Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ratayhteysselvityksen täydennys

Transkriptio

1 Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ratayhteysselvityksen täydennys

2

3 SISÄLTÖ 1 TYÖN TAVOITTEET JA LÄHTÖKOHDAT Johdanto Ratatekniset mitoitusarvot VAIHTOEHTO ROVANIEMI SODANKYLÄ Ratalinja Rambollin ratalinjaan tehdyt muutokset Vaihtoehtoon tehdyt uudet linjausvaihtoehdot TIAISEN KYLÄN KOHDAN VAIHTOEHDOT Vaihtoehto VeAb_2015_ Vaikutukset Vaihtoehto VeAb_2015_ Vaikutukset Vaihtoehto VeAb_2015_ Vaikutukset Suositus lopulliseksi linjaukseksi ASKAN KYLÄN KOHDAN VAIHTOEHTO SODANKYLÄN POHJOISPUOLEN UUSI LINJAUS VAIHTOEHTO (KEMIJÄRVI SODANKYLÄ) UUSIEN LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU KEMIJÄRVI / ROVANIEMI SODANKYLÄ KEVITSA VÄLILLÄ VERTAILUTAULUKKO SUOSITUSLINJAUKSISTA RATALINJAUSTEN HÄIRIÖKÄYTÄVÄN MÄÄRITTELY LIITTEET... 19

4

5 Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ratayhteysselvityksen täydennys (20) 1 Työn tavoitteet ja lähtökohdat 1.1 Johdanto Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ratayhteysselvitys on ollut osa Rovaniemen ja Itä-Lapin liikennejärjestelmien kehittämistyötä, jonka tavoitteena on tuottaa tietoa Rovaniemen ja Itä-Lapin liikennejärjestelmistä alueen maakuntakaavan laatimista varten. Kemijärvi/Rovaniemi-Sodankylä-välin ratayhteysselvitys vaihtoehtotarkasteluineen on laadittu sillä tasolla, että raideyhteys voidaan ohjeellisella merkinnällä osoittaa maakuntakaavassa. Selvitys on ulottunut maakuntakaava-alueen ulkopuolelle Sodankylän pohjoispuolelle huomioiden myös raideliikenteen tulevaisuuden suunnitelmat Pohjois-Kalotin alueella. Ratayhteysselvityksen ensimmäisessä vaiheessa tutkittiin viisi vaihtoehtoa. Näistä vaihtoehdoista on valittu kaksi ratalinjausvaihtoehtoa, jotka Lapin Liitto on jättämässä maakuntakaavaan. Ensimmäinen vaihtoehto on Rovaniemeltä lähtevä linjaus VeAb, joka sijoittuu suurimmalta osalta valtatie 4 läheisyyteen. Toinen vaihtoehto on linjaus VeC, joka sijoituu välille Kemijärvi Sodankylä. Linjaus menee Pyhätunturin matkailukeskuksen kautta jatkaen valtatien 5 läheisyyteen, jonka jälkeen se menee kohti Kevitsan kaivosaluetta. Linjaukset on suunniteltu niin, että niitä on mahdollista jatkaa kohti Narvikin rataa sekä pohjoiseen kohti Kevitsan kaivosaluetta. Linjauksia on mahdollista myös jatkaa kohti Jäämerta. Tässä työssä näiden valittujen vaihtoehtojen ratkaisuja ja vaikutuksia täydennettiin maakuntakaavaluonnoksesta saatujen lausuntojen ja mielipiteiden pohjalta. Työn ensimmäinen vaihe valmistui Sitossa vuoden 2014 lopussa. Siitä on laadittu erillinen raportti. 1.2 Ratatekniset mitoitusarvot Rata on yksiraiteinen, linjasuojastettu ja kauko- ohjattu sekä junankulunvalvonnalla varustettu sekaliikenteen rata. Junaliikenne koostuu pääosin tavaraliikenteestä. Lähtökohtaisesti rata on sähköistämätön. Mahdollisen sähköistyksen yhteydessä on varauduttava vähintään yhteen uuteen syöttöasemaan sekä tarvittavien syöttölinjojen rakentamiseen. Kohtauspaikat rakennetaan noin 30 kilometrin välein. Kullekin kohtauspaikalle toteutetaan oma asetinlaite. Radan päällysrakenne on 550 mm sepelitukikerroksella varustettu betonipölkkyraide, jonka kiskotus on tyyppiä 60E1. Rataluokka on D. Rakenteen routimattoman kerroksen paksuus on penkereellä 2600 mm. Normaalipoikkileikkaus on Jk-1-PB Tavoitenopeus linjaosuudella perinteisellä kalustolla on 200 km/h. Käytettävä minimikaarresäde on 2500 m. Lähinnä maasto-olosuhteiden ja sitä kautta rakennuskustannusten minimoinnin takia käytettiin myös pienempiä ohjearvoja tai mitoitusnopeutta. Tavaraliikenteen mitoittava junapituus on 925 metriä. Mitoittava akselipaino on 25 tonnia ja sille sallittava suurin nopeus on 100 km/h. Radan suurin sallittu pituuskaltevuus on Kaltevuusjakson minimipituus maksimikaltevuudella on 600 metriä ja maksimipituus on 2000 metriä. Lähtökohtaisesti maksimi pengerkorkeus saa olla 10 metriä ja leikkaussyvyys enimmillään 25 metriä. Tunneleita pyrittiin välttämään.

6 6 (20) Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ratayhteysselvityksen täydennys Ratarumpuja arvioitiin tarvittavan 1 kpl/km. Huoltoteitä arvioitiin tarvittavan noin puolet ratapituudesta. Pehmeikköosuuksilla ensisijaiseksi pohjanvahvistusratkaisuksi arvioitiin massanvaihto. Teiden ja radan risteämät suunniteltiin eritasoratkaisuina. Yksityisteiden risteämiä suunniteltiin järjestettävän mahdollisimman paljon korvaavilla tieyhteyksillä maanteiden siltapaikoille. Nämä on arvioitu lisäkustannuksina rakentamiskustannuksiin. 2 Vaihtoehto Rovaniemi Sodankylä 2.1 Ratalinja Ratalinjaus on suunniteltu ensimmäisen kerran vuonna 2012 Ramboll Oy:ssä. Suunnitelma ulottui Sokliin asti, mutta tämän työn yhteydessä linjaus on esitetty ja siihen liittyvät kustannukset laskettu Sodankylään. Rata liittyy eteläpäästä Rovaniemi Kemijärvi rataan. Sodankylän ympäristössä varaudutaan radan mahdolliseen jatkumiseen sekä länteen että pohjoiseen päin. Rata on linjattu Sodankylän itäpuolella asemakaava-alueen ulkopuolelle. Matkailuliikenteelle tarvitaan seisake tai asema Sodankylän kuntakeskuksen läheisyyteen. Lisäksi on syytä varautua seisakkeeseen myös Pyhä-Luostontien liittymän läheisyydessä. (Rovaniemi Sokli -ratalinjauksen selvitys, Ramboll Oy, 2012.) Rambollissa suunniteltu linjaus (VeA) on ollut lähtökohtana Sitossa suunniteltujen vaihtoehtolinjausten suunnittelulle, joita on tehty vuonna 2014 sekä Rambollin ratalinjaan tehdyt muutokset Linjausta on tarkennettu Sito Oy:ssä Vaihtoehto nimettiin vuonna 2014 linjaukseksi VeAa. Tarkennuksen tavoitteena oli vähentää valtatien 4 ylityksistä aiheutuvien siltojen määrää. Linjaustarkennuksen avulla siltojen määrä väheni kolmella. Näistä merkittävimmät ovat kaksi erittäin loivaa valtatien 4 ylitystä, jotka vaatisivat pitkiä siltoja. Syksyllä 2014 linjausta tarkennettiin toistamiseen ja linjaus nimettiin vaihtoehdoksi VeAb. Tämä linjaus erkanee nykyisistä raiteista (Rovaniemi-Kemijärvi) aiemmin ja menee pidemmän matkaa vt 4 kanssa samassa maastokäytävässä. Lisäksi on tavoiteltu sitä, että linjaus halkaisee mahdollisimman vähän paliskuntien alueita. Tätä linjausta on saatujen palautteiden pohjalta tässä työssä tarkennettu. Liittenä 1 on kartta, jossa näkyy Rovaniemi- Sodankylä linjauksen kaikki suunnitellut linjaukset. Aikaisemman vaiheen vaihtoehdot on kuvattu tarkemmin edellisen vaiheen raportissa. 2.3 Vaihtoehtoon tehdyt uudet linjausvaihtoehdot Tässä työssä Rovaniemi-Sodankylä vaihtoehdon ratkaisuja ja vaikutuksia täydennettiin maakuntakaavaluonnoksesta saatujen lausuntojen ja mielipiteiden pohjalta. Lausuntoja ja mielipiteitä saatiin kunnilta ja muilta sidosryhmiltä, yksityisiltä henkilöiltä, yhdistyksiltä ja yrityksiltä. Näiden lausuntojen pohjalta tutkittiin kolme uutta linjausvaihtoehtoa Ylinamman ja Tiaisen kylien kohdalla. Lisäksi linjausta tarkennettiin Askan kylän kohdalla sekä Sodankylän pohjoispuolella.

7 Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ratayhteysselvityksen täydennys (20) 3 Tiaisen kylän kohdan vaihtoehdot 3.1 Vaihtoehto VeAb_2015_ Vaikutukset Vaihtoehto VeAb_2015_1 erkanee vuonna 2014 suunnitellusta linjauksesta (VeAb) noin kaksi kilometriä ennen Ylinamman kylää Hangasvaaran kohdalla. Tässä arvioidaan olevan noin 1.0 kilometri tunneliosuutta. Verrattuna vuoden 2014 linjaukseen, uusi linjaus kiertää kylän kauempaa. Ylinamman kylän jälkeen linjaus sijoittuu Jouttikeron ja Jouttiselkä- vaarojen tuntumaan. Tässä kohdassa arvioidaan olevan tunneliosuutta noin 2.5 kilometriä. Tästä linjaus jatkaa Haukivuoman suon sivuitse kohti pohjoista ja Säynäjäselkä-vaaraa, jossa arvioidaan olevan tunneliosuutta noin 2.5 kilometriä. Linjaus menee Yli- Säynäjäjoen yli, jonka jälkeen se jatkaa Harrilammen ja Pikku Venejärven välistä ja tienumero yli. Linjaus jatkaa Järvenpäävaaran läpi, jossa arvioidaan tunneliosuutta olevan noin 0.9 kilometriä. Tämän jälkeen linjaus kaartaa koilliseen kohti Välivaaraa. Linjaus jatkaa Kuusikko-Siikaselkä- vaaran sivuitse moottorikelkkareittiä pitkin Malja-aapaa kohti, jonka jälkeen se ylittää Seipäjoen ja Raudanjoen. Linjaus palaa valtatie 4 viereen Kalliovaaran kohdalla ja liittyy vuonna 2014 suunniteltuun linjaukseen Kalliolammen kohdalla. Linjaus sijoittuu noin 6.5 kilometrin matkalla Käyrästunturin luonnonhoitometsän alueelle (Soidensuojelualue). Linjauksen pituus Rovaniemeltä Sodankylään on 135 kilometriä ja Rovaniemeltä Kevitsaan 161 kilometriä. Linjaus menee suoalueella noin 86 kilometrin matkalla ja vaihtoehdossa on 38 siltaa. Tunneliosuutta on noin 15.9 kilometriä, josta 2.4 kilometriä menee Natura- tai luonnonsuojelualueella. Tämän vaihtoehdon vaikutusalueella on 1 vapaa-ajan asuntoa ja 2 asuinkiinteistöä. Koko ratayhteyden vaikutusalueella on 20 vapaa-ajan asuntoa ja 80 asuinkiinteistöä. Radan vaikutusalue ulottuu enimmillään 200 metriä molemmin puolin alustavasta ratalinjauksesta. Vaihtoehdossa VeAb_2015_1 vaikutukset maankäyttöön ja asutukseen ovat pienet. Linjausvaihtoehto sijoittuu suurimmaksi osaksi asumattomalle alueille. Ratalinjauksen vaikutusaluelle sijoittuu vain 1 vapaa-ajanasunto ja 2 asuinkiinteistöä. Linjaus haittaa poronhoitoa ja porotalouden toimintaedellytyksiä sijoittuessaan kauaksi paliskuntain rajasta, pilkkoen parhaita talvilaidun- ja jäkälälaidunalueita ja sijoittuessaan erotuspaikkojen läheisyyteen. Vaikutukset luonnonympäristöön on laajat. Vaihtoehto pirstoo Käyrästunturin luonnohoitometsän suojelualueen kahtia sijoittuen Tiaisenniitynojan suoalueille. Sivuaa ainakin kahta lähdettä sekä useampia luonnontilaisia purouomia. Muuttaa Käyrästunturin itäosan suoympäristöjä. Vaihtoehto on rakentamiskustannuksiltaan kallein. Kustannuslisäys verrattuna alkuperäiseen linjausvaihtoehtoon on n. 57 M johtuen tunneliosuuksien kasvamisesta. Vaihtoehto pidentää ratayhteyttä 4 km verrattuna alkuperäiseen linjausvaihtoehtoon.

8 8 (20) Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ratayhteysselvityksen täydennys Vaihtoehto VeAb_2015_ Vaikutukset Vaihtoehto VeAb_2015_2 erkanee vuonna 2014 suunnitellusta linjauksesta noin kaksi kilometriä ennen Ylinamman kylää Hangasvaaran kohdalla. Tässä arvioidaan olevan noin 1.0 kilometri tunneliosuutta. Verrattuna vuoden 2014 linjaukseen, uusi linjaus kiertää kylän hieman kauempaa. Kylän jälkeen linjaus ylittää valtatien 4, menee Nivankankaan sivuitse ja Raudanjoen yli. Tämän jälkeen linjaus jatkaa kohti pohjoista ja sijoittuu Rovajärven ampuma-alueen sisäpuolella noin 4.5 kilometrin matkalla, josta 0.5 kilmetriä on arvioitu olevan tunneliosuutta. Tästä linjaus edelleen kohti pohjoista ja menee Raudanjoen ja valtatien 4 yli. Uusi linjaus liittyy vuonna 2014 suunniteltuun linjaukseen Pirttivaaran kohdalla. Linjauksen pituus Rovaniemeltä Sodankylään on 133 kilometriä ja Rovaniemeltä Kevitsaan 159 kilometriä. Linjaus menee suoalueella noin 84 kilometrin matkalla ja vaihtoehdossa on 43 siltaa. Tunneliosuutta on noin 9.8 kilometriä, josta 2.4 kilometriä menee Natura- tai luonnosuojelualueella. Tämän vaihtoehdon vaikutusalueella on 2 vapaa-ajanasuntoa eikä yhtään asuinkiinteistöä. Koko ratayhteyden vaikutusalueella on 19 vapaa-ajan asuntoa ja 94 asuinkiinteistöä. Radan vaikutusalue ulottuu enimmillään 200 metriä molemmin puolin alustavasta ratalinjauksesta. Vaihtoehdossa VeAb_2015_2 vaikutukset maankäyttöön ja asutukseen ovat kohtuulisen suuret. Linjausvaihtoehto sijoittuu keskeisiltä osiltaan Raudanjoen jokiuoman läheisyyteen, jossa on loma-asutusta ja asuinkiinteistöjä. Ratalinjauksen vaikutusaluelle sijoittuu kuitenkin vain 2 vapaa-ajanasuntoa eikä yhtään asuinkiinteistöä. Linjauksen haitta poronhoidolle ja porotaloudelle on kohtuullisen pieni linjauksen sijoittuessa paliskuntien rajan läheisyyteen. Vaikutukset luonnonympäristöön ovat pienet. Ratalinjauksen alueelle ei sijoitu ympäristön kannalta arvokkaita alueita. Vaihtoehto on rakentamiskustannuksiltaan n. 9 M kalliimpi kuin alkuperäinen vaihtoehto. Vaihtoehto pidentää ratayhteyttä 2 km verrattuna alkuperäiseen linjausvaihtoehtoon Vaihtoehdon rajalinjaus sijoittuu osittain Rovajärven ampuma-alueen aluerajauksen sisäpuolelle. Puolustusvoimat vastustaa rajalinjauksen sijoittamista, joten vaihtoehto ei ole toteuttamiskelpoinen.

9 Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ratayhteysselvityksen täydennys (20) 3.3 Vaihtoehto VeAb_2015_ Vaikutukset Vaihtoehto VeAb_2015_3 erkanee vuonna 2014 suunnitellusta linjauksesta noin kaksi kilometriä ennen Ylinamman kylää Hangasvaaran kohdalla. Tässä arvioidaan olevan noin 1.0 kilometri tunneliosuutta. Linjaus seuraa VeAb_2015_1 linjausta Jouttiselkä-vaaralle saakka. Tästä linjaus menee Iso- ja Pikku- Täräväinen- vaarojen sivuitse Säynäjäselkä-vaaran läpi. Arvioitu tunneliosuus on noin 2.5 kilometriä. Tästä linjaus jatkaa kohti koillista Yli-Säynäjäjoen yli ja Ala-Säynäjävaaran läpi. Arvioitu tunneliosuus on noin 0,8 kilometriä. Tästä linjaus menee Kuusivaaran sivuitse josta linjaus seuraa VeAb_2015_2 linjausta. Uusi linjaus liittyy vuonna 2014 suunniteltuun linjaukseen Pirttivaaran kohdalla. Linjauksen pituus Rovaniemeltä Sodankylään on 132 kilometriä ja Rovaniemeltä Kevitsaan 158 kilometriä. Linjaus menee suoalueella noin 83 kilometrin matkalla ja vaihtoehdossa on 38 siltaa. Tunneliosuutta on noin 15.7 kilometriä, josta 2.4 kilomteriä menee Natura- tai luonnonsuojelualueella. Tämän vaihtoehdon vaikutusaluelle ei sijoitu vapaa-ajan asuntoja eikä asuinkiinteistöjä. Koko ratayhteyden vaikutusalueella on 19 vapaa-ajan asuntoa ja 90 asuinkiinteistöä. Radan vaikutusalue ulottuu enimmillään 200 metriä molemmin puolin alustavasta ratalinjauksesta. Vaihtoehdossa VeAb_2015_3 vaikutukset maankäyttöön ja asutukseen ovat pienet. Linjausvaihtoehto sijoittuu suurimmaksi osaksi asumattomalle alueille. Ratalinjauksen vaikutusaluelle ei sijoitu vapaa-ajan asuntoja eikä asuinkiinteistöjä. Linjaus haittaa poronhoitoa ja porotalouden toimintaedellytyksiä sijoittuessaan kauaksi paliskuntain rajasta, pilkkoen parhaita talvilaidun- ja jäkälälaidunalueita ja sijoittuessaan erotuspaikkojen läheisyyteen. Vaikutukset luonnonympäristöön ovat vähäisemmät kuin vaihtoehdossa VeAb_2015_1. Linjaus ei sijoitu Käyrästunturin luonnonhoitometsän alueelle, eikä muiden luonnonsuojelualueiden välittömään tuntumaan. Linjauksella ei ole tiedossa olevia lähteitä välittömässä lähituntumassa ja se ylittää joitakin vesistöuomia. Vaihtoehto on rakentamiskustannuksiltaan kallis. Kustannuslisäys verrattuna alkuperäiseen linjausvaihtoehtoon on n. 46 M, koska linjauksessa on enemmän tunneliosuuksia. Vaihtoehto pidentää ratayhteyttä 1 km verrattuna alkuperäiseen linjausvaihtoehtoon.

10 10 (20) Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ratayhteysselvityksen täydennys Ylinamman ja Tiaisen kohdan uudet linjausvaihtoehdot verrattuna vuoden 2014 linjaukseen on esitetty kuvassa 1. Kuva 1. Tutkitut vaihtoehdot Ylinamman ja Tiaisen kylien kohdalla

11 Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ratayhteysselvityksen täydennys (20) 3.4 Suositus lopulliseksi linjaukseksi Ylinamman ja Tiaisen kylien kohdalla lopullinen linjaussuositus VeAb_2015 erkanee vuonna 2014 suunnitellusta linjauksesta Karhukummun pohjoispuolella, jonka jälkeen se seuraa VeAb_2015_3 linjausta. Linjaus on kuvattu tarkemmin luvussa 3.3. Uusi linjaus kiertää vanhojen metsien suojelualueen (ks. kuva 2). Tiaisen kylän kohdalla vaihtoehtoja verrattiin muun muassa kustannusvaikutuksilla ja luontoarvoilla. Vuonna 2014 suunniteltu linjaus sekä vaihtoehdon VeAb_2015_3 loppuosan yhdistelmä toteuttaa nämä molemmat seikat parhaiten. Vaihtoehto VeAb_2015_1 oli kustannusarvioltaan kallein pitkien tunneliosuuksien vuoksi. Lisäksi se menee vanhojen metsien suojelualueen läpi 6.5 kilometrin matkalla. VeAb_2015_2 menee Rovajärven ampuma-alueen läpi noin 4.5 kilometrin matkalla. Puolustusvoimien näkemyksen mukaan ratalinjaus ei voi sijoittua ampuma-alueen rajan sisäpuolelle. VeAb_2015_3 alkuosa on kustannusarvioltaan kallis pitkien tunneliosuuksien vuoksi. Suosituslinjauksen pituus Rovaniemeltä Sodankylään on 132 kilometriä ja Rovaniemeltä Kevitsaan 158 kilometriä. Linjaus menee suoalueella noin 83 kilometrin matkalla ja vaihtoehdossa on 38 siltaa. Tunneliosuutta on noin 15.7 kilometriä, josta 2.4 kilometriä menee Natura- tai luonnonsuojelualueella. Suosituslinjaus on n. 20 M halvempi verrattuna alkuperäiseen linjausvaihtoehtoon yhden tunneliosuuden lyhentyessä ja se pidentää ratayhteyttä 1 km verrattuna alkuperäiseen linjausvaihtoehtoon Suosituslinjauksen vaikutusalueella (paaluvälillä ) Ylinamman ja Tiaisen kylien kohdalla ei sijaitse vapaa-ajankiinteistöjä, mutta sijaitsee 10 kpl asuinkiinteistöä. Koko ratayhteyden vaikutusalueella on 13 vapaa-ajan asuntoa ja 76 asuinkiinteistöä. Radan vaikutusalue ulottuu enimmillään 200 metriä molemmin puolin alustavasta ratalinjauksesta. Jatkosuunnittelussa ratalinjauksen negatiivisia vaikutuksia maankäytölle, asukkaille ja kiinteistöille pyritään vähentämään suunnittelemalla radan lopullinen tarkka sijainti siten, että se ei tarpeettomasti sijoitu asuin- ja lomakiinteistöjen päälle tai pilko kiinteistöjä ja kulkuyhteyksiä.

12 12 (20) Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ratayhteysselvityksen täydennys Kuva 2. Suositus lopulliseksi linjaukseksi Tiaisen ja Ylinamman kylän kohdalla (VeAb_2015).

13 Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ratayhteysselvityksen täydennys (20) 4 Askan kylän kohdan vaihtoehto Edellisen vaiheen linjauksen VeAb_2014 paaluvälillä tutkittiin yksi uusi vaihtoehto saatujen palautteiden pohjalta. Linjaus sivuaa Käyräsvaaraa, jossa tunneliosuus on noin 1.2 kilometriä. Tästä linjaus jatkaa pohjoiseen ja ylittää Käyräsjoen. Tämän jälkeen linjaus menee Poromaan ja Kehämaan välistä, jossa uusi vaihtoehto on hieman kauempana Askan kylästä kuin aiemmin suunniteltu vaihtoehto. Lisäksi linjaus ylittää valtatien 4 ja Kitisen joen pohjoisempana kuin aiemmin suunniteltu vaihtoehto. Näin linjaus menee kauempaa Välisuvannossa olevista taloista. Vaihtoehto liittyy linjaukseen VeAb_2014 Kursanmännikön kohdalla. Suosituslinjauksen vaikutusalueella Askan kylän kohdalla sijaitsee 6 vapaa-ajankiinteistöä ja 3 asuinkiinteistöä. Vuonna 2014 suunnitellun linjauksen vaikutusalueella sijaitsi 9 vapaa-ajankiinteistöä ja 5 asuinkiinteistöä. Radan vaikutusalue ulottuu enimmillään 200 metriä molemmin puolin alustavasta ratalinjauksesta. Uusi tutkittu vaihtoehto VeAb_2015 on suositus lopulliseksi linjaukseksi (ks kuva 3). Kuva 3. Tutkittu vaihtoehto Askan kylän kohdalla (VeAb_2015).

14 14 (20) Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ratayhteysselvityksen täydennys Sodankylän pohjoispuolen uusi linjaus Uusi linjaus erkanee päälinjauksesta pohjoisempana kuin edellisen vaiheen linjaus. Linjaus sivuaa Mantovaaraa ja menee osittain Mantovaaranaavan kautta tietä 987 kohti. Uusi asema voisi sijaita tien 967 läheisyydessä Kuolpuvaaran juuressa. Linjaus ylittää Kitisen joen läheltä Kelukosken voimalaa. Linjaus menee Kitisen joen kohdalla pohjoisempana kuin edellisen vaiheen linjaus, jolloin se on kauempana nykyisestä asutuksesta. Suosituslinjauksen vaikutusalueella Sodankylän pohjoispuolella sijaitsee 2 vapaa-ajankiinteistöä ja 1 asuinkiinteistö. Vuonna 2014 suunnitellun linjauksen vaikutusalueella sijaitsi 5 vapaa-ajankiinteistöä ja 22 asuinkiinteistöä. Uusi tutkittu vaihtoehto VeAb_2015 on suositus lopulliseksi linjaukseksi (ks kuva 4). Kuva 4. Sodankylän pohjoispuolen uusi linjaus (VeAb_2015)

15 Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ratayhteysselvityksen täydennys (20) 6 Vaihtoehto (Kemijärvi Sodankylä) Vuonna 2014 tehdyssä työssä vaihtoehdon ratalinja oli suunniteltu alkamaan joko Kemijärven asemalta tai vaihtoehtoisesti ennen Kemijärven asemaa Rovaniemeltä tultaessa. Vaihtoehdon kustannuslaskenta laadittiin ennen Kemijärven asemaa lähtevän linjauksen mukaan. Suosituslinjaukseksi (VeC_2015) valittiin Kemijärven asemalta lähtevä linjaus, koska se on matkustajaliikenteen kannalta parempi vaihtoehto. Linjausta on edellisen vaiheen suunnitellusta linjauksesta muutettu Peltojärven itäpuolella niin, että se ei mene nykyisten peltojen läpi ja menee mahdollisimman kaukaa nykyisestä asutuksesta (ks. kuva 5). Lisäksi linjausta on muutettu Kairalan ja Komovaaran välillä niin, että linjaus menee kauempaa nykyisestä asutuksesta (ks. kuva 6). Uusi linjaus on nimetty VeC_2015 ja on suositus lopulliseksi linjaukseksi. Suosituslinjauksen vaikutusalueella on 4 vapaa-ajan asuntoa ja 16 asuinkiinteistöä. Vuonna 2014 suunnitellun linjauksen vaikutusalueella oli 6 vapaa-ajanasuntoa ja 68 asuinkiinteistöä (huom! rata linjattu alkamaan ennen Kemijärven asemaa). Radan vaikutusalue ulottuu enimmillään 200 metriä molemmin puolin alustavasta ratalinjauksesta. Kuva 5. Uusi ja vanha linjaus VeC_2014 ja VeC_2015 Peltojärven itäpuolella.

16 16 (20) Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ratayhteysselvityksen täydennys Kuva 6. Uusi ja vanha linjaus VeC_2014 ja VeC_2015 Kairalan ja Komovaaran välillä. Tutkittujen uusien vaihtoehtolinjausten vertailu on taulukossa 1, josta selviää muun muassa kunkin vaihtoehdon ratapituus, pehmeikköjen pituus, siltojen lukumäärä, tunneliosuuksien pituudet ja kustannusarviot. Kaikista tarkastelluista vaihtoehdoista on laadittu yleiskartta, joka on liitteessä 2.

17 Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ratayhteysselvityksen täydennys (20) 7 Uusien linjausvaihtoehtojen vertailu Kemijärvi / Rovaniemi Sodankylä Kevitsa välillä Taulukossa 1 on uusien ratalinjausvaihtoehtojen vertailu Kemijärvi / Rovaniemi Sodankylä välillä. Kustannusarviot on laadittu Fore- järjestelmällä Hola-(hankeosa-) laskentapohjaa käyttäen. Maarakennuskustannusindeksi on 150 (2005=100), koska hanke on määritelty tulevaisuuden hankkeeksi. Laskelmat sisältävät yhteiskustannukset (30%) sekä riskivarauksen (10%), jotka on lisätty hankeosalaskelmiin. Taulukko 1. Uusien linjausvaihtoehtojen vertailu Rovaniemi Sodankylä - Kevitsa Kemijärvi Sodankylä - Kevitsa Vaihtoehtolinjaus VeAb (Sito 2014) aiemmin VeAa VeAb_2015_1 VeAb_2015_2 VeAb_2015_3 VeC * (Sito 2014) VeC_2015** (Sito 2015) Ratapituus (km) Rovaniemi (Sodankylä) - Kevitsa Ratapituus (km) Kemijärvi (Sodankylä) - Kevitsa Tunneliosuus (km) (131) 157 (135)161 (133)159 (132) (115)156 (111) Linjaus kulkee Natura- ja luonnonsuojelualueella tunnelissa (km) Linjaus kulkee suoalueella / pehmeiköllä (km) Tiesillat (kpl) Vesistösillat (ratasillat) (kpl) Loma-asunnot radan vaikutusalueella (kpl) Asuinkiinteistöt radan vaikutusalueella (kpl) Asemat: Pinta-asema (P) (Rovaniemi, nyk) Sodankylä (P) (Rovaniemi, nyk) Sodankylä (P) (Rovaniemi, nyk) Sodankylä (P) (Rovaniemi, nyk) Sodankylä (P) (Kemijärvi, nyk) Pyhätunturi (P) Pelkosenniemi varaus (P) Sodankylä (P) (Kemijärvi, nyk) Pyhätunturi (P) Pelkosenniemi varaus (P) Sodankylä (P) Rakentamiskustannukset M, indeksi 150 (2005=100), sis. yhteiskustannukset 30%, riskivaraus 10 %, alv 0 % Ilman sähköistystä (M ) Sisältää sähköistyksen (M ) * ennen Kemijärveä lähtevä linjaus **Kemijärven asemalta lähtevä linjaus

18 18 (20) Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ratayhteysselvityksen täydennys Vertailutaulukko suosituslinjauksista Liitteessä 3 on kuvattu suosituslinjaukset VeAb_2015 ja VeC_2015. Suosituslinjaus Ratapituus (km) Rovaniemi (Sodankylä) - Kevitsa Ratapituus (km) Kemijärvi (Sodankylä) - Kevitsa Tunneliosuus (km) Rovaniemi - Sodankylä - Kevitsa VeAb_2015 (Sito 2015) Kemijärvi Sodankylä - Kevitsa VeC_2015 (Sito 2015) (132) (111) Linjaus kulkee Natura- ja luonnonsuojelualueella tunnelissa (km) Linjaus kulkee suoalueella / pehmeiköllä (km) Tiesillat (kpl) Vesistösillat (ratasillat) (kpl) Loma-asunnot radan vaikutusalueella (kpl) 13 4 Asuinkiinteistöt radan vaikutusalueella (kpl) Asemat: Pinta-asema (P) (Rovaniemi, nyk) Sodankylä (P) (Rovaniemi, nyk) Sodankylä (P) Ilman sähköistystä (M ) Sisältää sähköistyksen (M )

19 Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ratayhteysselvityksen täydennys (20) 9 Ratalinjausten häiriökäytävän määrittely Itä- Lapin maakuntakaavan lausunnoissa pyydettiin määrittelemään ratalinjaukselle häiriökäytävä, joka ohjaisi muuta maankäytön suunnittelua ratalinjauksen läheisyydessä. Häiriökäytävän määrittely tehdään raideliikenteen synnyttämän melun leviämisen avulla. Tehtyjen laskelmien mukaan normaalitilanteessa häiriökäytävän leveys ratalinjausta 55 db melualueella on 40 metriä puolelleen ja ja 45 db:n melualueella 200 metriä metriä puolelleen. Lähtömelutasojen määrittämisessä sekä melun leviämisen arvioinnissa käytettiin avuksi SoundPlan 7.3 melulaskentaohjelman yhteispohjoismaista raideliikenne- ja tieliikennemelun laskentamallia (Nordic Prediction Method 1996). Melulaskentaohjelmalla muodostettiin kuvitteellinen tilanne, jossa rataosuutta vastaavat liikennetiedot mallinnettiin tasaiseen ja esteettömään maastoon. Kyseiseen tilanteeseen perustuen oli mahdollista selvittää, mille etäisyydelle ohjearvot ylittävä melu leviää. Todelliset melutasot riippuvat maaston muodoista ja esteistä, jolloin melualueet voivat olla nyt arvioitua merkittävästi pienemmät tai hiukan suuremmat. Raideliikenne aiheuttaa myös maaperään tärinää. Tärinän leviämisen vaikutuksia ja vaikutusaluetta ei voida yleisesti määritellä, koska tärinän suuruuteen vaikuttaa voimakkaasti maaperän maalajiolosuhteet. Raideliikenteen aiheuttamat tärinävaikutukset tulee arvioida tapauskohtaisesti. 10 Liitteet Ympäristövaikutusten teemakartat ovat liitteinä 4-7. Lähteenä on ollut Oiva Ympäristö- ja paikkatietopalvelu. Liitteessä 4 on esitetty suunnittelualueen kaavoitustilanne, liitteessä 5 on suunnittelualueen luontokohteet, liitteessä 6 on esitetty suunnittelualueella olevat pohjavesialueet ja liitteessä 7 arvokkaat maisema- ja kulttuuriympäristöt. Vaihtoehtojen vertailutaulukko on liitteessä 8.

20 20 (20) Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ratayhteysselvityksen täydennys Liitteet: Liite 1. Tutkitut vaihtoehdot VeA, VeAa ja VeAb. Yleiskartta, 1: (A3) Liite 2. Uudet tutkitut vaihtoehdot Tiaisen ja Askan kylien kohdalla sekä Sodankylän pohjoispuolella linjauksessa VeAb sekä uudet tutkitut vaihtoehdot linjauksessa VeC. Yleiskartta, 1: (A3) Liite 3. Suosituslinjaukset VeAb_2015 ja VeC_2015, Yleiskartta, 1: (A3) Liite 4. Suunnittelualueen kaavoitustilanne. Ympäristöteemakartta (A4) Liite 5. Suunnittelualueen luontokohteet. Ympäristöteemakartta (A4) Liite 6. Suunnittelualueella olevat pohjavesialueet. Ympäristöteemakartta (A4) Liite 7. Suunnittelualueella oleva arvokkaat maisema- ja kulttuuriympäristöt. Ympäristöteemakartta (A4) Liite 8. Valittujen vaihtoehtojen vertailu. Taulukko.