SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA SAARIJÄRVEN KAUPUNKI tuulivoimapuiston luontoselvitykset FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20221
1 (27) Tuomo Pihlaja Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Natura-2000 alueet ja muut suojelualueet... 2 3.1 Natura-2000 alueet... 2 3.2 Mahdolliset vaikutukset Natura-alueisiin... 5 3.2.1 Julmatlammit Kitukorpi (FI0900017)... 5 3.3 Muut luonnonsuojelualueet tai merkittävät kohteet... 5 4 Luontotyypit... 5 4.1 Menetelmät... 5 4.2 Alueen yleiskuvaus... 5 4.3 Arvokkaat luontotyypit ja kohteet... 7 4.3.1 Soidinneva... 8 4.3.2 Rauskalampi... 9 4.3.3 Pieni Rauskalampi... 11 4.4 Voimalapaikkojen luontotyypit... 11 4.4.1 Voimalapaikka 1... 11 4.4.2 Voimalapaikka 2... 12 4.4.3 Voimalapaikka 3... 12 4.4.4 Voimalapaikka 4... 12 4.4.5 Voimalapaikka 5... 12 4.4.6 Voimalapaikka 6... 12 5 Pesimälinnusto... 13 5.1 Menetelmät... 13 5.2 Havaittu pesimälinnusto... 13 5.3 Tiira-havaintopalvelun havainnot... 15 5.4 Suojelullisesti merkittävät lintulajit... 15 5.4.1 Uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit... 15 5.4.2 EU:n lintudirektiivin lajit ja Suomen erityisvastuulajit... 16 6 Muuttolinnusto... 16 6.1 Menetelmät... 16 6.2 Havaittu lajisto... 17 6.3 Tulokset ja arviot lajiryhmittäin... 18 7 Liito-orava ja muut luontodirektiivin huomioitavat lajit... 19 7.1 Liito-orava selvityksen menetelmät... 19 7.2 Liito-oravaselvityksen tulokset... 20 8 Lepakot ja muut uhanalaiset eliölajit... 20
2 (27) Tuomo Pihlaja 9 Johtopäätökset ja vaikutustenarviointi... 20 10 Viitteet... 21 Liitteet Kansi: Soidinneva. Raportin kuvat: FCG, Tuomo ja Marjo Pihlaja Pohjakartat: Maanmittauslaitos 2014
1 (24) tuulivoimapuiston luontoselvitykset 1 Johdanto 2 Selvitysalue Saarijärven tuulivoimapuiston suunnittelun osana alueella tehtiin keväällä, alkukesällä ja syksyllä 2014 useita luontoselvityksiä. Tässä raportissa esitellään alueella tehtyjen selvitysten tulokset ja johtopäätökset hankeen toteuttamisen kannalta. Luontoselvityksissä kartoitettiin arvokkaat luontokohteet, pesimälinnusto, linnuston kevät- ja syysmuutto, lepakoille soveltuvat ruokailu ja levähdyspaikat, liito-oravan elinalueet ja muiden EU:n luontodirektiivissä liitteessä IV(a) huomioitavien lajien, joihin hankkeella voisi olla vaikutusta, mahdollisuudet esiintyä alueella. Tausta-aineistona on käytetty ELY:n UHEX-aineistoa (2013 syksy), Luonnontieteellisen Keskusmuseon Rengastustoimiston petolintu- ja uhanalaisten lajien rengastustietoja (syksy 2013) sekä Tiira-havaintopalvelun tietoja (Keski-Suomen Lintutieteellinen Yhdistys 2014). Lisäksi tehdään arviointi hankeen mahdollisista vaikutuksista Natura-2000 verkostoon ja läheisiin luonnonsuojelualueisiin. Maastotyöt suorittivat FT Marjo Pihlaja ja FM Tuomo Pihlaja FCG Oy:stä. Syksyn muutonseurannoista vastasi kokenut lintuharrastaja Tero Linjama. Raportin laati FM Tuomo Pihlaja FCG Oy:stä. Selvitysalue sijaitsee Saarijärvellä Kolkanlahden kylän länsipuolella noin 8 kilometriä Saarijärven kirkonkylästä. Selvitysalue rajattiin perustuen karkeasti suunnitellun tuulivoimapuiston 40 db melualueeseen. Mahdollisten linnustollisesti arvokkaiden kohteiden sijoittumista alueella tarkasteltiin paikkatietoaineistojen perusteella myös laajemmalta alueelta ja tarvittaessa käytiin tarkastamassa maastossa.
2 (24) Kuva 1. Selvitysalue. 3 Natura-2000 alueet ja muut suojelualueet 3.1 Natura-2000 alueet Kuvassa 2 on esitetty lähimpien Natura-2000 alueiden ja luonnonsuojelualueiden sijoittuminen hankaalueeseen nähden. Natura-arvioinnin tarveharkinta laadittiin yhdelle Natura-alueelle, joka sijoittuu hankealueen läheisyyteen. Tarveharkintaan valittiin SCI-kohteet <3km etäisyydellä (SCI/SAC = luontotyyppien perusteella suojeltu) ja SPA-kohteet <10km etäisyydellä (SPA = lintudirektiivin perusteella suojeltu). Tarveharkinta laadittiin seuraavalle kohteelle: Julmatlammit - Kitukorpi (FI0900017, SCI/SAC), etäisyys noin 1,9 km Natura arvioinnista säädetään luonnonsuojelulain 65 ja 66 :n säännöksissä. Ensimmäisen säännöksen (65 ) mukaan hanke tai suunnitelma ei saa yksistään tai yhdessä muiden hankkeiden kanssa merkittävästi heikentää niitä luonnonarvoja, joiden vuoksi alue on ilmoitettu, ehdotettu tai sisällytetty Natura 2000-verkostoon. Luonnonsuojelulain mukainen vaikutusten arviointivelvollisuus syntyy mikäli hankkeen vaikutukset a) kohdistuvat Natura alueen suojelun perusteena oleviin luontoarvoihin, b) ovat luonteeltaan heikentäviä, c) laadultaan merkittäviä ja d) ennalta arvioiden todennäköisiä. Toinen mainittu säännös (66 ) koskee heikentämiskieltoa. Viranomainen ei saa myöntää lupaa hankkeen toteuttamiseksi taikka hyväksyä tai vahvistaa suunnitelmaa, jos arviointimenettely osoittaa hankkeen tai suunnitelman merkittävästi heikentävän
3 (24) niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Suomen Natura 2000 verkostoon. Natura-arvioinnissa keskitytään suojelun perustana oleviin luontotyyppeihin tai lajeihin. Luonnonarvot, joita Natura-arviointi koskee ilmenevät Natura-tietolomakkeista ja ne ovat: Erityisten suojelutoimien alueilla (SCI/SAC) luontodirektiivin liitteen I luontotyyppejä tai liitteen II lajeja Lintudirektiivin perusteella perustettujen erityisillä suojelualueilla (SPA) lintudirektiivin liitteen I lintulajeja tai lintudirektiivin 4.2 artiklassa tarkoitettuja muuttolintuja. Natura-tarvearvioinnissa hankkeen vaikutuksia arvioitiin suhteessa vaihtoehtoon, jossa hanketta ei toteuteta alueella lainkaan.
4 (24) Kuva 2 Lähimpien suojelu-alueiden sijoittuminen hankealueen ympäristössä.
5 (24) 3.2 Mahdolliset vaikutukset Natura-alueisiin 3.2.1 Julmatlammit Kitukorpi (FI0900017) Julmatlammet-Kitukorpi on Saarijärven kaupungissa sijaitseva kolmesta erillisestä osaalueesta muodostuva monipuolinen ja arvokkaita kasvillisuus- ja luontotyyppejä sisältävä kohde. Alueen suojellut luontotyypit ovat: Niukka-keskiravinteiset järvet, Vaihettumissuot ja rantasuot, Fennoskandian lähteet ja lähdesuot, Letot, Kasvipeitteiset silikaattikalliot, Boreaaliset luonnonmetsät, Boreaaliset lehdot, Harjumuodostumien metsäiset luontotyypit ja Puustoiset suot (Tietolähde: Ympäristöhallinnon verkkosivut). Kohde on SAC/SCI-alue. Etäisyys hankealueeseen on lähimmillään noin 1,9 kilometriä. Kohteen suojeluperusteena olevat luontotyypit ja niiden ominaislajisto ovat luonteeltaan sellaisia, että hankkeella ei katsota olevan todennäköisiä merkittäviä vaikutuksia alueeseen tai Natura 2000 verkoston eheyteen. 3.3 Muut luonnonsuojelualueet tai merkittävät kohteet Hankealueen välittömään läheisyyteen 3 km etäisyydellä ei sijoitu muita maa-alueilla olevia luonnonsuojelualueita kuin edellä käsitelty Julmatlammit ja vaikutukset tätä kauempana sijaitseviin alueisiin eivät ole todennäköisiä. Lähin maakunnallisesti tärkeä lintualue (MAALI) on Kalmarissa sijaitseva Kuorejärvi noin 8 kilometrin etäisyydellä hankealueen luoteispuolella. Muut MAALI-alueet sijoittuvat yli 10 kilometrin etäisyydelle hankealueesta. Hankealueella ei sijaitse pohjavesialuetta. Lähinmmät alueet sijaitsavat noin kilometrin etäisyydellä. 4 Luontotyypit 4.1 Menetelmät Selvitysalueella mahdollisesti sijaitsevat arvokkaat luontokohteet ja elinympäristöt esikartoitettiin rajaamalla paikkatietoaineistojen perusteella (Corine, Metla, peruskartta- ja ilmakuva-aineistot) alueet, joilla näiden esiintyminen on mahdollista. Maastoinventoinnit kohdennettiin erityisesti näille alueille sekä muille mahdollisille kohteille, jotka maastokäynneillä todettiin mahdollisesti sisältävän luontoarvoja. Lisäksi tehtiin yleisiä havaintoja alueen kasvillisuudesta. Kaikkien selvityksen tekohetkellä suunniteltujen voimalapaikkojen lähiympäristöt ja välittömät vaikutusalueet kartoitettiin lisäksi tarkemmin. 4.2 Alueen yleiskuvaus alue on voimakkaan metsätalouden aluetta. Tästä johtuen puuston keskimääräinen ikä alueen kivennäismailla on varsin nuorta. Yleisin kuviotyyppi on nuori tai varttuva kasvatusmetsä. Tuoreita hakkuita on runsaasti. Hyvin vanhoja metsäkuvioita ei havaittu. Tuore kangas on selvästi vallitseva kasvupaikkatyyppi ja selkeä valtapuu on mänty. Mäntyä on myös istutettu luontaisesti kuusen vallitsemille alueille. Paikoin on istutettu lehtikuusta. Myös kuivahkoa kangasta esiintyy kohtalaisesti. Lehtomaiset kankaat ja lehdot puuttuvat lähes kokonaan.
6 (24) Kuva 3 Alueelle tyypillistä nuorta tuoreen kankaan männikköä. Kohtalaisen suuri osa selvitysaluetta on ojitettua suota, joka on eriasteisesti muuttunut turvekankaiden suuntaan ja kasvaa nyt mäntyä. Luonnontilaisen kaltaista suoluontoa on jäljellä lähinnä Soidinnevalla.
7 (24) Kuva 4 Rehevämmillä paikoilla kasvupaikka lähestyy lehtomaista kangasta. Selvitysalueella sijaitsee Rauskalampi. Lisäksi tarkastettiin tarkan rajauksen ulkopuolelta Pieni Rauskalampi. Selvitysalueen pienet purot ovat pääosin uomiltaan muuttuneita ja yhdistyvät kiinteästi alueen suo-ojituksiin. Osa puroista/noroista voi olla osin luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia, mutta hankkeesta ei kohdistu niihin vaikutuksia ja ne tulee metsänhoidossa huomioida metsälain mukaisina erityisinä elinympäristöinä. 4.3 Arvokkaat luontotyypit ja kohteet Selvitysalueelta ja sen lähiympäristöstä tunnistettiin ja rajattiin kolme luontoarvoiltaan huomioitavaa kohdetta, jotka on esitetty kartalla kuvassa 5.
8 (24) Kuva 5 Selvitysalueelta rajatut luontoarvoja sisältävät alueet. 4.3.1 Soidinneva Soidinneva on painanteeseen syntynyt suoalue, jolla on vanhoja pitkälti umpeutumassa olevia ojituksia. Ojitusten seurauksena alue on osin muuttunut, mutta sisältää myös luonnontilaisen kaltaisina säilyneitä suokasvillisuustyyppejä. Alueen puustossa on kohtalaisesti lahopuuta. Suotyypeistä tavataan isovarpurämettä, tupasvillarämettä, lyhytkorsinevaa ja mättäinä rahkarämettä. Lisäksi esiintyy vähäasteisesti muuttunutta kangasrämettä. Soidinneva on paikallisesti luonnon monimuotoisuudelle tärkeä kohde.
9 (24) Kuva 6 Soidinnevan märintä osaa. 4.3.2 Rauskalampi Rauskalampi on pinta-alaltaan noin hehtaarin suuruinen metsälampi. Rauskalammella ei ole kesämökkejä tai muuta rantarakentamista. Lammen rannoilla on isovarpurämettä ja kapealti saranevaa ja lyhytkorsinevaa. Lampi on luonteeltaan sopiva esimerkiksi kaakkurin pesimäpaikaksi. Lammella havaittiin rupikonnia. Vesilain mukaan muualla kuin Lapin maakunnassa sijaitsevan enintään yhden hehtaarin suuruisen lammen tai järven luonnontilan vaarantaminen on kielletty.
10 (24) Kuva 7 Rauskalammen eteläpää.
11 (24) 4.3.3 Pieni Rauskalampi Kuva 8 Pienen Rauskalammen länsipää. Pieni Rauskalampi on leveälti suorantainen noin 0,3 hehtaarin suuruinen metsälampi. Vesilinnustossa havaittiin tavi. Rannoilla on lyhytkorsinevaa ja isovarpurämettä. Lammen ympäristö on metsälain 10 :n perusteella rauhoitettu erityisen arvokas elinympäristö. Määritelmän mukaan näitä ovat enintään 0,5 hehtaarin suuruisten lampien välittömät lähiympäristöt, joiden ominaispiirteitä ovat veden läheisyydestä ja puu- ja pensaskerroksesta johtuvat erityiset kasvuolosuhteet ja pienilmasto. Vesilain mukaan muualla kuin Lapin maakunnassa sijaitsevan enintään yhden hehtaarin suuruisen lammen tai järven luonnontilan vaarantaminen on kielletty. 4.4 Voimalapaikkojen luontotyypit 4.4.1 Voimalapaikka 1 Voimalapaikkojen sijainti ilmakuvapohjalla on esitetty kuvassa 10. Voimalapaikkojen luontotyypit esitellään pystytyskenttien vaatimien alueiden osalta perustuen suunnittelutilanteeseen 28.1.2015. Otos antaa edustavan kuvan alueen luontotyypeistä. Voimalapaikkojen muuttaminen ei aiheuta uusintaselvitysten tarvetta, sillä alueen arvokkaat luontokohteet on kartoitettu kokonaisuudessaan. Voimalapaikka on kuivahkoa kangasta (puolukkatyyppi VT), joka paikoin lähestyy tuoretta kangasta. Puusto on nuorta mäntyä.
12 (24) 4.4.2 Voimalapaikka 2 4.4.3 Voimalapaikka 3 4.4.4 Voimalapaikka 4 4.4.5 Voimalapaikka 5 4.4.6 Voimalapaikka 6 Voimalapaikka on tuoretta kangasta (mustikkatyyppi MT), jossa on niukalti ja laikuittaisesti lehtomaisen kankaan piirteitä. Puusto on nuorta mäntyä. kuviolla suoritettiin harvennushakkuita selvitysten aikana. Tieuran pohjoispuolella on pienialainen, ojitettu isovarpuräme. Voimalapaikka on tuoretta kangasta (mustikkatyyppi MT). Puusto on nuorta ja varttuvaa mäntyä. Sekapuuna on koivua ja kuusta. Voimalapaikka on tuoretta kangasta (mustikkatyyppi MT). Puusto on nuorta koivua. Lisäksi kasvaa kuusta ja mäntyä. Voimalapaikka on tuoretta kangasta (mustikkatyyppi MT). Puusto on varttuvan koivun, kuusen ja männyn muodostamaa sekametsää. Paikoin alue lähestyy lehtomaista kangasta, ja alueen kasvillisuudessa on merkkejä vanhasta laidun- tai viljelykäytöstä. Voimalapaikka on tuoretta kangasta (mustikkatyyppi MT). Puusto on nuorta mäntyä ja sekapuuna koivua. Tieuran vieressä kasvaa lehtikuusta merkinnällä Tälle alueelle on istutettu Etiopia metsikkö 1988 Keski-Suomen-liitto ja Suomen Punainen Risti. Kuva 9. Ilmakuva hankealueesta ja voimalapaikkojen sijainti.
13 (24) 5 Pesimälinnusto 5.1 Menetelmät Pesimälinnustoselvitys suoritettiin kahtena maastokäyntinä 21.5.2014 ja 19.6.2014. Maastokäynneillä suoritettiin linnuston pistelaskennat kaikilla tuossa vaiheessa suunnitelluilla voimalapaikoilla. Laskentapisteiden sijainti on esitetty kuvassa 11. Kuva 10 Linnuston pistelaskentapaikat (siniset pisteet). Pistelaskennassa kaikki laskentapisteestä havaitut reviiriä pitäneet lintuyksilöt kirjattiin ylös. Pääosin havainnot tehtiin laulavista linnuista, mutta havaintoja tehtiin myös käyttäen apuina kiikareita. Laskennat suoritettiin varhaisaamun tunteina, jolloin lintujen lauluaktiivisuus on suurimmillaan. Sää laskentapäivinä oli poutainen ja vähätuulinen. Alueella sijaitsevilla kartta- ja ilmakuva-aineistoista tunnistetuilla linnustollisesti mahdollisesti tärkeillä alueilla vierailtiin erikseen. Tyypillisiä tällaisia alueita ovat esimerkiksi avosuot sekä järvet ja lammet. Alueen linnustoa tarkkailtiin myös yleisluontoisesti jatkuvasti alueella liikuttaessa. 5.2 Havaittu pesimälinnusto Pistelaskennoissa havaittu pesimälinnusto on esitetty laskentapaikoittain ja kokonaisuudessaan taulukoissa 1. Parimääräarviot perustuvat havaittuihin yksilöihin ja ovat vähimmäisarvioita. Taulukko 1. Selvitysalueen pistelaskennoissa havaitut lintulajit ja niiden parimääräarviot laskentapisteittäin. Sisältää myös lajit, joilla on laaja reviiri, kuten käki. Sama yksilö voi kuulua
14 (24) siten useammalle laskentapaikalle, jolloin yhteismäärää ei voi laskea. Merkintä (x) kertoo jätöksistä ilman suoraa havaintoa linnuista. Laji A B C D E F G H Yhteensä Pyy 1 1 2 Metso x x - Käki 1 1 1 1 1 2 - Palokärki 1 1 Käpytikka 1 1 Metsäkirvinen 2 1 1 1 2 1 8 Rautiainen 1 1 1 1 4 Punarinta 1 2 3 3 1 2 12 Leppälintu 1 1 2 Mustarastas 1 1 Laulurastas 1 1 1 2 2 7 Punakylkirastas 1 1 Lehtokerttu 1 1 2 Hernekerttu 2 2 Sirittäjä 1 1 Tiltaltti 1 1 1 1 1 2 1 1 9 Pajulintu 4 3 2 4 2 4 6 25 Hippiäinen 1 1 1 1 4 Kirjosieppo 1 1 Hömötiainen 1 1 2 Töyhtötiainen 1 1 2 Talitiainen 1 1 1 1 1 5 Puukiipijä 1 1 Pikkulepinkäinen 1 1 Närhi 1 1 Korppi 1 1 1 1 1 Peippo 2 4 2 3 2 4 3 3 23 Vihervarpunen 1 1 1 1 1 1 6 Pikkukäpylintu 1 1 Yhteensä 18 11 12 14 21 21 15 24 126 Selvästi runsaimmat lajit olivat metsien yleislajit pajulintu ja peippo. Runsaita olivat myös laulurastas, metsäkirvinen ja punarinta. Tiltaltteja havaittiin tavanomaista enemmän. Kokonaisuudessaan havaittu lajisto oli hyvin tyypillistä metsätalousalueiden linnustoa. Alueella liikuttaessa havaittiin kohtalaisen runsaasti metson jätöksiä. Selvitysalueen linnustoa voidaan pitää lajistoltaan ja tiheyksiltään maantieteelliselle alueelle tyypillisenä, eikä se sisällä erityisen merkittäviä arvoja. Soidinnevan linnustoa selvitettiin ensimmäisellä ja toisella kartoituskerralla erikseen kartoituslaskentana. Soiden lintulajistoa ei havaittu.
15 (24) Rauskalammella ei havaittu vesilinnustoa. Lampi on periaatteessa sopiva kaakkurin pesimälammeksi. Lammen alueella havaittiin palokärki. Pienellä Rauskalammella havaittiin yksi tavi. 5.3 Tiira-havaintopalvelun havainnot Havaintoja alueelta on niukasti. Saarijärven Soidinmäestä on paikaltaan epätarkkoja havaintoja ruokinnalla käyvästä kuukkelista vuosilta 2006 ja 2007. Hukanmäen eteläpuolta on havainto ääntelevästä huuhkajasta keväältä 2007. Kelkkamäen alueelta on havainto 17 teeren parvesta joulukuulta 2008 ja Nenäpetäänmäestä 12 yksilön parvesta helmikuulta 2007. Soidinmäen alueelta on vanha paikaltaan epätarkka havainto riekoista vuodelta 1990. 5.4 Suojelullisesti merkittävät lintulajit Tärkeimpien suojelullisesti merkittävien lajien havaintopaikat on esitetty kuvassa 12. Kuva 11 merkittävien lajien havaintopaikat. 5.4.1 Uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit Valtakunnallisessa uhanalaisuustarkastelussa (Rassi ym. 2010) silmälläpidettäviksi luokiteltuja lajeja tavattiin metso ja teeri. Selvityksessä havaittiin metson ulosteita kahdella laskentapisteellä. Soidinnevan länsipuolella oli hakomapuu ja jälkien perusteella mahdollisesti lajin soidinalue. Teeristä oli arkistohavaintoja. Laji esiintynee
16 (24) alueella yleisenä. Myös arkistohavaintojen riekko on silmälläpidettävä laji, mutta havainto on niin vanha, että laji tuskin enää esiintyy alueella. Myös yhdessä laskentapisteessä tavattu sirittäjä on silmällä pidettävä laji. Yksi pari ei ole alueellisesti merkittävä määrä. Rengastustoimiston tietojen perusteella alueella ei ole uhanalisten petolintujen pesiä, eikä niitä löydetty maastoselvityksissä. 5.4.2 EU:n lintudirektiivin lajit ja Suomen erityisvastuulajit 6 Muuttolinnusto 6.1 Menetelmät EU:n lintudirektiivin liitteessä I (79/409/ETY) mainittuja lajeja havaittiin pyy, teeri, metso, palokärki ja pikkulepinkäinen. Pyy, teeri, metso ja palokärki ovat lajeja, jotka esiintyvät yleisinä selvitysalueen kaltaisilla alueilla. Pikkulepinkäinen tavattiin nuoressa taimikossa, eikä hankkeella ole vaikutuksia lajin elinympäristöihin. Suomen kansainvälisistä erityisvastuulajeista (Rassi ym. 2001) tavattiin leppälintu ja edellä käsitellyt teeri ja metso. Leppälinnulle selvitysalueen kaltaiset mäntymetsäiset alueet ovat tyypillistä elinympäristöä. Havaittua kahta paria voidaan pitää kohtalaisen alhaisena määränä. Alueen ylittävää lintujen kevätmuuttoa selvitettiin vuonna 2014 huhtikuussa yhtenä päivänä noin 5,5 tunnin ajan ja syysmuuttoa syys-lokakuussa yhteensä neljänä päivänä yhteensä noin 21,5 tunnin ajan. Tarkkailupäivät ja tunnit on esitetty taulukossa 2. Seurantapäivät pyrittiin ajoittamaan sääolojen perusteella vilkkaisiin muuttopäiviin. Taulukko 2 Muutonseurantapäivät, niiden luonnehdinta, käytetyt tarkkailupisteet ja tarkkailutunnit. Päivä Luonnehdinta Pisteet Tunnit 14.4. Kohtalainen muuttopäivä Kevät 5,5 15.9. Hiljainen muuttopäivä Syksy 3 5 22.9. Kohtalainen yleismuuttopäivä Syksy 3,4 6,5 30.9. Kohtalainen yleismuuttopäivä Syksy 2 5 14.10. Hiljainen muuttopäivä Syksy 1 5 Alueen metsäisyyden johdosta hankealueelta löytyi erittäin huonosti muutonseurantaan sopivia näkyvyydeltään hyviä paikkoja. Kevään tarkkailu suoritettiin hakkuulla hankealueen eteläosassa Hukanmäessä. Syksyllä käytettiin useita tarkkailupisteitä selvitysalueen lähialueella. Käytetyt tarkkailupisteet on esitetty kuvassa 13. Lisäksi tehtiin lyhyitä tarkkailuja muissakin pisteissä.
17 (24) Kuva 12 Muutonseurannassa käytetyt havainnointipaikat (siniset pisteet) suhteessa hankealueeseen. 6.2 Havaittu lajisto Seurannassa kirjattiin ylös havaittujen muuttavien lintujen laji, määrä, niiden arvioitu muuttosuunta, muuttokorkeus ja etäisyys tarkkailijasta. Näiden tietojen perusteella voidaan arvioida muuton voimakkuutta ja muuttolinjoja selvitysalueella. Yhteensä seurannoissa havaittiin 1595 muuttavaa lintuyksilöä. Havainnot on eritelty tarkemmin lajeittain ja havaintopäivittäin taulukossa 3. Kaiken kaikkiaan alueella havaittiin vain niukasti muuttoa verrattuna lähialueilla samoina päivinä suoritettuihin seurantoihin. Tuloksia tarkastellaan seuraavaksi lajiryhmittäin. Kertynyt aineisto on kokonaisuudessaan liitteenä. Kevätmuuton osalta aineisto jäi niukaksi, mutta syysmuuton osalta tehdyt johtopäätökset ovat todennäköisesti päteviä myös kevään osalta. Taulukko 3 Muutonseurannassa havaitut lajit ja yksilömäärät havaintopäivittäin. Laji 14.4. 15.9. 22.9. 30.9. 14.10. Yhteensä Ampuhaukka 1 1 Anser-hanhi 1 98 99 Hanhi 459 6 465 Hiirihaukka 11 11 Iso päiväpetolintu 3 3 Kuikka 3 3 Kuovi 4 4
18 (24) Kurki 11 215 144 370 Laulujoutsen 2 6 75 83 Merikotka 1 1 Metsähanhi 38 111 3 152 Muuttohaukka 1 1 Naakka 13 48 61 Naurulokki 11 11 Pieni päiväpetolintu 2 2 Sepelhanhi 140 140 Sepelkyyhky 22 7 18 36 83 Sinisuohaukka 2 2 Sääksi 1 1 Tundrahanhi 9 9 Tuulihaukka 1 1 Töyhtöhyyppä 17 17 Valkoposkihanhi 48 48 Varpushaukka 2 6 6 1 15 Vesilintu 12 12 Yhteensä 121 231 1015 105 123 1595 6.3 Tulokset ja arviot lajiryhmittäin Vesilinnut: Seurannassa havaittiin vain yksi parvi muuttavia pieniä sorsalintuja. Selvitysalueen lähimmät vesistöt sijaitsevat alueen luoteis- ja kaakkoispuolella. Näille vesistöille mahdollisesti ohjautuva vesilintumuutto ei siten osu selvitysalueelle. Maaalueiden yllä vesilintumuutto kulkee usein hyvin korkealla. Merkittävän muuton esiintyminen selvitysalueella tömäyskorkeudessa on epätodennäköistä. Hanhet: Seurannassa havaittiin yhteensä 773 muuttavaa hanhea. Hankealue sijaitsee niin lännessä, että itäisten hanhien massamuutot yltävät alueelle vain harvoin ja silloinkin yleensä vaimeina. Syksyn vilkkaasta itäisestä hanhimuutosta huolimatta, seurannassa havaittiin vain yksi parvi valkoposkihanhia. Pääosa havaitusta muutosta oli metsähanhia ja määrät olivat alueelle tyypillisiä. Metsähanhien osalta lähialueilla ei ole muuttoa alueelle ohjaavia maasto- tai vesistölinjoja. Todennäköisesti alueen ylittävien metsähanhien määrät ovat keskimäärin vähäisiä, eivätkä poikkea lähiympäristön muutosta yleensä. Laulujoutsen: Seurannassa havaittiin 83 muuttavaa laulujoutsenta, mikä on ajankohtiin nähden kohtalainen määrä. Pääosa havaittiin 14.10. muutamassa suuressa parvessa, jotka kaikki sivuuttivat selvitysalueen sen luoteispuolta. Tuolla suunnalla sijaitsevat Kalmarin alueen pellot ovat joutsenten kerääntymisalueita, mutta nuo linnut eivät ohjaudu selvitysalueelle. Joutsenten vallitseva muuttosuunta alueella kulkee lounas-koillinen suunnassa. Todennäköisesti alueen ylittävien laulujoutsenten määrät ovat kuitenkin keskimäärin vähäisiä. Kuikkalinnut: Seurannassa havaittiin vain kolme kuikkaa. Kuikkiin pätevät samat johtopäätökset kuin vesilintujen osalta. Kuikkalinnut seuraavat muutollaan vesistöjä tai lentävät maa-alueiden yllä hyvin korkealla. Merkittävän muuton esiintyminen selvitysalueella törmäyskorkeudessa on epätodennäköistä.
19 (24) Kurjet: Kurkia havaittiin yhteensä 370 lintua. Hankealue sijaitsee Pohjois-Suomen kurkien käyttämällä muuttoväylällä, jolla liikehtii vuosittain kymmeniä tuhansia yksilöitä. Tarkka muuttoväylä vaihtelee vuosittain ja muuttopäivittäin vallitsevien tuuliolojen mukaan. Havaittua määrää voidaan pitää alueella pienenä, mutta tarkkailupäiviin ei osunut kurkien päämuuttopäiviä. Suhteellisen vähäinen havaintomäärä viittaa siihen, että selvitysalueen ei yli kulkisi selkeää kurkien muuttoa kasaavaa väylää. Joinain vuosina selvitysalueen ylittävä kurkimäärä voi kuitenkin olla kohtalainen tai runsas. 66 % havaituista linnuista muutti yli 250 metrin korkeudessa. Kahlaajat: Muuttavia kahlaajia ei havaittu muutamaa keväistä töyhtöhyyppää ja kuovia lukuun ottamatta. Kahlaajat seuraavat muutollaan huonolla säällä vesistöjä tai lentävät maa-alueiden yllä hyvin korkealla. Keväiset töyhtöhyypät voivat lentää matalalla, mutta alueella ei ole niiden muuttoa ohjaavia johtolinjoja. Merkittävän muuton esiintyminen selvitysalueella törmäyskorkeudessa on epätodennäköistä. Lokkilinnut: Muuttavia lokkilintuja havaittiin vain muutamia naurulokkeja keväällä. Lokkilinnut seuraavat muutollaan vesistöjä tai lentävät maa-alueiden yllä hyvin korkealla. Merkittävän muuton esiintyminen selvitysalueella törmäyskorkeudessa on epätodennäköistä. Sepelkyyhky: Muuttavia sepelkyyhkyjä havaittiin vain 83, mikä on ajankohtiin nähden vähäinen määrä. Merkittävän muuton esiintyminen selvitysalueella on epätodennäköistä, sillä lähialueelle ei ole kyyhkyjen muuttoa alueelle ohjaavia peltoalueita. Varislinnut: Alueella havaittiin pieniä määriä naakkoja. Merkittävän muuton esiintyminen selvitysalueella on epätodennäköistä. Pienet varpuslinnut: Alueella ei havaittu merkittävää, alueen yleisestä muuttokuvasta poikkeavaa pienten varpuslintujen muuttoa. Petolinnut: Muuttavia päiväpetolintuja havaittiin seurannassa kohtalaisesti, yhteensä 38 yksilöä. Selvästi runsaimpia olivat hiirihaukka ja varpushaukka. Peitteisyydestä johtuen on vaikea arvioida selvitysalueen ylittävien lintujen ja muualla muuttavien lintujen lukusuhteita. Yleisesti ottaen alueen maastonpiirteet eivät vaikuta ohjaavan petolintujen muuttoja alueella, joka kulkenee hajanaisena. Keski-Suomessa havaittavat yksilömäärät ovat tyypillisesti hyvin pieniä, eikä havaittu määrä olennaisesti poikkea tästä kuvasta. Havaituista pedoista 28 % arveltiin muuttaneen alle 50 metrin korkeudessa, 56 % noin 50 250 metrin korkeudessa ja 15 % tätä korkeammalla. 7 Liito-orava ja muut luontodirektiivin huomioitavat lajit Alueella ei ole hankkeen vaikutuspiirissä sopivia elinympäristöjä muille luontodirektiivin liitteessä IV(a) mainituille lajeille. Tietoja ei ko. lajien esiintymisestä ei myöskään ollut uhanalaisten lajien UHEX tietokannassa. 7.1 Liito-orava selvityksen menetelmät Liito-oravaselvitykset tehtiin 21.5.2014. Ennen maastokäyntiä tarkastettavat kohteet, mahdolliset liito-oravan esiintymisalueet, valittiin karttatarkastelun ja ilmakuvien perusteella. Kohteiksi valittiin varttuneet ja vanhat kuusi-, kuusiseka- ja lehtipuusekametsät. Lisäksi muut maastossa havaitut varttuneet kuusimetsät ja varttuneiden haapojen esiintymät tarkistettiin. Liito-oravan lepäily-, ruokailu- ja lisääntymispuun tunnistaminen tapahtui papanoiden perusteella. Papanat antavat ainoastaan tietoa lajin esiintymisestä alueella, joten niiden perusteella ei pysty määrittämään eläinten määrää tai niiden elinpiirien laajuutta. Lajille
20 (24) soveliailta metsäalueilta etsittiin liito-oravien papanoita mahdollisten pesimä-, oleskeluja ruokailupuiden juurilta (erityisesti kuusi ja haapa). Papanoiden löytyessä niiden tuoreus ja määrä arvioitiin silmämääräisesti. Papanapuun rinnankorkeusläpimitta mitattiin ja katsottiin, onko puussa koloja tai risupesiä. Tämän jälkeen arvioitiin lajille soveltuvan metsäalueen laajuus. Lisääntymis- ja levähdysalue rajattiin papanapuiden sijainnin ja kohteen puustollisten sekä muun kasvillisuuden ominaisuuksien perusteella. 7.2 Liito-oravaselvityksen tulokset Selvitysalueella ei havaittu merkkejä liito-oravan elinpiireistä. Selvitysalue on laajalti kokonaisuudessaan lajille huonosti sopivaa. Alueen metsät ovat pääosin liian karuja ja liito-oravan suomia lehtoja ja lehtomaisia kankaita ei juuri esiinny. Valtaosan selvitysalueesta muodostavat männiköt ja ojitetut suot, joissa liito-oravan esiintyminen on niukkaa. Puustossa lajin suosimat varttuneet kuuset ja haavat ovat hyvin vähälukuisia. Selvitysalueella on joitain liito-oravalle silmämääräisesti arvioiden sopivia tuoreen kankaan kuusivaltaisia varttuneita ja varttuvia kuvioita. Merkkejä lajin oleskelusta ei kuitenkaan havaittu. Lehtipuun määrä näissäkin kuvioissa on suhteellisen alhainen, eikä etenkään järeitä haapoja juuri esiinny. Selkein mahdollinen elinalue sijaitsee Rauskalammen eteläpuolella. Hukanmäen alueella on suoritettu tuoreita hakkuita varttuneissa kuusikoissa, joissa liito-oravia on voinut esiintyä. koillispuolella puron läheisyydessä on myös jäljellä pienialaisesti lajille mahdollisesti sopivaa elinympäristöä. 8 Lepakot ja muut uhanalaiset eliölajit Muiden ten yhteydessä arvioitiin lepakoille sopivien elinympäristöjen ja päiväpiilojen esiintymistä hankealueella ja voimala- tai tiealueiden läheisyydessä. Erityisen sopivia ympäristöjä ei hankealueella havaittu. Puusto on valtaosin nuorehkoa ja kolopuita oli varsin niukasti eikä vanhoja lepopaikoiksi sopivia rakennuksia alueella havaittu. Pohjanlepakot voivat saalistaa alueen tieverkostolla, sillä ne liikkuvat laajalti ravinnonhaussa ja saalistavat mielellään metsäaukeilla. Laji on yleisin suomessa tavattava lepakko, jota tavataan lähes koko maassa. Lampien ympäristöissä ja puronotkoissa voi esiintyä ruokailevia siippalajeja. Alueen kautta voi kulkea hajanaista lepakkomuuttoa, mutta alue ei ole luonteeltaan sellainen, että se erityisesti kanavoisi muuttoa. Yleisesti ottaen tuulivoimalat voivat houkutella avoimessa saalistavia lajeja, joita suomessa on lähinnä pohjanlepakko, ruokailemaan voimala-alueelle roottorien läheisyyteen (Rydell ym. 2012). Selvityksissä ei havaittu uhanalaisten eläin- tai kasvilajien esiintymiä. 9 Johtopäätökset ja vaikutustenarviointi Selvitysalue muodostuu pääosin metsätalouskäytössä olevista valtaosin nuorista metsistä ja ojitetuista suoalueista, joilla ei esiinny erityisiä luontoarvoja. Alueelta tunnistettujen arvokkaiden luontokohteiden arvojen ei arvioida vaarantuvan hankeen myötä. Alueella ei todettu uhanalaisten lajien esiintymiä, joita tuulivoimahanke voisi uhata.
21 (24) Hankkeen mahdollisten läheisiin Natura-2000 ohjelman alueisiin kohdistuvien vaikutusten arvioitiin jäävät merkityksettömiksi. Hanke ei muutonseurannan perusteella näytä aiheuttavan erityistä vaaraa muuttolinnuille. Syksyisen muutonseurannan perusteella hankealueen yli ei kulje maantieteellisen alueen yleisestä kuvasta poikkeavia merkittäviä muuttolintujen muuttoreittejä. Kurki on tärkein alueen kautta suurin määrin muuttava laji, jonka muuton voimakkuus kuitenkin vaihtelee vuosien välillä. Kurjen ei ole todettu olevan erityisen altis törmäyksille tuulivoimaloiden kanssa. Tämän selvityksen tulosten perusteella arvioidaan hankeen vaikutukset luontoon vähäisiksi ja alueen sopivan tuulivoimatuotantoon hyvin. 10 Viitteet Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.) 2001. Suomen lajien uhanalaisuus 2000. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 432 s. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslen, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja 2010. Erillisjulkaisu. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus. 685 s. Rydell, J., Engström, H., Hedenström, A., Larsen, J. K., Pettersson, J. ja Green, M. 2012. The effect of wind power on birds and bats, A synthesis. Vindval report 6511. Väisänen, Risto A.; Lammi, Esa & Koskimies, Pertti 1998. Muuttuva pesimälinnusto. - Otava. Keuruu. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Jarmo Silvennoinen aluepäällikkö, rkm Tuomo Pihlaja suunnittelija, FM biologi
22 (24) Taulukko 4 Muutonseurannoissa kertyneet havainnot. Päivä Piste Laji Määrä Suunta Etäisyys Korkeus Sivuutus 14.4. Kevät Kurki 6 N 100 40 E 14.4. Kevät Naurulokki 2 N 1000 150 E 14.4. Kevät Sepelkyyhky 5 N 1000 150 E 14.4. Kevät Töyhtöhyyppä 4 W 1000 200 S 14.4. Kevät Kuovi 3 W 1000 200 S 14.4. Kevät Laulujoutsen 2 NE järvi 50 E 14.4. Kevät Metsähanhi 6 ENE 250 100 S 14.4. Kevät Sepelkyyhky 3 ENE 400 70 S 14.4. Kevät Varpushaukka 1 N 1000 100 W 14.4. Kevät Naurulokki 7 SE 2500 150 S 14.4. Kevät Kuovi 1 NE 2000 300 E 14.4. Kevät Metsähanhi 5 ENE 1500 100 S 14.4. Kevät Naurulokki 2 W 600 200 S 14.4. Kevät Metsähanhi 10 ENE 2500 150 S 14.4. Kevät Kurki 5 ENE 400 70 S 14.4. Kevät Metsähanhi 4 NE 1500 150 S 14.4. Kevät Metsähanhi 13 NE 500 150 S 14.4. Kevät Naakka 13 N 1500 250 E 14.4. Kevät Varpushaukka 1 NW 600 100 S 14.4. Kevät Töyhtöhyyppä 6 SW 500 100 N 14.4. Kevät Kanahaukka 1 1000 14.4. Kevät Anser-hanhi 1 N 2500 150 W 14.4. Kevät Sepelkyyhky 14 NE 1500 150 W 14.4. Kevät Töyhtöhyyppä 7 SE 0 60 YLI 15.9. Lyhyt Kuikka 3 S 800 50-250 W 15.9. Lyhyt Sepelkyyhky 7 WSW 500 50-250 WNW 15.9. Lyhyt Laulujoutsen 1 ä 500 0 NNW 15.9. Lyhyt Kurki 85 SSW 0 250- YLI 15.9. Syksy 3 Varpushaukka 1 SSW 300 0-50 W 15.9. Syksy 3 Kurki 24 SW-S 1000 250- NW 15.9. Syksy 3 Kurki 8 S 10000 250- ENE 15.9. Syksy 3 Varpushaukka 1 SSW 300 0-50 W 15.9. Syksy 3 Varpushaukka 1 S 1000 50-250 W 15.9. Syksy 3 Kurki 75 SSW 300 50-250 SSW 15.9. Syksy 3 Varpushaukka 2 S 500 50-250 W 15.9. Syksy 3 Kurki 23 SW-S 400 50-250 SW 15.9. Syksy 3 Varpushaukka 1 S 100 0-50 S 22.9. Syksy 3 Iso päiväpeto 1 S 300 0-50 SE 22.9. Syksy 3 Sepelkyyhky 18 S 500 0-50 SE 22.9. Syksy 3 Tuulihaukka 1 p 100 0-50 SE 22.9. Syksy 3 Sinisuohaukka 1 SSW 100 0-50 SE 22.9. Syksy 3 Metsähanhi 18 SW 200 50-250 SE 22.9. Syksy 3 Kurki 32 S 2000 250- W
23 (24) 22.9. Syksy 3 Hiirihaukka 4 S 400 50-250 SE 22.9. Syksy 3 Kurki 50 S 10000 250- W 22.9. Syksy 3 Anser-hanhi 23 S 1000 250- SSW 22.9. Syksy 3 Hiirihaukka 2 S 600 50-250 SE 22.9. Syksy 3 Kurki 18 S 600 250- SE 22.9. Syksy 3 Vesilintu 12 S 600 250- SE 22.9. Syksy 3 Laulujoutsen 6 SW 4000 0-50 SE 22.9. Syksy 3 Hanhi 65 SW 500 250- SW 22.9. Syksy 3 Hanhi 75 SW 4000 250- SE 22.9. Syksy 3 Kurki 24 S 4000 250- SE 22.9. Syksy 3 Tuulihaukka 1 S 500 50-250 E 22.9. Syksy 3 Varpushaukka 1 S 700 50-250 W 22.9. Syksy 3 Varpushaukka 1 S 1000 50-250 W 22.9. Syksy 4 Hanhi 130 SW 3000 250- SSW 22.9. Syksy 4 Metsähanhi 38 SSW 200 50-250 NW 22.9. Syksy 4 Iso päiväpeto 1 SE 500 0-50 E 22.9. Syksy 4 Sinisuohaukka 1 SSE 400 0-50 E 22.9. Syksy 4 Hanhi 17 SW 1000 50-250 E 22.9. Syksy 4 Metsähanhi 28 SW 200 50-250 NW 22.9. Syksy 4 Iso päiväpeto 1 S 600 50-250 E 22.9. Syksy 4 Hanhi 52 S 2000 250- S 22.9. Syksy 4 Kurki 17 S 600 50-250 W 22.9. Syksy 4 Hanhi 120 SW 500 250- NW 22.9. Syksy 4 Kurki 3 SW 1000 250- NW 22.9. Syksy 4 Hiirihaukka 1 WSW 300 50-250 SW 22.9. Syksy 4 Sepelhanhi 140 SW 500 50-250 NW 22.9. Syksy 4 Hiirihaukka 1 SW 400 0-50 NW 22.9. Syksy 4 Ampuhaukka 1 ESE 50 0-50 S 22.9. Syksy 4 Varpushaukka 2 S 300 50-250 W 22.9. Syksy 4 Varpushaukka 1 SW 0 0-50 YLI 22.9. Syksy 4 Varpushaukka 1 SW 2000 250- SW 22.9. Syksy 4 Anser-hanhi 75 SW 500 50-250 SW 22.9. Syksy 4 Hiirihaukka 1 SW 300 50-250 NNE 22.9. Syksy 4 Metsähanhi 23 SW 300 250- NNE 22.9. Syksy 4 Hiirihaukka 1 SW 200 50-250 NNE 22.9. Syksy 4 Pieni päiväpeto 2 S 2000 50-250 NE 22.9. Syksy 4 Metsähanhi 4 SW 700 50-250 NE 22.9. Syksy 4 Muuttohaukka 1 SW 300 250- NNE 22.9. Syksy 4 Hiirihaukka 1 WSW 400 250- NNE 30.9. Syksy 2 Tundrahanhi 9 SW 300 50-250 S 30.9. Syksy 2 Metsähanhi 3 SW 300 50-250 S 30.9. Syksy 2 Sääksi 1 S 1500 50-250 W 30.9. Syksy 2 Varpushaukka 1 SSW 300 250- W 30.9. Syksy 2 Merikotka 1 S 500 250- W 30.9. Syksy 2 Naakka 48 WSW 1000 50-250 NW
24 (24) 30.9. Syksy 2 Sepelkyyhky 36 SW 1500 50-250 NW 30.9. Syksy 2 Hanhi 6 SW 1500 50-250 NW 14.10. Syksy 1 Valkoposkihanhi 48 SW 300 <50 N 14.10. Syksy 1 Laulujoutsen 36 SSW 0 <50 YLI 14.10. Syksy 1 Laulujoutsen 7 SW 1000 <50 ESE 14.10. Syksy 1 Harmaapäätikka 1 Ä 100 14.10. Syksy 1 Laulujoutsen 32 SW 1000 50-250 NNW