JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT KAAVOITUS KANKAAN OSAYLEISKAAVA SELOSTUSLUONNOS Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt osayleiskaavan x.x.201x oikeusvaikutteisena. Kaava on saanut lainvoiman x.x.201x
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI, KANKAAN OSAYLEISKAAVA 2012, SELOSTUSLUONNOS 2 Punaisella fontilla olevat kohdat täydennetään ehdotusvaiheessa. Kuva 1. Ortoilmakuva Kankaan alueesta Kuva kattaa melkein koko suunnittelualueen, vasemmasta alakulmasta suunnittelualue jatkuu vielä uuden Tourujoen ylittävän sillan kohdalle Tourujoen länsipuolelle ja edelleen Kinakadun sillan kohdalle itäpuolta.
TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin päävaiheet - Suunnitteluun on ryhdytty kaupungin aloitteesta, kaavoitusohjelman mukaan. - OAS eli osallistumis- ja arviointisuunnitelma on jaettu osallisille joulukuussa 2010. Sitä on myöhemmin tarkistettu, viimeksi 02.11.2012. - Kaavan alueen suunnittelulle ja kehittämiselle asetetut tavoitteet on hyväksytty 31.5.2011 kaupunkirakennelautakunnassa ja 6.6.2011 kaupunginhallituksessa - Alkuvaiheen tiedotustilaisuus osallisille/yleisölle 21.2.2012 - Alkuvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty 07.03.2012. - Kaava on laitettu vireille 07.12.2010, jolloin asiasta tiedotettiin sanomalehti Keskisuomalaisessa. Asiasta tiedotettiin myös Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä 15.12.2010. - Sisäinen aloituskokous on pidetty 20.09.2012 - Valmisteluaineiston ja kaavaluonnoksen esittely pidetään yleisötilaisuudessa 28.11.2012. - Kaavaluonnos on ollut nähtävillä x.x.- x.x.201x. - Kaavaehdotus on ollut nähtävillä x.x.- x.x.201x. - Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty. - Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaavan. - Kaava on tullut lainvoimaiseksi x.x.201x. Osayleiskaavan tavoitteet ja keskeinen sisältö Kuva 2. Suunnittelualue kaupunkirakenteessa ja etäisyys kaupungin ydinkeskustasta Kaavaselostus koskee Jyväskylän Kankaan alueelle laadittua Kankaan oikeusvaikutteista osayleiskaavaa. Suunnittelualue sijaitsee Jyväskylän keskustassa, ydinkeskustasta noin 1 km koilliseen Tourujoen itärannalla. Vapaaherrantie rajaa aluetta itäpuolelta, pohjoisessa alue rajautuu olevaan asutukseen ja etelässä Ailakintiehen. Suunnittelualueen rajaus tarkentuu suunnittelun edetessä.
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI, KANKAAN OSAYLEISKAAVA 2012, SELOSTUSLUONNOS 4 Kaavan päätavoite on luoda edellytykset muuttaa alueen asemakaavaa uusien maankäyttötavoitteiden mukaisesti nopealla aikataululla kaupungin lähivuosien keskustarakentamista varten. Kaava mahdollistaa noin 32 hehtaarin suuruisen entisen tehdasalueen ja sen ympäristön asemakaavan muuttamisen ja ottamisen monipuoliseen asumis-, työpaikka- ja palvelukäyttöön. Kaava korvaa tälle alueelle laaditun oikeusvaikutuksettoman Jyväskylän yleiskaavan 1982. Samaan aikaa vireillä oleva koko kaupungin aluetta koskeva yleiskaava tulee alueelle voimaan, mikäli se tulee lainvoimaiseksi ennen tätä osayleiskaavaa; mutta se ei tule voimaan, jos järjestys on päinvastainen. Lutakon rakentamisen jälkeen tämä on seuraava tärkeä suuri keskustan laajentumisalue, jolle voidaan sijoittaa asunnot n. 2900 asukkaalle ja 2100 työpaikkaa osayleiskaavan alueelle vuoteen 2025 mennessä. Kaavaan ovat vaikuttaneet keskeisesti myös seuraavat näkökohdat: - alue sijaitsee vain n. yhden kilometrin kaupungin ydinkeskustasta - alue mahdollistaa huomattavan uuden kerrostaloasumisen ja työpaikkojen määrän lisäyksen keskeisellä alueella - alue voidaan toteuttaa aidosti autoriippumattomana, alueen hyvien yhteyksien ja sijainnin vuoksi - kevyen liikenteen hyvät luontevat ja helpot yhteydet alueelle ja alueelta ovat tavoitteena - alue sijaitsee tärkeiden virkistysreittien solmukohdassa, jossa Palokka-Tuomiojärven virkistysreitit voidaan yhdistää Jyväsjärven rantaraittiin - alue on joukkoliikenteen piirissä - alueen on pääosin kaupungin omistuksessa ja tämä helpottaa suunnitelmallisen toteutuksen ohjelmointia - tavoitteena on demografisesti tasapainoinen alue - kaavoitustyön yhteydessä tutkitaan mahdollisuuksia Tourujoen veden/ huleveden hyödyntämistä vesielementin rakentamisessa alueelle Alueen kuvaus Kankaan alueen suunnittelu ja kehittämien kulttuurihistoriallisesti arvokkaasta teollisuusalueesta monipuoliseksi asumisen, työpaikkojen, palvelujen ja virkistyksen alueeksi, on Jyväskylän keskusta-alueen lähivuosien merkittävin kaupunkikehityshanke. Suunnittelualue sijaitsee noin kilometrin päässä Jyväskylän keskustasta koilliseen. Sen kokonaispinta-ala on n. 32 ha. Pääosa suunnittelualueesta on entistä paperiteollisuusaluetta, jolla teollinen toiminta on loppunut alkuvuodesta 2010. Tämä alue on nyt kaupungin omistuksessa. Tehdaskiinteistöt aiemmin omistanut Sappi Finland on myynyt kiinteistöt M-Real Oyj:lle kesällä 2010, jolloin kaupunki käytti etuostooikeuttaan. Päätös tuli lainvoimaiseksi 2.11.2010. Alueen rakennuskannasta vanhimmat ovat peräisin 1870-luvulta ja nuorimmat 1970-luvulta. Alueella on kulttuurihistoriallisia arvoja. Alue rajautuu Tourujokeen, jonka länsirannalla on luonnonsuojelualuetta sekä hautausmaa. Tourujoen koski on valjastettu voimalaitoskäyttöön ja myös näillä rakenteilla on kulttuurihistoriallisia arvoja. Alueen itäpuolella on Rantaväylä (VT4, VT9), joka mahdollistaa hyvät yhteydet alueelle, mutta aiheuttaa myös haittaa melun ja pölyn muodossa.
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KANKAAN OSAYLEISKAAVA 2012, SELOSTUSLUONNOS 5 Kaavan sisältö Osayleiskaavan ratkaisu perustuu alueen arkkitehtikilpailun v. 2012 voittaneeseen työhön Hjalmarin uni, jonka on laatinut Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy. Sama toimisto on laatinut kaavarungon, joka vastaa osayleiskaava-aluetta v. 2025. Myöhempi vaihe käsittää ympäröiviä pääosin yksityisessä omistuksessa olevia alueita, joiden toteuttaminen tapahtua jo voimassa olevan osayleiskaavan mukaisesti vuoden 2025 jälkeen. Osayleiskaava-alueelle ajateltu rakenne mahdollistaa n. 145000 asuinkerrosalaneliötä ja noin 2900 asukasta. Alueelle voidaan sijoittaa lisäksi n. 80 000 k-m2 työpaikkarakentamista ja n. 2 100 työpaikkaa. Rakennusoikeutta on yhteensä 230 000 k-m2. Jalankulku- ja pyöräilyreittien suunnitteluun on erityisesti paneuduttu tavoitteena nopeat ja helppokulkuiset reitit keskustaan ja Seppälän alueelle. Autojen pysäköinti on tarkoitus toteuttaa pääosin rakenteellisena. Em. rakennusoikeus ei sisällä pysäköintilaitoksien kerrosalaa. Virkistyskäytön osalta alueelle muodostuu ns. viherkehä sekä ulompi ns. toimintakehä, myös Tourujoen varsialueita kehitetään virkistyskäyttömielessä. Tourujoen uoman kehittämisen osalta kaavassa on esitetty ohjeellisena kaksi uoman linjausvaihtoehtoa tai pelkkä hulevesien käsittely. Osayleiskaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain 72 :n tarkoittamana oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Osayleiskaavan toteuttaminen tulee tapahtumaan useiden vuosien aikana vaiheittain ja maankäytön toteutusohjelman sekä kaavoitusohjelman mukaan laadittavien asemakaavojen kautta. Kaavaselostuksen liitteenä on 1:5 000 mittakaavainen osayleiskaavakartta määräyksineen ja merkintöjen selityksineen, maanomistuskartta sekä havainnekuva alueesta. Kaava on laadittu Jyväskylän kaupungin kaavoitustoimessa. Suunnittelutyöryhmään ovat kuuluneet, hankejohtaja Anne Sandelin, yleiskaava-arkkitehti Leena Rossi, maisema-arkkitehti Mervi Vallinkoski, rakennuttajainsinööri Timo Vuoriainen, suunnitteluarkkitehti Pirjo Heinänen, suunnitteluavustaja Helena Miettinen ja suunnitteluavustaja Tuula Janatuinen. Lisäksi alueen suunnitteluun, kaavan arviointiin ja alueen selvityksiin on osallistunut useita kaupungin omia ja ulkopuolisia asiantuntijoita. Jyväskylässä 02.11.2012
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI, KANKAAN OSAYLEISKAAVA 2012, SELOSTUSLUONNOS 6 Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ. 3 1 ALUEEN SIJAINTI... 9 2 LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 9 Yleiskaavan sisältövaatimukset... 9 2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 10 2.2 Maakuntakaavan antamat tavoitteet... 11 2.3 Jyväskylän kaupungin asettamat tavoitteet... 11 2.4 Kaavaprosessin aikana syntyneet tavoitteet... 13 2.5 Kaavoitustilanne... 13 2.6 Lähtötiedot ja laaditut selvitykset... 15 3 SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILANNE... 19 3.1 Alueen yleiskuvaus... 19 3.2 Maisema ja luonnonympäristö... 20 3.3 Rakennettu ympäristö... 24 3.4 Maanomistus... 25 3.5 Liikennejärjestelyt... 25 3.6 Liikennemelu... 26 3.7 Väestö ja työpaikat, sosiaalinen ympäristö... 26 3.8 Palvelut... 26 4 SUUNNITTELUN VAIHEET... 27 4.1 Osalliset... 27 4.2 Osallistumismenettelyt... 27 4.3 Viranomaisyhteistyö... 28 4.4 Suunnittelun vaiheet... 28 5 VAIHTOEHTOISET MAANKÄYTTöLUONNOKSET... 29 5.1 Kaavarunko... 29 5.2 Kaavaluonnos... 31 5.3 Kaavaehdotus... 31 6 KAAVA JA SEN PERUSTELUT... 32 6.1 Yleiskaavan kuvaus... 33 6.2 Yleiskaavan kaavamerkinnät ja määräykset... 33 6.3 Liikennejärjestelyt... 35 7 YLEISKAAVAN ARVIOIDUT VAIKUTUKSET... 40 7.1 Vaikutusten arvioinnin menetelmät... 40 7.2 Haitallisten vaikutusten ehkäiseminen... 40 7.3 Kaavaratkaisun vaihtoehtojen arviointi... 41 7.4 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen... 41 7.5 Vaikutukset luontoon... 41 7.6 Vaikutukset maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriympäristöön... 43 7.7 Vaikutukset viheralueisiin ja virkistykseen... 44 7.8. Vaikutukset ilmastoon ja energiatalouteen... 44 7.9 Vaikutukset palveluihin... 44 7.10 Kaupalliset vaikutukset... 45 7.11 Liikenteelliset vaikutukset... 45 7.12 Sosiaaliset vaikutukset... 45 7.13 Vaikutukset yhdyskuntatalouteen... 46 8 KAAVAN TOTEUTTAMINEN... 47
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KANKAAN OSAYLEISKAAVA 2012, SELOSTUSLUONNOS 7 Kuvaluettelo Kuva1. Ortoilmakuva Kankaan alueesta Kuva 2. Suunnittelualue kaupunkirakenteessa ja etäisyys kaupungin ydinkeskustasta Kuva 3. Suunnittelualueen sijainti ja rajaus Kuva 4. Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmä Kuva 5. Ote 4. vaihekaavan luonnoksesta Kuva 6. Kuva 6. Kankaan teemat, hyväksytty kh:ssa 6.6.2011 Kuva 7. Ote ympäristöministeriön vahvistamasta maakuntakaavasta Kuva 8. Ote ajantasayleiskaavasta Kuva 9. Ote ajantasa-asemakaavasta Kuva 10. Lohikosken paperitehdas 1874 Kuva 11. Tehdas 1940-luvulla Kuva 12. Vanhaa paperitehdasta Kuva 13. Tehdasalue nykyisin Kuva 14. Tourujoen vaiheet / Tourujoen ennallistamisen esiselvitys / VSU Kuva 15. Melualueet nykytilanne, päivä Kuva 16. Voittanut ehdotus Hjalmarin uni Kuva 17. Kaavarunko 2025 Kuva 18. Liikennekaavioluonnos, tarkentuu suunnittelun edetessä Kuva 19. Uomavaihtoehdot Kuva 20. Melualueet v. 2040 Kuva 21. Havainnekuvia ja leikkaus Kuva 22. Kankaan keskustori Kuva 23. Kankaan rantatori Liitekartat Liite 1. Maanomistuskartta Liite 2. Kankaan osayleiskaavaluonnos v. 2012 määräyksineen Liite 3. Havainnekuva Muu liiteaineisto Muut kaavaa koskevat asiakirjat, taustaselvitykset ja lähdemateriaali, jotka ovat erillisliitteinä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pvm 2.11.2012 sisältää luettelon osallisista Kaavarunko 5.10.2012; Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy Rantaväylän ja Kankaan alueen liikennejärjestelyt, Jyväskylä ; Ramboll 2011 Kankaan paperitehdas, Rakennusinventointiraportti; Keski-Suomen museo, Saija Silen, 2011 Kankaan maisema- ja viheralueselvitys; Jyväskylän kaupunki, kaupunkirakennepalvelut, kaavoitus 2011; Kalle Räinä, Mervi Vallinkoski Kankaan alueen kaupalliset kehittämisedellytykset; FCG, 2011 Kankaan alue rakennettavuusselvitys, Ramboll 2011 Timo Raitanen Rakenneselvitykset ja haitta-ainetutkimus, Kangas, PK, Vanhempi osa 15.5.2011; Sirate Tourujoen ennallistamisen esiselvitys. VSU arkkitehtuuri- ja viheraluesuunnittelu Oy. 23.5.2011. Rantaväylä ja Kankaan alue, Meluselvitys ; Ramboll 2011 Kankaan osayleiskaava, Jyväskylä; meluselvitys; Ramboll 2012 Kankaan alueen stabiliteettilaskelmat ja laskentaparametrien määritys; Samuli Tikkanen 2012 YIT/Kankaan alue Rakennettavuusselvitys; Ramboll OY 2012 Kankaan ja Seppälän alueiden liikennetarkastelu; Strafica Oy 14.08.2012
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI, KANKAAN OSAYLEISKAAVA 2012, SELOSTUSLUONNOS 8 Kankaan ja Seppälän ennustemuistio; Strafica 26.09.2012 Kankaan ja Tourujoen alueen luontoselvitykset. Kooste yleiskaavaa varten tehdyistä selvityksistä. 10.10.2012. Jyväskylän kaupunki, kaavoitus, Elina Lehtinen; sisältää seuraavat selvitykset: o Saukkoselvitys. Tourujoki, Jyväskylä. Risto Sulkava. Maaliskuu 2011. o Tourujoen kalasto- ja pohjaeläinselvitys vuonna 2011. Jyväskylän yliopisto, Ympäristöntutkimuskeskus. Tutkimusraportti 57/2012. Heikki Alaja & Kimmo T. Tolonen. o Tourujoen ja Kankaan kasviselvitys, Timo Kypärä 2012 o Tourujoen ja Kankaan alueen liito-oravat ja linnut 2011; Timo Pylvänäinen o Jyväskylän Kankaan alueen lepakkokartoitus 2011-2012 sekä piilotutkimusten tulokset; Tutkimus- ja suunnittelutoimisto Habitaatti, Mikko Erkinaho 8.10.2012 Tourujoen vesivoimalaitoksen kuntokartoitus. Empower Oy. Jyväskylän Energia Oy. 14.9.2012. Kankaan pysäköintiselvitys loppuraportti 30.6.2012; Sito Kangas, Tourujoki. Uoman palauttamisen vaihtoehdot ja arviointi. Jyväskylän kaupunki, kaupunkirakennepalvelut. 2012; Mervi Vallinkoski. Yleiskaavan oikeusvaikutukset Ote kaupunginvaltuuston hyväksymispöytäkirjasta xx Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelun muistio xx Yhteenveto osallisten muistutuksista viralliselta nähtävilläoloajalta xx ja niistä annetut vastineet Yhteenveto osallisten kommenteista luonnosvaiheen nähtävilläoloajalta xx sekä yleisötilaisuuden muistio Maanomistustiedot, luettelo
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KANKAAN OSAYLEISKAAVA 2012, SELOSTUSLUONNOS 9 1 ALUEEN SIJAINTI Osayleiskaava-alue sijaitsee Jyväskylän keskustassa, ydinkeskustasta noin 1 km koilliseen Tourujoen itärannalla. Vapaaherrantie rajaa aluetta itäpuolelta, pohjoisessa alue rajautuu asutukseen ja etelässä Ailakintiehen. Suunnittelualueen rajaus tarkentuu suunnittelun edetessä. Kuva 3. Suunnittelualueen sijainti ja rajaus 2 LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Yleiskaavan sisältövaatimukset Maankäyttö- ja rakennuslaissa on määritelty yleiskaavalle sisältövaatimukset (MRL 39 ). Vaatimukset ovat luonteeltaan vähimmäisvaatimuksia, joita kaavan lainmukaisuus edellyttää. Yleiskaavaratkaisun pohjana olevat laissa määritetyt sisältövaatimukset ja tavoitteet voivat kuitenkin olla jossain tapauksessa myös ristiriidassa keskenään. Tällöin yleiskaavan laatimistyön tärkeä tehtävä ja tavoite on sovittaa yhteen näitä keskenään erilaisia vaatimuksia. Maankäyttö- ja rakennuslain 39 :n mukaisten sisältövaatimusten mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; 3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; 4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesija jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; 5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön;
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI, KANKAAN OSAYLEISKAAVA 2012, SELOSTUSLUONNOS 10 6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; 7) ympäristöhaittojen vähentäminen; 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä 9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. Sisältövaatimuksissa esitetyt asiat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja sisällöllinen tarkkuus sitä edellyttävät. Lisäksi lain mukaan yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa. Maankäyttö- ja rakennuslaki http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990132 Maankäyttö- ja rakennusasetus http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990895 Muuta keskeisiä yleiskaavan laadinnassa huomioon otettavaa lainsäädäntöä: Luonnonsuojelulaki ja asetus http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19961096 Laki rakennusperinnön suojelemisesta http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20100498 Vesilaki http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610264 Ympäristösuojelulaki http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000086 2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioonottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Osayleiskaavan kannalta huomioon otettavia valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita tavoitteita ovat: Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Kuva 4. Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmä
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KANKAAN OSAYLEISKAAVA 2012, SELOSTUSLUONNOS 11 2.2 Maakuntakaavan antamat tavoitteet Voimassa oleva maakuntakaava on suunnittelualueen osalta pääkäyttötarkoituksen osalta vanhentunut. 4. vaihekaavan laadinta on käynnissä ja se on ollut luonnoksena nähtävillä elo-syyskuussa 2012. Siinä on huomioitu suunnittelualuetta koskevat maankäytön muutostavoitteet. Alue on keskustatoimintojen aluetta C, jossa vähittäiskaupan suuryksikköä koskien on seuraava lisämääräys: Alueelle saa sijoittaa seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä. Alue kuuluu myös Kaupallisen vyöhykkeen sisälle (km-2), jota koskee suunnittelumääräys: Vyöhykkeen alueella erikoistavarakaupan seudullisesti merkittävän suuryksikön koon alaraja on 10 000 k-m2. Kuva 5. Ote 4. vaihekaavan luonnoksesta 2.3 Jyväskylän kaupungin asettamat tavoitteet Jyväskylän kaupunginhallitus on kokouksessaan 6.6.2011 hyväksynyt Kankaan alueen suunnittelulla ja kehittämiselle asetutut tavoitteet. Keskeiset teemat ovat: teemat SYDÄN ja JALKA: - Elämyksellisyys, monipuolisuus ja yhteisöllisyys; Vanhasta Paperitehtaasta sykkivä SYDÄN alueelle; palvelujen, työpaikkojen ja asumisen kohtaaminen - Vahva kevyt liikenne ja mahdollisuudet elää autoriippumattomasti; JALKA - Virikkeellinen virkistys, vesi ja vihreys; hoidettua, hoitamatonta ja suojeltua luontoa; VIH- REÄ - KESTÄVÄn kehityksen periaatteet; tiivis kaupunkirakenne, ekologista elämäntapaa tukeva ympäristö ja rakentaminen, kohti hiilineutraaliutta
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI, KANKAAN OSAYLEISKAAVA 2012, SELOSTUSLUONNOS 12 Kuva 6. Kankaan teemat, hyväksytty kh:ssa 6.6.2011 Kaavan tavoitteena on muuttaa voimassa olevia yleiskaavoja ja laatia niitä tarkentava oikeusvaikutteinen osayleiskaava alueelle asemakaavoituksen pohjaksi. Kaavassa määritellään alueelle sijoittuvan asumisen, palveluiden, työpaikkojen ja virkistystoimintojen luonne ja mitoitus sekä alueen liikenneverkon pääpiirteet. Alueelle järjestettiin v. 2011 arkkitehtikilpailu suunnittelun pohjaksi. Tavoitteena on rakentaa alueesta monipuolinen asumisen, työpaikkojen ja palvelujen alue, joka yhdistää keskustan luontevasti Seppälän alueeseen. Kaupungin kasvun ja kehittymisen turvaamiseksi tulee kaupunginvaltuuston 7.6.2010 vahvistaman Maankäytön toteuttamisohjelman KymppiR 2010 mukaisesti pyrkiä voimakkaasti kerrostalotonttien kaavallisen varannon lisäämiseen. Kankaan alueen suunnittelun käynnistäminen vastaa tähän tavoitteeseen. Kaupungin valtuuston 27.8.2012 hyväksymän KymppiR 2012-ohjelman mukaan seuraavan kymmenen vuoden aikana keskusta-alueen asuntotuotannon keskeisin kohde on Kangas. Alueen suunnittelussa painotetaan kerrostaloasumista viihtyisässä ympäristössä jalankulkuetäisyydellä ydinkeskustasta alueella, jolla monipuoliset lähipalvelut muodostavat sykkivän sydämen. Autoliikenteen haitalliset vaikutukset alueen sisällä pyritään minimoimaan ja autopaikoitus toteutetaan rakenteellisena maan alle tai pysäköintitaloihin. Kankaan alue on myös tärkeä tulevaisuuden työpaikka-alue n. 2100 uuden työpaikan muodossa. Tavoitteena on myös kehittää Tourujoen varren virkistysreitistöä alueen luonnonarvot turvaten. Tourujoki on osa kaupungin viherpolitiikassa esitettyä Kehä Vihreää, jonka lähtökohtana on yhteyksien parantaminen Jyväs-, Palokka- ja Tuomiojärvien välillä. Viheryhteyksiä on tavoitteena kehittää myös alueen sisäisesti sekä mahdollisuuksien mukaan edelleen Seppälään sekä Holstin suuntaan.
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KANKAAN OSAYLEISKAAVA 2012, SELOSTUSLUONNOS 13 Osayleiskaavan hyväksyy Jyväskylän kaupungin kaupunginvaltuusto. 2.4 Kaavaprosessin aikana syntyneet tavoitteet Kaavaprosessin aikana on ollut käynnissä Kankaan kehittämisprojekti Kytkin, jossa on tarkemmin tutkittu alueen yhteisjärjestelyjä ja hallintomallia niiden hoitamiseksi. Samassa yhteydessä on selvitetty tarkemmin väestönsuojien, pysäköinnin ja jätehuollon vaihtoehtoisia ratkaisumalleja sekä energia-asioita ja ICT-palvelujen järjestämistä. 2.5 Kaavoitustilanne Maakuntakaavatilanne Alueella on voimassa maakuntavaltuuston 16.5.2007 hyväksymä maakuntakaava, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut 14.4.2009. Keski-Suomen maakuntakaava on tullut voimaan 10.12.2009 ympäristöministeriön vahvistuspäätöksen mukaisena. Kuva 7. Ote ympäristöministeriön vahvistamasta maakuntakaavasta. Tourulan alueella on maakuntakaavassa merkintä Kankaan paperitehtaan kohdalla merkintä T/kem: Teollisuus- ja varastoalue, jolla on/jolle saa sijoittaa merkittävän vaarallisia kemikaaleja valmistavan tai varastoivan laitoksen. Tältä osin maakunta kaava on vanhentunut. Alueen sivuitse kulkee moottoritieksi merkitty tie. Ohjeellisena on varattu Kankaan paperitehdas-keljo 110 kv:n voimalinja. Kankaan tehtaan alue on maakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö. Tourujoen laakso on merkitty luonnonsuojelualueeksi SL. 4. vaihekaavan laadinta on käynnissä ja se on ollut luonnoksena nähtävillä elo-syyskuussa 2012. Siinä on huomioitu suunnittelualuetta koskevat maankäytön muutostavoitteet.
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI, KANKAAN OSAYLEISKAAVA 2012, SELOSTUSLUONNOS 14 Yleiskaavatilanne Pääosalla aluetta on voimassa oikeusvaikutukseton yleiskaava 1982, joka hyväksyttiin vuonna 1984. Sen mukaan suunnittelualue on varattu teollisuus- ja varastoalueeksi (T), suojelualueeksi (S), keskustatoimintojen alueeksi (C) ja virkistysalueeksi (V). Alueen itäpuolella on voimassa oikeusvaikutteinen Seppälän yleiskaavan muutos vuodelta 2002. Siinä suunnittelualuetta on varattu C-3 (keskustatoimintojen alueeksi, jolle voidaan sijoittaa maankäyttö- ja rakennuslain 114 :n tarkoittamia vähittäiskaupan suuryksiköitä.) ja alueen kautta kulkee kevyen liikenteen reitti. Tältä osin ei ole olemassa yleiskaavan akuuttia muutostarvetta. Koko kaupunkia koskeva yleiskaavaluonnos on ollut nähtävillä keväällä 2012. Siinä alue on Jyväskylän kaupungin strategista keskusta-aluetta, johon on erikseen merkitty katkoviivalla keskustan kohdealue Kankaan sydän. Kankaan osayleiskaavan on tarkoitus tulla voimaan alueelle joka tapauksessa koko kaupungin yleiskaavan hyväksymistilanteesta riippumatta. Kuva 8. Ote ajantasayleiskaavasta Suunnittelualueelle sijoittuu myös viherosayleiskaavassa tarkasteltuja alueita. Viherosayleiskaavan luonnos on ollut nähtävillä syksyllä 2008.
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KANKAAN OSAYLEISKAAVA 2012, SELOSTUSLUONNOS 15 Asemakaavatilanne Suunnittelualueella ovat voimassa 23.11.1987;19.1.1994; 16.9.1997, 17.4.2000, hyväksytyt asemakaavat Kuva 9. Ote ajantasa-asemakaavasta 2.6 Lähtötiedot ja laaditut selvitykset Alueen lähtötiedot ja ympäristöselvitykset perustuvat jo olemassa oleviin selvityksiin sekä mittaviin tätä työtä varten tehtyihin uusiin selvityksiin. Kaupunki on teettänyt rakennusten kulttuurihistoriallisten inventointitietojen täydennys-, rakennusten käytettävyys-, liikenne-, virkistysreitti-, vesihuolto-, maisema-, luonto-, joen ennallistamis-, rakennettavuus- ja kaupallisen selvityksen. Aluetta koskevat tai siihen liittyvät kaavat - Keski-Suomen maakuntakaava v. 2009-4. vaihemaakuntakaavaluonnos - Jyväskylän yleiskaava 1982 - Täydennysrakentamisen osayleiskaava v. 2001 - Läheisten alueiden asemakaavat mm. Seppälän alueen - Tekeillä oleva yleiskaava ja viherosayleiskaava Suunnitelmat, selvitykset ja ohjelmat Lähtötietoaineistot ja kaavan erillisliitteet on lueteltu sisällysluettelon ja selostuksen liiteluettelon jälkeen.
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI, KANKAAN OSAYLEISKAAVA 2012, SELOSTUSLUONNOS 16 Kankaan paperitehdasalueen historia Tiivistelmä Kankaan tehdas on Suomen ensimmäisiä paperiruukkeja. Sen teollisuushistoriallinen merkitys perustuu tämän lisäksi asemaan Jyväskylän ja Keski-Suomen varhaisena teollisuuslaitoksena. Kulttuuriympäristönä sen ydinaluetta on nykyinen keskusvarasto lähirakennuksineen (osastoineen). Alueella ovat toimineet seuraavat yhtiöt: Lohikoski Pappersbruk - Lohikosken paperitehdas 1872-1891 Kangas Aktiebolag 1891-1894 Aktiebolaget Kangas 1894-1902 Kangas Pappersbruk Aktiebolag 1902-1935 Kankaan Paperi Osakeyhtiö 1935-1940 G.A. Serlachius Oy Kangas 1940-1986 Metsä-Serla Oy (Oyj) Kankaan paperitehdas 1987-2001 M-real Oyj Kankaan paperitehdas 2001-2008 Sappi 2008-2010 Alueella on tehty: saha on toiminut 1877 1878 hioketta1899-1838 paperia 1874-2010 Kuva 10. Lohikosken paperitehdas 1874 Alueen aikaisemmat vaiheet: Tourujoen varrella on ollut talollisten vesimyllyjä oletettavasti 1730-luvulta alkaen. Vuonna 1837 perustetun Jyväskylän kaupungin porvareiden ensimmäiset paikalliset teollisuushankkeet kohdistuivat vuoden 1850 aikoihin juuri Tourujoen koskiin. Ensimmäisenä kauppias Gustaf Henrik Gronov, joka sai 1854 1855 valmiiksi tullimyllynsä ja tamppilaitoksensa. Vuonna 1872 ruotsalainen vapaaherra Hjalmar Åkerhjelm ryhtyi appensa kauppaneuvos Sneckenströmin tuella rakentamaan Lohikosken paperitehdasta. Lohikosken paperiruukki oli valmis tammikuussa 1874. Kun tehdas muutettiin osakeyhtiöksi 1891, se otti nimensä läheisen Kankaan talon mukaan.
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KANKAAN OSAYLEISKAAVA 2012, SELOSTUSLUONNOS 17 Kuva 11. Tehdas 1940-luvulla Alueen kulttuurihistorialliset arvot Kankaan tehtaan alue on maakuntakaavassa vaalimisen arvoinen maakunnallisesti, teollisuushistoriallisesti, rakennus-historiallisesti ja maisemallisesti arvokas teollisuusympäristö Jyväskylän Tourujokivarressa. Varsinaisessa tehdaskompleksissa kulttuurihistoriallisesti merkittävimpiä ovat punatiiliset paperitehtaan ja puuhiomon rakennukset ja niihin liittyvät oheisrakennukset Tourujoen puoleisella sivustalla. Nykyinen keskusvarasto vuosilta 1892-1897 ja puutyöpaja kertovat parhaiten ajasta, jolloin tehdas oli riippuvainen sen sivuitse virtaavasta vedestä. Keskusvarasto viereisine ja alapuolisine tiloineen ovat tehtaan vanhinta osaa ja säilyttänyt hyvin alkuperäiset ominaispiirteensä. Punatiilisen tehdas-kiinteistön sisällä on rakenteita 1890-luvulta ja tiettävästi jopa 1870-luvulta. Vuosina 1923-1951 toteutetut läntisimmät puna-tiiliset tehdasosat muodostavat edelleen hyvin säilyneen, rikaspiirteisen länsijulkisivun, jonka yhtenäisen ilmeen taustalla on arkkitehti Wäinö Palmqvistin vaikutus. Klassistiset ja tyylitellyt detaljit toistuvat eritoten ikkunamuodoissa. Tähän kokonaisuuteen kuuluu lisäksi vuosina 1921 ja 1951 rakennettu entinen pergamenttiosasto. 1970-luvun tehdasosastoa sivuaa paperitehdas vuodelta 1897 paperikonesaleineen. Tämä tehdasosa on saanut nykyisen muotonsa ja laajuutensa useiden rakennusvaiheiden tuloksensa. Myös vuoden 1997 tulipalo on aiheuttanut muutoksia. Tehdasosalla on ensisijassa teollisuushistoriallista merkitystä. Tehdasrungosta ulkonevien rakennusosiin liittyy teollisuus-historiallisesti mielenkiintoista käyttöhistoriaa tai ne ovat jäänteitä vanhemmasta 1800-luvun vaiheen rakennusosasta uudistuneessa julkisivussa. Tällainen vaalimisen arvoinen rakennusosa on esimerkiksi teknisen osaston vuonna 1920 rakennettu yksikerroksinen siipiosa tai kone- ja massaosaston julkisivu pajan puolella. Rakennushistoriallisesti arvokkaat eri-ikäiset rakennuskerrostumat lisäävät teollisuusympäristöjen ajallisesti kerroksellista ilmettä. Erityisesti Kankaan tehtaan ominaispiirteisiin kuuluu monikerroksinen rakennustapa ja tuotantorakentamisen historia, joka näkyy 100 vuoden aikana samalla paikalla toimineen ja laajentuneen tehtaan rakennusten ulkoasussa. Voimalarakennuksella ei nykyasussaan ja teknisessä varustuksessaan ole erityisiä kulttuurihistoriallisia arvoja. 1936 rakennetun tiilipiipun säilyttämistä harkitaan, jotta Kankaan paperitehtaan alueesta säilyisi näkyvä teollisuushistoriallinen maamerkki Jyväskylän kaupungin silhuetissa.
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI, KANKAAN OSAYLEISKAAVA 2012, SELOSTUSLUONNOS 18 Tourujoessa sijaitsee niin ikään teollisuushistoriallisesti paikallisesti merkittävä voimakanava vuodelta 1898-1899. Tehdasympäristön vesirakenteet sisältävät elementtejä koko tehtaan olemassaolon ajalta. Yhtenäisesti hoidettavasta ja vaalittavasta pienmaisemasta on kysymys konttorin, muunto-aseman ja vesivoimalan välimaastossa sekä suppeammin myös vanhimman tehdasosan eli puutyöverstaan kulmalla. Kyseessä on sekä Jyväskylän seudun että maakunnan mitassa merkittäväksi arvioitava teollinen vesimaisema. Voimakanavan rannalla sillan pielessä sijaitsee jo asemakaavalla suojeltu, arkkitehti Wäinö Palmqvistin suunnittelema entinen muuntamo vuodelta 1924-1925. Rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti merkittävällä tiilirakennuksella on sähkönsiirron kannalta tärkeä seudullinen teollisuushistoriallinen merkitys. Tehdasalueella tärkeä yksittäinen säilyttämisen arvoinen rakennus on arkkitehti Jarl Eklundin suunnittelema funktionalistinen konttori vuodelta 1941. Sen sisätiloissa ootratut ovet ja lasiseinät ovat alkuperäistä kiinteää sisustusta. Vuonna 1980 tehty sisätilamuutos ei ole heikentänyt oleellisesti sisätilojen ilmettä. Konttorin edustalla oleva muistomerkkinä toimiva lumpunkeittokuula nro 2. Muistomerkki on suojelemisen arvoinen teollisuushistoriallinen laite. Muita yksittäisiä merkittäviä rakennuksia tehdasalueella edustaa vuonna 1916 rakennettu hevostalli, joka on 1920-luvulla muutettu tehtaan autotalliksi, sittemmin paloasemaksi ja lopulta porttirakennukseksi ja valvomoksi. Punatiilisellä klassisia aiheita tyylillisesti toistavalla rakennuksella on paikallista historiallista ja maisemallista arvoa tehtaan aputilana 1900-luvun alkuvuosikymmeneltä. Lähdeluettelo: Historia osuus sisältää suoria lainauksia Metsäliitto-Yhtymän toimipaikkojen rakennushistoriallisen inventoinnin raportista (Timo Kantonen 15.8.2002) ja Keski-Suomen museon 29.1 2010 antamasta lausunnosta: Lausunto Jyväskylän Kankaan paperitehdasalueen rakennusperinnön suojeluarvoista ja teollisuusmaiseman suojeluun vaikuttavista arvoista. Kuva 12. Vanhaa paperitehdasta
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KANKAAN OSAYLEISKAAVA 2012, SELOSTUSLUONNOS 19 3 SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILANNE 3.1 Alueen yleiskuvaus Kankaan osayleiskaava-alue on pääosin entistä paperiteollisuuden aluetta, jolla on paperitehdaskiinteistö siihen liittyvine teollisuus- ja toimistorakennuksineen sekä rakenteineen. Alueen itäpuolella kulkee Vapaaherrantie, jonka varrella on myös vähittäiskaupan suuryksikkötoiminnassa oleva Minimanin liikerakennus, sekä polttoaineen kylmäasema ja kesäisin toiminnassa oleva puutarhamyymälä. Kuva 13. Tehdasalue nykyisin Kaava-alueen itäpuolella kulkee valtatie 4 (E75), jonka yli on yhteys Seppälän alueeseen Merasin nimisen kadun kautta. Valtatien yli on myös yksi teollisuusraidekäytössä ollut silta ja yksi käyttämätön tähän tarkoitukseen aikoinaan varattu silta. Kaava-alueen länsireuna rajautuu pääosin Tourujokeen, jonka toisella rannalla on luonnonsuojelualuetta sekä Vanha Hautausmaa. Pohjoisessa alue rajautuu Lohikoskentien ja Vapaaherrantien välisellä alueella olevaan rivitaloalueeseen ja etelässä Ailakintiehen. Suunnittelualueella on osoitteessa Kympikatu 3 yksi vanha asuintalo ja samoin Ailakinkadun varrella on vanha omakotitalo ja rautakaupan varastotiloja sekä pysäköintialueita. Kadun eteläpuolella on liiketiloja sekä asuinkerrostaloja. Vapaaherrantien ja Tourulantien risteyksessä toimii urheilu- ja kodinsisustusalan liike sekä pikaruokaketjun ravintola. Suunnittelualueella asuu kaksi henkilöä ja Ailakinkadun varrella kaikkiaan n. 460 henkilöä. Alueesta 2 km:n säteellä asuu nykyisin n. 26 000 henkilöä ja on n. 20 000 työpaikkaa.
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI, KANKAAN OSAYLEISKAAVA 2012, SELOSTUSLUONNOS 20 3.2 Maisema ja luonnonympäristö Jyväskylän keskustaajaman maisemarakenteessa voi erottaa kolme vyöhykettä, länsiosan vuorimaat, keskiosan alavan järviseudun sekä itäosan mäkialueet. Kankaan alue sijaitsee näistä keskiosan alavalla alueella. Sisä-Suomen reunamuodostuma kulkee alueen pohjoispuolelta Taulumäen kautta, sen läpi on puhkaissut tiensä Tourujoki, joka yhdistää Palokkajärven ja Jyväsjärven toisiinsa. Kankaan alue on kanjonin muotoista laaksoaluetta, jonka korkeuserot vaihtelevat + 79 metristä + 101 metriin (Vapaaherrantien ja Rantaväylän risteysalue). Alueen maanpintaa on muokattu voimakkaasti teollisen toiminnan aikana ja mm. Tourujoen luonnollinen reitti on muutettu kulkemaan kanavaa pitkin voimalaitokselle. Maisemaa hallitsevat vanhan voimalaitoksen punatiilinen piippu sekä uudemman paperikone 4:n harmaan betonin ja sinisen pellin väriset teollisuus- ja varastohallit. Aluetta halkovat voimalinjat itälänsisuunnassa. Ympäristöstä näkyvät hyvin Taulumäen kirkko sekä rivitaloasutus Tourujoen ja Vapaaherrantien välissä ja joen korkealla töyräällä oleva vanha konttorirakennus ns. Valkoinen talo. Tourujoki virtaa Palokkajärvestä Jyväsjärveen ja siitä edelleen Päijänteeseen Äijälänsalmen kautta. Tourujoki on aikoinaan virrannut vanhan paperitehtaan toiselta puolelta vapaana koskena, jota pitkin mm. lohet ovat nousseet Palokkajärveen. Tourujoki virtaa kanjoni-laaksomuodostelman pohjalla, jota reunustavat jyrkkärantaiset länsirannaltaan luonnontilaiset ja eroosioherkät jyrkänteet. Jokiuoma on pääosin luonnonsuojelualuetta. Luonnonsuojelualueen poikki kulkee joen länsirannalla luontopolku, joka on hautausmaan kohdalla ollut sortuneen rinteen vuoksi käyttökiellossa, kunnes sortuma-aluetta vahvistettiin 2011. Kankaan alueen luontoarvot keskittyvät Tourujoen luonnontilaiseen ympäristöön. Alueelta on tehty seuraavat luontoselvitykset: Kalasto ja pohjaeläimet (2011) Saukot (2011) Liito-oravat ja linnut (2011) Putkilokasvit ja sammalet (2012) Lepakot (2012) Kalaston ja pohjaeläinten kannalta Tourujoki on voimakkaasti muokattu kaupunkijoki, jossa on voimalaitospato. Säännöstely aiheuttaa eroosiota ranta-alueille ja nostaa veden kiintoainepitoisuutta. Joessa ei ole nykyään taimenelle sopivia kutupaikkoja. Joella on kuitenkin vähäistä virkistyskalastuskäyttöä. Saukko vierailee toisinaan Tourujoella, joka on satunnaisesti käytetty elinpiirin osa. Tourujoki on melko suurelta osin erinomaista ympäristöä saukolle; kuitenkin se on liian lyhyt kokonaiseksi elinpiiriksi. Tourujoen alue on hyvä lintuympäristö etenkin talvisin ja muuttoaikoina. Alueelta on havaintoja 110 lintulajista (neljännes Suomessa tavatusta lajimäärästä). Pesimähavaintoja on tehty seuraavista uhanalaisista lajeista: VU-lajit: kivitasku, virtavästäräkki NT-lajit: käenpiika, sirittäjä, punavarpunen, mustaleppälintu, rantasipi Talvehtimishavaintoja uhanalaisista lajeista: VU: koskikara Lisäksi paljon satunnaishavaintoja, mm. merikotka
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KANKAAN OSAYLEISKAAVA 2012, SELOSTUSLUONNOS 21 Liito-oravasta on tehty havaintoja pääosin jokivarresta ja Tourukeskuksen puoleisesta metsiköstä on ylivuotisia jätöshavaintoja. Nämä hajanaiset löydökset ovat vain varsinaiselta reviiriltään harhautuneiden/ kuljeskelevien yksilöiden, ilmeisesti koiraiden, jättämiä. Näyttäisi siltä, että koiraat liikkuessaan tällä alueella päätyvät selkeiden puustoisten viheryhteyksien päähän ja pysähtyvät sinne oleilemaan. Naaraan reviiri on luonnonsuojelualueella. Lajin asettumista lehdon ulkopuolisiin metsäkaistaleisiin ei kannattane edistää, koska lajin selviytyminen niissä pitemmän päälle on epävarmaa. Lepakot on tarkistettu 16 eri rakennuksesta alueella eri vuodenaikoina. Kuollut lepakko on löytynyt PK4-hallista, ilmeisesti harhailija, joka ei ole osannut takaisin ulos. Valkoisen talon ullakolta on myös tehty havaintoja. Tourujoen yltä on tehty paljon detektorihavaintoja lepakoista ja Tourujoen suojaisa vesiympäristö on lepakoille tärkeä ja samoin pienet puistomaiset aukiot. Valaistuksen suunnittelu koko alueella on tärkeää lepakoiden kannalta. Säännöstelyllä voi olla vaikutuksia vesisiippojen saalistukseen (viihtyvät rauhallisilla jaksoilla). Putkilokasveista ja sammalista merkittävät havainnot painottuvat jokivarteen ja tehtaan ja Ailakinkadun väliseen metsikköön. Tutkimusalueella esiintyy seuraavia uhanalaisia lajeja: VU: isonauhasammal NT: rantanukkasammal, kellotalvikki RT: kantohohtosammal, pikkuhiippasammal, puistohiippasammal, kyläkellukka Maakunnallisesti uhanalainen laji (M): keltanokitkerö Suomen vastuulaji: katvesammal (ei esiinny osayleiskaava-alueella) Esiselvitys Tourujoen ennallistamismahdollisuuksista tehtiin vuonna 2011 ennen arkkitehtikilpailua. Suunnittelun pohjaksi on tutkittu mm. vanhan uoman historiaa, uoman palauttamisen lähtökohtia sekä erillisenä selvityksenä myös vesivoimalaitoksen kuntoa (Jyväskylän Energia Oy, Empower 2012). Kaavarungon suunnitteluvaiheessa tutkittiin osana muuta suunnittelua useita uoman rakentamisvaihtoehtoja, joista on laadittu erillinen uomaraportti: Kangas, Tourujoki. Uoman palauttamisen vaihtoehdot ja arviointi. Jyväskylän kaupunki, kaupunkirakennepalvelut. 2012; Mervi Vallinkoski. Tourujoki on aiemmin kulkenut Kankaan kohdalla nykyisen tehdasalueen halki. Teollisuuden kehittyessä on sen voima valjastettu paperiteollisuuden tarpeisiin, ja lopulta osa vanhasta uomasta hävisi kokonaan alueelta ja Tourujoen vedet ohjattiin Kankaan kohdalla 1900-luvun puolivälistä alkaen pelkästään nykyistä suoralinjaista kanavaa pitkin. Alkuperäisessä ilmeessään Tourujoki on ollut monikoskinen, moniuomainen ja voimakkaasti mutkitteleva.
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI, KANKAAN OSAYLEISKAAVA 2012, SELOSTUSLUONNOS 22 Kuva 14. Tourujoen vaiheet / Tourujoen ennallistamisen esiselvitys / VSU Tourujoki sijaitsee jääkauden synnyttämässä murroslaaksossa. Tourujoen kautta virtaavat lähes koko pohjoisen Jyväskylän kattavan Tuomiojärven-Palokkajärven valuma-alueen vedet edelleen etelään Päijänteen Ristiselän alueelle. Tourujoki muodostaa viimeisen osan Tuomiojärven- Palokkajärven valuma-alueen pääuomaa sen alajuoksulla. Tourujoki on Jyväskylän ydinkaupungin ainoa jokiluokan vesimuodostuma. Tourujoen pituus on 2,7 km, ja sen kautta Tuomiojärven ja Palokkajärven valuma-alueen vedet laskevat Jyväsjärveen ja edelleen Päijänteeseen. Uoman keskivirtaama on noin 3,2 m³/s ja putouskorkeus noin 16 metriä. Tourujoen keskivirtaama jaksolla 1970-2010 on 3,12 m³/s, ylin havaittu 30,5 m³/s ja alin havaittu 0,2 m³/s. Virtaaman 50 %:n pysyvyyttä vastaa virtaama on 1,97 m³/s (puolet ajasta virtaama on tätä suurempi ja puolet ajasta tätä pienempi). Maaperä Alueen maaperästä on tehty useita tutkimuksia vuosien kuluessa, joita on käytetty lähtötietoina. Tämän työn yhteydessä on laadittu kolme selvitystä: - Kankaan alueen rakennettavuusselvitys; 2011, Ramboll OY - Kankaan alueen stabiliteettilaskelmat ja laskentaparametrien määritys; Samuli Tikkanen 2012 - YIT/Kankaan alue Rakennettavuusselvitys; Ramboll OY 2012 Alueen maaperä on pääosin hiekkaista silttiä, jonka alla on savista silttiä. Alueella on runsaita täyttöjä.
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KANKAAN OSAYLEISKAAVA 2012, SELOSTUSLUONNOS 23 Rakennettavuusselvityksessä todetaan: Vanhalla tehdasalueella länsiosa viettää vaihtelevalla jyrkkyydellä kohti Tourujokea. Tourujoen uoman vesipinta vaihtelee tutkimusalueella olevan vesivoimalaitoksen yläpuolella noin välillä +93,9 +95,1 NN (Tuomiojärven vesipinta) ja voimalaitoksen alapuolella +77,2 +79,2 NN (Jyväsjärven vesipinta). Jokiuoman aiheuttamasta padotuksesta johtuen ajoittain veden pinnan korkeus voi jonkin verran poiketa liittyvän järven vesipinnasta. Maanpinnan korkeusasema vaihtelee Tourujoen voimalan alapuolisen vesipinnan (noin +78 NN) ja tutkitun alueen koillisosan (noin +98,5 NN) välillä. Pohjaveden pinta on Tourujoen läheisyydessä lähellä joen veden pinnan tasoa ja nousee siitä poispäin liikuttaessa. Voimalan kohdalla on joen vesipinnantasossa huomattava tasoero, minkä vaikutuksesta etenkin vanhassa täytetyssä jokiuomassa tapahtunee veden suotautumista täyttökerroksissa alajuoksun suuntaan. Alueen perusmaa on routivaa, tärinän ja veden vaikutuksesta häiriintyvää ja tiiveydeltään vaihtelevaa. Alueen rakennettavuus vaihtelee alueen osien välillä huomattavasti. Alueen maankäytön suunnittelussa tulee huomioida mm. luontaiset pohjasuhteet, Tourujoen rantatöyräiden riittämätön stabiliteetti, alueella suoritetut massansiirrot, vanha rakennuskanta ja joen taipumus ajansaatossa siirtää uomaansa. Alue soveltuu pohjasuhteiltaan pääosaltaan hyvin talonrakentamiseen. Alueen rakentamisen suunnittelussa tulee kuitenkin huomioida Tourujoen reunan riittämätön stabiliteetti, maan pintakerroksen suuressa osassa aluetta muodostavat vanhat sekalaiset täytöt ja olevat rakennukset/rakenteet. Myös alueella olevat ympäristöriskit tulee huomioida. Ympäristötekniset tutkimukset/ kunnostukset on suositeltavaa suorittaa ennen varsinaista rakentamista. Merkittävää talonrakentamista ei tule ulottaa lähelle nykyistä Tourujokea etenkään alueella missä jokiuoma on syvässä jyrkkäpiirteisessä uomassa. Stabiliteetiltaan riittämättömän alueen alustava raja on esitetty rakennettavuuskartassa. Rakennettavuusalueiden rajat tarkentuvat täydentävien tutkimusten yhteydessä Alueen pohjoisosassa yksityisen omistamalla maalla tehtiin maaperäselvitys v. 2012. Sen mukaan: Alueen etelä- ja lounaisosa viettää kohti vanhaa tehdasaluetta. Alueen pohjois-puolella sijaitseva Vapaaherrantie on leikkauksessa ko. tontin kohdalla. Pohjoisrajalla maanpinta on luonnollisessa tasossa ylimmillään tasolla n.102, josta se laskee nykyiselle täyttöalueelle, ollen pääosin tasossa n. 95. Alueen itäosan täyttöalueella, Kympinkadun puolella maanpinta on tasolla n. 98,5 99. Alueen länsiosa laskee kohti vanhaa jokiuomaa ollen tasolla n. 95. Suurimmalla osalla tutkimusaluetta nykyinen maanpinta on täyttöä. Täytön paksuus ulottuu vanhan jokiuoman kohdalla vähintään 5 m syvyyteen. Täytön alapinta ulottuu pääosin tasoon 90 tai hieman sen alapuolelle. Täyttö on rakennettu pitkän ajan kuluessa ja viimeisimmät osat siitä on tehty 2000 luvun alussa. Täytemaa on suunnittelemattomasti rakennettua ja saattaa sisältää myös eloperäisiä aineksia tai sekalaisitakin materiaalia eikä sen laatua pysty luotettavasti varmistamaan kuin laaja-alaisin koekuopin. Pohjaveden pinnan tason mittaamista varten asennettiin 2 pohjavesiputkea. Tutkimuspisteessä10 vesipinta oli 27.3.2012 tasolla +89.01(N2000) ja tutkimuspisteeseen 6 asennetusta pohjavesiputkesta havaittiin vesipinta 27.3.2012 tasolla +90,57 (N2000). Alueen pohjoisosasta pieni kaistale kanavan kohdalta kuuluu Taulumäen pohjavesialueeseen.
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI, KANKAAN OSAYLEISKAAVA 2012, SELOSTUSLUONNOS 24 Maaperän pilaantuneisuus Alueelta on tehty Kankaan paperitehtaan maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuusselvitys Ramboll/Harri Görman 2010. Kohteessa on havaittu ylempien ohjearvojen ylityksiä, jotka edellyttävät maaperän kunnostamista. Alueella ei ole kuitenkaan havaittu merkittäviä pitoisuuksia helposti kulkeutuvia yhdisteitä, jonka johdosta kunnostuksilla ei ole välitöntä kiirettä. Tätä tukee pohjavesiputkista tehdyt havainnot. Havaittujen pilaantumien kunnostustarve ja tavoitepitoisuudet voidaan tarvittaessa arvioida ns. kohdekohtaisella riskinarvioinnilla. Mikäli alueen maankäyttö muuttuu, tulee arviointi suorittaa uudestaan. Lisäksi on huomioitava, että kynnysarvopitoisuudet ylittävillä maaaineksilla voi olla käyttörajoituksia, vaikka pitoisuudet eivät edellyttäisi alueen puhdistamista. Alemmat ohjearvot ylittävät maa-ainekset luokitellaan pilaantuneiksi ja kaivettuna ne ovat jätettä, joka on toimitettava asianmukaiseen käsittelylaitokseen. Pohjavesinäytteissä ei ole todettu erityisen merkittäviä haitta-ainepitoisuuksia, eikä pohjavedellä ole siten kunnostustarvetta. Pilaantuneiden maiden kunnostaminen parantaa pohjaveden laatua pitkällä aikavälillä. Kankaan paperitehtaan pilaantuneeksi tunnistetut maa-alueet on esitetty liitteenä olevissa tutkimuspiirroksessa Y1 ja Y2: Selluvaraston länsipuolella olevan tankkauspisteen alueella on mineraaliöljyn keskitisleillä pilaantunutta maata arviolta 100-300 m3 VPT-rakennuksen korjaamotilojen alapuolella on metalleilla pilaantunutta maata vähintään 200 m3. Pilaantuneen täyttömaan laajuutta ei ole kuitenkaan tehdyillä tutkimuksilla voitu rajata. Mikäli pilaantuneisuus ulottuu koko korjaamon alapuoliseen maakerrokseen, voi pilaantunutta maa-ainesta olla alueella jopa 1000 m3 Turbiinirakennuksen takana oleva öljyllä pilaantunut maa-alueen laajuus on tehtyjen tutkimusten perusteella korkeintaan 100 m3 Hiilimontun alueella on vuonna 2004 tehdyn tutkimuksen mukaan öljy-yhdisteillä pilaantunutta maata noin 600 m3 3.3 Rakennettu ympäristö Kankaan paperitehdas on rakennettu useassa eri vaiheessa raskaan teollisuuden käyttöön. Alueella sijaitsee vanha ja uusi paperitehdas, joita yhdistää putkimaiset kulkusillat. Ns. Valkoinen talo on vanha toimistorakennus ja se sijaitsee erillään joen töyräällä. Alueella on myös porttirakennus, voimala ja joen toisella rannalla vanha muuntamorakennus. Ailakinkadun varrella on vanha asuinrakennus ja toinen Kympikatu 3:ssa. Vanhan punatiilisen paperitehtaan rakennukset ovat vanhimmilta osiltaan vuodelta 1870. Nykyinen keskusvarasto ja puutyöpaja vuosilta 1892-1897 ovat ajalta, jolloin tehdas oli riippuvainen sen sivuitse virtaavasta vedestä. Vuosina 1923-51 toteutetut läntisimmät punatiiliset tehdasosat muodostavat klassisia piirteitä omaavan läntisen julkisivun. Tähän kokonaisuuteen kuuluu myös pergamenttiosasto. Uusi paperitehdas sekä uusi voimala on rakennettu 1970-luvulla. Ailakinkadun varrella on asuinkerrostaloja, palvelutalo ja toimistorakennuksia sekä Vapaaherrantien ja Tourulantien varrella liikerakennuksia, jotka ovat osayleiskaava-alueen ulkopuolella. Vesijohtoverkosto Alueella kulkevat vesijohto- ja viemärilinjat Vapaaherrantien varressa ja Ailakinkadun suunnasta. Tehdas on ottanut raakavettä Pupuhuhdan pohjavesialueelta sekä Palokkajärvestä pintavettä. Palokkajärven vedenoton putki sijaitsee Tourujoen pohjalla. Tehdasalueella omassa jätevedenpuhdistamossa puhdistetut vedet on johdettu purkukanaalia pitkin Tourujokeen. Alueella on useita öljynerottimia ja öljynerotuskaivoja.
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KANKAAN OSAYLEISKAAVA 2012, SELOSTUSLUONNOS 25 Sähkölinjat Alueelle tulee 110 kv:n voimalinja idästä vanhan ja uuden paperitehtaan väliselle muuntamokentälle. Tehdasalueen ulkopuolella sijaitsee vanha muuntamoasema, joka tulee säilymään sähkönjakelun käytössä. Sähkö tulee maanpäällisiä johtoja pitkin alueelle. Muuta Alueelle tulee höyryputki Rauhalahden voimalasta. Höyryputki on osittain maanpinnalla. Alueella sijaitseva lämpövoimala ja öljykattilat on poistettu käytöstä Rauhalahden höyryenergian käytön myötä. Alueella on Unibase Oy:n telemasto. Maarakentamisen yhteydessä tulee huomioida, että alue oli toisen maailmansodan aikana lentopommitusten kohteena ja siten räjähtämättömien pommien löytyminen on edelleen mahdollista. 3.4 Maanomistus Suurin osa kaava-alueesta on kaupungin omistuksessa. Alueella maata omistavat myös Jyväskylän energia ja rakennusliike. Maanomistuksesta on erillinen liitekartta. 3.5 Liikennejärjestelyt Kankaan alue sijaitsee liikenteellisesti helposti saavutettavalla alueella, tullaan sitten pohjoisesta tai etelästä, koska valtatie 4 (E75) sivuaa aluetta itäpuolelta. Keskustasta autolla tultaessa voidaan tulla joko Tourulantien kautta Vapaaherrantielle ja edelleen Kympinkadun kautta alueelle tai Taulumäen kautta Kankaankatua pitkin suoraan tehdasalueelle. Tehtaan henkilökunnan pysäköintialueelle on myös suora yhteys Vapaaherrantieltä. Vapaaherrantieltä on yhteys valtatien yli Seppälän alueelle Merasin nimisen kadun kautta. Joukkoliikennereitti kulkee Tourulantietä pitkin, jonka varrella ovat pysäkit. Tehdasalueen raideliikenne on johdettu Vapaaherrantien ja valtatien yli Seppälän alueen kautta edelleen päärautatielinjoille. Tehdasraide on tarkoitus purkaa. Kevyen liikenteen reitit kulkevat Tourulantien, Vapaaherrantien ja Ailakinkadun varrella. Tourujoen yli on kaksi kevyenliikenteen siltaa, joiden kautta on kevyenliikenteen reitit Kinakujan kautta Eskilstunan aukiolle, Tourukadun ja Vapaudenkadun risteykseen sekä Tourujoen rantareitille.
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI, KANKAAN OSAYLEISKAAVA 2012, SELOSTUSLUONNOS 26 3.6 Liikennemelu Nykytilanteen liikennemelusta alueella on laadittu selvitys v. 2011, Ramboll / Tiina Kumpula. Selvityksen mukaan päiväajan melutaso 55 db(a) ylittyy Vapaaherrantiestä länteen päin n. 50-60 m:n levyisellä vyöhykkeellä sekä Tourulantien ja Rusokinkadun varrella. Kuva 15. Melualueet nykytilanne, päivä 3.7 Väestö ja työpaikat, sosiaalinen ympäristö Tehdasalueella asui vuoden 2010 lopussa 2 asukasta. Ailakinkadun kerrostaloalueella asui n. 460 henkilöä. Alueella oli työpaikkoja n. 80 kpl. 3.8 Palvelut Alueella ei ole julkisia palveluita. Lähimmät palvelut sijaitsevat Jyväskylän keskusta-alueella kävelymatkan päässä. Lähimmät päiväkodit ovat Tapiolan päiväkoti Kalervonkatu 12 ja Päivärinteen päiväkoti Kansakoulukadun varrella arkkitehti Wivi Lönnin suunnitteleman Puistokoulun vieressä, joka on tarkoitettu 1-6 luokan oppilaille
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KANKAAN OSAYLEISKAAVA 2012, SELOSTUSLUONNOS 27 4 SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Osalliset Suunnittelualueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Maanomistajaluettelo on saatavissa Jyväskylän kaupungin kaavoituksesta ja tonttituotannosta. Jyväskylän kaupungin toimialat, osastot ja vastaavat - KRP/yhdyskuntatekniikka - KRP/tonttituotanto - KRP/rakennusvalvonta - KRP/ympäristötoimi - KRP/kaavoitus - Sosiaali- ja terveyspalvelut - Opetuspalvelut - Sivistyspalvelut - Liikuntapalvelut - Jyväskylän Tilapalvelu - Jyväskylän Energia/kaukolämpö - JE Siirto Oy/sähköverkko - JE/ vesiliiketoiminta - Keski-Suomen pelastuslaitos - Muut viranomaiset - Keski-Suomen liitto - Keski-Suomen ELY-keskus - Liikennevirasto - Keski-Suomen museo Muut asianosaiset tahot - Fingrid Verkko Oy - Elisa Oyj - Telia Sonera Finland Oyj - Unibase Oy - Keski-Suomen kauppakamari - Jyväskylän pyöräilyseura ry - Jyväskylän Liikenne Oy - Jyväskylän yrittäjäyhdistykset 4.2 Osallistumismenettelyt Kaava on vireille joulukuussa 2010, jolloin siitä ilmoitettiin erillisellä ilmoituksella Keskisuomalaisessa sekä Jyväskylän tiedotuslehdessä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on laadittu vuoden 2010 lopulla. Sitä on tämän jälkeen tarkistettu ja käsitelty tarkistuksia sisäisissä palavereissa Sillissä sekä viranomaisneuvottelussa. Aloitusvaiheen tiedotustilaisuus osallisille on pidetty 21.2.2012 Aalto-salilla. Kaava-aineistoa on esitelty viranomaisneuvottelussa ja maankäyttöryhmässä. Internetissä kaupungin kaavoitussivuilla kerrotaan ajantasaisesti kaavavaiheista ja kaavan etenemisestä.