Kestävän kehityksen Timenpidehjelma 2010-2014 Kuva: Arkkitehtitimist Harri Hagan
Sisältö JOHDANTO... 2 TOIMENPIDEOHJELMAN PERIAATTEET... 3 HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTI... 5 HANKINNAT... 6 RAKENNUTTAMINEN JA PERUSKORJAUS... 7 Energiatehkas lähiökrjaaminen (ENTELKOR)... 8 KIINTEISTÖNHOITO... 9 Kiinteistöhult ja ulkalueiden hit... 9 Puhtaanapit... 11 Jätehult... 12 SEURANTA JA VASTUUT... 13 LÄHTEET... 14 1
JOHDANTO Sumen kestävän kehityksen timikunta määrittelee kestävän kehityksen maanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaksi kehitykseksi, jnka päämääränä n turvata nykyisille ja tuleville sukuplville hyvät elämisen mahdllisuudet. Perusehtna n bilgisen mnimutisuuden ja eksysteemien timivuuden säilyttäminen sekä ihmisen taludellisen ja aineellisen timinnan speuttaminen pitkällä aikavälillä lunnn kestkykyyn. Kestävä kehitys vidaan määritellä klmeen ulttuvuuteen ssiaaliseen, eklgiseen ja taludelliseen kestävyyteen. Kestävä kehitys käsitteenä n jatkuva prsessi, jka perustuu aina ihmisten sen hetkiseen tietämykseen, asenteisiin ja miin pittuihin arvihin. Jkaisen meistä n mietittävä elintapjamme ja sitä, miten vimme jkainen henkilökhtaisella timinnallamme vaikuttaa vähentävästi energiankulutukseen ja ympäristön kurmittamiseen. Meidän n pittava arvstamaan uusia asiita ja mukauduttava uuden teknlgian ja tapjen tumiin haasteisiin jkapäiväisessä elämässämme. 2 Kestävän kehityksen edistämiseksi ja tavitteita asetettaessa, n tärkeää ensin tunnistaa ja määritellä timinnasta aiheutuvat ympäristövaikutukset. Kiinteistöjen ja niiden asukkaiden timinnasta aiheutuu mnenlaisia ympäristövaikutuksia, niin välillisiä kuin välittömiä. Lainsäädäntö ja viranmaishjeistus edellyttävät kiinteistöjen mistajilta jatkuvasti enemmän ympäristön huminttamista kaikessa timinnassaan. Tämä asettaa myös Kiinteistö Oy Kummatille vastuuta yhteisen ympäristömme hyvinvinnin turvaamisesta ja kulttuurillisen perinnön säilyttämisestä myös seuraaville sukuplville. Kestävän kehityksen timenpidehjelman 2010 2014 tavitteena n saada aikaan pitkäjänteinen ja kknaisvaltainen timintamalli Kiinteistö Oy Kummatin käytössä levista timenpiteistä. Kestävän kehityksen periaatteet ja ympäristömyönteiset käytännön timenpiteet vat jkapäiväistä timintaamme peruskrjauksissa, rakennuttamisessa ja kiinteistöjen ylläpidssa.
TOIMENPIDEOHJELMAN PERIAATTEET n Raahen kaupungin alueella huneistn vukraus timintaa harjittava sakeyhtiö, jlla n nin 1100 vukrahuneista eri pulilla Raahen kaupunkia. Yritys hulehtii asuntjen vukraukseen, hultn ja isännöintiin liittyvistä asiista. Tänään yrityksen suurena haasteena n saattaa kerrstalasunnt vastaamaan kunnltaan nykyajan vaatimuksia ja kysynnän tarvetta. Kiinteistö Oy Kummatin strategian tavitteena n turvata kysyntää vastaavasti khtuuhintaisten asuntjen saatavuus ja laadukkaan asuntkannan ylläpitäminen. 3 Tavitteet 2010-2014: Viihtyisät ja turvalliset asuinalueet Peruskrjausten yhteydessä rakennukset krjataan matalaenergia taliksi ja varustetaan malla energiatutannlla (aurink ja tuulivima). Huneistjen hyvä laatutas ja esteettömyys peruskrjauksissa Humiidaan ikääntyvä väestö, vammaiset ja muut erityisryhmät Väestömäärän ja asuntrakentamisen muutkset Kummatin alueen kehittäminen Asuntrahitusjärjestelmien muutkset Kestävä kehitys ja lunnnläheisyys Maa- ja asuntplitiikka Raahen vetvimaisuuden lisääminen Yrityksen peratiivista ydinsaamista n kiinteistöjen laadukas hit ja ylläpit, tehkas ja saava vukraustiminta, ajankhtaisten tietjen/raprttien tuttaminen jhdn työkaluksi tulevaisuuden ennakintia ja varautumista varten. Jhdn yksi tärkeimpiä ydinsaamisia n taluden hallinnan sekä rahituksen tuntemus ja suunnittelu. Kaikessa ydinsaamista tukevissa timinnissa yksi suurimpia haasteita n tulevaisuuden tarpeisiin varautuminen mm. autmatisituva kiinteistötekniikka, vaihtehtiset energialähteet, kestävän kehityksen humiiminen kaikessa timinnassa, innvatiivisuus, kansainvälistyvä asiakaskunta ja tiettekniikan/hjelmien tumien mahdllisuuksien käyttäminen.
Kiinteistö Oy Kummatin yhteiset timintaperiaatteet: nudatamme vimassa levaa lainsäädäntöä situtunut ja ammattitaitinen henkilökunta turvalliset, esteettömät ja viihtyisät kiinteistöt kestävän kehityksen periaatteiden humiiminen jhtamisessa, suunnittelussa ja yksiköiden käytännön timinnassa innvatiivisuus jhtamisessa ja suunnittelussa 4 jatkuva suunnittelutyö kiinteistöjen ympäristöä kurmittavien tekijöiden pistamiseksi ja vähentämiseksi taludellisen ulttuvuuden tteutuminen kaikessa timinnassa, jka ei pitkällä aikavälillä perustu velkaantumiseen rakennuttamisessa ja peruskrjauksien suunnittelussa energiatehkkuus ja rakennusmateriaalien tehkas kierrätys arviimme ja seuraamme yrityksen kestävän kehityksen periaatteiden tteuttamista vusittain edellytämme yhteistyökumppaneidemme nudattavan kestävän kehityksen periaatteita sveltuvin sin
HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTI Ssiaalinen kestävyys krstaa ihmisten hyvinvintia sekä kaikkea, mikä liittyy ihmisten ssiaaliseen elämään. haluaa tarjta malla henkilökunnalleen viihtyisän ja turvallisen työpaikan, jssa työntekijöillä n mahdllisuus kehittää ja suunnitella maa työtään ja sallistua näin malta saltaan man työpaikan työhyvinvinnin parantamiseen ja kehittämiseen. Henkilöstö laati 2009 yhteistyössä Hyvän työyhteisön ainekset taulun, jnka tavitteena n situttaa kk henkilökunta timimaan yhteisten pelisääntöjen ja timintatapjen mukaan. Yrityksen työsujelutimikunta laatii vusittain timintasuunnitelman, jnka yhtenä tavitteena n määritellä keint, jilla parannetaan henkilöstön hyvinvintia ja jaksamista. 5 Käytännön timenpiteet: yksiköiden väliset kehittämispalaverit yksikköpalaverit 1 krt./kk kehittämiskeskustelut vusittain kk henkilöstölle työilmapiirikartitus 1-2 vuden välein työnantajan tarjama uimahalli/kuntsali käynnit 1 krt./kk työnantajan tarjama hiernta 1 krt./kk timistn yhteydessä levan kuntsalin käyttö henkilökunnalle ja perheenjäsenille siivuspulen henkilöstön fysiterapeutin hjaamaa liikuntaa 5 krt./v työterveyshulln hjaamaa liikuntaa henkilöstölle Kiinteistö Oy Kummatin virkistyspaikka Virpiperällä kk henkilöstön käytössä varauksien mukaan. Työturvallisuuteen, työterveyteen ja työkykyyn liittyvät tekijät tetaan humin työtilja suunniteltaessa ja uudistaessa, hankittaessa työvälineitä ja kalusteita sekä muissa työlihin vaikuttavissa muutstilanteissa. Yhtiön laatujärjestelmää suunniteltaessa humiidaan myös työturvallisuuteen, työterveyteen ja työkykyyn liittyvät satekijät.
HANKINNAT Eklgisesti kestävässä yhteiskunnassa energiaa käytetään säästäen ja mahdllisuuksien mukaan hyödynnetään uusia energiamutja. Päästöjä ja jätteitä tutetaan mahdllisimman vähän ja käytetään mieluimmin uusiutuvia kuin ehtyviä lunnnvarja. Julkisissa hankinnissa tehtävillä valinnilla n merkittävä vaikutus tutteiden ja palveluiden aiheuttamaan elinkaaren aikaiseen energiakulutukseen, päästöihin ja näin energiakustannuksiin. Energiatehkkuus n tärkeä hankintakriteeri hinnan ja muiden perusteiden rinnalla. Energiatehkkaiden hankintjen tteuttaminen vaatii jhdn tukea ja situtumista. Ensimmäinen askel energiatehkkaiden hankintjen tteutumiseen n jhdn päätös ttaa energiatehkkuus humin aina kun se n mahdllista ja kustannustehkasta. humi hankintja tehtäessä välittömät ja välilliset ympäristövaikutukset. Isimmat hankintapäätöksemme vat myös julkisia, jllin kaikilla halukkailla n mahdllisuus seurata ympäristönäkökulmiemme tteutumista. 6 Käytännön timenpiteet: timimme hankintja tehtäessä vimassa levien lakien ja asetusten mukaan selvitämme hankintjen tarpeellisuuden ja phdimme löytyykö vaihtehtisia keinja humiimme hankittavien sähkölaitteiden energiankulutuksen, ikean sijittelun ja hult- ja ylläpittiminnt työkneita ja laitteita hankittaessa humiimme tarpeen, elinkaaren, kestävyyden, hulln saatavuuden ja lutettavuuden jht timii peruskrjauksia suunniteltaessa innvatiivisesti ja humi uusien energiamutjen käyttööntn helppuden tulevaisuuden kiinteistöissä (aurink, tuuli) timimme mahdllisuuksien mukaan energiatehkkaasti ja humiimme tehkkaan rakennustarvikkeiden kierrätyksen peruskrjauksia tehtäessä pyrimme mahdllisuuksien mukaan tukemaan paikallisia palveluntarjajia Kiinteistöjen lämmityksen lisäksi valaistus, ajneuvjen käyttö ja erilaiset sähkö/timistkneet kuluttavat humattavasti energiaa. Kiinteistö Oy Kummatin käytössä levat ATK ja muut timistlaitteet vastaavat Energy Star 2007- tasn mukaisia energiatehkkuusvaatimuksia. Tietteknisten laitteiden hankintja tehtäessä kiinnitämme humita elinkaariajatteluun ja ympäristöystävällisyyteen. Kiinteistöiden valaistukseen käytämme pääsääntöisesti led-
valaisimia ja listeputkia. Hehkulamppujen käyttö kiinteistöiden valaistukseen vähenee uusien EU-määräyksien myötä kk ajan. Ajneuvhankinnat ptimimme käytön mukaan ja pyrimme välttämään tarpeettmia matkja ja kuljetuksia. Tulevaisuudessa ajneuvja hankittaessa tamme humin myös sähkö/hybridi autjen mahdllisuuden. RAKENNUTTAMINEN JA PERUSKORJAUS 7 Rakentaminen ja kiinteistöjen peruskrjaukset vat avainasemassa ilmastnmuutksen trjunnassa. Kestävä kehitys ei sisällä ajatusta vastustaa kaikkea uudisrakentamista, mutta usein rakennuskannan purkamisen sijasta krjaaminen kannattaa. Samalla säästetään rakennusperintöä tuleville sukuplville. Uudisrakentamisessakin eklginen rakentaminen n yleistymässä ja uusia rakenteita kehitetään. Tänään yksi ympäristöä tukevista trendeistä n tilatehkkuuden tavittelu. Nykyisin kiinteistöiden mistajien tuleekin miettiä tarkkaan peruskrjauksia tehtäessä tulevaisuuden kysyntää ja sitä, minkälaisia ja kkisia tilja n järkevä tehdä ja näin saadaan tilat tehkkaaseen käyttöön ja samalla ympäristöä vähemmän kurmittaviksi (T. Lehtnen, T. Ventvuri, A. Tumela & A. Salnen & O. Kskist. 2009 s. 19.) Rakennuttaminen ja kiinteistöjen peruskrjaukset vaativat aina investinteja ja ympäristö ystävällisyys ja uusien teknlgiiden käyttömahdllisuuksien luminen peruskrjattuihin khteisiin kannattaa, kska pitkällä aikavälillä kiinteistöjen arvn ja käyttöasteen nähdään kasvavan. Vastaavasti js tarkastellaan investintien jälkeisiä ylläpitkuluja, merkittäviksi nusevat lämpö, sähkö ja vesi. Energiatehkkailla alku- ja peruskrjausinvestinneilla pystytään vaikuttamaan ympäristökurmitukseen ja näin pudttamaan ylläpitkuluja. Lisäksi tulevaisuudessa tiukentuvat ympäristömääräykset tuvat pienempiä muutspaineita tämän päivän eklgisesti rakentavalle (T. Lehtnen, T. Ventvuri, A. Tumela & A. Salnen & O. Kskist. 2009 s. 20-23.) Kiinteistö Oy Kummatissa n käynnissä vimakas peruskrjaus vlyymi. Vusien 2005 2009 aikana n alitettu Kummatin alueen kehittäminen. Käyttöasteprjektin ensimmäinen vaihe valmistui 2008, jllin peruskrjattiin Kummattiin klme kerrstala. Tinen ja klmas vaihe käynnistettiin syyskuussa 2009, jka kskee neljän kerrstaln peruskrjausta ja muutstöitä Kummatissa. Vusien 2010 2014 aikana tteutetaan peruskrjaushanke npeutetussa aikataulussa. Hankkeen 2. ja 3. vaihe valmistuu vunna 2010, Jusikatu 6 vunna 2012 ja Jusikatu 4 vunna 2014. Kaikki edellä mainitut rakennukset valmistuvat matalaenergia rakennuksiksi ja varustetaan aurink-ja tuulivimalla sekä hulevesien keräysjärjestelmällä, näin tullaan saavuttamaan alueella 50 % energia säästöt.
Energiatehkas lähiökrjaaminen (ENTELKOR) Arkkitehti Harri Hagan timii Kiinteistö Oy Kummatin peruskrjaushankkeiden pääsuunnittelijana. Kummatin peruskrjauskhteiden vaiheet 2. ja 3. vat mukana ENTELKORhankkeessa, jnka vastuullisena jhtajana timii Harri Hagan. Hanke tteutetaan TTY:n Rakennetun ympäristön tiedekunnan Arkkitehtuurin laitksella yhteistyössä Rakennustekniikan laitksen kanssa (Ympäristöministeriön lähiöhjelma 2009 2011. s.1.) ENTELKOR-hankkeessa kehitetään innvatiivisia ratkaisuja sumalaisten lähiöiden energiatehkkaaseen rakentamiseen. Krjaus- ja täydennysrakentamisen, uusien asunttyyppien sekä uusien teknlgiiden vaikutusta arkkitehtuuriin, lähiöiden ilmeeseen ja energiakulutukseen, jita tutkitaan ja seurataan mm. Raahen kerakentamiskhteissa (2. ja 3. vaihe). ENTELKOR-hankkeessa selvitetään: 8 millaisilla rakennusteknisillä timilla lemassa levien asuinrakennusten energiatehkkuustavitteet vidaan saavuttaa; millaista n lähiöiden energiatehkas täydennysrakentaminen rakennusteknisesti, sekä asemakaava- ja krttelisuunnitelmataslla; erityistä humita kiinnitetään alueen arkkitehtuuriin, viihtyisyyteen sekä pysäköintiratkaisuihin; kuinka energiatehkas krjaus- ja täydennysrakentaminen, jhn kuuluu uusien teknlgiiden sveltaminen, n ratkaistavissa arkkitehtnisesti tyydyttävällä tavalla; millainen n eklginen estetiikka tässä tapauksessa; kuinka lemassa levat asunnt n krjattavissa niin, että lähiöiden asunttyplgiaa saadaan laajennettua vastaavaan nykyisiä tarpeita, elinkaariasumisen periaatteita, sekä muuttuvia elämäntapja (maahanmuuttajat, ikääntyminen, yksineläjät ja muut väestörakenteen muutkset); kuinka erityisesti energiatehkkuuden tavitteissa tdella nnistutaan; seurantatutkimuksessa mitataan Raahen kerakennuskhteen a) tämänhetkisen tilanteen, b) suunnitelmien ja c) tteutuneen lähiökrjauksen energiatehkkuus. millaista elinkaarikustannusten laskentamallia energiatehkkaassa lähiökrjaamisessa vidaan sveltaa, ja millaisia kriteerejä tästä n jhdettavissa rakennushankkeiden päätöksentekn sekä asunt-sakeyhtiöille että vukratalyhtiöille. Energiatehkkuuden lisäksi hankkeen läpikäyvinä teemina vat saavutettavuus ja esteettömyys, jtka tässä yhteydessä tarkittavat lähiöiden sveltumista kaikille ikä- ja ihmisryhmille mukaan lukien liikuntaesteiset ja autttmat taludet (Ympäristöministeriön lähiöhjelma 2009 2011.s. 2-3.)
Kiinteistö Oy Kummatin peruskrjauksien pyrkimyksenä n vastata tulevaisuuden kysyntään ja nykyiset hankkeet nkin suunniteltu vastaamaan 40 vuden kuluttua vallitseviin lsuhteisiin. Suurimpana haasteena n saada valtin ja kuntien edustajat ymmärtämään, että rajituksilla ei päästä tähän päämäärää. Yrityksen investinnit vaativat myös lisärahitusta ja yritys pystyy sijittamaan suuriin investinteihin myös maa päämaa. Yrityksen tavitteena n tasainen taludellinen kasvu, jka ei perustu velkaantumiseen tai lunnnvarjen hävittämiseen. Rakentamisessa ja peruskrjauksissa n tettu humin tehkas rakennusmateriaalien kierrätys ja kaikki rakennusmateriaali pyritäänkin tehkkaasti uusikäyttämään. 9 KIINTEISTÖNHOITO Kiinteistönhit määritellään kiinteistön ylläpitn kuuluvaksi säännölliseksi timinnaksi ja n sa kiinteistön ylläpita. Kiinteistönhita vat muun muassa kiinteistön teknisten järjestelmien hit, kiinteistönhult, ulkalueiden hit ja puhtaanapit. Kiinteistönhult n Kiinteistö Oy Kummatin ydinsaamista ja kestävää kehitystä ajatellen tärkeimmistä painpiste alueista. Kiinteistöhult ja ulkalueiden hit Hyvin ja laadukkaasti hidetut kiinteistöt saavat ihmiset viihtymään ja tekevät asumisesta turvallista. Hyväkuntinen kiinteistö n myös ympäristöystävällinen ja pitkällä aikavälillä edullinen. Ennaltaehkäisevillä hulttimilla pidetään kiinteistöt kunnssa kk elinkaaren ajan ja kiinteistöjen hidn merkitys ympäristövaikutusten ja kestävän kehityksen kannalta n ensisijaisen tärkeää. Tiukentuvat energian käytön säästötavitteet ja ympäristövaatimukset mudstavat yhden keskeisimmistä kiinteistöhulln sa-alueista. Timivalla ja ikein hjatulla taltekniikalla n merkittävä vaikutus kiinteistöjen energiankäyttöön ja sisäilmalsuhteisiin. Ympäristöystävällisten materiaalien, aineiden ja menetelmien käyttö rakennusten ja ulkalueiden kunnssapidssa edistää malta saltaan kestävää kehitystä. Kestävää kehitystä ajatellen kiinteistöhulln keskeisimpiä alueita n ilmanvaiht- ja lämmitysjärjestelmien säädöt, hult ja ptiminti, kiinteistöjärjestelmien sähkönkulutuksen säätö/ptiminti sekä vesi- ja viemärijhtjen ja kalusteiden säätö ja hult. Kiinteistö Oy Kummatin kiinteistöjen käytössä ja ylläpidssa keskeistä n suunnitelmallisuus, taltekniikan ikean käytön ja timinnan varmistus sekä ptimiminen, ikeiden ylläpitmenetelmien ikea aikainen sveltaminen käytäntöön sekä ylläpidn ja energiakustannusten aktiivinen seuranta. Lisäksi palvelututtajien valinnissa paintamme ympäristöasiita ja tekijöitä, jtka vaikuttavat ympäristön hyvinvintiin.
Käytännön timenpiteet: timimme vimassa levien lakien ja asetusten mukaan pastamme ja neuvmme asukkaitamme mm. jätteiden lajittelussa ja energian säästö asiissa kiinteistöjen elinkaari ajattelun sveltaminen päivittäisessä timinnassa materiaalien, energian ja veden vastuullinen ja järkevä käyttö ja seuranta nykyaikaisen tekniikan käyttö kiinteistöjen ylläpidssa energian kulutuksen vähentämiseksi ja päästöjen rajittamiseksi (sähköinen hultkirja) 10 asuinympäristön viihtyisyydestä, siisteydestä ja eettisyydestä hulehtiminen kestävän kehityksen periaatteiden mukaan asukkaiden arvjen ja asenteiden muuttaminen tiedttamisella ja pastamisella kestävän kehityksen periaatteiden mukaan lutettavuus, täsmällisyys, rehellisyys ja ammattitaitinen kiinteistöhulln henkilökunta eettisesti ja eklgisesti tutetut palvelut ja tutteet
Puhtaanapit Siivusalalla tutteiden kehittäjien, valmistajien sekä käyttäjien tulee lla tietisia ympäristö asiista. Taludellisuus ja kestävä kehitys kulkevat käsi kädessä. Uusien teknlgiiden, tutteiden ja välineiden käyttööntt ja työn suunnittelu vat merkinneet entistä taludellisempaa ja ympäristöystävällisempää kiinteistöjen hita. Erilaisten kneiden, kuten lattianhitkneiden tai märkäpyyhintäkneiden, ja siivusvälineiden käytössä ja puhdistamisessa käytetään energiaa ja vettä. Siksi jkapäiväisessä kiinteistöjen puhtaanapidssa n ensisijaisen tärkeää humiida materiaalien, energian ja veden kulutuksen järkevä ja vastuullinen käyttö. Lisäksi siivus synnyttää liikennettä esimerkiksi vukrattavien vimattjen kuljettamisesta pesulaan ja takaisin, työkhteiden välillä tai välineiden kuljetuksissa. Siivuksella vidaan myös vaikuttaa rakennuksen ja rakenteiden käyttöikään sekä sisäilman laatuun. 11 Siivuksessa käytettävien kemikaalien ympäristövaikutuksia tarkasteltaessa humi kiinnittyy lähinnä niiden kstumukseen ja siihen, sisältävätkö aineet lunnssa hajamattmia tai lunnlle myrkyllisiä ainessia. Siivuskemikaalit vat tyypillisesti myrkyllisiä ja hitaasti hajavia ja niistä vi myös vapautua raskasmetalleja tai ne saattavat aiheuttaa rehevöitymistä vesistöissä. Nykyisin siivusaineiden kehittäjät ja valmistajat humiivat tutteita suunniteltaessa ympäristö ystävälliset näkökulmat ja siksi erilaisten ympäristöystävällisten tutemerkkien valitseminen jkapäiväiseen puhtaanapitn n tärkeä sa kestävän kehityksen tukemista. Käytännön timenpiteet: työntekijäkhtaiset viikktyösuunnitelmat (taludellisuus ja tehkkuus) tilissa käytettävät käsipyyhe- ja wc-paperit n valittu ympäristöystävällisyyttä humiiden timimme vimassa levien lakien ja asetusten mukaan edellytämme yhteistyökumppaneidemme nudattavan kestävän kehityksen periaatteita sveltuvin sin vedenkulutuksen ja energian käytön seuranta, vähentäminen ja humiiminen jkapäiväisessä työssä ikeiden työmenetelmien ja välineiden valinta työkhteen mukaan siivustarvikkeiden (esim. jätesäkit, rskapussit) uusikäyttäminen tai käytön vähentäminen mahdllisuuksien mukaan jätteiden ikeappiminen ja tehkas kierrättäminen, sekä asukkaiden pastaminen ikeaan jätteiden lajitteluun
Siivustutteita hankittaessa kiinnitetään humita elinkaariajatteluun hankitaan vain välttämättömiä tutteita ympäristöä vähiten kurmittavia tutteita humiidaan tutteen elinkaari (valmistus->jäte) tutteiden kuljetus ja käyttökhde pakkausmateriaalit, kierrätys ja hävittäminen käyttö ja pitkäikäisyys (vältetään kertakäyttöisiä tutteita) 12 Jätehult Kiinteistöjen käyttö ja ylläpit tuttavat mnenlaisia ympäristövaikutuksia kuten esim. jätteitä. Jätteet aiheuttavat haittaa ympäristölle ja niistä aiheutuvat seuraukset vivat khdistua ilmaan, vesiin tai maaperään. Ehkä selkein jätehultn liittyvä ympäristönäkökhta kaatpaikille kertyvien jätteiden hella n jätteiden kuljetus syntypaikalta lajitteluun, kierrätykseen tai lppukäsittelyyn. Kuljetuksesta aiheutuu tavanmaiset liikenteen ympäristövaikutukset, jtka vat päästöt ilmakehään, pöly, melu ja raaka-aineiden kulutus. Jätehulttiljen siivuksen vaikutukset vat vastaavat kuin siivuksella yleensäkin, minkä lisäksi ne saattavat mudstaa ympäristöriskin kiinteistön alueelle. Vuden 2010 aikana valmisteilla leva uusi jätelaki tu mukanaan myös uusia haasteita kiinteistöjen jätehultn. Mahdlliset vaikutukset selviävät vasta jätelain valmistumisen myötä kevään 2010 aikana. Keväällä 2010 alitetaan myös Oulun uuden jätteenplttlaitksen rakentaminen. Käytännön timenpiteet: timimme vimassa levien jätelain ja asetusten mukaan Kiinteistö Oy Kummatin timistlla syntyvät jätteet lajitellaan j työpisteissä lajitteluvaunuihin, jista työntekijät hulehtivat niiden tyhjennykset ikeisiin lajittelukaappeihin. jätteiden syntyä ehkäistään ja terveydelle ja ympäristölle aiheutuvaa kurmitusta pyritään trjumaan jätteiden lajittelu ja kierrätys järjestetään siten, että uusikäyttö ja jatk hyödyntäminen vidaan tteuttaa (lajittelu astiat) hulehditaan erityisen hyvin haitallisten ja ngelmajätteiden hävittämisestä (esim. akut, kemikaalit)
jätteiden lajittelun ja kierrättämisen tehstaminen ja asukkaiden pastaminen/neuvminen jäteasiissa jätepalvelut tutetaan laadukkaasti ja niitä kehitetään jatkuvasti yhteistyökumppaneiden kanssa (lajittelun tehstaminen, kierrätys, jäteastiat ja sijainti) uusien teknlgiiden käyttööntt mahdllisuuksien mukaan SEURANTA JA VASTUUT 13 Kestävä kehitys n jatkuvasti muuttuvaa timintaa yhteisen hyvinvintimme ja elinlsuhteiden parantamiseksi. seuraa jkapäiväisessä timinnassaan tämän timenpidehjelman tteutumista ja miettii yhdessä henkilöstön kanssa keinja vielä tehkkaampaan ympäristön ja energian kulutuksen säästöihin. Yksiköiden esimiehet ja työnjht valv ja arvii timenpiteiden nudattamista. Lisäksi vusittain timenpidehje päivitetään vastaamaan sen hetkistä tilannetta.
LÄHTEET Energiatehkas lähiökrjaaminen (ENTELKOR) s. 1-3. Teksessa. Ympäristöministeriön lähiöhjelma 2009 2011. ENTELKOR ja EVAKO-HANKKEIDEN YHTEISEN OHJAUSRYHMÄN 1. KOKOUS. Kkuskutsu 11.11.2009. T. Lehtnen, T. Ventvuri, A. Tumela & A. Salnen & O. Kskist. 2009. Ympäristölähtöisellä kiinteistöliiketiminnalla khti taludellisia hyötyjä s. 19-23. Teksessa S. Junnila (tim.) Rakentamisen energiatulevaisuus. Helsinki: Sitran raprtteja 84. 14