LAPUAN JOUTTIKALLION TUULIVOIMAHANKE

Transkriptio

1 S U U N N IT T E L U JA T EK N IIK K A INNOPOWER OY LAPUAN JOUTTIKALLION TUULIVOIMAHANKE TUULIVOIMASELVITYS täydentävät ympäristöselvitykset FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY , rev

2 YMPÄRISTÖSELVITYS täydentävät ympäristöselvitykset 2 (24) , rev Sisällysluettelo 1 Johdanto Ympäristöselvitysten täydennykset Metson soidinpaikkainventointi Metsäkeskuksen ympäristötukikohteet Tuulipuistoalueen linnustoselvitykset Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Hankealueen linnuston nykytila Hankkeen linnustovaikutukset Voimajohtoreitin luontoselvitys Kasvillisuus ja luontotyypit Linnusto Vaihtoehtoinen voimajohtoreitti Voimajohtoreitin vaikutukset alueen luonnonolosuhteisiin Selvitysten epävarmuustekijät Yhteenveto Kirjallisuus Liite 1. Kuvasovitteet Liite 2. Varjostustuntien määrittäminen FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY YMPÄRISTÖSELVITYS täydentävät ympäristöselvitykset 3 (24) LAPUAN JOUTTIKALLION TUULIVOIMAHANKE 1 Johdanto Innopower Oy on suunnittelemassa enintään 9 tuulivoimalan tuulipuistohanketta Lapuan Jouttikallion alueella. Suunnitteilla oleva noin 200 ha kokoinen tuulivoimapuisto sijaitsee Lapualla, valtatien 19 itäpuolella noin 4 km Lapuan keskustasta kaakkoon. Suunniteltujen tuulivoimaloiden yksikköteho on 2,3 3 MW, niiden tornikorkeus on 140 m ja roottorin halkaisija 120 m. Lapuan kaupunki on kaavoittamassa aluetta tuulivoimatuotantoon. Alueelta on laadittu aiemmin yleispiirteinen ympäristöselvitys FCG :n toimesta (FCG 2011) hankkeen YVA-tarveharkintaa varten. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen antamaan tuulivoimapuiston YVA-harkintapäätökseen pohjautuen (EPOELY/29/ ) Innopower Oy tarvitsee lisäselvityksiä alueen luonnonolosuhteista kaavan eteenpäin viemiseksi. Hanke ei kuitenkaan vaadi ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA), vaan sitä voidaan viedä eteenpäin kaavoituksella. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on harkintapäätöksessään tuonut esille, että Tuulivoimaloiden ja sähkönsiirron vaikutukset kohdistuvat erityisesti linnustoon, jolloin linnustoselvitysten merkitys korostuu ja, että Lapuan yleiskaavoituksen luontoselvitysten yhteydessä tehtyjen linnustoselvitysten soveltuvuutta linnustovaikutusten arviointiin tulee tarkastella kaavoitusprosessin yhteydessä. ELY-keskus sanoo, että Tarvittaessa tulee täydentää selvitystä alueen pesimälinnuston ja muuttolinnuston osalta. ja vielä Hankealueelta tulisi selvittää myös metson mahdolliset soidinpaikat. Kasvillisuuden ja luontotyyppien osalta ELY-keskus pitää selvityksiä riittävinä, mutta huomauttaa että Hankkeen jatkosuunnittelun yhteydessä tulee selvittää alueelta mahdolliset KEMERAympäristötukikohteet, joista saa tietoa alueelliselta metsäkeskukselta. Tämä raportti on Lapuan Jouttikallion tuulivoimapuiston täydentävä selvitys, jonka on tarkoitus vastata Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen esittämiin täydennysvaatimuksiin ja mahdollistaa alueen kaavoituksen eteneminen ja Lapuan kaupungin selvityspyyntöön tuulivoimaloiden vaikutuksesta muuhun alueiden käyttöön ja kaavoitukseen. Meidän lähtökohtanamme on ollut, ettei esim. varastorakennusten sijoittamiselle voimaloiden läheisyyteenkään ole mitään erityistä estettä, kunhan esim. jäänesto tai varoitusjärjestelmät on huomioitu. Raportoinnista ovat vastanneet Ville Suorsa, jo Pihlaja, Paavo Sallinen ja Jakob Kjellman FCG :lta. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

4 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY YMPÄRISTÖSELVITYS täydentävät ympäristöselvitykset 4 (24) 2 Selvitysten täydennykset 2.1 Voimalaitos HH140 RD 120 Hankeen ympäristöselvitys ( ) tehtiin tuulivoimalaitoksilla joiden napakorkeus on noin 120 metriä lieriörakenteisilla torneilla, roottorin halkaisijalla 110 m ja voimalatyypillä jonka lähtömelutaso on L WA, REF = 106,5 db(a). Hankkeen omistaja suunnittelee nyt voimalaitoksien kasvattamista napakorkeudelle 140 m ja roottorin halkaisijalle 120 m. Tämän myötä voimalaitoksien varjostusalueet ja näkyvyys kasvavat. Vaikutusten arvioimiseksi on laadittu uusia valokuvasovitteita (Liite 1) ja välkemallinnuksia (Liite 2). 2.2 Metson soidinpaikkainventointi Metson soidinpaikkainventointi perustuu Lapuan ja Ruhan metsästysseuroille paikallisen riistanhoitoyhdistyksen kautta tehtyyn kyselyyn (Jarkko Posti, kirjall. ilm ), sekä yhden päivän mittaiseen maastokäyntiin hankealueelle lajin soidinaikaan Maastokäynnin aikana hankealue kierrettiin aamuhämärissä läpi, kuunnellen mahdollisia metson soidinääniä. Lisäksi aamun valjettua alueelta etsittiin mahdollisia merkkejä soidinalueista (mm. jälkiä, jätöksiä ja hakomispuita). Soidinpaikkainventoinnin aikaan sää oli selkeä ja tyyni, ja myös muu alueen pesimälinnusto oli aktiivisesti äänessä. Huhtikuun puolivälissä maasto oli vielä suurelta osin lumen peitossa, minkä vuoksi kanalintujen jäljet olivat hyvin havaittavissa ja olosuhteet mahdollisten soidinalueiden havaitsemiseen olivat hyvät. Metson soidinpaikkainventoinnin tulokset on esitetty tuulipuistoalueen pesimälinnuston yhteydessä kappaleessa Metson soidinpaikkainventoinnin suoritti jo Pihlaja. 2.3 Metsäkeskuksen ympäristötukikohteet Jouttikallion tuulipuistoalueelle ja sen läheisyyteen mahdollisesti sijoittuvat KEMERA-kohteet selvitettiin Etelä-Pohjanmaan metsäkeskukselta, jonka lausunnon mukaan hankealueella ei sijaitse KEMERA-rahoitteisia ympäristötukikohteita tai metsälain 10 mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä (Hyytiä Mauri, ). Sen sijaan hankealueen pohjois- ja koillispuolelle sijoittuu kaksi metsäkeskuksen rajaamaa kohdetta, jotka on esitetty metsäkeskuksen Kansallistuuli Oy:n tuulivoimapuistosta antamassa päivätyssä lausunnossa. Etelä-pohjanmaan metsäkeskus on tehnyt Jouttikallion alueen yksityismetsissä metsävaratietojen keruun vuonna 2008, jonka yhteydessä on kartoitettu myös metsälain 10 mukaiset erityisen tärkeät elinympäristöt. Metsäkeskus toteaa lausunnossaan, että Jouttikallion alue on yleisesti metsätalouskäytössä ja siellä olevat metsät ovat pääasiassa nuorehkoja taimikoita ja harvennusmetsiä. Alueelta on aiemmassa, vuoden 2005 inventoinnissa, inventoitu yksi metsälain 10 mukainen erityisen tärkeä elinympäristökuvio. Metsäkeskuksen lausunnon mukaan tilalla Rantahuhtala ( ) sijaitsee metsälain 10 mukainen arvokas elinympäristö, jonka koko on 0,7 ha. Alue on rehevää korpea ja kuviolla on lähteitä. Maanomistaja on tehnyt alueesta Kestävän metsätalouden rahoituslain (KEMERA) mukaisen metsätalouden ympäristötukisopimuksen vuonna 2005 (päätösnro 24/YM/05). Sopimuksessa maanomistaja on sitoutunut säilyttämään alueen puuston ja vesitalouden luonnontilaisena. Alue sijoittuu lähimmillään noin 1 km koilliseen tuulipuistoalueelta ja voimajohtoreitistä (Kuva 1). Metsäkeskuksen lausunnon mukaan Jouttilampi (tila ) on 15 talouden raakavesilähde. Lisäksi lammella on paikallista merkitystä myös linnuston levähdys- ja pesimäalueena sekä kalastus-/virkistyskohteena. Lampi ei kuitenkaan täytä metsälain 10 mukaisen erityisen tärkeän elinympäristön kriteerejä. Jouttilampi sijaitsee noin 750 m etäisyydellä lähimmästä FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY YMPÄRISTÖSELVITYS täydentävät ympäristöselvitykset 5 (24) suunnitellusta tuulivoimalasta nro 1 pohjoiskoilliseen (Kuva 1), ja 400 m suunnitellun voimajohtoreitin koillispuolella. Metsäkeskuksen rajaamalle metsälain 10 mukaiselle korpikuviolle ei katsota aiheutuvan tuulipuistohankkeesta haitallisia vaikutuksia, koska kohde on kasvillisuuskohde ja sijaitsee etäällä hankealueesta ja voimalinjasta. Alue on hakkuiden ympäröimä. Tuulipuistohankkeesta ei myöskään katsota aiheutuvan vaikutuksia Jouttilammelle, sen vesitasapainoon tai kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin. Jouttilammen linnustoon kohdistuvia vaikutuksia on arvioitu erikseen hankealueen pesimälinnuston kohdalla kappaleessa Kuva 1. Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen luontotiedot Jouttikallion tuulipuiston läheisyydestä. 2.4 Tuulipuistoalueen linnustoselvitykset Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Pesimälinnusto Hankealueen pesimälinnustoa selvitettiin yleisesti käytössä olevien ja pesimälinnustoinventointeihin tarkoitettuja laskentamenetelmiä (kartoituslaskenta, linjalaskenta) soveltaen (mm. Koskimies & Väisänen 1988). FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY YMPÄRISTÖSELVITYS täydentävät ympäristöselvitykset 6 (24) Muuttolinnusto Tuulipuistoalueen pesimälinnustoa selvitettiin suunniteltujen tuulivoimaloiden sijoituspaikoilla sekä kiertelemällä kartta- ja ilmakuvatarkastelun perusteella ennalta valittuja kohteita, joissa suojelullisesti arvokkaita lajeja arvioitiin potentiaalisesti esiintyvän. Koko hankealue kierrettiin kattavasti läpi kolme kertaa lintujen pesimäkauden alkuvaiheessa (20.5., 2.6. ja ). Pesimälinnustoinventointeihin käytettiin aikaa yhteensä noin 30 tuntia. Laskentojen aikana keskityttiin erityisesti selvittämään suojelullisesti arvokkaiden lajien esiintyminen alueella, mutta myös kaikkien muiden lajien esiintyminen kirjattiin ylös. Havaintojen tulkinta tehtiin ns. minimiperiaatteella, jolloin yksikin sopivassa elinympäristössä tehty pesintään viittaava havainto riitti siihen, että laji tulkittiin alueella pesiväksi. Linnustoselvitysten yhteydessä kiinnitettiin erityistä huomiota myös mahdollisiin petolintujen pesäpaikkoihin, metson ja teeren soidinalueisiin sekä muihin linnustollisesti arvokkaisiin kohteisiin. Laskennat suoritettiin hyvissä havainnointiolosuhteissa ja ne ajoitettiin pääasiassa aikaiseen aamuun, noin 4 8 tuntia auringon nousun jälkeiseen aikaan. Laskentojen aikana havaitut linnut kirjattiin ylös vihkoon ja maastokartoille, ja tulokset tulkittiin toimistotyönä ko. laskentamenetelmästä annettujen ohjeiden (mm. Koskimies & Väisänen 1988) mukaisesti. Hankealueen pesimälinnustoselvityksistä on vastannut Tapio Sadeharju. Hankealueen kautta kulkevaa lintujen muuttovirtaa seurattiin kevätmuutontarkkailun avulla. Kevätmuutonseuranta toteutettiin välisenä aikana, jolloin muuttoa seurattiin seitsemänä päivänä yhteensä noin 40 tuntia. Muutontarkkailun tarkoituksena oli selvittää tuulivoiman törmäysvaikutuksille alttiiksi tiedettyjen lintulajien tai alueen kautta erityisen runsaana muuttavien lintulajien yksilömääriä, niiden käyttämiä lentoreittejä ja lentokorkeuksia hankealueella sekä sen välittömässä läheisyydessä. Muutontarkkailua suoritettiin pääasiassa Simpsiön näkötornista, mutta parina aamuna myös Jouttikallion hankealueella sijaitsevalla hakkuualueella. Muutontarkkailuajat valittiin vallitsevan lintutilanteen ja muuton etenemisen sekä säätilan mukaan siten, että muuttolinnustoselvityksen ja linnustovaikutustenarvioinnin kannalta merkittävimpien lintulajien päämuuttokausi sekä muuton yleinen luonne alueella saatiin havainnoitua riittävän hyvin. Havaituista linnuista kirjattiin ylös niiden lentoreitit sekä lentokorkeudet. Jouttikalliolle suunniteltujen tuulivoimaloiden törmäysriskikorkeus on m. Hankealueen muuttolinnuston tarkkailusta on vastannut Tapio Sadeharju Hankealueen linnuston nykytila Pesimälinnusto Jouttikallion tuulipuisto ja sen sähkönsiirtoreitti sijoittuvat valtakunnallisessa Lintuatlaskartoituksessa (Valkama ym. 2011) kahden atlasruudun alueelle (Lapua Ruha (698:329), kartoitustehokkuus erinomainen ja Lapua Tiistenjoki (698:330), kartoitustehokkuus erinomainen). Atlasruutujen alueelta ilmoitettiin vuosina yhteensä 127 lintulajia, joista 113 lajia arvioitiin varmasti tai todennäköisesti pesiväksi. Lapuan alueella pesivän maalinnuston keskitiheys on luokkaa paria / km 2 (Väisänen ym. 1998). Jouttikallion tuulipuistoalueen pesimälinnustolaskennoissa havaittiin kaikkiaan 45 lintulajia, joista 37 lajia arvioitiin alueella varmasti tai todennäköisesti pesiväksi (Taulukko 1). Hankealue on pääosin metsätalousvaltaista aluetta, missä vallitsevat eri-ikäiset havupuutaimikot ja hakkuuaukeat. Vanhoja ja luonnontilaisia metsiä alueella on hyvin vähän (FCG Finnish Consulting Group Oy 2011). Hankealueen pesimälinnusto koostuu Keskiboreaalisen metsäkasvillisuusvyöhykkeen Pohjanmaan lohkolle tyypillisistä ja alueellisesti tavanomaisista lajeista. Alueen yleisimmät pesimälinnut ovat metsän yleislajeiksi luokiteltavat (Väisänen ym. 1998) pajulintu, peippo ja metsäkirvinen sekä havumetsälajeista laulurastas, punarinta ja vihervarpunen. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY YMPÄRISTÖSELVITYS täydentävät ympäristöselvitykset 7 (24) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY YMPÄRISTÖSELVITYS täydentävät ympäristöselvitykset 8 (24) Taulukko 1. Jouttikallion tuulipuiston pesimälinnustolaskennoissa havaitut lajit. Varmasti tai todennäköisesti alueella pesivät lajit on lihavoitu. Laji Laji Laji Tavi Rautiainen Töyhtötiainen Sinisorsa Punarinta Sinitiainen Pyy Leppälintu Talitiainen Teeri Pensastasku Närhi Metso Mustarastas Harakka Kurki Laulurastas Naakka Taivaanvuohi Punakylkirastas Varis Lehtokurppa Kulorastas Korppi Metsäviklo Hernekerttu Peippo elkyyhky Lehtokerttu Vihervarpunen Käki Tiltaltti Hemppo Palokärki Pajulintu Pikkukäpylintu Käpytikka Hippiäinen Punatulkku Haarapääsky Harmaasieppo Keltasirkku Metsäkirvinen Kirjosieppo Västäräkki Hömötiainen Muita hankealueen tavanomaisia pesimälajeja ovat mm. sepelkyyhky, käki, käpytikka, rautiainen, leppälintu, mustarastas, punakylkirastas, hernekerttu, hippiäinen, harmaasieppo, kirjosieppo, hömötiainen, sini- ja talitiainen, närhi, varis, korppi, punatulkku ja keltasirkku. Sorsalinnuista alueella havaittiin pesiväksi tulkittu tavi, ja kahlaajista metsäviklo. Lisäksi metson soidinpaikkainventoinnin yhteydessä havaittiin Pitkärämäkön puolella (hankealueen ulkopuolella) soidintava suopöllö. Hieman vaateliaampaan pesimälajistoon lukeutuu vanhan metsän lajiksi luokiteltu palokärki, joka pesii nykyisin kuitenkin myös mm. hakkuuaukeilla sekä nuoremman ikäluokan metsissä, jos alueelta löytyy sen pesintään sopivan järeä puu. Hankealueella havaittiin kaksi kurkiparia, joista ainakin toisella parilla oli ilmeisesti poikaset viimeisen laskentakierroksen aikaan kesäkuun puolivälissä. Viime vuosina yleistynyt kurki pesii nykyisin monenlaisten kosteikoiden sekä viljelyalueiden laitamilla, mutta jopa hakkuuaukeiden reunametsässä. Metsäkanalinnuista selvityksen aikana havaittiin metso, teeri ja pyy. Teeriä havaittiin sekä alueen pohjoisosassa että sen keskiosassa, missä Kiviluomankankaalla sijaitsevan voimalan eteläpuolelle sijoittuu pieni teeren soidin. Metson soidinpaikkainventoinnin yhteydessä teerien soidinääniä kuului myös Suokonrämäkön alueelta. Metsoista alueella tehtiin yhteensä neljä havaintoa, eikä siellä havaittu merkkejä metson soidinpaikoista. Alueella toimivien Lapuan ja Ruhan metsästysseurojen tiedonantojen perusteella alueella ei sijaitse metson soidinpaikkoja, ja lähin tiedossa oleva soidinpaikka sijoittuu Salinkankaan eteläosiin noin 1 km etäisyydelle hankealueen etelärajalta (Jarkko Posti, kirjall. ilm ). Metsästysseurojen mukaan alueella on esiintynyt kohtuullisesti metsäkanalintupoikueita johtuen alueen hyvästä ravintotilanteesta ja hyvistä marjamaista. Hankealueen pesimälinnustolaskennoissa ei havaittu ainoatakaan petolintua, eikä alueen läheisyydessä sijaitse sääksen tai muidenkaan petolintujen tai pöllöjen tunnettuja pesäpaikkoja (FCG 2011). Suunnitellun tuulipuiston läheisyydessä sijaitsee pienialainen Jouttilampi, joka on huomioitu mm. Metsäkeskuksen rajaamana linnustollisesti arvokkaana kohteena (ks. kappale 2.3). Lammella havaittiin pesimälinnustolaskentojen yhteydessä mm. pesivä laulujoutsen- ja kurkipari sekä sinisorsa. Lampi on ilmeisesti laulujoutsenen säännöllinen pesimäpaikka. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY YMPÄRISTÖSELVITYS täydentävät ympäristöselvitykset 9 (24) Kuva 2. Eräiden Jouttikallion pesimälinnustoselvityksen ja metson soidinpaikkainventoinnin aikana havaittujen lajien havaintopaikat Muuttolinnusto Linnut seuraavat muutollaan yleensä selviä maanpinnan muotoja eli ns. johtolinjoja, jollaisina voivat toimia esim. meren rannikko, jokilaaksot ja muut suuntautuneet vesistöalueet, laajat peltoalueet tai vuoristot. Tyypillisesti lintujen muutto keskittyy voimakkaasti parhaille johtolinjoille ja on huomattavasti hajanaisempaa ja epämääräisempää sen ulkopuolella. Suunniteltu Jouttikallion tuulipuisto sijoittuu Pohjanmaan suurimpien jokien Lapuanjoen ja Kyrönjoen sekä niitä ympäröivien viljelysalueiden itäreunalle. Alueen viljelyalueet ovat muuttavien hanhien, joutsenten ja kurjen merkittäviä lepäilyalueita ja muuton johtolinjoja. Alueen merkittävimmät lepäilyalueet sijoittuvat jokilaaksojen viljelyalueille selvästi hankealueen länsipuolelle (Kuva 3). Jouttikallion tuulipuiston muutontarkkailun aikana havaittiin yhteensä hieman reilu 120 laulujoutsenta ja noin 740 hanhea, joista metsähanhi oli valtalaji ( Taulukko 2). Lentokorkeusluokittain noin puolet hanhista ja joutsenista lensi törmäyskorkeudella. Joutsenten lentokorkeudet olivat keskimäärin hieman alhaisemmat kuin hanhilla, joista noin viidennes muutti myös törmäyskorkeuden yläpuolella. Kevätmuuton alkuvaiheessa kaikkien suurikokoisten lintujen (joutsen, hanhet, kurki) muuttovirta kulki suurimmaksi osaksi havaintopaikan länsipuolelta. Ilmajoen ja Seinäjoen suunnalta tulevat joutsenet ja hanhet muuttivat pääosin Kyrönjokea ja sitä ympäröiviä laajoja viljelysalueita seuraten kohti Lapuan ja Kauhavan Alajokea eli noin 6 12 km hankealueen länsipuolelta ohi (Kuva 3). Myöhemmin muuttokauden edetessä han- FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY YMPÄRISTÖSELVITYS täydentävät ympäristöselvitykset 10 (24) hia muutti pienempiä määriä myös havainnointipaikan itäpuolelta Nurmonjokea seuraillen, jolloin osa linnuista kulki myös hankealueen yli. Hankealueen kohdalla ja sen itäpuolelle joutsenen ja hanhien muutto oli selkeästi hajanaisempaa ja linnut muuttivat laajalla alueella keskittymättä sen enempää millekään johtolinjalle. Hankealueen itäpuolella joutsenten muutto oli hyvin vähäistä. Hankealueen kohdalta ja sen itäpuolelta muuttavat linnut ovat mahdollisesti lähteneet Jalasjärvellä sijaitsevilta lepäilyalueilta tai jopa vieläkin kauempaa. Kuva 3. Jouttikallion suunniteltu tuulipuisto sijoittuu selvästi joutsenen, hanhien ja kurjen merkittävimpien lepäilyalueiden ja muuttoreittien itäpuolelle. Nuolen koko kuvaa suurten lintujen muuton voimakkuutta. Petolintuja muutontarkkailun aikana havaittiin yhteensä vajaa 50 yksilöä, joista varpushaukka, hiirihaukka ja piekana sekä sinisuohaukka olivat runsaimpia muuttajia. Petolintujen muutto kulki hanhia ja joutsenia laajemmalla rintamalla, mutta käytännössä kokonaan havainnointipaikan länsipuolelta. Ainoastaan varpushaukkoja havaittiin muuttavan hankealueen kautta. Havaitut petolinnut muuttivat merkittävissä määrin törmäyskorkeudella, mutta niitä muutti myös sen ylä- ja alapuolella. Kurkia havaittiin muutontarkkailun yhteydessä kaikkiaan yli 2000 yksilöä, joista vain alle 10 % muutti hankealueen kautta. Enimmäkseen kurkimuutto kulki samoja reittejä joutsenen ja hanhien kanssa eli hankealueen länsipuolisten jokilaaksojen ja viljelyalueiden kautta. Kurkien päämuuttopäivänä muutto kulki kuitenkin laajana rintamana ja hyvin korkealla, jolloin lintuja muutti vähäisessä määrin myös hankealueen kautta. Kaikista havaituista kurjista yli 60 % havaittiin törmäyskorkeuden yläpuolella ja vajaa kolmannes törmäyskorkeudella. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY YMPÄRISTÖSELVITYS täydentävät ympäristöselvitykset 11 (24) Kevätmuutontarkkailun yhteydessä havaittiin myös jonkin verran muuttavia kuoveja, töyhtöhyyppiä, lokkeja sekä sepelkyyhkyjä, mutta minkään lajin kohdalla muuttajamäärät eivät kohonneet kovin merkittäviksi. Myös em. lajien muutto noudatteli samoja johtolinjoja joutsenen ja hanhien kanssa kulkien valtaosin hankealueen länsipuolelta ohi. Karkeasti ottaen noin puolet kuoveista, töyhtöhyypistä, lokeista ja sepelkyyhkyistä muutti törmäyskorkeuden alapuolella ja puolet törmäyskorkeudella, mutta vähäisiä määriä lintuja muutti myös törmäyskorkeuden yläpuolella. Taulukko 2. Jouttikallion muutontarkkailun aikana havaittujen suurikokoisten lajien muuttajamäärät sekä lentokorkeudet ja hankealueen kautta muuttaneiden lintujen osuus. Laji Yhteensä Alueelta I II III laulujoutsen ,7 % 64,3 % 34,9 % 0,8 % merihanhi 2 0,0 % 0,0 % 100,0 % 0,0 % lyhytnokkahanhi 7 0,0 % 85,7 % 14,3 % 0,0 % metsähanhi 730 7,0 % 26,3 % 51,1 % 22,6 % merikotka 2 0,0 % 0,0 % 50,0 % 50,0 % hiirihaukka 2 0,0 % 50,0 % 0,0 % 50,0 % piekana 5 0,0 % 20,0 % 60,0 % 20,0 % hiirihaukkalaji 6 0,0 % 0,0 % 66,7 % 33,3 % kanahaukka 1 0,0 % 100,0 % 0,0 % 0,0 % varpushaukka 17 11,8 % 29,4 % 47,1 % 23,5 % ruskosuohaukka 1 0,0 % 100,0 % 0,0 % 0,0 % sinisuohaukka 8 0,0 % 37,5 % 50,0 % 12,5 % tuulihaukka 4 0,0 % 100,0 % 0,0 % 0,0 % kurki ,3 % 9,7 % 29,8 % 60,4 % kuovi 53 17,0 % 54,7 % 34,0 % 11,3 % töyhtöhyyppä ,2 % 51,4 % 48,6 % 0,0 % harmaalokki ,0 % 44,1 % 41,5 % 14,4 % naurulokki 87 20,7 % 78,2 % 18,4 % 3,4 % sepelkyyhky ,7 % 49,5 % 35,6 % 14,8 % Jouttikallion hankealueen kautta kulkeva varpuslintumuutto oli kaiken kaikkiaan vähäistä, eikä alueella havaittu minkäänlaisia muuton keskittymiä. Suurin osa havaituista muuttajista oli peippolintuja ja rastaita, ja valtaosa linnuista muutti törmäyskorkeuden alapuolella Suojelullisesti arvokkaat lintulajit Jouttikallion tuulipuistoalueelle ulottuvilla lintuatlasruuduilla on havaittu vuosina yhteensä 37 varmasti tai todennäköisesti pesivää suojelullisesti arvokasta lintulajia (Taulukko 3). Näistä lajeista yhdeksän on valtakunnallisesti uhanalaisia lajeja. Jouttikallion pesimälinnustoselvityksen aikana hankealueella tai sen läheisyydessä havaittiin kaikkiaan kuusi suojelullisesti arvokasta lintulajia (Taulukko 3). Havaituista lajeista teeri ja metso on luokiteltu silmälläpidettäväksi viimeisimmässä uhanalaistarkastelussa vuonna 2010 (Rassi ym. 2010). Laulujoutsen, pyy, teeri, metso, kurki ja palokärki eli kaikki kuusi lajia on luettu kuuluvaksi EU:n lintudirektiivin liitteeseen I. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

12 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY YMPÄRISTÖSELVITYS täydentävät ympäristöselvitykset 12 (24) Taulukko 3. Jouttikallion tuulipuistoalueelle ja sähkönsiirtoreitin alueelle ulottuvilla lintuatlasruuduilla havaitut varmasti tai todennäköisesti pesivät (Valkama ym. 2010) suojelullisesti arvokkaat lintulajit. Uhanalaisuus = Suomen lajien uhanalaisuusluokittelu (EN = erittäin uhanalainen, VU = vaarantunut, NT = silmälläpidettävä (Rassi ym. 2010), RT = alueellisesti uhanalainen (BirdLife Suomi 2011)), Lsl. = Suomen luonnonsuojelulain ( /1096) ja luonnonsuojeluasetuksen ( /160) nojalla uhanalainen laji (U) laji, Dir. = EU:n lintudirektiivin (79/409/ETY) liitteen I laji. Tuulivoimapuiston alueella havaitut lintulajit on lihavoitu. Laji Uhanalaisuus Lsl. Dir. Laulujoutsen x Jouhisorsa VU Isokoskelo NT Pyy x Riekko NT Teeri NT x Metso NT x Mehiläishaukka VU x Sinisuohaukka VU x Hiirihaukka VU Ampuhaukka U x Ruisrääkkä x Kurki x Kapustarinta x Liro RT x Rantasipi NT Naurulokki NT Kalatiira x Huuhkaja NT x Varpuspöllö x Viirupöllö x Suopöllö x Helmipöllö NT x Käenpiika NT U Palokärki x Pikkutikka U Pohjantikka RT x Törmäpääsky VU Niittykirvinen NT Keltavästäräkki VU Kivitasku VU Sirittäjä NT Pikkulepinkäinen x Isolepinkäinen RT Punavarpunen NT Peltosirkku EN U x Pohjansirkku VU Jouttikallion tuulipuistoalueen kevätmuutontarkkailun aikana havaittiin yhteensä 13 suojelullisesti arvokasta lintulajia (Taulukko 4). Valtakunnallisesti uhanalaisia lajeja olivat vaarantuneeksi (VU) luokitellut merikotka, sinisuohaukka ja hiirihaukka sekä selkälokki. Uhanalaisista lajeista yksilömäärältään merkittävin muuttaja oli valtakunnallisesti silmälläpidettäväksi ja alueellisesti uhanalaiseksi luokiteltu metsähanhi, joista valtaosa muutti kuitenkin Jouttikallion hankealueen länsipuolelta. Merikotka on luokiteltu Suomen luonnonsuojelulain perusteella uhanalaiseksi ja erityisesti suojeltavaksi lajiksi, ja selkälokki uhanalaiseksi lajiksi. Muutontarkkailun aikana havaittiin kaikkiaan kuusi EU:n lintudirektiivin liitteessä I lueteltua lajia, joista yksilömäärältään runsaimmat muuttajat olivat kurki ja laulujoutsen. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY YMPÄRISTÖSELVITYS täydentävät ympäristöselvitykset 13 (24) Taulukko 4. Jouttikallion tuulipuistoalueen kevätmuutontarkkailun aikana havaitut suojelullisesti arvokkaat lintulajit. Havaittu = muutontarkkailussa havaittu yksilömäärä, Uhanalaisuus = Suomen lajien uhanalaisuusluokittelu (VU = vaarantunut, NT = silmälläpidettävä (Rassi ym. 2010), RT = alueellisesti uhanalainen (BirdLife Suomi 2011)), Lsl. = Suomen luonnonsuojelulain ( /1096) ja luonnonsuojeluasetuksen ( /160) nojalla uhanalainen laji (U) laji, Dir. = EU:n lintudirektiivin (79/409/ETY) liitteen I laji. Laji Havaittu Uhanalaisuus Lsl. Dir. Laulujoutsen 126 x Metsähanhi 730 NT, RT Isokoskelo 1 NT Merikotka 2 VU U, E x Ruskosuohaukka 1 x Sinisuohaukka 8 VU x Hiirihaukka 2 VU Kurki 2187 x Kapustarinta 2 x Naurulokki 87 NT Selkälokki 5 VU U Niittykirvinen 2 NT Pulmunen 1 NT Hankkeen linnustovaikutukset Tuulivoiman linnustovaikutuksia on tutkittu viime vuosina runsaasti etenkin Yhdysvalloissa, Saksassa, Brittein saarilla ja Pohjoismaista Tanskassa, Norjassa ja Ruotsissa. Näiden tutkimusten yleistettävyys Suomen oloihin ja eri tuulipuistohankkeisiin on arvioitava aina hankekohtaisesti. Tuulivoimaloilla, niiden huoltotiestöllä ja sähkönsiirtojärjestelmillä on vaikutuksia linnustoon ja muuhun ympäristöön niiden rakentamisen, toiminnan ja purkamisen aikana. Tuulivoimaloiden linnustovaikutukset voidaan jakaa karkeasti kolmeen osaan, joiden vaikutusmekanismit eroavat oleellisesti toisistaan (Koistinen 2004): Tuulivoimapuiston rakentamisen aiheuttamien elinympäristömuutosten vaikutukset alueen linnustoon. Tuulivoimapuiston aiheuttamat häiriö- ja estevaikutukset lintujen pesimä- ja ruokailualueilla sekä niiden välillä ja muuttoreiteillä. Tuulivoimapuiston aiheuttama törmäyskuolleisuus ja sen vaikutukset alueen linnustoon sekä lintupopulaatioihin. Jokaisen tuulipuiston kohdalla täytyy erikseen arvioida mitkä edellä mainituista seikoista muodostuvat alueen linnuston kannalta merkittävimmiksi vaikutusmekanismeiksi. Maatuulipuistojen kohdalla rakentamisen aikaisista linnustovaikutuksista merkittävimpiä ovat elinympäristöjen muutokset ja niiden laadun heikkeneminen sekä lisääntyvän ihmistoiminnan aiheuttamat häiriöt, joita ovat mm. lisääntynyt liikenne ja rakentamisen aiheuttama melu. Rakentamisen aikaiset vaikutukset kohdistuvat yleensä pienelle ja rajatulle alueelle rakennuspaikkojen läheisyyteen, mutta esimerkiksi voimalayksiköiden perustamisesta ja teiden rakentamisesta aiheutuva melu voi kuulua huomattavasti laajemmallekin alueelle. Rakentamisen aikaiset linnustovaikutukset jäävät pääosin lyhytaikaisiksi, mutta elinympäristön muutosten kohdalla vaikutukset ulottuvat koko tuulipuiston toiminta-ajalle. Tuulipuiston elinympäristöjä muuttava vaikutus arvioidaan kuitenkin vähäiseksi jo ennestään voimakkaasti metsätalousvaltaisella alueella. Jouttikallion tuulipuiston pesimälinnusto koostuu pääasiassa yleisistä ja metsätalousvaltaisilla alueilla runsaslukuisena pesivistä lintulajeista, minkä vuoksi tuulipuiston rakennustoimien vaikutukset kohdistuvat alueellisesti tavanomaiseen lajistoon. Tästä johtuen alueen yleisten ja runsaslukuisten lajien on mahdollista ainakin jossain määrin siirtyä hankealueen ulkopuolelle, jos niiden FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

14 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY YMPÄRISTÖSELVITYS täydentävät ympäristöselvitykset 14 (24) elinympäristö muuttuu liikaa tai lajikohtainen häiriönsietokynnys ylittyy. Yksilöiden siirtyminen uudelle alueelle muuttaa jossain määrin tuloalueen kilpailutilannetta, koska alueelle syntyy lisää kilpailua sopivista reviireistä. Tämä tulee todennäköisesti laskemaan lajien pesimämenestystä jonkin verran, mutta vaikutuksen ei katsota olevan kovin merkittävää yleisten ja runsaslukuisten lajien kohdalla, joilla on kuitenkin lähialueella runsaasti sopivaa pesimäympäristöä tarjolla. Hankealueelta ei tunnistettu muuta aluetta linnustollisesti monimuotoisempia kohteita, koska siellä ei sijaitse esimerkiksi vanhaa metsää, kosteikoita tai avoimia suoalueita. Hankealueen viereinen Jouttilampi on tunnistettu Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen tiedonannon perusteella linnustollisesti arvokkaaksi kohteeksi, ja lammella pesiikin mm. laulujoutsen ja kurki. Jouttilampi sijoittuu noin kilometrin etäisyydelle hankealueen rajoista, ja sen vieressä sijaitsee kalliolouhosalue. Tuulipuiston rakentaminen ei suoraan vaikuta lammen linnustoon, mutta se kasvattaa hieman alueella pesivien lintujen riskiä törmätä tuulivoimaloihin. Viimeaikaisissa tutkimuksissa Brittein saarilla on havaittu, että tuulipuiston rakentamisvaihe häiritsee alueen pesimälintuja enemmän kuin tuulipuiston toimintavaihe (Pearce-Giggins ym. 2012). Rakennustoimien aikana etenkin taivaanvuohen, kuovin ja nummiriekon kanta laski, ja niiden pesimäkanta jäi alueella alhaisemmaksi kuin vertailualueella. Pesimälinnuston on todettu rakentamisvaiheen jälkeen palautuvan ainakin osittain ennen rakentamisvaihetta vallinneeseen tilaan eikä pesivien lintujen ole todettu merkittävissä määrin häiriintyvän niiden lähistölle rakennetuista tuulivoimaloista siten, että ne olisivat siirtyneet pesimään muualle, jos niiden elinolosuhteet säilyvät alueella muutoin kelvollisena (Langston & Pullan 2003, Koistinen 2004, Douglas ym. 2011). Eri tutkimusten tulokset ovat kuitenkin hieman ristiriitaisia, joten paikallisilla olosuhteilla ja lajistolla on todennäköisesti huomattava vaikutus lopputulokseen. Elinympäristön muutosten kohdalla tuulivoimarakentamisen vaikutukset ovat verrattavissa esimerkiksi metsätalouden tai muun rakentamisen aiheuttamiin linnustovaikutuksiin. Tuulipuiston rakentamistoimien on todettu häiritsevän joitain lintulajeja, mutta esimerkiksi Iin Olhavan tuulipuistotyömaan läheisyydessä rakentamistoimilla ei ole ollut näennäisesti vaikutusta ainakaan alueen yleisimpiin lajeihin. Työmaa-alueella pesi onnistuneesti mm. useita pareja valkovikloja, minkä lisäksi alle puolen kilometrin etäisyydellä rakennustyömaalta löydettiin metson toimiva soidinpaikka. Tuulipuiston rakentamisen vaikutukset alueen pesimälinnustoon ovat pääosin vähäisiä, eikä niillä todennäköisesti ole merkitystä lajien säilymiseen laajemman maantieteellisen alueen pesimälajistossa. Tuulipuiston rakentamisen linnustovaikutukset ovat suurimmillaan hankkeen rakentamisvaiheessa, minkä jälkeen alueen pesimälinnusto todennäköisesti ainakin jossain määrin tottuu niiden elinympäristöön rakennettuihin tuulivoimaloihin. Roottorien pyörimisestä aiheutuvan häiriön lisäksi tuulivoimaloiden huoltotöiden vaatima ihmistoiminta sekä avoimen huoltotieverkoston mahdollistama muu liikenne alueella aiheuttaa häiriötä linnustolle. Ihmistoiminnoista kuten esimerkiksi tieliikenteestä aiheutuvan melun on havaittu vähentävän jossain määrin erityisesti laulavien lintujen reviirimääriä melulähteen läheisyydessä (Kuitunen ym. 1998), mutta kirjallisuustietojen perusteella pelkän tuulivoimaloista aiheutuvan melun ei ole yleisesti katsottu aiheuttaneen merkittäviä linnustovaikutuksia, siten että lintuja olisi siirtynyt pesimään kauemmas melun kuuluvuusalueen ulkopuolelle. Tuulivoimaloiden aiheuttama melu on kovimmillaan tuulisissa olosuhteissa samaan aikaan, kuin myös tuulen aiheuttamat luonnon taustaäänet ovat voimakkaimpia. Tuulivoimaloista aiheutuva melu ja huoltotoimenpiteistä aiheutuva satunnainen häiriö katsotaan kuitenkin kokonaisuuden kannalta merkittävyydeltään vähäiseksi eikä niillä todennäköisesti ole vaikutusta alueen linnustoon, koska alueen läheisyydessä toimii jo nykyisellään mm. moottoriurheiluratoja sekä kalliolouhosalue. Pesivät linnut liikkuvat saalistaessaan yleensä matalalla metsänrajan yläpuolella, jolloin ne ovat pääasiassa törmäyskorkeuden alapuolella. Petolinnut ja esim. kurki saattavat kuitenkin aika ajoin kohota hakkuiden tai muiden avointen alueiden yllä nousevissa ilmavirtauksissa kaarrellessaan myös törmäyskorkeudelle, jolloin niillä on riski osua tuulivoimalan pyöriviin lapoihin. Esimerkiksi kaartelevien ja saalista tähyilevien petolintujen riski törmätä tuulivoimalaan on todellinen, koska kaartelevien lintujen on vaikeampi havaita ja väistää pyöriviä lapoja kuin suoraviivaisesti lentävien lintujen. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

15 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY YMPÄRISTÖSELVITYS täydentävät ympäristöselvitykset 15 (24) Törmäyskorkeuden alapuolella lentävät linnut saattavat myös jossain määrin törmätä tuulivoimalan tornin rakenteisiin. Esimerkiksi Norjassa avomaaympäristössä on todettu useita riekkojen törmäyksiä tuulivoimalan torniin (Bevanger ym. 2010), mutta ei ole täysin selvää kuinka tämä tulos on sovellettavissa suomalaiseen ympäristöön. On kuitenkin mahdollista että myös Jouttikallion tuulipuistoalueella pesivistä lajeista lentotaidoiltaan heikommat lajit saattavat törmätä voimalan torniin. Törmäykset torniin ovat kuitenkin luultavasti lähinnä harvinaisia yksittäistapauksia, joilla ei todennäköisesti ole merkitystä lajien pesimäkannalle alueella. Pienten varpuslintujen törmäysriski arvioidaan hyvin pieneksi. Jouttikallion tuulipuiston ei arvioida sijoittuvan lintujen merkittävien pesimä- ja ruokailualueiden väliin siten, että alueen läpi kulkisi pesimäaikana päivittäin merkittää lintujen ruokailuliikennettä. Jouttikallion suunnitellun tuulipuistoalueen välittömässä läheisyydessä ei olemassa olevan tiedon perusteella sijaitse merkittäviä lintujen muutonaikaisia lepäily- tai ruokailualueita, eikä sellaisia havaittu hankkeen maastoselvitystenkään aikana. Alueen merkittävimmät laulujoutsenen, hanhien ja kurkien lepäilyalueet sijoittuvat laajoille viljelyalueille selvästi hankealueen länsipuolella. Jouttikallion kohdalla lintujen havaittu muuttovirta oli heikkoa ja hajanaista, eikä alueella havaittu merkittäviä määriä muuttolintuja. Hankealueen länsipuoliset jokilaaksot ja laajemmat viljelyalueet toimivat merkittävinä linnuston muuttoa ohjaavina johtolinjoina, jolloin pääosa alueella havaittavasta lintujen muutosta kulkee noin 6 12 km hankealueen länsipuolitse. Tuulen suunnalla ja vallitsevalla säätilalla on yleensä voimakas vaikutus muuttoreittien sijoittumiseen ja lintujen muuttokorkeuksiin. Näin ollen on mahdollista, että joissain tilanteissa esim. kova länsi- tai luoteistuuli saattaa ohjata alueen länsipuolella kulkevaa muuttoa myös lähemmäs hankealuetta. Vastatuulen tai heikon näkyvyyden vuoksi normaalisti maa-alueiden yllä huomattavan korkealla kulkeva lintujen muuttovirta saattaa ajautua alemmas tuulivoimaloiden törmäyskorkeudelle. Tuulipuistoihin törmänneiden lintujen lukumäärä vaihtelee maailmalla hyvin paljon, riippuen mm. alueen paikallisista olosuhteista ja siellä esiintyvien lintujen lukumäärästä. Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa todettu törmäävien lintujen lukumäärä on ollut keskimäärin 2,3 lintua / voimala vuodessa (Rydell ym. 2011). Suomessa on arvioitu, että keskimääräisellä suomalaisella alueella tuulivoimalaan voidaan arvioida törmäävän yksi lintu / voimala vuodessa (Koistinen 2004). Jouttikallion tuulipuistohankkeen törmäysvaikutukset voidaan arvioida edellä esitettyjen lukujen avulla, jolloin tuulipuistoon arvioida törmäävän noin 9 21 lintua vuodessa. Todennäköisesti Jouttikallion tuulipuistoon mahdollisesti törmäävien lintujen lukumäärä on lähempänä suomalaista arviota, koska tuulipuiston alueella lintujen liikehdintä törmäyskorkeudella on vähäistä. Jouttikallion tuulipuiston kohdalla lintujen törmäykset tuulivoimaloihin arvioidaan vähäisiksi ja harvinaisiksi, eikä niillä todennäköisesti ole vaikutuksia alueella liikkuvien lintujen populaatioihin. Jouttikallion tuulipuisto sijoittuu näkyvälle paikalle ympäröivien peltolakeuksien reunalle, mistä johtuen tuulivoimalat ovat hyvin maisemassa näkyviä elementtejä ja siten havaittavissa jo kaukaa myös muuttavien lintujen näkökulmasta. Useiden ulkomaalaisten tutkimusten ja kotimaisten kokemusten mukaan linnut lähtevät kiertämään tuulivoimaloita jo hyvissä ajoin havaittuaan ne, jolloin linnut eivät yleensä edes päädy voimaloiden läheisyyteen. Tämä luonnollisesti vähentää lintujen riskiä törmätä voimalan rakenteisiin. Näin ollen on hyvin todennäköistä, että myös Jouttikallion suunnitellun tuulipuiston kohdalla linnut lähtevät kiertämään voimaloita jo hyvissä ajoin. Suhteellisen pienen ja näkyvän tuulipuiston ei kuitenkaan arvioida aiheuttavan merkittäviä estevaikutuksia alueen kautta liikehtiville linnuille, koska lintujen liikkuminen alueella on vähäistä ja luonteeltaan hajanaista eikä tuulipuisto sijoitu lintujen päämuuttoreitille. Suunnitellun tuulipuiston mahdollisesti aiheuttamat este- ja törmäysvaikutukset arvioidaan vähäisiksi, eikä niillä todennäköisesti ole merkitystä alueen kautta liikehtivien lajien populaatioille. Näin ollen Jouttikallion tuulipuiston vaikutukset alueella tavattavaan linnustoon arvioidaan kokonaisuutenaan vähäisiksi. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

16 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY YMPÄRISTÖSELVITYS täydentävät ympäristöselvitykset 16 (24) Voimajohtoreitin luontoselvitys Suunnitellun voimajohdon reitti kulkee alueella, joka on kaikilta osilta ihmistoiminnan vaikutuksen alaista ja pääosin metsätalouskäytössä olevaa maata. Suunniteltu voimajohtoreitti käveltiin kokonaisuudessaan läpi kerran , ja alueen luonnonolosuhteita havainnoitiin noin m levyisellä vyöhykkeellä suunnitellun voimajohtolinjan molemmin puolin. Voimajohtoreitin pituus on noin 4,8 km ja se sijoittuu Seinäjoentien länsipuolisella osuudella Lapuan keskustaajaman asumis- ja työpaikkavyöhykkeen osayleiskaavassa (Kaupunkikeskustan ympäristön oyk) merkittyyn voimajohtokäytävään. Voimajohtoreitti sijoittuu kokonaisuudessaan alueellisesti hyvin tavanomaiselle metsäalueelle, missä ei sijaitse juurikaan muuta ympäröivää aluetta arvokkaampia kohteita. Arvokkaimmat voimajohtoreitin vaikutusalueelle sijoittuvat kohteet ovat Navettakorven pohjois-/koillispuolella oleva metsäkuvio sekä Leskelänkonnon kohdalla Kiviluomankankaantien kummallekin puolelle ulottuva luonnontilainen rämepainanne. Alueen pesimälinnusto koostui alueelle tyypillisestä lajistosta, ja parimäärät olivat alueellista keskiarvoa alhaisemmat. Voimajohtoreitin pohjoisen puoleiselle osuudelle on suunniteltu vaihtoehtoinen linjaus syksyllä Tehty luontoselvitys seuraa kuitenkin alkuperäistä linjausta. Kuva 4. Jouttikallion suunnitellun voimajohtoreitin linjaus karttapohjalla ja ilmakuvapohjalla Kasvillisuus ja luontotyypit Voimajohtoreitin eteläinen kolmannes sijoittuu tuulipuiston alueelle ja sen välittömään läheisyyteen. Alueen luontotyypit ovat kalliokohoumille, niiden väliin ja viereen jääviin painaumiin sijoittuvaa kangasmetsää ja turvekangasta. Metsätyypit vaihettuvat lähinnä pinnanmuotojen mukaan FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

17 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY YMPÄRISTÖSELVITYS täydentävät ympäristöselvitykset 17 (24) tuoreesta mustikkatyypin kankaasta puolukkatyypin kautta kuivahkoon kankaaseen. Voimajohtoreitin varrelle sijoittuvista luontokohteista merkittävimpiin lukeutuu Leskelänkonnon kohdalle sijottuva pienialainen luonnontilaisena säilynyt isovarpuräme. Luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin mukaan isovarpuräme on luokiteltu Etelä-Suomessa silmälläpidettäväksi (NT), mutta valtakunnallisesti elinvoimaiseksi (LC) (Raunio ym. 2008). Navettakorven koillispuolella oleva metsä oli selvitysalueen metsistä monimuotoisin: puusto oli kuusivaltaista ja ikärakenteeltaan vaihtelevaa (noin 20 yli 50-vuotiasta), sekapuuna oli mm. koivua ja haapaa, ja kuviolla esiintyi myös hieman lahopuuta. Kuvion metsätyyppi on tarkastelualueella tuoretta, osin soistuvaa, mustikkatyypin kangasta ja paikoin lehtomaista kangasta. Molemmat metsätyypit on luokiteltu ikäluokassaan sekä alueellisesti että valtakunnallisesti silmälläpidettäväksi (NT) (Raunio ym. 2008). Muut voimajohtoreitin varrelle sijoittuvat metsäalueet ovat olleet voimakkaan metsäkäsittelyn alaisena ja olivat pääosin taimikkoa, nuorta metsää tai varttuvaa turvekangasta ja puolukkatyypin kangasta. Hankealueen pohjoispuolelle sijoittuva voimajohtoreitin osuus ennen Seinäjoentien ylitystä on pääosin puolukkatyypin kangasta, joka kasvaa enimmäkseen taimikkoa ja nuorta mäntyä. Korkeammilla kohdilla metsätyyppi on kanervatyypin kangasta. Juuri ennen Seinäjoentien ylitystä sijaitsee pieni lehtomaisen kankaan kuvio, joka on suurimmaksi osaksi tuoretta hakkuuta, mutta kuviolla kasvaa pieneltä osin myös varttuvaa kuusta ja mäntyä. Kuvio vaihettuu tien lähellä mustikkatyypin kankaan kautta puolukkatyypin kankaaksi. Kuva 5. Suunnitellun voimajohtoreitin aluetta kohdasta, jossa voimajohtolinja ylittää Seinäjoentien. Kuva on otettu pohjoisen puolelta kohti linjaa, joka tulee vasemmalta hakkuuaukon kohdalta hankealueen suunnasta ja jatkuu pellon ja metsän reunaa oikealle kohti ravirataa. Seinäjoentien ylityksen jälkeen linja kulkee voimakkaasti ojitetulla ja metsittyvällä suolla. Seinäjoentien jälkeen voimajohtoreitin viereen jää pienialainen peltoaukio ja kuivahkon kankaan varttuvaa männikköä, jossa sekapuuna on nuorta koivua. Voimajohtoreitti kulkee raviradan koillispuolelta, tullen olemassa olevien voimalinjojen voimajohtokäytävään, mitä pitkin se kulkee kohti Lapuan sähköasemaa. Alueen metsät ovat turvekankaaksi muuntunutta vanhaa suota, jossa on paikoin hyvin paksulti turvetta (pellon ja metsän väliin sijoittuu noin 3 m syvä oja). Puusto on taimikkoasteella olevaa nuorta mäntyä, ja muu kasvillisuus koostuu lähinnä suovarvuista, pääasiassa suopursusta. Pellon jälkeen voimajohtoreitin koillispuolelle sijoittuu pienialainen ojittamaton isovarpu- ja tupasvillaräme, missä kasvaa kitukasvuista mäntyä. Isovarpu- ja tupasvillarämeet on luokiteltu Etelä-Suomessa silmälläpidettäväksi (NT), mutta valtakunnallisesti säilyväksi (LC) luontotyypiksi (Raunio ym. 2008). Suunniteltu voimajohtoreitti sijoittuu suon lounaisreunas- FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

18 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY YMPÄRISTÖSELVITYS täydentävät ympäristöselvitykset 18 (24) sa kulkevan ojan kohdalle ja suon luonnontilaisimmat osat jäävät voimajohtoreitin koillispuolelle. Loppumatkan voimajohtoreitti kulkee ojitettujen turvekankaiden ja muuttumien alueella. Raviradan pohjoiskärjessä voimajohtoreitti kulkee turvemaalle raivatun, vanhan ja metsittyneen pellon poikki. Kuvion kasvillisuus on lehtomaista kangasta ja viljelyn seurauksena syntynyttä lehtoa, jonka puustona kasvaa varttuvaa koivua. Kuviota ei kuitenkaan arvotettu arvokkaaksi luontokohteeksi pienialaisuutensa ja voimakkaan ihmisvaikutteisen historiansa vuoksi. Olemassa olevien voimajohtojen alueella sijaitsee avointa tupasvillarämeen tyyppistä suota, jonka puusto on poistettu. Kuva 6. Voimajohtoreittiä raviradan koillispuolella. Niityllä havaittiin saalisteleva suopöllö. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

19 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY YMPÄRISTÖSELVITYS täydentävät ympäristöselvitykset 19 (24) Kuva 7. Suunniteltua voimajohtoreittiä olemassa olevien linjojen kohdalla, raviradan pohjoispuolella. Paikalla havaittiin teeripoikue Linnusto Voimajohtoreitin linnustoselvitys toteutettiin kävelemällä koko voimajohtoreitin alue kertaalleen kattavasti läpi ja havainnoimalla alueen linnustoa noin 100 m levyisellä vyöhykkeellä suunnitellun voimajohtoreitin molemmin puolin. Alueen linnustoa selvitettiin yhden maastokäynnin aikana (klo 9:00). Linnustoselvityksen tuloksia voidaan pitää luotettavana otoksena alueen pesimälinnustosta, koska selvityksen sää ja ajankota olivat otolliset, ja linnut olivat vielä kohtuullisen hyvin äänessä tiaisia lukuun ottamatta. Havaittu parimäärä on jonkin verran maantieteellisen alueen keskimääräistä parimäärää alhaisempi, mutta voimajohtoreitti sijoittuu verrattain karulle ja käsitellylle yksipuolisten metsä- ja suotyyppien vallitsemalle alueelle. Voimajohtoreitin varrella havaittuihin runsaimpiin lajeihin kuuluivat peippo, pajulintu, keltasirkku ja metsäkirvinen (Taulukko 5). Voimajohtoreitillä ei havaittu linnustollisesti arvokkaita kohteita. Taulukko 5. Voimajohtoreitillä havaitut pesimälajit ja niiden parimäärät. Laji Parimäärä Tavi 1 Teeri 1 Metsäviklo 2 Käki 1 Suopöllö 1 Käpytikka 1 Metsäkirvinen 12 Niittykirvinen 1 Rautiainen 1 Punarinta 7 Räkättirastas 2 Laulurastas 3 Lehtokerttu 1 Hernekerttu 3 Pajulintu 17 Hippiäinen 1 Harmaasieppo 2 Hömötiainen 2 Sinitiainen 1 Talitiainen 2 Harakka 2 Varis 4 Peippo 26 Järripeippo 1 Vihervarpunen 3 Keltasirkku 14 Suojelullisesti arvokaita lajeja havaittiin kolme (Taulukko 6). Suopöllö saalisteli raviradan keskellä olevalla niityllä ja niittykirvinen varoitteli samalla niityllä. Teeripoikue havaittiin raviradan pohjoispuolella, olemassa olevan voimajohtoaukean reunalla, ja myös lajin pesä on ollut voimalinjan alla (pesässä munankuoret jäljellä). Taulukko 6. Voimajohtoreitillä havaitut suojelullisesti arvokkaat lajit. Uhanalaisuus = Suomen lajien uhanalaisuusluokittelu (NT = silmälläpidettävä) (Rassi ym. 2010), Dir. = EU:n lintudirektiivin (79/409/ETY) liitteen I laji. Laji Parimäärä Uhanalaisuus Dir. Teeri 1 NT x FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

20 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY YMPÄRISTÖSELVITYS täydentävät ympäristöselvitykset 20 (24) Suopöllö Niittykirvinen 1 1 x NT Vaihtoehtoinen voimajohtoreitti Syksyllä 2012 suunniteltiin vaihtoehtoinen voimajohtoreitti, joka korvaisi alkuperäisin reitin pohjoisen kolmanneksen. Uudessa suunnitelmassa voimajohto ei ylitä Seinäjoentietä, vaan kääntyy ennen sitä koilliseen. Samalla uuden voimajohtoreitin kokonaispituus lyhenee 4.8 kilometristä 4.1 kilometriin. Uuden voimajohdon linjaus käveltiin kokonaisuudessaan läpi Kuva 8 Uuden suunnitelman mukainen voimajohtoreitti Uuden suunnitelman mukaan voimajohdon viimeinen neljännes kääntyy ennen Seinäjoentietä koilliseen ja jatkuu siihen suuntaan yhdistyen lopuksi olemassa olevaan voimalinjaan. Tämän osuuden alkua hallitsee mäntyvaltainen, vaihtelevassa määrin sekä mustikkaa että puolukkaa kasvava tuore mustikkatyypin kangasmetsä. Linja ylittää hakkuuaukean, minkä jälkeen mustikkatyypin kangasmetsä jatkuu kunnes linja ylittää Siliätkallion moottoriradalle ja Jouttivuorelle johtavan tien. Tämän jälkeen biotooppi muuttuu kuivahkoksi kangasmetsäksi, jossa kasvaa harvakseltaan noin 8 metriä korkeita mäntyjä poronjäkälän hallitsemalla alustalla. Sähkölinja seuraa näillä kohdin kaakkoon päin nousevan rinteen alareunaa. Rinne on kokonaisuudessaan kuivahkoa, puolukkaa kasvavaa, mäntyvaltaista kangasmetsää. Lopuksi sähkölinja kohtaa pellot, joiden yli se kulkee edelleen koilliseen viimeiset 500 metriä, kohdaten siellä olemassa olevan sähkölinjan. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

21 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY YMPÄRISTÖSELVITYS täydentävät ympäristöselvitykset 21 (24) Voimajohtoreitin vaikutukset alueen luonnonolosuhteisiin Kasvillisuus ja luontotyypit Linnusto Voimajohtoreitin varrelle ei sijoitu sellaisia erityisen arvokkaita luontokohteita tai lajistoa, jotka täytyisi huomioida voimajohtolinjauksen tarkemmassa suunnittelussa tai rakentamisessa. Voimajohtoreitin varrelle sijoittuvat ja muuta ympäröivää aluetta arvokkaammat kohteet olivat hyvin pienialaisia ja sijaitsevat voimakkaasti ihmisen muokkaamassa ympäristössä, jolloin kohteiden laidoilla vallitsee voimakas reunavaikutus ja ne ovat luonnonoloiltaan osin muuttuneita. Voimajohtoreitin rakentamisen vaikutukset alueen kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin arvioidaan kokonaisuutenaan vähäisiksi. Sähkönsiirron linnustovaikutukset ilmenevät pääasiassa elinympäristöjen muutoksena, ja ovat siten vaikutuksiltaan samaa luokkaa mm. tiestön rakentamisen elinympäristöjä pirstovien vaikutusten kanssa. Voimajohtoreitin varrella havaitut suojelullisesti arvokkaat lintulajit esiintyvät ihmisvaikutteisissa elinympäristöissä, jolloin voimajohtoreitin rakentamisen vaikutukset alueella esiintyvien lintujen elinympäristöihin arvioidaan vähäisiksi. Voimajohtojen rakentaminen ilmajohtoina aiheuttaa linnuille aina myös jonkinlaisen riskin törmätä johtimiin; 110 kv ja sitä suuremmat voimajohdot aiheuttavat tutkimusten perusteella vähemmän vaaraa linnuille kuin 110 kv:a pienemmät voimajohdot (Koistinen 2004). Jännitteen kasvaessa johtimet paksunevat ja niiden korkeus maanpinnasta kasvaa, jolloin ne ovat linnuille helpommin havaittavissa (Koistinen 2004). Suomessa esimerkiksi huuhkajan kuolleisuudesta noin 10 % arvellaan johtuvan voimajohtojen sähköiskuista, ja myös joutsenen pääasiallinen kuolinsyy on paikoin ollut törmääminen voimajohtoihin (Ellermaa 2011). Keskimääräisessä suomalaisessa ympäristössä on arvioitu, että voimajohtoihin törmää noin 0,7 lintua vuodessa jokaista voimajohtokilometriä kohden (Koistinen 2004). Eurooppalaisittain voimajohtoihin törmäävien lintujen lukumäärän arvellaan olevan keskimäärin yli yksi lintu / voimajohtokilometri (Ellermaa 2011). Törmäysten todennäköisyys kasvaa kuitenkin paikoissa, missä lintuja on runsaasti kuten lintujen suosimien kosteikoiden tai levähdys- ja ruokailualueiden läheisyydessä, minkä lisäksi törmäyksiä tapahtunee lukumääräisesti eniten yöllä (Ellermaa 2011, Koistinen 2004). Suunniteltu voimajohtoreitti sijoittuu osin lintujen muuttoreiteille, mutta suurin osa muuttolinnuista lentää metsäisessä ympäristössä selvästi voimajohtojen yläpuolella. Lisäksi lähistöllä ei sijaitse merkittäviä lintujen levähdys- tai ruokailualueita, jolloin mahdollinen törmäysriski kohdistuu käytännössä ainoastaan alueen pesimälintuihin. Pesimälinnuista suurin törmäysriski arvioidaan olevan metsäkanalinnuilla, jotka on yleisesti mielletty voimajohtojen kannalta riskialttiiksi lajeiksi. Metsäkanalintujen arvioidaan lentävän pesimäpaikoillaan etupäässä voimajohdon alapuolella, mutta etenkin teeri liikkuu ajoittain puiden latvuksissa ja myös metsänrajan yläpuolella. Törmäykset voimajohtoon lienevät kuitenkin melko harvinaisia yksittäistapauksia, koska se kulkee alueellisesti tavanomaisessa metsäympäristössä eikä alueella sijaitse runsaslintuisia kohteita. Suunnitellun voimajohdon mahdollisesti aiheuttamat lintutörmäykset voidaan laskea karkeasti oletuksella, että voimajohtoon törmäisi keskimäärin yksi lintu vuodessa per voimajohtokilometri. Näin ollen Jouttikallion tuulipuiston voimajohtoon voisi törmätä noin viisi lintua vuodessa. Varsinaista pesimälintukartoitusta ei voimalinjan uuden suunnitelman osuudella voitu tehdä enää vuonna Uuden linjauksen voidaan kuitenkin katsoa olevan linnuston kannalta suotuisampi, sillä sekä teeren, suopöllön, että niittykirvisen havaitut pesimäpaikat jäävät näin vaille häiriötä. Uusi linjaus ei oletettavasti aiheuta merkittäviä vaikutuksia luonnolle, sillä se kulkee lähinnä vain talousmetsän läpi ja lopuksi peltoaukean yli ja joutsenen, hanhien ja kurjen merkittävimpien lepäilyalueiden ja muuttoreittien ulkopuolelle. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki