Kaavatunnus 1 139 Asianro 710/10.02.30/2012 Rajamäki, Puusepäntie Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 10.9.2013 OAS:ia on päivitetty 16.9.2013 ja 19.11.2013 Alueen sijainti vuoden 2010 ilmakuvalla sekä opaskartalla Suunnittelualueen sijainti ja nykytilanne Suunnittelualue (osa kiinteistöstä 543 414 4 97) sijaitsee noin 1,5 kilometrin päässä Nurmijärven Raja mäen keskusta alueesta, sen kaakkoisreunassa. Suunnittelualue sijoittuu Puusepäntien varteen pienta loalueen ja maatalousalueen rajalle. Suunnittelualue on peltoaluetta ja laajuudeltaan 2000m2. Alueen omistaa yksityinen maanomistaja. Mitä alueelle suunnitellaan? Asemakaavaa muutetaan kyseisessä kohteessa alueen yksityisen maanomistajan aloitteesta. Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on mahdollistaa kahden uuden tontin sijoittaminen Rajamäen kunnallisteknisen verkon äärelle. PL 37, 01901 Nurmijärvi, faksi: 09-2500 2010 Kaavoitusarkkitehti Satu Onnela, puh. 040-317 2358 satu.onnela@nurmijarvi.fi
Sisältö Suunnittelualueen sijainti ja nykytilanne 1 Mitä alueelle suunnitellaan? 1 Suunnittelutilanne 2 Maanomistus 5 Luonnonympäristö 5 Rakennettu ympäristö 6 Miten alueen rakentamisen vaikutuksia selvitetään? 10 Osalliset 10 Suunnittelu ja päätöksentekovaiheet sekä osallistumismenettelyt 10 Yhteystiedot sekä palaute osallistumis ja arviointisuunnitelmasta 13 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö ja rakennuslain (v. 2000) mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Vuonna 2008 tarkistettujen alueidenkäyttötavoitteiden tehtävänä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen kaavoituksessa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia, joista kaavamuutosta koskevat lähinnä kolme ensimmäistä: 1. Toimiva aluerakenne 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. Kulttuuri ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Maakuntakaava Maakuntavaltuuston 23.3.2013 hyväksymässä, muttei vielä ympäristöministeriön vahvistamassa Uudenmaan maakuntakaavan 2. vaihekaavassa alue sijaitsee taajama alueen rajalla. Suunnittelualueen itäpuolitse kulkee ulkoilureitti. Pohjois ja itäpuolilla sijaitsee pohjavesialueita ja eteläpuolella maakaasuputken ohjeellinen linjaus. 2
OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Rajamäki, Puusepäntien asemakaavamuutos (1 139) Kuva: Uudenmaan maakuntakaava ja maankäytön kehityskuva 2040. Yleiskaava Nurmijärven oikeusvaikutuksettomassa yleiskaavassa (v.1992) suunnittelualueella on maatalousalueen (MT) merkintä. Kuva: Nurmijärven yleiskaava (1989). 3
OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Rajamäki, Puusepäntien asemakaavamuutos (1 139) Suunnittelualueella ei toistaiseksi ole voimassa oikeusvaikutteista yleis tai osayleiskaavaa. Lisäksi voi massa oleva yleiskaava (v. 1992) voidaan määritellä osittain vanhentuneeksi esimerkiksi taajamaraken teen tiivistämisen periaatteen osalta. Vanhentuneen yleis ja osayleiskaavan korvaa Nurmijärven maankäytön kehityskuva 2040 (25.5.2011). Maankäytön kehityskuvassa 2040 alue sijoittuu taajamatoimintojen alueelle Klaukkalan ratalinjauksen 2040+ lähettyville. Asemakaava Kuva: Suunnittelualueen rajaus voimassa olevalla asemakaavalla. Suunnittelualueella on voimassa asemakaava Airiontien eteläpuoli (1 039, vahvistettu v. 1986). Asema kaavassa kiinteistö kuuluu maatalousalueeseen (MT). Ympäröivät tontit kuuluvat erillispientalojen (AO) korttelialueeseen ja asuin, liike ja toimistorakennusten korttelialueeseen (AL/0.5.) Kaava alueella ei ole voimassa rakennuskieltoja. 4
Jos asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on maankäyttö ja rakennuslain 54 :n mukaan asemakaavaa laadittaessa soveltuvin osin otettava huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään. Asemakaavoituksen yhteydessä voidaan siis tehdä suunnittelualuetta koskevia yleiskaavatasoisia valintoja. Tuleva osayleiskaavaehdotus tulee tällöin puolestaan noudattamaan asemakaavaa. Suunnittelualueen maanomistaja on jättänyt kaavoitushakemuksen vuonna 2012. Hakemuksessa toivotaan kiinteistölle kahta uutta tonttia, mikä tarkoittaa käytännössä myös kiinteistön maankäyttömuodon muuttamista uusien tonttien osalta maatalousalueesta asuinrakentamisen käyttöön. Rakennusjärjestys Nurmijärven voimassa oleva rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa 19.6.2013. Päätös tuli lainvoimaiseksi 1.7.2013. Rakennusjärjestys ohjaa rakentamista pääosin asemakaava alueen ulkopuolella ja täydentää asemakaavoituksen määräyksiä. Kunnan rakennusjärjestyksen määräyksillä pyritään suunnitelmalliseen ja sopivaan rakentamiseen sekä hyvän elinympäristön toteuttamiseen. Maanomistus Suunnittelualue on yksityisten maanomistajien omistuksessa. Kaavoitus ei edellytä maanhankintaa tai maankäyttösopimuksia. Luonnonympäristö Suunnittelualue on maankäytöltään peltoa ja sen maanpinta viettää loivasti kaakkoon. Pellon puolivälissä on oja, jonka mahdollinen tulviminen on syytä huomioida rakentamisessa. Suunnittelualueen maaperä on pääasiassa savea. Tarkempien tonttikohtaisten rakennettavuusselvitysten laatimisesta vastaavat maanomistajat. Kuva: Suunnittelualueen pinnanmuodot, ote peruskartasta. 5
Kuva: Suunnittelualueen sijainti maaperäkartalla. Lähin pohjavesialue sijaitsee noin 1,3 km päässä suunnittelualueesta. Kiinteistö on tyypillistä Nurmijärveläistä kulttuurimaisemaa: avointa peltoaluetta, jota osin vielä viljellään. Suunnittelualueelle ei ole sijoittunut laajoja luontoalueita. Suunnittelualueesta noin 100 m pohjoiseen sijaitsee Tenholankallionpuisto. Alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole luonnonsuojelualueita, luonnonsuojeluohjelmien kohteita tai muita valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittäviä luontokohteita. Rakennettu ympäristö Kaava alue on rakentamaton. Kiinteistön ympäröivillä tonteilla olemassa oleva rakennuskanta koostuu hyvin eri aikoina rakennetuista erillispientaloista (rakennusvuodet noin 1925 2013). Nurmijärven rakennusperintöselvityksessä (2010) on kuvattu ennen vuotta 1970 rakennetut arvokkaat kohteet. Säilytettäviksi suositeltavia kohteita ei sijaitse suunnittelualueella tai sen lähiympäristössä. 6
OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Rajamäki, Puusepäntien asemakaavamuutos (1 139) Muut arvokkaat kohteet Muinaismuistolaki (295/1963) suojaa kaikki kiinteät muinaisjäännökset ilman erillistä päätöstä. Mui naismuistolain 13 :n mukaan ennen yleisiä ja isoja yksityisiä rakennushankkeita on otettava hyvissä ajoin selvää siitä, tuleeko työ koskemaan muinaisjäännöksiä. Nurmijärven arkeologisen inventoinnin (Museovirasto/Johanna Seppä, 2006) mukaan kaava alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse esihistoriallisen ajan kohteita. Nurmijärven historiallisen ajan muinaisjäännösten inventoinnin (Museovirasto/Tapani Rostedt, 2008) mukaan kaava alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse historiallisen ajan kohtei ta. Nurmijärven kulttuurimaisemaselvitykseen (1985) on koottu aikanaan kulttuurimaiseman kannalta merkittäviä kohteita, kuten rakennuksia ja ympäristöjä. Selvitykseen on merkitty myös tieosuudet, joiden maisemallinen ja myös historiallinen merkitys osana muuta kulttuurimaisemaa on selvityk sen mukaan huomattava. Nämä tieosuudet ovat selvityksen mukaan myös tuolloin hyvin säilyttä neet vanhan linjauksensa ja yleisasunsa. Vanha Rajamäentie on mainittu yksi selvityksessä mainittu historiallinen tie. Selvityksessä ei ole mainittu muita kohteita aivan suunnittelualueen läheisyydes tä. Liikenne Suunnittelualueen liikenne liittyy Rajamäentielle ja siten Rajamäen keskustaajamasta etelään Kirkonky län ja itään Hämeenlinnantien suuntiin meneviin yhteyksiin. Nurmijärven Kirkonkylän ja Rajamäen liikenneverkkoselvityksessä (Strafica Oy, 2007) ja Nurmi järven liikenneturvallisuussuunnitelmassa (Nurmijärven kunta ja Uudenmaan elinkeino, liiken ne ja ympäristökeskus, 2010) ei mainita kaava alueeseen kohdistuvia näkökohtia. Kuva: Suunnittelualueen kevyen liikenteen yhteydet ja ulkoilureitit (Nurmijärven ulkoilureitistön ja kevyen liikenteen väylästön kehittämissuunnitelma 2010) 7
Nurmijärven ulkoilureitistön ja kevyen liikenteen väylästön kehittämissuunnitelmassa (2010) suunnittelualueen viralliset kevyen liikenteen väylät kulkevat Vanhaa Rajamäentietä, Airiontietä ja Tenholantietä pitkin. Suunnitelmassa on mainittu lähialueen kehittämistarpeina yhteys Kumpurantien ja Uudenniityntien liittymästä Isokalliontielle Uudenniityntien ja Metistöntien kautta (K20), kevyen liikenteen yhteystarve Kirkonkylään (K17) sekä alikulku Länsikaari Puistola. Hyvinkäältä Tuusulaan asti jatkuva Seitsemän veljeksen vaellusreitti kulkee noin 1 km itään päin suunnittelualueesta. Seitsemän veljeksen vaellusreitti soveltuu hyvin lyhyelle päiväretkelle tai useamman päivän kestäville retkille. Sen varrelta löytyvät taukopaikat, sekä ruokailu, peseytymis ja majoituspalvelut. Vaellusreitin käyttötarkoituksena ovat patikointi ja retkeily, osin myös hiihto ja pyöräily. Sekä seutu että paikallisliikenteen linjat (45, 490, 492, 495, 637, 937) kulkevat Helsingin ja Hyvinkään suuntaan Rajamäellä isompia väyliä, Rajamäentietä ja Kiljavantietä seuraten. Seutulinjojen lisäksi ja liityntäliikenteenä asukkaita palvelee Kivenkyyti palveluliikenne arkiaamuisin säännöllisellä reitillä 46 ja arkisin noin 10 18 välillä kutsuliikenteenä. Kuva: Joukkoliikennereitit suunnittelualueen läheisyydessä (Nurmijärven reittikartta 2013). Valtioneuvosto on antanut päätöksen melutason ohjearvoista (993/1992) meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyvyyden turvaamiseksi. Ympäristöministeriön mukaan asumiseen käytettävillä alueilla ja taajamien virkistysalueilla melun A painotettu keskiäänitaso saa olla päivällä klo. 7 22 korkeintaan 55 db ja uusilla alueilla yöllä klo. 22 7 45 db. Sisällä melutaso saa päivällä olla korkeintaan 35 db ja yöllä 30 db. Suunnittelualueella ei ole arvoja ylittäviä meluhäiriöitä. 8
Kunnallistekniikka Alue on kunnallistekniikan piirissä: vedenjakelu sekä jäte ja sadeveden yhteys kulkee tällä hetkellä Puusepäntietä pitkin ja yltää kaikkiin suunnittelualueen lähimpiin tai siihen kuuluviin rakennuksiin asti. Lisäksi pellon halki kulkee jätevesiviemäri. Rakentamisen sijoittaminen alle kunnallistekniikan liittymiskorkojen johtaa kiinteistökohtaiseen pumppaamiseen. Maaston kaltevuuden takia liittyminen pellolla sijaitsevaan jätevesiviemäriin (liitoskorkeus +73,20) lieneekin tällä kiinteistöllä käytännöllisempää kuin Puusepäntien varteen (liitoskorkeus + 73,92). Asemakaavan mukainen rakentaminen edellyttää kunnallistekniikan verkoston talohaarojen rakentamista. Kuva: Suunnittelualueen kunnallistekniikka. Hulevedet ovat rakennetulla alueella kaduilta, pihoilta, rakennusten katoilta tai muilta vastaavilta pinnoilta pois johdettavaa sade tai sulamisvettä. Hulevesiin luetaan kuuluvaksi myös perustusten kuivatusvedet. Sade, sulamis ja kuivatusvedet huuhtovat pinnoilta huuhtoutumisalueesta riippuen mukaansa epäpuhtauksia. Suunnittelualueen tuntumassa hulevettä kokoavia ojia on Puusepäntien varressa tontilla sekä peltoalueella. Asemakaavan mukainen rakentaminen ja mahdollinen päällystetyn alueen lisääntyminen edellyttävät hallintaa, käytännössä hulevesiojien sijoittamista tontin rajan tuntumaan. Kunnallistekniikka ja hulevesisuunnitelma laaditaan hyväksytyn kaavaluonnoksen pohjalta. Palvelut Nurmijärven kunnan kaupan palveluverkkoselvitys (LUONNOS) Suunnittelualue sijaitsee noin 1,5 kilometrin päässä Rajamäen keskustasta, jossa tarjolla on peruspalvelut päivittäistavarakauppoineen, terveysasemineen ja kirjastoineen. Alueella on vain vähän varsinaista erikoiskauppaa. Kaupat ovat sijoittuneet Kiljavantien ja Keskusraitin varteen ja yksittäisiä palveluita on 9
Vanhan Rajamäentien varressa, Urttilantiellä ja Puistotiellä. Virkistyksen osalta Rajamäen keskustassa on ulkoilureitistöjen lisäksi uimahalli ja urheilualue. Rajamäellä on kaksi peruskoulun ala astetta ja yläaste sekä lukio. Länsikaaren koulu (1 6 lka:t, Kehätie 37) Rajamäen koulu (1 6 lka:t, Tykkimäentie 1) Rajamäen yläaste (7 9 lka:t, Keskusraitti 1) Rajamäen lukio (Keskusraitti 1) Päiväkoteja on Rajamäen alueella useita. Kaavoitettavan alueen lähimmät päiväkodit ovat Länsikaaren, Puistotien, Isokallion Tornitien ja Mutkapolun päiväkodit noin 0,5 2 km:n päässä suunnittelualueelta. Kaava alueella ei ole työpaikkatarjontaa. Muualle taajamaan sen sijaan on sijoittunut jonkin verran työpaikkoja. Miten alueen rakentamisen vaikutuksia selvitetään? Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset arvioidaan kaavoituksen yhteydessä. Vaikutusten selvittäminen perustuu olemassa oleviin, mahdollisesti kaavoituksen aikana vielä saataviin selvityksiin ja suunnitelmiin sekä osallisilta saatavaan palautteeseen. Vaikutusten arviointi laaditaan kunnan asemakaavoitusyksikössä. Vaikutuksia tarkastellaan suunnittelualueen ja osittain koko Rajamäen eteläosan (ns. vaikutusalue) osalta. Asemakaavanmuutoksen vaikutukset suunnittelualueelle arvioidaan nykytilanteeseen verrattuna ja ns. voimassaolevaan asemakaavaan verrattuna. Tämä kaavamuutos on keskeisen sijaintinsa vuoksi vaikutuksiltaan vähäinen ja sen hyväksyy asemakaavoitus ja rakennuslautakunta. Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin asemakaavanmuutos saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Tässä asemakaavanmuutoksessa osallisia ovat: suunnittelualueen sekä lähialueiden asukkaat ja maanomistajat Nurmijärven kunnan viranomaiset (asemakaavoitus ja tekninen suunnittelu, rakennusvalvonta, sekä luottamuselimet (asemakaavoitus ja rakennuslautakunta) ELY ja Keski Uudenmaan maakuntamuseo yritykset: Sonera Oyj, Elisa Oyj, Nurmijärven Sähkö Oy, Nurmijärven Vesi Oy. Keski Uudenmaan pelastuslaitos 10
Suunnittelu- ja päätöksentekovaiheet sekä osallistumismenettelyt Kaavoitustyön aloittaminen Suunnitteluprosessi käynnistyy asemakaavoitus ja rakennuslautakunnan päätettyä kaavan vireille tulosta. Samassa yhteydessä osallistumis ja arviointisuunnitelma annetaan tiedoksi asemakaavoitus ja rakennuslautakunnalle ja asetetaan nähtäville. Aluetta koskevat lähtötiedot eli suunnitelmat, selvitykset ja päätökset kerätään, ja näiden pohjalta laaditaan analyysi alueen nykytilasta. Suunnittelun tavoitteet määritellään. Kaavaluonnos Toisinaan merkitykseltään vähäisissä kaavahankkeissa voidaan esittää asemakaavaluonnos käsittelyyn jo vireilläolon yhteydessä. Luonnos käsitellään asemakaavoitus ja rakennuslautakunnassa. Luonnoksessa esitetään mm. kaava alue, alueen käyttötarkoitus ja rakentamisen määrä ja laatu. Suunnitelman vaikutukset suunnittelualueelle ja ns. vaikutusalueelle sekä nykytilanteeseen että alueella voimassaoleviin kaavoihin verrattuna arvioidaan. Kaavaluonnos ja muu valmisteluaineisto pidetään alustavasti nähtävillä 21 vrk:n ajan, jolloin niistä voi esittää mielipiteitä suullisesti tai kirjallisesti. Kaavaluonnoksesta pyydetään kirjalliset ennakkolausunnot asianosaisilta viranomaisilta ja yhteisöiltä. Kaavaehdotus Luonnoksesta saadun palautteen perusteella laaditaan asemakaavanmuutosehdotus, joka käsitellään asemakaavoitus ja rakennuslautakunnassa. Kaavaehdotus asetetaan nähtäville 30 vrk:n ajaksi, jolloin osalliset voivat esittää mielipiteensä laatimalla kirjallisen muistutuksen. Asemakaavoitus ja rakennuslautakunta käsittelee asemakaavaehdotuksesta saadut muistutukset, lausunnot ja asemakaavayksikön laatimat vastineet sekä niiden pohjalta kaavaehdotukseen tehdyt muutokset. Jos muutokset ovat olennaisia, ehdotus käsitellään uudestaan lautakunnassa sekä asetetaan uudestaan nähtäville 30 vrk:n ajaksi. Kaavan hyväksyminen Asemakaavoitus ja rakennuslautakunta päättää asemakaavamuutoksen hyväksymisestä. 11
Alustava tavoiteaikataulu Ajankohta 2013 2014 kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu tammikuu helmikuu Kaavavaihe Aineiston kerääminen Osallistumis ja arviointisuunnitelman laatiminen Kaavaluonnoksen laatiminen Kaavan vireilletulo ja luonnos 10.9.2013 Kaavaluonnoksen hyväksyminen asemakaavoitus ja rakennuslautakunnassa Kaavaluonnoksen nähtävilläolo 19.9. 9.10.2013 Kaavaehdotuksen laatiminen Kaavaehdotuksen hyväksyminen asemakaavoitus ja rakennuslautakunnassa Kaavaehdotuksen nähtävilläolo Kaavan hyväksymiskäsittely asemakaavoitus ja rakennuslautakunnassa ja valitusaika Kaava lainvoimainen Suunnittelun vaiheista tiedotetaan kunnan ilmoituslehdessä Nurmijärven Uutisissa julkaistavilla kuulutuksilla sekä maanomistajille lähetettävillä kirjeillä. Kaavoitusmateriaaliin voi tutustua ja kaavoituksen etenemistä seurata lisäksi internetissä osoitteessa www.nurmijarvi.fi/asuminen_ja_ymparisto/kaavat_tontit_ja_rakennusluvat/asemakaavoitus Osallistumis ja arviointisuunnitelma, asemakaavanmuutosluonnos valmisteluaineistoineen sekä asemakaavanmuutosehdotus pidetään nähtävillä kunnanvirastossa. Mielipiteet ja muistutukset tulee toimittaa kirjallisesti Nurmijärven kunnan asemakaavoitus ja rakennuslautakunnalle osoitteeseen Nurmijärven kunta, Asemakaavoitus ja rakennuslautakunta, Keskustie 2 B, PL 37, 01901 NURMIJÄRVI. Kaavoituksen tavoitteita ja osallistumismahdollisuuksia koskevia mielipiteitä, suunnittelualuetta tai alueen olosuhteita koskevaa tietoa sekä kaavoitusta koskevia toiveita voi antaa kaavan laatijalle ja kaavavalmistelijalle koko kaavoitusprosessin ajan joko suullisesti tai kirjallisesti, yhteystiedot ovat tämän suunnitelman lopussa. 12
Yhteystiedot sekä palaute osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta Tämä osallistumis ja arviointisuunnitelma on nähtävillä Nurmijärven kunnanvirastossa sekä kunnan kotisivuilla em. osoitteessa. Osallistumis ja arviointisuunnitelmaa voidaan muuttaa tarpeen vaatiessa suunnittelutyön aikana. Osallisilla on mahdollisuus esittää Uudenmaan ELY keskukselle neuvottelua osallistumis ja arviointisuunnitelman riittävyydestä ennen kuin asemakaavan muutosehdotus asetetaan julkisesti nähtäville. Osallistumis ja arviointisuunnitelmaa voidaan täydentää neuvottelun johdosta ELYkeskuksen niin edellyttäessä. Lisätietoja kaavoituksesta antavat: Kaavoitusarkkitehdin sijainen Satu Onnela, kaavan laatija, p. 040 317 2358 Kaavoitus ja lupa arkkitehti Katri Peltoniemi, p. 040 317 4660 Nurmijärven kunta (kunnanvirasto), Asemakaavoitus, Keskustie 2 B/PL 37, 01901 Nurmijärvi Sähköposti: kunta@nurmijarvi.fi 13