Hallakankaan tuulivoimapuiston luontoselvitykset

Transkriptio

1 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KYYJÄRVEN KUNTA tuulivoimapuiston luontoselvitykset FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20221

2 1 (23) Tuomo Pihlaja Sisällysluettelo 1 Johdanto Selvitysalue Natura-2000 alueet ja muut suojelualueet Natura-2000 alueet Mahdolliset vaikutukset Natura-alueisiin Kilpisuo (FI ) Muut luonnonsuojelualueet tai merkittävät kohteet Luontotyypit Menetelmät Alueen yleiskuvaus Arvokkaat luontotyypit ja kohteet Lehmineva Perseneva Kiuaslampi Voimalapaikkojen luontotyypit Voimalapaikka Voimalapaikka Voimalapaikka Voimalapaikka Voimalapaikka Voimalapaikka Voimalapaikka Voimalapaikka Voimalapaikka Pesimälinnusto Menetelmät Havaittu pesimälinnusto Tiira-havaintopalvelun havainnot Suojelullisesti merkittävät lintulajit Uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit EU:n lintudirektiivin lajit ja Suomen erityisvastuulajit Muuttolinnusto Menetelmät Havaittu lajisto Tulokset ja arviot lajiryhmittäin Liito-orava ja muut luontodirektiivin huomioitavat lajit... 17

3 2 (23) Tuomo Pihlaja Liito-orava selvityksen menetelmät Liito-orava selvityksen tulokset Lepakot ja muut uhanalaiset eliölajit Johtopäätökset ja vaikutustenarviointi Viitteet Liitteet Kansi: Selvitysalueelle tyypillistä kuivahkoa kangasta. Raportin kuvat: Tuomo Pihlaja Pohjakartat: Maanmittauslaitos 2014

4 1 (20) tuulivoimapuiston luontoselvitykset 1 Johdanto 2 Selvitysalue Kyyjärven tuulivoimapuiston suunnittelun osana alueella tehtiin keväällä, alkukesällä ja syksyllä 2014 useita luontoselvityksiä. Tässä raportissa esitellään alueella tehtyjen selvitysten tulokset ja johtopäätökset hankeen toteuttamisen kannalta. Luontoselvityksissä kartoitettiin arvokkaat luontokohteet, pesimälinnusto, linnuston kevät- ja syysmuutto, lepakoille soveltuvat ruokailu ja levähdyspaikat, liito-oravan elinalueet ja muiden EU:n luontodirektiivissä liitteessä IV(a) huomioitavien lajien, joihin hankkeella voisi olla vaikutusta, mahdollisuudet esiintyä alueella. Tausta-aineistona on käytetty ELY:n UHEX aineistoa (2013 syksy), Luonnontieteellisen Keskusmuseon Rengastustoimiston petolintu ja uhanalaisten lajien rengastustietoja (syksy 2013) sekä Tiira-havaintopalvelun tietoja (Suomenselän Lintutieteellinen yhdistys 2014). Lisäksi tehdään arviointi hankeen mahdollisista vaikutuksista Natura-2000 verkostoon ja läheisiin luonnonsuojelualueisiin. Maastotyöt suorittivat FT Marjo Pihlaja ja FM Tuomo Pihlaja FCG Oy:stä. Raportin laati FM Tuomo Pihlaja FCG Oy:stä. Selvitysalue sijaitsee Kyyjärvellä Metsäperän kylällä noin 15 kilometriä Kyyjärven kirkonkylän itäpuolella. Selvitysalue rajattiin perustuen suunnitellun tuulivoimapuiston 40 db melualueeseen. Arvokkaiden luontokohteiden osalta selvitys ulotettiin ulommas. Kuva 1. Selvitysalue noudattaa punaista 40 db:n vyöhykettä (suunnittelutilanne ). Ulomman sinisen 35 db:n alueelta kartoitettiin mahdolliset arvokkaat kohteet.

5 2 (20) 3 Natura-2000 alueet ja muut suojelualueet 3.1 Natura-2000 alueet Kuvassa 2 on esitetty lähimpien Natura-2000 alueiden ja luonnonsuojelualueiden sijoittuminen hankaalueeseen nähden. Natura-arvioinnin tarveharkinta laadittiin yhdelle Natura-alueelle, joka sijoittuu hankealueen lähiseudulle. Tarveharkintaan valittiin SCI-kohteet <3km etäisyydellä (SCI = luontotyyppien perusteella suojeltu) ja SPA-kohteet <10km etäisyydellä (SPA = lintudirektiivin perusteella suojeltu). Kohteita näillä kriteereillä on vain yksi. Tarveharkinta laadittiin seuraavalle kohteelle: Kilpisuo (FI , SPA ja SCI), etäisyys noin 7,5 km Natura arvioinnista säädetään luonnonsuojelulain 65 ja 66 :n säännöksissä. Ensimmäisen säännöksen (65 ) mukaan hanke tai suunnitelma ei saa yksistään tai yhdessä muiden hankkeiden kanssa merkittävästi heikentää niitä luonnonarvoja, joiden vuoksi alue on ilmoitettu, ehdotettu tai sisällytetty Natura 2000-verkostoon. Luonnonsuojelulain mukainen vaikutusten arviointivelvollisuus syntyy mikäli hankkeen vaikutukset a) kohdistuvat Natura alueen suojelun perusteena oleviin luontoarvoihin, b) ovat luonteeltaan heikentäviä, c) laadultaan merkittäviä ja d) ennalta arvioiden todennäköisiä. Toinen mainittu säännös (66 ) koskee heikentämiskieltoa. Viranomainen ei saa myöntää lupaa hankkeen toteuttamiseksi taikka hyväksyä tai vahvistaa suunnitelmaa, jos arviointimenettely osoittaa hankkeen tai suunnitelman merkittävästi heikentävän niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Suomen Natura 2000 verkostoon. Natura-arvioinnissa keskitytään suojelun perustana oleviin luontotyyppeihin tai lajeihin. Luonnonarvot, joita Natura-arviointi koskee ilmenevät Natura-tietolomakkeista ja ne ovat: SCI-alueilla luontodirektiivin liitteen I luontotyyppejä tai SCI alueilla luontodirektiivin liitteen II lajeja tai SPA-alueilla lintudirektiivin liitteen I lintulajeja tai SPA-alueilla lintudirektiivin 4.2 artiklassa tarkoitettuja muuttolintuja. Natura-tarvearvioinnissa hankkeen vaikutuksia arvioitiin suhteessa vaihtoehtoon, jossa hanketta ei toteuteta alueella lainkaan.

6 3 (20) Kuva 2 Lähimpien suojelu-alueiden sijoittuminen hankealueen ympäristössä.

7 4 (20) 3.2 Mahdolliset vaikutukset Natura-alueisiin Kilpisuo (FI ) Kilpisuo on sisäsuomalainen luonnontilainen keidassuo. Kasvillisuudessa on pääosin oligo-ombrotrofisia suotyyppejä kuten lyhytkorsinevaa, saranevaa ja kuljunevaa, mutta laitella on myös mesotrofista kasvillisuutta sekä eri rämetyyppejä. Suon linnusto on runsas. (Tietolähde: Ympäristöhallinnon verkkosivut). Kohde on sekä SPA- että SCI-alue. Etäisyys hankealueeseen on lähimmillään noin 7,5 kilometriä. Kohteen suojeluperusteena oleva luontodirektiivin liitteen I lintulajisto ja lintudirektiivin 4.2 artiklassa tarkoitetut alueella esiintyvät muuttolinnut ovat soiden ja metsien pesimälajistoa ja osin soilla levähtäviä muuttolintuja. Ottaen huomioon etäisyyden hankealueesta, lajiston liikkuminen hankealueen suuntaan pesimäaikaan on epätodennäköistä. Muuttolintujen vallitsevat muuttosuunnat alueella kulkevat etelä-pohjoinen suunnassa ja lounas-koillinen suunnassa. Kohde sijaitsee hankealueen etelälounaispuolella. Pieni osa kohteella levähtävistä linnuista voi muutollaan ylittää hankealueen. Syksyn 2014 kurkien ja hanhien päämuuuttopäivinä hankealueella tehdyssä seurannassa havaittiin kuitenkin hyvin vähän muuttavia lintuja. Natura-alueella levahtävät linnut eivät siis ainakaan vuosittain lennä suurin joukoin hankealueen yli vaan muutto hajaantuu laajalle alueelle. Natura tarvearvioinnin perusteella voidaan todeta, että hankkeesta ei arvioida koituvan merkittävää haittaa Kilpisuon Natura-alueen suojeluperusteina olevalle lajistolle. 3.3 Muut luonnonsuojelualueet tai merkittävät kohteet Hankealueen välittömään läheisyyteen 3 km etäisyydellä ei sijoitu maa-alueilla olevia luonnonsuojelualueita ja vaikutukset tätä kauempana sijaitseviin alueisiin eivät ole todennäköisiä. Lähimmät Maakunnallisesti tärkeät lintualueet (MAALI) ovat Naturan yhteydessä käsitellyt Kilpisuo ja Salamajävi. Hankealueella ei sijaitse pohjavesialuetta. 4 Luontotyypit 4.1 Menetelmät Selvitysalueella mahdollisesti sijaitsevat arvokkaat luontokohteet ja elinympäristöt esikartoitettiin rajaamalla paikkatietoaineistojen perusteella (Corine, Metla, peruskartta- ja ilmakuva-aineistot) alueet, joilla näiden esiintyminen on mahdollista. Maastoinventoinnit kohdennettiin erityisesti näille alueille. Lisäksi tehtiin yleisiä havaintoja alueen kasvillisuudesta. Kaikkien suunniteltujen voimalapaikkojen lähiympäristöt ja välittömät vaikutusalueet kartoitettiin lisäksi tarkemmin. 4.2 Alueen yleiskuvaus alue on voimakkaan metsätalouden aluetta. Tästä johtuen puuston keskimääräinen ikä alueen kivennäismailla on varsin nuorta. Yleisin kuviotyyppi on nuori tai varttuva kasvatusmetsä. Kuivahko ja kuiva kangas ovat selvästi vallitsevat

8 5 (20) kasvupaikkatyypit. Selkeä valtapuu on mänty. Tuoretta kangasta on vain niukalti lähinnä selvitysalueen länsiosissa. Lehtomaiset kankaat ja lehdot puuttuvat lähes kokonaan. Huomattava osa selvitysaluetta on ojitettua suota, joka eriasteisesti muuttunut turvekankaiden suuntaan ja kasvaa nyt mäntyä. Ojittamatta ovat säilyneet vain osat Persenevasta ja Lehminevasta ja pieni osa Palosuosta. Alueen eteläosassa on Kiuaslampi, joka on keskiravinteinen saranevarantainen pikkulampi. Lisäksi hankeen vaikutusalueelle jäävät pienet lammet Kylkilampi, Häntälampi, Jukkolampi ja Hirvilampi sekä pieni järvi Syväjärvi. Selvitysalueen purot ovat uomiltaan kauttaaltaan muuttuneita ja yhdistyvät kiinteästi alueen suo-ojituksiin. 4.3 Arvokkaat luontotyypit ja kohteet Selvitysalueelta tunnistettiin ja rajattiin kolme luontoarvoiltaan huomioitavaa kohdetta, jotka on esitetty kartalla kuvassa 3. Lisäksi rajattiin kohde Matinahon metsä mahdollisuuksien mukaan huomioitavana vanhan metsän kohteena. Kuva 3 Selvitysalueelta rajatut luontoarvoja sisältävät alueet.

9 6 (20) Lehmineva Lehmineva on laaja suoala selvitysalueen länsiosassa. Arvokkaaksi alueeksi rajattiin suon ojittamaton ja vesitaloudeltaan luonnontilaisen kaltaisena säilynyt osa. Rajaus on pääosin lyhytkorsinevaa, jossa on rahkarämemättäitä. Rajauksen pohjoisosassa on ilmeisesti vanhan turpeennoston seurauksena syntyneitä monimuotoisuutta lisääviä märempiä alueita. Suolinnustoa havaittiin runsaasti ja se on esitelty tarkemmin linnustoselvityksen yhteydessä. Kuva 4 Lehminevan pohjoisosan allikoita. Kohde on paikallisesti merkittävä luontoalue.

10 7 (20) Perseneva Perseneva on laaja suoala selvitysalueen länsiosassa. Arvokkaaksi alueeksi rajattiin suon ojittamaton ja vesitaloudeltaan luonnontilaisen kaltaisena säilynyt osa. Rajaus on pääosin lyhytkorsinevaa, jossa on rämemättäitä. Pienialaisesti esiintyy saranevaa. Kuva 5 Perseneva Kiuaslampi Suolinnustoa havaittiin runsaasti ja se on esitelty tarkemmin linnustoselvityksen yhteydessä. Lisäksi havaittiin suonokiperhosia ja rämekylmänperhosia. Alueella havaittiin metsäpeuran jälkiä. Kohde on paikallisesti merkittävä luontoalue. Kiuaslampi on keskiravinteinen, laajalti saranevarantainen suolampi. Pesimälinnustoon kuuluu suojelullisesti merkittävää lajistoa. Kohde on paikallisesti merkittävä luontoalue. 4.4 Voimalapaikkojen luontotyypit Voimalapaikkojen sijainti ilmakuvapohjalla on esitetty 7. Selvitettyjen voimalapaikkojen luontotyypit esitellään pystytyskenttien vaatimien alueiden osalta. Voimalapaikkojen kuvaukset antavat yleiskuvan hankealueesta. Voimalapaikkojen muuttuminen jatkosuunnittelussa ei edellytä uusia maastoselvityksiä, sillä alueen arvokkaat kohteet on kartoitettu koko suunnittelualueelta.

11 8 (20) Voimalapaikka Voimalapaikka Voimalapaikka Voimalapaikka Voimalapaikka Voimalapaikka Voimalapaikka Voimalapaikka Voimalapaikka 9 Voimalapaikka on kuivahkoa kangasta (puolukkatyyppi VT). Puusto on nuorta/varttuvaa Voimalapaikka on ojitettua rämemuuttumaa. Puusto on nuorta mäntyä. Voimalapaikka on kuivahkoa kangasta (puolukkatyyppi VT). Puusto on nuorta/varttuvaa mäntyä. Voimalapaikka on kuivahkoa kangasta (puolukkatyyppi VT). Puusto on varttuvaa mäntyä. Voimalapaikka on kuivahkoa kangasta (puolukkatyyppi VT). Puusto on nuorta mäntyä. Ympäröivät suoalat ovat ojitettua rämemuuttumaa. Voimalapaikka on kuivahkoa ja tuoretta kangasta (puolukkatyyppi VT, mustikkatyyppi MT). Puusto on tuoreeltaan hakattu. Alueella on joitain jättöhaapoja. Voimalapaikka on tuoretta kangasta (mustikkatyyppi MT). Puusto on nuorta kuusi- ja koivutaimikkoa. Voimalapaikka on kuivahkoa kangasta (puolukkatyyppi VT). Puusto on nuorta mänty- ja koivutaimikkoa. Voimalapaikka on kuivahkoa kangasta (puolukkatyyppi VT). Puusto on varttuvaa mäntyä. Viereinen suoalue on ojitettua rämemuuttumaa.

12 9 (20) 5 Pesimälinnusto 5.1 Menetelmät Kuva 6. Ilmakuva hankealueesta ja voimalapaikkojen sijainti. Pesimälinnustoselvitys suoritettiin kahtena maastokäyntinä ja Maastokäynneillä suoritettiin linnuston pistelaskennat kaikilla tuossa vaiheessa suunnitelluilla voimalapaikoilla. Laskentapisteiden sijainti on esitetty kuvassa 6. Ensimmäisen laskentakerran pisteet on esitetty kirjaimin ja jälkimmäisen numeroin.

13 10 (20) Kuva 7 Linnuston pistelaskentapaikat (punaiset pisteet). Pistelaskennassa kaikki laskentapisteestä havaitut reviiriä pitäneet lintuyksilöt kirjattiin ylös. Pääosin havainnot tehtiin laulavista linnuista, mutta havaintoja tehtiin myös käyttäen apuina kiikareita. Laskennat suoritettiin varhaisaamun tunteina, jolloin lintujen lauluaktiivisuus on suurimmillaan. Sää laskentapäivinä oli poutainen ja vähätuulinen. Alueella sijaitsevilla kartta- ja ilmakuva-aineistoista tunnistetuilla linnustollisesti mahdollisesti tärkeillä alueilla vierailtiin erikseen. Tyypillisiä tällaisia alueita ovat esimerkiksi avosuot sekä järvet ja lammet. Alueen linnustoa tarkkailtiin myös yleisluontoisesti alueella liikuttaessa. 5.2 Havaittu pesimälinnusto Pistelaskennoissa havaittu pesimälinnusto on esitetty laskentapaikoittain ja kokonaisuudessaan taulukoissa 1a ja 1b. Parimääräarviot perustuvat havaittuihin yksilöihin ja ovat vähimmäisarvioita.

14 11 (20) Taulukko 1a. Selvitysalueen ensimmäisessä pistelaskennassa havaitut lintulajit ja niiden parimääräarviot laskentapisteittäin. Sisältää myös lajit, joilla on laaja reviiri, kuten käki. Sama yksilö voi kuulua siten useammalle laskentapaikalle, jolloin yhteismäärää ei voi laskea. Merkintä (x) kertoo jätöksistä ilman suoraa havaintoa linnuista. Laji A B C D E F Yhteensä Teeri x - Metso x - Lehtokurppa 1 1 Valkoviklo 1 1 Käki Tervapääsky 1 1 Metsäkirvinen Rautiainen Punarinta Leppälintu Mustarastas 1 1 Laulurastas Kulorastas 1 1 Hernekerttu Tiltaltti 1 1 Pajulintu Hippiäinen Harmaasieppo Hömötiainen 1 1 Töyhtötiainen 1 1 Talitiainen 1 1 Varis Peippo Vihervarpunen Urpiainen 1 1 Yhteensä Taulukko 2b. Selvitysalueen jälkimmäisessä pistelaskennassa havaitut lintulajit ja niiden parimääräarviot laskentapisteittäin. Sisältää myös lajit, joilla on laaja reviiri, kuten käki. Sama yksilö voi kuulua siten useammalle laskentapaikalle, jolloin yhteismäärää ei voi laskea. Merkintä (x) kertoo jätöksistä ilman suoraa havaintoa linnuista. Laji Yhteensä Kurki 1 1 Kapustarinta 1 1 Metsäviklo Sepelkyyhky 1 1 Käki Hiiripöllö 1 1 Tervapääsky 1 1 Metsäkirvinen

15 12 (20) Punarinta Leppälintu Laulurastas Punakylkirastas 1 1 Kulorastas Lehtokerttu 1 1 Tiltaltti Pajulintu Hippiäinen Harmaasieppo 1 1 Kirjosieppo 1 1 Talitiainen Peippo Vihervarpunen Keltasirkku 1 1 Yhteensä Selvästi runsaimmat lajit olivat metsien yleislajit pajulintu ja peippo. runsaita olivat myös laulurastas, metsäkirvinen, punarinta ja vihervarpunen. Kokonaisuudessaan havaittu lajisto oli hyvin tyypillistä karujen metsätalousalueiden linnustoa. Alueella liikuttaessa havaittiin kohtalaisen runsaasti metson ja teeren jätöksiä. Selvitysalueen linnustoa voidaan pitää lajistoltaan ja tiheyksiltään maantieteelliselle alueelle tyypillisenä, eikä se sisällä erityisen merkittäviä arvoja. Laskentapisteessä havaittiin saalistava hiiripöllö todennäköisellä reviirillä. Saman pisteen läheisyydestä löytyi myös selvitysvuonna ilmeisesti asumattomana ollut ison petolinnun pesä. Pesän sijainti on esitetty kuvassa 9. Kiuaslammen, Palonevan, Persenevan ja Lehminevan linnustoa selvitettiin jälkimmäisellä kartoituskerralla erikseen kartoituslaskentana. Kiuaslammella havaittiin reviireillä kurki, laulujoutsen ja valkoviklo. Kevään muutonseurannassa havaittiin sinisuohaukka koiras ja naaras, mikä saattaa viitata reviiriin Kiuaslammen alueella. Palonevan avoimella osuudella havaittiin suolajeista vain yksi pensastasku. Suo on kuivunut suolinnustolle huonosti sopivaksi. Persenevalla havaittiin runsas suolinnusto johon kuuluivat kapustarinta, kuovi, valkoviklo, liro ja kalalokki. Lisäksi havaittiin riekon jätöksiä. Lehminevalla havaittiin runsas suolinnusto, johon kuului kaksi paria kuoveja, kaksi paria kapustarintoja, kaksi paria pensastaskuja, taivaanvuohi, valkoviklo, metsäviklo, kaksi paria kalalokkeja ja kurki. Lisäksi tarkastettiin alueen rakentamattomista lammista Häntälampi, Kylkilampi, Hirvilampi ja Syväjärvi, joilla ei havaittu hankkeen kannalta merkittävää vesilinnustoa.

16 13 (20) 5.3 Tiira-havaintopalvelun havainnot Alueelta on kohtalaisesti havaintoja, jotka liittyvät maakuntakaavan selvityksiin vuodelta Jos havaintovuosi on muu kuin 2010 se on mainittu tekstissä. Tärkeimmät havainnot on esitetty kartalla kuvassa 9. Kuva 8 Tiira-havaintopalvelussa olevat tärkeimmät havainnot selvitysalueelta ja sen lähiympäristöstä, sekä selvitysten yhteydessä tehdyt merkittävät hajahavainnot. Lehminevalta on havainto kuovista. Persenevalta on havainnot kapustarinnasta ja kurjesta. Persenevan luoteispuolelta on havainto riekosta. Persenevan eteläpuolen ojitetulta alueelta on havainto pohjansirkusta. Kiuaslammelta on havainnot lirosta ja keltavästäräkistä. Kiuaslammen pohjoispuolelta on havainto mehiläishaukan pesästä. Ristonkydön alueelta on havainto helmipöllön ja viirupöllön reviiristä vuodelta 2009.

17 14 (20) 5.4 Suojelullisesti merkittävät lintulajit Alueelta kertyneet havainnot suojelullisesti merkittävistä lajeista on esitetty kootusti taulukossa 3. Taulukko 3 Selvitysalueella havaitut tai arkistotietojen mukaan esiintyvät suojelullisesti merkittävät lintulajit. Laji Parimäärä Uhanalaisuus Direktiivilaji Vastuulaji Laulujoutsen 1 x x Riekko? NT Teeri? NT x x Metso? NT x x Mehiläishaukka 1 VU x Sinisuohaukka 1 VU x Kurki 3 x Kapustarinta 3 x Taivaanvuohi 1 Kuovi 3 x Valkoviklo 3 x Liro 2 x x Hiiripöllö 1 x Viirupöllö 1 x Helmipöllö 1 NT x x Keltavästäräkki 1 VU Leppälintu 2 x Pohjansirkku 1 VU Uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit Valtakunnallisessa uhanalaisuustarkastelussa (Rassi ym. 2010) vaarantuneiksi luokiteltuja lajeja on tavattu mehiläishaukka, sinisuohaukka, keltavästäräkki ja pohjansirkku. Kaksi edellistä esiintyi Kiuaslammen arvokkaaksi luontoalueeksi rajatulla alueella. Pohjansirkku on havaittu Persenevan ojitetuilla osilla. Lajin elinympäristöihin aiheutuu hankkeesta vain vähäisiä vaikutuksia. Mehiläishaukan pesäpaikka tulisi huomioida suunnittelussa. Osa uhanalaisista lajeista kuuluu myös seuraaviin kategorioihin EU:n lintudirektiivin lajit ja Suomen erityisvastuulajit EU:n lintudirektiivin liitteessä I (79/409/ETY) mainittuja lajeja havaittiin runsaasti (Taulukko 3). Laulujoutsen, sinisuohaukka, kurki, kapustarinta ja liro esiintyvät arvokkaiksi luontoalueiksi rajatuilla alueilla. Teeri ja metso ovat lajeja, jotka esiintyvät yleisinä selvitysalueen kaltaisilla alueilla. Teeren tärkeimmät soidinpaikat sijaitsevat todennäköisesti arvokkaiksi kohteiksi rajatuilla avosoilla ja/tai läheisillä peltoalueilla. Hiiripöllö on vaeltaja, jolla ei ole pitkäaikaisia, pysyviä pesimäreviirejä. Viirupöllö ja helmipöllö ovat metsälajeja. Viirupöllöllä on pysyvä reviiri. Laji ei ole uhanalainen. Helmipöllö on kiertelevämpi ja esiintynee alueella vain hyvinä myyrävuosina.

18 15 (20) 6 Muuttolinnusto 6.1 Menetelmät Suomen kansainvälisistä erityisvastuulajit (Rassi ym. 2001) ovat pääosin samoja kuin direktiivilajit. Lisäksi tavattiin yleisenä leppälintu, jolle selvitysalueen kaltaiset mäntymetsäiset alueet ovat tyypillistä elinympäristöä. Kuovi ja valkoviklo esiintyvät arvokkaiksi luontoalueiksi rajatuilla alueilla. Alueen ylittävää lintujen kevätmuuttoa selvitettiin vuonna 2014 huhtikuussa yhtenä päivänä noin 6 tunnin ajan ja syysmuuttoa syyskuussa kahtena päivänä yhteensä noin 15,5 tunnin ajan. Tarkkailupäivät ja tunnit on esitetty taulukossa 2. Seurantapäivät pyrittiin ajoittamaan sääolojen perusteella vilkkaisiin muuttopäiviin. Taulukko 4 Muutonseurantapäivät, niiden luonnehdinta, käytetyt tarkkailupisteet ja tarkkailutunnit. Päivä Luonnehdinta Pisteet Tunnit Hiljainen muuttopäivä Kevät Kohtalainen yleismuuttopäivä, kurkimuuttopäivä Syksy Vilkkaan hanhimuuton päivä Syksy 7,5 Alueen tasaisten pinnanmuotojen ja metsäisyyden johdosta hankealueelta löytyi huonosti muutonseurantaan sopivia näkyvyydeltään hyviä paikkoja. Kevään tarkkailu suoritettiin hankealueen metsätien varressa Sorsamäen pohjoispuolella ja syksyn tarkkailut hakkuaukealla Persenevan eteläpuolella. Käytetyt tarkkailupisteet on esitetty kuvassa 8. Kuva 9 Muutonseurannassa käytetyt havainnointipaikat.

19 16 (20) 6.2 Havaittu lajisto Seurannassa kirjattiin ylös havaitut muuttavien lintujen laji, määrä, niiden arvioitu muuttosuunta, muuttokorkeus ja etäisyys tarkkailijasta. Näiden tietojen perusteella voidaan arvioida muuton voimakkuutta ja muuttolinjoja selvitysalueella. Pienten varpuslintujen osalta muuttoa tarkasteltiin yleisluontoisemmin ja muutosta alueella muodostettiin kokonaiskäsitys. Yhteensä seurannoissa havaittiin 503 muuttavaa lintuyksilöä. Havainnot on eritelty tarkemmin lajeittain ja havaintopäivittäin taulukossa 3. Kaiken kaikkiaan alueella havaittiin vain niukasti muuttoa verrattuna esimerkiksi lähialueilla samoina päivinä suoritettuihin seurantoihin. Tuloksia tarkastellaan seuraavaksi lajiryhmittäin. Kertynyt aineisto on kokonaisuudessaan liitteenä. Kevätmuuton osalta aineisto jäi hyvin niukaksi, mutta syysmuuton osalta tehdyt johtopäätökset ovat todennäköisesti päteviä myös kevään osalta. Taulukko 5 Muutonseurannassa havaitut lajit ja yksilömäärät havaintopäivittäin. Laji Yhteensä Hiirihaukka 3 3 Hiirihaukkalaji 4 4 Kanahaukka 1 1 Kurki Laulujoutsen Metsähanhi Sepelkyyhky 7 7 Sinisuohaukka 2 2 Valkoposkihanhi Varpushaukka 2 2 Yhteensä Tulokset ja arviot lajiryhmittäin Vesilinnut: Seurannassa ei havaittu muuttavia pieniä sorsalintuja. Selvitysalueen lähialueilla ei ole vesilintumuuttoa alueelle ohjaavia vesistölinjoja eikä se sijaitse tunnetuille vesilintujen muuttoreiteillä. Maa-alueiden yllä vesilintumuutto kulkee usein hyvin korkealla. Merkittävän muuton esiintyminen selvitysalueella tömäyskorkeudessa on epätodennäköistä. Hanhet: Seurannassa havaittiin yhteensä 282 muuttavaa hanhea. Tämä on hyvin vähäinen määrä, kun etenkin muuttavia hanhia havaittiin lähialueilla tehdyissä seurannoissa yhteensä kymmeniä tuhansia. Hankealue sijaitsee niin lännessä, että itäisten hanhien massamuutot yltävät alueelle vain harvoin ja silloinkin yleensä vaimeina. Havaitut valkoposkihanhet menivät kaukana hankealueen itäpuolella. Metsähanhien osalta lähialueilla ei ole muuttoa alueelle ohjaavia maasto- tai vesistölinjoja. Todennäköisesti alueen ylittävien metsähanhien määrät ovat keskimäärin vähäisiä, eivätkä poikkea lähiympäristön muutosta yleensä. Laulujoutsen: Seurannassa havaittiin vain 17 muuttavaa laulujoutsenta, eikä niiden liikkeissä havaittu johtolinjoja. Linnut havaittiin kaikki matalalla. Selvitysalueen lähialueilla ei ole muuttoa alueelle ohjaavia vesistölinjoja eikä se sijaitse tunnetuille

20 17 (20) joutsenten muuttoreiteillä. Todennäköisesti alueen ylittävien laulujoutsenten määrät ovat keskimäärin vähäisiä, eivätkä poikkea lähiympäristön muutosta yleensä. Kuikkalinnut: Seurannassa ei havaittu kuikkalintuja. Kuikkalinnut seuraavat muutollaan vesistöjä tai lentävät maa-alueiden yllä hyvin korkealla. Merkittävän muuton esiintyminen selvitysalueella törmäyskorkeudessa on epätodennäköistä. Kurjet: Kurkia havaittiin yhteensä 185 lintua. Hankealue sijaitsee Pohjois-Suomen kurkien käyttämällä muuttoväylällä, jolla liikehtii vuosittain kymmeniä tuhansia yksilöitä. Tarkka muuttoväylä vaihtelee vuosittain ja muuttopäivittäin vallitsevien tuuliolojen mukaan. Havaittua määrää voidaan pitää alueella varsin pienenä. Sekä että olivat kurkien muuttopäiviä, jolloin lähialueilla havaittiin huomattavasti suurempia muuttajamääriä. Tulosten perusteella vaikutta selvältä, että hankealueen yli ei kulje kurkien erityisesti suosimaa muuttoreittiä. Havaitut kurkiparvet näyttivät lähtevän liikkeelle hankealueen pohjoispuolella olevilta suoalueilta ja parvet nostivat korkeuden ennen hankealuetta ja suuntasivat lännen puolelle. Kahlaajat: Muuttavia kahlaajia ei havaittu. Kahlaajat seuraavat muutollaan huonolla säällä vesistöjä tai lentävät maa-alueiden yllä hyvin korkealla. Merkittävän muuton esiintyminen selvitysalueella törmäyskorkeudessa on epätodennäköistä. Lokkilinnut: Muuttavia lokkilintuja ei havaittu. Lokkilinnut seuraavat muutollaan vesistöjä tai lentävät maa-alueiden yllä hyvin korkealla. Merkittävän muuton esiintyminen selvitysalueella törmäyskorkeudessa on epätodennäköistä. Sepelkyyhky: Muuttavia sepelkyyhkyjä havaittiin vain 7, mikä on ajankohtaan nähden hyvin vähäinen määrä. Merkittävän muuton esiintyminen selvitysalueella on epätodennäköistä. Varislinnut: Alueella ei havaittu muuttavia varislintuja. Pienet varpuslinnut: Alueella ei havaittu merkittävää, alueen yleisestä muuttokuvasta poikkeavaa pienten varpuslintujen muuttoa. Petolinnut: Päiväpetolintuja havaittiin seurannassa varsin niukasti, yhteensä 12 yksilöä. Aineiston perusteella on vaikea tehdä johtopäätöksiä muuton kulusta alueella. Yleisesti ottaen alueen maastonpiirteet eivät vaikuta ohjaavan petolintujen muuttoja alueella, joka kulkenee hajanaisena. Keski-Suomessa havaittavat yksilömäärät ovat tyypillisesti hyvin pieniä. 7 Liito-orava ja muut luontodirektiivin huomioitavat lajit Alueella ei ole hankkeen vaikutuspiirissä sopivia elinympäristöjä muille luontodirektiivin muille liitteessä IV(a) mainituille lajeille. Tietoja ei ko. lajien esiintymisestä ei myöskään ollut uhanalaisten lajien UHEX tietokannassa. Alueella havaittiin monin paikoin metsäpeurojen jälkiä ja jätöksiä. Havaintopaikkoja olivat Lehmineva, Perseneva, Paloneva ja metsätie lähes koko pituudeltaan. Metsäpeura on luontodirektiivin liitteen II lajeja. 7.1 Liito-orava selvityksen menetelmät Liito-oravaselvitykset tehtiin ja Ennen maastokäyntiä tarkastettavat kohteet, mahdolliset liito-oravan esiintymisalueet, valittiin karttatarkastelun ja ilmakuvien perusteella. Kohteiksi valittiin varttuneet ja vanhat kuusi-, kuusiseka- ja lehtipuusekametsät. Lisäksi muut maastossa havaitut varttuneet kuusimetsät ja varttuneiden haapojen esiintymät tarkistettiin.

21 18 (20) Liito-oravan lepäily-, ruokailu- ja lisääntymispuun tunnistaminen tapahtui papanoiden perusteella. Papanat antavat ainoastaan tietoa lajin esiintymisestä alueella, joten niiden perusteella ei pysty määrittämään eläinten määrää tai niiden elinpiirien laajuutta. Lajille soveliailta metsäalueilta etsittiin liito-oravien papanoita mahdollisten pesimä-, oleskeluja ruokailupuiden juurilta (erityisesti kuusi ja haapa). Papanoiden löytyessä niiden tuoreus ja määrä arvioitiin silmämääräisesti. Papanapuun rinnankorkeusläpimitta mitattiin ja katsottiin, onko puussa koloja tai risupesiä. Tämän jälkeen arvioitiin lajille soveltuvan metsäalueen laajuus. Lisääntymis- ja levähdysalue rajattiin papanapuiden sijainnin ja kohteen puustollisten sekä muun kasvillisuuden ominaisuuksien perusteella. 7.2 Liito-orava selvityksen tulokset Selvitysalueella ei havaittu merkkejä liito-oravan elinpiireistä. Selvitysalue on lähes kokonaisuudessaan lajille huonosti sopivaa. Alueen metsät ovat pääosin liian karuja ja liito-oravan suosimia lehtoja ja lehtomaisia kankaita ei juuri esiinny. Valtaosan selvitysalueesta muodostavat männiköt, joissa liito-oravan esiintyminen on niukkaa. Puustossa lajin suosimat varttuneet kuuset ja haavat ovat hyvin vähälukuisia. Mahdollisena liito-oravan esiintymisalueena tunnistettiin arvokkaiden luontokohteiden yhteydessä esitelty Matinahon metsä. Rakenteeltaan alue soveltuu liito-oravan elinpiiriksi, mutta lajista ei kummallakaan kartoituskerralla saatu havaintoja tehostetusta etsinnästä huolimatta. Liito-oravan esiintyminen tietyllä paikalla voi vaihdella vuosien välillä, eikä lajia aina havaita sellaisilla paikoilla, jotka voivat ajoittain olla asuttuja. 8 Lepakot ja muut uhanalaiset eliölajit Muiden ten yhteydessä arvioitiin lepakoille sopivien elinympäristöjen ja päiväpiilojen esiintymistä hankealueella ja voimala- tai tiealueiden läheisyydessä. Erityisen sopivia ympäristöjä ei hankealueella havaittu. Puusto on valtaosin nuorehkoa tai kitukasvuista ja kolopuita oli hyvin niukasti eikä vanhoja lepopaikoiksi sopivia rakennuksia alueella havaittu. Matinahon metsä voi olla viiksisiipoille sopivaa ruokailuympäristöä ja pohjanlepakot voivat saalistaa alueen tieverkostolla, sillä pohjanlepakot liikkuvat laajalti ravinnonhaussa ja saalistavat mielellään metsäaukeilla. Laji on yleisin suomessa tavattava lepakko, jota tavataan lähes koko maassa. Alueen kautta voi kulkea hajanaista lepakkomuuttoa, mutta alue ei ole luonteeltaan sellainen, että se erityisesti kanavoisi muuttoa. Yleisesti ottaen tuulivoimalat voivat houkutella avoimessa saalistavia lajeja, joita suomessa on lähinnä pohjanlepakko, ruokailemaan voimala-alueelle roottorien läheisyyteen (Rydell ym. 2012). Selvityksissä ei havaittu uhanalaisten eläin- tai kasvilajien esiintymiä. 9 Johtopäätökset ja vaikutustenarviointi Selvitysalue muodostuu pääosin metsätalouskäytössä olevista metsistä ja ojitetuista suoalueista, joilla ei esiinny erityisiä luontoarvoja. Alueelta tunnistetut arvokkaat luontokohteet ovat arvioitu paikallisesti merkittäviksi, eikä voimalapaikkojen sijoittelu ei aiheuta suoria vaikutuksia näille suoalueille. Alueella ei todettu uhanalaisten lajien esiintymiä, joille tuulivoimalat aiheuttaisivat merkittävää haittaa. Hiirihaukan pesän lähelle ei sijoitu voimalaa. Hiirihaukan on todettu Yhdistyneiden kuningaskuntien alueella välttävän pesimistä vähintään noin 500 m

22 19 (20) lähempänä voimaloita (Pearce-Higgins ym. 2009), joten pari voi muuttaa pesimäpaikkaansa kauemmaksi lähimmästä voimalasta, joka sijoittuu kuvassa 1 esitetyn suunnitelman mukaisesti noin 400 m päässä pesäpaikasta. Pesivälle parille voi aiheutua voimaloista törmäysriskiä, mutta voimaloiden välttäminen vähentää altistumista törmäyksille. Lähimpien Natura 2000 ja suojelualueiden arvioitiin sijaitsevan niin etäällä selvitysalueesta, ettei niihin kohdistu merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Hanke ei muutonseurannan perusteella näytä aiheuttavan erityistä vaaraa muuttolinnuille. Syksyisen muutonseurannan perusteella alueen yli ei kulje merkittäviä muuttolintujen muuttoreittejä. Kurki on tärkein alueen kautta suurin määrin muuttava laji, jonka muuton voimakkuus kuitenkin vaihtelee vuosien välillä. Kurjen ei ole todettu olevan erityisen altis törmäyksille tuulivoimaloiden kanssa. Tämän selvityksen tulosten perusteella arvioidaan hankeen vaikutukset luontoon vähäisiksi ja alueen sopivan tuulivoimatuotantoon hyvin. 10 Viitteet Pearce-Higgins, J. W., Stephen, L., Langston, R. H. W., Bainbridge, I. P. and Bullman, R. (2009), The distribution of breeding birds around upland wind farms. Journal of Applied Ecology, 46: doi: /j x Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.) Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 432 s. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslen, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja Erillisjulkaisu. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus. 685 s. Rydell, J., Engström, H., Hedenström, A., Larsen, J. K., Pettersson, J. ja Green, M The effect of wind power on birds and bats, A synthesis. Vindval report Väisänen, Risto A.; Lammi, Esa & Koskimies, Pertti Muuttuva pesimälinnusto. - Otava. Keuruu. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Jarmo Silvennoinen aluepäällikkö, rkm Tuomo Pihlaja suunnittelija, FM biologi

23 20 (20) Taulukko 6 Muutonseurannoissa kertyneet havainnot. Päivä Piste Laji Määrä Suunta Etäisyys Korkeus Sivuutus Kevät Sinisuohaukka 1 NW E Kevät Sinisuohaukka 1 S E Syksy Laulujoutsen 4 W N Syksy Kanahaukka 1 WSW Y Syksy Laulujoutsen 2 W NNW Syksy Hiirihaukka 1 SSW W Syksy Metsähanhi 12 SW NNW Syksy Varpushaukka 1 WSW Y Syksy Hiirihaukka 2 WSW NW Syksy Sepelkyyhky 7 SW NNW Syksy Laulujoutsen 1 SE E Syksy Hiirihaukkalaji 3 WSW NNW Syksy Hiirihaukkalaji 1 WSW NNW Syksy Varpushaukka 1 WSW Y Syksy Kurki 130 SW NNW Syksy Metsähanhi 10 SSW ESE Syksy Valkoposkihanhi 65 SW SE Syksy Valkoposkihanhi 55 SW SE Syksy Laulujoutsen 1 SSW ESE Syksy Laulujoutsen 9 SSW ESE Syksy Metsähanhi 35 SW NW Syksy Valkoposkihanhi 100 SSW SE Syksy Metsähanhi 5 SW SSW Syksy Kurki 55 SSW NW