LLH 17.2.2014 12 LIITE 8 1 11.2.2014 ROVANIEMEN JA ITÄ-LAPIN MAAKUNTAKAAVAN RATAYHTEYSSELVITYS LINJAUSVAIHTOEHDOT 1. Ratalinjausvaihtoehtojen esittely Vaihtoehtolinjausten VE1, VE1A, VE2, VE3 ja VE5 ratalinja erkanee Rovaniemi Kemijärvi-radalta. Kaikissa näissä vaihtoehdoissa on lähdön suhteen kaksi vaihtoehtoa. Yksi vaihtoehto alkaa Kemijärven nykyiseltä asemalta pohjoiseen (itäinen vaihtoehto) ja toinen erkanee nykyisestä raiteesta ennen Kemijärven asemaa Honkakankaan pohjoispuolelta (läntinen vaihtoehto). Kaikki linjausvaihtoehdot jatkavat noin viisi kilometriä pohjoiseen samassa maastokäytävässä kuin Sodankyläntie (vt 5), josta ne erkanevat omiksi vaihtoehdoikseen. Vaihtoehtolinjauksen VE4 ratalinja alkaa Kemijoen itäpuolen teollisuusalueelta. Teollisuusalueelle on suunniteltu puunlastausterminaalia. Alueelle ei ole yhteyttä Kelloselän suunnasta, jonne tämä yhteys on tarpeellista rakentaa, mikäli vaihtoehto toteutuu. Vaihtoehtojen VE1, VE1A, VE2, VE3 ja VE5 kustannusarviot on laskettu ennen asemaa lähtevän linjauksen (läntinen vaihtoehto) mukaan, joka on linjauksista pidempi. Kustannuslaskentaraja ulottuu kaikissa vaihtoehdoissa Kevitsan kaivoksen pohjoispuolelle ja on piirretty yleis- ja suunnitelmakarttoihin. 1.1 Vaihtoehto VE1 (Pyhätunturin ja Luoston kautta) Ratalinja Vaihtoehto VE1 on sekaliikennerata, joten linjaus mahdollistaa sekä tavaraliikenteen että matkustajaliikenteen. Uudet suunnitellut matkustajaliikenneasemat ovat Pyhätunturi, Luosto ja Sodankylä. VE1 erkanee Sodankyläntieltä (vt 5) Peltojärven pohjoispuolelta ja jatkaa Ylijärven länsipuolelta pohjoiseen ylittäen Javaruksentien (mt 9613). Siitä linjaus jatkaa pohjoiseen Outijärven länsipuolelta Outitunturin ja Näätävaaran sekä Suoharjun ja Vittavaaran välitse jatkaen Javarusjoen yli kohti Pyhätunturin matkailualuetta. Linjaus alittaa Pyhä-Luoston kansallispuiston luonnonsuojelu- ja Natura-alueen tunnelissa (paaluvälillä 36+650 39+550) noin 2,9 kilometrin matkalla. Lisäksi vaihtoehto kulkee Pyhätunturin valtakunnallisesti arvokkaaksi ehdotetun maisema-alueen halki pintaratana noin 12 kilometrin matkalla (paaluvälillä 36+590 48+760). Pyhätunturin tunneliasema sijoittuu luonnonsuojelualueelle (noin paalulle 38+300), lähelle nykyistä matkailukeskusta. Pyhätunturin matkailualueen jälkeen linjaus ylittää Luostontien (mt 962) ja jatkaa samassa maastokäytävässä Luoston matkailukeskukseen. Luoston uusi pinta-asema voisi sijaita Orresokantien pohjoispuolella (noin paalulla 60+800). Ennen Luoston asemaa linjaus kulkee Luoston valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön halki noin kilometrin matkan. Linjaus jatkaa sivuten Pyhä-Luoston kansallispuistoa Homeseljänaavalle, josta se kaartaa kohti Kitistä. Joen ylityksen jälkeen linjaus jatkaa Jänkävuopajanaavalle, minkä jälkeen se ylittää Kemijärventien (vt 5). Sodankylän uusi pinta-asema sijaitsee Mantovaaran länsipuolella (noin paalulla 92+000). Kuolpuvaaran jälkeen linjauksesta erkanee haara kohti Narvikin rataa. Linjaus jatkaa tästä pohjoiseen ylittäen Kelujoen, minkä jälkeen se menee Eliasaavankumpujen kautta Kuusivaaran ohitse kohti Viiankiaavan luonnonsuojelualuetta. Linjaus kulkee luonnonsuojelualueella noin kahden kilometrin matkan tunnelissa. Viiankiaavan jälkeen linjaus jatkaa Käppäläaavan kautta Venevaaran ja Annikanselän ohi kohti Kevitsan kaivosaluetta. Tästä linjausta on mahdollista jatkaa kohti Jäämerta.
2 11.2.2014 Vaihtoehdossa on tunneliosuutta yhteensä noin 10 kilometriä, linjaus kulkee suoalueella noin 55 kilometrin matkalla, ja vaihtoehdossa on 39 siltaa. Kemijärven aseman kautta linjattuna ratalinjan kokonaispituus on noin 129 kilometriä ja ennen asemaa linjattuna noin 133 kilometriä. Ympäristövaikutukset Kemijärveltä länsipuolinen linjaus seuraa luontevasti valtatien 5 maastokäytävää. Meluhäiriöt lisääntyvät Peltojärven kaakkois- ja länsipuoleisilla asuinalueilla. Kemijärven aseman kautta kulkeva linjaus (itäinen linjaus) aiheuttaa meluhäiriöitä Kemijärven taajaman pohjoisosissa. Itäinen linjaus kulkee lähellä Kemijoen ranta-aluetta asemalta pohjoiseen aiheuttaen lievää haittaa maisemakuvassa. Erkaneminen valtatien 5 maastokäytävästä Peltojärven länsipuolella tapahtuu luontevasti. Linjaus ylittää kuitenkin pienehkön peltoalueen ja kulkee läheltä pintavesikohdetta, lampea. Linjaus kulkee edelleen sekä ojitettujen että ojittamattomien suoalueiden, aapojen ja havupuuvaltaisten metsien läpi väistellen maaston korkeimpia kohtia. Linjaus alittaa Pyhätunturille saavuttaessa Pyhä-Luoston kansallispuiston luonnonsuojeluja Natura-alueen tunnelissa. Tunnelin suuaukko eteläpäässä sijoittuu selvästi ennen Natura-alueen rajaa ja toisaalta pohjoispäässä tunnelin suuaukko on runsaasti Naturaalueen ulkopuolella. Vaihtoehto kulkee valtakunnallisesti arvokkaaksi ehdotetun Pyhätunturin maisema-alueen halki pintaratana noin kilometrin ja tunnelissa noin 11 kilometrin matkan. Aluetta linjaus sivuaa noin 1,5 kilometrin matkalla. Linjaus jatkuu pohjoiseen em. alueen läheisyydessä, mutta ei missään kohtaa sijoitu itse alueelle. Pyhätunturin pohjoispuolella meluhäiriö lomakylän nykyiselle loma-asutukselle lisääntyy. Luostoa lähestyttäessä linjaus kulkee osin tien 962 maastokäytävässä, pääosin tien itäpuolella. Luoston luonnonsuojelu- ja Natura-alue sijaitsee linjauksen länsipuolella. Missään kohtaa linjaus ei sijoitu ko. alueelle. Linjaus kiertää Luoston taajaman itäpuolelta. Meluhäiriö Luoston nykyisessä taajamassa lisääntyy. Linjaus kulkee Luoston valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön halki noin kilometrin matkalla. Luostolta pohjoiseen linjaus sijoittuu luontevasti tunturikokonaisuuden itäreunan alavalle rinteelle. Pohjoiseen jatkuva linjaus kulkee edelleen soiden, aapojen ja havupuumetsien läpi luontevasti. Kitisen ylityskohta on luonteva. Maastollisesti linjaus sijoittuu myös luontevasti vältellen korkeimpia kohtia. Merkittäviä kohteita koko linjauksella on pienehköjen jokien ylityskohdat, missä rakentamistoimenpiteet tulee tehdä paikallinen ympäristö huomioiden ja mahdolliset haitalliset vaikutukset välttämällä. Kaavoitus Lähtökohtana on huomattava, että tässä selvityksessä tutkittava rata on esillä ensimmäisen kerran, joten sitä ei ole otettu huomioon kuntien kaavoissa. Kemijärvellä ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Läntinen linjaus sijoittuu asemakaavoitetulle alueelle noin 650 metrin matkalla. Rata sijoittuu pääosin
3 11.2.2014 lähivirkistysalueelle (VL) ja suojaviheralueellle (EV). Valtatien tuntumassa pienialainen on puutarha- ja kasvihuonealue (MP). Asemakaavan osoittama rakentaminen on toteutunut. Itäinen linjaus sijoittuu asemakaava-alueelle noin 1200 metrin alueella. Linjaus on pääosin liikennealueella (LR) lukuun ottamatta pientä lähivirkistysaluetta. Kemijärven puolella Pyhätunturilla linjauksen tunneli alittaa asemakaavassa osoitettua uutta lomarakentamisen aluetta (RA) 250 metrin matkalla. Pelkosenniemen puolella tunneliin sijoittuva linjauksen osuus sijoittuu Pyhätunturin yleiskaavan (KV 18.6.1990) alueelle noin 1200 metrin matkalla. Kaavassa on osoitettu suojelualue (S-1), johon liittyy määräys alueen säilymisestä luonnontilaisena sekä rakentamisen ja toimenpiteiden kielloista. Mahdollinen asemapaikka edellyttää yleiskaavan muutosta. Linjaus sijoittuu Pyhätunturin matkailukeskuksen osayleiskaavan (KV 10.11.2005) alueelle noin 4,5 kilometrin matkalla. Maanpinnalla sijoittuva osuus siitä sijoittuu uuden lomaasuntoalueen (RA ja RA 1) ja matkailupalvelujen alueen (RM) päälle. Nämä uudet yleiskaavan osoittamat alueet on asemakaavoitettu (Noitatunturintien ja Kiimaselän asemakaavat). Linjaus ei mahdollista yleiskaavan mukaista maankäyttöä, joten vaihtoehto vaatii yleiskaavan muutoksen. Kuva 1. Ote Pelkosenniemen kunnan Pyhätunturin matkailukeskuksen osayleiskaavasta (KV 10.11.2005). Sodankylä Linjaus sijoittuu Luoston matkailukeskuksen osayleiskaavan (KV 30.3.2005) alueelle noin 4,5 kilometrin matkalla. Linjaus on pääosin muun maankäytön välissä olevalla virkistysalueella (V). Osa-aluemerkinnällä osoitettu on (luo-1) ja lasku- ja lentoonlähtösektori (len-1). Aluetta ympäröi uudet ja laajenevat loma-asuntoalueet (RA) ja asuntoalue (AP). Alueet on osin asemakaavoitettu. Asemakaavojen osoittama rakentaminen sijoittuu linjauksen ulkopuolelle. Linjaus vaatii yleiskaavan muutoksen.
4 11.2.2014 Kuva 2. Ote Luoston matkailukeskuksen osayleiskaavasta (KV 30.3.2005). Linjaus sijoittuu Askan eteläpuolella puolen kilometrin matkalla Pyhä-Luosto osayleiskaavan (KV x.x.2010) alueelle. Aluevarauksena linjauksen kohdalla on olemassa olevan asuintalon (AO) lisäksi maa- ja metsätalousaluetta (M, MU). Linjaus vaatii yleiskaavan muutoksen. Linjaus sijoittuu yli 17 kilometrin matkalla Kelujärvi-Rajala osayleiskaavan (KHO 1.11.2012) alueelle. Myös Narvikin suunnan yhteydet sijoittuvat osayleiskaavan alueelle 2 4 kilometrin matkalla. Linjaukset ovat ristiriidassa kaavan suojelualuemerkintöjen ja rantarakentamisen kanssa Kelujoen rannoilla. Muutoin linjaukset sijoittuvat suurimmilta osin maa- ja metsätalousalueelle. Linjaus vaatii yleiskaavan muutoksen. Pohjoisosasta linjaus sijoittuu yli 47 kilometrin matkalla Lokka-Koitelainen-Kevitsa osayleiskaavan alueelle (7.9.2001). Linjaus on ristiriidassa erityisesti Kitisen rantojen ja lomarakentamisen (RA) ja virkistysalueiden (VR) aluevarauksista. Muutoin linjaus sijoittuu pääosin maa- ja metsätalousalueelle. Linjaus vaatii yleiskaavan muutoksen.
5 11.2.2014 1.2 Vaihtoehto VE1A (Kuten VE1, mutta ei tunnelia Pyhätunturin ali) Ratalinja Vaihtoehto VE1A eroaa vaihtoehdon VE1 linjauksesta siten, että se kiertää Pyhä-Luoston kansallispuiston luonnonsuojelu- ja Natura-alueen, eikä alita Pyhätunturia tunnelissa. Vaihtoehto kulkee Pyhätunturin valtakunnallisesti arvokkaaksi ehdotetun maisema-alueen halki noin viiden kilometrin matkalla (paaluväli 39+220 44+340). Vaihtoehto VE1A erkanee itään vaihtoehdon VE1 linjauksesta noin 13 kilometriä ennen Pyhätunturille esitettyä pintaasemaa. Erkanemiskohta on Javarustunturin ja Vittavaaran välissä, minkä jälkeen linjaus ylittää Javarusjoen. Linjaus jatkaa Vuostimojärven länsipuolelta ja jatkaa Pyhätunturintien (mt 962) yli Tunturikylän läheltä. Linjaus jatkaa Vitsa-aavan kautta Pyhäjärven eteläpuolelle Luostontien (mt 962) maastokäytävään. Pyhätunturin asema sijaitsee Pyhäjärven rannan tuntumassa (noin paalulla 42+000). Linjaus jatkaa samassa maastokäytävässä Luostontien kanssa kiertäen Pyhä-Luoston kansallispuiston itäpuolelta. Linjaus liittyy vaihtoehdon VE1 linjaukseen noin kaksi kilometriä Rykimäselän eteläpuolella (noin paalulla 50+000). Vaihtoehto VE1A eroaa vaihtoehdosta VE1 noin 21 kilometrin matkalla. Pyhätunturin aseman lisäksi Luoston ja Sodankylän asemat on vaihtoehdossa esitetty pinta-asemina. Luoston uusi pinta-asema voisi sijaita Orresokantien pohjoispuolella lähellä nykyistä matkailukeskusta (noin paalulla 62+500). Ennen Luoston asemaa linjaus kulkee Luoston valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön halki noin kilometrin matkalla. Sodankylän uusi pinta-asema on Mantovaaran länsipuolella (noin paalulla 92+000). Linjaus seuraa vaihtoehtoa VE1 Kevitsan kaivoksen pohjoispuolelle, mistä on mahdollista jatkaa linjausta Jäämerelle. Vaihtoehdossa on tunneliosuutta yhteensä noin neljä kilometriä, linjaus kulkee suoalueella noin 60 kilometrin matkalla, ja vaihtoehdossa on 44 siltaa. Kemijärven aseman kautta linjattuna ratalinjan kokonaispituus on noin 130 kilometriä ja ennen asemaa linjattuna noin 134 kilometriä. Ympäristövaikutukset Alkuosuudeltaan linjaus sijoittuu luontevasti maastoon. Pyhätunturin taajama-alueella linjaus sijoittuu paikoin lähelle nykyistä asutusta ja pintavesiä, erityisesti lähelle Pyhäjärven rantaa. Meluhäiriöt lisääntyvät taajama-alueella ja haittoja ilmenee myös maisemakuvassa, erityisesti Pyhäjärven rannalla, vaikkakin linjaus kulkee luontevasti tien 962 maastokäytävässä. Rata luo myös suuret mahdollisuudet täysin uudelle, tiiviimmälle kaupalliselle maankäytölle ja loma-asutukselle aseman läheisyyteen. Linjaus kulkee arvokkaalla kulttuuriympäristöalueella pintaratana noin 5 kilometriä ja sivuaa aluetta noin 1,5 kilometrin matkalla. Kaavoitus Lähtökohtana on huomattava, että tässä selvityksessä tutkittava rata on esillä ensimmäisen kerran, joten sitä ei ole otettu huomioon kuntien kaavoissa. Linjaus sijoittuu Pyhätunturin matkailukeskuksen osayleiskaavan (KV 10.11.2005) alueelle noin 6,5 kilometrin matkalla. Linjaus sivuaa tai halkoo useita uusia tai laajenevia lomaasuntoalueiden (RA) ja matkailupalvelujen alueita (RM) sekä virkistysaluetta (V, VU). Näistä alueista moni on asemakaavoitettu yleiskaavan osoittaman maankäytön mukaisesti. Linjaus sijoittuu pääosin asemakaavan osoittaman rakentamisen ulkopuolelle. Linjaus ei mahdollista yleiskaavan mukaista maankäyttöä, joten vaihtoehto vaatii yleiskaavan muutoksen.
1.3 Vaihtoehto VE2 (valtatietä 4 eniten myötäävä) Ratalinja 6 11.2.2014 Vaihtoehto VE2 on sekaliikennerata, joten linjaus mahdollistaa sekä tavaraliikenteen että matkustajaliikenteen. Vaihtoehtoon voidaan sisällyttää Sodankylän henkilöliikenneasema, joka voisi sijaita Mantovaaran itäpuolella. Asema olisi pinta-asema. Ratalinja alkaa Kemijärven asemalta tai vaihtoehtoisesti ennen Kemijärven asemaa Rovaniemeltä tultaessa. VE2 erkanee Sodankyläntieltä (vt 5) Peltojärven pohjoispuolelta ja jatkaa Laitamaanaavalle Kuusiselän ja Vanhalomanselän välistä Javaruksentien (mt 9613) kanssa samaan maastokäytävään. Linjaus kulkee Javarusjärven ja Javaruksen kylän eteläpuolitse jatkaen Rovajärven ampuma-alueen ja luonnonsuojelualueen välistä ylittäen Javaruksentien. Linjaus liittyy aiemmin suunniteltuun Rovaniementien (vt 4) maastokäytävässä kulkevaan Rovaniemi Sodankylä-ratalinjaan. Tämä linjaus kiertää Rovaselän kylän eteläpuolitse kohti pohjoista ja Lehtovaaran kylää, jonka se kiertää itäpuolelta. Linjaus sivuaa Torvisen kylää, joka on arvokas kulttuuriympäristökohde. Linjaus ylittää samalla Pyhä-Luostontien (mt 962). Linjaus jatkaa Käyräsvaaran ja Vaiskoselän välistä kohti Kitistä. Joen ylityksen jälkeen linjaus menee Kurkiaavan kautta Koskenpäänalasen ja Riihikankaan välistä kohti Jänkävuonaavan reunaa. Siitä linjaus jatkaa Melalammen itäpuolelta valtatien 5 yli Mantovaaran itäpuolelle, missä on Sodankylän pinta-asema. Kuolpuvaaran jälkeen linjauksesta erkanee haara kohti Narvikin rataa. Linjaus seuraa vaihtoehtoa VE1 Kevitsan kaivoksen pohjoispuolelle, mistä on mahdollista jatkaa linjausta Jäämerelle. Vaihtoehdossa on tunneliosuutta noin kaksi kilometriä, linjaus kulkee suoalueella noin 74 kilometrin matkalla, ja vaihtoehdossa on 32 siltaa. Kemijärven aseman kautta linjattuna ratalinjan kokonaispituus on noin 135 kilometriä ja ennen asemaa linjattuna noin 139 kilometriä. Ympäristövaikutukset Kemijärveltä länsipuolinen linjaus seuraa alkuosaltaan luontevasti valtatien 5 maastokäytävää. Meluhäiriöt lisääntyvät Peltojärven kaakkois- ja länsipuoleisilla asuinalueilla, kuitenkin vähemmän kuin vaihtoehdossa VE1. Kemijärven aseman kautta kulkeva linjaus (itäinen linjaus) aiheuttaa meluhäiriöitä Kemijärven taajaman pohjoisosissa. Itäinen linjaus kulkee lähellä Kemijoen ranta-aluetta asemalta pohjoiseen aiheuttaen haittaa maisemakuvassa. Linjaus kulkee edelleen sekä ojitettujen että ojittamattomien suoalueiden, aapojen ja havupuuvaltaisten metsien läpi, väistellen maaston korkeimpia kohtia. Linjaus kulkee läheltä Javarusjärven ja muutaman muun pikkujärven rantoja. Vaikutukset järville jäävät kuitenkin hyvin vähäisiksi. Linjaus kulkee edelleen suoalueiden, aapojen ja havupuuvaltaisten metsien läpi, väistellen pääosin maaston korkeimpia kohtia. Linjaus yhtyy suunnitellun Rovaniemi Sodankylä-radan maastokäytävään Rovaselän pohjoispuolella. Pohjoiseen jatkuva linjaus kulkee edelleen soiden, aapojen ja havupuumetsien läpi luontevasti. Maastollisesti linjaus sijoittuu luontevasti vältellen korkeimpia kohtia. Linjaus ei kulje arvokkailla maisema-alueilla eikä rakennetun kulttuuriympäristön alueilla.
7 11.2.2014 Merkittäviä kohteita koko linjauksella on pienehköjen jokien ylityskohdat, missä rakentamistoimenpiteet tulee tehdä paikallinen ympäristö huomioiden ja mahdolliset haitalliset vaikutukset välttämällä. Vaihtoehdolla on kuitenkin selvästi vähiten vesistöylityksiä. Kaavoitus Ratalinjan vaikutuksia kaavoitukseen ei ole arvioitu tähän vaihtoehtoon. 1.4 Vaihtoehto VE3 (valtatietä 5 myötäävä, Kemijoen länsipuolitse) Ratalinja Vaihtoehto VE3 on sekaliikennerata, joten linjaus mahdollistaa sekä tavaraliikenteen että matkustajaliikenteen. Vaihtoehtoon voidaan sisällyttää Sodankylän henkilöliikenneasema, joka voisi sijaita Mantovaaran itäpuolella. Asema olisi pinta-asema. Ratalinja alkaa Kemijärven asemalta tai vaihtoehtoisesti ennen Kemijärven asemaa Rovaniemeltä tultaessa. Linjaus seuraa Sodankyläntien (vt 5) maastokäytävää ohittaen Ylijärven itäpuolelta. Linjaus jatkaa Sorsajärven kautta ylittäen Sodankyläntien (vt 5) ennen Sorsakumpua. Vaihtoehto menee arvokkaan kulttuuriympäristöalueen halki noin 13 kilometrin matkalla sivuten muun muassa Tapionniemeä (valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö), Vuostimoa ja Kiemunkivaaraa. Linjaus seuraa edelleen valtatien 5 maastokäytävää ja menee Kiemunkivaaran ja Saunavaaran kylän sivuitse kohti Pelkosenniemeä. Tapionniemi, Kiemunkivaara, Saunavaara ja osa Pelkosenniemen kirkonkylää ovat valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Pelkosenniemen jälkeen linjaus sivuaa Kilpiaavan Natura-aluetta ja lisäksi Kairalan kylää, joka on valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta ja valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Linjaus jatkaa Pikkupalovaaralle, josta se jatkaa Orajärven pohjoispuolelta kohti Sodankylää. Sodankylän asema sijoittuisi Mantovaaran itäpuolelle. Kuolpuvaaran jälkeen linjauksesta erkanee haara kohti Narvikin rataa. Linjaus seuraa vaihtoehtoa VE1 Kevitsan kaivoksen pohjoispuolelle, mistä on mahdollista jatkaa linjausta Jäämerelle. Vaihtoehdossa on tunneliosuutta yhteensä noin kuusi kilometriä, linjaus kulkee suoalueella 90 kilometrin matkalla, ja vaihtoehdossa on 34 siltaa. Kemijärven aseman kautta linjattuna ratalinjan kokonaispituus on noin 138 kilometriä ja ennen asemaa linjattuna noin 142 kilometriä. Ympäristövaikutukset Kemijärveltä länsipuolinen linjaus seuraa alkuosaltaan luontevasti valtatien 5 maastokäytävää. Meluhäiriöt lisääntyvät Peltojärven kaakkois- ja länsipuoleisilla asuinalueilla, kuitenkin vähemmän kuin vaihtoehdossa VE1. Kemijärven aseman kautta kulkeva linjaus (itäinen linjaus) aiheuttaa meluhäiriöitä Kemijärven taajaman pohjoisosissa. Itäinen linjaus kulkee lähellä Kemijoen ranta-aluetta asemalta pohjoiseen aiheuttaen lievää haittaa maisemakuvassa. Linjaus kulkee pitkän osuuden valtatien 5 maastokäytävässä. Sorsajärven kohdalla linjaus kulkee järven pohjukan yli aiheuttaen paikallista maisemahaittaa. Myös meluhäiriö lisääntyy. Kitisen ylityskohdan läheisyydessä linjaus kulkee hyvin läheltä muutamaa rakennusta tai niiden päältä. Linjaus halkoo myös rantapeltoja Yliniemeltä pohjoiseen.
8 11.2.2014 Linjaus kulkee Orajärven itärannan läheisyydessä, jossa meluhäiriöt yhdessä valtatien 5 liikennemelun kanssa ovat merkittäviä järven ranta-asutukselle. Linjaus seurailee valtatietä 5 samassa maastokäytävässä, mikä on selvästi myönteinen vaikutus. Merkittäviä kohteita koko linjauksella ovat pienehköjen jokien ylityskohdat, missä rakentamistoimenpiteet tulee tehdä paikallinen ympäristö huomioiden ja mahdolliset haitalliset vaikutukset välttämällä. Linjaus kulkee arvokkaan kulttuuriympäristöalueen reunalla ja läheisyydessä pitkällä matkalla. Kaavoitus Lähtökohtana on huomattava, että tässä selvityksessä tutkittava rata on esillä ensimmäisen kerran, joten sitä ei ole otettu huomioon kuntien kaavoissa. Kemijärvellä ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa eikä asemakaavoja linjauksen osuudella, joka poikkeaa vaihtoehdosta VE1. Pelkosenniemellä ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa eikä asemakaavoja linjauksen kohdalla. Sodankylässä linjaus sijoittuu noin 7,5 kilometrin matkalla Orajärven osayleiskaavan (vahvistettu 27.2.1996) alueelle. Linjauksen kohdalle Kemijärventien varrelle on esitetty uutta asutusta (AP), joka ei ole toteutunut. Linjaus vaatii yleiskaavan muutoksen. Linjaus sijoittuu vaihtoehdosta VE1 eroavin osin noin kilometrin matkalla Kelujärvi-Rajala osayleiskaavan (KHO 1.11.2012) alueelle. Myös Narvikin suunnan yhteydet sijoittuvat osayleiskaavan alueelle 2 4 kilometrin matkalla. Linjaukset ovat ristiriidassa pienen asuintoalueen (A) ja muutamien muiden loma- ja asuinrakennuspaikkojen kanssa Kitisen ja Kelujoen rannoilla. Linjaukset sijoittuvat suurimmilta osin maa- ja metsätalousalueelle. Linjaus vaatii yleiskaavan muutoksen. 1.5 Vaihtoehto VE4 (valtatietä 5 myötäävä, Kemijoen itäpuolitse) Ratalinja Vaihtoehto VE4 on sekaliikennerata, joten linjaus mahdollistaa sekä tavaraliikenteen että matkustajaliikenteen. Vaihtoehto palvelisi myös puunhankintaa. Ratalinja alkaa Kemijoen itäpuolen teollisuusalueelta. Tehdasalueelle on suunniteltu puunlastausterminaalia. Ratalinjan lopussa linjaus liittyy vaihtoehdon VE3 suunniteltuun linjaukseen. Vaihtoehtoon voidaan sisällyttää Sodankylän henkilöliikenneasema, joka voisi sijaita Mantovaaran itäpuolella. Asema olisi pinta-asema. Linjaus menee Patovaaran sivuitse Musta-aavan kautta lähelle Kostamon kylää, joka on arvokas kulttuuriympäristö. Ratalinja jatkaa pohjoiseen ja ylittää Kalkiaisjoen jatkaen Isoaavalle. Tämän jälkeen linjaus halkaisee arvokkaan maisema-alueen noin 14 kilometrin matkalla sivuten muun muassa Oinaksen kylää (valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö). Vaihtoehdossa on Arvospuolen kylän, joka on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, kohdalla kaksi linjausvaihtoehtoa (VE4 ja VE4A). Vaihtoehto VE4 (läntinen linjaus) kulkee Natura-alueen ulkopuolella, mutta aiheuttaa merkittäviä ympäristövaikutuksia ranta- ja peltoalueille. Lisäksi se aiheuttaa meluhaittoja myös Kemijoen länsipuolelle, Saunavaaran kylälle. Vaihtoehto 4A (itäinen linjaus) on kauempana Kemijoen rannasta ja risteää Natura-alueen kanssa noin 100 metrin matkalla.
9 11.2.2014 Lisäksi linjaus sivuaa tässä kohtaa maakuntakaavassa määriteltyä arvokasta kulttuuriympäristöaluetta. Vaihtoehdon VE4A linjaus seuraa Arvospuolentien kanssa samaa maastokäytävää ja ylittää Arvosjoen. Tästä linjaus jatkaa pohjoiseen ja ylittää Kemijoen jatkaen Pitkäjärven länsipuolta kohti Luirojokea. Joen ylityksen jälkeen linjaus sivuaa valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta ja valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä Kairalan kylää. Tämän jälkeen linjaus menee Tuormusjärven eteläpuolitse kohti Sodankyläntietä (vt 5). Vaihtoehto VE4 liittyy vaihtoehdon VE3 linjaukseen Pikku Palovaaran kohdalla, minkä jälkeen linjaus seuraa vaihtoehtoa VE1 Kevitsan kaivoksen pohjoispuolelle, mistä on mahdollista jatkaa linjausta Jäämerelle. Vaihtoehdossa on tunneliosuutta yhteensä noin kuusi kilometriä, linjaus kulkee suoalueella noin 83 kilometrin matkalla ja vaihtoehdossa on 33 siltaa. Ratalinjan kokonaispituus on noin 140 kilometriä. Ympäristövaikutukset Kemijoen itäpuoleinen linjauskäytävä sijoittuu luontevasti maastoon vältellen mahdollisuuksien mukaan korkeimpien mäkien ja vaarojen lävistystä. Linjaus sijoittuu myös kauemmas asutuksesta ja peltoalueista. Kilometrivälillä 37 43 itäinen linjaus on parempi välttäen asutuksen läheisyyden ja kulkiessaan tiesillan kohdalla vesistön ylityksessä. Linjaus lävistää Pikku Palovaaran korkeassa leikkauksessa ja kulkee Orajärven rantaasutuksen läheisyydessä, jolloin asutukselle kohdistuu meluhäiriötä. Linjaus kulkee arvokkaan kulttuuriympäristöalueen reunalla ja läheisyydessä pitkällä matkalla. VE4A kulkee Arvospuolen kylän kohdalla valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön halki noin 2 kilometrin matkan ja arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön alueella noin kilometrin. Kokonaisuudessaan vaihtoehdon VE4 linjauskäytävä on kuitenkin ympäristövaikutusten osalta vähiten häiriöitä aiheuttava vaihtoehto. Kaavoitus Ratalinjan vaikutuksia kaavoitukseen ei ole arvioitu tähän vaihtoehtoon. 1.6 Vaihtoehto VE5 (yhdistetty VE1 ja VE3) Ratalinja Vaihtoehto VE5 on sekaliikennerata, joten linjaus mahdollistaa sekä tavaraliikenteen että matkustajaliikenteen. Vaihtoehtoon voidaan sisällyttää Sodankylän henkilöliikenneasema, joka voisi sijaita valtatien 4 tuntumassa Sodankylän pohjoispuolella noin 4,5 kilometrin päässä Sodankylän keskustasta. Asema olisi pinta-asema. Ratalinja alkaa Kemijärven asemalta tai vaihtoehtoisesti ennen Kemijärven asemaa Rovaniemeltä tultaessa. Linjaus seuraa Sodankyläntien (vt 5) maastokäytävää ohittaen Ylijärven länsipuolelta. Linjaus seuraa vaihtoehdon VE1 linjausta Vittavaaralle asti, mistä vaihtoehto erkanee kohti koillista. Linjaus ylittää Javarusjoen ja jatkaa Tunturikylää kohti. Pyhätunturintien (mt 962) kohdalla olisi Pyhätunturin pinta-asema. Linjaus jatkaa Katajakummun kautta, minkä jälkeen se ylittää Pyhäjoen. Linjaus jatkaa kohti Isoselkää ja ylittää Pyhäntien (mt 9621). Tästä linjaus lähtee kohti pohjoista kiertäen Kilpiaavan Naturaalueen eteläpuolelta ja ylittää Pyhäntien (mt 9621). Tästä vaihtoehto liittyy vaihtoehdon VE3 suunniteltuun linjaukseen. Linjaus sivuaa valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta ja valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä Kairalan kylää. Vaihtoehto VE5 erkanee vaihtoehdon VE3 linjauksesta Aapajärven jälkeen Komovaaran kohdalla ja
10 11.2.2014 ylittää Sodankyläntien (vt 5). Tien ylityksen jälkeen linjaus ylittää Hietajoen Orahaaran ja kiertää Känsälammen itäpuolelta. Linjaus jatkaa kohti pohjoista ja sivuaa Pennavaaraa ja Hangasselkää. Seuraavaksi linjaus menee Palkisvaaran ja Nuolivaaran välistä tien yli. Palkisvaaran jälkeen linjauksesta erkanee haara kohti Sodankylää ja Narvikin rataa. Tämä haara Sodankylään saakka on laskettu kustannusarvioon mukaan. Sodankylän pohjoispuolelle on mahdollista sijoittaa asema Ivalontien (vt 4) länsipuolelle. Tämän jälkeen linjaus menee kohti pohjoista ja seuraa vuonna 1993 tehdyn Keivitsan rautatie - suunnitelman linjausta. Linjaus menee Kelujärven itäpuolitse ja Sarviselän länsipuolitse kohti pohjoista. Linjaus jatkaa Metsävaaran ja Rantavaaran välistä kohti Viivajokea. Joen ylityksen jälkeen linjaus menee Souvalammen länsipuolelta sekä Kevitsan ja Satojärven välistä kohti Kevitsan kaivoksen itäpuolta. Tämän jälkeen linjaus liittyy muiden vaihtoehtojen suunnitelmiin ja seuraa samaa reittiä muiden vaihtoehtojen kanssa kohti Jäämerta. Vaihtoehdossa on tunneliosuutta yhteensä noin viisi kilometriä, linjaus kulkee suoalueella noin 85 kilometrin matkalla ja vaihtoehdossa on 42 siltaa. Kemijärven aseman kautta linjattuna ratalinjan kokonaispituus on noin 151 kilometriä ja ennen asemaa linjattuna noin 155 kilometriä. Ympäristövaikutukset Vaihtoehto VE5 erkanee vaihtoehdosta VE1 Vuostimojärven kohdalla jatkaen koilliseen. Linjaus sijoittuu luontevasti maastoon nähden kiertäen Isoselän pohjoispuolelta ja liittyen jälleen vaihtoehtoon VE3 Pelkosenniemen taajaman eteläpuolella. Vaihtoehto erkanee uudelleen vaihtoehdosta VE3 Komovaaran lounaispuolella jatkaen kulkuaan pohjoiseen sijoittuen pitkällä jaksolla suoalueelle ja alavahkoille maille. Pohjoisempana linjaus lävistää Pennavaaran, kiertää Hangasselän ja kulkee edelleen Nuolivaaran kurun läpi pohjoiseen. Linjaus kulkee sekä ojitettujen että ojittamattomien suoalueiden, aapojen ja havupuuvaltaisten metsien läpi väistellen maaston korkeimpia kohtia. Ympäristövaikutukset uudella vaihtoehdon VE5 osuudella (vaihtoehtojen VE1 ja VE3 välisellä osuudella) sekä myös vaihtoehdon pohjoisimmalla osuudella ovat vähäisiä. Merkittäviä kohteita koko linjauksella on pienehköjen jokien ylityskohdat, missä rakentamistoimenpiteet tulee tehdä paikallinen ympäristö huomioiden ja mahdolliset haitalliset vaikutukset välttämällä. Kaavoitus Lähtökohtana on huomattava, että tässä selvityksessä tutkittava rata on esillä ensimmäisen kertaa, joten sitä ei ole otettu huomioon kuntien kaavoissa. Linjaus sijoittuu vaihtoehdosta VE1 ja vaihtoehdosta VE3 eroavin osin noin 24 kilometrin (etelä pohjois-suunta) ja 22 kilometrin (Narvikin suunta) matkoilla Kelujärvi-Rajala osayleiskaavan (KHO 1.11.2012) alueelle. Linjaukset ovat ristiriidassa Palkisvaaran virkistysaluevarauksen (VR) kanssa. Muutoin linjauksen läheisyydessä on muutamia uusia loma-asuntopaikkoja (RA). Linjaukset sijoittuvat suurimmilta osin maa- ja metsätalousalueelle. Linjaukset vaativat yleiskaavan muutoksen. Linjaus sivuaa tekeillä olevan Palkisvaara-Kannusvaara tuulivoimaosakaavan aluetta, mutta tuulivoimalat jäävät sivuun linjauksesta.
11 11.2.2014 Pohjoisosasta linjaus sijoittuu Lokka-Koitelainen-Kevitsa osayleiskaavan alueelle (7.9.2001) vaihtoehdosta VE1 poikkeavasti 23 kilometrin matkalla. Linjaus sijoittuu pääosin maa- ja metsätalousalueelle. Linjaus vaatii yleiskaavan muutoksen. 1.7 Rovaniemi Sodankylä-linjaus Rata liittyy eteläpäästä Rovaniemi Kemijärvi rataan. Sodankylän ympäristössä varaudutaan radan mahdolliseen jatkumiseen sekä länteen että pohjoiseen päin. Rata on linjattu Sodankylän itäpuolella asemakaava-alueen ulkopuolelle. Matkailuliikenteelle tarvitaan seisake tai asema jonnekin Sodankylän kuntakeskuksen läheisyyteen. Lisäksi on syytä varautua seisakkeeseen myös Pyhä-Luostontien liittymän läheisyydessä. (Rovaniemi Sokli-ratalinjauksen selvitys, Ramboll Oy, 2012.) Ratalinjauksen on suunnitellut Ramboll Oy. Suunnitelma on valmistunut vuonna 2012. Suunnitelma ulottuu Sokliin asti, mutta tässä yhteydessä linjaus ja siihen liittyvät kustannukset esitetään vain Sodankylään saakka. Vaihtoehdossa ei ole tunneliosuutta, linjaus kulkee suoalueella noin 58 kilometrin matkalla, ja vaihtoehdossa on 45 siltaa. Ratalinjan kokonaispituus on noin 115 Sodankylään saakka ja noin 147 kilometriä. Kevitsan kaivokselle. 2. Verkolliset vaikutukset (rataverkko) Linjausvaihtoehtojen verkollisista vaikutuksista seudullisella tasolla merkittävin ero on se, lähteekö rata Rovaniemeltä vai Kemijärveltä. Kaikki ratalinjat kulkevat Sodankylän kautta. Kemijärven osalta suurin ero on se, että vaihtoehdot VE1 VE3 ja VE5 on mahdollista linjata alkamaan Kemijärven nykyiseltä asemalta, mutta vaihtoehto VE4 lähtee Kemijoen itäpuolelta teollisuusalueen ratapihalta. Kemijärven aseman sijasta vaihtoehdot VE1 VE3 ja VE5 voidaan linjata myös erkanemaan Rovaniemen suunnasta ennen keskusta-aluetta. Valtakunnallisesta ja kansainvälisestä näkökulmasta vaihtoehdoilla ei ole suurta eroa. Kaikki vaihtoehdot mahdollistavat radan jatkamisen Jäämeren, Narvikin ja Soklin suuntiin. Murmanskin (Kelloselän) suuntaa varten on vaihtoehtoon VE4 lisätty kolmioraide, jota ei ole tällä hetkellä olemassa. Rovaniemen ja Sodankylän välisen vaihtoehdon ratalinjan osalta matka Murmanskin (Kelloselän) suuntaan kasvaa. 3. Sodankylän alue Sodankylän mahdollinen asema sijaitsee Vaihtoehdoissa VE1 VE4 nykyisen kylän itäpuolella ympäristöhäiriöiden pienentämiseksi. Vaihtoehdossa VE5 Sodankylän asema on mahdollista sijoittaa Ivalontien (vt 4) varteen. Sodankylän pohjoispuolella kaikkia tutkittuja ratalinjausvaihtoehtoja on mahdollista jatkaa länteen, Narvikin suuntaan. Samoin rataa on mahdollista jatkaa pohjoiseen Sakatin ja Kevitsan kaivosalueiden kautta Jäämeren suuntaan.
12 11.2.2014 4. Natura-arvioinnit Linjausvaihtoehdoissa VE1 ja VE1A Natura-arvioinnin tarve Pyhä-Luoston Natura-alueella tulee selvittää jatkossa maakuntakaavatyön yhteydessä. Linjausvaihtoehdossa VE2 rata viistää Viltikkoaavan Natura-aluetta, jolloin Naturaarvioinnin tarve tulee selvittää tarvittaessa maakuntakaavatyön jatkossa. Linjausvaihtoehdossa VE3 Natura-arvion tarve tulee selvittää Kilpiaavan Natura-alueelle. Linjaus lävistää myös Pikku-Palovaaran noin 1,8 kilometrin tunnelissa. Länsipuolen Naturaalueelle tulee harkita Natura-arvioinnin tarvetta. Linjausvaihtoehdossa VE4 Arvospuolen kylän kohdalla on kaksi linjausvaihtoehtoa, joista toinen linjaus risteää Natura-alueen ja luonnonsuojelualueen kanssa noin 100 metrin matkalla. Linjaus seuraa tässä kohdalla maantien kanssa samaa maastokäytävää. Linjausvaihtoehdossa VE5 Natura-arvion tarve tulee selvittää Kilpiaavan Natura-alueelle. 5. Yhteenveto ratalinjausvaihtoehdoista Taulukko 1. Vaihtoehtovertailu. Vaihtoehtolinjaus VE1 VE1A VE2 VE3 VE4 / VE4A VE5 Ramboll 2012 Ratapituus (km), Kemijärvi Sodankylä 104 106 109 114 111 121 Ratapituus (km), Kemijärvi Kevitsa 132,5 134,1 138,8 142,1 138,6 155,0 Ratapituus (km), Rovaniemi (Sodankylä) (115) 146,9 Kevitsa Tunneliosuus (km) 10,2 4,1 2,0 5,6 6,0 4,5 2,4 Linjaus kulkee Natura- tai luonnonsuojelualueella 5,1 2,4 2,4 2,4 2,4 / 2,5 2,0 2,4 tunnelissa (km) Linjaus kulkee suoalueella tai pehmeiköllä (km) 55,2 58,8 74,4 87,5 82,8 85,4 74,0 Tiesillat (kpl) 29 34 26 28 24 / 22 34 27 Vesistösillat (ratasillat) (kpl) 10 10 6 6 7 8 25 Asemat: tunneliasema (T), pinta-asema (P) (Kemijärvi, nyk.), Pyhätunturi (T), Luosto (P), Sodankylä (P) (Kemijärvi, nyk.), Sodankylä (P) (Kemijärvi, nyk.), Sodankylä (P) Sodankylä (P) (Kemijärvi, nyk.), Sodankylä (P) (Rovaniemi, nyk.), Sodankylä (P)
13 11.2.2014 Vaihtoehto-linjaus VE1 VE1A VE2 VE3 VE4 / VE4A VE5 Ramboll 2012 Osa ratayhteydest ä on samassa Linjaus Linjaus maastokäytävässä a Keski-Lapista mahdollista Pidempi matka Rakennettava mahdollistaa Verkostolliset Linjaukset kytkevät kaksi kolmioraide Pyhätunturin ja vaikutukset kuin Sodankylän Murmanskin matkailukohdetta rataverkkoon. Kelloselän Sodankylän (rataverkko) Rovaniemi henkilöliike (Kelloselän) suuntaan. henkilöliikenneasemat. Sodankylälinjaussuunniaseman. nne- suuntaan. elma (Ramboll 2012). Vaikutukset elinkeinoelämään Vaikutukset arvokkaisiin maisema-alueisiin tai kulttuuriympäristö n kohteisiin Ympäristövaikutuk set Vaikutukset poronhoitoon Linjaukset tukevat lisäksi matkailuelinkeinon toimintaedellytyksiä mahdollistamalla sesonkiluonteisen junaliikenteen Pyhän ja Luoston matkailukeskuksiin. Linjaus kulkee Pyhätunturin ehdotetun valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen halki n. 12 km:n matkan (tunnelissa n. 11 km). Linjaus kulkee Luostolla valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympärist ön halki vajaan kilometrin matkalla. Vähäinen kielteinen vaikutus ( ) Linjaus kulkee Pyhätunturin ehdotetun valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen halki n. 5 km:n matkan (pintaratana). Linjaus kulkee Luostolla valtakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön halki vajaan kilometrin matkalla. Kohtalainen kielteinen Vaikutus ( ) Muita vaikutuksia ei ole tiedossa. Linjaus sivuaa Torvisen kylää, joka on arvokas kulttuuriympäri stö Vähäinen myönteinen vaikutus (+) Ratalinjaus sijoittuu Pelkosenni emen pohjoispuol ella mahdolliste n tulevien kaivosaluei den läheisyytee n. Linjaus sivuaa Tapionniem eä, Kiemunkiva araa, Saunavaar aa ja Pelkosenni emen kirkonkylää, jotka ovat valtakunnall isesti merkittäviä rakennettuj a kulttuuriym päristöjä. Vähäinen myönteinen vaikutus (+) Linjaus kulkee Pyhä-Kallion paliskunnan alueen läpi Kitiselle saakka, mistä alkaa Oraniemen paliskunnan alue. Ratalinjaus sijoittuu Pelkosenniem en pohjoispuolella mahdollisten tulevien kaivosalueiden läheisyyteen. Linjaus lähtee tehdasalueen ratapihalta. Ratayhteys on lähellä metsätalousalu eita. Linjaus sivuaa Kostamon kylää, joka on arvokas kulttuuriympäri stö. Lisäksi linjaus sivuaa mm. Oinaksen ja Arvospuolen kyliä, jotka ovat valtakunnallise sti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäri stöjä. Kohtalainen myönteinen vaikutus (++) Linjaus kulkee Hirvasniemen paliskunnan alueella Pelkosenniem en pohjoispuolelle Kemijoen haaraan, minkä jälkeen linjaus kulkee Oraniemen paliskunnan alueella. Lyhyempi matka Kemijärveltä Kevitsan kaivokselle. Luoston asema ei ole mukana tässä vaihtoehdossa. Linjaus sivuaa Kairalan kylää, joka on valtakunnallisesti arvokas maisema-alue ja valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympärist ö. Vähäinen myönteinen vaikutus (+) Linjaus kulkee Pyhä-Kallion paliskunnan alueen läpi Kitiselle saakka, mistä alkaa Oraniemen paliskunnan alue, jonka linjaus halkaisee. Lyhyempi matka Keski-Lapista Perämeren suuntaan. Sodankylän ympäristön kaivostoiminnan tarpeita varten on mahdollista rakentaa tarvittavat pistoraiteet lastausalueille. Linjaus sivuaa Torvisen kylää, joka on arvokas kulttuuriympärist ö. Vähäinen kielteinen vaikutus ( ) Linjaus kulkee osittain Pyhä- Kallion paliskunnan alueen läpi Kitiselle saakka, josta alkaa Oraniemen paliskunnan alue.
14 11.2.2014 6. Linjausvaihtoehtojen rakentamiskustannukset Rakentamiskustannusarviot on arvioitu käyttäen Fore-palvelun hankeosalaskentaa (Hola). Linjausvaihtoehtojen rakentamiskustannusarviot ilman sähköistystä ja sähköistyksen sisältäen ovat taulukossa 2. Kustannusindeksi (2005=100) on 136,4. Taulukossa on lisäksi linjauksen Rovaniemi Sodankylä kustannusarvio. Linjauksen kustannusarvio on raportista Rovaniemi Sokli-ratalinjauksen selvitys (Ramboll 2012). Tähän laskelmaan on lisätty rataosuuden Sodankylä Kevitsa ratapituus ja laskettu kustannukset nauhakustannuksina. Näin se on vertailukelpoinen uusien linjausvaihtoehtojen kanssa. Kustannusarviot tullaan tarkistamaan jatkoselvittelyyn valikoituvien vaihtoehtojen osalta. Kustannusarviot sisältävät mm. seuraavat hankeosat: Radan alus- ja päällysrakenne Kohtauspaikkojen alus- ja päällysrakenne Geotekniset toimenpiteet (massanvaihto suoalueilla) Rautatiekalliotunnelit Rata- ja tiesillat Tiejärjestelykohteet (teiden tasausten muutokset) Turvalaitteet Asemat Sähköistys Pohjanvahvistustoimenpiteet suo- ja aapa-alueilla on arvioitu massanvaihtoina. Maa- ja kallioperän laatutiedot ovat tässä suunnitteluvaiheessa hyvin puutteelliset. Kustannusarviot sisältävät hankeosien lisäksi yleiskustannukset (rakennuttaminen ja suunnittelu) sekä arvaamattomat kustannukset (riskit). Suunnitteluvaiheesta johtuen riskivaraus on 10 %. Taulukko 2. Rakentamiskustannukset (milj. euroa), indeksi 136,4 (2005=100), sis. yhteiskustannukset. Riskivaraus 10 %, alv 0 %. Kemijärvi Kevitsa Rovaniemi Kevitsa Vaihtoehtolinjaus VE1 VE1A VE2 VE3 VE4 / VE4A VE5 Ramboll 2012 Ilman sähköistystä (M ) 315 275 274 319 319 / 318 316 337 Sisältäen sähköistyksen (M ) 352 309 309 355 354 / 353 355 378