Esiopetussuunnitelmaan perustuva lukuvuosisuunnitelma 2015-2016 Taipalsaaren kunta
1 / 8 Sisällysluettelo 1. ESIOPETUKSEN TARKOITUS JA TEHTÄVÄ... 2 2. ESIOPETUKSEN YLEINEN JÄRJESTÄMINEN JA TYÖAJAT... 2 3. PEDAGOGISET PAINOPISTEALUEET... 3 4. YHTEISTYÖ, OPETUS KOULUN ULKOPUOLELLA, TEEMAPÄIVÄT... 4 5. LAPSEN KASVUN JA OPPIMISEN TUKI... 5 6. ARVIOINTI... 5 6.1 Lapsen henkilökohtainen esiopetussuunnitelma... 6 6.2 Esiopetuksen järjestäjän ja työyhteisön arviointi - ryhmävasu... 6 7. OPPILASHUOLTO... 7 7.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö... 7 7.2 Oppilashuoltoryhmät... 7 7.3 Yhteisöllinen oppilashuolto... 8 LIITTEET... 8
2 / 8 1. ESIOPETUKSEN TARKOITUS JA TEHTÄVÄ Esiopetuksen keskeisenä tehtävänä on edistää lapsen kasvu-, kehitys- ja oppimisedellytyksiä. Toimintaa suunnitellaan lapsilähtöisesti ja sen tehtävä on vahvistaa lapsen myönteistä minäkuvaa ja käsitystä itsestään oppijana. Tavoitteena on tasapainoinen lapsi, joka saa kokea tekemisen ja onnistumisen riemua; lapsen itsetunto vahvistuu, hän tiedostaa oman yksilöllisyytensä ja mahdollisuutensa kehittyä taidoissaan. Esiopetusvuosi antaa lapselle aikaa kasvaa, kehittyä ja oppia toimimaan ryhmän jäsenenä. Se antaa mahdollisuuden leikkiä, liikkua sekä hankkia taitoja, jotka helpottavat ja motivoivat häntä oppimaan uusia asioita Esiopetus edistää kannustavaa vuorovaikutusta, yhteistyötä, yhteistä vastuunottoa ja osallisuutta. Erityistä huomiota kiinnitetään lapsen mahdollisuuksiin vaikuttaa omaan ja yhteiseen työskentelyyn sekä oppimisympäristöön. Osallisuuden kautta tuetaan sekä oppimista, hyvinvointia että vastuulliseksi ihmiseksi ja yhteiskunnan jäseneksi kasvamista. 2. ESIOPETUKSEN YLEINEN JÄRJESTÄMINEN JA TYÖAJAT Esiopetusta järjestetään 2015-2016 kolmessa päiväkodissa: Saimaanharjun alue: Satulaivan päiväkoti Puuhiset: lto Kirsi Rehunen, Lh Antti Kylliäinen ja Lh Anna Herranen Kirkonkylän alue: Liljan päiväkoti Satakieli, Lto Sanna Kolhonen ja Lh Janne Kemiläinen ja Lh Ritva Pylkkö, kasvatustoiminnan avustaja Sirpa Sallinen Vehkataipaleen alue: Tiitiäisen päiväkoti: Lto Anne Kiljunen ja Lh Katja Marttinen Esiopetus on perusopetuslain mukaista toimintaa ja se noudattaa koulujen toimintapäiviä, lukuun ottamatta lauantaiksi sovittuja koulupäiviä. Päivittäin esiopetusta annetaan neljä tuntia päivässä klo 9.00 13.00. Esiopetuspaikan valinnassa on otettu huomioon lapsen tuleva koulu. Esiopetuksen järjestämisen tavoitteena on rakentaa lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen kannalta johdonmukaisesti etenevä kokonaisuus esiopetuksesta perusopetukseen. Esiopetuksen lisäksi päivähoitoa tarvitsevien lapsien päivähoito toteutetaan samassa ryhmässä. Esiopetus ja päivähoitopalvelujen piirissä olevien lasten päivä rakentuu luontevaksi kokonaisuudeksi, jossa otetaan huomioon niin esiopetuksen kuin varhaiskasvatuksen tavoitteet. Esiopetukseen osallistumisesta annetaan keväällä osallistumistodistus. Esiopetuksesta vastaa pedagogisesti koulutettu henkilökunta ja sen sisältöä ohjaavat Taipalsaaren esiopetussuunnitelma (2011) sekä uudistettu valtakunnallinen esiopetussuunnitelma. Uudistettu kunnallinen esiopetussuunnitelma on otettava käyttöön viimeistään 1.8.2016 Työajat: Syyslukukausi: 11.8.2015-18.12.2015 Syysloma: 12.10 18.10.2015 Joululoma: 21.12.2015 6.1.2016 Kevätlukukausi: 7.1.2016 3.6.2016 Hiihtoloma:29.2. 6.3.2016 Esiopetusta ei tarjota 6.5.2016
3 / 8 Oppilaiden ruokailu on järjestetty koulujen yhteydessä. Esiopetuksessa olevien esiopetusmatkat järjestetään perusopetuslain 32 mukaan. Tällöin matka lähiesiopetuspaikkaan tulee olla yli 3 km. Kuljetusetu ei koske lapsia, jotka ovat päivähoidonpiirissä. 3. PEDAGOGISET PAINOPISTEALUEET Lukuvuosisuunnitelmassa painotamme uuden esiopetussuunnitelman mukaisesti oppilaiden laaja-alaisen osaamisen taitojen kehittämistä. Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon muodostamaa kokonaisuutta. Osaaminen tarkoittaa myös kykyä käyttää tietoja ja taitoja tilanteen edellyttämällä tavalla Laaja-alaisen osaamisen kehittäminen edellyttää suunnitelmallista työskentelyä ja tavoitteiden toteutumisen arviointia sekä esi- ja perusopetuksen yhteistyötä. Lasten laaja-alaisen osaamisen kehittymiseen vaikuttaa opeteltavia tietosisältöjä enemmän se, miten esiopetuksessa työskennellään, millaisiksi oppimisympäristöt rakennetaan sekä miten lasten oppimista ja hyvinvointia tuetaan. Esiopetusryhmissä lasta ohjataan vuorovaikutukseen sekä oman oppimisen ohjaamiseen kehittämällä ajattelun ja oppimisen taitoja huolehtimaan itsestään sekä ymmärtämään terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä taitoja kuuntelemaan, tunnistamaan ja ymmärtämään eri näkemyksiä ja luomaan ihmissuhteita sekä ratkaisemaan ongelmia rakentavasti niin että lasten kulttuurinen osaamien ja vuorovaikutus ja ilmaisun taidot kehittyvät monilukutaitojen oppimiseen. Viestien tulkitsemisen ja ymmärtämisen taitoja vahvistetaan peruslukutaidon, numeerisen lukutaidon, kuvalukutaidon ja medialukutaitoja kehittämällä käyttämään ja omaksumaan tieto- ja viestintäteknologisten välineiden käyttö mahdollisuuksia osallistumaan yhteisöntoimintaan sekä vahvistetaan luottamusta omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa Esiopetusryhmät toteuttavat yhteisen pedagogisen projektin jossa tutustutaan Taipalsaaren luontoon ilmiöpohjaisia työmenetelmiä ja teknologiaa hyödyntämällä. Aiheet projektiin löytyvät läheltä: mm. vesi, kivi, norppa, Saimaa, Pien-Saimaa ja saaristo. Luontoa käytetään aktiivisesti oppimisympäristönä. Metsäretkiä käyttäen projektityöskentelyä ja laaja-alaista oppimista voidaan toteuttaa omassa lähimaastossa ja lasten tarpeista/kiinnostuksista lähtien. Pedagogisessa projektissa sekä yksilöllisyyden että yhteisöllisyyden ilmiöt pääsevät hyvin esille. Siinä on mahdollisuus oppia yksilöllisesti ja samalla hyvässä vuorovaikutuksessa. Lapsille annetaan aikaa tutustua ympäröivään maailmaan eri aistien avulla tutkimalla. Lasten tekemiä ideoita, kysymyksiä, löytöjä ja havaintoja kuunnellaan ja niistä keskustellaan. Projektin suunnitelma tarkentuu vuorovaikutuksessa lasten kanssa ja ohjautuu lasta kiinnostavaan suuntaan. Lasten rakentelut, tutkimusaiheet ja päätelmät ohjaavat siten projektin kulkua. Projektia dokumentoidaan ja arvioidaan yhteisesti jolloin saadaan ideoita mihin suuntaan toimintaa tulisi kehittää. Dokumentointia tehdään niin, että lapsi toimii itse aktiivisesti, dokumentoi ja ajattelee. Lapselle jää muistijälki kun hän dokumentoi itse toimintaansa piirtäen, valokuvaten, videoiden tai animaation keinoin. Projektin päätyttyä lasten kanssa tehdään yhteenveto tutkitusta asiasta ja keskustellaan mitä kenellekin jäi mieleen, mikä oli kiinnostavaa ja innostavaa, mitä haluaisimme seuraavaksi tutkia.
4 / 8 Lasten omat havainnoinnit ja ajattelu on tärkeää kirjoittaa muistiin ja jakaa vanhempien kanssa. Havainnot kootaan osaksi kasvunkansiota. Vanhemmat ja lapset keskustelevat tutkittavista asioista kotona ja kertovat keskusteluista kasvattajille. Parhaimmillaan lasten samaan aiheeseen liittyvät kysymykset ja havainnoinnit jaetaan esiopetusryhmän ja kodin välillä. Projekti on osa kunnan kulttuuri ja taidekasvatusohjelmaa ns. kulttuuripolkua. Projektin aikana esiopetusryhmissä voi vierailla eri toimijat ja asiantuntijat mm. Kaarina Tiainen: Pehmo- Norppa ja video Kansainvälinen yhteistyö Unkarin esiopettajien kanssa syksyllä 2016 Esiopetuksessa toteutetaan opettajavaihtoa. Opettajavaihto edesauttaa henkilöstön erityisosaamisen hyödyntämisen suuremmalle lapsimäärälle ja osaamisen jakamista työntekijältä toiselle ja laajentaa ilmiöpohjaisen oppimisen työmenetelmien juurruttamista. Suunnitteilla on tekniikkapäivä, jonka työskentely pohjautuu oman lelun tutkimiseen ja museon rakentamiseen. Toimintakauden aikana toteutettavat retket: Joulu ja kevätkirkot ja kouluun siunaamistilaisuus tutustuminen palolaitokseen, Marjatta Kurenniemen kotitaloon Osallistuminen Helsingin Yliopiston Tutki ja kehitä- kilpailuun ja mahdollinen retki loppukilpailuun ryhmien kevätretket ja toimintaan liittyvät retket: Etelä- Karjalan museo, sanomalehtitalo 4. YHTEISTYÖ, OPETUS KOULUN ULKOPUOLELLA, TEEMAPÄIVÄT 5.1 Esiopetuksen ja alkuopetuksen / esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen yhteistyö Lapsi sijoittuu esiopetukseen lähikouluperiaatteen mukaisesti. Esi- ja perusopetuksen yhteistyötä suunnitellaan toimintayksiköittäin yhteisissä suunnittelukokouksissa. Toimintaa edesauttavat alkuopetuksen työjärjestyksen joustavuus mm. kaksoistunnit sekä yhteisten tilojen tuomat uudentyyppiset toimintamahdollisuudet. Suunnittelupalavereissa suunnitellaan yhteistä toimintaa ja lasten osallisuutta laaja-alaisen osaamisen taitojen kehittämisen ja ilmiöpohjaisten toimintatapojen työmenetelmiä kehittämällä. Aikuiset käyvät keskustelua myös siitä, miten eri-ikäiset lapset voivat opettaa toisiaan. Yhteistoimintaa järjestetään aktiivisesti erilaisten teemapäivien ja työpajatoiminnan keinoin. Koko henkilöstö toimii ko. tilanteissa lapsia ohjaten. Luokanopettajat voivat tehdä vierailuja toiminnanaikana esiopetusryhmissä. Esi-ja alkuopetuksen yhteistyön avulla opettaja tutustuu tuleviin oppilaisiin ja oppilaat opettajaansa, koulun tiloihin ja käytäntöihin. Lapsi aj ryhmäkohtaista tiedonsiirtopalaveri toteutetaan keväällä. Mukana ovat esi ja luokanopettaja ja erityisopettajat varhaiskasvatuksesta koulusta. Esiopetusryhmät toteuttavat yhteistyötä/ yhteistoimintaa myös päiväkodin pienempien lapsien/ lapsiryhmien kanssa. Isommat lapset auttavat ja ohjaavat mielellään pienempiä. Esiopetusikäiset lukemassa satuja pienille ja leikkimässä heidän kanssaan. Yhteiset laulutuokiot ja teemaviikot lisäävät yhteenkuuluvuuden tunnetta yhteisössä ja etenkin sisaruksille yhteiset hetket ovat mieluisia (päiväkodin ja koulun sisällä).
5 / 8 5.2 Kodin ja esiopetuksen yhteistyö toteutuu kasvatuskumppanuutena Tärkein työkalu kasvatuskumppanuuden toteuttamisessa on lapsen esiopetussuunnitelma, jonka työstämiseen vanhemmat osallistuvat konkreettisesti. Lapsen siirtyminen kotoa/ päivähoitoryhmästä esiopetukseen toteutetaan joko siirtokeskustelun/ aloituskeskustelun keinoin. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma siirtyy lapsen mukana esiopetukseen. Keväällä on toteutettu yleinen tutustumispäivä esiopetusryhmiin, jonka yhteydessä myös vanhemmat saavat yleistä tietoa esiopetuksen järjestämisestä. Esiopetuksen käynnistyessä vanhemmille järjestetään vanhempainilta jonka jälkeen sovitaan henkilökohtaisten esiopetussuunnitelmien tekemisestä esiopettajien ja vanhempien havaintojen pohjalta. Henkilökohtaista esiopetussuunnitelmaa arvioidaan esiopetusvuoden aikana. Keskustelussa sovitaan suunnitelman päivittämisestä ja yhteistyön toteuttamisen keinoista perhekohtaisesti. 5.3. Sähköiset viestintä kanavat Esiopetusoppilaiden perheet osallistuvat Wilma -järjestelmään, jonka kautta voidaan välittää tietoa koulun, esiopetusryhmän, päiväkodin ja perheiden välillä. Pedanet- oppimisalusta otetaan käyttöön esiopetusryhmissä. Pedanet toimii sekä oppimisalustana että kasvatuskumppanuuden välineenä. 5. LAPSEN KASVUN JA OPPIMISEN TUKI Varhaiskasvatuksen kiertävä erityislastentarhanopettaja tekee tiivistä yhteistyötä esiopetusryhmien kanssa yhtenä päivänä viikossa. Erityislastentarhanopettaja osallistuu esiopetuksen alkaessa lasten oppimisvalmiuksia kartoittavien tehtävien tekemiseen ja esiopetusryhmän toiminnan suunnitteluun. Erityisopetuksen toimintamuotoja esiopetusryhmissä ovat pienryhmätoiminta, yksilöllisiä tehtäviä sekä tarvittaessa yksilöohjausta resurssien mukaan. Saimaanharjulla esiopetusryhmissä työskentelee lisäksi yhtenäiskoulun laaja-alainen erityisopettaja 3 tuntia/ vko. Lapsella on oikeus saada esiopetuksessa yleistä, tehostettua tai erityistä tukea tarpeidensa mukaan. Esiopetuksen tehtävä on tuen tarpeen oikea-aikainen tunnistaminen ja määritteleminen. Tuki suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan yhteistyössä huoltajien kanssa ja tarvittaessa moniammatillisessa yhteistyössä. Kolmiportaisen (pedagogisen) tuen järjestämiseen liittyvät asiat kirjataan esi-ja perusopetukseen sähköiseen Wilma-järjestelmään. Tuen muotoja ovat mm. oppimisympäristön muokkaaminen, pienryhmätoiminta, opetuksen eriyttäminen, avustajapalvelut, erityisopetus, erityislastentarhanopettajan tuki ja oppilashuollon tuki. 6. ARVIOINTI Arvioinnilla avulla suunnitellaan ja kehitetään opetusta sekä tuetaan kunkin lapsen hyvinvointia, kasvua ja oppimista. Arviointi on havainnoinnin, dokumentoinnin, arviointipäätelmien ja palautteen muodostama kokonaisuus, johon osallistuvat opettajien lisäksi muu esiopetuksen henkilöstö sekä lapset ja huoltajat. Tavoitteellisen ja lasten kehitystä tukevan opetuksen edellytyksenä on, että opettaja saa tietoa lasten aiemmista kasvuympäristöistä, kehittymisestä ja oppimisesta sekä mielenkiinnon kohteista. Keskeisiä tiedonlähteitä ovat lapsen huoltaja, aiemman varhaiskasvatuksen henkilöstö sekä lapsi itse. Arviointia toteutetaan koko lukuvuoden aikana ja sen työvälineitä ovat lapsen esiopetussuunnitelma ja ryhmän varhaiskasvatussuunnitelma.
6 / 8 6.1 Lapsen henkilökohtainen esiopetussuunnitelma Esiopetuksessa asetamme tavoitteita etupäässä kasvattajille ja kasvatuskumppanuuden toteuttamiselle. Vanhemmat osallistuvat lapsen esiopetussuunnitelman laatimiseen ja siihen liittyviin arviointikeskusteluihin. Lapsen kehittymisen ja oppimisen seuranta/arviointi Opettaja seuraa kunkin lapsen kehittymistä ja oppimista esiopetuksen aikana. Seurannan kohteena ovat lasten työskentely, käyttäytyminen ja heidän oppimisensa edistyminen eri tiedon- ja taidonaloilla. Seuranta perustuu jatkuvaan havainnointiin jonka käytännöistä ja tavoista sovitaan tiimisopimuksessa. Havainnoinnin tukena käytetään seuraavia arviointimenetelmiä: Mavalka (matemaattisten valmiuksien kartoitus), Boehmin peruskäsitetesti ja Kummi 3 (lukemisvalmiuksien arviointi). Lapsen kasvun ja kehityksen seurannan ja dokumentoinnin välineenä käytetään myös kasvunkansiota ja esiopetussuunnitelmaa, jossa ovat näkyvissä huoltajien havainnot lapsen hyvinvoinnista ja oppimisesta. Kootun seurantatiedon ja siitä johdettujen arviointipäätelmien pohjalta opettaja suuntaa opetusta ja oppimisympäristöjä sekä lasten mahdollisesti saamaa tukea Lapsen itsearviointi kehittää metakognitiivisia taitoja Lapsen edellytyksiä itsearviointiin kehitetään esiopetusvuoden aikana keskustelemalla lapsen kanssa, tekemällä kysymyksiä ja kiinnittämällä lapsen huomio hänen omaan toimintaansa systemaattisesti ja johdonmukaisesti. Kevään arviointikeskustelussa lapsi arvioi itseään Taitojen kukka väritystehtävän ja kasvunkansion avulla. Arviointi on kasvatuksellinen vuorovaikutustilanne, jossa lapsella on mahdollisuus osallistua omaa oppimistaan koskevaan keskusteluun. Lasten tekemät työt ja omat kokemukset ovat osa dokumentointia ja arviointia. Lapselle kootaan kasvunkansio, johon kerätään valokuvia, piirustuksia, askarteluja, tarinoita, sanontoja ym. lapsen arjesta kertovaa materiaalia. Jokainen ryhmän työntekijä osallistuu lapsen toiminnan dokumentointiin. Lapsi saa kasvunkansionsa kotiin esiopetusvuoden päättyessä. 6.2 Esiopetuksen järjestäjän ja työyhteisön arviointi - ryhmävasu Yksittäisen lapsen ja lapsiryhmän kannalta merkittävin arvioinnin kohde on ryhmäkohtainen esiopetussuunnitelma (Ryhmävasu), jossa huomioidaan esiopetusryhmässä olevien lasten esiopetussuunnitelmista nousevat tarpeet ja kiinnostuksen kohteet sekä lisäksi päivittäisen havainnoinnin pohjalta nousevat ajankohtaiset asiat. Ryhmävasussa nämä muunnetaan kasvattajien toimintaa ohjaaviksi toimintaperiaatteiksi. Suunnitelmien toteutumista arvioidaan, ja niitä tarkennetaan jatkuvan arvioinnin periaatteella viikoittaisissa kasvattajien tiimikokouksissa. Laatua arvioidaan ja kehitetään käyttäen apuna oppimisympäristön arviointilomaketta. Lapsihavainnoinnin ja ryhmävasujen arvioinnin kautta on mahdollista suunnata kasvattajien toimintaa palvelemaan mahdollisimman hyvin lasten esiopetuksen tarpeita ja kiinnostuksen kohteita. Tiimisopimukset ja ryhmävasut toimivat samalla sekä kasvattajien ammatillisen kehittymisen välineinä että pedagogisen johtamisen työvälineinä. Kokoavampaa arviointia tehdään ryhmävasujen osalta toimintakauden lopulla.
7 / 8 7. OPPILASHUOLTO Lasten kehitysympäristön ja esiopetuksen toimintaympäristön muuttuessa oppilashuollosta on tullut yhä tärkeämpi osa esiopetuksen perustoimintaa. Oppilashuolto liittyy läheisesti esiopetuksen tehtävään edistää lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen edellytyksiä. Oppilashuoltotyössä otetaan huomioon lapsen edun ensisijaisuus. Esiopetuksen oppilashuollosta ja siihen liittyvistä suunnitelmista säädetään oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa. Lapsella on oikeus saada maksutta sellainen oppilashuolto, jota opetukseen osallistuminen edellyttää. Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa esiopetusyhteisössä. 7.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö Oppilashuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä perus - ja esiopetuksen ja EKSOTE:n palveluiden kanssa. Lisäksi oppilashuoltoa toteutetaan yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa ottaen huomioon oppilaan ikä ja edellytykset. Esiopetusyhteisön tai oppilaiden hyvinvoinnissa havaittuihin huolenaiheisiin etsitään ratkaisuja yhdessä oppilaiden ja huoltajien kanssa. Esiopetuksen oppilashuolto on kaikkien esiopetusyhteisössä työskentelevien ja oppilashuoltopalveluista vastaavien työntekijöiden tehtävä. Ensisijainen vastuu esiopetusyhteisön hyvinvoinnista on esiopetuksen kasvattajilla. Oppilashuollon palveluja ovat psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä terveydenhuollon palvelut. Näiden asiantuntijoiden tehtävät liittyvät niin yksilöön, yhteisöön kuin yhteistyöhön. Palveluja tarjotaan oppilaille ja huoltajille siten, että ne ovat helposti saatavilla ja ne järjestetään lain edellyttämässä määräajassa. Lapsen huoltajalle annetaan tieto käytettävissä olevasta oppilashuollosta ja heitä ohjataan hakemaan tarvitsemiaan oppilashuollon palveluja. Palveluista kerrotaan vanhempainilloissa ja ilmoitustauluilla. Esioppilaiden perheisiin on syksyllä jaettu opas opiskelijahuollosta. ( Lapsen ja nuoren tukeminen esi-ja perusopetuksessa) 7.2 Oppilashuoltoryhmät Oppilashuollon ohjausryhmänä toimii sivistystoimen johtajien ryhmä, johon osallistuu sivistysjohtaja, varhaiskasvatuspäällikkö, rehtorit ja päiväkodinjohtajat. Tarvittaessa paikalle kutsutaan myös kouluterveydenhuoltoa sekä psykologi- ja kuraattoripalveluja edustavia jäseniä sen mukaan kun käsiteltävät asiat edellyttää. Oppilashuollon ohjausryhmä vastaa oppilashuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista. Yksikkökohtaiset oppilashuoltoryhmät ovat koulu- ja/ tai päiväkotikohtaisia. Niihin voi osallistua koulun rehtori ja päiväkodinjohtaja, muu henkilökunta ja sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä käsiteltävien asioiden mukaan. Lisäksi kunnan muut toimijat voivat tarvittaessa olla mukana. Ryhmä vastaa oppilashuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista oman yksikkönsä osalta. Ryhmän keskeinen tehtävä on yhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen sekä muun yhteisöllisen oppilashuollon toteuttaminen ja kehittäminen. Yksikkökohtaiset ja kuntatason oppilashuollon toimintatavat ovat luettavissa lapsen ja nuorten tukemisen oppaasta. Varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjattu kiusaamisen ja häirinnän ennaltaehkäisyn toimintamalli on käytössä myös esiopetusryhmissä.
8 / 8 Yksikkökohtaisesti on laadittu turvallisuus ja pelastautumissuunnitelmat, joissa on kerrottu toiminta äkillisissä kriisi-, uhka ja vaaratilanteissa. Suunnitelma voi olla lähikoulun kanssa yhteinen. Asiantuntijaryhmä kootaan yksittäisen lapsen tai lapsiryhmän tuen tarpeen selvittämiseksi ja oppilashuollon palvelujen järjestämiseksi. Koulutuksen järjestäjä / Eksoten opiskeluhuollon palvelujen henkilökunnan kesken on sovittu seuraavasta toimintamallista: Huolen havainnut kirjaa huolensa koulutuksen järjestäjän ylläpitämään opiskeluhuoltokertomukseen. Mikäli hän päättää huolensa perusteella esittää oppilaalle/huoltajalle monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamista, toimii huolen havaitsija ryhmän koollekutsujana. Samalla hän sopii ryhmään kutsuttavien henkilöiden aikataulutuksesta ja tekee tässä roolissaan ryhmän käynnistämispyynnön rekisterinpitäjän vastuuhenkilölle. Asiantuntijoiden nimeäminen ryhmän jäseniksi ja muiden yhteistyötahojen tai lapsen läheisten osallistuminen ryhmän työskentelyyn edellyttää oppilaan tai huoltajan suostumusta. Oppilashuoltoryhmän koolle kutsumisesta neuvotellaan vanhempien kanssa, ei pelkästään lapsen. Esiopetuksen osalta rekisterinpitäjänä toimii varhaiskasvatuspäällikkö. Kun ryhmä kokoontuu ensimmäistä kertaa, valitsee se joukostaan tapaukseen liittyvän vastuuhenkilön, joka vastaa lain vaatimusten mukaan lähtötietojen, pöytäkirjojen sekä prosessin etenemisen kirjaamisesta rekisteriin. Asioiden käsittelyn edetessä kukin asiantuntija kirjaa lyhyesti oman osallisuutensa asiaan (esim. sovittu tapaaminen kuraattorin kanssa). Kertomuksesta tulee muodostua käsiteltävän asian punainen lanka sekä keskeisimmät sisällöt. 7.3 Yhteisöllinen oppilashuolto Yhteisöllisessä oppilashuoltotyössä seurataan, arvioidaan ja kehitetään esiopetusyhteisön ja ryhmien hyvinvointia. Esiopetuksen opettajien ryhmä vastaa yhteisöllisen oppilashuollon kehittämisestä kunnassa. Toimintatapojen kehittämisessä tehdään yhteistyötä varhaiskasvatuksen, neuvolan sekä muiden lasten hyvinvointia edistävien viranomaisten ja toimijoiden kanssa. Toimintakäytänteet ovat luettavissa Lapsen ja nuoren tukeminen esi ja perusopetuksessa - oppaasta. LIITTEET Lapsen esiopetussuunnitelma Esiopetusryhmän ryhmävasu