Onko testosteronihoito turvallista? Antti Saraste kardiologi, apulaisprofessori Sydänkeskus ja Valtakunnallinen PET keskus, TYKS ja Turun yliopisto, Turku Reproduktioendokrinologia 12.2.2016
J Am Coll Cardiol 2005 N=236 Carotid IMT higher if s- testosterone <9.8 nmol/l or LH > 6.0 U/L (n=99) Matala testosteronitaso ateroskleroosin riskitekijä
Matala testosteronitaso ja kuolleisuus sydän- ja verisuonisairauksiin RR for cardiovascular mortality 1.25 (95% CI 0.97 1.60)
Matala testosteronitaso ja valtimo-/sydänsairaus Yhteisiä riskitekijöitä Gencer et al. Eur Heart J 2015
Onko testosteronihoito turvallista? Potilastapaus Valtimotaudin ja sydänsairauden riskin arviointi ja toteaminen Testosteronihoidon turvallisuus?
Potilastapaus 60-vuotias mies Uniapnea (CPAP-hoito) Refluksitautiin pantopratsoli 40mg /vrk Paino noussut 20 kg (työkiireitä)
TK-lääkärin lähete: Väsymystä Ärtyneisyyttä Kuiva iho Libidon lasku Testosteroni 6.8 nmol/l
Endokrinologian pkl: 175 cm / 114 kg / BMI 37 (vaikea lihavuus) 148/94 mmhg Kliininen status muuten ok
Endokrinologian pkl: Testo-V 116 pmol/l, Testo 6.6 nmol/l, SHBG 24 nmol/l, LH 1.6 U/L PSA 1.6 ug/l TSH 0.99 mu/l, T4V 11.1 pmol/l, T3V 5.3 pmol/l Korsol 306 nmol/l, ACTH 18 ng/l Sellan MRI ok Hypogonadotrooppinen hypogonadismi
Endokrinologian pkl: Valtimotaudin riskitekijät: Isällä infarkti 60-vuotiaana Tupakoinut aiemmin (10 vuotta ilman) Verenpaine yleensä koholla (>140/90 mmhg) Kolesteroli? Diabetes? Uniapnea Liikunta vähäistä Alkoholia vähän
Endokrinologian pkl: Hb 150 g/l, MCV 91 fl, Leuk 6.2 E9/L, Trom 179 E9/L K 3.9 mmol/l, Na 144 mmol/l, Krea 67 umol/l Kol 6.1 mmol/l, LDL 3.9 mmol/l, HDL 0.93 mmol/l, trigl 2.8 mmol/l Fp-Gluk 8.1 mmol/l, GHBA1C 6.5% (48 mmol/mol) ALAT 91 U/L, GT 86 U/L
Valtimotaudin riskin arviointi oireettomalla FINRISKI laskuri: Sairastuvuus SCORE laskuri: Kuolleisuus Suuri riski: > 10% Erittäin suuri riski: >15% Suuri riski: 5-10% Erittäin suuri riski: >10%
Sepelvaltimotaudin ehkäisyn periaatteita Terveellinen ruokavalio Säännöllinen liikunta Normaalipaino Verenpaine < 140/85 mmhg Tupakoimattomuus Dyslipidemian hoito Diabeteksen hoito
Hoitotavoite: LDL -taso Erityisen suuri riski: Sepelvaltimotauti tai muu ateroskleroottinen sairaus Diabetes (komplisoitunut) Munuaisten vajaatoiminta (vaikea) Oireeton, mutta: FINRISKI >15%, SCORE >10% Suuri riski: Diabetes (komplisoitumaton) Munuaisten vajaatoiminta (keskivaikea) Oireeton, mutta: FINRISKI >10%, SCORE >5% Käypä hoito -suositus: Dyslipidemiat 2013
Runsaasti tuoreita hedelmiä ja vihanneksia, varsinkin tomaattia, palkokasveja, kalaa ja meren antimia, valkoista lihaa punaisen lihan sijaan ja oliiviöljyä sekä pähkinöitä Kohtuukuormitteista kestävyysliikuntaa, kuten reipasta kävelyä, suositellaan ainakin 150 minuuttia viikossa (esim. 30 minuuttia kerralla viitenä päivänä viikossa), tai raskasta liikuntaa, kuten juoksua, 75 minuuttia viikossa (esim. jaettuna kolmeen liikuntakertaan). Telmisartaani 40 mg x1 (AT1 reseptorisalpaaja) Atorvastatiini 20 mg x1 Metformiini 500mg 2x2 http://www.sydan.fi/ruoka-ja-liikunta
Puristavaa rintakipua ja hengenahdistusta kovassa rasituksessa Oireinen sepelvaltimotauti?
EKG
Sydämen ultaäänitutkimus
Sydämen ultraäänitutkimus Lievä vasemman kammion hypertrofia ja laajentunut vasen eteinen (verenpainetauti)
Käypä hoito -suositus: Stabiili sepelvaltimotauti 2015 Taulukko. Sepelvaltimotaudin ennakkotodennäköisyys iän, sukupuolen ja rintakivun tyypin perusteella oireettomat Lähde: Task Force Members, Montalescot G, Sechtem U ym. 2013 ESC guidelines on the management of stable coronary artery disease: the Task Force on the management of stable coronary artery disease of the European Society of Cardiology. Eur Heart J 2013;34:2949 3003
Sepelvaltimotaudin diagnostisen tutkimuksen valinnan perusteet Käypä hoito -suositus: Stabiili sepelvaltimotauti 2015
Rasitus-EKG Normaali suorituskyky (NYHA1, 4 167W/93%, 6.2 MET) Ei oireita Syke 173/min (98%) Ei iskeemistä ST-laskua Normaali verenpaine (126/86 236/100 mmhg) Ei merkittävää ahtauttavaa sepelvaltimotautia Syke 89/min Syke 173/min (98%)
Sepelvaltimoiden TT: Sepelvaltimotaudin poissulku 65-vuotias mies Tupakoi Sukurasite LAD Epätyypillinen rintakipu Rasitus-EKG 1 mm ST-lasku LCX RCA
Onko testosteronikorvaushoito turvallista? Gencer et al. Eur Heart J 2015
308 >60-v miestä, matala /matala-normaali testosteronipit. 15% CVD, paljon valtimotaudin riskitekijöitä Testosteroni vs. placebo
Basaria et al. 209 >65-vuotiasta vähän liikkuvaa miestä 6 kk randomoitu interventio 23 vs. 5 luokiteltu sydän- ja verisuonihaitaksi Sydäninfarkti, aivohalvaus, sydämen vajaatoiminta, eteisvärinä Sepelvaltimotaudin vaikeutuminen?, pyörtyminen?, turvotukset?, rytmihäiriötuntemukset, verenpaineen nousu?
Testosterone therapy, mortality, myocardial infarction and stroke absolute risk difference of 5.8% (95%CI, -1.4%to 13.1%) Sepelvaltimoiden varjoainekuvaus + matala testosteronitaso JAMA. 2013;310(17):1829-1836
Testosteronihoito ja sydäninfarktin riski 3kk lääkemääräyksestä N=55000 Finkle et al. Plos One 2014
Testosteronikorvaushoidon sydän- ja verisuonivaikutukset Sydän- ja verisuonisairauksiin kohdistuvasta vaikutuksesta ei ole riittävän pitkiä ja otoskooltaan suuria tutkimuksia Gencer et al. Eur Heart J 2015
Potilastapaus Testosteronigeeli 2% Edullinen vaikutus oireisiin, ei haittoja Verenpaine hoitotasolla 130/80 mmhg Paino ennallaan 113 kg LDL 2.3 mmol/l Testosteronipistokset
Yhteenveto Valtimotauti yleinen ikääntyvillä miehillä Valtimotautiriskitekijät Preventio Oireet Diagnostiset tutkimukset? Matala testosteronitaso valtimotaudin riskimarkkeri Testosteronihoito ei estä valtimotaudin etenemistä Testosteronikorvaushoidon turvallisuus sydänpotilailla? Sydän- ja verisuonisairauksiin kohdistuvasta vaikutuksesta ei ole riittävän pitkiä ja otoskooltaan suuria tutkimuksia Harvinainen haittavaikutus??? Suositellaan varovaisuutta sydämen vajaatoiminnassa, verenpainetaudissa ja valtimotaudissa. Yksilöllinen hyödyn ja (mahd.) riskien arviointi