PELKOSENNIEMEN KUNTA PELKOSENNIEMEN KUNTA KAAVOITUSKATSAUS 2015

Transkriptio

1 PELKOSENNIEMEN KUNTA KAAVOITUSKATSAUS 2015

2 1 Sisällysluettelo 1. MIKÄ ON KAAVOITUSKATSAUS MAANKÄYTÖN SUUNNITELU JA KUNNAN TAVOITTEET MAAKUNTAKAAVA YLEISKAAVA PYHÄ-LUOSTO YLEISKAAVA ASEMAKAAVA ASEMAKAAVAN SISÄLTÖ OSALLISTUMINEN KAAVOITUKSEEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVA PYHÄN ASEMAKAAVAT Osa-alueen A (Pyhän ydinalueen) asemakaavamuutokset Osa-alueen B (Kultakeron ja Luostontien välinen alue) kaavanlaadinta ja muutokset Osa-alueen C (Soutajan alue) kaavanlaadinta ja muutokset TONTTIVARANTO PELKOSENNIEMI KIRKONKYLÄN ALUE PYHÄTUNTURIN ALUE Ydinalue Pyhäntien varsi Pohjoisrinne Soutajan luoteis- ja länsipuoli Soutaja Korteselkä/Tuohisoutaja Kiimaselkä Kaavamerkinnät... 9

3 2 1. MIKÄ ON KAAVOITUSKATSAUS Kaavoituskatsauksen tavoitteena on parantaa kuntalaisten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa kaavoitukseen sekä tehdä kaavoitusta tutuksi kuntalaiselle ja muille osallisille. Kaavoituskatsauksessa esitellään kunnassa ja Itä-Lapin seutukunnassa vireillä olevat ja lähiaikoina vireille tulevat kaavahankkeet. Kaavoituskatsauksessa esitellään lyhyesti kunnan kaavoitushankkeet ja liikennesuunnitelmat. Kaavoitusviranomainen Pelkosenniemen kunnassa maankäyttö- ja rakennuslain mukaisena kaavoittajana toimii maankäyttöinsinööri Toni Juuti. Maankäyttöinsinööri samoin edustaa kuntaa maakunta-, yleis- ja asemakaavoitukseen liittyvissä neuvotteluissa yhdessä rakennusmestarin kanssa. Maankäyttösopimukset valmistelevat kunnanjohtaja ja maankäyttöinsinööri yhdessä. 2. MAANKÄYTÖN SUUNNITELU JA KUNNAN TAVOITTEET Maankäytön suunnittelun ja toimenpideohjelmien päämääränä on suunnittelun keinoin edistää kunnan alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle. Tavoitteet voivat tuntua itsestään selvyydeltä, mutta niiden taakse kytkeytyy runsaasti osin erilaisten ristiriitaistenkin pyrkimysten yhteen sovittamista. Kaavoituksessa ja alueiden käytön suunnittelussa ollaan aina suurten arvovalintojen äärellä. Suunnittelijoiden, kunnan asukkaiden ja päättäjien välinen vuoropuhelu on tärkeää, jotta päästäisiin mahdollisimman monia tyydyttävään lopputulokseen. Alueiden käytön suunnittelussa tavoitellaan yhdyskuntien eheyttä ja olemassa olevan kunnallistekniikan tehokkaampaa käyttöä. Kaavoituksella on myös luotava mahdollisuudet elinkeinoelämän kehittämiselle. Kunnan painopiste vuodelle 2015 Pyhän kehitys kansainväliseksi ympärivuotiseksi matkailukeskukseksi tarkoittaa mittavaa rakentamista, johon varaudutaan maankäytönsuunnittelun avulla. Suunnittelulla ohjataan eheän yhdyskuntarakenteen tasapainoista kehittymistä. Kaavoituksen keinoin turvataan riittävä, kysyntää vastaava tonttitarjonta ja reservi rakentamiseen.

4 3 3. MAAKUNTAKAAVA Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Aluevarauksia osoitetaan vain siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden kannalta taikka useamman tai yhden kunnan alueidenkäytön yhteensovittamiseksi on tarpeen. Lapin maakuntakaava on laadittu seutukunnittain. Itä-Lapin seutukunnan maakuntakaava vahvistettiin vuonna Vuonna 2013 käynnistettiin Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan laadinta. Tavoiteaikataulun mukaan maakuntakaava hyväksyttäisiin Lapin liiton valtuustossa toukokuussa Pelkosenniemen kunnan edustajina ohjausryhmässä toimivat kunnanjohtaja Pertti Severinkangas ja kunnanhallituksen varapuheenjohtaja Annika Kostamo sekä asiantuntijajäsenenä rakennusmestari Panu Leinonen. Maakuntakaava voidaan laatia myös vaiheittain teemakohtaisesti tai osaalueittain, niin kuin esimerkiksi Itä-Lapin seutukunnassa 2010 ympäristöministeriön vahvistama Soklin kaivoshankkeen vaihemaakuntakaava. Maakunta kaava on ohjeena laadittaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muuten toimiin alueiden käytön järjestämiseksi. 4. YLEISKAAVA Yleiskaavat ohjaavat yksityiskohtaisesti asemakaavoitusta. Pelkosenniemen kunnan alueella on kirkonkylän pohjoisosassa (ei oikeusvaikutteinen), Suvannossa ja Pyhän matkailukeskuksen alueella yleiskaava. Lisäksi Kitisen ja Kohkosen altaan ranta-alueella on loma-asumiseen tukeutuva rantaosayleiskaava Pyhä-Luosto yleiskaava Osa-alue 3; matkailukeskuksen osayleiskaava Pyhän matkailukeskuksen alueella vahvistettu yleiskaava on käynnistänyt lukuisia asemakaavamuutoksia alueella. Vanhat ranta-asemakaavat poikkeavat rinnealueilla ja niiden alapuolella yleiskaavan linjauksista ja muilta alueiltakin vanhojen ranta-asemakaavoja uudistetaan. Ydinalueet tiivistyvät yleiskaavan mukaisesti ja alueista muodostuu entistä kaupallisempia.

5 4 Osa-alue 3:n alueella on käynnissä yleiskaavan muuttaminen Kultakeronkadun alueella. Yleiskaava muutoksen tarkoituksena on vastaamaan toteutunutta tilannetta ja uusia tavoitteita. Osa-alue 6; Soutajan ja Pyhäjärven yleiskaava Pyhäjärven osayleiskaava on uudelleen valmistelussa Rovaniemen hallintooikeuden kumottua kunnanvaltuuston 2010 hyväksymän yleiskaavan. Osayleiskaavan kaavaehdotus on ollut nähtävillä helmi-/maaliskuussa ASEMAKAAVA 5.1. Asemakaavan sisältö Asemakaava luo edellytykset rakentamiselle. Asemakaavassa määrätään mihin tarkoitukseen aluetta voi käyttää ja kuinka paljon saa rakentaa. Määräykset koskevat esimerkiksi rakentamisen korkeuksia, sijoittelua, rakentamistapaa sekä muita alueen rakenteeseen vaikuttavia seikkoja. Kaavoitustyötä tehdään vuorovaikutuksessa kuntalaisten ja asiantuntijoiden kanssa. Ajankohtaista tietoa kaavoituksesta löytyy myös kunnan nettisivuilta osoitteesta Osallistuminen kaavoitukseen Käynnissä olevat kaavahankkeet ja niihin kuuluvat asiakirjat löytyvät kunnan nettisivuilta. Parhaat mahdollisuudet vaikuttaa kaavoitukseen on valmistelun alussa. Aloitusvaiheessa tehdään osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on tiivis tietopaketti suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista, etenemisestä ja osallistumismahdollisuuksista. Valmisteluvaiheen kaavaluonnoksessa esitetään jo tarkemmin mitä alueelle on suunnitteilla. Kaavaehdotus, joka valmistellaan luonnoksen ja siitä saatujen mielipiteiden pohjalta, laitetaan vielä nähtäville ja siitä on mahdollisuus esittää mielipiteitä ennen kuin se etenee teknisen lautakunnan ja kunnanhallituksen kautta valtuuston hyväksyttäväksi.

6 Kirkonkylän asemakaava Kirkonkylän osalta kunnanvaltuusto on todennut kaavojen olevan pääasiassa ajan tasalla. Kirkonkylän keskusalueella on käynnistetty kaavamuutos, jolla pyritään ratkaisemaan kelkkareitin siirtäminen pois Kemijoelta sekä muuttaa asemakaava vastaamaan toteutunutta tilannetta ja tulevaisuuden tarpeita Pyhän asemakaavat Rakentaminen Pyhän matkailukeskuksen alueella edellyttää yleiskaavaa yksityiskohtaisempaa asemakaavaa. Yleiskaavassa muutettavat/laadittavat asemakaavat nimetään osa-alueittain. Osa-alue A käsittää nykyisen hotellin ja liikekeskuksen ympäristön Kultakeron kaakkoispuolella. Osa-alue B käsittää alueet Kultakeron luoteispuolella tunturin ja Luostontien välillä. Osa-alue C käsittää Soutajan alueen. Asemakaavoja laadittaessa kunta neuvottelee maanomistajien kanssa kaavojen toteuttamisesta; mm. kunnallistekniikan rakentamisesta kaavoitettavalle alueella. Nykyisten rantakaavojen muuttaminen asemakaavoiksi tehdään, kun esiintyy tarvetta kaava-alueen uudelleen tarkasteluun Osa-alueen A (Pyhän ydinalueen) asemakaavamuutokset Pyhän ydinalueen asemakaavat on uudistettu sen jälkeen kun matkailukeskuksen yleiskaavan osa-alue 3 on saatu vahvistettua. Viimeisimpänä ydinalueelta on hyväksytty korttelin 394 kaavamuutos marraskuussa 2013, kaavamuutos on saanut lainvoiman helmikuussa 2015 Hallintooikeuden hylättyä kaavasta tehdyt valitukset. Alueella on vireillä asemakaavamuutos kortteleissa 339, 340 sekä Osa-alueen B (Kultakeron ja Luostontien välinen alue) kaavanlaadinta ja muutokset Alue käsittää Pyhä-Luoston kansallispuiston ja Pyhäjärveen laskevan Rajaojan välisen alueen, pinta-alaltaan 678 ha:a. Suunnitelman mukaan alueelle syntyy Pyhätunturin matkailukeskusta täydentävään monipuolinen ja tehokas ympärivuotisesti toimiva matkailukaupunki. Kokonaisuutta täydentämään alueelle suunnitellaan myös kaupallisia ja julkisia palveluja, kulttuuripalveluja ja pysyvää asetusta. Lisäksi alueen sisällä ja lähiympäristössä on tarkoitus toteuttaa kattava virkistysalueverkosto, johon kuuluu muun muassa golf-kenttä.

7 6 Kaavaehdotus koko kaava-alueelta on ollut nähtävillä Alueelta on hyväksytty viisi osa-aluetta hyväksyttiin Ylämaankiepin, Suopunkikadun ja Pyhäntien/Luostontien risteysalueet. Vuonna 2012 hyväksyttiin Noitatunturintien alue, tähän alueeseen kuuluu suunniteltu golf-kenttä. Noitatunturintien asemakaava tuli lainvoimaiseksi marraskuussa Kesäkuussa 2013 alueelta hyväksyttiin Mäntymetsäntien asemakaava, kaava on tullut voimaan tammikuussa 2015 Hallinto-oikeuden hylättyä kaavasta tehdyn valituksen. Osa-alue B:n asemakaavojen hyväksyminen tullaan tekemään jatkossakin osa-alueittain. Seuraava hyväksyttäväksi tuleva osa-alue on Kanervikkokadun alue, joka tulee kaavaehdotuksena nähtäville kesällä Osa-alueen C (Soutajan alue) kaavanlaadinta ja muutokset Soutajan alueella olevia ranta-asemakaavoja on osin ajantasaistettu vastaamaan nykyajan vaatimuksia; alueita on tiivistetty ja tonttitehokkuutta on nostettu alueella on hyväksytty yksi Pyhäjärven rantaan sijoittuva kaavamuutos. Kaavamuutoksella aikaisempi rantakaava muutettiin asema-kaavaksi. Kaavamuutoksella muodostettiin yleiskaavan mukaisesti kaksi RA-korttelia, joiden rakennusoikeus on yhteensä 690 k-m 2. Kaavamuutos on saanut lainvoiman tammikuussa 2015 Hallinto-oikeuden hylättyä kaavasta tehdyn valituksen. Tällä hetkellä alueella on käynnissä kaavamuutos Soutajan rinteessä. Pyhäjärven kylän puoleinen osa Soutajan alueesta, kuuluu Hallinto-oikeuden kumoaman yleiskaavan-alueeseen, eli näiltä osin kaavoitus siirtyy, kunnes yleiskaava saa lainvoiman. 6. TONTTIVARANTO 6.1. Pelkosenniemi kirkonkylän alue AO AR 7 6 AOR 2 0 AL 1 1

8 Pyhätunturin alue Ydinalue RA R RM RM RM KL 5 5 KL AP 1 1 AO 6 6 AR Pyhäntien varsi RA RM 3 3 RH 0 0 AL 1 1

9 Pohjoisrinne RA 38 7 RM 1 0 RH KL Soutajan luoteis- ja länsipuoli RA RM Soutaja RA RM Korteselkä/Tuohisoutaja RA AR-1 1 1

10 Kiimaselkä RA Kaavamerkinnät AO Erillispientalo korttelialue AR Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue AOR Kytkettyjen tai erillisten pientalojen alue AL Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue AP Asuinpientalojen korttelialue RA Loma-asuntojen korttelialue R-1 Loma- ja matkailualue RM Matkailua palvelevien rakennusten korttelialue RH Loma-asuntoalue KL Liikerakennusten korttelialue Edellä olevat kaavamerkinnät ovat yleismerkintöjä, joihin kaavamääräyksissä on saatettu antaa tarkennuksia tai lisämääräyksiä.