Hangon kaupunki Kuningatarvuoren kehittämissuunnittelu Luontoselvitys Susanna Pimenoff 24.10.2003 Luontotieto Keiron
24.10.03 Luontoselvitys 1 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Tutkimusmenetelmät... 2 3 Alueen yleispiirteet... 3 3.1 Kasvillisuus... 3 3.2 Linnusto... 4 3.3 Muu eläimistö... 5 4 Arvokkaat kohteet... 5 5 Suositukset... 5 6 Kuviotiedot... 6 7 Lähteet... 9 Lajilistat Karttaliitteet 1-2 Kannen kuva: Susanna Pimenoff Kuva otettu kuviolta 5 kaakkoon ja edustalla näkyy neidonkieli.
24.10.03 Luontoselvitys 2 1 Johdanto Hangon Länsisataman ja Itäsataman välissä sijaitsevalle Kuningatarvuorelle selvitetään tulevaa käyttötarkoitusta. Kehittämissunnittelun taustatiedoksi Hangon kaupunki tilasi kaavoittajan kautta luontoselvityksen Luontotieto Keironilta. Tämän raportin tavoitteena on tuoda esille alueen yleispiirteet ja luonnonarvot. Tiedot on tarkoitettu käytettäväksi maankäytön suunnittelussa, jossa otetaan kantaa minkälaisiin uusiin tarkoituksiin aluetta voitaisiin käyttää. 2 Tutkimusmenetelmät Selvitysalue sijaitsee Hangon kaupungin lounaisosassa Itäsataman (venesatama) ja Länsisataman (tavara- ja matkustajasatama) välissä. Alue käsittää koko Kuningatarvuoren lähes pohjoiseen katualueeseen saakka ja sen koko on noin 10 ha. Alue rajautuu idästä länteen mereen ja pohjoisessa aitaan. Tarkempi alueen sijainti ja rajaus esitetään karttaliitteessä 1. Alueelta selvitettiin elinympäristötyypit, kasvillisuuden yleispiirteet ja linnuston yleispiirteet. Alueella käytiin kahdesti maastossa ja maastotyöskentelyyn käytettiin 8 tuntia aikaa. Käyntipäivät olivat 13.6. ja 23.6.2003. Ensimmäisellä kerralla linnusto laskettiin käymällä näköalatornissa ja kiertämällä teollisuusrakennus. Laskenta tehtiin klo 8.30-8.55 välisenä aikana. Toisella kerralla linnusto laskettiin kävelemällä alueen ympäri. Laskenta tehtiin klo 8.00-8.30 välisenä aikana. Laskennan jälkeen elinympäristöt määritettiin ja rajattiin kartalle. Kasvillisuuden yleispiirteet kartoitettiin elinympäristöjä määritettäessä. Kartoituspäivänä Pimenoff ei päässyt puolustusvoimien entiselle alueelle, koska portit olivat lukossa. Alueen kasvillisuuden kartoitti Hangossa asuva biologi Kalevi Keynäs 17.7. Maastokarttana käytettiin Hangon kaupungin pohjakarttaa mittakaavassa 1:2000. Tiedot koottiin tähän selvitysraporttiin maastomuistiinpanojen perusteella. Lisätietoja saatiin pyytämällä hakua SYKE :en uhanalaisten lajien rekisteristä ja haastattelemalla paikallisia luontoharrastajia. Linnustosta saatiin tietoja alueella usein käyvältä Jörgen Palmgrenilta. Kohteiden arvotukseen on käytetty seuraavaa asteikkoa: - Ei erityisiä luontoarvoja, jos ympäristö on muokattu ja luonnontila muuttunut. - Joitain luontoarvoja, jos ympäristö on tavanomainen. - Paikallinen, jos ympäristö on tavanomaisesta poikkeava mutta ei kuitenkaan ainutlaatuinen. Harvinainen laji, lajirikkaus, arvokas elinympäristö tai hyvä luonnontila voivat tuoda ympäristölle tämän arvon. - Maakunnallinen, jos ympäristö on maakunnallisesti harvinainen ja luonnoltaan arvokas. Siinä esiintyy uhanalainen laji tai lajeja, edustavaa arvokasta tai uhanalaista elinympäristöä tai luonnontilaisuus luo edellytykset useille harvinaisille lajeille.
24.10.03 Luontoselvitys 3 - Kansallinen arvo on kohteessa, jossa esiintyy erittäin uhanalainen laji tai elinympäristö. Kohde voi myös olla ainutlaatuinen. Arvokas elinympäristöjen kokonaisuus, joka luo edellytykset runsaalle ja erikoistuneelle lajistolle, voi olla kansallisesti arvokas. Selvityksen on laatinut biologi, FM Susanna Pimenoff, Luontotieto Keiron. 3 Alueen yleispiirteet Kuningatarvuori on erikoinen alue, koska se on lähes kokonaan ihmisen muokkaama. Kallioita on louhittu 1900-luvun alusta toiseen maailmansotaan saakka. Alueella toimi kiviveistämö Oy Granit Ab. Louhinnan takia valtaosa alueesta on sorasta ja kivistä koostuvaa joutomaata tai toisin sanoin täyttömaata. Pohjoisosassa on jäljellä kallioita, mutta niissä on vain harvat luonnonperäiset kalliopinnat jäljellä. Niemen eteläosa on täyttömaata, lähinnä louhetta. Tasoitetulla alueella kasvaa tyypillistä joutomaan kasvillisuutta, mikä paikoin on lajirikasta. Kauniisti kukkiva keto kasvaa näköalatornin alapuolella alueen koillisosassa. Puita kasvaa siellä täällä sekä joutomaalla että kallioilla. Puolustusvoimien entisellä alueella on havaittu maaperän saastumista. Kasvillisuuden kannalta olosuhteet ovat erikoiset. Alue on tuulinen, koska lähes avomeri ulottuu Hangon niemen eteläpuolelle, mutta samalla se on hyvinkin aurinkoinen ja kesäisin melko kuuma. Alueen elinympäristöt eivät ole luokiteltavissa metsä- tai niittytyyppeihin, vaan kuuluvat lähinnä ruderaattikasvillisuuden piiriin. Rannat ovat pengerrettyjä. 3.1 Kasvillisuus Kuva 1. Alueelle tyypillistä joutomaata. Kuva S. Pimenoff Alueen kartoituksessa löydettiin 149 kasvilajia, mikä on suhteellisen paljon ajatellen erilaisten elinympäristöjen vähäistä määrää. Jotkut lajit ovat melko
24.10.03 Luontoselvitys 4 varmasti jääneet huomaamatta, joten todellinen lajimäärä on havaittua suurempi. Lajistossa ei ole uhanalaisia lajeja. Lajistossa on muutama huomionarvoinen laji. Kauniisti sinisenä kukkiva neidonkieli (Echium vulgare) kasvaa koillisosan kedolla. Neidonkieli kasvaa luonnontilaisena paahteisilla paikoilla kuten joutomailla, ratapenkereillä ja kedoilla. Neidonkielellä on hyönteisistä koostuvaa seuralaislajistoa, jonka seassa on uhanalaisia lajeja. Uhanalaisin on neidonkielikoisa (Cynaeda dentalis), joka kuuluu uhanalaisluokkaan erittäin uhanalaiset (EN) ja jota on löydetty mm. Pohjasta. 3.2 Linnusto Kuva 2. Neidonkieli alueen koillisosan kedolla. Kuva S. Pimenoff Alueen linnusto on köyhä ja parimäärät ovat alhaisia. Alueelta löydettiin viisi pesivää lajia ja yhteensä 7 lintuparia. Lajit ovat västäräkki, peippo, pajulintu, talitiainen ja kivitasku. Kivitasku on lajeista merkittävin, koska sen kannat ovat laskeneet sen verran että se nykyään luokitellaan silmälläpidettäväksi (Rassi ym. 2000). Elinympäristönä alue on kivitaskulle tyypillinen, mutta se pesii myös maatalousmaisemassa. Alueella havaittuja muita lajeja olivat varis, ylilentävät vihervarpunen ja tervapääsky sekä vedessä haahka ja kyhmyjoutsen. Näiden ei arvioida pesivän alueella. Alueella on usein tehty havaintoja laulavasta mustaleppälinnusta keväisin, mutta laulava koiras tuskin löytää alueelle naarasta eikä toteutuneesta pesinnästä ole tietoa (Jörgen Palmgren, suull. tieto).
24.10.03 Luontoselvitys 5 3.3 Muu eläimistö Alueelta havaittiin rusakko ja sen poikanen. Muita selkärankaisia ei havaittu. Alueella voisi esiintyä sisiliskoja. 4 Arvokkaat kohteet Alueella on vain kaksi maininnan arvoista kohdetta. Merkittävin on koillisosassa sijaitseva keto, jolla kasvaa mm. neidonkieltä. Ketokasvillisuus kasvaa kallion alla, sen kielekkeillä ja kallion päällä. Kedon säilyvyys on riippuvainen alueen avoimuudesta, eli pensoittuminen hävittää arvokkaan kasvillisuuden. Toinen hyvin pienialainen niittylaikku sijaitsee kaakkoisrannalla veden äärellä. Pienen kallion vieressä kasvaa joidenkin neliömetrien kokoinen kuivahko niitty, joka on melko lajirikas. Niityllä ei ole arvokkaita lajeja mutta se erottuu muusta melko yksipuolisesta kasvillisuudesta. 5 Suositukset Koillisosan keto pyritään mahdollisuuksien mukaan säilyttämään rakentamattomana. Arvokas kasvillisuus säilyy mikäli varjostavat puut ja pensaat eivät pääse valtaamaan alaa. Alueen käyttö on mahdollista ja suotavaakin tietyin ehdoin. Jos osa kasvillisuudesta säilyy käytöltä, niin siemenet pääsevät leviämään muokatulle ja siten avoimena pysyvälle maalle. Tämä edellyttää ettei alueelle tuoda multaa tai ravinteikasta maata muualta, vaan karut ja hiekkaiset olosuhteet säilyvät.
24.10.03 Luontoselvitys 6 6 Kuviotiedot Alla esitellään kartalle 2 rajatut kuviot. 1. Länsiranta Lajiköyhä avoin ranta-alue. Hietakastikka on valtalajina, muita lajeja ovat pietaryrtti ja rantavehnä. Yksittäisiä pensaitakin löytyy; terttuselja, tuhkapaju ja kurtturuusu. 2. Tie ja teollisuusalue Asfaltoitu tie vie teollisuusalueelle (nykyään sataman varastokäytössä), joka hallirakennuksen pohjoispuolella on sepelipintainen. Numero kolmen eteläpuolella sijaitsevaa aluetta käytetään soran varastona. Arvo: Ei erityisiä luontoarvoja 3. Keto Kuningatarvuoren arvokkain kasvillisuus löytyy louhitun kallion kupeesta hiekka- ja sorapinnoilla. Niittylajistoa kasvaa kallion alla, sen kielekkeellä ja kallion päällä. Lajisto ei ole perinnemaiseman niittyä, vaan se on kehittynyt puhtaasti ihmistoiminnan seurauksena syntyneeseen paahderinteeseen. Kedon merkittävin laji on neidonkieli, jolla voi olla uhanalaisia seuralaislajeja hyönteisten osalta. Neidonkieli -yksilöitä oli runsaasti sekä alhaalla ja kielekkeellä, yksittäisiä pienempiä yksilöitä kasvoi myös kallion päällä (ks. kansikuva). Kenttätyräkki, valkomaksaruoho ja jänönapila ovat huomionarvoisia ja harvinaisia. Lajistossa on myös typen suosijoita, kuten nokkonen ja peltosaunio, jotka kertovat joidenkin kasvulaikkujen ravinteisuudesta. Lajistossa: kenttätyräkki, valkomaksaruoho, jänönapila, mäkikattara, tahmavillakko, pietaryrtti, hopeahanhikki, valkomesikkä, mäkikuisma, mäkivirvilä, metsälauha, pelto-orvokki, puna- ja valkoapila, pujo, hietakastikka, nokkonen, peltosaunio. Arvo: Paikallisesti arvokas Käyttösuositus: Säilytetään avoimena ketona. 4. Näköalatorni Louhimattomalle kalliolle rakennettu näköalatorni sijaitsee selvitysalueen koilliskulmassa. Tornia ja kalliota käytetään lintujen tarkkailuun ja erityisesti
24.10.03 Luontoselvitys 7 muuton seurantaan, koska näkyvyys sekä Hangon niemen etelä- ja pohjoispuolelle on hyvä. Kalliolla kasvaa tuuhea tuomipihlajapensas, orjanruusuja ja pajuja. Kallion rinteessä kasvaa mm. kivikkoalvejuuri. Käyttösuositus: Torni säästetään maiseman ja lintujen tarkkailemista varten 5. Kallioalue Laaja ja vaihteleva kallioalue koostuu kalliopinnoista, sorasta ja kivikoista. Puita kasvaa siellä täällä yksittäin tai ryhmissä, alue on puoliavoin. Kasvillisuus on paikoin jopa rehevää, paikoin hyvin karua. Kuvion lounaisosassa on kuivan kankaan lajistoa, mäntyä ja niiden alla sianpuolukkaa, puolukkaa ja kanervaa. Pohjoisrinteessä kasvaa kivikkoisessa maassa runsaasti ruusuja ja kivikkoalvejuurta ja rampin vieressä lehtipuustoa. Loivan ajorampin pohjoisrinteeseen on pudotettu kivilohkareita. Rinteen tiheässä lehtipuustossa arvokkaimmat lajit ovat vuorijalava ja vaahtera. Jalavan läpimitta rinnankorkeudella on n. 10 cm ja puu lienee peräisin puistopuun siemenestä. Molemmat Suomessa esiintyvät jalavalajit ovat uhanalaisia luonnonperäisinä muotoina. Havaitut pikkulinnut pesinevät tällä tai puolustusvoimien entisellä alueella. 6. Puolustusvoimien alue Varastoalueena käytetty aidattu alue muistuttaa kuviota 5. Louhittujen kallioiden kupeeseen on sijoitettu useita rakennuksia. Kallioilla ja niiden kupeessa kasvaa puita yksittäin tai ryhmissä. Kasvillisuus on alkuperäistä vain kallioiden lähellä ja muualla joutomaille tyypillistä. Kalevi Keynäsin kirjoittama teksti: Suuri osa kasvilajeista on ihmisen mukana levinneitä antropokoreja. Viljelyalkuperää ovat mm. tuomipihlaja, omenapuu, ruotsinpihlaja ja kaukasianmaksaruoho. Teollisuuden ja armeijan käytön mukana tulleita ovat ilmeisesti unkarinpernaruoho ja rantaukonnauris. Joka paikan ruderaattilajeja ovat pujo, peltosaunio, ukontatar, tahmavillakko ja peltovillakko. Alkuperäisiä kallioketojen lajeja edustavat jäykkärölli, kivikkoalvejuuri, mäkikuisma ja mäkivirvilä. 7. Joutomaa Tasainen lohkareista, sorasta ja hiekasta koostuva joutomaa on täysin ihmisen rakentama. Rannat on pengerretty ja alkuperäisistä kallioista ei ole
24.10.03 Luontoselvitys 8 jäljellä kuin rippeet. Kuvion kasvillisuus on pääosin avointa, vain yksittäisiä puita ja pensaita kasvaa siellä täällä. Aukkoisessa kasvillisuudessa on osittain saariston luodoille ja myös joutomaille tyypillistä kasvillisuutta mm. pietaryrttiä, ketomarunaa, tahmavillakkoa, ahosuolaheinää, peltoakankaalia, pölkkyruohoa. Alueella havaittiin kivitaskupariskunta. 8. Kalliokasvillisuus Alkuperäisestä kalliosta on jäljellä joitakin sileitä pintoja, mutta kuvio ulottuu myös louhittuun kalliorinteeseen ja soraiseen maahan. Kuvio on rajattu erikseen, koska kasvillisuus eroaa hieman ympäröivästä. Ruoholaukka on yleinen kuvion lounaisosassa ja kuvion kaakkoisosassa kasvaa upeasti kukkivat idänukonpalot. Idänukonpalko on ruderaattimaan kasvi, joka on peräisin Itä-Euroopasta ja se on levinnyt tänne mm. Venäjältä tuotujen kylvösiementen mukana jo 1800-luvulla. Louhituilla kalliokielekkeillä kasvaa runsaasti kalliokedon lajia kivikkoalvejuurta. Kuva 3. Idänukonpalko kukkii komeasti kuviolla 8. Kuva S. Pimenoff 9. Puustoiset alueet Suurimmat puukasvustot on pyritty rajaamaan kartalle, puita kasvaa myös näiden ulkopuolella kuviolla 7. Puustossa on kitukasvuisia koivuja, pihlajia ja raitoja. Pensaskerroksessa on tuomipihlaja, kurtturuusu ja orjanruusu sekä kataja. Kaksi ensimmäistä ovat ihmistoiminnan mukana levinneitä,
24.10.03 Luontoselvitys 9 kaksi viimeistä kasvavat myös luonnonperäisinä. Pohjoisin kuvio 9 on kallioiden varjossa kasvavia koivuja. Aluskasvillisuus on niukkaa ja alueella kasvaa lähestulkoon vain lehtonurmikkaa ja vuohenputkea. Kuviolla havaittiin rusakko ja sen poikanen. 10. Niitty Ympäristöstään erottuva pienialainen niitty sijaitsee pienen avokallion kupeessa. Niityn kasvilajisto on melko lajirikas, mutta uhanalaisia tai harvinaisia lajeja ei esiinny. Lajistossa kuivan niityn lajeja mm. mäkikattara, pölkkyruoho, huopakeltano, kevätkynsimö mutta myös rehevöitymisestä kertova tuoreen niityn laji koiranputki. Muita lajeja ovat piennarmatara, ketohärkki, heinätähtimö, peltosaunio, lutukka, ahomansikka. Käyttösuositus: Säilytetään mahdollisuuksien mukaan. 7 Lähteet Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus 2000. Ympäristöministeriö & Suomen Ympäristökeskus, Helsinki. 432 s. Yhteydenotot Marina Heino, Hangon ympäristönsuojelusihteeri. Puhelinhaastattelu kesäkuu 2003. Kalevi Keynäs, Hangossa asuva biologi. Haastattelu 23.6.2003 ja osa-alueen kasvillisuuskartoituksen laadinta. Jörgen Palmgren, lintuharrastaja. Puhelinhaastattelu 5.8.2003. Rekisterihaut SYKE :en Taxon uhanalaisten lajien tietokanta. Ei havaintoja raportoitu toukokuuhun 2003 mennessä.
Copyright Maanmittauslaitos, lupa nro 415 /MYY/03 Hangon kaupunki Kuningatarvuoren kehittäminen, luontoselvitys Kartta 1. Selvitysalueen sijainti Mittakaava 1:10 000, 24.10.03 Laatinut Luontotieto Keiron /SP
1 2 4 3 2 5 6 2 9 10 7 8 9 9 9 9 Copyright Hangon kaupunki 1 Selitykset Paikallisesti arvokas Joitain luontoarvoja Ei erityisiä arvoja Kuvion numero Selvitysalueen raja Hangon kaupunki Kuningatarvuoren kehittäminen, luontoselvitys Kartta 2. Kuvioiden rajaus, numerointi, arvotus Mittakaava 1:2000, 24.10.03 Laatinut Luontotieto Keiron /SP