Pohjavesien suoja-alueet eivät ulotu voimaloiden vaikutusalueille kuin yhdellä, Tervahaminan alueella.

Transkriptio

1 4.5 Vaikutukset luonnonympäristöön Yleistä Suunnitteilla olevien 14 tuulivoima-alueen linnustoselvityksen on laatinut Lakeuden luontokartoitus v Osalla selvitysaluetta on tehty linnuston muutonseurantaa vuonna 2010 ja Välimäki-Kettuvuori alueella on tehty yleiskaavan pesimälinnustoselvityksiä vuosina Ilmajoen keskustan yleiskaava-alueelle on Hannu Tuomisto tehnyt luontoselvityksen vuonna Tuulipuistoalueiden luontoselvityksien maastotyöt on tehnyt kesällä ja syksyllä 2012 luontokartoittaja Olavi Yli-Vainio. Kartoituksen ja aineiston on laatinut Ilmajoen kunnan kaavoitustoimessa Ulla-Kaisa Mäntymaa Kaatajanvuoren tuulipuiston alueen luontoarvojen perusselvityksen on tehnyt Suomen Luontotieto Oy vuonna Lakeuden luontokartoitus on kartoittanut alueiden liito-oravat keväällä Alueen lepakkoselvitykset ja viitasammakkokartoitus on tehty kevään ja syksyn 2015 aikana kunnan omana työnä Kallio- ja maaperä Alueet sijaitsevat pääosin kalliolakialueilla mutta jotkut alueet myös alavilla moreeni- ja suoalueilla. Maanpeite on metsäistä tai soitten harvaa puustoa Pohja- ja pintavedet Pohjavesien suoja-alueet eivät ulotu voimaloiden vaikutusalueille kuin yhdellä, Tervahaminan alueella Kasvillisuus ja luontotyypit Suunnittelualueella on tehtyjen selvitysten perusteella havaittu luonnonsuojelulain 29 :n mukaisia luontotyyppejä, useita hyvin edustavia kallioita, jotka voidaan lukea metsälain mukaisiksi erityisen arvokkaiksi elinympäristöiksi (MetsäL 10 ), luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita ympäristöjä, muita merkittäviä ja huomionarvoisia luontokohteita, uhanalaisia luontotyyppejä ja uhanalaisten eliölajien elinympäristöjä. Tuulivoimarakentamisen vaikutukset suunnittelualueen luonnon elinympäristöihin, luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaisiin ympäristöihin tai muihin huomionarvoisiin luontokohteisiin vaihtelevat merkittävästi eri tuulivoima-alueilla niiden erilaisista kasvu-olosuhteista johtuvan pienialaisuuden takia. Rakentamisalueiden puusto ja kasvillisuus häviää huolto- ja yhdysteitten, pystytys- ja myllyalueiden sekä sähkölinjahakkuiden ja maanmuokkausten seurauksena. Tuulivoimaloiden ja huoltoteiden rakentamisalueet on pyritty sijoittamaan kuitenkin siten että ne eivät tuhoaisi monimuotoisuuden kannalta tärkeitä ympäristöjä tai kohteita Linnusto Arvioinnin kannalta linnuston nykytilan ja sen lintuarvojen riittävän yksityiskohtainen määritteleminen on keskeisessä asemassa. Erilliset pesimä- ja muuttolinnustoselvitykset on nähty tuulivoimahankkeiden yhteydessä tarpeellisina. Kevään ja kesän 2015 aikana laadituissa pesimälinnustoselvityksissä alueella havaittiin useita uhanalaisia ja silmälläpidettäviä pesimälintulajeja. Suunnittelualueella on pesimälinnuston ruokailulentojen lisäksi suoritettu myös eri vuodenaikoina erillistä muuttolentoreittien seurantaa Pesimälinnusto Pesimälinnustoselvityksissä tavattiin 23 lintulajia, jotka kuuluvat eri suojeluluokituksiin. Tällaisia luokituksia ovat EU:n lintudirektiivin 1-liitteen lajit, valtakunnallisesti ja alueellisesti uhanalaiset lajit, Suomen erityisvastuulajit, sekä luonnonsuojelulain 46 :n ja 47 :n uhanalaiset ja erityissuojeltavat lajit. EU:n lintudirektiivi 79/409/ETY on EU:n luonnonsuojelusäädös, jonka mukaan jäsenvaltioiden on turvattava sen 1- liitteen lintulajien suotuisa suojelun taso. Tämä tarkoittaa sekä lintulajien, että niiden elinympäristöjen suojelua. Suomen erityisvastuulajit ovat Euroopan laajuisesti taantuneita ja uhanalaisia lajeja, joiden levinneisyys EU:n alueella on keskittynyt Suomeen. Pesimälinnustoltaan ja niiden elinympäristöjen monimuotoisuuden perusteella selvityksen osa-alueista arvokkaimpia ovat Kuulanmäki, Kuuppelo, Kärmeskallio ja Tuulia. Näiltä alueilta löytyy eniten suojeluluokituksiin kuuluvia pesimälajeja ja arvokkaita elinympäristöjä.

2 Tmi Lakeuden Luontokartoitus Tmi Lakeuden Luontokartoitus

3 4.5.7 Muuttolinnusto Suunniteltavien tuulipuistojen linnustovaikutusten arviointi kannattaa jakaa kahteen tekijään: (YM 2004) 1. törmäysriski 2. rakentamisen aiheuttama ympäristönmuutosriski Kirjallisuusselvityksen perusteella voidaan törmäysmäärän (N) peruslähtökohdaksi Suomessa ottaa 1 vakava törmäys vuodessa yhtä voimalatornia kohden. Sijoituspaikkoina tulee välttää pienten ja uhanalaisten erillispopulaatioiden tai erittäin uhanalaisten yksittäisparienkin reviirejä. Törmäyksiä kasvattaa huomattavasti tuulipuiston sähköverkon rakentaminen ilmajohdoiksi. (Tuulivoimaloiden linnustovaikutukset. SY 721. Ympäristöministeriö. Helsinki 2004). Birdlife Suomen tekemän lintujen päämuuttoreittiselvityksen mukaan Ilmajoen selvitysalueet osuvat laulujoutsenen, metsähanhen ja piekanan kevätmuuton osalta päämuuttoreitille. Kuva: Lintujen valtakunnalliset päämuuttoreitit keväällä (Toivanen ym. 2014) Muu lajisto Kuva: Lintujen valtakunnalliset päämuuttoreitit syksyllä (Toivanen ym. 2014). Hirvieläimistä ja petoeläimistä alueella tavataan hirveä, metsä-peuraa, metsäkaurista sekä kaikkia maassamme tavattavia suurpetoja (karhu, susi, ilves, ahma). Maastokaudella laadituissa luontotyyppi- ja kasvillisuusselvityksissä paikannettiin useita uhanalaisia, silmälläpidettäviä sekä alueellisesti uhanalaisia kasvilajeja. Uhanalaiset, silmälläpidettävät sekä luontodirektiivin liitteiden II ja IV lajit Susi, ilves ja karhu ovat myös luontodirektiivin liitteen IV (a) mukaisia tiukasti suojeltavia lajeja. Suunnittelualueelta ei havaittu luontodirektiivin viitasammakon esiintymiä tai elinympäristöjä. Alueella esiintyy osin runsaslukuisena luontodirektiivin liitteen IV (a) lepakkolajeista vain pohjanlepakkoa, vesisiippaa ja korvayökköä tavattiin vain Oksivuorella. Oksivuoren ja Kuulaanmäen alueilla havaittiin myös lepakkokohteita jotka voivat muodostaa yhdyskuntia tai muita lisääntymis- ja levähdyspaikoiksi erityisesti soveltuvia kohteita. Tuulivoimahankkeen vaikutukset liito-oravaan ja lepakoihin arvioidaan pääosin vähäisiksi. Ainoastaan runsaamman esiintymisen alueilla tutkimustieto ei riitä läheisen myllyn vaikutusten arvioimiseen.

4 4.5.9 Suojelualueet Voimala-alueilla ei ole NATURA-2000 verkostoalueita. Levaneva (FI800032) on sisällytetty Natura 2000-ohjelmaan luonto- ja lintudirektiivin (SCI/SPA) perusteella. Naturaalueella todennäköisesti tai varmasti pesivien direktiivilajien kannalta ei suunniteltujen alueiden rakentaminen estäisi tai haittaisi sinne pyrkivien lintujen matkaa Muu luonnonympäristö Vaikutukset muuhun luonnonympäristöön, kuten pintavesiin ja maaperään jäävät vähäisiksi, eikä maarakentaminen koske pohjavesialueita kuin Tervahaminassa huoltotien osalta Selvitysalue sekä tuulivoimala-alueet

5 KUULANMÄKI OKSIVUORI Kuulanmäen tuulivoima-alue on biotoopiltaan monimuotoinen ja alueelta löytyy useita arvokkaita elinympäristöjä. Tuulivoima-alueen linnustoselvityksen v mukaan Kuulanmäki on linnustollisesti arvokas alue. Suojeluluokituksiin kuuluvia pesimälajeja havaittiin 11: metso, teeri, pyy, viirupöllö, helmipöllö, palokärki, käenpiika, leppälintu, sirittäjä, kuukkeli ja isokäpylintu. Kuukkelin reviiri kuuluu viimeisiin tunnettuihin elinympäristöihin Etelä-Pohjanmaalla. Alueella todettiin kuukkelin ohella metson soidin ja pesä sekä teeren, helmipöllön, viirupöllön ja palokärjen reviirit. Lepakkoselvityksen 2015 havaintojen perusteella lepakkoyhdyskunta alueella on hyvin todennäköinen. Suojeluluokituksiin kuuluvia pesimälajeja löydettiin 9: metso, teeri, pyy, kurki, liro, viirupöllö, palokärki, käenpiika ja leppälintu. Alueella havaittiin kolme lepakkolajia sekä kaksi aluetta joissa esiintymä oli yhdyskuntaluonteista. Avokallioalueet kuten oksivuori ja puurovuori ovat metsälain 10 mukaisia sekä erityisesti salasilmänvuori myös korvayökköesiintymänsä vuoksi. Teeri ja muut kanalinnut ovat suojelulajeja. Ympäristöjä pirstaloituu joillakin alueilla JUMOO Tuulivoima-alueella ei todettu metsälain mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä, luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita ympäristöjä eikä merkittäviä tai huomionarvoisia luontokohteita. Jäpinnevan itäisellä osuudella havaittiin elokuussa 2015 poikkeuksellisen runsaasti pohjanlepakoita, mikä viittaa läheisyydessä sijaitsevaan lepakkoyhdyskuntaan. Alue on laulujoutsenten muuttoreitillä KITULANMÄKI Kitulanmäen merkittävimmät havainnot olivat kaksi hiirihaukkareviiriä. Toinen uuden myllypaikan vieressä. Suojeluluokituksiin kuuluvia pesimälajeja havaittiin 4: teeri, pyy, hiirihaukka ja punavarpunen.

6 TERVAHAMINA Linnustollisesti arvokkain alue Tervahaminan osa-alueella on liito-oravareviirin kuusikko Luukkookorvessa, valtatien varressa, lampien itäpuolella. Suojeluluokituksiin kuuluvat pesimälajit 6: tavi, teeri, pyy, palokärki, leppälintu, kivitasku. Alueella on kiinteä muinaisjäännös ja alue on osittain pohjavesialueella VITIÄISVUORI Vitiäisvuori on pienialainen, kahdesta 10 kalliomäkialueesta ja niiden reunojen kosteammista metsistä koostuva alue. Suojeluluokituksiin kuuluvat pesimälajit 2: pyy, leppälintu VÄLIKORPI Huomion arvoiset lintuhavainnot Välikorven alueella viirupöllö alueen eteläpäässä Lepokivenkallion Rajalammin suunnalla sekä hiirihaukan reviiri samoilla seuduilla. Suojeluluokituksiin kuuluvat pesimälajit 6: metso, teeri, pyy, hiirihaukka, kurki, viirupöllö KAATAJA Suojeluluokituksiin kuuluvat pesimälajit 4: teeri, pyy, palokärki, sirittäjä. Alueella on muinaisranta.

7 TUULIA Tuulian alue on kookas ja sieltä löytyy monenlaista elinympäristöä - kuusikkoja, kalliomänniköitä, nevametsiä ja turvesoita. Kanalinnuista teeri oli alueella yleisin, sen lähin ryhmäsoidinpaikka oli selvitysalueen itäpuolella Tuulianperällä pellolla, jossa huhtikuussa oli 15 linnun soidin. Suojeluluokituksiin kuuluvat pesimälajit 10: metso, teeri, pyy, riekko, kurki, liro, valkoviklo, palokärki, käenpiika, leppälintu. Pesimäalueella elinpiirin pirstoutumista. Alueella on myös liito-oravareviiri, joka on otettu huomioon KUUPPELO Kuuppelon alueen linnustollisesti arvokkain osa on Kyrönnevan avosuo ja Joupinsaaren metsäsaareke nevan keskellä. Keskisaaren liito-oravakuusikkoa lukuun ottamatta muu alue on turvesuota ja nuorta metsää hakkuuaukkoineen. Suojeluluokituksiin kuuluvat pesimälajit 14: teeri, pyy, riekko, kurki, liro, valkoviklo, kapustarinta, kuovi, pikkukuovi, palokärki, käenpiika, niittykirvinen, leppälintu, sirittäjä. Yksi mylly keskellä Kyrönnevan linnustoaluetta saattaa olla haitaksi alueen lintupopulaatioille KÄRMESKALLIO Kärmeskallion alueelta löytyy hyvin monentyyppisiä metsiä. Vallitsevimpia ovat valoisat kalliomänniköt ja nevametsät, mutta kuusikoita ja avosuotakin on. Suojeluluokituksiin kuuluvat pesimälajit 10: metso, teeri, pyy, kurki, liro, kapustarinta, pikkukuovi, palokärki, niittykirvinen, leppälintu. Yksi mylly kanahaukan reviirillä LUOMAISTENKALLIO Mäkien lakialueet ovat komeita 10 avokalliomänniköitä, reuna-alueet kuusikkoisempaa, sekä linnustollisesti runsaslajisempaa. Suojeluluokituksiin kuuluvat pesimälajit 4: teeri, pyy, käenpiika, leppälintu. Alueen läpi kulkee ulkoilureitti Ilkanpolku. Yksi mylly 10 alueella.

8 KETTUVUORI Kettuvuoren selvitysalueen metsät ovat valtaosiltaan valoisia kalliomänniköitä, joissa on kuitenkin runsaasti kosteita painanteita. Kuivimmat mäkialueet ovat Isomäki eteläosassa sekä Kettuvuoren avokalliomäet. Alueen linnusto on varsin tavanomaista havu- ja sekametsien lajistoa. Kanalinnuista esiintyy pyitä ja teeriä. Suojeluluokituksiin kuuluvat pesimälajit 3: huuhkaja, teeri, pyy, leppälintu. Alueen läpi kulkee ulkoilureitti Ilkanpolku, joka tulee huoltotiealueelle. Huoltotie ylittää alueen linnustollisesti merkittävän ympäristön. Alueella on runsaasti 10 alueita VÄLIMÄKI Välimäen alueen pohjoisosiin vaikuttaa isokokoinen kalliolouhos ja betoniasema, joiden melu kuuluu kauas. Eteläosat ovat rauhallisempia havu- ja sekametsiä ja varsinkin Tuomikylän tien eteläpuolella on hyviä kanalintualueita. Suojeluluokituksiin kuuluvat pesimälajit 6: huuhkaja, metso, teeri, pyy, leppälintu, kivitasku, sirittäjä MUUTONSEURANTA YLEISTÄ KEVÄTMUUTTO Muutonseurannoissa keskityttiin erityisesti tuulivoiman rakentamiselle herkkien isojen lintulajien, kuten joutsenten, hanhien, kurkien ja petolintujen havainnointiin. Laulujoutsenten muuttoreitti seuraili tarkasti Kyrönjokivartta. Metsäalueiden yli ei muuttoa mennyt. Metsähanhia ja muutama parvi harmaahanhia sekä kaksi kanadanhanhea tavattiin. Muuttoreitit vaihtelivat joutsenia enemmän ja Kyrönjokilaakson lisäksi joitakin parvia tuli läntistä reittiä Huissinkylän suunnasta kohti Alajoen levähdysalueita. Kurkimuutto meni yleensä melko korkealla, jotkut pikkuparvet lensivät matalalla lähestyessään peltoalueiden levähdyspaikkoja. Lajilistalle saatiin vain kolme petolintulajia: piekana, hiirihaukka ja sinisuohaukka. Kahlaajalajiston kaksi yleisintä lajia olivat töyhtöhyyppä ja kuovi. Kevätmuuton runsaslukuisin laji oli naurulokki, jonka parhaina muuttopäivinä lukemat olivat n. 200 yksilöä.

9 Taulukko 3. Laulujoutsenten, hanhien, kurkien, petolintujen ja joidenkin muiden lajien yksilömäärät ja niiden käyttämät lentokorkeudet kevätmuutolla SYYSMUUTTO Taulukko 4. Laulujoutsenten, hanhien, kurkien ja petolintujen yksilömäärät ja niiden käyttämät lentokorkeudet syysmuutolla TUULIVOIMAPUISTON MERKITYS MUUTTAVILLE LINNUILLE Taulukoista 3 ja 4 nähdään, että tuulivoimapuistot muodostavat suurimman uhan muuttaville hanhille. Näiden lajien muuttoreitit kulkevat osittain metsäalueilla, joille tuulimyllyjä on suunniteltu, sekä kyseisten lajien lentokorkeudet ovat myllynlapojen pyörimiskorkeuksilla. Joutsenten muuttoreitit kulkevat pääasiassa matalalla Kyrönjokilaaksossa myllyjen ulottumattomissa, joten niille muodostanevat sähkölinjoihin törmäämiset suuremman uhan. Kurkien muutto taas kulkee yleensä korkeammalla kuin tuulimyllyjen lapojen korkeudet, joten niille eivät myllyt ole kovin suuri uhka. Petolintujen osalta Ilmajoen otanta on niin pieni, että siitä ei voi tehdä kovin suuria johtopäätöksiä tuulivoiman vaikutuksista niiden muutolle. Kotkalajeja, joille muualla on havaittu tuulivoiman aiheuttavan uhkia, ei Ilmajoen muutonseurannoissa havaittu tapman. MUUTONAIKAISET LEVÄHDYSALUEET Selvitysalueilla ei ole tärkeitä muutonaikaisia levähdysalueita, mutta selvitysalueen välittömässä läheisyydessä, Ilmajoen keskustaajaman pohjoispuolella sijaitseva Alajoen alue ja etelässä sijaitsevat Luopajärven peltoalueet ovat. Tulvakeväinä pellot keräävät suuria määriä joutsenia, hanhia, vesilintuja ja kahlaajia lepäilemään ja ruokailemaan muuton aikana. Alajoen pelloilta on 2-3 km etäisyys Jumoon, Välimäen ja Kuulanmäen osa-alueiden rajauksiin. Vastaavasti etelästä Luopajärven pelloilta on 3-4 km Kuuppelon alueen eteläosiin Kyrönnevalle.

10 4.8. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Pesimälinnustoltaan ja niiden elinympäristöjen monimuotoisuuden perusteella selvityksen osa-alueista arvokkaimpia ovat Kuulanmäki, Kuuppelo, Kärmeskallio ja Tuulia. Näiltä alueilta löytyy eniten suojeluluokituksiin kuuluvia pesimälajeja ja arvokkaita elinympäristöjä. Kuulanmäen alueella esiintyvä kuukkeli ja sieltä löytynyt metson soidinpaikka ovat sieltä merkittävimmät. Kuuppelon alueen Kyrönneva on linnustoltaan arvokas suo riekon reviireineen ja kahlaajalajistoineen. Kärmeskallion alue on myös metson elinympäristöä ja siellä oleva Mahlaneva merkittävä suo linnustoltaan. Tuulian alueelta löytyy myös riekkosuo ja metson soidinalue Kalmoonmäestä. Muista alueista mainittakoon vielä linnustollisesti arvokkaina Tervahaminan Luukkookorven kuusikko, Oksivuoren rajauksen länsipuolinen Kylkisalonneva, sekä Välikorven ja Kitulanmäen hiirihaukkareviirit. Edellä mainittujen alueiden linnustolliset arvot tulisi huomioida tuulivoimarakentamisen suunnittelussa. Birdlife Suomen tekemän lintujen päämuuttoreittiselvityksen (Toivanen, T. ym Birdlife Suomi ry: Lintujen päämuuttoreitit Suomessa ) mukaan Ilmajoen selvitysalueet osuvat laulujoutsenen, metsähanhen ja piekanan kevätmuuton osalta päämuuttoreiteille. Muutoin päämuuttoreitit menevät yleensä rannikolla tai varsinkin syysmuutolla enemmän sisämaassa Suomenselällä. Havainnot tämän selvityksen muutonseurannoista tukevat näitä tietoja. Lisäksi voidaan todeta pääosan Ilmajoen muutoista seurailevan Kyrönjokilaakson peltolinjaa. Koska tuulivoimahankkeet eivät sijoitu Kyrönjokilaaksoon vaan ympäröiville metsäalueille, ne muodostavatkin merkittävämmän uhan pesimälinnustolle kuin muuttolinnuille.