Arviointikertomus 2014 Nokian kaupunki Tarkastuslautakunta 21.5.2015 Kuva: Nokian kaupunki vilskettä Harjuniityn päiväkodin ruokalassa
1 Puheenjohtajan katsaus Tarkastuslautakunta on vuoteen 2014 kohdistuen toteuttanut arviointiaan monipuolisesti perustuen tutustumiskäynteihin, kuulemistilaisuuksiin, yksittäisiin haastatteluihin ja erilaisiin kirjallisiin aineistoihin. Arviointikertomuksen lopussa kappale koskien kokonaistalouden arviointia, jossa analysoidaan talouden kehitystä Nokian kaupungin lisäksi Kangasalla, Lempäälässä, Pirkkalassa ja Ylöjärvellä. Nokian kaupungin näkökulmasta positiivista oli, että kaupungin lainakanta (=korollinen vieras pääoma) pieneni alle 50 miljoonan euron 45,9 milj. euroon. Kaikissa muissa Tampereen ympäristökunnissa lainakanta suureni, jossain lähestytään jopa 100 milj. euroa! Huolestuttavaa sen sijaan on se, että vuosikatteessa (joka osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin) tuli merkittävä takapakki useiden hyvien vuosien jälkeen. Tarkasteluvuonna 2014 vuosikate oli 8,5 milj. euroa, kun se vuonna 2013 oli vielä 17,7 milj. euroa (2012: 15,0 milj. euroa; 2011: 14,6 milj. euroa). Osittain toimintakatteen (toimintatuotoista vähennetään toimintakulut) ja vuosikatteen heikkenemistä selittää vesihuollon siirtyminen Nokian Vesi Oy:lle, mutta vain osittain. Tuloksenkäsittelyerien jälkeen tilikauden alijäämäksi muodostui -6,6 milj. euroa. Vuonna 2013 kertyi ylijäämää 9,7 milj. euroa ja vuonna 2012 alijäämää kertyi -7,8 milj. euroa. Tilikauden tulokseen ja alijäämäisyyteen vaikutti merkittävästi satunnaisiin kuluihin kirjattu pakollinen varaus (Häpesuon puhdistukseeen), joka oli suuruudeltaan 4,2 milj. euroa. Lisäksi siihen vaikutti merkittävästi erityispalveluiden talousarvion ylitys, joka oli lisämäärärahasta huolimatta yli 2,3 milj. euroa. Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota myös siihen, että palvelukeskuksissa on tapahtunut paljon ennakoimattomia menoja/asioita/töitä, ainakin tilinpäätösasiakirjan mukaan. Nämä ennakoimattomat ovat monissa palvelukeskuksissa aiheuttaneet poikkeamia talousarvioon. Ennakoimattomat tapahtumat pitäisi saada muutettua mahdollisimman paljon ennakoitaviksi tapahtumiksi. Tarkastuslautakunta haluaa korostaa sitä, että entistä tiukemman talouskurin vaalimista tulee jatkaa ja palvelukeskusten tulee käyttää hankinnoissaan kilpailutettuja yrityksiä. 2
2 Tarkastuslautakunnan tehtävä, kokoonpano ja työskentely Nokian kaupungin tarkastuslautakunta on suorittanut sille lain ja valtuuston hyväksymän tarkastussäännön mukaan kuuluvat tehtävät ja esittää kuntalain 71 :n tarkoittamana arviointikertomuksenaan toimintavuodelta 2014 seuraavaa: Nokian kaupungin kaupunginvaltuusto valitsi 14.1.2013 pitämässään kokouksessa tarkastuslautakunnan toimikaudeksi 2013 2016. Tarkastuslautakuntaan valittiin seuraavat henkilöt: Esa Martikkala, puheenjohtaja (henkilökohtainen varajäsen Juha Pekka Mannila) Jukka Pulakka, varapuheenjohtaja (Juha Toivainen) Marianne Karttinen (Riikka Salonen) Iinu Kuusento (Erja Alanen) Markku Niskanen (Reino Ojala) Pauli Schadrin (Tuula Palomäki) ja Sari Suomi (Anne Tamminen). Kaupunginvaltuuston kokouksen (14.1.2013) jälkeen tarkastuslautakunnan jäsenistöön on tehty seuraavat muutokset: Jyrki Virtanen valittiin Jukka Pulakan tilalle tarkastuslautakunnan jäseneksi kaupunginvaltuuston kokouksessa 28.10.2013 ( 129). Samassa pykälässä päätettiin valita tarkastuslautakunnan jäsen, kaupunginvaltuutettu Pauli Schadrin tarkastuslautakunnan varapuheenjohtajaksi lautakunnan jäljellä olevan toimikauden ajaksi Tarkastuslautakunta on toiminut hyväksymänsä työohjelman mukaisesti. Lautakunta piti vuoden 2014 aikana 12 kokousta. Lisäksi tarkastuslautakunta piti vuoden 2015 alussa seitsemän kokousta, jotka myös kohdistuivat tarkasteluvuoteen 2014. Tarkastuslautakunta käsitteli järjestäytymiskokouksessaan (tammikuussa 2013) mm. kaupungin tilintarkastusyhteisön valintaa. Tarkastuslautakunta esitti tilintarkastusyhteisöksi BDO Audiator Oy:tä, jonka kaupunginvaltuusto valitsi toimikaudelle 2013 2016 hallinnon ja talouden tarkastajaksi kokouksessaan 4.3.2013 ( 37). Tarkasteluvuonna 2014 tilintarkastajina ovat toimineet JHTT, KHT Hanna Kuhanen, JHTT Sami Salonen, HTM Merja Vihtiälä sekä tilintarkastaja Pekka Lamminmäki. Tarkastuslautakunnan kokouksissa on kuultu eri palveluyksiköiden viranhaltijoita toiminnan organisoinnista, tavoitteiden asettelusta ja niiden toteutumisesta sekä sisäisen valvonnan järjestelyistä. Vuoden 2014 ja alkuvuoden 2015 kokouksissa on ollut kuultavina seuraavien toimielinten/palvelukeskusten edustajia: - kaupunginhallitus (kaupunginjohtaja) - hallintokeskus (talousjohtaja, henkilöstöpäällikkö ja elinkeinopäällikkö) - tekninen toimi (palvelukeskuksen johtaja ja tilapalvelupäällikkö) - perusturvakeskus (perusturvajohtaja, johtava ylilääkäri, erikoissairaanhoidon ylilääkäri ja vanhustyön johtaja) - kasvatus- ja opetuskeskus (palvelukeskuksen johtaja ja varhaiskasvatuspäällikkö) - vapaa-aikakeskus (palvelukeskuksen johtaja, nuorisopalvelujohtaja, liikuntapalvelujohtaja ja kirjastopalvelujohtaja) - Pirkan opiston apulaisrehtori Tarkasteluvuoteen 2014 liittyen tehtiin tutustumiskäynnit Pirkan opistoon, terveyskeskukseen ja Vihnuskotiin. Vapaa-aikakeskusta koskenut kuulemistilaisuus pidettiin Kerholan tiloissa. Tarkastuslautakunta on kouluttautunut arviointivuoteen 2014 kohdistuen kahdessa tilaisuudessa: Tampereen seutukuntien tarkastuslautakuntien tapaamisessa Kangasalla olivat aiheina mm. riskienhallinta sekä seudulliset IT-palvelut ja tietoturvariskit. 3
Toinen koulutustilaisuus oli räätälöity pelkästään Nokian kaupungin tarkastuslautakunnalle ja siinä olivat aiheina mm. kuntalain uudistukset sekä tarkastuslautakuntia koskevat ajankohtaiset asiat. Lisäksi yksi tarkastuslautakunnan jäsenistä osallistui maaliskuussa 2015 pidettyyn tarkastuslautakunnille suunnattuun koulutuspäivään, jossa oli aiheina mm. sisäinen valvonta ja riskienhallinta, tuloksellisuus ja sivistystoimen arviointi. Koulutustilaisuuden materiaalit toimitettiin kaikkien jäsenten hyödynnettäväksi vuoden 2014 arviointia tehtäessä. Tilintarkastajat ovat antaneet lautakunnalle kokouksissa suullisia ja kirjallisia raportteja. Lautakunnan jäsenet ovat seuranneet työnjakonsa mukaisesti lautakuntien toimintaa lukemalla järjestelmällisesti niiden pöytäkirjat. Kaupunginhallitus on antanut valtuustolle tarkasteluvuoden 2014 aikana kaksi kertaa osavuosikatsauksen, joka on sisältänyt raportit kaupungin taloudesta, kaupunkistrategian toteutumisesta sekä tytäryhtiöiden toiminnasta. Osavuosikatsaukset ovat kohdistuneet tammi kesäkuulle ja tammi-syyskuulle. Kaupunginhallitus on osavuosikatsausten käsittelyn yhteydessä mm. päättänyt, että se esittää osavuosikatsauksen edelleen tiedoksi tarkastuslautakunnalle ja kaupunginvaltuustolle. Tarkastuslautakunta käsitteli 10.4.2013 ( 12) lautakunnan jäsenten esteellisyydet. Arviointikertomuksen laatimishetkellä tarkastuslautakuntaan kuuluneilla jäsenillä ei todettu esteellisyyksiä. Varajäsenten esteellisyyksiä on sovellettu tapauskohtaisesti. Tarkastuslautakunnan esittelijänä on toiminut puheenjohtaja Esa Martikkala. Tarkastuslautakunnan sihteeriksi ja asiain valmistelijaksi valittiin 10.4.2013 ( 11) avustava tilintarkastaja, JHTT Sami Salonen. 3 Edellisten vuosien arviointikertomusten johdosta tehtyjen toimenpiteiden arviointi Tarkastuslautakunta toistaa aiempien vuosien arviointikertomuksissa esitetyn näkemyksen, että tilinpäätösasiakirjassa tai siihen kuuluvana liitteenä voitaisiin myös esittää tulosaluetasoiset koosteet talousarvion toteutumisesta (tulot, menot ja netto). Vuoden 2013 arvioinnissa tarkastuslautakunta kiinnitti huomiota mm. siihen, että kaupunginhallitus oli vuonna 2011 hyväksynyt hyvän hallinnon ohjeen, joka koskee myös kaupunkikonsernin tytäryhtiöitä. Ohjetta täydentää lisäksi muut kaupungin toimintaa ohjaavat ohjeet kuten esimerkiksi konserniohje, joka on hyväksytty kaupunginhallituksessa 8.9.1997. Lautakunta esitti näkemyksen, jonka mukaan konserniohjeistusta tulisi päivittää kaupungin nykyisen konsernirakenteen ja nykyisten konsernia koskevien vaatimusten mukaiseksi. Kaupunginjohtajan kuulemisen yhteydessä saatujen tietojen ja uuden talousjohtajan pestaamisen myötä voitaneen odottaa, että ohje päivittyy kalenterivuoden 2015 aikana. Tarkastuslautakunta on kiinnittänyt huomiota Kuntien Hankintapalvelut Oy:hyn (KuHa Oy), jossa Nokian kaupungin omistusosuus on 22,1 %. Yhtiön toimintamenot tulisi kattaa toimintatuotoilla, joita ovat komissioluontoiset palvelumaksut sopimustoimittajilta sekä maksut erillispalveluista omistajilta ja mahdollisilta asiakkailta. Lautakunnan käytettävissä olleen KuHa Oy:n tuloslaskelman mukaan yhtiön tilikauden voitto vuonna 2014 oli yli 137 000 euroa (vuonna 2013 lähes 89 000 euroa). Tämän perusteella voitaneen pohtia, että periikö yhtiö liian suuria komissiomaksuja tai muita vastaavia osakassopimuksessa määriteltyjä maksuja? Lisäksi tarkastuslautakunta edelleen toivoo, että mikäli tavoiteasetanta kohdistuu määriin ja määrällisiin kuvauksiin, niin myös määrätavoitteen lähtötaso esitettäisiin. 4
4 Arvio asetettujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamisesta 4.1 Toimintakertomuksessa raportoitujen taloudellisten tavoitteiden saavuttamisesta Suositusten mukaisesti laadittu tilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot kaupungin taloudellisesta asemasta ja sen kehittymisestä sekä selvitykset asetettujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Henkilöstöraportti vuodelta 2014 oli tarkastuslautakunnan käytettävissä arviointikertomuksen laatimishetkellä. Raportin mukaan henkilöstön kokonaismäärä on lisääntynyt maltillisesti eli 0,3 %:lla edelliseen vuoteen verrattuna ja vuoden 2014 lopussa henkilöstön määrä oli 2 064 (2013 määrä oli 2 058 henkilöä). Vakinaisten määrä hieman pieneni (2014: 1 663; 2013: 1 667). Palvelukeskuksittain tarkasteltuna vakinaisten määrä kasvoi merkittävimmin perusturvakeskuksessa (2014: 586; 2013: 569) ja väheni teknisessä keskuksessa (2014: 275; 2013: 297). Määräaikaisten määrä jatkoi koko kaupungissa kasvuaan (2011: 351; 2012: 362; 2013: 382; 2014: 386). Vakinaisen henkilöstön sairauspoissaolopäivät putosivat alle 18:n, ollen 17,77 (2013: 18,80). Henkilöstöraportista on todennettavissa ammattinimikkeittäin sairauspoissaolojen kehitys. Lukumäärän mukaan tarkasteltuna eniten sairauslomapäivät ovat lisääntyneet perhepäivähoitajilla (2013: 13,34; 2014: 16,56). Päälliköiden sairauslomapäivät jatkavat sahaamistaan, ollen vuonna 2014 9,38 (2009: 5,45; 2010: 12,83; 2011: 6,72; 2012: 11,33; 2013: 9,38). Eniten sairauslomapäiviä vuonna 2014 oli siivoojilla eli 28,38 (2013: 26,14). Suurin lasku sairauslomapäivissä on lääkäreillä, joilla vuoden 2013 8,74 päivää putosi vuonna 2014 4,69 päivään. Henkilöstöraportin tietojen mukaan henkilöstön kouluttamiseen käytetyt rahat lisääntyivät vuonna 2014, useamman vuoden vähenemisen jälkeen (2009: 287 145; 2010: 243 285; 2011: 230 868; 2012: 212 773; 2013: 205 747; 2014: 223 269). Henkilöstöraportissa olevan ennusteen mukaan Nokia kaupungin henkilöstön eläkepoistuma on n. 60 vuosittain seuraavan kymmenen vuoden aikana. Vuoden 2020 osalta ennusteena on 68 henkilön eläkepoistuma. 5
Kaupunginvaltuuston asettamia talouden kokonaistavoitteita ei käytännössä saavutettu lainkaan tilivuoden aikana. Tämä selviää seuraavasta taulukosta, jonka tiedot perustuvat Tilinpäätös 2014 -asiakirjan talousarvion tuloslaskelman toteutumisvertailuun. Taulukko 1. Tietoja talousarvion tuloslaskelman toteutumisvertailusta (Nokian kaupungin tilinpäätös 2014) TILINPÄÄTÖS 2014 TA 2014 TA-muutokset TA muutosten Toteutuma Poikkeama jälkeen Toimintatuotot 55 465 232 2 263 333 57 728 565 56 310 266 1 418 299 Valmistus omaan 1 745 160 236 667 1 981 827 1 781 520 200 307 käyttöön Toimintakulut -207 887 416-3 487 000-211 374 416-211 684 530 310 114 Toimintakate -150 677 024-987 000-151 664 024-153 592 744 1 928 720 Verotulot 123 250 000 123 250 000 122 939 783 310 217 Valtionosuudet 40 400 000 40 400 400 39 519 748 880 252 Vuosikate 13 061 276-987 000 12 074 276 8 511 980 3 562 296 Sumu-poistot -8 743 256-832 500-9 575 756-10 722 379 1 146 623 Arvonalentumiset -250 040 250 040 Satunnaiset erät -4 200 000 4 200 000 Tilikauden tulos 4 318 020-1 819 500 2 498 500-6 660 439 9 158 959 Poistoeron muutos 67 208 67 208 68 107-899 Tilikauden ali-/ylijäämä 4 385 228-1 819 500 2 565 728-6 592 332 9 158 060 Vuosikatteelle oli alkuperäisessä talousarviossa asetettu tavoitteeksi 13,1 milj. euroa, jota laskettiin 12,1 milj. euroon. Vuosikate toteutui 8,5 milj. euron suuruisena eli n. 3,6 milj. euroa pienempänä kuin mitä oli budjetoitu. Merkittävimpänä syynä tähän alitukseen oli toimintatuottojen toteutuminen 1,4 milj. euroa ja valtionosuuksien toteutuminen 0,9 milj. euroa arvioitua pienempänä. Tilikauden tulokseksi muodostui -6,7 milj. euroa ja se alitti arvion 9,2 milj. eurolla. Tuloksenkäsittelyerien jälkeen tilikauden alijäämäksi muodostui 6,6 milj. euroa. Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen palvelukeskuksittain esitetään yksityiskohtaisesti tilinpäätösasiakirjassa. Palvelukeskuskohtaisten tavoitteiden toteutumista arvioidaan myöhemmin kappaleessa 4.2. Tunnuslukuja esitetään tilinpäätösasiakirjassa vuodesta 2011 lähtien ja ne koskevat sekä suoritetavoitteita että tehokkuutta, laajuutta ja voimavaroja. Niissä toiminnoissa, joista tunnuslukuja on esitetty, lukija saa riittävästi tietoja toiminnan laajuudesta ja tehokkuudesta sekä niiden muutoksista. Tarkastuslautakunta haluaa kiinnittää jo nyt huomiota siihen, että vuoden 2014 puolella yhtiöitetty vesilaitos on aikaisempien vuosien aikana kerryttänyt sisäistä velkaa yli yhdeksän miljoonaa euroa, joka on aiheutunut veden ja jäteveden liian alhaisesta hinnasta. 6
4.2. Muiden toimintakertomuksessa raportoitujen tavoitteiden toteutuminen Yleisiä havaintoja Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan olisi tärkeää, että Nokian kaupungissa päätettäisiin kaupungin kiinteistöstrategiasta ja sen laatimisen varmistamiseksi huolehdittaisiin asiaan liittyvästä riittävästä resursoinnista. Kiinteistöstrategian periaatteena olisi tilojen käyttötarkoituksen, omistamisen ja ylläpidon suunnitelma, jossa määriteltäisiin kaupungin tilatarpeiden tavoitteet ja tahtotila lyhyelle, keskipitkälle ja pitkälle aikavälille. Kiinteistöstrategia voisi sisältää esim. katsauksen nykytilaan, näkemyksen tuleville 5-10 vuodelle sekä pidemmälle ajanjaksolle. Strategiaa tulisi päivittää määräajoin, vähintään vuosittain. Kuntalain mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Kaupunginvaltuusto ei ole vielä päättänyt sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista kuntalain edellyttämässä laajuudessa. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan asian valmistelu tulisi käynnistää mahdollisimman pian ja perusteissa huomioitaisiin palvelukeskuskohtaiset toimintatavat riskienhallinnassa. Vuosittaista riskienhallinnan ohjausta voitaisiin antaa esim. talousarvion ja -suunnitelman laadinnan yhteydessä. Palvelukeskusten vuosisuunnitelmissa voitaisiin tunnistaa ja tuoda selkeästi esiin merkittävimmät tavoitteiden saavuttamisen riskit ja suunnitelmissa tuotaisiin esiin myös keinoja, joilla riskit hallitaan. Ohjeistuksissa voitaisiin edellyttää, että riskienhallinnan arviointia tehtäisiin palvelukeskuksissa vuosittain esim. tilinpäätöksen yhteydessä käsiteltäessä selontekoa sisäisen valvonnan toteuttamisesta ja arviota merkittävimmistä riskeistä ja niiden kehittämistoimenpiteistä. Perusturvakeskus Perusturvakeskuksessa on otettu käyttöön syksyllä 2014 työparimalli (2 lääkäriä / hoitaja) ja lisäksi puheluiden takaisinsoittojärjestelmä, joten kustannuskehityksen arvioiminen on tältä osin vaikeaa. Aluevastaanoton kustannuskehitys on ollut budjetoitua käyntikertaa kohden 10 % korkeampi ja näin ollen tässä ei ole pysytty budjetissa. Ensiapukäyntien hinta on ollut merkittävästi budjetoitua alhaisempi. Suunta on ollut oikea ja tämän vuoksi olisikin ehkä syytä selvittää, että miten siinä on näin hyvin onnistuttu. Saadun tiedon perusteella voidaan sitten arvioida, että pystyykö tietoa hyödyntämään myös aluevastaanotolla. Hammashuollon osalla on loppuvuodesta saavutettu lain edellyttämä taso ja siitä on hyvä jatkaa niin, ettei enää lain tason alapuolelle lipsahdeta. Täytyy kuitenkin huomioida jatkossa edelleen potilasmäärän kasvu, joka taloudellisesta tilanteesta johtuen ei lähivuosina laske. 7
Perhepalvelut Huomattavaa on toteutuminen arvioitua suurempana äitiys- ja perhesuunnittelukäynneissä, lastenneuvolakäynneissä terveydenhoitajalla sekä koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltokäynneissä, ne on kuitenkin pystytty hoitamaan entisillä resursseilla. Lastensuojelun avohuollon asiakasmäärät ovat kasvaneet edellisestä vuodesta 20 %, joka on sitten ilmeisesti näkynyt kodin ulkopuolelle sijoitettujen määrän vähentymisenä. Tehty ennakoiva työ on ollut hedelmällistä ja varsinkin, kun hoitopäivähinnat oman kodin ulkopuolella ovat kasvaneet paljon budjetoitua enemmän. Vanhuspalvelut Vuoden 2015 alusta poistettiin vanhuksille tarjotut taksimatkat ja nyt tulisi tarkoin kotihoidon seurata, tapahtuuko tästä syystä ns. mökkiytymistä, josta seuraa kotihoidon tarpeen merkittävää kasvua. Mikäli näin käy, tulee asia saattaa mahdollisimman pian päättäjien tietoon. Kasvatus- ja opetuskeskus Perusopetus Perusopetuksen hallinto-organisaatio on edelleen varsin kevyt. Tarkastuslautakunta on kiinnittänyt asiaan huomiota jo usean vuoden ajan. Hallintokeskuksessa on ollut pitkään käynnissä hallinnon ja palvelurakenteen kehittämishanke. Edellä mainittu hanke ei ole edelleenkään johtanut päätöksiin mm. perusopetuksen (päällikön) tehtävän organisointiin. Palveluverkkoselvitys on myös edelleen kesken. Tarkastuslautakunta odottaa edelleen edellä mainitun kehittämishankeen tulosten synnyttävän hallinto-organisaatioon lisävahvistusta. Nykyisin palvelukeskuksen johtajan mm. kehittämistehtävät jäävät vähäiselle huomiolle, kun hänen työnsä painopiste on ollut pakosta perusopetukseen keskittynyt. Perusopetuksen toimintakate per/oppilas oli 1-6 luokilla 6 314 (2013: 6 486 ) ja 7-10 luokilla 8 480 (2013: 8 379 ). Henkilöstöraportista voidaan todeta opettajakunnan pitkään jatkunut erityisen vähäinen sairastelu verrattuna muihin ammattiryhmiin (hr sivu 14). Lukio-opetus Lukion osalta ylioppilastutkinnon suorittaneiden määrä nousi hieman edelliseen vuoteen verrattuna (2014: 108; 2013: 92 ja 2012: 122). Ylioppilaskirjoitusten suoritetulokset jäivät alle valtakunnallisen keskitason (16,5 puoltoääntä) pakollisten aineiden osalta, ollen Nokialla 15,89. Lukion toimintakate/oppilas oli 7 409 (2013: 7 478 ). Pirkan opisto Pirkan opiston toinen toimintavuosi oli edelleen tuloksekas. Opetuksen toteutumisaste oli 90 %. Käyttömenot per/opetustunti olivat 96,70 (2013: 78,40 ). Seutuopiston toiminnasta on laadittu arviointikertomus, mutta kertomuksen raportoinnista ei kerrota tilinpäätöstiedoissa mitään. Opisto teetti myös syksyllä 2014 laajan asiakastyytyväisyystutkimuksen. Tästäkään mainitusta tutkimuksesta ei tilinpäätöstiedoissa ole mitään palautetta. Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen uudistettu hallinto-organisaatio on edelleen osoittautunut toimivaksi. Yksikössä on tehty päätös mobiili-järjestelmän hankinnasta lasten hoitoaikojen toteutuman seurantaan. Rakenteellisen päiväkotipaikan hinta oli 40,66 (2013: 39,03 ). 8
Vapaa-aikakeskus Kulttuuritoimi Kulttuuripalveluiden strategisena tavoitteena on ollut kuntalaisten aktivoiminen osallistumaan erilaisiin tapahtumiin ja ohjattuun kulttuuritoimintaan. Aktivoimisessa on onnistuttu ja tarjonta on vastannut kuntalaisten kulttuurikiinnostukseen, sillä tapahtumiin ja näyttelykäynteihin osallistuneiden määrä oli vuoteen 2013 verrattuna jonkun verran noussut. Kulttuurikasvatukseen osallistuneiden määrä oli hivenen laskenut, mutta talousarvion tavoitteet osallistuja- ja kävijämääristä olivat täyttyneet. Tilavuokria tarkistettiin, ja Kerholan alennettu vuokrahinta järjestöille ja yhdistyksille sekä edullinen päiväkäyttö ovat mahdollistaneet aiempaa paremmin tilaisuuksien järjestämistä Kerholassa. Valtuustoon nähden sitovia tavoitteita oli toteutettu. Kulttuuritoimi järjesti yhdessä Nokia- Seuran kanssa ensimmäisen kulttuurin kuntoreitin, jonka varrella on kulttuurikohteita. Tavoitteena on jatkossakin julkaista yksi kulttuurireitti vuodessa. Varhaiskasvatuksen kulttuuripolkua on toteutettu kaikissa päiväkotiyksiköissä sekä osittain myös koulussa. Lisäksi järjestettiin Kerholan historiaa esittelevä näyttely, kolme kulttuuritoimijoille suunnattua tilaisuutta ja kulttuuri- ja nuorisotoimen yhteistyönä kulttuurihöntsy-ryhmät kerran viikossa nuorisotiloissa. Kulttuuripalvelujen toiveena on sujuvoittaa monialaista yhteistyötä ja erilaisia palveluprosesseja kaupungin sisällä. Erityisesti kiinteistöjen käyttö ja hallinta vaatisi lisää sujuvuutta ja suunnittelua yhdessä muun muassa teknisen keskuksen kanssa. Tulevaisuudessa kulttuuritoimella on mahdollisesti edessä lahjoituskokoelmien järjestäminen esille tulevaan uuteen kirjastotaloon. Kulttuuritoimen resursseista puuttuu kuitenkin tällä hetkellä varsinainen museaalinen osaaminen. Kulttuuritoimi on pysynyt alkuperäisessä talousarviossaan. Kirjastotoimi Kirjaston toiminnan suunnittelua pidemmällä aikavälillä on odotuttanut päätös uuden kirjastotalon rakentamisesta ja sen eri vaihtoehdoista. Tällä välin kirjastossa on keskitytty muun muassa osaamisen kehittämiseen. Kirjaston fyysisten käyntien määrä nousi, mahdollisesti yleisötilaisuuksien myötä, mutta materiaalien lainausmäärät laskivat edelleen (kirjaston verkkokäyttö on samaan aikaan lisääntynyt, joka korvaa jo hieman peruspalveluja). Asiakasraateihin osallistuminen ei innostanut kuntalaisia suhteessa saatuun mediajulkisuuteen tulevista kirjastoratkaisuista ja raateihin osallistuminen oli vähäistä. Strategian toteutuminen kirjastossa sisälsi perustyötä, eli muun muassa päiväkoti- ja kouluyhteistyötä, harjoittelu- ja työelämään tutustumisen mahdollistamisia, verkkokirjaston sisältötuotantoa sekä tiimeihin ja seudullisiin kehittämisryhmiin osallistumista. Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet toteutuivat Asiakaspalvelutilanne kyselyllä, 18 erilaisella näyttelyllä ja kahdella asiakasraadilla. Tavoitteissa on pyritty takaamaan, että nokialaisilla on yhtäläiset mahdollisuudet kirjaston käyttöön, virkistymiseen ja oppimiseen. Käytännössä vanhentuneet tilat ovat olleet esteenä monipuolisemman palvelun rakentamisessa. Lainaus ja käynnit ovat alhaisempia kuin Pirkanmaalla keskimäärin. Saavutettavuus verkossa, aineiston varaaminen ja uusiminen ovat toimintoina parantuneet ja palvelevat kuntalaista entistä paremmin. Varausten maksuttomuus ei lisännyt lainausten määrää, mutta on lisännyt musiikkiaineiston käyttöä. Kirjaston aukioloaikoja lisättiin yksi tunti viikossa arki-iltana, jolla on pyritty vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin olla avoinna sopivina ajankohtina. Kirjastopalvelujen toiveena on olla mukana tiiviisti uuden kirjastorakennuksen suunnittelussa palvelujen järjestämisen näkökulmasta. Kirjastopalvelut on pysynyt talousarviossaan vuonna 2014. Kirjastoauto vanhenee ja sitä on jouduttu korjaamaan aiottua enemmän, ja autoa joudutaan korjaamaan tai kokonaan uusimaan lähitulevaisuudessa. 9
Liikuntapalvelut Liikuntapalvelut on tehnyt yhteistyötä koulujen ja perusturvan kanssa liikkuva koulu ja liikuntapolku toimintamalleissa. Liikuntapalveluissa on järjestetty koulutusta henkilöstölle ja kuntalaisille sekä liikuntatapahtumia yhdessä Nokian kaupungin muiden toimijoiden ja kolmannen sektorin kanssa. Uimahallin kävijämäärät olivat edelliseen vuoteen verrattuna nousseet vuoden 2012 tasolle (kävijämääriin on laskettu myös uimahallin tilojen järjestökävijät, ei pelkästään uima- tai liikuntapalvelujen kävijät). Uimahallin tekniikka on nykytekniikkaan verrattuna vanhentunutta, ja lähiaikoina on väistämättä edessä uimahallin kuntokartoituksen järjestäminen. Uimahallin kiinteistön kokonaishallintaan on myös toivottu liikuntapalveluista selkeämpiä käytäntöjä eri vastuuyksiköiden välillä. Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet ovat liikuntapalveluissa toteutuneet tapahtumien, koulutuksen, infojen ja liikuntareseptin käyttöön oton kautta. Nokialaisten terveyskunnon mittaamiseen ei löydetty vielä mittariksi soveltuvaa käytäntöä. Liikuntapalvelut ovat pysyneet talousarviossaan. Nuorisotoimi Nuorisopalveluissa on avattu OKM:n hankerahoituksella www.nuortennokia.fi verkkosivusto, jonka tavoitteena on parantaa tiedotusta nuorille ja osallistaa nuoria sivuston tekemiseen. Strategian toteuttamisen keskeisiä tehtäviä ovat olleet tiedotus, etsivä nuorisotyö ja koulutus. Kävijämäärien ja tilojen aukioloaikojen suhteen ei saavutettu tavoitteita johtuen Siuro- Linnavuori alueen tilaongelmista. Toisaalta osa määristä ylitettiin, koska järjestettiin ennalta suunnittelemattomia suuria tapahtumia. Valtuustoon nähden sitovia osuuksia toteutettiin verkkosivuston ja etsivän nuorisotyön kohtaamisilla. Etsivän nuorisotyön oli kuitenkin hankala ohjata nuoria jatkoon, sillä tarvittavia paja- tms. palveluita ei ollut käytettävissä riittävästi. Nuorten ohjauspiste Kellari on toiminut monialaisena palvelupisteenä. Valtuustoon nähden sitovia osuuksia ei osin pystytty toteuttamaan. Lasten parlamentin istuntoa ei järjestetty. Nuorisovaltuuston vaikuttajafoorumi ja nuorisofoorumi järjestettiin, mutta nuorten kuuleminen ja vaikuttaminen päätöksentekoon eivät parantuneet. Lasten ja nuorten palveluverkkojen edistämisessä ei edetty laajasti. Nuorisotakuun toteutumisen edistäminen epäonnistui huolimatta paikallisesta että seudullisesta kehittämistoiminnasta ja kaupunginjohtajan nimeämästä Nuorisotakuu työryhmästä. Nuorisopalvelut pysyi talousarviossaan. Talousarviossa ei ole voitu etukäteen huomioida saatuja hankerahoituksia opetus- ja kulttuuriministeriöltä ja aluehallintovirastolta. Tekninen keskus Johtaminen ja hallinto Tarkastuslautakunta toivoo talousarvion valtuustolle sitovien tavoitteiden konkreettisen tavoitetason konkretisointia mitattavilla arvoilla ja tunnusluvuilla. Esim. henkilöstön työhyvinvoinnin parantamisessa miten näkyi poissaoloissa, työtapaturmissa, terveydessä ja tehokkuudessa? Myös vertailuarvoja ulkopuolelta vuokratuista tiloista/palveluista ja niiden kustannusten vertailu omiin tiloihin. Tältä pohjalta olisi helpompi ymmärtää tulevat tilasuunnitelmat ja niiden kannattavuus. Kokonaisuudessaan toiminnan arviointia sopivilla ja kattavilla mittareilla tulisi kehittää. Mittaamalla todellisia ja merkityksellisiä asioita, joista on apua toiminnan kehittämiselle. 10
Konserniohjaus kaipaa ohjausta ja tehostamista. Varikon myynnissä suuri poikkeama vesihuollon materiaalihankintojen loputtua. Oliko tämä suunnitelmallista kaupunkikonsernin toimintaa? Kiinteistöstrategian luominen on edelleen tarpeen, jotta kiinteistöjen korjaukset saadaan hallintaan. Tilanne on yhä heikko. Samalla taktiikalla myös infrastruktuurin kunnossapidon suunnittelu pitkällä aikavälillä ja hallitun suunnitelmallisesti. Varikko Varikon toiminta on vakiintunut nykyiseen toimipaikkaan. Hankintojen keskittäminen varikolle ei ole onnistunut, palvelukeskuksien tehdessä edelleen osan hankinnoista itse. Varikon ilmoituksen mukaan tavaran toimitus sisäisesti on kustannustehokkaampaa kuin ulkoa. Jos konsernin sisällä muut toimijat näkevät kannattavammaksi olla käyttämättä varikon palveluksia, olisiko paikallaan tarkastella varikon toiminnan tehokkuutta ja kehittää sitä havaintojen perusteella. Huomioitava olisi myös toiminnan häiriötön jatkuvuus kaikissa tilanteissa. Tilatekniikka Sisäilmaongelmaisten rakennuksien määrän saaminen alle 15 kpl/vuosi tavoite jäi toteutumatta. Yllättävät vahingot kiinteistöissä on kasvattanut kunnossapitokustannuksia (2013 0,71 /m² - 2014 0,96 /m²). Korjausvelan korjaaminen vaatii toimenpiteitä. Ennakoimattomat korjaukset vievät paljon resursseja ja ennakoimattomat tapaukset tulevat vain lisääntymään ellei tilanteeseen puututa. Kiinteistökanta tarvitsee kiinteistöstrategian ja kunnossapito strategiaan nähden tarvittavan resurssit. Kunnallistekniikka ja maankäyttö Häpesuon puhdistamisen aloitus siirtyi kun ympäristölupa myönnettiin loppuvuodesta. Tonttikysyntä jatkui vähäisenä. Tontteja on luovutettu vähemmän kuin niitä oli tarjolla. Ruoka ja siivouspalvelu Työolosuhteiden arviointi työterveyden kanssa ja epäkohtien korjaukset on vähentänyt sairauspoissaoloja 2,4 vrk/henkilö. Aluetuotanto Katuja ja vesijohtoja on saneerattu suunniteltua enemmän, ja Nokian veden kanssa on tehty työohjelman ulkopuolisia töitä. Toteuma talousarvioon verraten on kuitenkin alittunut. Vesihuoltolaitos Vesihuoltolaitos aloitti osakeyhtiönä Nokian Vesi Oy toiminnan 1.5.2014. Rakennusvalvonta ja ympäristösuojeluyksikkö Resurssivaje jatkuu ja vaikka pääsääntöisesti lakisääteiset tehtävät on saatu hoidettua, joistakin on jouduttu karsimaan. Tulosalue on aloittanut poikkihallinnollisen kestävän kehityksen koordinoinnin. Rakennusvalvonnan tarve on vähentynyt asuntotuotannon ja teollisuusrakentamisen vähentyessä, mikä näkyy rakennusvalvonnan tunnusluvuissa. Vajaamiehitys toi säästöjä, mutta tuskin on silti positiivinen asia. Sähköisten järjestelmien käyttöönoton viivästyminen toi myös säästöä, mutta henkilöstövajeen kanssa vaikuttanee tehokkuuteen. 11
4.3. Strategian toimeenpano ja toteutuminen Kaupungin strategisten tavoitteiden toteutuminen Kaupunginvaltuusto päätti hyväksyä 28.11.2005 pidetyssä kokouksessa Strategia Nokia 2016 -asiakirjan. Kaupunginvaltuusto hyväksyi strategiapäivityksen kesäkuussa 2009. Tuolloin määriteltiin kaupungin visio seuraavasti: Me nokialaiset elämme hyvää elämää vetovoimaisessa ja taloudellisesti vakaassa kaupungissa. Kaupunkimme on viihtyisä ja turvallinen. Menestyksemme perustuu aktiivisuuteen ja ennakointiin. Palvelumme ja yritystoimintamme on monipuolista ja asiakaslähtöistä. Keväällä 2013 strategialuonnos muuttui Nokian kaupungin onnistumissuunnitelmaksi, joka on kaupunginvaltuuston ylimmän tason strateginen asiakirja. Onnistumissuunnitelma Hyvinvoiva Nokia hyväksyttiin elokuussa 2013. Hyvinvoiva Nokia 2016:n painopisteet ovat: - Asiakaslähtöinen ja palveleva Nokia - Yrittävä, osaava ja onnistuva Nokia - Turvallinen ja viihtyisä Nokia sekä - Tasapainoinen ja toimiva Nokia Talousarvion 2014 mukaan strategiasta (onnistumissuunnitelmasta) johdetut menestystekijä ja johtamisen kohteet vuodelle 2014 ovat: Asiakaslähtöinen ja palveleva Nokia - Lasten ja nuorten palveluprosessien kehittäminen monialaisena yhteistyönä - SoTe järjestämislain velvoitteisiin varaudutaan Yrittävä, osaava ja onnistuva Nokia - Nuorten työllisyystakuun toteuttaminen - Kaupunki vastaa osaltaan työllisyyden parantamisesta - Yrittäjäkadun alueen kehittäminen - Kaupungin keskustan tiivistäminen - Matkailun kehittäminen Turvallinen ja viihtyisä Nokia - Joukkoliikenteen palvelutaso - Ulkoliikuntapaikkojen taso - Liikenneturvallisuuden kehittäminen Tasapainoinen ja toimiva Nokia - Hankkeista tiedottaminen - Vaikutusten arviointi - Kaupunki on sitoutunut maankäytössä seudullisiin tavoitteisiin - Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen asukkaita aktivoimalla Strategiasta (onnistumissuunnitelmasta) siis johdettiin yhteensä neljä menestystekijää ja kullekin niille määriteltiin johtamisen kohteet, jotka toimivat strategioiden saavuttamisen mittareina. Näiden mittareiden kuvaamalle toiminnalle määriteltiin tavoitetasot talousarviovuodelle sekä vastuutahot, jotka huolehtivat vuositavoitteen toteutumisesta. Johtamisen kohteiden toteutumisesta on tehty selkoa vuoden 2014 tilinpäätöksessä. Strategiasta johdettujen menestystekijöiden ja niille asetettujen johtamisen kohteiden toteutuminen on esitetty pääsääntöisesti riittävän informatiivisesti. 12
5. Muut toiminnan ja talouden arvioinnit 5.1. Tampereen kaupunkiseudun tarkastuslautakuntien arviointi Tampereen kaupunkiseudun tarkastuslautakuntien viidennen yhteisen arvioinnin kohteena oli ensihoito. Arviointi toteutettiin vuonna 2014 ja siinä olivat mukana Nokian kaupunki, Kangasalan kunta, Lempäälän kunta, Oriveden kaupunki, Pirkkalan kunta, Tampereen kaupunki, Vesilahden kunta ja Ylöjärven kaupunki. Kaupunkiseudun tarkastuslautakuntien arviointityössä käsiteltiin kaupunkiseudun ensihoidon palveluiden järjestämistä, palvelun järjestämisestä aiheutuneita kustannuksia ja ensihoitopalvelun asiakasvaikuttavuutta. Arviointi toteutettiin haastattelumenetelmällä siten, että jokaisen arviointiin osallistuvan kunnan edustaja haastatteli omat ensihoitopalvelusta vastaavat viranhaltijansa. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ensihoitopalvelusta astui voimaan 1.1.2013. Asetuksessa ensihoidon järjestämisvastuu siirtyi kunnilta sairaanhoitopiireille. Asetuksen tavoitteena oli saada aikaan kaikille kuntalaisille ja koko sairaanhoitopiirin alueen asukkaille samansisältöinen ensihoitopalvelu. Sairaanhoitopiiri laskuttaa ensihoidon kustannukset kunnilta ennakkolaskutuksena kuukausittain. Tasauslaskutus tehdään todellisten nettokustannusten mukaan palvelutasopäätöksen mukaisin jakoperustein. Kuljetuksien määriä seurataan kuntakohtaisesti, mutta lopullinen laskutus ei tapahdu kuntakohtaisiin kuljetusmääriin perustuen, vaan kustannusjakoperusteen mukaisesti 50 % asukasmäärään perustuen ja 50 % tehtäviin käytetyn ajan perusteella. Palveluntuottaja ilmoittaa sairaanhoitopiirille laskussa kuljetuskustannuksista vähennetyt Kela-, omavastuu- ja vakuutuskorvaukset. Sairaanhoitopiirille on vuosien 2013-2014 aikana kunnista tullut toistuvasti viestiä siitä, että ensihoitopalveluiden kustannukset ovat liian suuret. Tampereen kaupunkiseudun kunnat lähettivät joulukuussa 2013 sairaanhoitopiirille kirjeen koskien ensihoidon palvelutasopäätöksen tarkistamista. Seudun kunnat edellyttivät, että voimassaolevan palvelutasopäätöksen kustannustenjakoa ja Kela-korvausten maksatuskäytäntöjä tarkistetaan ja tasapuolistetaan kevään 2014 aikana. Alla olevassa taulukossa on kuvattu kaupunkiseudun kuntien ensihoidon kustannukset vuosina 2011-2014 ja kustannusten nousu prosentteina. Taulukosta voidaan havaita, että kustannusten nousu vuodesta 2012 vuoteen 2013 on ollut erittäin merkittävää. Myös vuonna 2014 kustannukset nousivat, mutta nousuprosentit olivat huomattavasti maltillisempia. 2011 2012 2013 2014 Muutos % 2012-2013 Muutos % 2013-2014 Tampere * 1 984 335 2 767 856 7 388 474 7 662 175 166,9 3,7 Kangasala 290 000 300 000 916 749 986 336 205,6 7,6 Nokia 557 389 573 240 1 032 785 1 069 179 80,2 3,5 Pirkkala 114 710 120 296 509 895 554 718 323,9 8,8 Ylöjärvi 328 000 376 000 1 066 425 1 089 224 183,6 2,1 Vesilahti 57 628 59 589 143 168 149 591 140,3 4,5 Orivesi 128 149 145 140 439 427 445 647 202,8 1,4 Lempäälä 140 400 131 040 636 771 655 707 385,9 3,0 * v. 2011 Tampereen kustannus sis. tilaajan ydinprosessille kirjatut sair.kuljetuksen menot 1654 666 eur ja PSHP:n erityisvelvoitemaksun Tampereen osalta 329 669 euroa, vuoden 2012 kustannus KPMG Oy Ab:n ensihoidon arviointiraportilta Vuosien 2014 ja 2013 osalta kustannustiedot on saatu PSHP:lta ja ne sisältävät kiireellisen ensihoidon, ensivasteen ja ensihoitokeskuksen kustannukset. Vuosien 2012 ja 2011 kustannukset on saatu kuntien ensihoidosta vastaavilta viranhaltijoilta. Ensihoito koostui vuosina 2013 ja 2014 kolmesta tehtäväalueesta, joita ovat kiireelliset kuljetukset, ensivastetehtävät ja ensihoitokeskus. Lisäksi Tampereen kaupunki käytti vuonna 2013 laitoshoidon yksiköiden välisiin siirtokuljetuksiin 219 029 euroa ja 2012 vuonna 84 000 euroa. Laitoshoidon yksiköiden väliset siirtokuljetukset eivät sisälly yllä olevan taulukon lukuihin. 13
5.2. Kokonaistalouden arviointi Kokonaistalouden arviointi on perustunut kuntatalouden keskeisten taloudellisuusmittareiden analyysiin ja vertailuun Tampereen ympäristökuntiin. Arviointikertomuksessa tuodaan esiin joitakin keskeisiä tuloslaskelman, taseen ja rahoituslaskelman tunnuslukuja. Tunnuslukujen tulkinnassa on käytetty lähteenä julkaisua Kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätösmalli, Suomen Kuntaliitto 2001 VEROPROSENTIT 2013 2015 NOKIALLA JA MUISSA TAMPEREEN YMPÄRISTÖKUNNISSA Ennen varsinaisten tunnuslukujen esittämistä todetaan Nokian ja muiden Tampereen ympäristökuntien tuloveroprosenttien kehitys kolmelta vuodelta (2013 2015). Kaavio 1. Tuloveroprosentit Nokialla ja muissa Tampereen ympäristökunnissa vuosina 2013 2015. Kaaviosta voidaan havaita, että Nokian tuloveroprosentti on alhaisin (19,75) ja pysynyt kaikkina tarkasteluvuosina samana. Pirkkalan tuloveroprosentti on 20,00, Lempäälässä ja Ylöjärvellä 20,5. Kangasala nosti toista vuotta peräkkäin tuloveroprosenttiaan, 21,0:een vuodelle 2015. 14
TULOSLASKELMAN TUNNUSLUKUJA: Kaavio 2. Vuosikate/poistot, % ja vuosikate /asukas. Tunnusluvut Tampereen ympäristökunnista vuosilta 2012 2014 Vuosikate prosenttia poistoista = 100 * vuosikate/poistot Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien käyttöomaisuuden poistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä. Kunnan tulorahoituksen oletetaan olevan riittävä, mikäli tunnusluvun arvo on 100 %. Oletusta voidaan kuitenkin pitää pätevänä vain, mikäli poistot vastaavat kunnan keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Investoinneilla tarkoitetaan tällöin poistonalaisten investointien omahankintamenoa, joka saadaan vähentämällä hankintamenosta valtionosuudet, liittymismaksut ja muut rahoitusosuudet. Mikäli vuosikate on alijäämäinen, on kunnan tulorahoitus heikko. Vuosikate kehittyi useita vuosia Nokian kaupungissa suotuisasti, mutta tarkasteluvuonna 2014 asiaan tuli merkittävä takapakki : 2014: 8,5 milj. euroa; 2013: 17,7 milj. euroa; 2012: 15,0 milj. euroa; 2011: 14,6 milj. euroa; 2010: 13,3 milj. euroa. Vastaavasti myös käyttöomaisuuspoistojen pitkään jatkunut nousutrendi kääntyi laskusuuntaan: 2014: 10,7 milj. euroa; 2013: 11,1 milj. euroa; 2012: 11,0 milj. euroa; 2011: 10,7 milj. euroa; 2010: 10,4 milj. euroa. Tunnusluku koskien vuosikatteen ja poistojen suhdetta romahti vuonna 2014 Nokialla 79,4 %:iin edellisvuoden 160,1 %:sta (2012: 136,0 %). Muissakin ympäristökunnissa tunnusluku heikkeni vuodesta 2013, paitsi Ylöjärvellä, jossa tunnusluku nousi 85,3 %:sta 108,1 %:iin. Pirkkalassa tunnusluku oli paras eli 139,7 % (2013: 223,4 %) ja Lempäälässä heikoin eli 48,0 % (2013: 111,6 %). 15
Vuosikate euroa/asukas Vuosikate asukasta kohden on yleisesti käytetty tunnusluku tulorahoituksen riittävyyden arvioinnissa. Kuntakohtainen tavoitearvo tunnusluvulle saadaan jakamalla edellä mainittu keskimääräinen vuotuinen investointitaso asukasmäärällä. Keskimääräistä, kaikkia kuntia koskevaa tavoitearvoa ei voida asettaa. Kunnan koko, taajama-aste, tekniset verkostot ja toimintojen organisointi ovat tekijöitä, jotka vaikuttavat vuosikatetavoitteen määrittämiseen kunnassa. Asukaskohtainen vuosikate oli Nokialla 259 /asukas. Tämäkin tunnusluku kääntyi huonompaan suuntaan, useamman nousujohteisen vuoden jälkeen (2013: 542 /asukas; 2012: 464 /asukas; 2011: 454 /asukas ja vuonna 2010: 421 /asukas). Kaikissa muissakin Tampereen ympäristökunnissa, Ylöjärveä lukuun ottamatta, myös tämä tunnusluku heikkeni. Pirkkalassa tunnusluku oli paras vuonna 2014 eli 465 euroa, missä on kuitenkin heikennystä vuoteen 2013 verrattuna 241 euroa asukasta kohden. Ylöjärvellä tunnusluku parani 364 eurosta 390 euroon asukasta kohden. Heikoin tunnusluku oli Lempäälässä, jossa se oli 196 euroa asukasta kohden (2013: 402 /asukas). Kaavio 3. Tilikauden tulos, milj.. Tunnusluvut Tampereen ympäristökunnista vuosilta 2012 2014 Tilikauden tulos Tilikauden tulos jatkoi vuonna 2014 siksakkaustaan Nokian kaupungissa, ollen -6,7 milj. euroa (2013: 9,5 milj. euroa ja 2012: -8,2 milj. euroa). Tuloksenkäsittelyerien jälkeen tilikauden alijäämäksi muodostui -6,6 milj. euroa. Vuonna 2013 ylijäämää kertyi 9,7 milj. euroa ja vuonna 2012 alijäämää kertyi -7,8 milj. euroa (2011: ylijäämää 4,3 milj. euroa). Tilikauden tulokseen ja alijäämäisyyteen vaikutti merkittävästi satunnaisiin kuluihin kirjattu pakollinen varaus (Häpesuon puhdistukseeen), joka oli suuruudeltaan 4,2 milj. euroa. Tilikauden tulos oli plus-merkkinen Pirkkalassa (2,4 milj. euroa) ja Ylöjärvellä (0,1 milj. euroa). Kangasalan (-1,7 milj. euroa) ja Lempäälän (-4,7 milj. euroa) tilikauden tulokset olivat vuonna 2014 ns. pakkasen puolella. 16
RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUKUJA: Kaavio 4. Investointien tulorahoitus, % ja kassan riittävyys, pv. Tunnusluvut Tampereen ympäristökunnista vuosilta 2012 2014 Investointien tulorahoitus, % = 100 * vuosikate / investointien omahankintameno Investointien tulorahoitus -tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli käyttöomaisuuden myynnillä, lainalla tai kassavarojen määrää vähentämällä. Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman käyttöomaisuusinvestointeja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. Investointien tulorahoitus, % -tunnusluku oli Tampereen ympäristökunnista paras Nokialla vuosina 2011 2013 (2013: 87,4 %; 2012: 103,0 %, 2011: 104,5 %), mutta vuonna 2014 kärkipaikan ryösti Ylöjärven kaupunki 66,5 %:lla (2013: 36,4 %). Nokialla tunnusluku putosi 27,8 %:iin, jota kehnompi tunnusluku oli Lempäälässä (19,7 %). 17
Kassan riittävyys (pv) = 365 pv * kassavarat 31.12. / kassasta maksut tilikaudella Kunnan maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee, että monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kunnan kassavaroilla. Tässä yhteydessä toteutetun esitystavan informaatioarvoon tulee suhtautua varauksella, koska tunnusluku ilmaisee yhden yksittäisen hetken (31.12.) tilanteen. Informaatioarvoa voitaisiin parantaa esim. esittämällä tunnuslukua kuukausittaisena lukusarjana. Kaavio 5. Lainanhoitokate. Tunnusluvut Tampereen ympäristökunnista vuosilta 2012 2014 Lainanhoitokate = (vuosikate + korkokulut) / (korkokulut + lainanlyhennykset) Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään kassavaroja. Tampereen ympäristökunnista Nokialla tunnusluku oli vuonna 2008 heikoin (2008: 1,2), mutta sen jälkeen tunnusluku on parantunut Nokialla vuosi vuodelta (2009: 1,5; 2010; 2011: 1,6; 2012: 1,7; 2013: 1,8). Vuonna 2014 tunnusluku putosi alle 1:n eli 0,9:ään. Ympäristökuntien parhaat tunnusluvut olivat Pirkkalassa ja Kangasalla (1,1), Ylöjärven kirittäessä aivan tuntumassa (1,0). Tämän tunnusluvun suhteen ns. perää pitää Lempäälä 0,6:lla (2013: 1,2). 18
TASEEN TUNNUSLUKUJA: Kaavio 6. Omavaraisuusaste. Tunnusluvut Tampereen ympäristökunnista vuosilta 2012 2014 Omavaraisuusaste, % = 100 * (oma pääoma + poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (koko pääoma saadut ennakot) Omavaraisuusaste mittaa kuntien vakavaraisuusastetta, alijäämän sietokykyä ja kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä aikavälillä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. 50 %:n tai sitä pienempi omavaraisuusaste merkitsee kuntataloudessa merkittävää velkarasitetta. Omavaraisuusastetta kuvaava tunnusluku heikkeni edellisestä vuodesta kaikissa Tampereen ympäristökunnissa, paitsi Pirkkalassa, jossa se pysyi samana (2013 ja 2014: 54,0). Nokian kaupungin omavaraisuusaste oli vuonna 2014 Pirkkalan tasolla eli 54,0 %. Tunnusluku siis heikkeni vuoteen 2013 verrattuna (2013: 56,0 %). Ylöjärvellä (45,7 %) ja Lempäälässä (42,8 %) omavaraisuusaste on alle 50 %, jota pidetään siis merkittävänä velkarasitteena. 19
Kaavio 7. Suhteellinen velkaantuneisuus, % ja lainakanta 31.12., milj.. Tunnusluvut Tampereen ympäristökunnista vuosilta 2012 2014 Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (vieras pääoma saadut ennakot) / käyttötulot Tunnusluku kertoo kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Käyttötulot muodostuvat tilikauden toimintatuotoista, verotuloista ja käyttötalouden valtionosuuksista. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Suhteellinen velkaantuneisuus on koko kuntasektorilla keskimäärin noin 30 %. Nokialla suhteellisen velkaantuneisuuden määrä pysyi alle 40 %:n, ollen 39,0 % (2013: 38,0 %; 2012: 42,0 %; 2011: 42,0 %; 2010: 48,0 %; 2009: 48,4 %; 2008: 42,4 %; 2007: 33,6 %; 2006: 29,4 %). Huolimatta hienoisesta tunnusluvun heikkenemisestä Nokian tunnusluku oli tässä kategoriassa selkeästi ympäristökuntien paras. Kangasalla tunnusluku on toiseksi paras eli 50,8 % (2012: 48,0 %) ja kehnoimman tunnusluvun omaa Ylöjärvi (2014: 68,7 %; 2013: 64,1 %). 20
Lainakanta 31.12. = Vieras pääoma (saadut ennakot + ostovelat + siirtovelat + muut velat) Kunnan lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Lainakanta suureni kaikissa Tampereen ympäristökunnissa, paitsi Nokialla! Nokialla lainakanta pieneni 45,9 milj. euroon (2013: 50,5 milj. euroa). Pienin lainakanta on Pirkkalassa (2014: 45,5 milj. euroa ja 2013: 44,3 milj. euroa) ja selkeästi suurin Ylöjärvellä (2014: 98,1 milj. euroa ja 2013: 92,5 milj. euroa). Nokialla korollisen vieraan pääoman määrä oli pahimmillaan vuonna 2010, jolloin se oli 58,5 milj. euroa. Kaavio 8. Lainat, /asukas. Tunnusluvut Tampereen ympäristökunnista vuosilta 2012 2014 Lainat, euroa/asukas Asukaskohtainen lainamäärä lasketaan jakamalla edellä mainittu lainakanta tilinpäätösvuoden päättymispäivän mukaisella kunnan asukasmäärällä. Asukaskohtainen lainamäärä putosi Nokialla, muissa Tampereen ympäristökunnissa kasvoi. Nokialla pudotusta oli mukavat 148 euroa asukasta kohden (2014: 1 398 /asukas ja 2013: 1 546 /asukas). Ylöjärvellä tunnusluku ylitti vuonna 2014 (2013: 2 917 /asukas) 3 000 euron rajan. 21
Nokialla, 21. päivänä toukokuuta 2015 22