksista - Sähköposti: fin-hit@helsinki.fi - Puh Kirjallisuus (Internet-lähteisiin viitattu ) (1) Männistö S, Laatikainen T, Vartiainen E. Suomalaisten lihavuus ennen ja nyt. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tutkimuksesta tiiviisti 4, 11/ (2) Lihavuuden yleisyys Suomessa. THL (3) Aikuisten lihominen tasaantunut yläkoululaisista 15 prosenttia ylipainoisia. THL (4) Mäki P, Hakulinen-Viitanen T, Kaikkonen R ym. Lasten terveys: LATE-tutkimuksen perustulokset lasten kasvusta, kehityksestä, terveydestä, terveystottumuksista ja kasvuympäristöstä. Raportti/ Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL): 2/2010 (5) Suomalaisten ravitsemus ja ruokailu. THL (6) Terveyttä ruoasta! Suomalaiset ravitsemussuositukset Valtion ravitsemusneuvottelukunta _fi_web.3.pdf (7) Kouluruokailusuositus. Valtion ravitsemusneuvottelukunta in.pdf (8) Lasten ja nuorten liikunnan asiantuntijaryhmä. Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille 7-18-vuotiaille. Opetusministeriö ja Nuori Suomi ry Fyysisen_aktiivisuuden_suositus_kouluikaisille.pdf (9) Karvinen J, Räty K, Rautio S. Haasteena liikkumattomat lapset ja nuoret. Nuori Suomi ry hc3rlzw5hx2xpawtrdw1hdhrvbwf0x2xhchnldf9qyv9udw9yzxrfx3nlbhzpdhlzdhlflnb kzijdxq/haasteena_liikkumattomat_lapset_ja_nuoret_-selvitysty%c3%83%c2%b6.pdf (10) Käypä hoito -suositus, Lihavuus (lapset), (11) Cole TJ, Lobstein T. Extended international (IOTF) body mass index cut-offs for thinness, overweight and obesity. Pediatr Obes 2012 Aug;7(4):