Ulppaanmäen tuulivoimapuiston luontoselvitykset

Transkriptio

1 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA SAARIJÄRVEN KAUPUNKI tuulivoimapuiston luontoselvitykset FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20221

2 1 (28) Tuomo Pihlaja Sisällysluettelo 1 Johdanto Selvitysalue Natura-2000 alueet ja muut suojelualueet Natura-2000 alueet Mahdolliset vaikutukset Natura-alueisiin Ylä-Keitele Kolima Muut luonnonsuojelualueet tai merkittävät kohteet Luontotyypit Menetelmät Alueen yleiskuvaus Arvokkaat luontotyypit ja kohteet kallioalueet Sammakkolammen puronotko Voimalapaikkojen luontotyypit Voimalapaikka Voimalapaikka Voimalapaikka Voimalapaikka Voimalapaikka Voimalapaikka Pesimälinnusto Menetelmät Havaittu pesimälinnusto Selvityksissä havaitut uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit Selvityksissä havaitut EU:n lintudirektiivin lajit ja Suomen erityisvastuulajit Tiira-havaintopalvelun havainnot Muuttolinnusto Menetelmät Havaittu lajisto Tulokset ja arviot lajiryhmittäin Liito-orava ja muut luontodirektiivin huomioitavat lajit Menetelmät Tulokset Lepakot ja muut uhanalaiset eliölajit Johtopäätökset ja vaikutustenarviointi... 18

3 2 (28) Tuomo Pihlaja 10 Viitteet Kansi: pohjoisreunan kalliojyrkännettä Raportin kuvat: Tuomo Pihlaja Pohjakartat: Maanmittauslaitos 2014

4 1 (25) tuulivoimapuiston luontoselvitykset 1 Johdanto 2 Selvitysalue Viitasaaren tuulivoimapuiston suunnittelun osana alueella tehtiin keväällä, alkukesällä ja syksyllä 2014 useita luontoselvityksiä. Tässä raportissa esitellään alueella tehtyjen selvitysten tulokset ja johtopäätökset hankeen toteuttamisen kannalta. Luontoselvityksissä kartoitettiin arvokkaat luontokohteet, pesimälinnusto, linnuston syysmuutto, lepakoille soveltuvat ruokailu ja levähdyspaikat, liito-oravan elinalueet ja muiden EU:n luontodirektiivissä liitteessä IV(a) huomioitavien lajien, joihin hankkeella voisi olla vaikutusta, mahdollisuudet esiintyä alueella. Tausta-aineistona on käytetty ELY:n UHEX aineistoa (2013 syksy), Luonnontieteellisen Keskusmuseon Rengastustoimiston petolintu ja uhanalaisten lajien rengastustietoja (syksy 2013) sekä Tiira-havaintopalvelun tietoja (Keski-Suomen Lintutieteellinen Yhdistys 2014). Lisäksi tehdään arviointi hankeen vaikutuksista Natura-2000 verkostoon ja läheisiin luonnonsuojelualueisiin. Maastotyöt suorittivat FT Marjo Pihlaja ja FM Tuomo Pihlaja FCG Oy:stä. Raportin laati FM Tuomo Pihlaja FCG Oy:stä Selvitysalue sijaitsee Viitasaarella Keitelepohjan kylän pohjoispuolella. Selvitysalue rajattiin perustuen suunnitellun tuulivoimapuiston 40 db melualueeseen.

5 2 (25) Kuva 1. Selvitysalue noudattaa oranssia 40 db:n vyöhykettä. 3 Natura-2000 alueet ja muut suojelualueet 3.1 Natura-2000 alueet Kuvassa 2 on esitetty lähimpien Natura-2000 alueiden ja luonnonsuojelualueiden sijoittuminen hankaalueeseen nähden. Natura-arvioinnin tarveharkinta tehtiin kahdelle Natura-alueelle, jotka sijoittuvat hankealueen välittömään läheisyyteen. Tarveharkintaan valittiin SCI-kohteet <3km etäisyydellä (SCI = luontodirektiivi perusteella suojeltu) ja SPA-kohteet <10km etäisyydellä (SPA = lintudirektiivin perusteella suojeltu). Harkinnan perusteella laadittiin Natura-arviointi seuraaville kohteille: Ylä-Keitele (FI , SPA ja SCI), etäisyys lähimmillään noin 3 km Kolima (FI , SPA), etäisyys noin lähimmillään 7 km Natura arvioinnista säädetään luonnonsuojelulain 65 ja 66 :n säännöksissä. Ensimmäisen säännöksen (65 ) mukaan hanke tai suunnitelma ei saa yksistään tai yhdessä muiden hankkeiden kanssa merkittävästi heikentää niitä luonnonarvoja, joiden vuoksi alue on ilmoitettu, ehdotettu tai sisällytetty Natura 2000-verkostoon. Luonnonsuojelulain mukainen vaikutusten arviointivelvollisuus syntyy mikäli hankkeen vaikutukset a) kohdistuvat Natura alueen suojelun perusteena oleviin luontoarvoihin,

6 3 (25) b) ovat luonteeltaan heikentäviä, c) laadultaan merkittäviä ja d) ennalta arvioiden todennäköisiä. Toinen mainittu säännös (66 ) koskee heikentämiskieltoa. Viranomainen ei saa myöntää lupaa hankkeen toteuttamiseksi taikka hyväksyä tai vahvistaa suunnitelmaa, jos arviointimenettely osoittaa hankkeen tai suunnitelman merkittävästi heikentävän niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Suomen Natura 2000 verkostoon. Natura-arvioinnissa keskitytään suojelun perustana oleviin luontotyyppeihin tai lajeihin. Luonnonarvot, joita Natura-arviointi koskee ilmenevät Natura-tietolomakkeista ja ne ovat: SCI-alueilla luontodirektiivin liitteen I luontotyyppejä tai SCI alueilla luontodirektiivin liitteen II lajeja tai SPA-alueilla lintudirektiivin liitteen I lintulajeja tai SPA-alueilla lintudirektiivin 4.2 artiklassa tarkoitettuja muuttolintuja. Natura-tarvearvioinnissa hankkeen vaikutuksia arvioitiin suhteessa vaihtoehtoon, jossa hanketta ei toteuteta alueella lainkaan. Ilosjoen alueella on vireillä toinen saman kokoluokan tuulivoimahanke. Yhteisvaikutusten tämän hankkeen kanssa ei arvioitu nousevan merkittäviksi.

7 4 (25) Kuva 2 Lähimpien suojelu-alueiden sijoittuminen hankealueen ympäristössä.

8 5 (25) 3.2 Mahdolliset vaikutukset Natura-alueisiin Ylä-Keitele Kolima Ylä-Keiteleen Pihkurinselkä on karu, valtakunnallisesti merkittävä selkävesi, jonka rannat ovat huomattavalta osin rakentamattomia (Tietolähde: Ympäristöhallinnon verkkosivut). Kohde on sekä SPA- että SCI-alue. Pääosa Ylä-Keiteleen alueesta sijoittuu yli kymmenen kilometrin etäisyydelle hankealueesta. Lähimmillään alueen kapea pohjoisosa yltää noin 3 kilometrin etäisyydelle hankealueesta. Etäisyydestä johtuen hankkeesta ei koidu suoria eikä merkittäviä epäsuoria vaikutuksia alueen suojeluperusteina oleviin luontotyyppeihin. Tuulivoimahankkeiden vesistövaikutuksia voidaan ylipäänsä pitää vähäisinä. Luontodirektiivin liitteen I lintulajisto ja lintudirektiivin 4.2 artiklassa tarkoitetut alueella esiintyvät muuttolinnut ovat luonteeltaan sellaisia, että niiden liikehdintä Naturaalueelta hankealueelle siinä määrin, että siitä koituisi merkittävää haittaa, ei ole todennäköistä. Natura tarvearvioinnin perusteella voidaan todeta, että hankkeesta ei arvioida koituvan merkittävää haittaa Ylä-Keiteleen Natura-alueen suojeluperusteina oleville luontotyypeille tai lajistolle. Merkittäviä vaikutuksia ei myöskään arvioida koituvan Natura verkoston eheydelle. Kolima on Kymijoen vesistön latvaosien suuri järvi. Rannat ovat suhteellisen monipuolisia, siellä vallitsevien kivikko- ja louhikkorantojen ohella alueella on myös harjujaksoon liittyviä hiekkarantoja. (Tietolähde: Ympäristöhallinnon verkkosivut). Kohde on sekä SPA- että SCI-alue. Lähimmillään kohde ulottuu noin 7 kilometrin etäisyydellä hankealueesta ja pääosa alueesta on noin 10 kilometrin etäisyydellä. Etäisyydestä johtuen hankkeesta ei koidu suoria eikä merkittäviä epäsuoria vaikutuksia alueen suojeluperusteina oleviin luontotyyppeihin. Tuulivoimahankkeiden vesistövaikutuksia voidaan ylipäänsä pitää vähäisinä. Luontodirektiivin liitteen I lintulajisto ja lintudirektiivin 4.2 artiklassa tarkoitetut alueella esiintyvät muuttolinnut ovat luonteeltaan sellaisia, että niiden liikehdintä Naturaalueelta hankealueelle siinä määrin, että siitä koituisi merkittävää haittaa, ei ole todennäköistä. Lajeista kaakkuri on arvioitu tuulivoimalle herkäksi lajiksi, mutta lajin pesälampien sijainti alueella ei tee liikehdintää hankealueen kautta todennäköiseksi eikä hankkeesta aiheudu lajille haitallisia estevaikutuksia. Natura tarvearvioinnin perusteella voidaan todeta, että hankkeesta ei arvioida koituvan merkittävää haittaa Koliman Natura-alueen suojeluperusteina oleville luontotyypeille tai lajistolle. Merkittäviä vaikutuksia ei myöskään arvioida koituvan Natura verkoston eheydelle. 3.3 Muut luonnonsuojelualueet tai merkittävät kohteet Viiden kilometrin säteelle hankealueesta ei sijoitu maa-alueilla olevia luonnonsuojelualueita. Vaikutukset tätä kauempana sijaitseviin alueisiin eivät ole todennäköisiä. Koliman ympäristö on rajattu maakunnalisesti tärkeäksi lintualueeksi (MAALI) nimellä Koliman kaakkurilammet (610171). Alueen valintaperusteena on kaakkurin pesiminen Kolimaa ympäröivillä lammilla. Hankealueella ei sijaitse kaakkurille sopivia lampia

9 6 (25) 4 Luontotyypit 4.1 Menetelmät eivätkä tunnetut pesimälammet sijoitu siten että kaakkurien lentoliikenne ohjautuisi todennäköisesti hankealueelle. Vaikutukset MAALI alueen kaakkureihin ovat epätodennäköisiä. Naistenjärven MAALI-alue sijaitsee noin 5 kilometrin etäisyydellä hankealueesta. Alueen valintaperusteeena on ollut pääosin pesivä vesilinnusto, eikä hankkeelle ole todennäköisesti merkittäviä kielteisiä vaikutuksia näihin arvoihin. Hankealueella ei sijaitse pohjavesialuetta. Selvitysalueella mahdollisesti sijaitsevat arvokkaat luontokohteet ja elinympäristöt esikartoitettiin rajaamalla paikkatietoaineistojen perusteella (Corine, Metla, peruskartta- ja ilmakuva-aineistot) alueet, joilla näiden esiintyminen on mahdollista. Maastoinventoinnit kohdennettiin erityisesti näille alueille. Lisäksi tehtiin yleisiä havaintoja alueen kasvillisuudesta. Kaikkien suunniteltujen voimalapaikkojen lähiympäristöt ja välittömät vaikutusalueet kartoitettiin lisäksi tarkemmin. Tausta-aineistona on käytetty ELY:n UHEX aineistoa (2013 syksy), Luonnontieteellisen Keskusmuseon Rengastustoimiston petolintu ja uhanalaisten lajien rengastustietoja (syksy 2013) sekä Tiira-havaintoaineiston tietoja (Keski-Suomen Lintutieteellinen yhdistys 2014). 4.2 Alueen yleiskuvaus alue on voimakkaan metsätalouden aluetta. Tästä johtuen puuston keskimääräinen ikä alueella on varsin nuorta. Kuivahko kangas on selvästi vallitseva kasvupaikkatyyppi. Selkeä valtapuu on mänty. Mäkisellä ylänköseudulla on vain niukasti suomaata, joka sekin on pääosin ojitettua. Etenkin alueen länsiosassa esiintyy laajoja eriasteisesti paljastuneita kallioalueita. Näihin liittyneenä on pienialaisesti vesitaloudeltaan luonnontilaisia kalliosoistumia. 4.3 Arvokkaat luontotyypit ja kohteet Selvitysalueelta tunnistettiin ja rajattiin kaksi luontoarvoiltaan huomioitavaa kohdetta, jotka on esitetty kartalla kuvassa 3.

10 7 (25) Kuva 3 Selvitysalueelta rajatut luontoarvoja sisältävät alueet ja harvalukuisten lintulajien havaintopaikat kallioalueet länsirinteellä on laajoja kallioalueita, jotka ovat metsälain tarkoittamia erityisiä elinympäristöjä. Kallioalueita esiintyy laajalti ja mosaiikkimaisesti. Laajimmat ja edustavimmat rajattiin tässä selvityksessä arvokkaiksi luontokohteiksi.

11 8 (25) Kuva 4. kallioaluetta Sammakkolammen puronotko Ulppaankaukalosta Sammakkolampeen laskeva purouoma on osin luonnontilainen ja pääosin luonnontilaisen kaltainen. Uomaa on aikanaan oikaistu, mutta alue on oloiltaan palautunut luonnontilaista muistuttavaksi. Puron varressa on laikuittain mustikkakorpea ja metsäkortekorpea. Tien puoleisella rinteellä on lähteisyyttä ja tihkupintoja, joissa kasvillisuutta luonnehtivat hiirenporras, isoalvejuuri ja karhunputki. Puron päätepiste Sammakkolampi on vesi- ja metsälain tarkoittama alle 0,5 hehtaarin lampi. Kohde on paikallisesti merkittävä luontokohde.

12 9 (25) Kuva 5. puronotkoa. Kuva 6. Sammakkolampi 4.4 Voimalapaikkojen luontotyypit Voimalapaikkojen sijainti ilmakuvapohjalla on esitetty 7. Voimalapaikkojen luontotyypit esitellään pystytyskenttien vaatimien alueiden osalta.

13 10 (25) Voimalapaikka Voimalapaikka Voimalapaikka Voimalapaikka Voimalapaikka Voimalapaikka 6 Voimalapaikka on kuivahkoa kangasta (puolukkatyyppi VT). Puusto on nuorta mäntyä. Alueella on myös pienialaisia jäkälikköjä. Paikoin metsäpohja lähestyy tuoretta kangasta. Voimalapaikka on kallioalueen reunaa, jossa maata kallion päällä on vain ohuelti. Vallitseva kasvupaikkatyyppi on kuivahko kangas (puolukkatyyppi VT), mutta laikuittain esiintyy myös kuivaa kangasta ja karukkokangasta. Puusto on melko iäkästä, mutta matalakasvuista mäntyä. Joukossa on myös hyvin iäkkäitä yksilöitä. Alueella esiintyy myös suopursua, juolukkaa ja mustikkaa kasvavia kalliosoistumia. Suotyyppinä esiintyy isovarpurämettä ja kangasrämettä. Voimalapaikka on kuivahkoa kangasta (puolukkatyyppi VT). Puusto on nuorta mänty- ja koivutaimikkoa ja osin nuorta männikköä. Voimalapaikka on tuoretta kangasta (mustikkatyyppi MT). Puusto on varttuvaa männikköä, jossa on sekapuuna vähän kuusta. Metsätien kääntöpaikan ympäristössä on vanhaa soranottoaluetta, jossa kasvaa nuorta koivua j harmaaleppää. Idän suunnassa on tuore kuivahkon kankaan hakkuuaukea. Voimalapaikka on kuivahkoa kangasta (puolukkatyyppi VT). Puusto on nuorta mäntyä. Lännen suunnassa on kallioaluetta, jotka ovat kuivaa ja karukkokangasta. Puusto on heikkokasvuista mäntyä. Voimalapaikka on kuivahkoa ja tuoretta kangasta (puolukkatyyppi VT ja mustikkatyyppi MT). Puusto on pääosin nuorta mäntyä ja kuusta. Osin puusto on varttuvaa.

14 11 (25) 5 Pesimälinnusto 5.1 Menetelmät Kuva 7. Ilmakuva hankealueesta ja voimalapaikkojen sijainti (tilanne kesä 2014). Pesimälinnustoselvitys suoritettiin kahtena maastokäyntinä ja Maastokäynneillä suoritettiin linnuston pistelaskennat kaikilla suunnitelluilla voimalapaikoilla. Pistelaskennassa kaikki voimalapaikalta havaitut reviiriä pitäneet lintuyksilöt kirjattiin ylös. Pääosin havainnot tehtiin laulavista linnuista, mutta havaintoja tehtiin myös käyttäen apuina kiikareita. Laskennat suoritettiin varhaisaamun tunteina, jolloin lintujen lauluaktiivisuus on suurimmillaan. Sää Laskentapäivinä oli poutainen ja vähätuulinen. Alueella sijaitsevilla kartta- ja ilmakuva-aineistoista tunnistetuilla linnustollisesti mahdollisesti tärkeillä alueilla vierailtiin erikseen. Tyypillisiä tällaisia alueita ovat esimerkiksi avosuot sekä järvet ja lammet. Alueen linnustoa tarkkailtiin myös yleisluontoisesti alueella liikuttaessa. 5.2 Havaittu pesimälinnusto Pistelaskennoissa havaittu pesimälinnusto on esitetty voimalapaikoittain ja kokonaisuudessaan taulukossa 1. Parimääräarviot perustuvat havaittuihin yksilöihin ja ovat vähimmäisarvioita.

15 12 (25) Taulukko 1 Selvitysalueen pistelaskennoissa havaitut lintulajit ja niiden parimääräarviot voimalapaikoittain. Sisältää myös lajit, joilla on laaja reviiri, kuten käki. Sama yksilö voi kuulua siten useammalle laskentapaikalle, jolloin yhteismäärää ei voi laskea. Laji Yhteensä Teeri 1 1 Metso 1 1 Metsäviklo 1 1 Käki Metsäkirvinen Rautiainen Punarinta Leppälintu Mustarastas Laulurastas Kulorastas 1 1 Lehtokerttu Pajulintu Hippiäinen 1 1 Hömötiainen Talitiainen 1 1 Peippo Vihervarpunen 1 1 Yhteensä Selvästi runsaimmat lajit olivat metsäkirvinen, pajulintu ja peippo. Kokonaisuudessaan havaittu linnusto oli hyvin tyypillistä karuhkojen metsätalousalueiden linnustoa. Pistelaskentojen lajiston lisäksi havaittiin vain niukasti muita lajeja, eikä selvitysalueella sijaitse linnustollisesti erityisen merkittäviä kohteita. Selvitysalueen pohjoispuoleisella Pekanahon alueella havaittiin saalistava lapinpöllö hakkuuaukealla. Lajin pesintää tai sen sijaintia ei saatu varmistettua, mutta todennäköisesti se sijaitsee jossain havaintopaikan läheisyydessä. pohjoisrinteessä todettiin metson muutaman päivän ikäinen maastopoikue. Tämä alue arvioitiin myös mahdolliseksi metson soidinalueeksi, vaikka tästä ei saatu suoria havaintoja. Nämä havaintopaikat on esitetty kuvassa Selvityksissä havaitut uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit Alueella ei tavattu valtakunnallisessa uhanalaisuustarkastelussa (Rassi ym. 2010) uhanalaisiksi luokiteltuja lajeja. Silmälläpidettävistä lajeista tavattiin teeri ja metso. Rengastustoimistolta saatujen tietojen mukaan ei alueelta tai sen läheisyydestä ole tietoja uhanalaisten petolintujen tai kaakkurin pesinnöistä. Suuret petolinnut ja pitkiä kalastusmatkoja tekemä häiriölle herkkä kaakkuri (silmälläpidettävä) voivat kärsiä tuulivoimaloiden läheisyydestä.

16 13 (25) 5.4 Selvityksissä havaitut EU:n lintudirektiivin lajit ja Suomen erityisvastuulajit EU:n lintudirektiivin liitteessä I (79/409/ETY) mainittuja lajeja havaittiin teeri, metso ja lapinpöllö. Suomen kansainvälisistä erityisvastuulajeista (Rassi ym. 2001) tavattiin teeri, metso ja leppälintu. Minkään näistä lajeista havaintomäärät eivät olleet alueella huomattavan korkeat. 5.5 Tiira-havaintopalvelun havainnot 6 Muuttolinnusto 6.1 Menetelmät Tiira-havaintojärjestelmässä on vain niukasti lintutietoja alueelta. Vuonna 2003 on todettu lapinpöllön pesintä voimalapaikan 1 kaakkoispuolelta noin 500 metrin etäisyydellä. Vuonna 2006 on ilmoitettu sääksi pesäpaikaltaan noin 650 metrin etäisyydellä voimalapaikan 6 luoteispuolelta rinteen hakkuuaukealta. Nyt tehdyissä selvityksissä tästä pesinnästä tai pesästä ei saatu havaintoa. Pesästä ei oltu saatu myöskään havaintoja petolintuharrastajien tekemissä etsinnöissä aikaisemmin (Tomi Hakkari, haastattelutieto). Muita mainittavia havaintoja ovat vain ilmoitus soidintavista teeristä lakialueelta. Alueen ylittävää lintujen syysmuuttoa selvitettiin vuonna 2014 syyskuussa yhteensä 4 päivänä noin 32 tunnin ajan. Tarkkailupäivät ja tunnit on esitetty taulukossa 2. Seurantapäivät pyrittiin ajoittamaan sääolojen perusteella vilkkaisiin muuttopäiviin. Saman aikaisesti eri puolilla pohjoista Keski-Suomea tehtiin tarkkailua, jotta muuttolinjojen sijoittumisesta saataisiin yleiskuva pohjoisen Keski-Suomen osalta. Taulukko 2 Muutonseurantapäivät, niiden luonnehdinta, käytetyt tarkkailupisteet ja tarkkailutunnit. Päivä Luonnehdinta Pisteet Tunnit Vilkkaan kurkimuuton päivä Kohtalainen yleismuuttopäivä 2 6, Vilkkaan hanhimuuton päivä 2 11, Kohtalainen yleismuuttopäivä 2 4 Alueen pinnanmuotojen ja metsäisyyden johdosta itse hankealueelta löytyi huonosti muutonseurantaan sopivia näkyvyydeltään hyviä paikkoja. Pääosa tarkkailusta suoritettiin hankealueen lounaispuolisilta Pietilän pelloilta, joilta alueen ylittävästä muutosta saatiin hyvä käsitys. Ensimmäinen päivä tarkkailtiin hankealueen pohjoispuolisen Iso-Korppisen etelärannalta. Selvitysalueella tehtiin useine päivinä lyhytaikaista seurantaa ilman mainittavia havaintoja. Käytetyt tarkkailupisteet on esitetty kuvassa 8.

17 14 (25) Kuva 8 Muutonseurannassa käytetyt havainnointipaikat. Kirjaimin merkityissä pisteissä suoritettiin lyhytaikaista tarkkailua ilman merkittäviä havaintoja. 6.2 Havaittu lajisto Seurannassa kirjattiin ylös havaitut muuttavien lintujen laji, määrä, niiden arvioitu muuttosuunta, muuttokorkeus ja etäisyys tarkkailijasta. Näiden tietojen perusteella voidaan arvioida muuton voimakkuutta ja muuttolinjoja selvitysalueella. Pienten varpuslintujen osalta muuttoa tarkasteltiin yleisluontoisemmin ja muutosta alueella muodostettiin kokonaiskäsitys. Yhteensä seurannoissa havaittiin muuttavaa lintuyksilöä. Havainnot on eritelty tarkemmin lajeittain ja havaintopäivittäin taulukossa 3. Tarkkailupäivinä havaittiin kohtalaisen runsaasti muuttoa, ja yhtenä päivänä voimakasta hanhimuuttoa. Tuloksia tarkastellaan seuraavaksi lajiryhmittäin. Muuttokorkeuksia ja reittejä käsitellään vain niiden ryhmien osalta, joiden kannalta se on mielekästä. Kertynyt aineisto on kokonaisuudessaan liitteenä. Taulukko 3 Muutonseurannassa havaitut lajit ja yksilömäärät havaintopäivittäin. Laji Yhteensä Ampuhaukka 1 1 Anser-hanhi Hanhi

18 15 (25) Hiirihaukka 1 1 Isokoskelo 5 5 Kanahaukka Kurki Laulujoutsen Merikotka 1 1 Metsähanhi Närhi 1 1 Piekana 3 3 Sepelkyyhky Sinisuohaukka 1 1 Sääksi 2 2 Tuulihaukka Valkoposkihanhi Varis Varpushaukka Yhteensä Tulokset ja arviot lajiryhmittäin Vesilinnut: Seurannassa ei havaittu muuttavia pieniä sorsalintuja. Kolima ja Ylä- Keitele ovat suuria vesistöjä, joilla on todennäköisesti vesilintujen muuttoa keräävää ja ohjaavaa vaikutusta alueella. Todennäköisin muuttoreitti järvien välillä kulkee selvitysalueen itäpuolitse Löytänän ylitse, jolloin pääosa muutosta tuskin ohjautuu selvitysalueelle. Tarkkailuissa tällä linjalla ei havaittu muuttavia parvia. Muutonseurannan yhteydessä Ylä-Keiteleen pohjoispään Leppälahti todettiin sorsalintujen kerääntymis- ja ruokailualueeksi, jolla havaittiin enimmillään noin 180 sinisorsaa ja joitain yksilöitä muita puolisukeltajia. Alueella havaittiin siirtymälentoja Leppälahden ja Ylä-Keiteleen välillä, jotka eivät ulottuneet selvitysalueelle. Merkittävän vesilintumuuton esiintyminen selvitysalueella törmäyskorkeudessa on epätodennäköistä. Hanhet: Seurannassa havaittiin yhteensä muuttavaa hanhea. Tämä on huomattavan suuri määrä näin lännessä sääoloissa itäisen muuton hanhet kiersivät idässä ollutta sadealuetta ja tarkkailupiste osui säärintamien välialueeseen, johon kanavoitui poikkeuksellisen voimakasta muuttoa. Myös idempänä Keski- Suomessa nähtiin voimakasta muuttoa, mutta se ei yltänyt hankealueelle asti. Havaituista hanhista 58% sivuutti tarkkailupisteen sen itäpuolelta ja 42% sen länsipuolelta. Hankealueen suoraan ylittäneiden osuudeksi arvioitiin vain noin 10%. Hankealueen koillispuolisilla vesistöillä on todennäköisesti muuttoa kasaava vaikutus. Tarkkailupisteen itäpuolella havaituista hanhista noin 50% kulki linjalla, joka vastaa noin 2 kilometriä leveää Löytänä järveä. Havaintojen perusteella voidaan arvioida, että Ulppaanmäki itsessään on muuttoa jakava tekijä, joka kanavoi muuton ohittamaan sen molemmin puolin perustuen hankealueen ylittäneiden lintujen suhteellisen pieneen osuuteen. Tämä siitäkin huolimatta, että havaittu muutto kulki tavanomaista suuremmassa korkeudessa. Havaituista linnuista 93% muutti yli 200 metrin korkeudessa ja vain noin 7% törmäyskorkeudessa. Hankealue sijaitsee niin lännessä, että itäisten hanhien massamuutot yltävät alueelle vain harvoin ja silloinkin yleensä vaimeina. Nyt valtaosa havaituista hanhista oli juuri

19 16 (25) tavallisesti idempänä muuttavia valkoposkihanhia. Suurien etäisyyksien vuoksi valtaosalla hanhiparvista ei tarkkaa lajimääritystä voitu tehdä. Havaittujen 578 määritettyn metsähanhen ja Anser-sukuisen hanhen osalta havainnot eivät poikenneet olennaisesti kokonaiskuvasta. Kaukana lentävien parvien määritysvaikeudet kohottavat lajilleen määritettyjen lintujen osuuksia hankealueen ylittäneissä linnuissa. Havaintojen perusteella voidaan arvioida, että alueen voi joinain vuosina ylittää merkittävä määrä muuttavia hanhia. Havaitun kaltaiset muutot eivät kuitenkaan ole jokavuotisia vaan esiintynevät kerran kymmenessä vuodessa tai harvemmin. Tyypillisenä vuonna havaittavat määrät olivat huomattavasti pienempiä. Hanhien muutto hankealueen lähiympäristössä ei keskity erityisesti hankealueelle, mistä johtuen hankeen aiheuttamat väistövaikutukset eivät nousse erityisen suuriksi. Selkeimmin havaittu muuton keskittyminen Löytänä päälle jää hankealueen itäpuolelle. Laulujoutsen: Seurannassa havaittiin 50 muuttavaa laulujoutsenta, mikä on ajankohtaan nähden tavanomainen määrä. Parvien liikkeissä ei havaittu erityisen selviä johtolinjoja. Havaituista linnuista 35 ylitti hankealueen ja loput 15 ohittivat sen länsipuolelta. Linnut havaittiin pääosin matalalla metrin korkeudessa. Kolima ja Ylä-Keitele ovat suuria vesistöjä, joilla on todennäköisesti joutsenten muuttoa keräävää ja ohjaavaa vaikutusta alueella. Todennäköisin muuttoreitti järvien välillä kulkee selvitysalueen itäpuolitse Löytänän ylitse. Osa tästä muutosta voi ohjautua selvitysalueen ylitse. Hankkeen aiheuttama väistövaikutus ei ole hankeen eteläpohjoinen suuntautuneisuudesta johtuen erityisen suuri. Kuikkalinnut: Seurannassa ei havaittu kuikkalintuja. Kuikkalinnut seuraavat muutollaan vesistöjä tai lentävät maa-alueiden yllä hyvin korkealla. Merkittävän muuton esiintyminen selvitysalueella törmäyskorkeudessa on epätodennäköistä. Kurjet: Kurkia havaittiin yhteensä noin 1939 lintua. Hankealue sijaitsee Pohjois- Suomen kurkien käyttämällä muuttoväylällä, jolla liikehtii vuosittain kymmeniä tuhansia yksilöitä. Tarkka muuttoväylä vaihtelee vuosittain ja muuttopäivittäin vallitsevien tuuliolojen mukaan. Havaittua määrää voidaan pitää alueella kohtalaisen suurena. Tyypillisesti muutto kulkee lännempänä, ja hyvin suuria määriä ei yleensä nähdä näin idässä. Ensimmäisenä muuttopäivänä muutto ohitti selvitysalueen pääosin sen länsipuolelta ja kulki valtaosin yli 200 metrin korkeudella. Toisen kohtalaisena päivänä muutto kulki matalalla metrin korkeudessa ja hajallaan. Kaikista havaituista kurjista noin 30% ylitti selvitysalueen, johtuen osin muutaman hyvin suuren parven osumisesta tälle linjalle. Havainnoinnin perusteella alueella ei kulje selkeää kurkien muuttoväylää, vaan muutto kulkee leveänä rintamana. vuosittain selvitysalueen voi ylittää kohtalaisen suuri määrä kurkia. Kahlaajat: Muuttavia kahlaajia ei havaittu. Kahlaajat seuraavat muutollaan huonolla säällä vesistöjä tai lentävät maa-alueiden yllä hyvin korkealla. Merkittävän muuton esiintyminen selvitysalueella törmäyskorkeudessa on epätodennäköistä. Lokkilinnut: Muuttavia lokkilintuja ei havaittu. Lokkilinnut seuraavat muutollaan vesistöjä tai lentävät maa-alueiden yllä hyvin korkealla. Merkittävän muuton esiintyminen selvitysalueella törmäyskorkeudessa on epätodennäköistä. Sepelkyyhky: Muuttavia sepelkyyhkyjä havaittiin vain 495, mikä on ajankohtaan nähden tavanomainen. Noin puolet havaituista kyyhkyistä ylitti selvitysalueen. Lähes kaikki havaittiin metrin korkeudessa. Havaintojen perusteella sepelkyyhkyjen muutto alueella kanavoituu, jossain määrin Kolima ja Löytänä järvien länsipuolelle ja

20 17 (25) osa tästä muutosta ylittää selvitysalueen. Selvitysalueen länsipuolitse kulki vain vähäinen osa muutosta. Kokonaisuudessaan havaitut muuttajamäärät eivät olleet erityisen korkeita. Varislinnut: Muuttavia varislintuja havaittiin hyvin vähän. Pienet varpuslinnut: Alueella ei havaittu merkittävää, alueen yleisestä muuttokuvasta poikkeavaa pienten varpuslintujen muuttoa. Petolinnut: Päiväpetolintuja havaittiin seurannassa kohtalaisesti, yhteensä 20 yksilöä. Keski-Suomessa havaittavat yksilömäärät ovat tyypillisesti hyvin pieniä. Seurannassa havaittujen lajien yksilömääriä voidaan pitää maantieteelliselle alueelle tyypillisinä ja ne eivät kerro muuton erityisestä keskittymisestä alueelle. Löytänä ja Ylä-Keitele järvien välinen kannas on mahdollinen luoteis-kaakko suunnassa liikkuvien petolintujen kuten erityisesti piekanan mahdollinen muuton tiivistymiskohta. Tarkkailussa tästä ei kuitenkaan saatu havaintoja. Havaituista petolinnuista vain 4 ylitti selvästi hankealueen, ja havainnot jakautuivat alueella varsin tasaisesti ilman selviä johtolinjoja. Havaintojen perusteella hakealue ei sijaitse petolintujen tärkeällä muuttoreitillä. 7 Liito-orava ja muut luontodirektiivin huomioitavat lajit 7.1 Menetelmät 7.2 Tulokset Liito-oravan esiintymisestä tehtiin erillinen selvitys. Alueella ei ole hankkeen vaikutuspiirissä sopivia elinympäristöjä muiden luontodirektiivin liitteessä IV(a) mainituille lajeille. Tietoja näiden lajien esiintymisestä ei myöskään ollut uhanalaisten lajien UHEX tietokannassa. Liito-oravaselvitykset tehtiin Ennen maastokäyntiä tarkastettavat kohteet, mahdolliset liito-oravan esiintymisalueet, valittiin karttatarkastelun ja ilmakuvien perusteella. Kohteiksi valittiin varttuneet ja vanhat kuusi-, kuusiseka- ja lehtipuusekametsät. Lisäksi muut maastossa havaitut varttuneet kuusimetsät ja varttuneiden haapojen esiintymät tarkistettiin. Liito-oravan lepäily-, ruokailu- ja lisääntymispuun tunnistaminen tapahtui papanoiden perusteella. Papanat antavat ainoastaan tietoa lajin esiintymisestä alueella, joten niiden perusteella ei pysty määrittämään eläinten määrää tai niiden elinpiirien laajuutta. Lajille soveliailta metsäalueilta etsittiin liito-oravien papanoita mahdollisten pesimä-, oleskeluja ruokailupuiden juurilta (erityisesti kuusi ja haapa). Papanoiden löytyessä niiden tuoreus ja määrä arvioitiin silmämääräisesti. Papanapuun rinnankorkeusläpimitta mitattiin ja katsottiin, onko puussa koloja tai risupesiä. Tämän jälkeen arvioitiin lajille soveltuvan metsäalueen laajuus. Lisääntymis- ja levähdysalue rajattiin papanapuiden sijainnin ja kohteen puustollisten sekä muun kasvillisuuden ominaisuuksien perusteella. Selvitysalueella ei havaittu merkkejä liito-oravan elinpiireistä. Pääosin selvitysalue on lajille huonosti sopivaa. Alueen metsät ovat pääosin nuoria ja liito-oravan suosimia lehtoja ja lehtomaisia kankaita ei juuri esiinny. Puustossa varttuneet kuuset ja haavat ovat vähälukuisia.

21 18 (25) Liito-oravalle mahdollisena elinalueena erottuu pohjoisrinteen kuusivaltainen varttuneen metsän kuvio Sammakkolampeen laskevan puron ympäristössä. Kartoituksessa alueelta ei löytynyt papanapuita. 8 Lepakot ja muut uhanalaiset eliölajit Muiden ten yhteydessä arvioitiin lepakoille sopivien elinympäristöjen ja päiväpiilojen esiintymistä hankealueella ja voimala- tai tiealueiden läheisyydessä. Erityisen sopivia ympäristöjä ei hankealueella havaittu. Puusto on valtaosin nuorehkoa tai kitukasvuista ja kolopuita tai vanhoja rakennuksia alueella ei havaittu. Puronotkon varttuneempi metsä hankealueen pohjoispuolella voi olla viiksisiipoille sopivaa ruokailuympäristöä ja pohjanlepakot voivat saalistaa harvapuustoisilla kallioalueilla, sillä pohjanlepakot liikkuvat laajalti ravinnonhaussa ja saalistavat mielellään metsäaukeilla. Laji on yleisin Suomen lepakoista, jota tavataan lähes koko maassa. Alueen kautta voi kulkea hajanaista lepakkomuuttoa, mutta alue ei ole luonteeltaan sellainen, että se erityisesti kanavoisi muuttoa. Yleisesti ottaen tuulivoimalat voivat houkutella avoimessa saalistavia lajeja ruokailemaan voimala-alueelle roottorien läheisyyteen (Rydell ym. 2012). Suomessa tällainen laji on lähinnä pohjanlepakko. Selvityksissä ei havaittu uhanalaisten eläin- tai kasvilajien esiintymiä. 9 Johtopäätökset ja vaikutustenarviointi 10 Viitteet Hankealueella on jonkin verran luontoarvoja (Error! Reference source not found.), mutta voimaloiden ja teiden rakentamisen vaikutukset eivät kohdistu arvokkaille kohteille eikä rakentamisesta kohdistu välillisiä vaikutuksia kohteille. Hankealueen pohjoisreunassa voi olla metsojen soidinpaikka. Keväällä 2015 on syytä vielä selvittää tarkemmin mahdolliset soidinkeskukset ja niiden arvo lajin kannalta (soitimen koko), jotta voidaan tehdä lopullinen arviointi hankkeen vaikutuksista. Hanke ei seurantatulosten perusteella näytä aiheuttavan erityistä vaaraa muuttolinnuille, vaikka arktinen hanhimuutto voi ajoittain osua myös hankealueen seudulle. Valtaosa muuttavista linnuista kiersi hankealueen sivuitse alavampia maastonmuotoja seuraten. Tämän selvityksen tulosten perusteella arvioidaan hankeen vaikutukset luontoon vähäisiksi ja alueen sopivan tuulivoimatuotantoon hyvin. Pihlaja, T Keski-Suomen maakunnallisesti tärkeät lintualueet. Keski-Suomen Lintutieteellinen Yhdistys ry. Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.) Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 432 s. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslen, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja Erillisjulkaisu. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus. 685 s. Rydell, J., Engström, H., Hedenström, A., Larsen, J. K., Pettersson, J. ja Green, M The effect of wind power on birds and bats, A synthesis. Vindval report Väisänen, Risto A.; Lammi, Esa & Koskimies, Pertti Muuttuva pesimälinnusto. - Otava. Keuruu.

22 19 (25) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Jarmo Silvennoinen aluepäällikkö, rkm Tuomo Pihlaja suunnittelija, FM biologi

23 20 (25) Taulukko 4 Muutonseurannoissa kertyneet havainnot. Päivä Piste Laji Määrä Suunta Etäisyys Korkeus Sivuutus Kurki 2 S E Närhi 1 S 0 20 Y Kurki 6 S W Tuulihaukka 1 S Y Kurki 86 S W Kurki 6 S W Varpushaukka 1 S W Kurki 25 S W Kurki 4 S E Varpushaukka 1 WSW NW Kurki 5 S E Kurki 180 S W Kurki 100 S W Kurki 70 S W Kurki 75 S W Kurki 40 S Y Kurki 33 WSW W Kurki 70 S W Kurki 200 S W Kurki 50 S W Kurki 285 SSE E Kurki 165 SE E Kurki 100 SSE E Kurki 17 SSW W Varpushaukka 1 S W Varpushaukka 2 WSW NW Kurki 150 S W Kurki 110 S E Kurki 60 S W Metsähanhi 13 SW E Laulujoutsen 6 SW Y Isokoskelo 5 W Y Kurki 10 SSE E Kurki 27 SSE E Sääksi 1 S E Kurki 4 S Y Kurki 4 S W Kurki 6 S W Ampuhaukka 1 P Kurki 15 S W Kurki 5 S E Hanhi 95 SW E Varpushaukka 1 S W

24 21 (25) Kurki 1 S E Kurki 4 S E Sinisuohaukka 1 S W Kurki 18 S W Tuulihaukka 1 S W Laulujoutsen 1 SW W Laulujoutsen 6 SSW W Laulujoutsen 2 SSE E Hanhi 120 S E Anser-hanhi 22 SW E Varis 13 SE E Hanhi 45 S E Hanhi 24 SSW E Sääksi 1 SSE W Laulujoutsen 2 SSE E Kanahaukka 1 S E Metsähanhi 19 SW W Metsähanhi 13 SSW E Metsähanhi 22 SSW E Hanhi 70 SW E Hanhi 90 SW W Hanhi 17 WSW E Valkoposkihanhi 60 SSW E Hanhi 9 WSW E Hanhi 50 S E Valkoposkihanhi 95 SSW E Hanhi 25 SSW E Valkoposkihanhi 160 SSW E Hanhi 40 SW E Hanhi 65 SW W Valkoposkihanhi 95 SW E Hanhi 45 SW W Hanhi 200 SW E Metsähanhi 50 SW W Anser-hanhi 78 SSW E Valkoposkihanhi 50 SSW E Hanhi 75 SSW E Metsähanhi 20 SSW E Metsähanhi 41 SSW E Hanhi 35 SSW E Anser-hanhi 20 WSW W Hanhi 110 WSW W Hanhi 50 SW E Hanhi 70 SSW E Hanhi 60 SSW E

25 22 (25) Hanhi 90 SW E Hanhi 40 SW E Hanhi 230 SW E Hanhi 120 SW E Hanhi 70 SW E Hanhi 70 SW E Hanhi 30 SW E Hanhi 28 SW E Hanhi 40 SSW E Hanhi 240 SSW E Hanhi 40 SSW E Valkoposkihanhi 50 S Y Hanhi 12 SW E Hanhi 17 WSW W Hanhi 50 SSW W Valkoposkihanhi 195 SSW E Valkoposkihanhi 30 SSW E Hanhi 17 S E Valkoposkihanhi 65 S E Metsähanhi 15 SSW E Hanhi 16 SSW E Hanhi 175 SSW W Hanhi 130 SSW W Hanhi 110 SSW W Hanhi 150 SSW W Hanhi 53 SSW E Hanhi 180 S E Hanhi 280 S E Hanhi 80 S E Hanhi 340 SSW E Hanhi 250 SSW E Hanhi 30 SSW E Hanhi 220 SSW E Hanhi 100 SW E Hanhi 40 SW E Metsähanhi 6 WSW W Hanhi 120 SSW E Hanhi 70 SW E Hanhi 15 S E Hanhi 130 S E Hanhi 90 S E Hanhi 180 S E Hanhi 44 S E Valkoposkihanhi 85 SW W Hanhi 150 S E

26 23 (25) Hanhi 45 S E Hanhi 35 S E Hanhi 125 S E Hanhi 170 S E Valkoposkihanhi 85 S E Hanhi 80 S E Hanhi 65 SSW E Hanhi 35 S E Hanhi 130 S E Hanhi 190 S E Hanhi 35 S E Anser-hanhi 85 S E Hanhi 100 S E Hanhi 15 S E Hanhi 48 S E Hanhi 160 S E Valkoposkihanhi 270 S E Hanhi 120 S E Hanhi 100 S E Hanhi 135 S E Hanhi 75 S E Valkoposkihanhi 32 S E Hanhi 70 S W Hanhi 35 S E Valkoposkihanhi 95 WSW W Valkoposkihanhi 85 S E Hanhi 75 SW W Valkoposkihanhi 170 SW W Metsähanhi 29 SSW E Hanhi 45 SSW E Hanhi 12 SW W Hanhi 220 S E Hanhi 460 S E Hanhi 470 SW W Hanhi 25 SSW W Hanhi 100 SW W Hanhi 480 SSW W Hanhi 600 SSW W Hanhi 80 SSW W Valkoposkihanhi 240 SSW W Hanhi 200 SSW W Valkoposkihanhi 140 SW W Hanhi 200 SW W Hanhi 310 SSW W Hanhi 55 SSW W

27 24 (25) Hanhi 500 SW W Valkoposkihanhi 65 SW W Hanhi 70 SW W Hanhi 315 SW W Hanhi 245 SW W Hanhi 7 S W Metsähanhi 60 SW E Hanhi 190 SW W Hanhi 80 SW W Hanhi 200 SW W Metsähanhi 85 S E Hanhi 150 SSW W Hanhi 100 SW W Hanhi 60 SSW W Hanhi 100 SW W Hanhi 15 SW W Hanhi 200 SSW E Hanhi 110 SSW E Hanhi 250 SSW E Hanhi 60 SSW E Hanhi 60 SSW E Hanhi 55 SW W Hanhi 25 SW W Hanhi 12 SW E Sepelkyyhky 5 S E Sepelkyyhky 2 S W Sepelkyyhky 6 S E Ampuhaukka 1 S W Sepelkyyhky 8 S E Sepelkyyhky 9 SSE E Sepelkyyhky 11 SSE E Sepelkyyhky 17 SSE E Kurki 3 S W Laulujoutsen 2 SW E Sepelkyyhky 30 S W Sepelkyyhky 47 S W Sepelkyyhky 21 S E Sepelkyyhky 31 SSE E Sepelkyyhky 35 S o 180 Y Sepelkyyhky 40 SSE E Sepelkyyhky 3 S E Hiirihaukka 1 SE W Piekana 1 SE E Laulujoutsen 7 SSW E Piekana 2 SE E

28 25 (25) Merikotka 1 SW E Laulujoutsen 4 SSE E Varpushaukka 1 S E Sepelkyyhky 30 S E Kanahaukka 1 S E Laulujoutsen 2 S W Laulujoutsen 13 S E Sepelkyyhky 45 S E Sepelkyyhky 30 S E Sepelkyyhky 35 S E Laulujoutsen 5 SW E Sepelkyyhky 90 S E