HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TULOSYKSIKÖIDEN VUODEN 2018 KÄYTTÖ- SUUNNITELMIEN TOTEUMARAPORTIT

HYKS-sairaanhoitalueen lautakunta, kokous 3.4.2019 LIITE 1 HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI HYKS-sairaanhoitoalue HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TULOSYKSIKÖIDEN VUODEN 2018 KÄYTTÖ- SUUNNITELMIEN TOTEUMARAPORTIT

HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TULOSYKSIKÖIDEN TOTEUMARAPORTIT VUODEL Sisällysluettelo 1 YHTEENVETO TULOSYKSIKÖIDEN VUODEN 2018 KÄYTTÖSUUNNITELMIEN TOTEUMASTA... 2 2 LEIKKAUSSALIT, TEHO- JA KIVUNHOITO... 3 3 LASTEN JA NUORTEN SAIRAUDET... 19 4 PSYKIATRIA... 33 5 AKUUTTI... 45 6 PÄÄ- JA KAULAKESKUS... 60 7 SISÄTAUDIT JA KUNTOUTUS... 75 8 SYDÄN- JA KEUHKOKESKUS... 92 9 NAISTENTAUDIT JA SYNNYTYKSET... 111 10 SYÖPÄKESKUS... 126 11 TUKIELIN- JA PLASTIIKKAKIRURGIA... 143 12 TULEHDUSKESKUS... 159 13 VATSAKESKUS... 173 14 HUS KUVANTAMINEN... 189 15 HUSLAB... 201 16 NEUROKESKUS... 215 17 RAASEPORIN SAIRAALA... 228 18 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN JOHTO... 237 Liite 1 HUS-kuntayhtymätasoisesta strategiasta johdetut HYKS tulosyksiköiden vuoden 2018 avaintavoitteet Liite 2 HYKS-sairaanhoitoalue KS2018 kehittämistoimenpiteiden toiminnallistaminen 1

1 YHTEENVETO TULOSYKSIKÖIDEN VUODEN 2018 KÄYTTÖSUUNNITELMIEN TO- TEUMASTA Vuodelle 2018 asetetut sitovat taloudelliset tavoitteet ja niiden toteutuminen vuonna 2018 (saatujen sisäisten asiakashyvitysten ja jäsenkuntapalautuksen jälkeen) HYKS-sairaanhoitoalueen lautakunta vahvisti kokouksessaan 30.1.2018 ( 7) HYKS-sairaanhoitoalueen tulosyksiköiden käyttösuunnitelmat ja päätti kokouksessaan 29.5.2018 ( 42) muuttaa niitä vahvistaen samalla uudet HYKS-sairaanhoitoalueen tulosyksiköiden sitovat euromääräiset taloudelliset tavoitteet (sitovat nettokulut, Leikkaussalit, teho- ja kivunhoidon, Raaseporin sairaala, HUS Kuvantaminen, HUSLAB ja Sairaanhoitoalueen johdon tulosyksiköt toimintakulut). 1 000 Tavoite Toteuma Poikk. Poikk. % Sitovat nettokulut Lasten ja nuorten sairaudet 148 279 169 614 + 21 335 + 14,4 % Psykiatria 143 058 150 161 + 7 103 + 5,0 % Akuutti 72 739 77 430 + 4 691 + 6,4 % Pää- ja kaulakeskus 103 918 111 689 + 7 770 + 7,5 % Sisätaudit ja kuntoutus 48 640 49 796 + 1156 +10,1 % Sydän- ja keuhkokeskus 125 066 125 472 + 406 + 0,3 % Naistentaudit ja synnytykset 97 012 100 491 + 3 479 + 3,6 % Syöpäkeskus 113 273 115 357 + 2 083 + 1,8 % Tukielin- ja plastiikkakirurgia 121 074 124 405 + 3 376 + 2,8 % Tulehduskeskus 44 448 45 659 + 1 211 + 2,7 % Vatsakeskus 183 694 196 666 +7 973 + 4,2 % Neurokeskus 75 237 74 615-622 -0,8% Toimintakulut Leikkaussalit, teho- ja kivunhoito 207 688 215 353 + 7 665 + 3,7 % Raaseporin sairaala 30 326 29 933-332 -1,1% HUS Kuvantaminen 133 092 135 138 + 2 046 + 1,5 % HUSLAB 181 286 186 106 + 4 821 + 2,7 % Sairaanhoitoalueen johto 9 290 6 039-3 251-35,0 % Sitovat taloudelliset tavoitteet toteutuivat Neurokeskuksen, Raaseporin sairaalan ja Sairaanhoitoalueen johdon tulosyksiköissä. Strategiset avaintavoitteet Käyttösuunnitelmien osana Hyksin tulosyksiköt valmistelivat vuodelle 2018 strategiset avaintavoitteet, jonka pohjana oli HUS-kuntayhtymätasoiset strategiasta johdetut vuoden 2018 avaintavoitteet. Käyttösuunnitelmien toteumaraportin liitteeseen 1 on koottu tulosyksiköiden strategisten avaintavoitteiden toteumaraportit. 2

2 LEIKKAUSSALIT, TEHO- JA KIVUNHOITO 2.1.1 Leikkaussalit, teho- ja kivunhoito tulosyksikkö Tulosyksikön tunnusluvut Sairaanhoidollinen palvelutuotanto TP 2018 Poikkeama-% Palvelutuotanto - Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos * -25,7 % -3,8 % - Psykiatrian hoitopäivät, lkm 1) 0 0 0,0 % - NordDRG-tuotteet, lkm* 180 227 194-14,7 % 7,8 % DRG-ryhmät 0 0 0 0,0 % 0,0 % DRG-O-ryhmät 43 52 56 7,9 % 30,2 % Tähystykset 0 0 0 0,0 % 0,0 % Pientoimenpiteet 29 33 30-8,7 % 3,4 % 900-ryhmä 108 143 108-24,3 % 0,0 % Kustannusperusteinen jakso 0 0 0 0,0 % 0,0 % - Käyntituotteet, lkm, somatiikka * 7 650 7 258-5,1 % - Käyntituotteet, lkm, psykiatria 0 0 0,0 % - Tk-päivystyskäynnit, lkm 0 0 0 0,0 % 0,0 % - Laskutettavat siirtoviivehoitopäivät, lkm 0 0 0,0 % - Käyntisuoritteet, lkm * 7 836 7 310-6,7 % Päivystyskäynnit (sis. myös DRG-laskutetut) 1 0-100,0 % Ensikäynnit, lkm 767 768 0,1 % - Hoitopäiv ävälisuoritteet, lkm ** 12 913 13 059 1,1 % - Leikkaukset, lkm 43 385 43 388 0,0 % Päiväkirurgiset, lkm 10 884 10 921 0,3 % - Synnytykset, lkm 31.12.2018 0 0 0,0 % - Hoidetut eri erikoissairaanhoidon potilaat * 1 721 1 755 2,0 % - Hoidetut eri tk-potilaat 2) 0 0 0,0 % - Erikoisalahoitojakson hoitoaika (ka.) Somatiikka, vrk 3,6 3,2-11,4 % Psykiatria, vrk 0,0 /0 0,0 % Hoidon saatavuus ja hoitoonpääsy - Lähetteiden määrä (elektiiviset) * 866 916 5,8 % - Lähetteiden käsittelyaika > 21 vrk, lkm * 3 13 333,3 % - Hoitoonpääsyä osastolle odottavat potilaat 3) * > 6 kk 0 0 0,0 % kaikki 0 0 0,0 % - Polikliiniseen hoitoon odottavat potilaat 3)* > 3 kk 10 3-70,0 % kaikki 181 82-54,7 % Tuottavuus - Somaattinen palvelutuotanto * DRG-pistekertymä (pistettä) 3 106 3 068-1,2 % Henkilötyön tuottavuus DRG-pisteet/htv 4) 134,0 131,8-1,7 % DRG-pisteen kustannus euroa/drg-piste 5) 864,2 876,9 1,5 % - Psykiatria Toteutuneet kokonaiskustannukset (euroa)/ hoidetut potilaat 6) 0 0 0,0 % *) Kipuklinikka **) Tehohoidon linja 1) Ei sisällä asumispalvelupäiviä. 2) Sisältää Kliinisen hammaslääketieteen (TK) potilaat 3) Hoitotakuun piiriin kuuluvat 4) DRG pisteet/htv: + = paraneva tuottavuus ja = heikkenevä tuottavuus 5) Euroa/ DRG-piste (deflatoitu): - = paraneva tuottavuus ja + = heikkenevä tuottavuus) 6) Psykiatria, sisältää lastenpsykiatrian (deflatoitu): - = paraneva tuottavuus ja + = heikkenevä tuottavuus Deflatointi: Julkisten menojen hintaindeksikerroin 1,012 (Tilastokeskus 30.11.2018) 3

Sitovat tavoitteet Sitovat tavoitteet (1 000 euroa/%) TP 2018 Poikkeama-% Tilikauden tulos *) -576 317 163-48,5 % -128,3 % Toimintakulut 207 323 207 688 215 353 3,7 % 3,9 % Toimintakulut *) 209 128 207 688 218 682 5,3 % 4,6 % *) Tulos ennen saatuja ja annettuja asiakaspalautuksia sekä HUS Yhteiset -tulosalueen ylijäämän palautusta ja jäsenkuntapalautuksia Talouden tunnusluvut Talous (1 000 euroa/%) TP 2018 Poikkeama-% Jäsenkuntien maksuosuus * 2 764 2 943 2 483-15,6 % -10,2 % Ulkoinen myynti 9 908 10 438 9 178-12,1 % -7,4 % Toimintatuotot 212 254 213 843 221 110 3,4 % 4,2 % Toimintakulut 207 323 207 688 215 353 3,7 % 3,9 % Poistot 5 541 5 837 5 439-6,8 % -1,8 % Tilikauden tulos -610 317 317 0,0 % -152,0 % Sitovat nettokulut 3 734 2 704 2 360-12,7 % -36,8 % HUSin oman palvelutuotannon laskutuksen (kaikki maksajat) Määräero, % * -26,0 % -4,2 % Hintaero, % * 2,8 % -6,8 % Jäsenkuntapalautukset 0 0 0,0 % Saadut ja annetut HUSin sisäiset asiakaspalautukset netto -34 154-551,8 % Asiakashyvitykset ERVA-alueille 0 0 0,0 % *) Kipuklinikka Henkilöstötunnusluvut Henkilöstö TP 2018 Poikkeama-% Henkilöstömäärä (31.12.) 1 958 1 937 1 981 2,3 % 1,2 % Henkilötyövuodet 1 612 1 607 1 643 2,2 % 1,9 % Henkilötyövuoden hinta (koko henkilöstö) 62 056 61 897 62 832 1,5 % 1,3 % Henkilöstökulujen hinta-määräero Määräero, % 2,5 % 2,0 % Hintaero, % 1,5 % 1,3 % OLENNAISET TAPAHTUMAT TILIKAUDELLA JA ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Kuvaus tulosyksikön toiminnasta Leikkaussalit, teho- ja kivunhoito - tulosyksikön (ATeK) tehtävänä on tuottaa muille tulosyksiköille ja HYKSin Oy:lle leikkaussali- ja tehohoitopalvelut laadukkaasti sekä kustannustehokkaasti ja näin osaltaan mahdollistaa niiden menestyminen. Samoin keskuksen tehtävänä on vastata koko HUS-alueen välinehuollosta ja koordinoida kivunhoitoa. Tämän lisäksi Leikkaussalit, teho- ja kivunhoito on tehnyt yhteistyötä erikoisalan puitteissa laajemmin HU- Sin muiden sairaaloiden kanssa. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Leikkaussalit -linja Vuoden 2018 leikkausmäärät (77 483 leikkausta) ovat HYKS-tasolla pysyneet lähes edellisen vuoden tasolla (99 %), ja hieman korkeampina kuin vuonna 2016 (75 769 leikkausta). Leikkausmäärien kasvua on ATeKin yksiköistä Jorvin sairaalassa, Kirurgisen sairaalan L-yksikössä ja Töölön OLS-yksikössä. Sen sijaan Meilahden leikkausyksikössä leikkausten kokonaismäärä on vähentynyt (9 339 ja vuonna 2017 vastaavasti 9 841), Herttoniemen (94 %) ja Töölön plastikkojen (95 %) leikkausyksiköissä on myös vähenemää leikkausmäärissä. Saliajoissa muutosta edelliseen vuoteen ei HYKS-tasolla ole. Saliaika ei myöskään Meilahden yksikössä ole vähentynyt samassa määrin kuin leikkausmäärä (99 % verrattuna vuoteen 2017). Muutokset saliajassa viittaavat potilaskirjon muutokseen, jota on tapahtunut keskittämisasetuksen myötä. 4

Leikkausyksiköiden ulkopuolella tapahtuva ns. ulkopisteanestesiatoiminta on jatkanut kasvuaan eikä kaikkeen kysyntään ole täysin pystytty vastaamaan (anestesiapalvelut poliklinikalla tähystystutkimuksissa, kuvantamisessa, sydänasemilla ja psykiatrian ECT-hoidoissa). Tarve sedaatiolle ja anestesialle leikkaussalin ulkopuolella tehtävissä pientoimenpiteissä vaikuttaa edelleen kasvavan, kun osin aiemmin leikkaussalissa tehtyjä toimenpiteitä pystytään korvaamaan vähemmän invasiivisilla pientoimenpiteillä. Suuri toiminnallinen muutos toteutui Jorvissa keväällä 2018, kun synnytystoiminta muutti Espoon sairaalan puolelle remontoituihin tiloihin, jolloin kätilöt muuntokoulutettiin toimimaan sektioissa instrumentoivina ja valvovina hoitajina. Leikkausosasto K:n sairaanhoitajat osallistuivat muuntokoulutuksen suunnitteluun ja toteutukseen. Toiminnan alkaessa leikkausosastolta tarjottiin konkreettista lisätukea toiminnan varmistamiseksi. ATeK järjestää synnytysyksikön käyttöön anestesiahoitajan ja anestesialääkärin kaikkina vuorokauden aikoina. Meilahden leikkausyksikössä avattiin uusi hybridisali syksyllä. Meilahden leikkausyksikössä on vuoden 2018 aikana ollut yksikölle poikkeuksellisen suuri sairaanhoitajien poistuma ja vaihtuvuus sekä uusien hoitajien perehdytystarve. Tämä on johtanut ajoittaiseen hoitajapulaan, jolloin kaikkia leikkaussaleja ei ole pystytty pitämään suunnitellusti auki, mikä heijastuu myös suoritemääriin. Raaseporin yhdistyminen HYKSiin siirsi siellä toimivat anestesialääkärit hallinnollisesti ATeKiin, muutoin leikkaustoiminta ja anestesiapäivystys jatkuivat aiempaan tapaan. Etelä-Suomen alueella on ollut syksyä kohti huomattavissa anestesiologipulaa. Kaikkia lääkärien sijaisuuksia ei ole saatu täytettyä ja sen seurauksena myös päivystysrasitus on kasvanut. Apotti-tietojärjestelmän valmistelu ja käyttöönotto Peijaksen sairaalassa vaikuttivat leikkausyksiköiden tehokuuteen eikä täyteen tuotantovolyymin päästy vuoden vaihteeseen mennessä. Valmistautuminen uuden tietojärjestelmän käyttöönottoon on vaatinut paljon resursseja ja voimavaroja koko henkilökunnalta. Leikkausosastojen näkökulmasta käyttöönotto sujui positiivisessa hengessä, mutta järjestelmässä on paljon parannettavaa ennen seuraavia käyttöönottoja. Tehohoidon linja Tehohoidon vaikuttavuus parani edelleen; v. 2016 suomalaisen teho-osastojen vakiointiin suhteutettu sairaalakuolemanriski oli n. 0,85 (v. 2016 0,92) ja ka. hoitoaika lyheni 3,9 vrk (v. 2017 4,3 vrk). MET- toiminnan lisääntyminen (742 MET- käyntiä v. 2018) aiheutti lisähoitojaksoja. Teholinjan vuoden 2018 toimintakulujen nousu on maltillinen 1 % vuoteen 2017 verrattuna huomioiden, että tehohoitominuutteja kertyi myös 1 % enemmän. Toimintakulut/todellinen 24h olivat 2 975 euroa v. 2018 (vrt. 2 974 euroa v. 2017). Kivunhoidon linja Vuoden ensimmäisen puolikkaan aikana Kipuklinikan jono venyi johtuen ulkoisten lähetteiden määrän kasvusta, tilaongelmista (sisäilmaongelma, ahtaus) sekä henkilökuntavajeesta. Loppuvuodesta Apotin käyttöönotto hidasti Peijaksen sairaalan kipuvastaanoton toimintaa. Syksyn aikana jonoa saatiin purettua tehokkaasti. PTH-integraatiohankkeen puitteissa saatiin Kipuklinikalle yleislääketieteen erikoistuvan virka. Lisäksi vuonna 2018 saatiin yksi psykologin toimi lisää. Raaseporin sairaalaa palvelleen kipuvastaanoton toiminta päättyi 31.12.2018. Hyvinkään sairaanhoitoalue pois lukien kaikki HUS alueen kroonisen kivun konsultaatiot hoidetaan Kipuklinikalla. Lähetekeskukseen liittyi lokakuussa Hyvinkään sairaanhoitoalue. Tämän myötä kaikki kivun hoidon lähetteet tulevat Kipuklinikalle käsiteltäviksi. Välinehuollon linja Helsinki-integraatio on ollut Välinehuollon linjajohtoa työllistävä koko vuoden 2018 keskeinen saavutus. Välinehuollon linjalta on osallistuttu aktiivisesti Hyks erva-alueen välinehuoltoryhmän toimintaan ja myös Hyks ervaalueen ohjausryhmän antamaan toimeksiantoon suunnitella alueen välinehuoltoyhteistyön tiivistämistä. Mäntsälän kanssa saatiin aikaiseksi palvelusopimus toukokuusta 2018 lukien. Uuden Lastensairaalan käyttöönotto on ollut myös leimaa-antava välinehuollon henkilöstölle Helsingin palvelualueilla. 5

Tutkimus-, koulutus- ja asiantuntijapalvelut (TutKA) TutKA järjesti yhteensä 131 koulutustilaisuutta, joista noin kaksi kolmasosaa on elvytys- ja simulaatiokoulutuksia. Lisäksi TutKA järjesti kansallisen MET-Summit kongressin tammikuussa 2019. Akateemiseen Simulaatiokeskus Akateemiseen Simulaatiokeskukseen avattiin kaksi uutta simulaatiokoulutustilaa: Meilahden P-kerrokseen maaliskuussa ja Uuteen Lastensairaalaan syyskuussa vuonna 2018. Akateemisen Simulaatiokeskuksen avajaiset pidettiin Simulaatioviikon (https://simulaatioviikko.fi) yhteydessä. HUSin Akateeminen Simulaatiokeskus osallistui tähän kansainväliseen simulaatioviikkoon ensimmäisenä Pohjoismaana mottonaan: Emme harjoittele potilailla. Simulaatioviikon aikana järjestettiin simulaatiokoulutusta markkinoivia tapahtumia sekä Meilahdessa että Naistenklinikalla, Töölössä ja Jorvissa ja se sai runsaasti mediahuomiota valtakunnallisessa mediassa. Test Bed yksikkö HUS Testbed-toiminnan ydinajatus on tarjota toiminta-alusta yritysten, yliopistojen ja julkisen terveydenhuollon väliselle yhteistyölle, yhteiskehittämiselle ja osaamisen jakamiselle. Toiminta integroidaan sairaalaan sisään omana toimintana autenttiseen sairaalaympäristöön. Hanke on osa kansainvälistä NordicProof- yhteistyötä, jossa pohjoismaiset sairaalat profiloituvat globaalisti yrityksiä houkuttelevaksi testbed-ekosysteemiksi, ja se on myös osa kansallista yliopistosairaaloiden testbed-verkostoa. Hankkeelle on myönnetty Tekes rahoitusta ajalle 22.1.2017-30.6.2018. Testaustoimintaa varten HUS Testbedille on osoitettu leikkaussali ja heräämöpaikka Naistenklinikan leikkausosastolta. Leikkaustoiminta käynnistettiin vaiheittain syksyllä 2017 alkaen yhteistyössä Silmäklinikan kanssa, ja alkuvuodesta 2018 alkoi yhteistyö Naistenklinikan leikkaustoiminnan kanssa. Tulevaisuuden näkymät Leikkaussalit -linja Vuoden 2019 aikana valmistuu Jorvin sairaalan uusi L-yksikkö, johon muuttaa K-leikkausyksikkö loppuvuonna alkavan peruskorjauksensa ajaksi. Apotti-tietojärjestelmän käyttöönotto tulee vaikuttamaan leikkaustoimintaan, arviolta tuotannon vähenemä yksiköittäin on vähintään 2 viikon seisokkia vastaava. Tehohoidon linja Keskittämisasetuksen ja valtakunnallisten velvoitteiden vuoksi HUS (AteK ja SyKE) yhteenlaskettu aikuisten tehoja tehohoidon kapasiteetti on edelleen vajaa, keskimääräinen kuormitusaste on yo-sairaaloiden vertailuissa korkein ja hoitopaikkamäärä aikuisväestöpohjaan suhteutettuna matalin. Tulevan Siltasairaalan teho- ja tehovalvonta-alueella toiminta voidaan v. 2023 yhdistää tehohoidon kysyntää vastaavasti, laadullisesti yhtenäisesti, erikoisaloittain tasapuolisesti ja kustannustehokkaammin. Samalla sydänkirurgisten potilaiden prosessi selkiytyy postoperatiivisen hoidon osalta. Kivunhoidon linja Kipuklinikka on ainoa monialaisen kivun hoidon keskuksen kriteerit täyttävä yksikkö Suomessa. Kipuklinikan roolia kansallisena kivun hoidon kehittämis- ja konsultaatioyksikkönä vahvistetaan tutkimustoimintaan perustuvalla toiminnan kehittämisellä sekä rakentamalla kansallisesti käytettäviä digitaalisia palveluja. Digitaalisten palvelujen kehittäminen tulee vaatimaan resursseja (asiantuntijoiden työaika sisällön tuottamiseen), mutta tulee parantamamaan hoidon saatavuutta, laatua ja sujuvuutta pitkäaikaisesta kivusta kärsivien potilaiden koko hoitoketjussa ja myös kansallisella tasolla (viitaten edellä olevaan). Sosiaali- ja terveysministeriön Kroonisen kivun ja syöpäkivun hoidon kansallisen toimintasuunnitelman 2017-2020 vaatimukset sekä 2019 julkaistavan Kiireettömän hoidon yhtenäiset kriteerit ohjeen päivityksen vaikutukset tulee huomioida toiminnan järjestämisessä ja resursoinnissa. Vuonna 2018 tehdyn palvelumuotoiluhankkeen (Valtionkonttorin D9 tiimi) tuloksia hyödynnetään toiminnan kehittämisessä. 6

Kipuklinikan suunniteltu muutto Invalidisäätiön omistamiin Ruskeasuon tiloihin tulee helpottamaan tilaongelmia. Toiminnan siirtyessä Ruskeasuolle Meilahden sairaala-alueen osastokonsultaatioiden turvaaminen tulee varmistaa. Tämä tarkoittaa kokonaan konsultaatiotoimintaan varattua lääkäriä ja sairaanhoitajaa, joilla työpiste Meilahden alueella. Nykyinen konsultaatioiden ja pkl-toiminnan hoitaminen rinnakkain ei enää onnistu. Muiden ammattiryhmien kasvun myötä lisääntynyt vastaanottotoiminta edellyttää sairaanhoitajaresurssin lisäämistä, jotta kasvavan potilasmäärän tuomasta työmäärästä selvitään. Välinehuollon linja Helsingin alueen huonokuntoisten välinehuoltopisteiden keskittäminen HUSin olemassa oleviin välinehuoltokeskuksiin tulee olemaan vuoden 2019 isoin projekti. Keskittämisen aikataulun suunnittelua vaikeuttaa Malmin sairaalan uudisosan kosteusvaurioisen lattian remontti, jonka alkamisaikaa ja kestoa ei ole vielä määritelty. Malmin sairaalaan myös tulevaisuudessa pysyväksi suunniteltu välinehuoltokeskus joutuu useiden kuukausien väistöön ja tämä vaikuttaa koko Välinehuollon linjan toimintaan. Jorvin sairaalan välinehuoltokeskukseen on suunniteltu steriilin puolen muutostöitä, ne mahdollistavat suuremman muuntojoustavuuden huollettavan välineistön suhteen ja esim. Ruskeasuon suun terveydenhuollon yksiköiden välineiden huollon siellä. Omavalmisteista luopuminen yksiköissä on ollut edelleen vuoden 2018 haaste, siirtymäaikaa on enää vuosi 2019. Myös lakisääteiseen, valmistajien ohjeiden mukaiseen toimintaan kannustaminen asiakasyksiköissä on aiheuttanut yllättäviä ristiriitoja. Tutkimus-, koulutus- ja asiantuntijapalvelut (TutKA) ja Akateemiseen Simulaatiokeskus TutKAn yksi päätavoite vuodelle 2019 on Ekologinen ATeK ympäristövastuu -projekti, jossa tehdään tiivistä yhteistyötä HUS Ympäristökeskuksen, HUS Logistiikan ja välinehuollon sekä tulosyksikön omien kliinisten yksiköiden kanssa. Tavoitteena on olla edelläkävijä ympäristöystävällisten leikkaussalien ja teho-osastojen osalta: vähentämällä sekajätettä, tehostamalla kierrätystä, suosimalla monikäyttöisiä tarvikkeita aina kun se on mahdollista, antamalla kilpailutuksessa lisäpisteitä ekologisille tuotteille, informalla tarvikkeiden valmistajia. Test Bed yksikkö HUS Testbedin omat verkkosivut www.hustestbed.fi rakennettiin niin informatiiviseen tiedonjakamiseen sisäisesti ja ulkoisesti kuin ohjamaan yrityskumppaneita sisään HUS Testbedin testausverkostoon. HUSin viestinnän kanssa on tehty hyvää yhteistyötä, ja HUS Testbed näkyy HUSin internetsivujen pääsivulla sekä HUSin opetus-, tutkimusja kehittämisen intranetsivustoilla. HUS Testbed käynnisti uudenlaisen toimintatavan pitkäkestoisen, asiakaslähtöisen yritysyhteistyön toteuttamiseksi. HUS Testbed tarjoaa yrityksille mahdollisuuden tuote- ja palvelukehitykseen aidossa sairaalaympäristössä. Toiminnan tarkoituksena on tuoda kehittämiseen aito käyttäjäkokemus parempien hoitokokemusten ja tuottavuuden parantamiseksi. HUS Testbedin toiminta on integroitu HUSin toimintaan, ja erilaisia tuotteita ja palveluita ovat kehittämässä eri alueiden parhaat asiantuntijat. HUS Testbed tarjoaa myös mahdollisuuden tutkimustyöhön ja julkaisutoimintaan. STRATEGISET AVAINTAVOITTEET, RISKIENHALLINTA JA TOIMINNAN OHJAUS Riskienhallinta ATeKin yksiköistä tehtiin toiminnallinen riskiprofiili, jota on päivitetty. Siinä suurimmaksi riskiksi nousee kiinteistöjen huono kunto ja sisäilmaongelmat. Sisäilmaongelmat ovat heikentäneet toiminnan tehokkuutta. Myös henkilöstön saatavuutta pidettiin riskinä. Tehohoidon saatavuudessa on riski Siltasairaalan rakennusvaiheessa, jolloin tehohoidon kapasiteetti vähenee väliaikaisesti M20 A-puolen remontin ajaksi 2021-2022 (= 7 tehohoitopaikan vähennys, 25% Meilahdessa). Tehohoidon tilaresurssia yhdistämällä voidaan parhaiten hallita kuormitushuippuja. Vuodesta 2019 lähtien kaikki teho- ja tehovalvontapaikat tulisi saada yhtenäisen reaaliaikaisen kuormitus- ja laatuseurannan piiriin. 7

PALVELUIDEN TOTEUTUMINEN Jäsenkuntien maksuosuuksien toteutuminen Leikkaussalit, teho- ja kivunhoito tulosyksiköllä on jäsenkuntien maksuosuuksien mukaista laskutusta vain kivunhoidossa, kipuklinikan osuus tulosyksikön toimintakuluista on 1,4 %. Kipuklinikka Tuotteet (jäsenkunnat, lkm) TP 2018 Poikkeama-% Tuotteistetut hoitopäivät 0 0 0 0,0 % 0,0 % NordDRG-tuotteet 167 177 185 4,3 % 10,8 % DRG-ryhmät 0 0 0 0,0 % 0,0 % DRG-O-ryhmät 35 32 54 71,3 % 54,3 % Tähystykset 0 0 0 0,0 % 0,0 % Pientoimenpiteet 28 29 29 0,8 % 3,6 % 900-ryhmä 104 117 102-12,9 % -1,9 % Kustannusperusteinen jakso 0 0 0 0,0 % 0,0 % Avohoitokäynnit 7 357 8 938 6 985-21,9 % -5,1 % Sähköiset palvelut 0 0 0 0,0 % 0,0 % Potilashotelliavopalvelut 0 0 0 0,0 % 0,0 % Palvelupaketit 0 0 0 0,0 % 0,0 % Laskutusosuudella painotettu v olyymimuutos -19,2 % -3,4 % Kipuklinikka Tuotteet (jäsenkunnat, 1 000 euroa) TP 2018 Poikkeama-% Oma palvelutuotanto 2 749 2 922 2 468-15,5 % -10,3 % Tuotteistetut hoitopäivät 0 0 0 0,0 % 0,0 % NordDRG-tuotteet 173 173 255 47,5 % 46,9 % DRG-ryhmät 0 0 0 0,0 % 0,0 % DRG-O-ryhmät 79 69 166 142,0 % 108,8 % Tähystykset 0 0 0 0,0 % 0,0 % Pientoimenpiteet 23 27 17-35,5 % -26,3 % 900-ryhmä 71 77 72-7,6 % 1,4 % Kustannusperusteinen jakso 0 0 0 0,0 % 0,0 % Avohoitokäynnit 2 576 2 749 2 213-19,5 % -14,1 % Sähköiset palvelut 0 0 0 0,0 % 0,0 % Potilashotelliavopalvelut 0 0 0 0,0 % 0,0 % Palvelupaketit 0 0 0 0,0 % 0,0 % Muu palvelutuotanto 14 22 15-29,6 % 8,8 % Ostopalvelut 14 22 15-29,6 % 8,8 % Hoitopalvelut muista sairaaloista 0 0 0 0,0 % 0,0 % Palvelusetelit 0 0 0 0,0 % 0,0 % Potilashotelli 0 0 0 0,0 % 0,0 % Tartuntatatautilääkkeet 0 0 0 0,0 % 0,0 % Potilasvakuutus 0 0 0 0,0 % 0,0 % Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) 0 0 0 0,0 % -100,0 % JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUS 2 764 2 943 2 483-15,6 % -10,2 % Muu myynti jäsenkunnille **) 0 0 0 0,0 % 0,0 % JÄSENKUNNAT YHTEENSÄ 2 764 2 943 2 483-15,6 % -10,2 % *) Sisältää ryhmät luokittelematon, diagnoosipuutteellisten jaksotukset, toteutunut ylijäämäpalautus **) Sisältää mm. tk-päivystystuotteet, kliininen hammashoito ja laskutettavat siirtoviivehoitopäivät (ml. ostopalveluina hankitut) Taulukossa on kipuklinikan tiedot Kipuklinikan jäsenkuntien maksuosuuksien mukaisten oman palvelutuotannon palveluiden lukumäärät laskivat edellisvuoden tasosta 3,4 %, muutosta oli myös eri käyntityyppien väillä. 8

Hoitopalvelut kaikille maksajille Kipuklinikka Tuotteet (kaikki maksajat, lkm) TP 2018 Poikkeama-% Tuotteistetut hoitopäivät 0 0 0 0,0 % 0,0 % NordDRG-tuotteet 180 227 194-14,7 % 7,8 % DRG-ryhmät 0 0 0 0,0 % 0,0 % DRG-O-ryhmät 43 52 56 7,9 % 30,2 % Tähystykset 0 0 0 0,0 % 0,0 % Pientoimenpiteet 29 33 30-8,7 % 3,4 % 900-ryhmä 108 143 108-24,3 % 0,0 % Kustannusperusteinen jakso 0 0 0 0,0 % 0,0 % Avohoitokäynnit 7 650 9 942 7 258-27,0 % -5,1 % Sähköiset palvelut 0 0 0 0,0 % 0,0 % Potilashotelliavopalvelut 0 0 0 0,0 % 0,0 % Palvelupaketit 0 0 0 0,0 % 0,0 % Siirtoviivehoitopäivät 0 0 0 0,0 % 0,0 % Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät 0 0 0 0,0 % 0,0 % Terveyskeskuspäivystys, käynnit 0 0 0 0,0 % 0,0 % Kliininen hammashoito (TK) 0 0 0 0,0 % 0,0 % Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos -25,7 % -3,8 % Kipuklinikka Tuotteet (kaikki maksajat, 1 000 euroa) TP 2018 Poikkeama-% Oma palvelutuotanto 2 878 3 336 2 561-28,3 % -11,0 % Tuotteistetut hoitopäivät 0 0 0 0,0 % 0,0 % NordDRG-tuotteet 196 269 259-3,4 % 32,7 % DRG-ryhmät 0 0 0 0,0 % 0,0 % DRG-O-ryhmät 99 154 166 7,9 % 68,0 % Tähystykset 0 0 0 0,0 % 0,0 % Pientoimenpiteet 24 29 18-37,5 % -24,9 % 900-ryhmä 73 86 75-12,2 % 3,4 % Kustannusperusteinen jakso 0 0 0 0,0 % 0,0 % Avohoitokäynnit 2 683 3 067 2 301-25,0 % -14,2 % Sähköiset palvelut 0 0 0 0,0 % 0,0 % Potilashotelliavopalvelut 0 0 0 0,0 % 0,0 % Palvelupaketit 0 0 0 0,0 % 0,0 % Siirtoviivehoitopäivät 0 0 0 0,0 % 0,0 % Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät 0 0 0 0,0 % 0,0 % Terveyskeskuspäivystys, käynnit 0 0 0 0,0 % 0,0 % Kliininen hammashoito (TK) 0 0 0 0,0 % 0,0 % Muu palvelutuotanto 14 26 15-41,6 % 10,8 % Ostopalvelut 14 26 15-41,6 % 10,8 % Hoitopalvelut muista sairaaloista 0 0 0 0,0 % 0,0 % Palvelusetelit 0 0 0 0,0 % 0,0 % Potilashotelli 0 0 0 0,0 % 0,0 % Projektituotteet 0 0 0 0,0 % 0,0 % Tartuntatatautilääkkeet 0 0 0 0,0 % 0,0 % Potilasvakuutus 0 0 0 0,0 % 0,0 % Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) 1 0 0 0,0 % -100,0 % KAIKKI MAKSAJAT YHTEENSÄ 2 893 3 362 2 576-23,4 % -10,9 % Josta Muu myynti jäsenkunnille **) 0 0 38 0,0 % 0,0 % Myynti muille maksajille 129 419 94-77,6 % -27,3 % Myynti erityisvastuualueelle 47 157 39-75,4 % -18,2 % *) Sisältää ryhmät luokittelematon, diagnoosipuutteellisten jaksotukset, toteutunut ylijäämän palautus **) Sisältää mm. tk-päivystystuotteet, kliininen hammashoito ja laskutettavat siirtoviivehoitopäivät (ml. ostopalveluina hankitut) Taulukossa on kipuklinikan tiedot HYKS Leikkaussalit, teho- ja kivunhoito tulosyksiköllä on laskutusta lähtökohtaisesti vain kivunhoidossa. 9

Keskeiset muutokset sisäisessä palvelutuotannossa Leikkaustoiminnan luonne on muuttunut aiempaa vaativammaksi ja raskaammaksi, tämän seurauksena leikkausten keskimääräinen saliaika on kasvanut. Tämä kehitys tulee jatkumaan edelleen edellisvuosien tapaan, erityisesti päivystysleikkausten osalla. Tähän on pienessä määrin saatu lisäresursseja. Leikkausosastojen ulkopuolinen anestesioiden ja sedaatioiden kysyntä on kasvanut huomattavasti eikä resursseja ole pystytty lisäämään vastaavasti. Tällainen kysyntä tullee jatkamaan voimakasta kasvua invasiivisten leikkausosastojen ulkopuolella tehtävien toimenpiteiden lisääntyessä suunnitellusti useilla erikoisaloilla. Laskutus asiakkaittain (1 000 euroa) TP 2018 Hyvitys TP2018 Poikkeama-% Sairaanhoitoalueet yhteensä 201 884 203 075 211 298-3 176 4,0 % 4,7 % Hyks sairaanhoitoalue 199 148 200 493 208 640-3 240 4,1 % 4,8 % Lasten ja nuorten sairaudet 5 791 5 870 5 867 27-0,1 % 1,3 % Psykiatria 293 300 265 0-11,5 % -9,5 % Akuutti 3 061 3 089 3 336-18 8,0 % 9,0 % Pää- ja kaulakeskus 7 801 6 866 7 905-24 15,1 % 1,3 % Sisätaudit ja kuntoutus 1 558 1 523 2 179-47 43,1 % 39,9 % Sydän- ja keuhkokeskus 26 984 29 762 29 774-396 0,0 % 10,3 % Naistentaudit ja synnytykset 6 309 6 148 6 155 6 0,1 % -2,4 % Syöpäkeskus 3 739 4 494 4 684-97 4,2 % 25,3 % Tukielin- ja plastiikkakirurgia 67 301 64 039 70 222-1 362 9,7 % 4,3 % Tulehduskeskus 3 997 3 946 3 489-67 -11,6 % -12,7 % Vatsakeskus 67 689 69 099 69 778-1 301 1,0 % 3,1 % HUS Kuvantam inen 185 199 251 3 26,0 % 36,1 % HUSLAB 1 250 1 121 1 202 31 7,2 % -3,9 % Neurokeskus 2 914 3 197 2 685 0-16,0 % -7,9 % Raaseporin sairaala 277 840 848 6 1,0 % 206,6 % Hyvinkään sairaanhoitoalue 1 099 1 041 1 087 26 4,5 % -1,1 % Lohjan sairaanhoitoalue 1 060 980 985 24 0,5 % -7,1 % Porvoon sairaanhoitoalue 577 561 585 14 4,4 % 1,5 % Tukipalveluyksiköt 462 327 554 1 69,2 % 19,9 % Tytäryhtiöt 0 2 80 0 3864,9 % 28572,4 % PALVELUIDEN LASKUTUS YHTEENSÄ 202 346 203 405 211 932-3 175 4,2 % 4,7 % Sisäisen palvelutuotannon laskutus kasvoi edellisvuodesta 4,7 % ja ylitti talousarvion 4,2 %:lla. Suurin yksittäinen ylitys kohdistui Tukielin- ja plastiikkakirurgian tulosyksikköön, jossa ylitys oli 6,2 milj. euroa (9,7 %) mutta kasvua edellisvuoteen oli vain 2,9 milj. euroa (4,3 %). Muiden yksiköiden talousarvio ylitys oli yhteensä 1,2 % (2,3 milj. euroa). Laskutus muilta sairaanhoitoalueilta on pääasiassa välinehuollon laskutusta. Tuotanto suorittelajeittain TP 2018 Salin käyttö, varsinaiset leikkaussalit * Muutos Salinkäytön kesto yht, min 6 986 509 7 073 549 87 040 1,2 % Päivystysleikkausten saliajan kesto, min 2 400 679 2 436 672 35 993 1,5 % Virka-ajan ulkopuolisten saliajan kesto, min 1 599 494 1 665 811 66 317 4,1 % Jononpurkupotilaiden saliajan kesto, min 143 677 147 934 4 257 3,0 % HYKSin OY:n potilaiden saliajan kesto, min 3 185 2 683-502 -15,8 % Elinsiirtojen saliajan kesto, min 116 902 110 325-6 577-5,6 % Heräämön käyttö 5 975 020 5 982 653 7 633 0,1 % Leikkaustarvikkeet ja lisäresurssit 28 523 32 241 3 718 13,0 % Tehohoitominuutit 18 615 480 18 778 492 163 012 0,9 % TISS-pisteet 356 895 356 229-666 -0,2 % *) ei sisällä heräämö- ja ulkopistetoimintaa Leikkausaleissa tuotettiin vuonna 2018 1,2 % enemmän laskutettavia leikkaussaliminuutteja kuin edellisvuonna. Kasvua on ollut erityisesti virka-ajanulkopuolisessa toiminnassa ja päivystystoiminnassa. Elinsiirtominuuttien muutoksen taustalla on pitkälti tekninen muutos, jolla hengitystä tukevat toimenpiteet muutettiin laskutettavaksi heräämön tavoin. 10

Tehohoidossa hoitominuutit ovat kasvaneet hieman edellisvuodesta (+0,9 %), potilaiden hoitoisuutta kuvaavien TISS-pisteiden kertymän pysyessä käytännössä ennallaan. Leikkaussalitarvikkeiden ja lisäreurssien laskutus asiakkaittain (1 000 euroa) TP 2018 Muutos Sairaanhoitoalueet yhteensä 28 523 32 241 3 718 13,0 % Hyks sairaanhoitoalue 28 500 32 237 3 737 13,1 % Lasten ja nuorten sairaudet 3 3 1 22,5 % Psykiatria 0 3 3 8733,2 % Akuutti 56 165 110 197,7 % Pää- ja kaulakeskus 488 250-239 -48,9 % Sisätaudit ja kuntoutus 6 38 32 529,2 % Sydän- ja keuhkokeskus 8 601 10 807 2 206 25,6 % Naistentaudit ja synnytykset 34 31-4 -10,2 % Syöpäkeskus 271 240-31 -11,6 % Tukielin- ja plastiikkakirurgia 9 681 10 330 649 6,7 % Tulehduskeskus 21 41 21 98,9 % Vatsakeskus 9 258 10 308 1 050 11,3 % HUS Kuvantam inen 0 0 0 0,0 % HUSLAB 0 0 0 0,0 % Neurokeskus 82 21-61 -74,2 % Raaseporin sairaala 0 0 0 0,0 % Hyv inkään sairaanhoitoalue 21 0-21 -98,5 % Lohjan sairaanhoitoalue 0 1 1 0,0 % Porvoon sairaanhoitoalue 2 3 1 70,8 % Tukipalveluyksiköt 0 0 0 0,0 % Tytäryhtiöt 0 0 0 0,0 % PALVELUIDEN LASKUTUS YHTEENSÄ 28 523 32 241 3 718 13,0 % Leikkaussaleissa käytettävien tarvikkeiden (mukaan lukien implantit ja proteesit) ja lisäresurssien raportointi parannettiin vuonna 2018. Pyrkimyksenä on informoida paremmin kirurgisia erikoisaloja heidän tarvikekäytöstään, kaikki leikkauksissa käytettävät tarvikkeet kulkevat tulosyksikön kautta. Suurinta kulutuksen kasvu on ollut Sydänja keuhkokeskuksessa ja Vatsakeskuksessa. Osittain nousun taustalla on syksyllä 2018 Meilahden leikkausosastolle valmistunut toinen hybridisali. Hoidon saatavuus, hoitoonpääsy ja siirtoviiveet Tulosyksikkö on vastuussa vain kipuklinikan potilaiden hoitoon pääsystä Kipuklinikan lähetemäärä on kasvanut vuosittain. Vuonna 2018 ulkoisten lähetteiden määrä kasvoi alkuvuodesta 14 %, loppuvuodesta lähetemäärän kasvu tasaantui. Koko vuoden kaikkien lähetteiden yhteenlaskettu määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 5%. Lähetteistä. Asiantuntijakonsultaatiovastaus annetaan 61% lähetteistä, mikä tarkoittaa huomattavaa työpanosta. 2500 2000 1500 1000 500 Kipuklinikan lähetteet 2014-2018, kasvu +23% Lähetteet + askons pyynnöt yhteensä Ulkoiset lähetteet Sisäiset lähetteet 0 2014 2015 2016 2017 2018 Asiantuntijakons pyynnöt 11

Vuoden 2018 aikana hoitotakuuta ei pystytty noudattamaan edellä mainituista syistä. Syöpäkivusta kärsivät potilaat hoidettiin I kiireellisyysluokan mukaan viikon sisällä. Alkaneet ja päättyneet odotukset 1-12/2018 Tehohoidon saatavuus v. 2018 oli kokonaisuutena aiempaa parempi. Kuitenkin n. 20 kertaa vuoden aikana kaikki HYKS alueen tehohoitopaikat olivat 100 % kuormitettuja. ATeK Meilahden teho-osastot hoitivat lisäksi n. 240 sydänkirurgista tehojaksoa. OPETUS JA TUTKIMUS Hoitotieteellinen opetus ja tutkimus Leikkaussalit, teho- ja kivunhoito tulosyksikössä oli harjoittelussa vuoden 2018 aikana 355 ammattikorkeakouluopiskelijaa sekä 265 toisen asteen opiskelijaa, jotka suorittivat yhteensä 2 871 harjoitteluviikkoa. Harjoittelussa olleiden toisen asteen opiskelijoiden määrää pystyttiin lisäämään (+53 toisen asteen opiskelijaa), mutta ammattikorkeakouluopiskelijoiden määrä väheni (-26 amk-opiskelijaa) edellisvuoteen verrattuna. ATeKin opiskelijat arvioivat saamaansa ohjauksen laatua vastaamalla HUS Opiskelijapalautekyselyyn (sis. CLES-T-mittari (Saarikoski 2002 & 2008) sekä Opiskelija-Potilassuhde-mittari : (Suikkala 2007)). Kyselyn vastausprosentti oli 48% (n=298). Opiskelijaohjauksen laadun tunnusluku (CLES-mittari) ATeKissa oli erinomainen (ka 8,67, asteikolla 0-10). Harjoittelussa olevien opiskelijoiden oppimista tuettiin mm. erilaisilla koulutuspäivillä sekä kliinisen opettajan pitämillä ohjaustapaamisilla osastoilla. Opiskelijaohjauksen tueksi otettiin käyttöön perioperatiivisen ja tehohoitotyön harjoittelua ohjaavat osaamistavoitteet. Opiskelijaohjauspalkkiosta osa voitiin edellisvuosien tapaan kohdentaa oman henkilökunnan koulutukseen ohjaustaitojen kehittämiseksi. Henkilökunnan ohjaustaitoja tuettiin myös HUSin kliinisten opettajien järjestämillä sisäisillä opiskelijaohjaajakoulutuksilla (OPO 1 ja OPO 2). Näihin sisäisiin koulutuksiin osallistui yhteensä n. 49 sairaanhoitajaa Leikkaussalit, teho- ja kivunhoito tulosyksiköstä. Lisäksi HYKS-alueen opiskelijavastaaville järjestettiin omat koulutuspäivät opiskelijaohjauksesta. Hoitohenkilökunnan ammatillisen osaamisen vahvistamiseksi perioperatiivisen hoitotyön syventävän perehdytyksen (PESPE) koulutuskokonaisuus saatiin valmiiksi pilotointia varten. Pilotointi toteutuu keväällä 2019. Lisäksi uusien hoitotyöntekijöiden perehdytystä kehitettiin tuottamalla vakioidun perehdytyksen malli, jota pilotoidaan keväällä 2019 Meilahden leikkaus- ja anestesiaosastolla. Leikkaussalit, teho- ja kivunhoidon tulosyksiköstä valmistui vuonna 2016 alkaneen ammattiuramallin mukaisen HUS Taitava hoitaja (40 op) -koulutuksen käyneitä teho- ja perioperatiivisia sairaanhoitajia toukokuussa 2018 yhteensä 18 (koko HUS 75). Opintonsa keskeytti 2 opiskelijaa (koko HUS 14). Teho- ja valvontahoitotyön syventävä perehdytys jatkui vuonna 2018. Syventävän perehdytyksen koulutuspäiviä järjestettiin 9. Päivien osallistujamäärät olivat yleensä täynnä ja koulutukseen osallistuneet antoivat päivästä hyvää palautetta. Teho- ja valvontahoitotyön syventävään perehdytykseen osallistuu myös muiden tulosyksiköiden ja sairaanhoitopiirien henkilöstöä, mutta koulutuksen koordinointi tapahtuu ATeKin kliinisen asiantuntijan ja TutKAn yhteistyönä. Hoitotyön opetuksen ja tutkimuksen tiimoilta on jatkettu tiivistä yhteistyötä HUS-alueen ammattikorkeakoulujen sekä Itä-Suomen, Oulun, Turun ja Tampereen ja yliopistojen kanssa. Metropolia AMK:n ja ATeKin välinen opinnäytetyökokonaisuus painehaavojen ehkäisyyn liittyen valmistui kesällä 2018 (yhteensä 8 opinnäytetyötä). Lisäksi ATeKin, Akuutin, Vatsakeskuksen sekä DIAK-AMK:n välisen opinnäytetyöprojektin tuloksena valmistui perehdytysvideo harjoitteluun tuleville opiskelijoille. Tutkinnot: YAMK 1, TtM 2, FM 1 ja TtT 1. 12

ATeK osallistuu merkittävällä panoksella myös hoitotieteelliseen opetukseen ja tutkimukseen. ATeK on suosittu ammattikorkeakouluopiskelijoiden harjoittelupaikka. Hoitotyön opetuksen ja tutkimuksen tiimoilta on jatkettu tiivistä yhteistyötä useiden yliopistojen sekä HUS-alueen ammattikorkeakoulujen kanssa. ATeK:n hoitohenkilökuntaa on osallistunut myös HUS Taitava hoitaja koulutukseen. Lääketieteellinen opetus ja tutkimus Leikkaussalit, teho- ja kivunhoito tulosyksikkö osallistuu sekä lääketieteen perusopetukseen, että erikoislääkärikoulutukseen. Perustutkinto-opiskelijoiden simulaatio-opetus sekä ns. käytännön viikot ovat suosittuja opetusmuotoja, joiden avulla opiskelijat oppivat kaikille lääkäreille tärkeitä käden taitoja kriittisesti sairastuneiden potilaiden hoidossa. ATeK kouluttaa yhdessä Helsingin yliopiston kanssa lähes puolet Suomen anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäreistä. Erikoistuvat lääkärit kiertävät ATeK:n yksiköissä erikoistumissuunnitelman mukaisesti. Palvelukierto kestää noin 3 vuotta. Erikoistuvat lääkärit osallistuvat vuosittain järjestettävään eurooppalaiseen In training assessment kuulusteluun. Erikoislääkärikoulutuksessa ollaan parhaillaan siirtymässä aikaperusteisesta koulutuksesta osaamisperusteiseen koulutukseen, mikä aiheuttaa tarpeita resursoida myös erikoislääkärien työaikaa aiempaa enemmän kliinisen työn lisäksi myös koulutukseen. Tutkimustoiminta on jatkunut vilkkaana. Tutkimus jakaantuu kaikille erikoisalan osa-alueille, anestesiaan, tehohoitoon, ensihoitoon ja kivunhoitoon. Tutkimusryhmistä kannattaa mainita erityisesti kivun tutkimiseen keskittyvä ryhmä sekä tehohoidon tutkimusryhmä. Toimialalla on käynnissä myös laaja leikkauksen aikaiseen nestehoitoon liittyvä tutkimus. Teholinjan erikoislääkärien tutkimuksen tuotos v. 2018 (julkaisujen JUFO-kokonaismäärä/ erl-työvuosi-suhde = 60/22) oli 2.7. Erikoislääkärit toimivat kouluttajina ja luennoitsijoina useissa kansallisissa ja kv. kongresseissa ml. SIM2018, EMSB, ISICEM, ESICM, Tehohoitopäivät, Operatiiviset päivät, ja Laatupäivät. Tehohoitolääketieteen lisäkoulutusta/työpaikkakoulutuista erikoislääkäreille järjestettiin viitenä iltakoulutuksena (yhteensä 20h). Opetustoiminta: Kipuklinikalla annettiin erikoistumiskoulutusta anestesiologian, yleislääketieteen ja työterveyshuollon koulutettaville, kivun hoidon kotimaista ja pohjoismaista erityispätevyyskoulutusta. Alueellisia koulutuksia kivun hoidosta järjestettiin neljä. Tieteellinen tutkimus: kolme EU-hanketta, 2018 kolme väitöskirjaa. 13

TALOUDEN TOTEUTUMINEN Tuloslaskelma (1 000 euroa) TP 2014 TP 2015 TP 2016 ENN 2018 TP 2018 Poikkeama-% Toimintatuotot yhteensä 226 554 222 174 224 514 212 254 213 843 220 781 221 110 3,4 % 4,2 % Myyntituotot 224 874 220 035 222 380 209 957 211 059 218 626 218 888 3,7 % 4,3 % Jäsenkuntien maksuosuus 2 171 2 443 2 950 3 123 3 021 2 739 2 677-11,4 % -14,3 % Muut palvelutulot 208 025 202 275 203 735 189 901 191 866 202 569 199 119 3,8 % 4,9 % Muut myyntitulot 13 825 14 075 14 398 15 433 14 817 11 963 15 806 6,7 % 2,4 % Valtion opetus- ja tutkimuskorvaus 854 1 242 1 296 1 501 1 355 1 355 1 286-5,1 % -14,3 % Maksutuotot 1 710 1 901 1 894 1 899 2 334 2 050 1 966-15,8 % 3,5 % Tuet ja avustukset -31 187 227 246 250 50 228-8,9 % -7,4 % Muut toimintatuotot 0 51 12 151 200 54 28-86,1 % -81,6 % Toimintakulut yhteensä 188 245 211 378 220 091 207 323 207 688 215 591 215 353 3,7 % 3,9 % Henkilöstökulut 94 717 98 120 99 076 100 551 99 778 102 777 103 837 4,1 % 3,3 % Palvelujen ostot 28 457 43 500 44 544 28 767 28 398 28 475 28 048-1,2 % -2,5 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 51 573 55 623 60 774 61 778 62 375 67 407 66 903 7,3 % 8,3 % Avustukset 1 0 0 0 0 0 0 0,0 % 0,0 % Muut toimintakulut 13 497 14 136 15 697 16 227 17 138 16 932 16 565-3,3 % 2,1 % Toimintakate 38 308 10 795 4 423 4 931 6 154 5 189 5 757-6,5 % 16,8 % Rahoitustuotot ja -kulut 0 0 0 0 0 0 1 0,0 % 35500,5 % Vuosikate 38 308 10 795 4 422 4 931 6 154 5 189 5 756-6,5 % 16,7 % Poistot ja arvonalentumiset 3 579 3 917 5 156 5 541 5 837 5 500 5 439-6,8 % -1,8 % Tilikauden tulos 34 729 6 878-734 -610 317-311 317 0,0 % -152,0 % Toimintakulut ja poistot yhteensä 191 825 215 295 225 247 212 864 213 526 221 091 220 792 3,4 % 3,7 % Sitovat nettokulut (1 000 euroa) TP 2014 TP 2015 TP 2016 ENN 2018 TP 2018 Poikkeama-% Toiminnan kulut 191 825 215 295 225 247 212 864 213 526 221 091 220 792 3,4 % 3,7 % Muut myyntitulot 13 825 14 075 14 398 15 433 14 817 11 963 15 806 6,7 % 2,4 % Maksutuotot 1 710 1 901 1 894 1 899 2 334 2 050 1 966-15,8 % 3,5 % Tuet ja avustukset -31 187 227 246 250 50 228-8,9 % -7,4 % Muut toimintatuotot + EVO 854 1 292 1 309 1 652 1 555 1 409 1 314-15,5 % -20,5 % Korkotuotot 0 0 0 0 0 0 0 0,0 % 0,0 % Muut rahoitustuotot 0 0 0 0 0 0 0 0,0 % 0,0 % Toiminnan nettokulut 175 466 197 840 207 419 193 634 194 570 205 619 201 479 3,6 % 4,1 % Myyntituotot sairaanhoidollisesta toiminnasta 208 025 202 275 203 735 189 901 191 866 202 569 199 119 3,8 % 4,9 % Sitovat nettokulut -32 558-4 435 3 684 3 734 2 704 3 050 2 360-12,7 % -36,8 % *) Sitovien tavoitteiden muutokset perustuvat 9+3/2018 ennusteeseen Tulosyksikön tilikauden tulos ennen saatuja ja annettuja hyvityksiä oli 0,2 milj. euroa, mikä alitti talousarvion 0,1 milj. eurolla (TA2018: 0,3 milj. euroa). Tulosyksikkö antoi hyvityksiä 3,2 milj. euroa ja sai hyvityksiä tukipalveluyksiköiltä 3,3 milj. euroa. Sitovat nettokulut eivät ole tulosyksikössä toimiva mittari, yksikön osalta onkin sovittu sitovaksi tavoitteeksi toimintakulut. Toimintakulut ennen saatuja hyvityksiä ylittivät talousarvion 11,0 milj. eurolla, eli 5,3 %:lla. 14

Toimintatuottojen ja -kulujen sekä poistojen poikkeamat ja niihin johtaneiden toiminnallisten syiden analysointi Toimintatuotot 1 000 euroa poikkeama % 1 000 euroa muutos % TA/Edellinen vuosi 213 842,8 210 415,3 Annetut hyvitykset -3 175,1-1,5 % 1 336,4 0,6 % Jäsenkuntien maksuosuus -344,0-0,2 % -446,1-0,2 % Valtion tutkimus- ja opetuskorvaus -69,0 0,0 % -214,8-0,1 % Mäntsälän kunnan välinehuollon asiakkuus 79,7 0,0 % 79,7 0,0 % Toinen hybridisali (toiminnallinen muutos) 0,0 % 4 053,0 1,9 % Sairaanhoidollisten palveluiden HUS:n sisäisen kysynnän kasv u 10 789,1 5,0 % 6 276,7 3,0 % Muut muutokset toimintatuotoissa -13,8 0,0 % -390,4-0,2 % TP 2018 221 109,7 3,4 % 221 109,7 5,1 % Toimintakulut ja poistot 1 000 euroa poikkeama % 1 000 euroa muutos % TA/Edellinen vuosi 207 688,4 207 323,5 Henkilöstökulut ilman jononpurkulisätöitä 2 498,4 1,2 % 3 303,0 1,6 % Jononpurkulisätyöt 1 560,7 0,8 % -64,1 0,0 % Tarvikekulut leikkausosastoilla 4 210,8 2,0 % 4 900,5 2,4 % Lääkekulut 433,6 0,2 % 431,1 0,2 % Tieto-, tila-, ja yhtymähallinto -1 369,2-0,7 % -534,5-0,3 % Muut muutokset toimintakuluissa 330,5 0,2 % -6,4 0,0 % TP 2018 215 353,1 3,7 % 215 353,1 3,9 % Toimintatuotot ylittivät talousarvion 3,4 %:lla, tämä ylitys kohdistuu pääasiassa muiden HYKS sairaanhoitoalueen tulosyksiköiden ostoihin. Sisäisen kaupan talousarvioylityksestä merkittävä osuus kohdistui erikseen laskutettaviin kalliisiin tarvikkeisiin ja lääkkeisiin. Tarvikekulujen seurantamalleja tullaan jatkossakin kehittämään yhdessä muiden tulosyksiköiden kanssa, vuonna 2017 käyttöönotettu laskutusmalli on tuonut tarvikekulut entistä yksityiskohtaisemmin esille. Jäsenkuntien maksuosuus alittui 0,5 milj. eurolla, taustalla on kipuklinikan haasteet hoidonsaatavuudessa. Toimintatuottojen toteuma poikkesi 0,1 % tulosyksikön ennusteesta. Toimintakulut ylittivät talousarvion 3,7 %:lla, suurimmat haasteet kohdistuivat HUS Logistiikkaan. Henkilöstökulut ilman jononpurkulisätyöpalkkiota ylittivät talousarvion 2,5 milj. eurolla (2,5 %), osin taustalla on keväällä 2018 tehty palkkaratkaisu ja hoito- ja muun henkilökunnan uusi TVA -luokitus. Lisäksi kesken vuotta saatiin lisävakansseja hoidonsaatavuuden turvaamiseksi. Lisäksi Espoon sairaalan synnytystoimintaa varten perustettiin uusi aktiivipäivystyspiste, muutoksiin ei oltu varauduttu talousarviossa. Jononpurkulisätöitä tehtiin vuonna 2018 1,6 milj. euron edestä, taso on sama kuin vuonna 2017. Jononpurkulisätöiden jatkumiseen ei oltu talousarviossa varauduttu. Jononpurkulisätöiden tarpeen määrittävät kirurgiset erikoisalat. Tarvikekulut ylittivät talousarvion 4,5 milj. eurolla, ylitys kohdistui ostoihin HUS Logistiikalta ulkoisten ostojen ollessa talousarvion mukaiset ja vähentyen edellisvuodesta 0,9 %. Ylitys kohdistui käytännössä kokonaan leikkaussalitoimintaa. Ostot HUS Logistiikalta kokonaisuudessaan ylittivät talousarvion 4,3 milj. eurolla ja kasvoivat edellisvuodesta 4,6 milj. euroa. Leikkaussalien tarvikekulutusta on käsitelty tarkemmin kohdassa palveluiden toteutuminen. Toimintakulujen toteuma poikkesi 0,1 % tulosyksikön ennusteesta. 15

HENKILÖSTÖ Henkilöstön riittävyys ja rekrytointi Henkilöstömäärä ENN 2018 TP 2018 Poikkeama-% Hoitohenkilökunta 1 156 1 153 1 165 1 176 2,0 % 1,7 % Lääkärit 293 281 290 297 5,7 % 1,4 % Muu henkilökunta 496 491 505 497 1,2 % 0,2 % Erityistyöntekijät 13 12 12 11-8,3 % -15,4 % YHTEENSÄ 1 958 1 937 1 972 1 981 2,3 % 1,2 % Tulosyksikön kokonaishenkilöstömäärä oli 1 981, mikä jakautui linjoittain seuraavasti: Leikkaussalit- linja 1 031, tehohoidon linja 410, Kivunhoidon linja 31, Välinehuollon linja 430 ja Tuotekehitys- ja asiantuntijapalvelut -linja 14. Henkilöstön lisätarvetta aiheutti mm. keskittämisasetus ja Peijaksen Apotin käyttöönotto, Meilahden leikkausosaston toisen hybridisalin käyttöönotto sekä Espoon sairaalan synnytystoiminnan (ESSYN) käynnistyminen. Myös leikkaussalien ulkopuolinen toiminta kasvoi edelleen. Henkilöstön vaihtuvuus oli 1-9/2018 5,2 %, mikä on lähes tavoitetasossa (5,5 %-6,5 %), mutta vaihtuvuus kohdistui enimmäkseen Meilahden anestesia- ja leikkausosastolle ja Jorvin anestesia- ja leikkausosastolle K. Työkuormitus koettiin erityisen korkeana päivystävillä leikkausosastoilla johtuen suurelta osin varallaoloaikana tehdyn aktiivityön suuresta määrästä. Halukkaille on tarjottu työnohjausta ja Meilahden anestesia- ja leikkausosastolla käynnistyi koko hoitohenkilöstöä koskeva työyhteisön kehittämishanke. Testbed -toiminta jatkui ATeKin toimintana, lisähenkilöstöä ei saatu, vaan resurssointi tapahtui ATeKin sisäisin siirroin. Kipuklinikalla henkilöstötilanne oli varsinkin syksyllä erityisen haastava ja henkilöstö oli kuormittunutta. Kipuklinikalla jatkettiin työkiertoa kroonisen kivun hoitajien ja Acute Pain Service (APS) -hoitajien välillä. Näin voitiin turvata pienen yksikön toiminta paremmin. Kivunhallintatalon ja Leikkaukseen tulijan talon kehittämiseen palkattiin määräaikainen epalvelusuunnittelija, vakanssipohja allokoitiin tähän olemassa olevista vakansseista. Useassa kiinteistössä kärsittiin edelleen kosteusvaurioista ja sisäilmaongelmista. Varsinkin Jorvin leikkausosaston henkilökunnan oireilu jatkui ja jotkut henkilöt joutuivat siirtymään muualle töihin. Myös muissa kiinteistöissä yksittäiset henkilöt kärsivät huonon sisäilman aiheuttamista oireista. TOB-tulokset olivat kokonaisuudessaan kohtuullisella tasolla, mutta erityisesti pitää kiinnittää huomiota henkilöstön mahdollisuuteen olla mukana omaa työtään koskevien muutosten suunnittelussa sekä työtilojen ja työpisteiden mitoitukseen. Henkilöstö kuitenkin koki työnsä mielekkääksi ja he katsoivat, että heillä on mahdollisuus työskennellä itsenäisesti. 71% vastaajista suositteli omaa työyksikköä työpaikkana. Lähiesimiesten työtaakka erityisesti isoilla osastoilla on huolestuttava. Heille tarjottiin mahdollisuutta työnohjaukseen, mentorointiin ja muuhun johtamis-/esimiestyön koulutukseen. Muuta huomioitavaa: Työajan sähköinen seuranta ei edennyt suunnitellusti ja henkilöstö koki sen epätasa-arvoisena, mutta tähän ei tulosyksikkötasolla voida vaikuttaa. KVTESin HOI-hinnoitteluliitteiden TVA-uudistus saatiin päätökseen. Uudistus aiheutti paljon keskustelua hoitohenkilökunnan keskuudessa. Henkilötyövuodet ENN 2018 TP 2018 Poikkeama-% Hoitohenkilökunta 895,4 901,0 905,0 916,4 1,7 % 2,3 % Lääkärit 277,0 279,8 275,0 280,5 0,3 % 1,3 % Muu henkilökunta 437,7 423,2 440,0 442,9 4,7 % 1,2 % Erityistyöntekijät 2,3 3,0 3,0 2,6-13,3 % 13,0 % YHTEENSÄ 1 612,4 1 607,0 1 623,0 1 642,4 2,2 % 1,9 % Hoitohenkilöstön määrä kasvoi seuraavasti: Jorvin anestesia- ja leikkausosastolle saatiin kuusi (6) anestesiahoitajan vakanssia ESSYN toiminnan turvaamiseksi, Töölön anestesia- ja leikkausosastolle K saatiin kolme (3) sairaanhoitajan vakanssia lisääntynyttä päivystystoimintaa varten ja Meilahden anestesia- ja leikkausosastolle saatiin 22 sairaanhoitajan vakanssia ja kolme (3) lääkintävahtimestarin vakanssia henkilöstön työkuormituksen vähentämiseksi ja lisääntyneen päivystystoiminnan turvaamiseksi. Henkilöstökuluja kasvattivat myös Peijaksen Apotin 16

käyttöön oton ajaksi saadut määräaikaiset vakanssit sekä Meilahden anestesia- ja leikkausosastolle keskittämisasetuksen vuoksi saadut määräaikaiset vakanssit kevään ajaksi. Henkilöstökuluja nostivat myös kevään palkkaratkaisu sekä TVA-uudistus. Peijaksen anestesia- ja leikkausosastojen K ja L osastonsihteerit (viisi henkilöä) siirtyivät HUS Tukipalvelujen henkilöstöön, kuten kaikki Peijaksen osastonsihteerit. Muutos liittyi Apotin käyttöön ottoon ja siihen, että tässä muutoksessa voidaan taata tasalaatuinen koulutus ja varmistaa osaaminen. Henkilötyövuodet htv poikkeama % htv muutos % TA/Edellinen vuosi 1 607,0 1 612,4 Ei-säännöll. työajan henkilötyövuodet 0,0 0,0 % 3,4 0,2 % Vuosilomat (- = enemmän, + = v ähemmän kuin edv.) -8,2-0,5 % -8,2-0,5 % Sairauspoissaolot (- = enemmän, + = v ähemmän kuin edv.) -1,5-1,5 Lakisääteiset poissaolot (- = enemmän, + = v ähemmän kuin edv.) 9,2 0,6 % 9,2 0,6 % Koulutus- ja muut poissaolot (- = enemmän, + = v ähemmän kuin edv.) -8,6-0,5 % -8,6-0,5 % Toiminnallisset muutokset ja muut henkilötyövuosimuutokset 44,6 2,8 % 35,8 2,2 % TP 2018 1 642,4 2,2 % 1 642,4 1,9 % Talousarviossa hyväksyttyjen toiminnallisten muutosten lisäksi tulosyksikkö sai muita lisävakansseja kesken vuotta 2018, joita ei ollut talousarviossa. Henkilöstökustannukset ja vuokratyövoima Vuokratyövoima TP 2018 1 000 euroa 1 000 euroa (euroa) YHTEENSÄ 300 399 33,0 % Vuokratyövoimaa käytettiin eniten Jorvin leikkausosastolla K. Osastolla on suhteellisen paljon poissaoloja johtuen mm. sisäilmaongelmista. Meilahden leikkausosastolla jouduttiin syksyllä turvautumaan vuokratyövoimaan anestesiahoitajapulan vuoksi. Näin turvattiin leikkaussalin ulkopuolisten toimenpiteiden jatkuminen. Muilla osastoilla vuokratyövoimaa käytettiin satunnaisesti. Teho-osastojen lainavuorojärjestelmä vakiintui ja työkierto on systematisoitunut. Lainavuorojärjestelmällä on pystytty säästämään vuokratyövoiman kuluissa. Lainavuoroja tehtiin yhteensä 310, mikä on huomattava määrä. Työhyvinvointi ja työsuojelu Työhyvinvointiohjelma vuosille 2018 2021 pohjautuu edelliseen työhyvinvointiohjelmaan. Ohjelma päivitetään vuosittain ja sieltä nostetaan esille uusia painoalueita jo olemassa olevien päätavoitteiden lisäksi. Työhyvinvointitoiminta sisältää työturvallisuuden, työkyvyn ja työssä jaksamisen sekä työhyvinvoinnin tavoitteet ja toimenpiteet. Työhyvinvointiseurantamittareina käytetään mm. sairauspoissaoloja, jotka liittyvät työssä- ja työmatkalla tapahtuviin tapaturmiin ja niihin liittyviin kustannuksiin. Riskien arvioinneissa seurataan mm. työn fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia kuormitustekijöitä ja tehdään tarvittavia korjaavia toimenpiteitä työergonomian parantamiseksi ja työnkuormituksen vähentämiseksi. Työssä tapahtuviin työtapaturmiin pyritään vaikuttamaan ennaltaehkäisevästi toteuttamalla mm. työturvallisuuskierroksia ja -auditointeja kaikissa toimintayksiköissä. Työmatkaturvallisuuteen pyritään vaikuttamaan erilaisilla kampanjoilla. Turvatuotteiden käyttöä on lisätty niissä toimenpiteissä, jotka mahdollistavat turvatuotteiden käytön. Esimiesten työturvallisuusverkkokoulutus on otettu käyttöön ja sitä suositellaan myös muille kuin esimiehille. Se koostuu seitsemästä eri osa-alueesta, jotka on luotu eri toimintaympäristöihin. Se sisältää mm. osion. jossa käsitellään työmatkaliikenteen turvallisuutta. 17

Vuosittain esimiehille ja työsuojelupareille järjestettävissä työsuojelun koulutustilaisuuksissa käydään läpi Työkykyä tukevat ohjelmat. Tavoitteena näissä koulutustilaisuuksissa on tuoda tietoisuuteen varhaisen puuttumisen mallia, jolla luodaan yksikön sisällä positiivista yhteishenkeä ja ennaltaehkäistään henkilöstölle aiheutuvia seuraamuksia, kuten mahdollisia sairauspoissaoloja. Työn ja perhe-elämän yhteensovittamista suositaan mahdollistamalla erilaisia osa-aikaisuuksia työelämässä ja samalla lisätään työhön sitoutumista ja siinä viihtymistä. Myös työkierto on mahdollistettu. Vuonna 2018 korvaavaa työtä on HYKS:ssä tehty 36 kertaa 31:n henkilön toimesta. Yhteenlaskettuna päiviä kertyy 295, jotka jakautuvat 12:n eri tulosyksikön kesken. Leikkaussalit-linjalle on saatu mahdollisuus lyhentää lääkärien yli 24 tunnin työpaikkapäivystysvuorojen pituutta vapaaehtoisuuteen perustuen, mutta vuoden aikana ei vielä aloitettu kokeiluja. Työsuojelu- ja potilasturvallisuussyistä teho-osastojen lääkärien työvuoroja on työsuojelusuositusten mukaisesti jaettu viikonloppuisin, lisätty lisätyövuoroja viikonloppuun ja pyritty lyhyempiin yhtäjaksoisiin työvuoroihin arkipäivisin mahdollistamalla päivystystä edeltävä aktiivivapaamalli korvaamalla päiväaikainen työpanos uusilla osl- viroilla (3 korvaavaa virkaa v. 2018). Asiasta käsiteltiin useissa YT-kokouksissa ja yhteistoiminnassa Lääkäriliiton kanssa. Lääkärien työnohjausta on lisätty. Ylityökertymien lakisääteisyyttä ja viikkovapaan toteutumista on valvottu. AVI tarkastukset teho-osastoilla Tehohoidon linjan kaikilla muilla osastoilla, lukuun ottamatta Teho-osastoa 20, tehtiin Aluehallintoviraston tarkastukset kesällä 2018 (Teho-osasto 20 oli yhdistetty kesäksi osaston M1 kanssa). Jorvin U2:lla saatiin toimenpidekehoitus biojätekontin hajuhaittojen poistamiseksi. HUS- kiinteistöjen toimesta kontille on tehty muutostöitä, joiden vaikutuksia seurataan edelleen. Osaston henkilökunnalle tehtiin tarkastuksen jälkeen Valmeri-kysely, jossa selvitettiin työntekijöiden käsityksiä työpaikan työoloista. Kyselyn tulokset on saatu ja käyty keskustelua niiden pohjalta, mutta Aluehallintoviraston lausuntoa ja mahdollisia toimenpidesuosituksia odotetaan vielä. Töölön tehoosaston tarkastuksessa tuli kehoitus selvittää työhön liittyvien lääkeaineiden riskit töiden turvalliseksi suorittamiseksi. Tämä koski immunosupressiivisten ja vastaavien lääkkeiden käsittelyprosessia, koska Töölön sairaalassa ei ole laminaarivirtauskaappia. Kyseinen laite hankitaan tämän vuoden aikana ja henkilökuntaa ohjeistetaan sen käyttöön. Tämän lisäksi tuli kehoitus selvittää, miten saadaan parannettua henkilökunnan kokemaa väkivallan uhkaa, jonka on koettu lisääntyneen potilaiden taholta viime vuosina. Tarkastuksen jälkeen osastolle hankittiin työvuorokohtaiset vartijoiden hälytyslaitteet. Kyseisiä hälyttimiä oli aikaisemmin sijoitettuna eri puolille osastoa, mutta nyt henkilökunnalta edellytetään niiden käyttöä kaikissa työvuoroissa. 18

3 LASTEN JA NUORTEN SAIRAUDET 3.1.1 Lasten ja nuorten sairaudet 19

OLENNAISET TAPAHTUMAT TILIKAUDELLA JA ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Kuvaus sairaanhoitoalueen toiminnasta Lasten ja nuorten sairauksien tulosyksikön (LaNu) toiminta muodostuu lastentautien, lastenkirurgian, lastenneurologian ja lastenpsykiatrian toiminnoista. Tulosyksiköllä on lakisääteisesti määritelty valtakunnallinen hoitovastuu esimerkiksi lasten vaikeiden sydänsairauksien tutkimisesta ja hoidosta sekä elinsiirroista. Tämän lisäksi tulosyksikössä hoidetaan suuri määrä erilaisia erityisen vaikeita potilastapauksia koko Suomen alueelta. Lasten ja nuorten sairauksien tulosyksikössä hoidetaan joka kolmas lapsuusiän syöpään sairastuneista ja lasten syöpäosasto on Suomen suurin alan keskus. Tulosyksikköön on keskitetty kaikki lasten allogeeniset (terve luovuttaja) kantasolusiirrot. Hallinnollisesti tulosyksikkö jakautuu kuuteen linjaan: Erityispediatria, Yleispediatria, Lastenkirurgia, Lastenneurologia, Lastenpsykiatria ja Digitaaliset ja innovaatiopalvelut. Lisäksi tulosyksikköön kuuluu Harvinaisten sairauksien yksikkö. Tulosyksiköllä on toimintaa 15 kiinteistössä, joista suurimpia ovat syksyllä 2018 avattu Uusi lastensairaala ja Jorvin sairaala. Erikoissairaanhoidon potilaita on vuosittain noin 63 000. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Vuosi 2018 oli tulosyksikön talouden ja toiminnan kannalta epäyhtenäinen ja monien muutosten sävyttämä. Hoitopäivien ja käyntisuoritteiden kokonaismäärä sekä suoritettujen lastenkirurgian leikkausten lukumäärä pysyivät alkuvuonna varsin lähellä edellisen vuoden tasoa. Muutto Uuteen lastensairaalaan ja toiminnan käynnistäminen siellä laski tuotantoa loppukesän ja syksyn aikana. Vuoden lopussa, marras-joulukuun periodilla, hoitopäivien, käyntien ja leikkaustoimenpiteiden lukumäärä kääntyi jälleen kasvuun. Kliinisen genetiikan HUSLABiin siirtymisen vaikutus näkyy tulosyksikön sairaanhoidollisen palvelutuotannon tunnusluvuissa. Jos kliinisen genetiikan vaikutus hoidettujen eri erikoissairaanhoidon potilaiden muutoksesta eliminoidaan pois, kasvoi hoidettujen eri erikoissairaanhoidon potilaiden lukumäärä 0,9 % vuodesta 2017. Tunnuslukutaulukossa näkyvä voimakas (4,6 %) potilasmäärän lasku selittyy kliinisen genetiikan potilaiden vaikutuksella. 20

Valmistautuminen Uuden lastensairaalan käyttöönottoon työllisti henkilökuntaa ja antoi oman leimansa koko vuoden toimintaan. Vuoden 2018 aikana tulosyksikössä oli käynnissä poikkeuksellisen monta päällekkäistä muutoshanketta, joiden kerrannaisvaikutukset olivat varsin kokonaisvaltaisia. Uusi lastensairaala on tietoteknisesti edistyksellinen ja ICT-ratkaisujen puolesta kunnianhimoisesti suunniteltu. Digitaalisuuden on määrä merkittävästi tukea uudenlaisia työnkulkuja, prosessien tehokkuutta sekä potilaan ja perheen kokemusta. Uuden lastensairaalan ratkaisuissa on paljastunut keskeneräisyyttä ja puutteellisuuksia. Kaikki vastaanotot on koottu sairaalan toiseen kerrokseen ja tilatehokkuuden vaatimus on korkea. Toimimaton tilanhallintajärjestelmä (X-Akseli) on vaikeuttanut uusien työskentelytapojen käyttöönottoa ja aiheuttanut merkittävää työrasitusta. Myös paikannusjärjestelmä on osoittautunut keskeneräiseksi. Laitteiden ja hoitovälineiden logistiikkaa on tarkoitus sujuvoittaa tavaroiden paikannuksen avulla. Teknologia on liitoksissa siihen, että hissikuiluihin sijoitettujen varastoautomaattien toiminta saadaan tehokkaaksi. Potilashoidon osalta Uuden lastensairaalan käyttöönotto onnistui erinomaisesti. Lasten päivystyksessä, vastaanotoilla ja vuodeosastoilla kaikki potilaat pystyttiin hoitamaan hyvin. Lastenklinikan tehohoitoa leimasi alkuvuoden ja kesän 2018 aikana poikkeuksellisen suuri määrä peruuntuneita leikkauksia, mikä johtui tehohoidon kapasiteettipulasta. Uuden lastensairaalaan kolmen ensimmäisen toimintakuukauden aikana tehohoitopaikan puutteen vuoksi peruutettiin vain kaksi leikkausta. Tehohoidon vetokykyä on myös lisätty oleellisesti perustamalla neljän potilaan tehovalvontayksikkö. Uuden lastensairaalan käyttöönottoa tukemaan otettiin käyttöön erityiset päivittäisjohtamisen kokoukset. Sairaalan monierikoisalaisille vuodeosastoille luotiin uudenlaiset osastojen toiminnasta vastaavien lääkärien, hospitalistien, toimenkuvat, joihin rekrytoitiin sisäisesti erikoislääkärit jo alkuvuodesta 2018. Järjestely on osoittautunut toimivaksi. Tulevaisuuden näkymät Uuden lastensairaalan tilojen käyttöönotto tulee nyt vaikuttamaan kokonaisvaltaisesti tulosyksikön toimintaan. Vuoden 2019 aikana uudet prosessit vähitellen vakiintuvat ja toimintaa edelleen haittaaviin teknisiin seikkoihin pyritään löytämään ratkaisut. Uuden kiinteistön vaikutukset tulosyksikön toimintakuluihin ja tuotantoon tulevat olemaan varsin merkittäviä. Uusiin tiloihin siirtynyttä henkilökuntaa koulutettiin aktiivisesti jo vuoden 2017 syksystä alkaen. Jatkossa koulutuksen painopiste tulee siirtymään Apotti-käyttöönottoon valmistautumiseen. Synnytysten lukumäärä on laskenut jo usean vuoden ajan. Vuonna 2018 synnytysten lukumäärä HYKS-alueen sairaaloissa laski 3,5 prosenttia vuodesta 2017. Vastaavasti koko HUS-alueella lasku oli 3,7 prosenttia. Suomessa syntyneiden lasten määrä on nyt laskenut vuodesta 2010 lähtien. Jos synnytysten lukumäärä jatkaa laskuaan myös seuraavien vuosien aikana, tulee sillä luonnollisesti olemaan varsin merkittävä vaikutus lasten- ja nuorten erikoissairaanhoidon volyymikehitykseen. Voimakas muuttoliike pääkaupunkiseudulle vaikuttaa ratkaisevasti lasten ja nuorten tulosyksikön palvelutarpeen kehitykseen. Synnytysten lukumäärän laskusta huolimatta 0-15- vuotiaiden suhteellinen osuus pääkaupunkiseudun kaupunkien kokonaisasukasmäärästä on hieman kasvanut viimeisten vuosien aikana. Pääkaupunkiseudun kuntien väestönkasvu jatkuu ennusteiden mukaan noin 1,5 prosentin suuruisena seuraavien vuosien aikana. Lasten ja nuorten (0-15- vuotiaat) osalta kasvu jatkunee sunnilleen koko väestön kasvun tahtisena. Ulkomaalaistaustaisten asukkaiden osuus pääkaupunkiseudun kuntien väestöstä kasvaa tasaisen voimakkaasti. Tällä on erittäin suuri merkitys lasten ja nuorten erikoissairaanhoidon palveluiden kysynnälle, jonka tarve on tässä väestönosassa keskimäärin kantaväestöä korkeampi. LaNun osalta tämä kehitys on näkynyt kaikkein voimakkaimmin lastenpsykiatrian ja lastenneurologian erikoisaloilla. Tulosyksikkö tulee jatkamaan ulkokuntamyynnin kasvun tavoittelua sekä ulkomaalaisten että muista Suomen sairaanhoitopiireistä tulevien potilaiden osalta. Tarkoituksena on, että kansainvälisten esimerkkien mukaisesti noin 5-10 % vaativimman lasten erikoissairaanhoidon tuotannosta kohdistuisi ulkomaalaispotilaisiin. Tällä hetkellä toimintaosuus on noin 1-2 prosenttia. LaNussa hoidettiin viime vuonna noin 30 ulkomaalaista lapsipotilasta, vuonna 2016 potilasmäärä oli 40. HUS-alueen ulkopuolelta tulevien lähetteiden määrä pysyi vuonna 2018 lähellä edellisen vuoden tasoa. Myös HUSin omalta Erva-alueelta tulleiden lähetteiden määrä pysyi lähellä edellisen vuoden tasoa. HYKS Helsinki-päivystysintegraatiossa 7.1.2019 Helsingin terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolinen päivystysvastuu Uudessa lastensairaalassa siirtyy Lasten ja nuorten sairauksille. Toiminta on aikaisemmin ollut Haartmanin sairaalaan alaista. Helsingin kaupunki on vuokrannut hoitajatyövoiman, tilat ja tukipalvelut LaNulta. 21

Päivystävät lääkärit ovat joko olleet Helsingin kaupungin terveyskeskuksen lääkäreitä tai palvelutuottajan lääkäreitä. Vuonna 2019 päivystyksen käyntimäärä tulee lisääntymään, kun yhteispäivystys toimii jatkossa ympäri vuorokauden. Vuoden vaihteen jälkeen yön aikana tulleet YLE-tasoiset potilaat (noin 10 potilasta/yö) on hoidettu YLEpotilaina eikä erikoissairaanhoidon potilaina, kuten aikaisemmin. HUSin lastenpsykiatrin akuuttiosasto, päiväosasto ja hoito-osasto muuttivat vuoden 2019 alussa Lastenlinnasta ja Pasilasta Kivelän sairaala-alueelle rakennettuun väliaikaiseen sairaalarakennukseen. Osastoilla hoidetaan alle 13-vuotiaita lapsia. Muuton seurauksena lastenpsykiatrian osastohoidon volyymi tulee kasvamaan vuosien 2017 ja 2018 tasolta. Lastenpsykiatriset osastot tarjoavat lastenpsykiatrista erikoissairaanhoitoa lapselle ja hänen perheelleen silloin, kun lapselle tarvitaan avohoitoa tiiviimpää hoitoa tai tutkimusta. Lastenpsykiatrisesta erikoissairaanhoidosta suurin osa tapahtuu vastaanotoilla. STRATEGISET AVAINTAVOITTEET, RISKIENHALLINTA JA TOIMINNAN OHJAUS Vuosittaiseen talousarvioon sisältyvien strategisten avaintavoitteiden valintaperusteena on HUSin visio, terveydenhuollon toimintaympäristön ennakoidut muutokset sekä niiden aiheuttamat muutosvaateet HUSin toiminnalle kuten myös toimintaympäristön ja toimialan muutosten optimaalinen hyödyntäminen. Strategisten avaintavoitteiden keskeinen tarkoitus on viestittää organisaatiolle toiminnan kehittämisen painopisteet ja parantaa suorituskykyä kytkemällä koko HUSin henkilöstö mahdollisimman tiivisti mukaan toiminnan parantamiseen. Riskienhallinta Tulosyksikössä on tehty 40+11 (kotisairaalan 11 tiimiä) riskien arviointia työsuojelun koordinoimana. Keskeisiä esiinnousseita kuormitustekijöitä ovat olleet tiloihin (ahtaus yms.) ja työnkuormitukseen (ylityö, kiire) liittyvät seikat. Tilojen tunkkaisuus, lämpövaihtelut (kylmä-kuuma) sekä viemärihajut (etenkin Lastenlinnassa) ovat myös nousseet korostetusti esille. Työturvallisuuden osalta liikkumien ahtaissa sairaalarakennuksissa altistaa erilaisille tapaturmanvaaroille. Lisäksi väkivalta- ja uhkatilanteita on ollut potilaiden ja omaisten taholta (etenkin lastenpsykiatriassa). Uuden lastensairaalan avaamisen ja toiminnan vakiintumisen myötä tiloihin liittyvät ongelmat tulevat vähentymään. 22

Toiminnan kehittäminen ja tavoitteiden toiminnallistaminen PALVELUIDEN TOTEUTUMINEN 23

Toimenpidehoitoihin muutto ja uusien tilojen sisäänajo aiheutti ennakoidun tuotannon vähenemisen, jota pyrittiin paikkaamaan loppukevään ja kesän tuotantoa tehostamalla. Vuoden loppuun mennessä tuotannon kuoppa ajettiin kiinni. Marraskuun ja joulukuun LaNun laskutukset ylittivät vuoden 2017 vastaavat kuukaudet. Kliinisen genetiikan HUSLABiin siirtymisen vaikutus näkyy tulosyksikön sairaanhoidollisen palvelutuotannon tunnusluvuissa. 24

Valikoima/hinta-määräeroanalyysi (TP 2018 vs., jäsenkuntien maksuosuus) Valikoima/hinta-määräeroanalyysi (1 000 euroa) Määräero (palvelutuotannon volyymimuutos) Valikoima/Hintaero (laskutushinnan muutos) Poikkeama (toteumatalousarvio) euroa % euroa % euroa % Tuotteistetut hoitopäivät -5 788-6,4 % -247-0,3 % -6 036-6,6 % NordDRG-tuotteet 40 074 4,6 % 14 427 1,6 % 54 500 6,2 % DRG-ryhmät 4 223 0,7 % 21 330 3,6 % 25 553 4,4 % DRG-O-ryhmät 4 748 4,6 % 1 242 1,2 % 5 991 5,7 % Tähystykset -652-4,5 % -130-0,9 % -782-5,4 % Pientoimenpiteet 2 802 6,7 % 3 779 9,0 % 6 580 15,7 % 900-ryhmä 8 824 7,0 % 6 648 5,3 % 15 471 12,3 % Kustannusperusteinen jakso 251 54,2 % 1 436 310,1 % 1 687 364,3 % Avohoitokäynnit 6 627 1,8 % 21 424 5,7 % 28 051 7,4 % Sähköiset palvelut 263 40,9 % 439 68,4 % 703 109,3 % Potilashotelliavopalvelut 0 /0 2 412 /0 2 412 /0 Palvelupaketit 0 /0 66 /0 66 /0 Oma palvelutuotanto 41 176 0 38 521 2,9 % 79 697 5,9 % Ostopalvelut 6 951 16,6 % Hoitopalvelut muista sairaaloista 7 716 36,4 % Palveluseteli -180-4,6 % Potilashotelli 12 93,8 % Tartuntatautilääkkeet -504-2,3 % Muu palvelutuotanto 13 996 15,7 % Lisäveloitus -32 500 /0 Diagnoosipuutteellisten jaksotus 1 904 /0 Tilinpäätöksen tasauserät -32 500 /0 Potilasvakuutus 0 0,0 % Kapitaatioperusteisesti laskutettavat erät 0 0,0 % Luokittelematon 32 /0 Luokittelematon 32 /0 YHTEENSÄ 63 129 4,4 % *) Sisältää ryhmän luokittelematon 25

Valikoima/hinta-määräeroanalyysi (TP 2018 vs., jäsenkuntien maksuosuus) Valikoima/hinta-määräeroanalyysi (1 000 euroa) Määräero (palvelutuotannon volyymimuutos) Valikoima/Hintaero (laskutushinnan muutos) Poikkeama (toteumatalousarvio) euroa % euroa % euroa % Tuotteistetut hoitopäivät -2 214-38,1 % 246 4,2 % -1 968-33,9 % NordDRG-tuotteet 383 0,5 % 16 047 21,4 % 16 430 21,9 % DRG-ryhmät 1 040 1,8 % 12 261 20,7 % 13 301 22,5 % DRG-O-ryhmät -377-6,0 % 18 0,3 % -359-5,7 % Tähystykset 82 40,9 % 74 37,3 % 156 78,2 % Pientoimenpiteet -178-7,2 % 540 22,0 % 362 14,7 % 900-ryhmä 469 7,0 % 1 777 26,6 % 2 246 33,7 % Kustannusperusteinen jakso 636 224,3 % 87 30,7 % 724 255,0 % Avohoitokäynnit 6 916 11,1 % 4 504 7,3 % 11 420 18,4 % Sähköiset palvelut 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % Potilashotelliavopalvelut 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % Palvelupaketit 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % Oma palvelutuotanto 5 085 0 20 797 14,6 % 25 883 18,1 % Ostopalvelut 630 12,6 % Hoitopalvelut muista sairaaloista 1 164 46,9 % Palveluseteli 168 /0 Potilashotelli 0 0,0 % Tartuntatautilääkkeet 0 0,0 % Muu palvelutuotanto 1 962 26,3 % Lisäveloitus -6 594 /0 Diagnoosipuutteellisten jaksotus 0 0,0 % Tilinpäätöksen tasauserät -6 620 /0 Potilasvakuutus 0 0,0 % Kapitaatioperusteisesti laskutettavat erät 0 0,0 % Luokittelematon 0 0,0 % Luokittelematon 0 0,0 % YHTEENSÄ 0 0,0 % *) Sisältää ryhmän luokittelematon Lasten psykiatrian osastohoidon paikkojen puute on vähentänyt hoitopäivien lukumäärää vuonna. Uuden lastensairaalan avaaminen vähensi leikkaustoimintaa ja somaattisen osastohoidon volyymia syys-lokakuun periodilla. DRG-pistekertymä ja käyntituotteiden lukumäärät ovat laskeneet vuodesta 2017. Kun kliinisen genetiikan siirtymisen vaikutus eliminoidaan pois ovat muutokset maltillisempia. Syntyneiden lasten lukumäärän laskusta huolimatta tuotannon kompleksisuus on kasvanut. Tähän kehitykseen ovat vaikuttaneet erityisesti seuraavat seikat: Ensisynnyttäjien korkeampi ikä Ensisynnyttäjien sairaudet, obediteetti DM2 ja depressiolääkkeiden lisääntynyt käyttö Lahden keskussairaalan tukeutuminen HUSiin Komplisoituneiden synnytysten ja hoitoa vaativien neonaattien määrä ei ole käytännössä laskenut neonatologialla hoidettavien potilaiden osalta. Mutta mikäli syntyvyys jatkaa edelleen laskuaan, niin näihinkin lukuihin tulee väistämättä laskua. 26

Hoitopalvelut kaikille maksajille Lastenpsykiatrisen erikoissairaanhoidon kysyntä on kasvanut tasaisesti vuosien ajan, mutta vuonna 2018 kysynnän kasvu tasaantui edelliseen vuoteen verrattaessa. Noin kaksi kolmasosaa erikoissairaanhoitoon lähetettävien lasten ongelmista on pohjaltaan neuropsykiatrisia (erityisesti keskittymisvaikeudet, käyttäytymisen säätelyn ongelmat) ja yksi kolmasosa liittyy mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöihin. 27

Hoidon saatavuus, hoitoonpääsy ja siirtoviiveet Odottajien kokonaismäärä osastojonossa on kasvanut selkeästi vuoden 2017 vastaavan ajanjakson tasolta. Kokonaisuutena osastojonon ylitysten määrä on 28 kappaletta. Myös poliklinikkajonon yli 90 vuorokauden ylitysten määrä (40 kpl) on syksyn aikana kasvanut kohdistuen suurelta osin lastenkirurgian vastaanotoille. Uuden lastensairaalan muuttoprosessi on vaikuttanut hoidonpääsyn tilanteeseen. Yksi merkittävä tekijä jonojen kasvussa on päiväkirurgia, jonka osalta odottajien lukumäärä on keväästä lähtien kasvanut. Lähetevirta on pysynyt tasaisena, mutta tehtyjen leikkausten määrä on vuotta 2017 matalampi. Muutto Uuteen lastensairaalaan vähensi leikkausten lukumäärää väliaikaisesti syyskuussa ja lokakuussa. Uudessa lastensairaalassa päiväkirurgiaa on tehty kahdessa salissa. Hammas- ja korvatoimenpiteiden lukumäärä on lisääntynyt Uuden lastensairaalan avaamisen myötä. Lähetteiden käsittelyaikojen tavoitteet on pystytty saavuttamaan kohtuullisen hyvin. Kuluvana vuonna 85 prosenttia LaNun lähetteistä on käsitelty 3 päivän kuluessa ja 0,42 prosentille kokonaisuudesta on kirjattu yli 21 päivän käsittelyaika. OPETUS JA TUTKIMUS Tulosyksikön tutkimustoiminnan strategisena tavoitteena oli selkiyttää tutkimustoimintoja ja -prosesseja ja tukea lääketieteellistä tutkimusta. Tieteellisen tutkimuksen vaikuttavuuden biometrisena mittarina pidetään impact factor (IF)-summaa. Muita mittareita ovat valmistuneiden väitöskirjojen määrä, ulkopuolisen tutkimusrahoituksen määrä sekä huippujulkaisujen määrä. Tutkimuksen perusrahoituksen käytöstä päätti tulosyksikön johtaja tulosyksikön tutkimuksesta ja opetuksesta vastaavan ylilääkärin esityksen perusteella; tutkimuksen perusrahoituksella edistettiin korkeatasoista tieteellistä tutkimusta. Opetuksen ja tutkimuksen profiilin nostaminen on tärkeä ja jatkuva kehittämisprojekti, johon kuuluu myös Lastentautien tutkimuskeskus -hankkeen edistäminen, tutkimuksen tukipalvelujen kehittäminen, sekä biopankkihankkeen käynnistymisen valmistelevat toimet. Opetuspuolella erikoistuvien lääkäreiden valintaprosessia on tänäkin vuonna kehitetty. Tulosyksikön sisäisen valtion opetusrahoituksen jakokulma sovittiin tulosyksikön johtajan kanssa mahdollisimman oikeudenmukaiseksi. Opetus ja tutkimus on integroitu yliopistosairaalan päivittäiseen toimintaan. Lasten ja nuorten sairauksien tulosyksikössä perustettiin vuonna 2015 Lastentautien tutkimuskeskus, Pediatric Research Center (PRC). Organisoitumisella tavoiteltiin tutkimusyhteisön tiivistymistä, tutkimuksen näkyvyyden parantamista, tieteentekijöiden yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja ennen kaikkea tulosyksikön käytettävissä olevan tutkimusrahoituksen mahdollisimman tehokasta ja strategisesti johdettua kohdentamista. Lastentautien tutkimuskeskus on saavuttanut sille asetetut tavoitteet. Keskuksen avulla on ollut mahdollista hankkia tutkijoille heidän eniten tarvitsemiaan tukipalveluja sekä tarjota näkyviä urapolkuja, mikä on välttämätöntä tutkijoiden sitouttamiseksi. Tärkeä saavutus on Pediatric Academic Track -ohjelma, joka pyrkii tunnistamaan ja sitouttamaan uusia ryhmänjohtajia toimialalle. Ensimmäinen kansallisesti ja kansainvälisesti toteutettu haku oli marraskuussa 2017. Lastentautien tutkimuskeskus tuo myös ulkomaisia huippuluennoitsijoita Suomeen ja auttaa HUSin tutkimusryhmiä verkostoitumaan heidän kanssaan. Tutkimuskeskus edustaa 30 lastentautien tutkimusta tekevää tutkimusryhmää. Lastentautien tutkimuskeskuksen toimintaa ohjaa ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana toimii tutkimuksesta ja opetuksesta vastaava professoriylilääkäri. Kansallisen lastenlääkkeiden tutkimusverkoston FINPEDMED:n (Finnish Investigators Network for Pediatric Medicines) toiminta siirtyi vuonna 2017 Lasten ja nuortensairauksiin HYKS-instituutti Oy:ltä. Muutoksen avulla on tarkoitus tehostaa ja laajentaa toimintaa. FINPEDMED on yliopistosairaaloiden yhteishanke. FINPEDMEDin tavoitteena on edistää eurooppalaisten lasten terveyttä lisäämällä uusien ja turvallisten lääkkeiden tutkimusta, kehittämistä ja rekisteröintiä sekä välttämällä tarpeettomat lapsiin kohdistuvat tutkimukset. Toiminta perustuu vuonna 2007 voimaan astuneeseen EU:n Lastenlääkeasetukseen, joka velvoittaa lääketeollisuuden tutkimaan kaikki uudet alle 18-vuotiaiden lasten hoitoon tarvittavat lääkevalmisteet lapsilla, jos ne katsotaan tarpeellisiksi tälle väestöryhmälle. Velvoite kattaa kaikki lastentautien suppeat erikoisalat, lastenkirurgian, tehohoidon/anestesiologian, harvinaissairaudet sekä lasten- ja nuorisopsykiatrian. Yhdysvaltalainen JDRF-säätiö on myöntänyt noin 1,8 miljoonan euron suuruisen kaksivuotisen BABYSCREEN-tutkimushankkeelle. Tutkimuksen tavoitteena on tunnistaa ne vastasyntyneet lapset, joilla on perinnöllinen alttius sairastua tyypin 1 diabetekseen tai/ja keliakiaan sekä havaita mahdollinen sairastuminen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jolloin voidaan ehkäistä sairastumisvaiheeseen usein liittyviä muita terveysongelmia. 28

TALOUDEN TOTEUTUMINEN JA INVESTOINNIT HYKS LASTEN JA NUORTEN SAIRAUDET Tuloslaskelma (1 000 euroa) TP 2014 TP 2015 TP 2016 ENN 2018 TP 2018 Poikkeama-% Toimintatuotot yhteensä 204 210 223 468 210 048 216 207 206 110 221 926 228 774 11,0 % 5,8 % Myyntituotot 199 023 217 926 204 224 210 371 199 556 216 406 221 966 11,2 % 5,5 % Jäsenkuntien maksuosuus 154 252 172 988 151 800 159 760 150 265 167 002 171 600 14,2 % 7,4 % Muut palvelutulot 40 843 41 720 49 454 47 125 46 085 46 399 46 916 1,8 % -0,4 % Muut myyntitulot 796 407 798 1 022 1 074 1 025 1 386 29,1 % 35,6 % Valtion opetus- ja tutkimuskorvaus 3 132 2 811 2 172 2 464 2 133 1 980 2 064-3,2 % -16,2 % Maksutuotot 3 871 4 110 4 236 4 299 4 960 4 900 4 898-1,3 % 13,9 % Tuet ja avustukset 1 306 1 431 1 588 1 516 1 592 604 1 751 10,0 % 15,5 % Muut toimintatuotot 10 0 1 21 1 16 159 15784,9 % 644,8 % Toimintakulut yhteensä 200 646 207 152 209 566 214 865 202 328 219 410 220 068 8,8 % 2,4 % Henkilöstökulut 104 972 108 183 107 558 107 209 102 080 106 368 108 125 5,9 % 0,9 % Palvelujen ostot 59 688 62 939 64 985 67 098 59 249 69 119 67 448 13,8 % 0,5 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 20 293 20 042 20 357 22 279 23 734 23 308 24 498 3,2 % 10,0 % Avustukset 0 7 1 66 4 137 166 4045,1 % 152,2 % Muut toimintakulut 15 693 15 981 16 665 18 214 17 261 20 477 19 832 14,9 % 8,9 % Toimintakate 3 565 16 316 482 1 341 3 782 2 516 8 705 130,2 % 549,1 % Rahoitustuotot ja -kulut 0 0 1 0 0 2 2 0,0 % 910,3 % Vuosikate 3 564 16 316 482 1 341 3 782 2 514 8 703 130,1 % 549,0 % Poistot ja arvonalentumiset 1 623 1 485 930 1 146 1 796 6 097 6 717 274,1 % 486,3 % Tilikauden tulos 1 941 14 831-448 195 1 986-3 583 1 986 0,0 % 916,6 % Toimintakulut ja poistot yhteensä 202 269 208 637 210 496 216 011 204 124 225 507 226 785 11,1 % 5,0 % Sitovat nettokulut (1 000 euroa) TP 2014 TP 2015 TP 2016 ENN 2018 TP 2018 Poikkeama-% Toiminnan kulut 202 269 208 637 210 497 216 011 204 124 225 509 226 787 11,1 % 5,0 % Muut myyntitulot 796 407 798 1 022 1 074 1 025 1 386 29,1 % 35,6 % Maksutuotot 3 871 4 110 4 236 4 299 4 960 4 900 4 898-1,3 % 13,9 % Tuet ja avustukset 1 306 1 431 1 588 1 516 1 592 604 1 751 10,0 % 15,5 % Muut toimintatuotot + EVO 3 142 2 811 2 173 2 485 2 134 1 996 2 223 4,2 % -10,5 % Korkotuotot 0 0 0 0 0 0 0 0,0 % 0,0 % Muut rahoitustuotot 0 0 0 0 0 0 0 0,0 % 0,0 % Toiminnan nettokulut 193 154 199 878 201 702 206 689 194 364 216 983 216 529 11,4 % 4,8 % Myyntituotot sairaanhoidollisesta toiminnasta 40 843 41 720 49 454 47 125 46 085 46 399 46 916 1,8 % -0,4 % Sitovat nettokulut 152 311 158 158 152 248 159 564 148 279 170 584 169 614 14,4 % 6,3 % *) Sitovien tavoitteiden muutokset perustuvat 9+3/2018 ennusteeseen 29

Toimintatuottojen ja -kulujen sekä poistojen poikkeamat ja niihin johtaneiden toiminnallisten syiden analysointi Toimintatuotot 1 000 euroapoikkeama % 1 000 euroa muutos % TA/Edellinen vuosi 206 110,0 216 207,0 Lastenpsykiatrian jäsenkuntalaskutuksen lasku (osastopaikkoja poikkeuksellisen vähän). -150,0-0,1 % -3 904,1-1,8 % Yleispediatrian linjan volyymin kasvu (Lasten päivystykset ja vastaanotot Jorvi ja ULS). 1 242,1 0,6 % 1 312,0 0,6 % Lasten immunosuppression ja kardiologian volyymikasvu ja yksittäiset kalliit potilaat. 2 175,0 1,1 % 2 945,0 1,4 % Lasten sydän- ja elinsiirtokirurgian yksittäiset erittäin kalliit potilaat. 2 945,0 1,4 % 2 142,0 1,0 % Lastenneurologian vastaanottojen volyymimuutos. -205,0-0,1 % -280,0-0,1 % Maksutuottojen kasvu hintojen nousun johdosta. -70,0 0,0 % 599,1 0,3 % Valtion tutkimus- ja koulutusmäärärahan muutos. -103,0 0,0 % -319,0-0,1 % SERI-korvausten muutos (tuki valtiolta). 5,0 0,0 % 96,0 0,0 % Koulutuskorvaukset Työttömyysvakuutusrahastolta. 8,0 0,0 % 107,0 0,0 % Myyntituotot muita sairaanhoitopiireille. -15,0 0,0 % -50,0 0,0 % Myyntituotot HYKSin Kliiniset palvelut Oy:n kautta (ulkomaalaiset potilaat). 705,0 0,3 % 601,0 0,3 % Toimintatuottojen ero todellisuuteen jäsenkuntaraamin alimitoituksen johdosta. 16 126,9 7,8 % 0,0 0,0 % Jäsenkuntapalautusten muutos edellisestä vuodesta. 0,0 0,0 % 9 318,0 4,3 % TP 2018 228 774,0 11,0 % 228 774,0 5,8 % Toimintakulut ja poistot 1 000 euroapoikkeama % 1 000 euroa muutos % TA/Edellinen vuosi 204 124,0 216 011,0 Hoitohenkilökunnan (ULS-avaus) lisä- ja ylitöiden sekä epämukavan työajan korvauksien kasvu. 1 340,8 0,7 % 962,0 0,4 % Määräaikaisten erityistyöntekijöiden henkilöstökulujen kasvu lähinnä lastenpsykiatrian linjassa. 151,0 0,1 % 141,0 0,1 % Lääkekulujen voimakas kasvu (kohdistuen lähes täysin erityisen kalliisiin ja harvinaisiin lääkkeisiin). 2 550,0 1,2 % 2 304,1 1,1 % ULS-varustelun vaikutus tutkimus- ja hoitotarvikkeiden ostoihin (HUS-Logistiikka). 1 450,0 0,7 % 1 395,1 0,6 % ULS-varustelun vaikutus ulkoisten tutkimus- ja hoitotarvikkeiden hankintoihin. 183,1 0,1 % 184,1 0,1 % Kliinisen genetiikan siirtymisen vaikutus. (siirtyi HUSLABiin vuoden 2018 alusta). Erityispediatrian linja. 0,0 0,0 % -3 908,7-1,8 % Uuden lastensairaalan vuokrat on kohdistettu tulosyksiköille touko-syyskuun periodilla. 2 204,8 1,1 % 2 204,8 1,0 % Vuokratyövoiman ostojen kasvu (lääkärit lastenpsykiatrian linjassa. 174,0 0,1 % 40,0 0,0 % Vuokratyövoiman ostojen kasvu (SEURE-ostot hoitotyön linjassa). 489,0 0,2 % 129,0 0,1 % HUS-Tietohallinnon työasema- ja perustietotekniikkapalveluiden veloituksen lisääntyminen (ULS-avaus). 614,6 0,3 % 855,1 0,4 % HUS-Tietohallinnon viestintätekniikkapalveluiden lisääntyminen (ULS-avaus). 199,9 0,1 % 213,3 0,1 % HUS-Tukipalveluiden laitoshuollon palveluiden veloituksen lisääntyminen (ULS-avaus). 714,0 0,3 % 522,0 0,2 % HUSLAB-tutkimusten vähentynyt käyttö (verituotteet, näytteenotto, kemia & hematologia). -168,3-0,1 % -962,2-0,4 % Avohoidon palveluiden ostot muilta sairaanhoitopiireiltä (mm. sijoitetut lapset lastenpsykiatria). 1 605,9 0,8 % 202,3 0,1 % Vuodeosaston palveluiden ostot muilta sairaanhoitopiireiltä (muualla hoidossa olleet). 1 601,9 0,8 % 22,3 0,0 % Rakennusten kunnossapidon ulkoisten kulujen kasvu (ULS-avaus). 368,2 0,2 % 360,1 0,2 % Hotelli- ja ravintolapalveluiden ostojen kasvu liittyen kasvaneeseen matkustamiseen. 39,7 0,0 % 29,0 0,0 % Yhtymähallinnon vuosiveloituksen voimakas kasvu. -180,0-0,1 % 1 078,1 0,5 % Budjettiin sisältymätön (ei suunniteltu) kertapoisto Lastenklinikan leikkausosaston ja tehon tiloista. 4 887,1 2,4 % 4 887,1 2,3 % Suunnitelman mukaisten poistojen kasvu investointien lisääntymisen johdosta. 4,1 0,0 % 656,1 0,3 % Henkilöstöbudjetin ero todellisuuteen jäsenkuntaraamin alimitoituksen johdosta. 4 381,2 2,1 % 0,0 0,0 % Muut muutokset toimintakuluissa. 50,0 0,0 % -540,7-0,3 % TP 2018 226 785,0 11,1 % 226 785,0 5,0 % 30

Kone- ja laiteinvestoinnit Henkilöstön riittävyys ja rekrytointi Erotus Erotus TP 2018 - TP 2018 - Investoinnit (1 000 euroa) TP 2018 Korv ausinv estoinnit yhteensä 0 600,0 515,3-84,7 515,3 ULS uudistushankinnat 0 8 600,0 8 590,0-10,0 8590,0 ULS hammasvastaanottojen muutostyöt 0 130,0 71,4-58,6 71,4 YHTEENSÄ 0 9 330,0 9 176,8-153,2 9 176,8 Yli 500 000 euron hankinnoissa on angiolaitekokonaisuus (3,2 miljoonaa euroa). HENKILÖSTÖ Poikkeama-% Henkilöstömäärä ENN 2018 TP 2018 Hoitohenkilökunta 1 462 1 412 1 445 1 449 2,6 % -0,9 % Lääkärit 310 314 318 320 1,9 % 3,2 % Muu henkilökunta 185 161 182 175 8,7 % -5,4 % Erityistyöntekijät 229 181 212 227 25,4 % -0,9 % YHTEENSÄ 2 186 2 068 2 157 2 171 5,0 % -0,7 % Henkilötyövuodet ENN 2018 TP 2018 Poikkeama-% Hoitohenkilökunta 1 114,5 1 078,6 1 086,7 1 091,1 1,2 % -2,1 % Lääkärit 278,3 260,9 278,3 280,3 7,4 % 0,7 % Muu henkilökunta 154,7 146,9 153,0 151,0 2,8 % -2,4 % Erityistyöntekijät 135,8 120,0 138,4 139,1 15,9 % 2,4 % YHTEENSÄ 1 683,3 1 606,4 1 656,4 1 661,5 3,4 % -1,3 % LaNun ammattirakenne on pysynyt pitkälti ennallaan ja muutokset vuodesta 2017 ovat henkilöstömäärän kehityksellä mitaten olleet varsin pieniä. Muilta HUSin sairaanhoitoalueilta siirtyvät henkilöt (divisioonamalli) ovat lisänneet tulosyksikön henkilöstömäärää osittain jo vuoden 2017 syyskuusta lähtien. Vuoden 2018 lopussa 77,4 % koko tulosyksikön henkilökunnasta oli vakinaisessa työsuhteessa. Vuoden 2017 lopussa tämä tunnusluku oli 77,7 %, joten määräaikaisessa työsuhteessa olevien työntekijöiden osuus nousi vuonna 2018. Viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana vakinaisessa työsuhteessa olevien työntekijöiden osuus koko henkilökunnasta on kuitenkin hieman noussut. Henkilötyövuodet htvpoikkeama % htv muutos % TA/Edellinen vuosi 1 606,4 1 683,3 Sairaalalääkärien työpanoksen kasvu lastenneurologian linjassa. 1,5 0,1 % 1,8 0,1 % Vakinaisen hoitohenkilökunnan lukumäärän vähentyminen erityisesti elektiivisen toiminnan yh-alueella. Vakinaisen hoitohenkilökunnan lakisääteisten poissaolojen kasvu hoitotyön linjassa. Erityistyöntekijöiden lakisääteisten poissaolojen kasvu lastenneurologian linjassa. Muut henkilötyövuosimuutokset (aikaisemmilta vuosilta kumuloituneet budjettierot). 4,5 0,3 % -11,0-0,7 % 3,5 0,2 % -10,0-0,6 % 2,5 0,2 % -3,0-0,2 % 43,1 2,7 % 0,4 0,0 % TP 2018 1 661,5 3,4 % 1 661,5-1,3 % 31

Henkilöstökustannukset ja vuokratyövoima TP 2018 Vuokratyövoima 1 000 euroa 1 000 euroa (euroa) Hoitohenkilökunta 1 178 1 567 33,0 % Lääkärit 363 538 48,1 % Muu henkilökunta 50 50 0,0 % Erityistyöntekijät 0 0 0,0 % YHTEENSÄ 1 591 2 155 35,4 % Vuokratyövoiman käyttö kasvoi varsin runsaasti vuonna 2018 ja ylitti sille laaditun budjetin. Kokonaisuudessaan LaNun vuokratyövoiman käyttö kasvoi 11,2 % vuodesta 2018. Suurin osa kasvusta kohdistui lastenpsykiatrian linjaan, jossa käytettiin lääkärityövoimaa divisioonamallin kautta tulosyksikköön siirtyneissä yksiköissä Hyvinkäällä, Lohjalla, Raaseporissa sekä Porvoossa. Hoitotyön linjassa vuokratyövoiman kustannukset kasvoivat 2,7 % vuodesta 2017. Yksi tilannetta keskeisesti selittävä syy on se, että sekä tehovalvonta- että ns. vierihoitotarvetta on ollut enemmän vuosiin 2016 ja 2017 verrattuna. Lääketieteellisesti monisairaiden lasten suhteellinen osuus potilasaineksesta on lisääntynyt ja somaattisten hoitojaksojen keskipituus on kasvanut. Koska lapsia ei ole lääketieteellistä syistä voitu sijoittaa samaan huoneeseen, on omahoitajatarve selkeästi lisännyt vuokratyövoiman käyttöä. Tämä näkyy myös henkilökunnan lisä- ja ylitöiden kasvuna. Uuden lastensairaalan valmistelutyö ja avaaminen on aiheuttanut runsain mitoin normaalista poikkeavaa kuormitusta henkilökunnassa. Vuokratyötä on osaltaan tarvittu ja käytetty tasaamaan tätä tilannetta vuoden 2018 aikana. Työhyvinvointi ja työsuojelu Sisäilmaongelmat ovat vaikeuttaneet joustavaa henkilöstöresurssien suunnittelua. Henkilökunnan joukossa on ollut paljon työntekijöitä, jotka eivät ole pystyneet lainkaan toimimaan LaNun vanhoissa kiinteistöissä Lastenlinnassa ja Lastenklinikalla. Uuden lastensairaalan valmistuminen vuoden 2018 syyskuussa on kuitenkin parantanut tilannetta huomattavasti. Toisaalta uuden kiinteistön käyttöönotto on ollut erittäin vaativa ja aikaa vievä prosessi, joten positiiviset vaikutukset henkilökunnan työhyvinvointiin tulevat näkyväksi vasta asteittain. Ennen Uuden lastensairaalan avaamista toimintaa jouduttiin hajauttamaan moneen pisteeseen, mikä oli resurssien jaon kannalta epäedullista. LaNussa on systemaattisesti pyritty tukemaan työkykyä räätälöimällä erilaisia tehtäviä työrajoitteisille sekä käyttämällä työaikajoustoja. Vuoden 2018 aikana tulosyksikössä on ollut meneillään suuria toiminnallisia muutosprosesseja. Hoitotyön henkilöstön enemmistön esimiessuhteet ovat muuttuneet ja kaikkien lähityöyhteisöt ovat uusia. Henkilökuntaa on informoitu ja pyritty osallistamaan eri prosessivaiheisiin mahdollisimman paljon. Vakinaisen henkilökunnan vaihtuvuus lisääntyi vuonna 2018 verrattuna kahteen aikaisempaan vuoteen. Vaihtuvuuden kasvu kohdistui kaikille ammattiryhmille, mutta suurin suhteellinen nousu kohdistui erityistyöntekijöihin. Hoitotyön linjassa suurin vaihtuvuuden lisääntyminen kohdistui lastenpsykiatriaan. Irtisanoutumisesta (oma pyyntö) johtuva vaihtuvuus on kehittynyt tulosyksikössä seuraavasti: Vuosi 2016 =66 henkilöä Vuosi 2017 = 47 henkilöä Vuosi 2018 = 74 henkilöä Tulosyksikön TOB-kyselyn tulokset heikkenivät vuodesta 2017. Uuden lastensairaalan avaamisen valmistelun myötä henkilökuntaan on kohdistunut poikkeuksellisen paljon rasitusta. Henkilöstösiirrot, uudet esimiehet ja suuret yksiköt sekä muut hallinnolliset uudistukset ovat vaikuttaneet henkilökunnan jaksamiseen. Tilanteen parantumisen eteen tehdään työtä. 32

4 PSYKIATRIA 4.1.1 HYKS Psykiatrian tulosyksikkö Tulosyksikön tunnusluvut Sairaanhoidollinen palvelutuotanto TP 2018 Poikkeama-% Palvelutuotanto - Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos -2,1 % 0,4 % - Psykiatrian hoitopäivät, lkm 1) 135 263 136 784 1,1 % - NordDRG-tuotteet, lkm 4 620 4 435 4 610 4,0 % -0,2 % DRG-ryhmät 10 17 2-88,1 % -80,0 % DRG-O-ryhmät 3 970 3 724 4 569 22,7 % 15,1 % Tähystykset 0 0 0 0,0 % 0,0 % Pientoimenpiteet 27 15 3-79,8 % -88,9 % 900-ryhmä 613 679 32-95,3 % -94,8 % Kustannusperusteinen jakso 0 0 4 0,0 % 0,0 % - Käyntituotteet, lkm, somatiikka 18 38 111,1 % - Käyntituotteet, lkm, psykiatria 329 300 326 316-0,9 % - Tk-päivystyskäynnit, lkm 0 0 0 0,0 % 0,0 % - Laskutettavat siirtoviivehoitopäivät, lkm 38 2-94,7 % - Käyntisuoritteet, lkm 338 822 336 073-0,8 % Päivystyskäynnit (sis. myös DRG-laskutetut) 4 079 3 273-19,8 % Ensikäynnit, lkm 9 276 182-98,0 % - Hoitopäivävälisuoritteet, lkm 137 584 139 333 1,3 % - Leikkaukset, lkm 0 0 0,0 % Päiväkirurgiset, lkm 0 0 0,0 % - Synnytykset, lkm 31.12.2018 0 0 0,0 % - Hoidetut eri erikoissairaanhoidon potilaat 32 102 33 731 5,1 % - Hoidetut eri tk-potilaat 2) 0 0 0,0 % - Erikoisalahoitojakson hoitoaika (ka.) Somatiikka, vrk 11,3 3,1-72,6 % Psykiatria, vrk 23,9 24,0 0,5 % Hoidon saatavuus ja hoitoonpääsy - Lähetteiden määrä (elektiiviset) 15 102 16 016 6,1 % - Lähetteiden käsittelyaika > 21 vrk, lkm 55 95 72,7 % - Hoitoonpääsyä osastolle odottavat potilaat 3) > 6 kk 3 4 33,3 % kaikki 62 63 1,6 % - Polikliiniseen hoitoon odottavat potilaat 3) > 3 kk 87 125 43,7 % kaikki 959 1 104 15,1 % Tuottavuus - Somaattinen palvelutuotanto DRG-pistekertymä (pistettä) 0 0 0,0 % Henkilötyön tuottavuus DRG-pisteet/htv 4) 0,0 0,0 0,0 % DRG-pisteen kustannus euroa/drg-piste 5) 0,0 0,0 0,0 % - Psykiatria Toteutuneet kokonaiskustannukset (euroa) / hoid 4 918 4 777-2,9 % 1) Ei sisällä asumispalvelupäiviä. 2) Sisältää Kliinisen hammaslääketieteen (TK) potilaat 3) Hoitotakuun piiriin kuuluvat 4) DRG pisteet/htv: + = paraneva tuottavuus ja = heikkenevä tuottavuus 5) Euroa/ DRG-piste (deflatoitu): - = paraneva tuottavuus ja + = heikkenevä tuottavuus) 6) Psykiatria, sisältää lastenpsykiatrian (deflatoitu): - = paraneva tuottavuus ja + = heikkenevä tuottavuus Deflatointi: Julkisten menojen hintaindeksikerroin 1,012 (Tilastokeskus 30.11.2018) 33

Sitovat tavoitteet Talouden tunnusluvut Poikkeam a-% Sitovat tavoitteet (1 000 euroa/%) TP 2018 Tilikauden tulos *) 10 314 422 1 169 177,0 % -88,7 % Tuottavuustavoite-% (kokonaistuottavuus) ** -6,7 % -1,97 % -2,9 % 45,9 % -57,0 % Sitovat nettokulut 144 930 143 058 150 161 5,0 % 3,6 % *) Tulos ennen saatuja ja annettuja asiakaspalautuksia sekä HUS Yhteiset -tulosalueen ylijäämän palautusta ja jäsenkuntapalaut **) Mitataan euroa/drg-piste (deflatoitu) -tunnusluv ulla, jossa - = paraneva tuottavuus ja + = heikkenevä tuottavuus Deflatointi: Julkisten menojen hintaindeksikerroin 1,012 (Tilastokeskus 30.11.2018) Poikkeam a-% Talous (1 000 euroa/%) TP 2018 Jäsenkuntien maksuosuus 145 947 143 480 150 583 5,0 % 3,2 % Ulkoinen myynti 0,0 % 0,0 % Toimintatuotot 157 020 155 225 161 545 4,1 % 2,9 % Toimintakulut 155 969 154 787 161 101 4,1 % 3,3 % Poistot 33 16 16 0,0 % -50,8 % Tilikauden tulos 1 018 422 422 0,0 % -58,6 % Sitovat nettokulut 144 930 143 058 150 161 5,0 % 3,6 % HUSin oman palv.tuot. laskutuksen (kaikki maksajat) Määräero, % -2,4 % 0,5 % Hintaero, % 6,1 % -3,8 % Jäsenkuntapalautukset -10 508-3 122-70,3 % Saadut ja annetut HUSin sisäiset palautukset 1 211 2 390 97,3 % Asiakashyvitykset ERVA-alueille 0-14 0,0 % Henkilöstötunnusluvut Poik.-% Henkilöstö TP 2018 Henkilöstömäärä (31.12.) 2 002 1 941 1 918-1,2 % -4,2 % Henkilötyövuodet 1 588 1 585 1 595 0,7 % 0,5 % Henkilötyövuoden hinta (koko henkilöstö) 58 914 60 496 59 440-1,7 % 0,9 % Henkilöstökulujen hinta-määräero Määräero, % 0,8 % 0,5 % Hintaero, % -1,8 % 0,9 % 34

OLENNAISET TAPAHTUMAT TILIKAUDELLA JA ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Kuvaus sairaanhoitoalueen toiminnasta Psykiatrian tulosyksikkö vastaa lisääntyvästi koko HUS alueen psykiatrisesta erikoissairaanhoidosta, ja sillä on ERVA, ja valtakunnallisia vastuita. Se tuottaa nettiterapioita valtakunnallisesti. Se parantaa palveluiden saatavuutta kasvattaen vuosittain potilasmääräänsä ja integroituen lisääntyvästi terveyskeskuksiin ja perustason vuodeosastoille, tarjoten henkilökuntaa (yli 20 henkilötyövuotta) ja näyttöön perustuvia hoitoja. Se koordinoi alueen mielenterveystyötä mm. Mielenterveystalo.fi palvelun kautta. Toiminta on organisoitu pääosin potilasryhmittäin ja johtamiseen ja kehittämiseen osallistuu kunkin linjan vastuuprofessorit ja kokemusasiantuntijat. Valtaosa kliinisestä toiminnasta on avohoitoa ja toteutuu pääkaupunkiseudun suurpoliklinikoilla. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Kysyntä kasvoi ja toiminta tehostui jälleen 3,1% lasku euroissa / hoidettu eri potilas. Psykiatrian toiminnan murrosta kuvastanee se, että enää 11 % potilasta tarvitsi osastopalveluita, eli suurin piirtein sama määrä kuin nettiterapialla hoidetut eri potilaat. Saatavuus parani psykoterapioiden osalta (nettiterapiat, sisäisesti tuotetut terapiat ja ostopalveluterapiat). ECT, rtms ja Ketamiinihoidot eri kampuksilla liittyivät yhdeksi neuromodulaatioyksiköksi, jolla aukesi uusi toimipiste Psykiatriakeskuksessa. ECT hoitojen saatavuus parani (+15 % enemmän potilaita) ja saavutti kansainvälisessä vertailussa erinomaisen kattavuuden. Psykiatrian tulosyksikkö siirtyi sisältöihin ja tarkkaan ajankäyttöön perustuvaan toimenpidelaskutukseen. Tuotteistus kehitettiin ja pilotoitiin Psykiatrian tulosyksikössä viimeisen 6 vuoden aikana, ja se hyväksyttiin vuonna 2017 THL koodistopalvelimeen. Psykiatrisen osastokäytön väheneminen pysähtyi ensimmäistä kertaa yli 10 vuoteen HUS Psykiatrian suunnitelman mukaiseen 0,4 promilleen. Kaikilla Psykiatrian osastokampuksilla oli ylipaikkapiikkejä ympäri vuoden, josta syystä loppuvuodesta käynnistettiin sairaansijamäärän tarkastelu - mm. tarkastelu alkuvuodesta hyväksytyn Laakson yhteissairaalan sairaansijamäärän riittävyydestä. Psykiatrian tulosyksikköön liittyivät Lohjan ja Porvoon nuorisopsykiatriset yksiköt, jolloin koko HUS alueen nuorisopsykiatriset palvelut tuotettiin Psykiatrian tulosyksikössä. Edellisvuonna liittyneeseen Länsi-Uudenmaan linjaan liitettiin Psykiatriakeskuksen ruotsinkielinen osasto 8 laajemman ruotsinkielisen kokonaisuuden muodostamiseksi. Loppuvuonna tehdyn selvityksen pohjalta HUSin hallitus päätti muodostaa HUS-laajuisen psykiatrian tulosyksikön, joka käynnistyi 1.1.2019. Tulosyksikkö lähti mukaan JCI ja Magneettisairaala akkreditointihankkeisiin. Apotti käynnistyi Peijaksen alueella, jolloin paljastui suuri tarve järjestelmän korjaamiselle ja kehittämiselle. Valtakunnallisia nettiterapioita lisättiin. Kuntien perustasolle tapahtuvaa psykiatriatoimintaa lisättiin ja laajennettiin uusiin kuntiin. Psykiatrian Keravan terveyskeskus-integraatioprojektin menestyksen pohjalta projektia päätettiin laajentaa kattamaan myös somaattisia erikoisaloja yhteisenä HUS-sotekeskuspilottina. Unihäiriöpoliklinikka perustettiin yhteistyössä 6 muun erikoisalan kanssa, ja unihoitajatoimintaa jalkautettiin terveyskeskuksiin. Perustason osastolla tapahtuva integroituva hybridi-osastotoiminta vakiintui ja laajeni Espooseen, ja vuodenvaihteessa 2019 myös Hyvinkäälle. Perustason yksiköissä (TK:t ja osastot) integroidusti toimivan henkilöstön määrä ylitti 20 HTV. Keskittämisasetuksen myötä yliopistosairaalat vastuutettiin psykoterapioiden saatavuuden valvonnasta tätä tehtävää varten HYKS muiden yliopistosairaaloiden kanssa käynnisti psykoterapia-laaturekisterin. Tämän maailmassa ainutlaatuisen rekisterin tavoitteena on saattaa kaikki julkisrahoitteiset psykoterapiat laadunvalvonnan ja vertailtavuuden piiriin. Palveluvalikoimaneuvosto määriteli näyttöön perustuvat psykoterapiat osaksi julkisesti tarjottavaa palveluvalikkoa. Kiireettömän hoidon kriteerit psykiatrian osalta tulevat muuttumaan, samalla kun erikoissairaanhoidolta edellytetään lisääntyvää vastuuta alueen terveyskeskusten psykiatrisista palveluista integraation kautta. Psykiatrian tulosyksikölle kohdistuvat kaikkien HUSin jäsenkuntien valtion mielisairaaloissa sekä muissa sairaanhoitopiireissä hoidettujen potilaiden ostolaskut. Varsinkin laskut muista sairaanhoitopiireistä kasvoivat vuonna 2018 olennaisesti. Syynä tähän lienee se, että pääkaupunkiseudun ulkopuolelle asumispalveluihin sijoitetut potilaat 35

saavat nyt tarvittavat psykiatriset hoitonsa kokonaisuudessaan paikallisesti, kun maksusitoumusta ja siirtoa pääkaupunkiseudun osastoille ei enää tehdä. Asia on tarkastelun alla ja mahdollisia yhteisiä linjauksia tarvitaan jatkossa. Tulevaisuuden näkymät HUS Psykiatrian siirtyessä yhteen tulosyksikköön sekä avohoidon, että osastojen yhteistyötä tiivistetään. Koordinoidut ajanvarauspohjat, tarkka sisällöllinen seuranta uuden tuotteistuksen avulla, sekä etäkäyntien muuttuminen rutiiniksi tulee mahdollistamaan olennaisesti laajemman palvelukirjon poliklinikoilla. Toimenpidekoodien avulla myös työajan leanaaminen - sen parempi suuntaaminen potilastyöhön, etenkin näyttöön perustuviin hoitoihin, on mahdollista aiempaa tehokkaammin. Osastoverkostoa tiivistetään siten, että potilaita kyetään jakamaan tasaisemmin HUSin alueella. Kellokosken käyttökieltoon menneen Uuden talon osastot siirtyvät nopealla aikataululla Ohkolaan, jonne keskittyy 6 psykoosiosastoa. Porvoon psykiatrinen osastotoiminta siirtyy aluesairaalasta vapautuneisiin tiloihin, joiden remontointi alkaa 2019. Laakson yhteissairaalan suunnittelu jatkuu sinne siirtyvät psykiatriset osastot Ohkolasta, Psykiatriakeskuksesta sekä Helsingin kaupungin Auroran psykiatriset osastot. Lisäksi sairaalaan siirtyy valtaosa Helsingin perustason somaattisesta osastotoiminnasta. HUS Psykiatrian osuus tästä hankkeesta on noin kolmasosa. Suositusten ja säädösten pohjalta psykiatria jatkaa integraatioavauksiaan kaikkiin omistajakuntiinsa tavoitteena tuottaa aiempaa paremmat ja laajakirjoisemmat palvelut etulinjaan. Se pyrkii saturoimaan osaltaan hoidollisen psykoterapian tarpeen lisäämällä netti-, ostopalvelu- ja sisäisiä terapioitaan. Samalla se tekee tiivistyvää yhteistyötä KELA:n kanssa, jonka myöntämiä terapioita seurataan Husin laaturekisterissä. HUS Psykiatria pyrkii avauksillaan, kehittämisellään ja aktiivisilla kannanotoillaan vaikuttamaan suomalaiseen mielenterveyskenttään sekä sotesuunnitteluun Yliopistollinen laajasti integroituva psykiatrinen yksikkö voi toimia runkona koko maakunnalliselle mielenterveys- ja päihdetoiminnalle. STRATEGISET AVAINTAVOITTEET, RISKIENHALLINTA JA TOIMINNAN OHJAUS Tulosyksikön omat avaintavoitteet 1. Sote-integraatio- ja divisioona-avaukset toteutuivat hyvin. 2. Potilasmäärän ja psykoterapioiden lisääminen toteutuivat, asiakastyytyväisyysmittausten leviäminen ja pakkotoimien minimointi etenivät myös. 3. Digitalisoitumisen osalta Mielenterveystalon, nettiterapioiden ja etäkäyntien lisääminen onnistuivat, joskin hieman alle odotusten. 4. Laaturekisterit, toimenpidekoodipohjainen laskutus ja Apotti käynnistyivät suunnitellusti ja 5. Laakson yhteissairaalan suunnittelu, Pasilan poliklinikan käynnistys ja Raaseporin ja Lohjan uusien psykiatristen tilojen käynnistys toteutuivat. Tulosyksikön strategiset mittarit Psykiatrian mittarit poikkeavat somatiikasta, tarkoituksena ottaa huomioon psykiatrialle ominaisia erityispiirteitä. Tahdosta riippumattoman hoidon laadun ja määrän valvominen on tulosyksikössä erittäin tärkeää ja siksi on käytössä seitsemän eri mittaria pelkästään tätä varten. Niissä kehitys on ollut myönteinen ja tavoitteisiin tai hyvin lähelle niitä päästiin kaikissa mittareissa. Myös avohoidolle tärkeässä mittarissa Peruuttamattomat poisjäännit päästiin tavoitteeseen. Kehitettävää jäi vielä hoitoon pääsyn odotusajan mediaanin sekä siinä, kuinka moni potilas pääsi elektiivisesti hoitoon alle 30 vuorokaudessa. Myös kehityskeskustelujen pitämisen suhteellinen osuus jäi jonkin verran tavoitteesta. Riskienhallinta Psykiatrian tulosyksikön riskien hallinnan haasteet potilashoidon osalta kohdistuivat ensi sijassa potilaiden väkivaltaiseen käyttäytymiseen ja itsetuhoisuuteen. Potilaiden väkivaltaista käyttäytymistä on pyritty vähentämään systemaattisesti erityisten tutkimus- ja kehittämishankkeiden avulla, mm. Safewards-malli, VIOLIN - Aggressiivisen potilaan hallintaan kehitettävän käyttäjälähtöisen intervention vaikuttavuuden arviointi, EriTurva Hoitajien työturvallisuus psykiatrisen potilaan huone- ja leposide-eristyksen aikana. Tehostetun hoidon (väkivalta ja rajoitustoimenpiteet) Care Bundlet 1 & 2 laadittiin tulosyksikössä vuonna 2015. Nämä Care Bundlet päivitettiin vuonna 2018. Care Bundle tarkoittaa tutkimusnäyttöön perustuvaa interventioiden joukkoa, joilla on todistetusti vaikutusta parempaan hoidon lopputulokseen. Potilaiden itsetuhoisuuden (itsemurhayritykset ja toteutuneet itsemurhat) vähentämiseksi on laadittu ja otettu jo osittain käyttöön kliininen itsetuhoisten potilaiden turvasuunnitelma ja ohjeet itsemurhan jälkihoitoon. Tulosyksikössä on laadittu itsemurhaa yrittäneen potilaan hyvän hoidon malli. 36

Toiminnan ohjaus Perusteellisen pilotoinnin jälkeen käyttöön otettu toimenpidekoodilaskutus mahdollistaa tarkan avohoitotoiminnan ohjauksen, joka on syventynyt vuonna 2018. Suoraa potilastyötä ja sen sisältöä voidaan seurata tarkemmin tähän pohjautuva suoritepalkkiopilotti laajeni. Laajat linjakohtaiset sisältöraportit otettiin osaksi tulosyksikön linjakohtaisia osavuosikatsauksia. Työntekijäkohtaisten sisältöraporttien käyttöä avohoidon esimiestyössä laajennettiin tavoitteena sen rutiini käyttö esimiestyössä sekä kehityskeskusteluissa. Toiminnan kehittämishankkeet - tavoitteet ja niiden toteutuminen Toiminnan kehittämishanke Henkilöstökulujen hallinta Mittari (1000 ) ja sen toteuma Hankkeen saavutukset vuonna 2018 Tavoite -1100 Melkein miljoonan euron säästäminen palkkakustannuksissa on hyvin poikkeuksellista ja ta- Toteuma -954 voite on melkein täysimääräisenä saavutettu. Ulkoisten palveluiden karsiminen Tavoite -1170 Toteuma 0 Enemmän potilaita ovat hakeutuneet tai muuten hoidettu muualla (valtion sairaalat, muut SHP:t) kuin aikaisempina vuosina. Näin ollen mittarin tavoitteita ei saavutettu. Sekalaiset kustannussäästöt Tavoite -30 Toteuma -32 Taksikuluissa ja muissa ulkoisissa pienpalveluostoissa on pyritty suurempaan tarkkuuteen. Mittarin tavoite on kaudella saavutettu. Säästötavoite palkoissa oli haastava ja sen toteutuminen liittyi toisaalta ankaraan vakanssien hallinnointiin ja toisaalta lääkärivakanssien täyttämisen haasteellisuuteen. Lääkärivajetta on kompensoitu divisioonaan siirtyneissä nuorisopsykiatrian yksiköissä vuokralääkäreillä, mutta julkiselle sektorille hakeutuvia psykiatreja on tällä hetkellä liian vähän. Tämä trendi saattaa voimistua lähivuosina. Ostopalveluissa, varsinkin vuodeosastohoidoissa on vuonna 2018 ollut vaikea säästää, koska maksusitoumuskäytännön poistuttua yhä useampi potilas hoidetaan kokonaisuudessaan muualla Suomessa. Lisäksi Rangaistusseuraamuslaitoksen keskeyttämät prosessit, lisäävät painetta erityisesti valtion sairaaloissa. 37

PALVELUIDEN TOTEUTUMINEN Jäsenkuntien maksuosuuksien toteutuminen Poikkeama- Tuotteet (jäsenkunnat, lkm) TP 2018 % Tuotteistetut hoitopäivät 132 362 133 588 134 028 0,3 % 1,3 % NordDRG-tuotteet 4 594 4 412 4 593 4,1 % 0,0 % DRG-ryhmät 9 15 2-86,4 % -77,8 % DRG-O-ryhmät 3 959 3 712 4 552 22,6 % 15,0 % Tähystykset 0 0 0 0,0 % 0,0 % Pientoimenpiteet 27 15 3-79,8 % -88,9 % 900-ryhmä 599 671 32-95,2 % -94,7 % Kustannusperusteinen jakso 0 0 4 0,0 % 0,0 % Av ohoitokäynnit 325 097 339 476 321 729-5,2 % -1,0 % Sähköiset palvelut 3 696 3 209 3 781 17,8 % 2,3 % Potilashotelliavopalvelut 0 0 0 0,0 % 0,0 % Palvelupaketit 0 0 0 0,0 % 0,0 % Laskutusos. painotettu vol.muutos -2,4 % 0,1 % Poikkeama- Tuotteet (jäsenkunnat, 1 000 euroa) TP 2018 % Oma palvelutuotanto 141 905 131 123 136 667 4,2 % -3,7 % Tuotteistetut hoitopäivät 66 793 63 426 63 091-0,5 % -5,5 % NordDRG-tuotteet 1 951 1 270 1 731 36,4 % -11,3 % DRG-ryhmät 2 4 0-94,6 % -91,2 % DRG-O-ryhmät 1 711 1 094 1 716 56,9 % 0,3 % Tähystykset 0 0 0 0,0 % 0,0 % Pientoimenpiteet 12 9 1-87,9 % -91,4 % 900-ryhmä 226 163 13-91,9 % -94,2 % Kustannusperusteinen jakso 0 0 0 0,0 % 0,0 % Av ohoitokäynnit 72 110 65 851 70 788 7,5 % -1,8 % Sähköiset palvelut 1 051 577 1 057 83,3 % 0,6 % Potilashotelliavopalvelut 0 0 0 0,0 % 0,0 % Palvelupaketit 0 0 0 0,0 % 0,0 % Muu palvelutuotanto 14 572 12 357 17 030 37,8 % 16,9 % Ostopalvelut 6 693 5 857 8 305 41,8 % 24,1 % Hoitopalvelut muista sairaaloista 7 879 6 500 8 725 34,2 % 10,7 % Palvelusetelit 0 0 0 0,0 % 0,0 % Potilashotelli 0 0 0 0,0 % 0,0 % Tartuntatatautilääkkeet 0 0 0 0,0 % 0,0 % Potilasvakuutus 0 0 0 0,0 % 0,0 % Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) -10 529 0-3 114 0,0 % -70,4 % JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUS 145 947 143 480 150 583 5,0 % 3,2 % Muu myynti jäsenkunnille **) 143 0 194 0,0 % 35,6 % JÄSENKUNNAT YHTEENSÄ 146 091 143 480 150 777 5,1 % 3,2 % *) Sisältää ryhmät luokittelematon, diagnoosipuutteellisten jaksotukset, toteutunut ylijäämäpalautus **) Sisältää mm. tk-päivystystuotteet, kliininen hammashoito ja laskutettavat siirtoviivehoitopäivät (ml. ostopalveluina hankitut) Osastojen tuotanto on noussut siitä huolimatta, että potilaspaikkoja on vuoden aikana vähennetty: 4 paikkaa nuorisopsykiatriassa sekä kokonainen aikuisosasto Kellokoskella. Varsinkin syksy oli poikkeuksellisen kiireinen ja täyttöaste osastoilla on ollut yli 96%. Täyttöaste on erittäin korkea, kun ottaa huomioon, että lähes kaikki osastohoidot alkava päivystyksellisesti. Käytännössä osastoilla on lähes jatkuva ylipaikkatilanne. Tästä kestämättömästä tilanteesta johtuen sairaansijatarvetta HUS alueella selvitetään tulosyksikön laajana projektina. Hoitopäivät muissa sairaanhoitopiireissä kasvoivat maksusitoumuskäytännön poistuttua. Valtion mielisairaaloiden käyttö kasvoi keskimäärin 3 sairaansijan verran. Avohoitotuotanto siirtyi vuoden alusta uuden tuotteistuksen myötä laskuttamaan sisältöminuutteja perinteisten käyntisuoritteiden sijasta. Uuteen tuotteistukseen liittyvistä epätarkkuuksista huolimatta tuotanto pääsi edellisvuoden tasolle ja olisi ilman Apotin käynnistymistä (vaikutus n. 2% avohoidon kokonaistuotannosta) olisi ylittänyt edellisvuoden ennätyslukeman selvästi. Myös lääkärivaje on hidastanut monen poliklinikan toimintaa. ECThoidot lisääntyivät merkittävästi neuromodulaatiotoiminnan yhteen kokoamisen ja Psykiatriakeskuksen syksyllä 38

käynnistyneen uuden toimipisteen myötä. Ostopalveluterapioiden ja Nettiterapioiden määrä kasvoi merkittävästi. Psykiatriassa on monta vuotta toimittu hyvin vähäisin häiriöin toimitilojen suhteen, mutta vuonna 2018 tapahtui käänne huonompaan. Kellokosken Uuden talon mittavat sisäilmaongelmat johtavat toimintojen siirtoon Ohkolaan jo kevään 2019 aikana. Myös Psykiatriakeskuksessa sekä useammalla poliklinikalla on ollut lievempiä häiriöitä. Valikoima/hinta-määräeroanalyysi (TP 2018 vs., jäsenkuntien maksuosuus) Valikoima/hinta-määräeroanalyysi (1 000 euroa) Määräero (palvelutuotannon volyymimuutos) Valikoima/Hintaero (laskutushinnan muutos) Poikkeama (toteumatalousarvio) euroa % euroa % euroa % Tuotteistetut hoitopäivät 211 0,3 % -546-0,8 % -335-0,5 % NordDRG-tuotteet 54 4,1 % 407 32,2 % 461 36,4 % DRG-ryhmät 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % DRG-O-ryhmät 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % Tähystykset 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % Pientoimenpiteet 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % 900-ryhmä 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % Kustannusperusteinen jakso 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % Avohoitokäynnit -3 744-5,7 % 8 681 13,1 % 4 937 7,5 % Sähköiset palvelut 334 57,0 % 146 25,3 % 480 83,3 % Potilashotelliavopalvelut 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % Palvelupaketit 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % Oma palvelutuotanto -3 145 0 8 688 3,6 % 5 543 1,4 % Ostopalvelut 2 552 41,8 % Hoitopalvelut muista sairaaloista 2 225 34,2 % Palveluseteli 0 0,0 % Potilashotelli 0 0,0 % Tartuntatautilääkkeet 0 0,0 % Muu palvelutuotanto 0 0,0 % Lisäveloitus 0 0,0 % Diagnoosipuutteellisten jaksotus 0 0,0 % Tilinpäätöksen tasauserät 0 0,0 % Potilasvakuutus 0 0,0 % Kapitaatioperusteisesti laskutettavat erät 0 0,0 % Luokittelematon 0 0,0 % Luokittelematon -3 114 0,0 % YHTEENSÄ 7 206 5,0 % *) Sisältää ryhmän luokittelematon Psykiatrian sairaalahoidot alkavat lähes aina päivystyksellisesti - Sairaalapalveluiden kysynnän kasvu on laskenut viime vuoteen asti huolimatta väestön kasvusta ja avohoidon palvelujen lisääntyvästä kysynnästä. Nyt nousu edellisvuoteen vastaan väestön kasvua. Arviointiprojekti sairaansijatarpeesta on käynnistetty. Muilta sairaanhoitopiireiltä ostettujen hoitopäivien ja käyntien kasvu liittynee maksusitoumuskäytännön loppumiseen, asiasta on selvitys käynnissä.netti- ja ostopalveluterapioiden lisääntyvä käyttö on strategian mukaista kehitystä, jossa näyttöön perustuva hoito pyritään tarjoamaan niin aikaisin kuin mahdollista. Ostopalveluterapioiden vaikuttavuutta ja laatua ja valvotaan syksyllä käynnistyneen psykoterapialaaturekisterin kautta. ECT hoitojen kysynnän kasvu on hyvää kehitystä, ja on mahdollistunut sekä prosessien tehostamisen kautta 2018 käynnistyneessä neuromodulaatioyksikössä, sekä syksyllä avatun uuden toimipisteen kautta. 39

Valikoima/hinta-määräeroanalyysi (TP 2018 vs., jäsenkuntien maksuosuus) Valikoima/hinta-määräeroanalyysi (1 000 euroa) Määräero (palvelutuotannon volyymimuutos) Valikoima/Hintaero (laskutushinnan muutos) Poikkeama (toteuma-edellinen vuosi) euroa % euroa % euroa % Tuotteistetut hoitopäivät 811 1,2 % -4 513-4,9 % -3 702-3,7 % NordDRG-tuotteet 0 0,0 % -220-11,3 % -220-11,3 % DRG-ryhmät 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % DRG-O-ryhmät 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % Tähystykset 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % Pientoimenpiteet 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % 900-ryhmä 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % Kustannusperusteinen jakso 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % Avohoitokäynnit -686-1,0 % -636-0,9 % -1 322-1,8 % Sähköiset palvelut 28 2,6 % -22-2,1 % 6 0,6 % Potilashotelliavopalvelut 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % Palvelupaketit 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % Oma palvelutuotanto 153 0-5 391-3,7 % -5 238-3,6 % Ostopalvelut 1 608 24,1 % Hoitopalvelut muista sairaaloista 846 10,7 % Palveluseteli 0 0,0 % Potilashotelli 0 0,0 % Tartuntatautilääkkeet 0 0,0 % Muu palvelutuotanto 0 0,0 % Lisäveloitus 0 0,0 % Diagnoosipuutteellisten jaksotus 0 0,0 % Tilinpäätöksen tasauserät 0 0,0 % Potilasvakuutus 0 0,0 % Kapitaatioperusteisesti laskutettavat erät 0 0,0 % Luokittelematon 0 0,0 % Ulkoinen suoramyynti 0 0,0 % Luokittelematon 7 415 70,4 % YHTEENSÄ 4 631 3,2 % Sekä hoitopäivissä, että avohoidon tuotteissa kyseessä ovat strategiset, kilpailukykyä parantavat hinnanalenemiset. Tuotannon kasvua hitaampi kulujen nousu on mahdollistanut tehostamisen siirron hintoihin. 40

Hoitopalvelut kaikille maksajille Poikkeama- Tuotteet (kaikki maksajat, 1 000 euroa) TP 2018 % Oma palvelutuotanto 146 067 135 028 140 948 141,1 % -3,5 % Tuotteistetut hoitopäivät 69 503 66 117 65 655-0,7 % -5,5 % NordDRG-tuotteet 1 960 1 276 1 742 36,5 % -11,1 % DRG-ryhmät 3 4 0-95,2 % -92,1 % DRG-O-ryhmät 1 714 1 097 1 727 57,5 % 0,8 % Tähystykset 0 0 0 0,0 % 0,0 % Pientoimenpiteet 12 9 1-87,9 % -91,4 % 900-ryhmä 231 166 13-92,0 % -94,3 % Kustannusperusteinen jakso 0 0 0 0,0 % 0,0 % Avohoitokäynnit 73 113 66 807 71 915 7,6 % -1,6 % Sähköiset palvelut 1 469 828 1 636 97,6 % 11,4 % Potilashotelliavopalvelut 0 0 0 0,0 % 0,0 % Palvelupaketit 0 0 0 0,0 % 0,0 % Siirtoviivehoitopäivät 23 0 1 0,0 % -94,7 % Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät 0 0 0 0,0 % 0,0 % Terveyskeskuspäivystys, käynnit 0 0 0 0,0 % 0,0 % Kliininen hammashoito (TK) 0 0 0 0,0 % 0,0 % Muu palvelutuotanto 14 535 12 410 17 141 38,1 % 17,9 % Ostopalvelut 6 656 5 910 8 384 41,9 % 26,0 % Hoitopalvelut muista sairaaloista 7 879 6 500 8 757 34,7 % 11,1 % Palvelusetelit 0 0 0 0,0 % 0,0 % Potilashotelli 0 0 0 0,0 % 0,0 % Projektituotteet 0 0 0 0,0 % 0,0 % Tartuntatatautilääkkeet 0 0 0 0,0 % 0,0 % Potilasvakuutus 0 0 0 0,0 % 0,0 % Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) -10 507 0-3 105 0,0 % -70,4 % KAIKKI MAKSAJAT YHTEENSÄ 150 096 147 438 154 984 5,1 % 3,3 % Josta Muu myynti jäsenkunnille **) 143 0 194 0,0 % 35,6 % Myynti muille maksajille 3 997 3 958 4 207 6,3 % 5,2 % Myynti erityisvastuualueelle 753 824 706-14,3 % -6,2 % *) Sisältää ryhmät luokittelematon, diagnoosipuutteellisten jaksotukset, toteutunut ylijäämän palautus **) Sisältää mm. tk-päivystystuotteet, kliininen hammashoito ja laskutettavat siirtoviivehoitopäivät (ml. ostopalveluina hank Varsinainen analyysi on esitetty jo jäsenkuntatuotannon kohdassa. Hoidettujen potilaiden määrä on noussut 5 % edellisvuodesta ja siten tuottavuuskehitys on ollut myönteinen. Hoidon saatavuus, hoitoonpääsy ja siirtoviiveet Lähetemäärä on noussut 6,1 % ja hoidettujen potilaiden määrä 5,1 % samalla kuin henkilöstötyöpanos on noussut vain 0,5 %. Tästä huolimatta hoitoon pääsy on pysynyt ennallaan viime vuoteen verrattuna mutta ensiaikojen odotusajan mediaani ei ole myöskään ponnisteluista huolimatta lyhentynyt. Siirtoviivepäiviä on kaudella kirjautunut 2 kpl. OPETUS JA TUTKIMUS Tulosyksikön opetustoiminta laajeni psykologian osalta. Paljolti psykiatrian tulosyksikössä rakennettu mielenterveyspalveluiden erikoispsykologikoulutus otettiin psykologian viralliseksi erikoistumisohjelmaksi. Ohjelman vetäjäksi sovittiin valittavan osin psykologian laitoksella osin psykiatrian tulosyksikössä työskentelevä psykologi, jonka haku on kesken. Erikoistuvien lääkäreiden koulutukseen ilmoittautuneissa oli 2018 pieni kasvu. Erikoistumispalveluita hienosäädettiin kehittyvän mielenterveyskentän tarpeiden pohjalta esimerkiksi geropsykiatrian ja kehitysvammapsykiatrian integroitujen palveluiden osalta. Psykiatrian perusopetuksen siirtymä varhaisemmalle kurssille edellytti psykiatrian perusopetuksen opiskelijamäärän reilua kasvattamista v 2018. 41

Tutkimustoiminta oli yhtä vilkasta kuin edellisvuonna (164 julkaisua). Tulosyksikön sairaalan tutkimusrahoja myönnettiin moniammatillisesti lääkäreille, hoitajille, psykologeille ja sosiaalityöntekijöille. Tulosyksikön tutkimusstrategian mukaisiin, omilla potilailla tehtyihin tutkimuksiin oli edelleen vaikeuksia rekrytoida potilaita tähän asiaan kiinnitetään huomiota. Tulosyksikön hoitotieteellinen julkaisu ja tutkimustoiminta on HUSin laajin, ja osastoilla tapahtuva ohjaustoiminta saa jatkuvasti erittäin hyvän arvosanan CLES-arvioinneissa. TALOUDEN TOTEUTUMINEN JA INVESTOINNIT Tuloslaskelma (1 000 euroa) TP 2014 TP 2015 TP 2016 ENN 2018 TP 2018 Poikkeama-% Toimintatuotot yhteensä 154 371 157 814 153 050 157 020 155 225 156 672 161 545 4,1 % 2,9 % Myyntituotot 151 766 155 054 149 664 153 160 151 684 153 031 157 803 4,0 % 3,0 % Jäsenkuntien maksuosuus 137 782 148 606 142 543 145 947 143 480 146 129 150 583 5,0 % 3,2 % Muut palvelutulot 12 146 4 604 4 876 5 180 6 042 5 062 5 315-12,0 % 2,6 % Muut myyntitulot 300 316 673 645 829 619 638-23,0 % -1,0 % Valtion opetus- ja tutkimuskorvaus 1 537 1 528 1 571 1 388 1 333 1 220 1 266-5,0 % -8,8 % Maksutuotot 2 456 2 607 3 273 3 329 3 459 3 464 3 468 0,3 % 4,2 % Tuet ja avustukset 149 150 113 529 75 173 270 259,4 % -49,0 % Muut toimintatuotot 0 3 0 3 7 5 4-40,3 % 35,1 % Toimintakulut yhteensä 146 033 155 347 151 864 155 969 154 787 159 752 161 101 4,1 % 3,3 % Henkilöstökulut 87 292 95 909 93 829 93 801 96 103 95 625 95 149-1,0 % 1,4 % Palvelujen ostot 39 680 40 483 39 086 42 375 38 690 44 030 45 704 18,1 % 7,9 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 2 306 2 141 2 131 2 443 2 320 2 323 2 346 1,1 % -3,9 % Avustukset 0 0 8 5 0 3 1 0,0 % -67,3 % Muut toimintakulut 16 755 16 814 16 810 17 346 17 674 17 770 17 900 1,3 % 3,2 % Toimintakate 8 338 2 467 1 186 1 051 438-3 080 444 1,4 % -57,8 % Rahoitustuotot ja -kulut 0 1 3 0 0 3 6 0,0 % 1776,1 % Vuosikate 8 338 2 466 1 183 1 051 438-3 082 438 0,0 % -58,3 % Poistot ja arvonalentumiset 186 147 70 33 16 16 16 0,0 % -50,8 % Tilikauden tulos 8 152 2 319 1 114 1 018 422-3 099 422 0,0 % -58,6 % Toimintakulut ja poistot yhteensä 146 219 155 494 151 934 156 002 154 803 159 768 161 117 4,1 % 3,3 % Sitovat nettokulut (1 000 euroa) TP 2014 TP 2015 TP 2016 ENN 2018 TP 2018 Poikkeama-% Toiminnan kulut 146 219 155 495 151 937 156 003 154 803 159 771 161 123 4,1 % 3,3 % Muut myyntitulot 300 316 673 645 829 619 638-23,0 % -1,0 % Maksutuotot 2 456 2 607 3 273 3 329 3 459 3 464 3 468 0,3 % 4,2 % Tuet ja avustukset 149 150 113 529 75 173 270 259,4 % -49,0 % Muut toimintatuotot + EVO 1 538 1 531 1 571 1 391 1 340 1 225 1 270-5,2 % -8,7 % Korkotuotot 0 0 0 0 0 0 0 0,0 % 0,0 % Muut rahoitustuotot 0 0 0 0 0 0 0 0,0 % 0,0 % Toiminnan nettokulut 141 776 150 891 146 306 150 109 149 100 154 290 155 476 4,3 % 3,6 % Myyntituotot sairaanhoidollisesta toiminnasta 12 146 4 604 4 876 5 180 6 042 5 062 5 315-12,0 % 2,6 % Sitovat nettokulut 129 630 146 287 141 430 144 930 143 058 149 227 150 161 5,0 % 3,6 % *) Sitovien tavoitteiden muutokset perustuvat 9+3/2018 ennusteeseen Kustannukset hoidettua potilasta kohden pienenivät kuten aikaisempina vuosina tuotannon laajetessa etenkin ketjujen alkupäähän. Lisääntyvään lähetemäärää pyrittiin vastaamaan ja toisaalta budjetoidut henkilöstökulut alitettiin. Tuottavuus kasvoi huolimatta distaalisesti tulosyksikön vaikutuspiirissä olevista palveluostoista muista sairaanhoitopiireistä ja valtion mielisairaaloista. Toimintatuottojen ja -kulujen sekä poistojen poikkeamat ja niihin johtaneiden toiminnallisten syiden analysointi Toimintatuotot ylittyivät saman verran kuin toimintakulut, hinnanalennuksista ja 3 milj. euron kuntapalautuksista kesällä. Avohoidon suoritemäärät eivät kasvaneet odotetusti mikä osin selittyy toimenpidekoodilaskutukseen siirtymisellä, ja osin lähes 300 henkilön siirtymisellä Apotti-sairaskertomusjärjestelmään 11/2018. Toisaalta osastokäyttö kasvoi 1% vähenemisen sijaan. 42

Toimintakulut ylittyivät, vaikka henkilöstöbudjetti alitettiin. Palveluostot ylitettiin poikkeuksellisen reilusti. Keskeisin selittäjä ylitykselle oli muiden SHP laskut. Syynä tähän lienee se, että pääkaupunkiseudun ulkopuolelle asumispalveluihin sijoitetut potilaat saavat nyt tarvittavat psykiatriset hoitonsa kokonaisuudessaan paikallisesti, kun maksusitoumusta ei enää vaadita. Asia on tarkastelun alla ja mahdollisia yhteisiä linjauksia tarvitaan jatkossa. Psykiatrian tuottavuuskehitys on rakentunut avohoitoistumiseen, jonka suurimmat voitot on jo saavutettu, ja uusiin tehokkaampiin hoitomalleihin sekä digitaalisiin palveluihin, joiden kummankin osalta kehitys on vielä vahvasti käynnissä. Omistajakuntien osalta myös integraatioavauksin tiivistyvät hoitoketjut tulevat lisäämään tuottavuutta. Toisaalta uudet asetukset ja käytännöt tulevat edellyttämään psykiatrisilta palveluilta lisääntyvää hoitovalikkoa, etenkin psykoterapioita, jotka hoitomuotoina ovat työvoimaintensiivisiä nettiterapiaa lukuun ottamatta. Psykiatrian omassa kontrollissa olevat kustannukset pysyivät vuoden aikana hyvin kurissa, mm. palkat alittivat talousarvion tiukan raamin. Ongelmaksi muodostui ostot valtion sairaaloista ja muilta sairaanhoitopiireiltä. Maksusitoumuskäytännön poistuminen toi peräti 33% kasvun ostoihin muilta shp:ltä. Samat ostot näkyvät myös läpilaskutettavina erinä tulopuolella. Palkkojen kertaerä on nostettu erikseen laskelmaan. Toimintatuotot 1 000 euroa poikkeama % 1 000 euroa muutos % TA/Edellinen vuosi 155 225,0 157 020,0 Määrä- ja hintamuutokset tuotannossa 5 543,0 3,6 % -5 238,0-3,3 % Kuntapalautukset (nettomuutos) -3 114,0-2,0 % 7 415,0 4,7 % Läpilaskutettavat tuotantoerät 4 777,0 3,1 % 2 454,0 1,6 % Muut muutokset toimintatuotoissa -886,0-0,6 % -106,0-0,1 % TP 2018 161 545,0 4,1 % 161 545,0 2,9 % Toimintakulut ja poistot 1 000 euroa poikkeama % 1 000 euroa muutos % TA/Edellinen vuosi 154 787,0 155 969,0 Valtion sairaalat ja muut SHP:t 4 777,0 3,1 % 2 454,0 1,6 % Henkilöstö- ja muut tuotantokulut -321,0-0,2 % 1 122,0 0,7 % Palkkojen kertaerä 603,0 0,4 % 603,0 0,4 % Muut muutokset toimintakuluissa 1 255,0 0,8 % 953,0 0,6 % TP 2018 161 101,0 4,1 % 161 101,0 3,3 % Kone- ja laiteinvestoinnit Tulosyksikössä on jonkin verran leasingautoja käytössä. Vuoden aikana on lukumäärä kasvatettu yhdellä autolla. Leasingvastuu on näin kasvanut n. 6 000 eurolla. Kaudella ei ole ollut merkittäviä laiteinvestointeja. HENKILÖSTÖ Henkilöstön riittävyys ja rekrytointi Avohoitoistuva ja perustasoon integroituva hoitojärjestelmä, sekä mm. divisioonamalliin siirtyminen luo painetta henkilöstörakenteen hienosäätöön, jota on pyritty toteuttamaan vuosittain sisäisillä siirroilla sekä tarvittaessa henkilöstösuunnitelman myötä. Kasvavaa potilasmäärää ei pystytä hoitamaan vanhoilla toimintamalleilla, ja siksi tulosyksikössä on ketterien kokeilujen kautta haettu uusia innovatiivisia toimintamalleja. Myös jatkossa, ollakseen ketteriä uusien avausten on käynnistyttävä nopeasti ja siksi tulosyksiköltä aiemmin vapautuneen resurssin tulee olla saatavilla ilman viiveitä. Lukuun ottamatta lääkäreitä, henkilöstön saatavuus on melko hyvä. Lääkäreiden saatavuus on melko suuri ongelma, jota edelleen ratkotaan vuokralääkäreitä hankkimalla Porvoon, ja Lohjan nuorisopsykiatrisissa yksiköissä. Tavoitteena tulee olla luoda alueiden tarpeita paremmin palveleva palkkausjärjestelmä, jolla rekrytointi helpottuisi. TOB tulokset vastasivat edellisvuotta. Työpainetta / uupumusta merkittävästi kokeneisiin n. 10 vastuuyksikköön suunniteltiin toimenpiteet. 43

Poikkeam Henkilöstömäärä ENN 2018 TP 2018 a-% Hoitohenkilökunta 1 281 1 279 1 284 1 241-3,0 % -3,1 % Lääkärit 256 247 252 247 0,0 % -3,5 % Muu henkilökunta 230 194 231 196 1,0 % -14,8 % Erityistyöntekijät 235 221 237 234 5,9 % -0,4 % YHTEENSÄ 2 002 1 941 2 004 1 918-1,2 % -4,2 % Poikkeam Henkilötyövuodet ENN 2018 TP 2018 a-% Hoitohenkilökunta 1 020,3 1 027,6 1 009,3 1 018,0-0,9 % -0,2 % Lääkärit 205,1 203,0 201,7 204,7 0,8 % -0,2 % Muu henkilökunta 196,5 194,0 205,7 200,8 3,5 % 2,2 % Erityistyöntekijät 165,9 160,0 170,0 172,0 7,5 % 3,7 % YHTEENSÄ 1 587,8 1 584,6 1 586,7 1 595,5 0,7 % 0,5 % Henkilötyövuodet htv poikkeama % htv muutos % TA/Edellinen vuosi 1 584,6 1 587,8 PTH-hankkeet 2,6 0,2 % 1,8 0,1 % Muut henkilötyövuosimuutokset 8,3 0,5 % 5,9 0,4 % TP 2018 1 595,5 0,7 % 1 595,5 0,5 % Henkilöstökustannukset ja vuokratyövoima TP 2018 Vuokratyövoima 1 000 euroa 1 000 euroa (euroa) YHTEENSÄ 635 1 295 103,9 % Henkilöstökulut ja vuokratyövoiman käyttö yhteenlaskettuna alittivat budjetoidun. Vuokratyövoima on käytetty kahdesta syystä: osastoilla hoitohenkilökunnan riittävyyden varmistamiseksi (mikä on ollut tarpeellista poikkeuksellisen kovasta potilaspaineesta johtuen) sekä lääkärivajeen korjaamiseksi tietyillä poliklinikoilla. Osastojen osalta vuokratyövoiman käyttö on lisääntynyt vuosi vuodelta, ja edellyttää mitoituksen uudelleenarviointia kun osastojen potilasprofiili on avohoitoistumisen myötä tullut haastavammaksi. Lääkärivajeen korjaus edellyttänee korjausliikkeitä palkkauksessa. Apotin käyttöönotto Peijaksen alueella toi lisäkustannuksia. Työhyvinvointi ja työsuojelu Henkilöstön tapaturmat ja riski-ilmoitukset olivat viimevuoden tasoa. Konsernin ohjeiden geneeristen toimenpiteiden lisäksi psykiatria on kohdentanut omia toimenpiteitä sille keskeisimpään riskityyppiin potilasväkivaltaan. Eri-Turva ja Safe-wards ohjelmat tähtäsivät tämän riskityypin vähenemiseen. Tulosyksikön keskimääräinen poissaolo määrä on n. 12 vuorokautta mikä on HUS vertailussa hyvä tulos. Työaikajoustojen osalta etäpäivien käyttöä on eri ammattiryhmissä lisätty ja hoitohenkilöstön osalta tarkoitus lisätä edelleen muun muassa sallimalla etävastaanottoja täynnä olevan työpäivän tekemisen kotoa / etäpisteestä käsin. 44

5 AKUUTTI 5.1.1 HUS Akuutti tulosyksikkö Tulosyksikön tunnusluvut Sairaanhoidollinen palvelutuotanto TP 2018 Poikkeama-% Palvelutuotanto - Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos 4,4 % 3,0 % - Psykiatrian hoitopäivät, lkm 1) 0 0 0,0 % - NordDRG-tuotteet, lkm 35 662 34 724 36 777 5,9 % 3,1 % DRG-ryhmät 5 828 5 721 5 486-4,1 % -5,9 % DRG-O-ryhmät 1 560 1 730 1 752 1,3 % 12,3 % Tähystykset 161 154 174 13,2 % 8,1 % Pientoimenpiteet 5 187 5 066 5 735 13,2 % 10,6 % 900-ryhmä 22 902 22 053 23 445 6,3 % 2,4 % Kustannusperusteinen jakso 24 0 185 0,0 % 670,8 % - Käyntituotteet, lkm, somatiikka 65 011 67 650 4,1 % - Käyntituotteet, lkm, psykiatria 15 16 6,7 % - Tk-päivystyskäynnit, lkm 73 587 73 299 71 212-2,8 % -3,2 % - Laskutettavat siirtoviivehoitopäivät, lkm 20 194 870,0 % - Käyntisuoritteet, lkm 149 067 152 068 2,0 % Päivystyskäynnit (sis. myös DRG-laskutetut) 92 237 96 863 5,0 % Ensikäynnit, lkm 0 2 0,0 % - Hoitopäivävälisuoritteet, lkm 18 667 19 567 4,8 % - Leikkaukset, lkm 0 0 0,0 % Päiväkirurgiset, lkm 0 0 0,0 % - Synnytykset, lkm 31.12.2018 0 0 0,0 % - Hoidetut eri erikoissairaanhoidon potilaat 71 217 73 475 3,2 % - Hoidetut eri tk-potilaat 2) 54 147 52 998-2,1 % - Erikoisalahoitojakson hoitoaika (ka.) Somatiikka, vrk 1,9 2,3 20,0 % Psykiatria, vrk 0,0 2,0 0,0 % Hoidon saatavuus ja hoitoonpääsy - Lähetteiden määrä (elektiiviset) 2 921 5 377 84,1 % - Lähetteiden käsittelyaika > 21 vrk, lkm 3 7 133,3 % - Hoitoonpääsyä osastolle odottavat potilaat 3) > 6 kk 0 0 0,0 % kaikki 0 2 0,0 % - Polikliiniseen hoitoon odottavat potilaat 3) > 3 kk 0 0 0,0 % kaikki 0 0 0,0 % Tuottavuus - Somaattinen palvelutuotanto DRG-pistekertymä (pistettä) 117 233 115 088-1,8 % Henkilötyön tuottavuus DRG-pisteet/htv 4) 213,9 207,6-3,0 % DRG-pisteen kustannus euroa/drg-piste 5) 803,2 807,5 0,5 % - Psykiatria Toteutuneet kokonaiskustannukset (euroa) / hoidetut potilaat 6) 0 0 0,0 % Sitovat tavoitteet Sitovat tavoitteet (1 000 euroa/%) TP 2018 Poikkeama-% Tilikauden tulos *) -5 073-549 -2 989 444,5 % -41,1 % Tuottavuustavoite-% (kokonaistuottavuus) **) -2,2 % -1,97 % 0,5 % -127,2 % -124,8 % Sitovat nettokulut 79 334 72 739 77 430 6,4 % -2,4 % *) Tulos ennen saatuja ja annettuja asiakaspalautuksia sekä HUS Yhteiset -tulosalueen ylijäämän palautusta ja jäsenkuntapalautuksia **) Mitataan euroa/drg-piste (deflatoitu) -tunnusluvulla, jossa - = paraneva tuottavuus ja + = heikkenevä tuottavuus Deflatointi: Julkisten menojen hintaindeksikerroin 1,012 (Tilastokeskus 30.11.2018) 45

Talouden tunnusluvut Talous (1 000 euroa/%) TP 2018 Poikkeama-% Jäsenkuntien maksuosuus 74 733 72 190 76 881 6,5 % 2,9 % Ulkoinen myynti 0,0 % 0,0 % Toimintatuotot 135 590 137 157 142 345 3,8 % 5,0 % Toimintakulut 138 929 136 427 141 556 3,8 % 1,9 % Poistot 1 261 1 279 1 338 4,6 % 6,1 % Tilikauden tulos -4 600-549 -549 0,0 % -88,1 % Sitovat nettokulut 79 334 72 739 77 430 6,4 % -2,4 % HUSin oman palvelutuotannon laskutuksen (kaikki maksajat) Määräero, % 4,3 % 3,1 % Hintaero, % 1,9 % -2,4 % Jäsenkuntapalautukset -2 488-526 -78,9 % Saadut ja annetut HUSin sisäiset asiakaspalautukset netto 2 960 2 975 0,5 % Asiakashyvitykset ERVA-alueille 0-9 0,0 % Henkilöstötunnusluvut Henkilöstö TP 2018 Poikkeama-% Henkilöstömäärä (31.12.) 744 719 735 2,2 % -1,2 % Henkilötyövuodet 626 616 633 2,8 % 1,1 % Henkilötyövuoden hinta (koko henkilöstö) 70 934 72 725 72 002-1,0 % 1,5 % Henkilöstökulujen hinta-määräero Määräero, % 3,4 % 1,3 % Hintaero, % -1,0 % 1,5 % OLENNAISET TAPAHTUMAT TILIKAUDELLA JA ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Kuvaus sairaanhoitoalueen toiminnasta Tulosyksikön tavoitteena on strategian mukaisesti tarjota oikea-aikaista ja -tasoista hoitoa potilaan tarpeiden mukaan tiivistyvällä kumppanuudella perusterveydenhuollon kanssa. Kiireellisen hoidon kriteereiden mukaisesti päivystyksessä tulee hoitaa vain päivystyspotilaita ja tähän pyritään selkeillä muiden erikoisalojen kanssa yhteistyössä tehdyillä toimintaohjeilla. Potilasvirta on ensihoidosta sisälle sairaalaan eikä päivystykseen palata enää hoidon myöhäisemmässä vaiheessa. Jatkuvan lean-periaatteisiin perustavan toiminnan kehittämisen avulla pyritään parantamaan toiminnan sujuvuutta ja laatua sekä potilaiden saamaa hoitoa ja potilastyytyväisyyttä. Lääkärityövoiman kohdentamista potilasvirtojen mukaisesti kehitetään jatkuvasti. Raaseporin sairaalan päivystyspoliklinikan osastonylilääkärin virka siirtyi Akuuttiin 1.1.2018. Kymmenen kokemusasiantuntija koulutus jatkui kevään 2018. Heidän tarkoituksensa on toimia potilasraatina tarvittaessa erikseen suunnitellusti yksikön erilaisissa työryhmissä ja tehtävissä. Jorvin päivystyksen lisäksi myös Peijaksen ja Meilahden sairaalan päivystykset toimivat Helsingin yliopiston akuuttilääketieteen koulutusohjelman koulutusyksikköinä. Akuuttilääketiedettä erikoisalana on kehitetty tuloksellisesti ja tulevaisuudessa sen asemaa pyritään vahvistamaan. Erikoistuvat pääsivät ensimmäistä kertaa Töölön tapaturma-asemalle oppiin loppusyksystä, 4 viikon koulutusohjelmaan. Ensihoidon linja vastasi koko HUS alueen ensihoidon yhtenäistämisestä ja lääkäreiden tehtävien koordinoimisesta. ERVA ensihoitokeskus siirtyi HUS Akuutin alle alkuvuodesta 2018. Sairaankuljetus hoitaa HUS alueen sairaaloiden väliset potilassiirrot ja on ottanut ensimmäisenä yksikkönä puheentallennusohjelman käyttöönsä. Sairaankuljetus hankki painavien potilaiden kuljetusta varten erikoispaarit, jotka asennetaan vuonna 2019 hankittavaan ambulanssiin. Myrkytystietokeskus palvelee koko maata vastaamalla puhelimitse tuleviin äkillisten myrkytysten ehkäisyyn ja hoitoon liittyviin kysymyksiin. Palvelu toimii ympäri vuorokauden kaikkina viikonpäivinä antaen neuvontaa yleisölle, terveydenhuollon ammattihenkilöstölle, viranomaisille sekä medialle. Teratologinen tietopalvelu vastaa puhelimitse arkisin klo 9-12 ja chatilla klo 13-15 raskaana olevien ja heitä hoitavan terveydenhoitohenkilökunnan tiedusteluihin jonkin ulkoisen tekijän, yleisimmin lääkkeen, mahdollisista sikiövaikutuksista. Palvelu vastaa myös imetyksenaikaista lääkealtistusta koskeviin kyselyihin. 46

Olennaiset tapahtumat tilikaudella Päivystystoimintojen HYKS-Helsinki-integraation valmistelutyö aloitettiin vuoden vaihteessa. Tavoitteena oli Haartmanin ja Malmin päivystyssairaaloiden toimintojen integraatio 2019 alusta. HUS Akuutti osallistui keskeisellä tavalla hoitohenkilökunnan koulutusohjelman suunnitteluun ja toteutukseen yhdessä Sisätautien ja kuntoutuksen tulosyksikön kanssa. Helsingin ja HUSin toimielimet hyväksyivät liikkeenluovutuksen 7.1.2019 alkaen. Työsuojelurahasto myönsi projektille muutosvalmennustukea. Muutosvalmennuksen veti Valmennustrio Oy. Valmennus jatkuu vielä 2019 kevään. Yleislääketieteen päivystysten lääkäritilanne on vaikeutunut huomattavasti ja vuokralääkärikustannusten kasvu on ollut huolestuttavaa. HUSissa on kiinnitetty erityistä huomiota päivystysedellytysten ja toiminnan kehittämiseen. HYKS-sha hyväksyi erillissopimuksen päivystyskorvauksista Raaseporin yleislääketieteen päivystyksen toiminnan turvaamiseksi. Loppuvuonna muodostettiin kaikkien PKS-kuntien yhteistyöfoorumi yleislääketieteen päivystysongelmien ratkaisemiseksi. Ryhmä on kokoontunut n. kerran kuukaudessa ja jatkaa toimintaa 2019. Apotti käynnistyi Peijaksessa 11/2018, mikä on hidastunut päivystyksen toimintaa ja vaatinut lääkärien ja hoitohenkilökunnan lisäresurssia. Myös vuodeosastotoiminnan vaikeutuminen on ruuhkauttanut päivystystä huomattavasti. Espoon kotisairaalan kanssa aloitettiin suunnittelutyö LiiSa (liikkuva sairaala) mobiiliyksikön käynnistämiseksi maaliskuussa 2019. Hanke on pth-esh yhteistyöhanke ja projektia johtaa Espoon sairaalan johtaja. Hankkeen rahoittaa HUS. Tarkoituksena on tuottaa hoivakotien ja kotihoidon potilaille palvelua kotiin, jotta ns turhilta käynneiltä säästyttäisiin. Projekti on kaksivuotinen. Ensihoidon tehtävien määrä HYKS-alueella oli vuonna 2018 125 972 tehtävää, kasvua edellisestä vuodesta oli 1,4 %. Raaseporin alueella oli tämän lisäksi 5 622 ensihoitotehtävää. Helsingin alueen osuus tehtävämääristä oli suurin 57 %. Uusi ensihoitoasetus tuli voimaan 1.1.2018, mikä aiheutti muutoksia palvelutasopäätöksen laatimisperusteisiin, maantieteelliseen riskiluokitukseen sekä tavoittamisaikojen raportointiin. Alkuvuodesta 2018 uutta palvelutasoraportointia varten kehitettiin Merlot Medin palvelutasoraportointisovelluksesta uusi versio, jossa asetuksen vaatimat laskentamallit otettiin käyttöön. Ensihoidon linjan strategiset mittarit on otettu käyttöön loppuvuoden 2018 aikana. Ensihoito osallistui Helsingissä järjestetyn Yhdysvaltojen ja Venäjän päämiesten huipputapaamisen (US-RUS Summit) turvallisuusjärjestelyihin. Huippukokoukseen liittyvien riskien arviointi, ensihoidon lisäresursoinnin suunnittelu ja toteutus sekä tapahtuman toimintaohjeistuksen luominen kyettiin tekemään ja kouluttamaan henkilöstölle tiukassa 2 viikon aikaikkunassa kesken lomakautta. Huippukokousta edeltävät ja itse kokouksen aikaiset järjestelyt sujuivat ensihoidon osalta hyvin ja yhteistyö eri viranomaisten kesken oli sujuvaa. Sairaankuljetuksen toimintaluvut olivat samalla tasolla kuin edellisenä vuonna, sairaankuljetus + 1,9 %, kokonaistuotanto -2,3 %. Vantaan potilaskuljetuksen toiminta siirtyi Sairaankuljetuksen hoidettavaksi kesällä 2018. KELAn taksikuljetusten välitys siirtyi kokonaisuudessaan HUT-Keskukselle 1.7.2018, joka on aiheuttanut ongelmia asiakkaiden kotiutuksessa pitkien viiveiden vuoksi. Myrkytystietokeskuksen puhelumäärä kasvoi vuoteen 2017 verrattuna jonkin verran ja oli vuonna 2018 noin 38 000 puhelua. Samoin Internetsivujen käyntimäärät kasvoivat 5.5% ollen yhteensä 250 000 käyntiä/vuosi. Teratologisen tietopalvelun puhelu- ja internetsivujen käyntimäärät pysyivät käytännössä ennallaan vuoteen 2017 verrattuna. Vuonna 2018 Myrkytystietokeskus ja HUS Akuutti Ensihoito aloittivat yhteistyön valtakunnallisena kemikaalionnettomuuksien toimijana. Lisäksi Myrkytystietokeskus ja Kustannus Oy Duodecim aloittivat yhteistyön kansallisen antidoottivarautumisen ohjeistajana ja koordinoijana. Molemmat näistä uusista palveluista on tuotettu STM:n koordinoiman valtionavustuksen turvin. Tulevaisuuden näkymät Haartmanin ja Malmin päivystysten integroituminen 7.1.2019 HUS Akuuttiin lisäävät n. 90 000 perusterveydenhuollon ja 50 000 sisätautien potilaskäyntiä sekä päivystysosastojaksoja merkittävästi. Meilahden ja Haartmanin päivystykset yhdistyvät Meilahden yhteispäivystykseksi, mikä on parantanut Haartmanin potilaiden asemaa. Järjestelyt ovat vaatineet etenkin sisätauti- ja anestesialääkärityön uudelleenorganisointia. Muiden päivystysten osalta ei ole tulossa toiminnallisia muutoksia, mutta Apotin laajeneminen tapahtunee syksyllä 2019. Yleislääketieteen laitoksen kanssa on sovittu, että Akuutin yhteispäivystyksissä voi hankkia 3kk yleislääketieteen palvelua tiettyjen reunaehtojen sisällä 2/2019 alkaen. Uusi paikallissopimus yleislääketieteen päivystyskorvauksista astui voimaan 1.1.2019. Vuokralääkäritoiminnan hinnan korotusesitykset ovat merkittäviä, mutta toiminnan volyymin vuoksi siitä ei vielä päästä eroon, vaikka sen osuutta on päästy vähentämään koko ajan. Edellytyksinä on myös hoitajavastaanotto- ja aulatiimitoiminnan kehittäminen. Sekä oman lääkäri- että hoitajatoiminnan kehittämiseksi esitetään uusia vakansseja. Päivystysavun toiminnan laajeneminen parantanee päivystyspoliklinikoiden toiminnan sujuvuutta ja saattaa kohdentaa kysyntää pois päivystyksestä. 47

Ensihoidon palvelutasosovellukseen kehitetään lisäominaisuuksia vuoden 2019 aikana. Keväällä 2019 aloittaa ensihoito 2020-työryhmä, jonka on tarkoitus valmistella yhtenäistä Hus ensihoidon organisaatio- ja hallintomallia. Työryhmä jättää raporttinsa johtajaylilääkärille 30.6.2019 mennessä. Hätäkeskus siirtyy 2019 aikana käyttämään uutta hätäkeskustietojärjestelmää (ERICA), jonka vaikutusta ensihoidon tehtävämääriin on vaikea tarkkaan arvioida. Käyttöönotto saattaa vaikuttaa etenkin alkuvaiheessa ensihoidon tehtävämäärien kasvuun HUSissa kun Keravan Hätäkeskus ottaa ERICA:n käyttöön (arvio toukokuussa 2019). 2020 toiminnallisissa muutosesityksissä on esitetty lisäresursointia HYKS ensihoitoalueille perustuen edellisten vuosien tilastoihin ja havaittuihin puutteisiin palvelutasotavoitteiden toteutumisessa. Sairaankuljetus hankkii vuonna 2019 kaksi potilaskuljetusautoa, joissa on paarit valmiina ns. paaritakseja. Lisäksi hankitaan yksi ambulanssi, joka on varustettu painavien potilaiden kuljetusta varten. Sairaankuljetuksessa otetaan asteittain LEAN-toimintatavat käyttöön mm. päivittäisjohtaminen, 5S- ja A3-ratkaisut. Toiminta kasvaa ensihoitopalveluun kuulumattomien potilassiirtojen osalta joillakin sh- alueilla. Epishuttle eli infektiokapseli otetaan vuoden 2019 aikana käyttöön yhteistyössä Infektioklinikan kanssa. 1.1.2019 HUS Akuuttiin muodostetaan uusi yksikkö HUS Akuutti Etäpalvelut, jonne sijoittuvat Myrkytystietokeskus, teratologinen tietopalvelu sekä Päivystysapu. Päivystysapu on uusi toimintayksikkö ja sen toiminnan suunnittelua ja koordinointia varten perustetaan 1.2.2019 alkaen palvelupäällikön vakanssi. Myrkytystietokeskus ja teratologinen tietopalvelu kehittävät digitaalisia palvelukanavia yhteistyössä Virtuaalisairaalan kanssa. STRATEGISET AVAINTAVOITTEET, RISKIENHALLINTA JA TOIMINNAN OHJAUS Vuosittaiseen talousarvioon sisältyvien strategisten avaintavoitteiden valintaperusteena on HUSin visio, terveydenhuollon toimintaympäristön ennakoidut muutokset sekä niiden aiheuttamat muutosvaateet HUSin toiminnalle kuten myös toimintaympäristön ja toimialan muutosten optimaalinen hyödyntäminen. Strategisten avaintavoitteiden keskeinen tarkoitus on viestittää organisaatiolle toiminnan kehittämisen painopisteet ja parantaa suorituskykyä kytkemällä koko HUSin henkilöstö mahdollisimman tiivisti mukaan toiminnan parantamiseen. Päivystyslinjan osalta mittareista osassa on tapahtunut suotuisaa muutosta, joskin osassa tapahtumien määrä on niin vähäinen, että satunnaisvaihtelu voi peittää todelliset muutokset. Läpimenoaikatavoitteiden saavuttamisen eteen tehtiin jatkuvaa kehittämistyötä etenkin aulapotilaiden prosesseissa. Olennaisin vaikuttavuusmittari eli 30 vrk kuolleisuus oli 2,8%, joka on 0.3%-yksikköä edellisvuotta suurempi. Suuruusluokaltaan se on kuitenkin pieni ja keinot kuolleisuuteen vaikuttamisessa ovat merkittävässä määrin jatkohoitotoimista riippuvia. Asiakastyytyväisyyskyselyjen vastausastetta pyrittiin kehittämään aktiivisesti. Marraskuussa 2018 käynnistynyt tekstiviestipalautekysely tuotti kahden kuukauden aikana 30% vastausastetta lähetettyihin kyselyihin, ja tämän ansiosta saadaan jatkossa merkittävästi suurempi määrä palautetta. Biopankkinäytteiden keräämiseksi sijoitettiin päivystyksiin biopankkilähettiläitä, mutta heitä ei saatu kaikkiin yksiköihin. Kehitimme luvan pyytämisen sisällyttämistä osaksi päivystyksen päivittäistoimintaa. Johtamistulokset vaativat edelleen kehittämistä ja esimiestyön tukeen ja valmennukseen kiinnitettiin erityishuomiota yleisesti ja kohdennetusti. Henkilöstön suositteluindeksin lasku on otettu vakavasti ja työhyvinvointiin pyrittiin vaikuttamaan suoraan ja välillisesti ongelmaprosesseihin pureutumalla. Henkilöstön tyytyväisyyden tilan selvittämiseksi on laadittu erillinen kysely, joka toteutetaan vuoden 2019 alussa. Vastaavasti syksyllä 2018 suunniteltu esimiestyön valmennus toteutetaan kevään 2019 aikana. Strategiset mittarit ensihoidon osalta valittiin vuoden 2018 lopulla. Mittarit ovat 1) Potilaslähtöinen hoito, tehokas kivun hoito. Mittarilla seurataan potilaan kivun hoidon toteutumista ensihoidossa. 2) Potilasturvallisuus, ei-kuljetettavien potilaiden päätöksenteko on turvallista. Seuranta tehdään ei-kuljetettujen (X-5) potilaiden ambulanssin tarpeesta seuraavien 24 tunnin aikana. 3) Palvelujen ja hoidon saatavuus alueen väestölle, erinomaiset ensihoidon palvelutasopäätöksen mukaiset potilaiden tavoittamisajat. Toteumaa A- ja B- kiireellisyydellä hälytettyjen tehtävien mediaanitavoittamisajoista ydintaajama ja muu taajama-riskialueilla verrataan palvelutasopäätöksen mukaisiin tavoitteisiin. Alkuvuoden 2019 aikana strategiset mittarit ja keinot tavoitteisiin pääsemiseksi tullaan kouluttamaan kattavasti ensihoidon työntekijöille. Strategisten mittareiden käyttö tullaan vakiinnuttamaan 2019 aikana. Sairaankuljetuksen strategiset mittarit keskittyvät talouden tasapainottamiseen oman toiminnan tehostamisen osalta, palveluasteen parantamiseen mm. päivystyspoliklinikoiden ja aikatilaustehtävien osalta. Myrkytystietokeskuksen strategisena tavoitteena vuonna 2019 tulee olemaan oman toksikologisen tietovarannon laadun varmistaminen hoitokorttiprosessia tehostamalla. Lisäksi vuonna 2018 voimaan saatettu antidoottivarannon uusi suositus tulee vähentämään HUS Apteekin antidoottien ostokuluja arviolta noin 100 000 eurolla/vuosi. 48

Riskienhallinta Päivystyspoliklinikoiden suuri työkuorma ja päivystävien lääkäreiden huomattava variaatio (muut erikoisalat ja vuokralääkärit) aiheuttivat hoitohenkilökunnan psykososiaalista kuormitusta. Myös akuuttilääketieteen erikoistuvat kokevat työnsä kuormittavaksi. Työvuorosuunnittelua on kehitetty lääkärien palautteiden pohjalta. Potilaiden siirtyminen jatkohoitoon oli ajoittain erittäin haasteellista ja siitä seurasi päivystysalueiden hoitoaikojen pitenemisen myötä hoitotyön lisääntynyttä tarvetta ja henkilöstökulujen kasvua. Työvuorosuunnittelulla, päivystysprosessien leanaamisella ja päivystyspoliklinikoiden ja jatkohoitopaikkojen yhteistyön kehittämisellä pyritään vähentämään päivystyspoliklinikoiden kuormitusta ja resurssien tarvetta. Ensihoidossa toteutettiin työn riskienarviointi loppuvuodesta 2018 työsuojelun, työterveyden ja ensihoidon linjan yhteistyönä. Tulokset ja kehittämistoimenpiteet sovittiin käytäväksi läpi henkilöstön kanssa alkuvuodesta 2019. Ensihoitopalvelun suuren tehtäväkuormituksen hallitsemiseksi on käytetty useita keinoja (kiireisiin päiviin kohdistetut lisäresurssit, yhteistyö hoivakotien ja kotihoidon kanssa ensihoitoon kohdistuvien avunpyyntöjen vähentämiseksi. Sairaankuljetuksen riskienhallinta päivitettiin syksyllä 2018. Lisäksi potilasautonkuljettajille järjestetään kohdennettua infektiokoulutusta. Etäpalveluiden riskienhallinnassa huolestuttavana tekijänä on huomattu lisääntyvät puhelinjärjestelmien käyttökatkot ja ongelmat. HUS Tietohallinnolta on pyydetty selvitystä aiheeseen liittyen ja he ovat ryhtyneet toimenpiteisiin järjestelmän kahdentamiseksi. Myrkytystietokeskuksessa on meneillään jatkuvuudenhallinnan ohjeistuksen päivitystyö, joka saataneen loppuun vuoden 2019 aikana. PALVELUIDEN TOTEUTUMINEN Jäsenkuntien maksuosuuksien toteutuminen Tuotteet (jäsenkunnat, lkm) TP 2018 Poikkeama-% Tuotteistetut hoitopäivät 0 0 0 0,0 % 0,0 % NordDRG-tuotteet 33 343 32 563 34 434 5,7 % 3,3 % DRG-ryhmät 5 518 5 440 5 230-3,9 % -5,2 % DRG-O-ryhmät 1 482 1 648 1 673 1,5 % 12,9 % Tähystykset 150 144 169 17,2 % 12,7 % Pientoimenpiteet 4 840 4 755 5 333 12,2 % 10,2 % 900-ryhmä 21 334 20 576 21 856 6,2 % 2,4 % Kustannusperusteinen jakso 19 0 173 0,0 % 810,5 % Avohoitokäynnit 61 883 61 607 64 459 4,6 % 4,2 % Sähköiset palvelut 0 0 0 0,0 % 0,0 % Potilashotelliavopalvelut 0 0 0 0,0 % 0,0 % Palvelupaketit 0 0 0 0,0 % 0,0 % Laskutusosuudella painotettu v olyymimuutos 5,3 % 3,6 % 49

Tuotteet (jäsenkunnat, 1 000 euroa) TP 2018 Poikkeama-% Oma palvelutuotanto 74 759 69 957 74 796 6,9 % 0,0 % Tuotteistetut hoitopäivät 0 0 0 0,0 % 0,0 % NordDRG-tuotteet 44 473 40 638 43 836 7,9 % -1,4 % DRG-ryhmät 15 428 14 326 13 781-3,8 % -10,7 % DRG-O-ryhmät 4 512 3 516 3 628 3,2 % -19,6 % Tähystykset 234 255 273 7,0 % 16,6 % Pientoimenpiteet 4 757 4 507 5 333 18,3 % 12,1 % 900-ryhmä 19 419 18 033 20 597 14,2 % 6,1 % Kustannusperusteinen jakso 122 0 223 0,0 % 83,2 % Avohoitokäynnit 30 286 29 319 30 960 5,6 % 2,2 % Sähköiset palvelut 0 0 0 0,0 % 0,0 % Potilashotelliavopalvelut 0 0 0 0,0 % 0,0 % Palvelupaketit 0 0 0 0,0 % 0,0 % Muu palvelutuotanto 2 483 2 233 2 628 17,7 % 5,8 % Ostopalvelut 158 81 163 102,8 % 3,4 % Hoitopalvelut muista sairaaloista 2 325 2 152 2 464 14,5 % 6,0 % Palvelusetelit 0 0 0 0,0 % 0,0 % Potilashotelli 0 0 0 0,0 % 0,0 % Tartuntatatautilääkkeet 0 0 0 0,0 % 0,0 % Potilasvakuutus 0 0 0 0,0 % 0,0 % Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) -2 509 0-543 0,0 % -78,4 % JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUS 74 733 72 190 76 881 6,5 % 2,9 % Muu myynti jäsenkunnille **) 9 504 9 887 10 076 1,9 % 6,0 % JÄSENKUNNAT YHTEENSÄ 84 237 82 077 86 957 5,9 % 3,2 % *) Sisältää ryhmät luokittelematon, diagnoosipuutteellisten jaksotukset, toteutunut ylijäämäpalautus **) Sisältää mm. tk-päivystystuotteet, kliininen hammashoito ja laskutettavat siirtoviivehoitopäivät (ml. ostopalveluina hankitut) Tulosyksikön oman palvelutuotannon kappalemäärä kasvoi edellisvuoteen nähden vajaat 4%. Kasvun taustalla vaikuttaa päivystyspalveluiden kysynnän lisääntyminen väestönkasvun ja ikärakenteen sekä palvelukäytön muutosten myötä. Suorempi vaikuttava tekijä on palvelun painotus tk-puolelta esh-puolelle. Paitsi väestön ikääntyminen vaikutti painotukseen epätyypillinen influenssakausi, joka lisäsi erikoissairaanhoidon sisätautisten potilaiden osuutta potilasjoukossa. Lopputuloksena jäsenkuntien maksuosuuden piiriin kuuluva päivystyskäyttö lisääntyi päivystyksen kokonaiskäytön lisäystä enemmän. Talousarvioon nähden kappalemääräinen toiminta kasvoi 5%. Jäsenkuntamaksuosuuden raamin ohjaamana tilivuodelle suunniteltiin toiminnan volyymin laskua. Vaikka tavoite onkin demografiset tekijät huomioiden haastava, on päivystyspalveluiden määrä yksityisillä markkinoilla kasvussa ja volyymin vähennys pitkällä tähtäimellä sitä kautta saavutettavissa potilaiden valitessa muita kuin jäsenkuntakustanteisia palveluja. Hoitojaksojen määrä ja kustannukset laskivat merkittävästi. Jaksojen piteneminen selittää osan volyymin laskusta. Osa selittyy kuntien heikentyneellä kyvyllä ottaa potilaita jatkohoitoon. Päivystyksen tulonohjausmallista johtuen kuntien huono vastaanottokyky ja potilaiden suurempi tarve erikoissairaanhoitoon vuodeosastoilla näkyy päivystyksessä oman palvelutuotannon laskuna. Loppuosa kustannuslaskusta selittyy kalliimman palvelutuotannon volyymin laskulla ja edullisemman palvelutuotannon volyymin kasvulla. Ensihoidon lääkäriyksikön tehtävät vähenivät, joskin satunnaisvaihtelun rajoissa. Raaseporin tuotannossa ei tapahtunut suuria muutoksia edelliskauteen. Muun palvelutuotannon puolella muiden sairaanhoitopiirien palvelujen käytön kasvu päivystyspalveluiden yleisen käytön trendin ja akuuttilääketieteen laajenemisen myötä jatkui. Niukka talousarvio heijastelee puutteellista rahoituspohjaa enemmänkin kuin oletusta käytön määrän laskusta. Muu myynti jäsenkunnille koostuu keskeisesti tk-toiminnasta. 50

Valikoima/hinta-määräeroanalyysi (TP 2018 vs., jäsenkuntien maksuosuus) Valikoima/hinta-määräeroanalyysi (1 000 euroa) Määräero (palvelutuotannon volyymimuutos) Valikoima/Hintaero (laskutushinnan muutos) Poikkeama (toteumatalousarvio) euroa % euroa % euroa % Tuotteistetut hoitopäivät 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % NordDRG-tuotteet 2 335 5,7 % 863 2,1 % 3 198 7,9 % DRG-ryhmät -552-3,9 % 8 0,1 % -545-3,8 % DRG-O-ryhmät 53 1,5 % 59 1,7 % 112 3,2 % Tähystykset 44 17,2 % -26-10,2 % 18 7,0 % Pientoimenpiteet 548 12,2 % 277 6,2 % 826 18,3 % 900-ryhmä 1 122 6,2 % 1 442 8,0 % 2 564 14,2 % Kustannusperusteinen jakso 0 /0 223 /0 223 /0 Avohoitokäynnit 1 357 4,6 % 284 1,0 % 1 641 5,6 % Sähköiset palvelut 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % Potilashotelliavopalvelut 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % Palvelupaketit 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % Oma palvelutuotanto 3 692 0 1 147 1,6 % 4 839 6,9 % Ostopalvelut 83 102,8 % Hoitopalvelut muista sairaaloista 312 14,5 % Palveluseteli 0 0,0 % Potilashotelli 0 0,0 % Tartuntatautilääkkeet 0 0,0 % Muu palvelutuotanto 395 17,7 % Lisäveloitus -525 /0 Diagnoosipuutteellisten jaksotus -18 /0 Tilinpäätöksen tasauserät -543 /0 Potilasvakuutus 0 0,0 % Kapitaatioperusteisesti laskutettavat erät 0 0,0 % Luokittelematon 0 /0 Luokittelematon 0 0,0 % YHTEENSÄ 4 691 6,5 % *) Sisältää ryhmän luokittelematon 51

Valikoima/hinta-määräeroanalyysi (TP 2018 vs., jäsenkuntien maksuosuus) Valikoima/hinta-määräeroanalyysi (1 000 euroa) Määräero (palvelutuotannon volyymimuutos) Valikoima/Hintaero (laskutushinnan muutos) Poikkeama (toteuma-edellinen vuosi) euroa % euroa % euroa % Tuotteistetut hoitopäivät 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % NordDRG-tuotteet 1 455 3,3 % -2 092-4,7 % -637-1,4 % DRG-ryhmät -805-5,2 % -842-5,5 % -1 647-10,7 % DRG-O-ryhmät 582 12,9 % -1 465-32,5 % -884-19,6 % Tähystykset 30 12,7 % 9 3,9 % 39 16,6 % Pientoimenpiteet 485 10,2 % 91 1,9 % 576 12,1 % 900-ryhmä 475 2,4 % 703 3,6 % 1 178 6,1 % Kustannusperusteinen jakso 989 810,5 % -887-727,3 % 101 83,2 % Avohoitokäynnit 1 261 4,2 % -587-1,9 % 674 2,2 % Sähköiset palvelut 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % Potilashotelliavopalvelut 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % Palvelupaketit 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % Oma palvelutuotanto 2 716 0-2 679-3,6 % 37 0,0 % Ostopalvelut 5 3,4 % Hoitopalvelut muista sairaaloista 140 6,0 % Palveluseteli 0 0,0 % Potilashotelli 0 0,0 % Tartuntatautilääkkeet 0 0,0 % Muu palvelutuotanto 145 5,8 % Lisäveloitus 1 963-78,9 % Diagnoosipuutteellisten jaksotus 2-11,4 % Tilinpäätöksen tasauserät 1 965-78,3 % Potilasvakuutus 0 0,0 % Kapitaatioperusteisesti laskutettavat erät 0 0,0 % Luokittelematon 0 0,0 % Ulkoinen suoramyynti 0 0,0 % Luokittelematon 0 0,0 % YHTEENSÄ 2 147 2,9 % Akuutin oman palvelutuotannon hinnanmuutokset edellisvuoteen nähden olivat pääsääntöisesti laskevia. Talousarvioon nähden erot olivat pieniä paria poikkeusta lukuun ottamatta. Hoitojaksojen hintaero talousarvioon nähden oli lähellä nollaa ennakoimattomasta hoitoaikojen kasvusta huolimatta. Päivystysosastojen pitkät hoitojaksot jatkuvat useammin vuodeosastolla kuin päätyvät kotiutukseen, mikä on vaikuttanut oman tuotannon kustannuksiin. Samalla tuotejakauma painottui enemmän Jorviin ja Peijakseen Meilahden sijasta, mikä laski keskihintaa. Avohoitokäyntien hinta kasvoi prosentin. Avohoidon pientoimenpiteiden hinta nousi selvästi talousarvioon ja jonkin verran edelliseen vuoteen nähden. Kokonaisvolyymi on kasvanut kaksimerkkisin prosentein ja tuotejakauma muuttunut sen mukana. 900-ryhmän kustannuskasvu johtuu pääosin Meilahden päivystyksen välisuoritekäytön kasvusta. Drg-O ryhmän talousarvion mukainen ja edelliseen vuoteen nähden suuri hinnanlasku johtuu trombektomiapotilaiden hoidon järjestelyistä. 52

Ensihoito Ensihoito Espoo Helsinki Kauniainen Kerava Kirkkonummi Vantaa YHTEENSÄ Asukasmäärä 274 583 635 181 9 397 35 511 39 033 219 341 1 213 046 Väkiluku 1.1.2017 %-osuus 22,6 % 52,4 % 0,8 % 2,9 % 3,2 % 18,1 % 100,0 % Ensihoidon veloitus euroa/kunta euroa/asukas TP 2018 4 409 593 9 958 369 150 825 741 161 626 742 4 578 657 20 465 347 4 214 364 10 153 054 144 227 705 153 599 088 4 355 522 20 171 408 TP 2018 16,1 15,7 16,1 20,9 16,1 20,9 16,9 15,3 16,0 15,3 19,9 15,3 19,9 16,6 Helsingin alueella ensihoidon laskutus toteutui talousarviota pienempänä Helsingin pelastuslaitoksen laskutuksen ollessa alkuperäistä suunnitelmaa pienempi. Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueella palveluntuottajan veloitusten nousu nosti kokonaiskustannusta. Raaseporin lisäveloitusten kohdennusten korjaus vähensi Helsingin alueen ja vähensi muiden alueiden kuluja talousarvioon nähden. Hoitopalvelut kaikille maksajille Tuotteet (kaikki maksajat, lkm) TP 2018 Poikkeama-% Tuotteistetut hoitopäivät 0 0 0 0,0 % 0,0 % NordDRG-tuotteet 35 662 34 724 36 777 5,9 % 3,1 % DRG-ryhmät 5 828 5 721 5 486-4,1 % -5,9 % DRG-O-ryhmät 1 560 1 730 1 752 1,3 % 12,3 % Tähystykset 161 154 174 13,2 % 8,1 % Pientoimenpiteet 5 187 5 066 5 735 13,2 % 10,6 % 900-ryhmä 22 902 22 053 23 445 6,3 % 2,4 % Kustannusperusteinen jakso 24 0 185 0,0 % 670,8 % Avohoitokäynnit 65 026 64 785 67 666 4,4 % 4,1 % Sähköiset palvelut 0 0 0 0,0 % 0,0 % Potilashotelliavopalvelut 0 0 0 0,0 % 0,0 % Palvelupaketit 0 0 0 0,0 % 0,0 % Siirtoviivehoitopäivät 20 0 194 0,0 % 870,0 % Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät 2 004 2 407 2 349-2,4 % 17,2 % Terveyskeskuspäivystys, käynnit 73 587 73 299 71 212-2,8 % -3,2 % Kliininen hammashoito (TK) 0 0 0 0,0 % 0,0 % Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos 4,4 % 3,0 % 53

Tuotteet (kaikki maksajat, 1 000 euroa) TP 2018 Poikkeama-% Oma palvelutuotanto 89 596 85 008 90 219 9,0 % 0,7 % Tuotteistetut hoitopäivät 0 0 0 0,0 % 0,0 % NordDRG-tuotteet 47 618 43 288 46 971 8,5 % -1,4 % DRG-ryhmät 16 402 15 194 14 612-3,8 % -10,9 % DRG-O-ryhmät 4 869 3 718 4 019 8,1 % -17,4 % Tähystykset 250 270 284 5,2 % 13,7 % Pientoimenpiteet 5 099 4 829 5 784 19,8 % 13,4 % 900-ryhmä 20 860 19 278 22 028 14,3 % 5,6 % Kustannusperusteinen jakso 139 0 244 0,0 % 75,6 % Avohoitokäynnit 31 843 30 823 32 504 5,5 % 2,1 % Sähköiset palvelut 0 0 0 0,0 % 0,0 % Potilashotelliavopalvelut 0 0 0 0,0 % 0,0 % Palvelupaketit 0 0 0 0,0 % 0,0 % Siirtoviivehoitopäivät 12 0 116 0,0 % 870,0 % Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät 961 1 195 1 165-2,5 % 21,3 % Terveyskeskuspäivystys, käynnit 9 163 9 701 9 463-2,5 % 3,3 % Kliininen hammashoito (TK) 0 0 0 0,0 % 0,0 % Muu palvelutuotanto 2 430 2 251 2 625 16,6 % 8,0 % Ostopalvelut 105 99 159 61,6 % 51,9 % Hoitopalvelut muista sairaaloista 2 325 2 152 2 465 14,5 % 6,0 % Palvelusetelit 0 0 0 0,0 % 0,0 % Potilashotelli 0 0 0 0,0 % 0,0 % Projektituotteet 0 0 0 0,0 % 0,0 % Tartuntatatautilääkkeet 0 0 0 0,0 % 0,0 % Potilasvakuutus 0 0 0 0,0 % 0,0 % Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) -2 488 0-533 0,0 % -78,6 % KAIKKI MAKSAJAT YHTEENSÄ 89 538 87 259 92 310 5,8 % 3,1 % Josta Muu myynti jäsenkunnille **) 9 504 9 887 10 076 1,9 % 6,0 % Myynti muille maksajille 5 300 5 182 5 353 3,3 % 1,0 % Myynti erityisvastuualueelle 1 005 740 1 145 54,7 % 13,9 % *) Sisältää ryhmät luokittelematon, diagnoosipuutteellisten jaksotukset, toteutunut ylijäämän palautus **) Sisältää mm. tk-päivystystuotteet, kliininen hammashoito ja laskutettavat siirtoviivehoitopäivät (ml. ostopalveluina hankitut) Tulosyksikön palvelutuotannossa tapahtui tilivuoden aikana varsin maltillisesti muutoksia. Keskeisimpinä trombektomiatoiminnan järjestelyt ja Raaseporin päivystystoiminnan liitos. Loppuvuoden luvuissa on Apotin käyttöönoton aiheuttamaa epätarkkuutta. Suuressa mittakaavassa vaikutus on vähäinen, mutta tarkemmassa tarkastelussa havaitaan poikkeuksellisen paljon epätyypillisiä tuotteita ja laskutusta. Tulosyksikön omasta palvelutuotannosta suhteellisen pieni osa on myyntiä muille maksajille kuin jäsenkunnille. Muun palvelutuotannon kappalemääräinen määrä laski 1 % ja euromääräinen summa kasvoi 2 %. Muutaman viimevuoden aikana kappale- ja eurosummat ovat muuttuneet vain niukasti. Muuna jäsenkuntamyyntinä käsiteltävä terveyskeskuspäivystyksen käyntitoiminta väheni edellisvuoteen ja suunniteltuun nähden. Erikoissairaanhoidon vastaava lisäys selittää muutosta. Terveyskeskushoitopäivien määrä kasvoi Raaseporissa lähes ennakoidun mukaisesti. Kokonaisuutena terveyskeskustoiminnan laskutus jäi selvästi suunniteltua pienemmäksi, vaikka kasvoikin edellisvuodesta. Hoidettujen eri henkilöiden määrä seurasi yleistä volyymin kehitystä. Drg-pistetuotanto laski klassisten drg-ryhmien selvän vähenemisen seurauksena. Henkilöstön lisäyksen seurauksena henkilötyövuotta kohden tuotettujen drg-pisteiden määrä laski. Päivystyksen tulonohjausmallissa päivystysosastolta toiselle osastolle siirtyvän potilaan hoitoon käytetty henkilötyö jää rasittamaan päivystyksen henkilötyön tuottavuuslaskentaa. Vastaavaa ongelmaa ei esiinny drg-tuottavuuden euromääräisessä vertailussa. Pisteen eurohinta kehittyi inflaatiota seuraten ja kasvoi marginaalisesti. 54

Hoidon saatavuus, hoitoonpääsy ja siirtoviiveet Akuutin toiminnan luonteesta johtuen lähetteiden käsittelyajat tai hoitoon pääsyn ajat eivät ole vertailukelpoisia muihin tulosyksikköihin nähden. Tunnuslukutaulukossa arvot ovat pääosin nollia. Siirtoviivepäiviä kertyi Raaseporin alueella normaalia enemmän. OPETUS JA TUTKIMUS Akuutin tutkimus ja opetustoimintaa on johtanut tutkimuksen ja opetuksen vastuulääkäri, Ensihoitolääketieteen professori, yhdessä opetuksen ja tutkimuksen ohjausryhmä kanssa. Akuuttilääketieteen kliinistä opetusta erikoistuville ja nuorille erikoislääkäreille on jatkettu aktiivisesti. On pyritty kouluttamaan akuuttilääkäreitä ja hoitohenkilökuntaa hoitoelvytyksen ja vaikeiden traumojen hoidossa, joiden merkitys kasvaa entisestään Siltasairaalan valmistuttua muutaman vuoden kuluttua. Pedagogiseen jatkokoulutukseen on myös huomioitu ja useampi Akuutin työntekijä on suorittanut ns. clinical instructor kurssin. Tämä mahdollistaa tehokkaan talokohtaisen työpaikka koulutuksen jatkossa. Keväällä 2018 järjestettiin päivystyspoliklinikoiden hoitohenkilökunnalle viikon kestävä Emergency Nursing Masterclass. Valtion kilpailtua tutkimusrahoitusta myönnettiin 2018 kahdelle Akuutin hankkeelle. Sairaalan klinikalle myönnettyä tutkimusrahoitusta on pyritty hyödyntämään tehokkaasti, ja käytettiin pääasiassa Akuutin tutkijoiden tutkimusjaksojen rahoittamiseen. Tulosyksikössä on lisäksi tehty tutkimusta ulkopuolisella rahoituksella (noin 150 000 eur vuonna 2018), näiden hankkeiden taloushallinta on koordinoitu HYKS Instituutin kautta. Kansainvälisiä vertaisarvioituja julkaisuja tulosyksiköstä tuli vuonna 2018 yhteensä 62. Mukana on useita tutkimuksia erittäin arvovaltaisissa tieteellisissä julkaisuissa (JOFU pisteitä 2, impakt pisteet 15-20). Tutkimusprojekteja tukemaan on ollut palkattuna tutkimuskoordinaattori, joka on avustanut tutkimusten lupa-asioissa ja projektinhallinnallisissa tehtävissä. Lisäksi on ollut palkattuna yksi päätoiminen tutkimushoitaja, joka on suorittanut ns. GCP (good clinical practise) koulutuksen. 55

TALOUDEN TOTEUTUMINEN JA INVESTOINNIT Tuloslaskelma (1 000 euroa) TP 2014 TP 2015 TP 2016 ENN 2018 TP 2018 Poikkeama-% Toimintatuotot yhteensä 105 891 122 482 131 779 135 590 137 157 144 949 142 345 3,8 % 5,0 % Myyntituotot 103 402 119 666 127 375 131 780 132 539 140 243 137 731 3,9 % 4,5 % Jäsenkuntien maksuosuus 43 591 70 524 72 161 74 733 72 190 78 143 76 881 6,5 % 2,9 % Muut palvelutulot 52 229 40 321 46 090 47 417 49 917 51 908 49 528-0,8 % 4,5 % Muut myyntitulot 7 465 8 309 8 363 8 826 9 668 9 480 10 530 8,9 % 19,3 % Valtion opetus- ja tutkimuskorvaus 117 512 761 805 765 712 793 3,7 % -1,5 % Maksutuotot 2 464 2 653 3 902 3 981 4 543 4 616 4 540-0,1 % 14,0 % Tuet ja avustukset 23 155 488-196 75 90 74-1,0 % -137,9 % Muut toimintatuotot 2 8 15 24 0 0 0 0,0 % -99,8 % Toimintakulut yhteensä 106 256 124 553 134 966 138 929 136 427 143 617 141 556 3,8 % 1,9 % Henkilöstökulut 40 740 41 379 43 719 44 788 44 987 45 836 46 051 2,4 % 2,8 % Palvelujen ostot 54 954 70 895 76 696 78 325 76 511 82 007 80 424 5,1 % 2,7 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 5 968 7 296 7 678 8 072 7 765 8 585 8 202 5,6 % 1,6 % Avustukset 0 0 0 0 0 0 0 0,0 % 0,0 % Muut toimintakulut 4 594 4 983 6 873 7 744 7 164 7 190 6 879-4,0 % -11,2 % Toimintakate -365-2 070-3 187-3 339 730 1 332 790 8,2 % -123,7 % Rahoitustuotot ja -kulut 0 1 0 0 0 1 1 0,0 % 2045,7 % Vuosikate -365-2 071-3 187-3 339 730 1 331 789 8,1 % -123,6 % Poistot ja arvonalentumiset 487 602 1 157 1 261 1 279 1 334 1 338 4,6 % 6,1 % Tilikauden tulos -852-2 673-4 344-4 600-549 -4-549 0,0 % -88,1 % Toimintakulut ja poistot yhteensä 106 743 125 155 136 123 140 190 137 706 144 952 142 893 3,8 % 1,9 % Sitovat nettokulut (1 000 euroa) TP 2014 TP 2015 TP 2016 ENN 2018 TP 2018 Poikkeama-% Toiminnan kulut 106 743 125 155 136 123 140 190 137 706 144 953 142 894 3,8 % 1,9 % Muut myyntitulot 7 465 8 309 8 363 8 826 9 668 9 480 10 530 8,9 % 19,3 % Maksutuotot 2 464 2 653 3 902 3 981 4 543 4 616 4 540-0,1 % 14,0 % Tuet ja avustukset 23 155 488-196 75 90 74-1,0 % -137,9 % Muut toimintatuotot + EVO 119 521 775 829 765 712 793 3,7 % -4,3 % Korkotuotot 0 0 0 0 0 0 0 0,0 % 0,0 % Muut rahoitustuotot 0 0 0 0 0 0 0 0,0 % 0,0 % Toiminnan nettokulut 96 672 113 518 122 595 126 750 122 656 130 055 126 958 3,5 % 0,2 % Myyntituotot sairaanhoidollisesta toiminnasta 52 229 40 321 46 090 47 417 49 917 51 908 49 528-0,8 % 4,5 % Sitovat nettokulut 44 443 73 196 76 505 79 334 72 739 78 147 77 430 6,4 % -2,4 % *) Sitovien tavoitteiden muutokset perustuvat 9+3/2018 ennusteeseen Toimintatuottojen ja -kulujen sekä poistojen poikkeamat ja niihin johtaneiden toiminnallisten syiden analysointi Tilivuoden alussa Raaseporin sairaalan päivystysalueen tuotanto siirtyi Akuutin vastuulle. Yksikön toimintatuotot ja kulut ylittivät talousarvion selvästi. Siirtyneen toiminnan volyymi oli karkeasti ottaen ennakoitu. Siirretty budjetti oli kuvaavuudeltaan heikohko ja tilivuoden aikana tehtiin korjauksia sisäiseen laskutukseen. Alueen huono työvoimatilanne on aiheuttanut painetta henkilöstökuluihin. Alueen rahoituksen ja kustannusten epätasapainon haaste tulee jatkumaan. Sairaankuljetuksen toimintatuotot kasvoivat edelliseen tilivuoteen nähden selvästi, joskaan eivät aivan saavuttaneet tavoitetta. Toiminnan volyymi kasvoi hienoisesti. Tuottojen kasvua tavoiteltiin edellisenä vuonna laskutukseen liittyneitä haasteita korjaamalla. Toimintakulujen puolella ulkoinen palveluosto kasvoi selvästi. Palveluun budjetoitu summa oli selvästi riittämätön toimintasuunnitelmaan ja edellisen vuoden toteumaan nähden. Terveyskeskuspäivystyksen toimintatuotot jäivät tavoitteesta ja edellisvuodesta volyymin laskusta johtuen. Päivystystoiminnassa tapahtui tilivuoden aikana selvä painottuminen erikoissairaanhoidon päivystykseen, mikä vähensi tk-veloituksia. 56

HUS Kuvantamisen ja lhuslabin veloitusten määrä oli tilivuoden raportoinnissa jatkuvasti yli talousarvion. Lopputulemana HUS Kuvantamisen veloitukset toteutuivat talousarvion mukaisesti ja HUSLAB alle suunnitellun. Kummankin palvelun käyttö on ollut pidempään kasvussa päivystysalueella. Kuvantamisen kasvua edellisvuoteen nähden vähensi trombektomiatoiminnan siirto, mutta tästäkin huolimatta palvelukäyttö kasvoi selvästi. Henkilöstökulujen ylitys syntyi käytännössä kokonaisuudessaan joulukuulta. Kuukauden henkilöstökulut olivat yli 800 000 eur vuoden muiden kuukausien keskiarvon yläpuolella. Tästä työehtosopimuksen kertaerien osuus oli 204 000 eur. Talousarviovaiheessa epätyypilliseen joulukuun kustannuskertymään ei oltu varauduttu. Ensihoidon ulkoisten palveluostojen määrä alitti talousarvion Helsingin veloitusten jäätyä alle suunnitellun ja kilpailutusten laskettua palveluntuottajien hintoja oletetusta poiketen. Ensihoitotuotot laskivat samassa suhteessa ostojen kanssa, jotta tuotot ja kulut saatiin tasapainoon. Päivystyslinjan laskutus jäsenkuntiin muodostaa valtaosan tilinpäätöksen ja talousarvion välisestä tulojen poikkeamasta. Summa oli hienoisesti edellisen tilivuoden laskutusta pienempi. Suunnitelman ja kummankin vuoden toteuman suuri ero kertoo päivystystoiminnasta haetuille säästöille asetetusta korkeahkosta 7 % tasosta. Toimintatuotot 1 000 euroa poikkeama % 1 000 euroa muutos % TA/Edellinen vuosi 137 157,3 135 589,5 Raaseporin toimintatuotot 787,1 0,6 % 1 938,0 1,4 % Sairaankuljetuksen tuotot -79,2-0,1 % 856,4 0,6 % Terveyskeskuspäivystys -131,7-0,1 % -172,1-0,1 % Ensihoitotuotot -667,9-0,5 % 1 032,9 0,8 % Päivystyslinjan jäsenkuntien maksuosuus 4 642,8 3,4 % -92,2-0,1 % Muut muutokset toimintatuotoissa 637,2 0,5 % 3 192,9 2,4 % TP 2018 142 345,4 3,8 % 142 345,4 5,0 % Toimintakulut ja poistot 1 000 euroa poikkeama % 1 000 euroa muutos % TA/Edellinen vuosi 137 706,3 140 189,9 Raaseporin toimintakulut 876,5 0,6 % -2 088,6-1,5 % Sairaankuljetuksen ulkoinen palveluosto 4 371,1 3,2 % 400,6 0,3 % Kuvantaminen 6,6 0,0 % 570,9 0,4 % Laboratorio -252,3-0,2 % 38,1 0,0 % Henkilöstökulut 1 063,7 0,8 % 1 263,2 0,9 % Ensihoidon ulkoiset palveluostot -586,4-0,4 % 61,0 Muut muutokset toimintakuluissa -292,2-0,2 % 2 458,4 1,8 % TP 2018 142 893,5 3,8 % 142 893,5 1,9 % Kone- ja laiteinvestoinnit Sairaankuljetuksen ajoneuvohankinnat toteutuivat suunnitellusti. Vuoden 2017 summa sisältää liikkeenluovutukseen liittyneitä lunastuksia ja on siksi suurempi. Osana laitehankintoja suunniteltiin investointia useaan ultraäänilaitteeseen. Laitteiden kilpailutus ja hankinta viivästyivät. Laitetarvetta ei saatu tyydytettyä ja investointivarausta jäi käyttämättä. Korvaavia hankintoja toteutettiin vähäisessä määrin. Investoinnit (1 000 euroa) TP 2018 Erotus TP 2018 - Erotus TP 2018 - Laitehankinnat 324,2 370,0 222,3-147,7-101,9 Potilaskuljetusautot 577,0 380,0 421,3 41,3-155,8 Tietojärjestelmät 48,9 0,0 3,7 3,7-45,2 YHTEENSÄ 950,1 750,0 647,2-102,8-302,9 57

HENKILÖSTÖ Henkilöstön riittävyys ja rekrytointi Henkilöstömäärä ENN 2018 TP 2018 Poikkeama-% Hoitohenkilökunta 552 550 560 552 0,4 % 0,0 % Lääkärit 68 66 70 67 1,5 % -1,5 % Muu henkilökunta 107 83 88 93 12,0 % -13,1 % Erityistyöntekijät 17 20 16 23 15,0 % 35,3 % YHTEENSÄ 744 719 734 735 2,2 % -1,2 % Henkilötyövuodet ENN 2018 TP 2018 Poikkeama-% Hoitohenkilökunta 438,2 439,1 448,9 452,8 3,1 % 3,3 % Lääkärit 69,8 65,9 69,6 70,2 6,5 % 0,6 % Muu henkilökunta 107,1 99,6 98,9 98,6-1,0 % -7,9 % Erityistyöntekijät 10,9 11,0 11,0 11,2 1,8 % 2,8 % YHTEENSÄ 626,0 615,6 628,4 632,8 2,8 % 1,1 % Tulosyksikön henkilötyövuosien määrä kasvoi 1,3 % edelliseen vuoteen nähden ja ylitti talousarvion 3,4%. Toiminnallisten muutosten ja organisaatiojärjestelyjen kautta henkilöstön määrä muuttui oleellisesti vain Raaseporissa. Hoitohenkilöstön rekrytointi on onnistunut vuoden aikana hyvin. Toimet kiinnostavat ja hakijat ovat poikkeuksia lukuun ottamatta osaavia. Apotin käyttöönoton aikana oli Peijaksen yksiköissä lisäresurssia hoitohenkilöstön osalta 17 sairaanhoitajaa ajalla 24.9. 25.11.2018 ja 7 sairaanhoitajaa aikavälillä 26.11.2018-31.1.2019. Vastaavalla ajanjaksolla oli myös viiden lääkärin lisäresurssi käytössä Hallinnon henkilöstömäärä vahvistui vuoden aikana ja ylitti talousarvion. Myrkytystietokeskuksessa toteuma oli edellisvuotta pienempi toiminnan vakiinnuttua edellisen tilivuoden henkilöstöjärjestelyjen jälkeen. Päivystyslinjassa lääkärityön määrä kasvoi 7%. Kyse on merkittävästä kasvusta, vaikka osin korvattiin vuokratyövoimaa ja muuhun henkilökuntaan lukeutuvien kandien määrä väheni. Hoitohenkilökunnan määrä kasvoi 3% ja lisäykset olivat useissa yksiköissä suuria. Jorvin päivystysosastolla henkilötyövuosien määrä kasvoi 11%, Kolmion päivystysosastolla 7%, Peijaksen päivystysosastolla 6% ja Peijaksen päivystyksessä 5%. Vuokratyövoiman käyttö väheni noin kahden henkilötyövuoden edestä. Muun henkilökunnan määrä Peijaksessa väheni sihteerien siirryttyä tukipalveluyksikköön. Opetuksen ja tutkimuksen puolella toiminnan vaiheittainen vahvistuminen näkyy henkilötyön lisäyksenä. Henkilötyövuodet htv poikkeama % htv muutos % TA/Edellinen vuosi 618,6 631,4 Tulosyksikön johdon henkilöstö 2,7 0,4 % 2,0 0,3 % Päivystysalueen hoitohenkilökunta 10,3 1,7 % 11,4 1,8 % Päivystyksen muu henkilöstö -1,7-0,3 % -8,3-1,3 % Päivystyksen lääkärit 4,0 0,6 % 3,0 0,5 % Opetus ja tutkimus 4,0 0,6 % 1,6 0,3 % Muut henkilötyövuosimuutokset 1,7 0,3 % -1,6-0,3 % TP 2018 639,6 3,4 % 639,6 1,3 % 58

Henkilöstökustannukset ja vuokratyövoima Henkilötyövuoden hinta alitti talousarvion, mutta kasvoi 1,5 %. Henkilöstön jakauman painottuminen enemmän lääkäreihin ja vähemmän muuhun henkilökuntaan on lisännyt henkilötyövuoden hintaa. Kertaerien vaikutus oli 204 000 eur. Vuokratyövoima TP 2018 1 000 euroa 1 000 euroa (euroa) YHTEENSÄ 2 623 2 527-3,7 % Vuokratyövoiman suhteen käyttö on ollut edellisten vuosien kaltaisiin tarpeisiin. Päivystyslinjan työnkuvat ovat vuokratyövoimalle haasteellisia, joten kaikkeen tarpeeseen ei ole saatu päteviä vuokratyöntekijöitä. Oma henkilöstö on tehnyt hallitusti lisävuoroja ylityömäärien kuitenkaan ylittymättä. Lääkärien vuokratyötä käytettiin Jorvin ja Peijaksen päivystyksissä, mutta työn tehokkuus ja laatu olivat heikkoja, mikä johti vuorojen lisäämisen lisäksi myös ruuhkanpurkuostojen kasvuun. Tavoitteena on vähentää systemaattisesti lääkärivuokratyön käyttöä, joskin vuonna 2019 siitä ollaan vielä merkittävissä määrin riippuvaisia. Työhyvinvointi ja työsuojelu HUS Akuutin työhyvinvointi- ja virkistystyöryhmä on järjestänyt yhteensä kahdeksan koko henkilöstölle suunnattua virkistystapahtumaa vuoden 2018 aikana. Tavoitteena oli mahdollisimman monipuolinen ohjelma, jotta erilaiset henkilöstön toiveet tulisivat huomioiduksi. TyVi-ryhmä toteutti henkilöstölle kyselyn, jolla selvitettiin henkilöstön toiveita yhteisistä tapahtumista. Työkyvyn tukiprosessin myötä on sovelletun työn mahdollisuutta hyödynnetty palauttaen henkilöt ennalta suunniteltuun, yksilölliseen toimenkuvaan joko osa-tai kokopäiväisesti. Työsuojelun kanssa on toteutettu määräaikaisia riskienarviointeja ja puututtu niissä ilmenneisiin epäkohtiin. Muun muassa työvuorosuunnittelun avulla on tuettu henkilöstön jaksamista ja hyödynnetty työaikajoustoja yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Päivystyslinjat yksiköt ovat siirtymässä yhteisöllisen työvuorosuunnittelun piiriin, jolla mahdollistetaan aikaisempaa paremmin osallistuminen työvuorosuunnitteluun. Lääkärien päivystystä edeltävien vapaiden pitäminen mahdollistettiin ja erikoistuvien lääkärien työvuoroja muokattiin heidän omien aloitteiden mukaisesti. Ensihoidossa toteutettiin työn riskien arviointi loppuvuodesta 2018. Tilanne todettiin hyväksi. Tulokset käydään läpi henkilöstön kanssa tammikuussa 2019. 59

6 PÄÄ- JA KAULAKESKUS 6.1.1 Pää- ja kaulakeskus Tulosyksikön tunnusluvut Sairaanhoidollinen palvelutuotanto TP 2018 Poikkeama-% Palvelutuotanto - Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos 6,7 % 1,6 % - Psykiatrian hoitopäivät, lkm 1) 0 0 0,0 % - NordDRG-tuotteet, lkm 68 942 65 999 69 546 5,4 % 0,9 % DRG-ryhmät 14 727 13 884 14 414 3,8 % -2,1 % DRG-O-ryhmät 27 613 27 318 27 476 0,6 % -0,5 % Tähystykset 768 696 661-5,0 % -13,9 % Pientoimenpiteet 19 802 18 633 21 155 13,5 % 6,8 % 900-ryhmä 6 018 5 468 5 826 6,5 % -3,2 % Kustannusperusteinen jakso 14 0 14 0,0 % 0,0 % - Käyntituotteet, lkm, somatiikka 165 571 170 245 2,8 % - Käyntituotteet, lkm, psykiatria 0 5 0,0 % - Tk-päivystyskäynnit, lkm 0 0 0 0,0 % 0,0 % - Laskutettavat siirtoviivehoitopäivät, lkm 0 0 0,0 % - Käyntisuoritteet, lkm 233 787 242 439 3,7 % Päivystyskäynnit (sis. myös DRG-laskutetut) 18 546 19 725 6,4 % Ensikäynnit, lkm 43 013 41 488-3,5 % - Hoitopäivävälisuoritteet, lkm 9 634 9 765 1,4 % - Leikkaukset, lkm 17 337 16 830-2,9 % Päiväkirurgiset, lkm 14 420 13 757-4,6 % - Synnytykset, lkm 31.12.2018 0 0 0,0 % - Hoidetut eri erikoissairaanhoidon potilaat 113 886 123 695 8,6 % - Hoidetut eri tk-potilaat 2) 3 214 3 445 7,2 % - Erikoisalahoitojakson hoitoaika (ka.) Somatiikka, vrk 2,0 2,0 2,2 % Psykiatria, vrk 0,0 0,0 0,0 % Hoidon saatavuus ja hoitoonpääsy - Lähetteiden määrä (elektiiviset) 60 712 59 907-1,3 % - Lähetteiden käsittelyaika > 21 vrk, lkm 3 179 2 802-11,9 % - Hoitoonpääsyä osastolle odottavat potilaat 3) > 6 kk 256 181-29,3 % kaikki 5 998 5 235-12,7 % - Polikliiniseen hoitoon odottavat potilaat 3) > 3 kk 486 1 226 152,3 % kaikki 5 043 6 417 27,2 % Tuottavuus - Somaattinen palvelutuotanto DRG-pistekertymä (pistettä) 158 645 161 709 1,9 % Henkilötyön tuottavuus DRG-pisteet/htv 4) 215,3 215,0-0,1 % DRG-pisteen kustannus euroa/drg-piste 5) 704,7 675,3-4,2 % - Psykiatria Toteutuneet kokonaiskustannukset (euroa)/ hoidetut potilaat 6) 0 0 0,0 % 1) Ei sisällä asumispalvelupäiviä. 2) Sisältää Kliinisen hammaslääketieteen (TK) potilaat 3) Hoitotakuun piiriin kuuluvat 4) DRG pisteet/htv: + = paraneva tuottavuus ja = heikkenevä tuottavuus 5) Euroa/ DRG-piste (deflatoitu): - = paraneva tuottavuus ja + = heikkenevä tuottavuus) 6) Psykiatria, sisältää lastenpsykiatrian (deflatoitu): - = paraneva tuottavuus ja + = heikkenevä tuottavuus Deflatointi: Julkisten menojen hintaindeksikerroin 1,012 (Tilastokeskus 30.11.2018) 60

Sitovat tavoitteet Sitovat tavoitteet (1 000 euroa/%) ***) TP 2018 Poikkeama-% Tilikauden tulos *) -6 014-4 279-308 -92,8 % -94,9 % Tuottavuustavoite-% (kokonaistuottavuus) **) -1,7 % -1,97 % -4,2 % 111,5 % 150,3 % Sitovat nettokulut 114 251 103 918 111 689 7,5 % -2,2 % *) Tulos ennen saatuja ja annettuja asiakaspalautuksia sekä HUS Yhteiset -tulosalueen ylijäämän palautusta ja jäsenkuntapalautuksia **) Mitataan euroa/drg-piste (deflatoitu) -tunnusluvulla, jossa - = paraneva tuottavuus ja + = heikkenevä tuottavuus ***) Uusi Pää- ja kaulakeskuksen tulosyksikkö perustettiin 1.1.2018, tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia. Deflatointi: Julkisten menojen hintaindeksikerroin 1,012 (Tilastokeskus 30.11.2018) Talouden tunnusluvut Talous (1 000 euroa/%) TP 2018 Poikkeama-% Jäsenkuntien maksuosuus 101 233 99 639 107 409 7,8 % 6,1 % Ulkoinen myynti 0,0 % 0,0 % Toimintatuotot 128 896 127 390 136 124 6,9 % 5,6 % Toimintakulut 140 436 130 144 138 669 6,6 % -1,3 % Poistot 1 477 1 525 1 733 13,7 % 17,3 % Tilikauden tulos -13 018-4 279-4 279 0,0 % -67,1 % Sitovat nettokulut 114 251 103 918 111 689 7,5 % -2,2 % HUSin oman palvelutuotannon laskutuksen (kaikki maksajat) Määräero, % 6,2 % 1,6 % Hintaero, % 4,8 % 1,9 % Jäsenkuntapalautukset -9 043-5 912-34,6 % Saadut ja annetut HUSin sisäiset asiakaspalautukset netto 2 039 2 184 7,2 % Asiakashyvitykset ERVA-alueille 0-244 0,0 % Henkilöstötunnusluvut Henkilöstö TP 2018 Poikkeama-% Henkilöstömäärä (31.12.) 1 039 995 1 033 3,8 % -0,6 % Henkilötyövuodet 753 753 767 1,8 % 1,8 % Henkilötyövuoden hinta (koko henkilöstö) 62 808 64 144 63 871-0,4 % 1,7 % Henkilöstökulujen hinta-määräero Määräero, % 2,3 % -0,2 % Hintaero, % -0,4 % 1,7 % OLENNAISET TAPAHTUMAT TILIKAUDELLA JA ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Kuvaus sairaanhoitoalueen toiminnasta Pää- ja kaulakeskuksen erikoisalat ovat korva-, nenä- ja kurkkutaudit; silmätaudit sekä suu- ja leukasairaudet. Potilaita hoidetaan paitsi omalta sairaanhoitoalueelta myös laajasti Etelä-Suomen alueelta sekä valtakunnallisesti. Potilaiden vapaa liikkuvuus tuo potilaita ulkomaita myöten. Toiminta on potilaslähtöistä ja tehokasta. Noin 17 000 vuosittaisesta leikkauksesta merkittävä osa tehdään päiväkirurgisesti. Potilaina käy vuosittain yli 120 000 henkilöä. Sairaalahoidot ovat lyhyitä ja toiminta avohoitopainotteista. Päivystyksen ja kiireellisen hoidon osalta vastataan vaativasta erikoissairaanhoidosta kaikilla erikoisaloillamme. Toimintaan liittyy oleellisesti myös tutkimus ja opetus. Henkilökunta on pitkälle koulutettua ja pätevää. Lääkäreitä on noin 270 ja hoito- ja muuta henkilökuntaa yli 700. Toiminnan laatu ja asiakastyytyväisyys ovat hyvällä tasolla. Hyksissä on valtakunnallisesti vähiten korvattuja potilasvahinkoja hoidettujen potilaiden määrään suhteutettuna. Hoidon saatavuus lain edellyttämässä määräajassa on keskimäärin hyvää. Odotusajat ovat joidenkin potilaiden kohdalla edelleen melko pitkiä johtuen suuresta kysynnästä. Vuotta 2018 ovat varjostaneet erilaiset sisäilmahaasteet, joiden korjauksia on pyritty edistämään. Tämän lisäksi Meilahden leikkaussalin hankalan tilanteen vuoksi pääosa suu- ja leukakirurgian leikkaustoimenpiteistä siirrettiin 61

Silmäklinikan leikkausosastolle, mikä vaati lisähenkilökuntaa ja merkittävää henkilökunnan uudelleen koulutusta. Tämän johdosta Silmäklinikan leikkaussalisuoritteet ovat laskeneet, sillä vaativampaa kirurgiaa mahtuu päivään vähemmän. Tuotetussa leikkaussaliajassa ei ole suurta eroa. Uuden silmäsairaalan suunnittelu, Apottiin valmistautuminen ja virtuaalisairaalan kehittäminen ovat syöneet henkilöstön aikaa. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Pää- ja kaulakeskuksen tuottavuuden parantamisen haasteet liittyvät toimitiloihin. Korvaklinikka toimii pitkäaikaisesti väistössä Kirurgisessa sairaalassa, Silmäklinikka odottelee uutta silmäsairaalaa ja suu- ja leukakirurgia siltasairaalaa ja peruskorjattua lastensairaala, sekä uutta erikoishammashoidon yksikköä. Etenkin silmien toiminta on tällä hetkellä hajautettuna, useisiin huonokuntoisiin kiinteistöihin. Toinen haaste liittyy siihen, että yksinkertaisempi toiminta korvautuu vaativammalla toiminnalla (silmien ostopalvelu ja perustuotannon siirto reunaalueille ja korvien lasten siirto ULS ja volyymin korjaus tuumorikirurgialla). Tuottavuutta on pyritty parantamaan, kysynnän koko ajan merkittävästi kasvaessa, siten että hoidetaan entisellä (tai vähäisellä resurssilisällä) suurempi joukko potilaita. Laskutusosuudella painotettu volyymin kasvu oli 2018 oli 1,6 % (talousarvioon verrattuna 6,7 %). Vuonna 2019 on tuottavuutta tavoitteena parantaa näillä keinoilla edelleen. Glaukoomayksikön ja Foniatrian uudet toimitilat yhdessä Lean -hankkeen kanssa parantavat näiden yksiköiden potilasvolyymia ja samalla hoidon saatavuutta. Silmien puolella ostopalvelun kilpailutus parantaa kuluhallintaa. Korvilla saadaan vuodeksi 2019 uudet kilpailutetut hinnat sisäkorvaistutteista, kuulokojeista ja kuulonkuntoutuksen ostopalvelusta. Henkilötyön tuottavuus (DRG pisteet/htv) kasvoi viime vuonna 0,1% (215,3 eur -> 215,0 eur), samalla kun DRG pisteen kustannus laski 3 % (696 eur -> 675 eur). Vuoden 2017 tilinpäätökseen verrattuna luvut eivät ole hallinnon kulujen osalta täysin vertailukelpoisia, koska osa 2018 Neurokeskukseen kertyneistä hallinnon kuluista on vuoden 2017 tiedoissa Pää- ja kaulakeskuksen kuluina. Sisäilmahaasteet ja niukka leikkaussalikapasiteetti hankaloittivat vuoden 2018 toimintaa merkittävästi. Näistä huolimatta kullakin linjalla saavutettiin merkittäviä edistysaskeleita seuraavasti. Korva-, nenä- ja kurkkutautien linja 1. AuditBase ohjelmisto otettiin käyttöön Kuulokeskuksessa, sekä KNK-poliklinikalla. Tämän ohjelmiston kautta tehdään ja talletetaan vuosittain noin 12 000 audiologista tutkimusta. Prosessi nopeutui potilaan kannalta ja helpottaa kuulokäyrätietojen siirtoa toimipisteessä. 2. BCB-pohjainen KNK-tuumoripotilaita varten tehty tietokanta otettiin käyttöön. Tämä tietokanta on HYKS KNK-vetoisesti laadittu ja se tulee myös plastiikkakirurgian, sekä suu- ja leukakirurgian käyttöön. 3. Päiväkirurginen KNK-aikuisleikkaustoiminta käynnistettiin Porvoossa. Toiminta tulee laajenemaan vuoden 2019 aikana. 4. Foniatrian yksikössä toteutettu kehittämisviikko. Viikon aikana keskityttiin kielihäiriöisen lapsen kuntoutusprosessiin, jonka viive saatiin tällä korjatuksi. Silmäsairauksien linja 1. Uuden Silmäsairaalan hankesuunnitelman teko etenee aikataulussa - Rahoituspäätökset tehdään keväällä 2019 - Ilman uutta silmäsairaalaa ei ole mahdollista selvitä kasvavista potilasmääristä ja laadukkaasta yotason hoidon ylläpidosta 2. Silmäsairauksien talo-virtuaalisairaala avattiin 4/18 - Yksi suosituimmista Terveyskylän sivustoista jo ensimmäisen 6 kk aikana 3. Ostopalvelun uusi 4-vuotinen sopimus saatiin valmiiksi kesäkuussa 2018. Sopimuksen vuosiarvo on noin 9 miljoonaa euroa. 4. Porvoon sairaalan silmäpoliklinikka toiminta vakiintunut - Porvoon sha potilaille ei ole tarvinnut tehdä uusia ostopalvelumaksusitoumuksia eikä käyttää kaihipalveluseteleitä vuoden 2018 aikana - Palveluiden lähisaatavuus etu potilaille - Polikliiniset käynnit ovat toteutuneet 50% yli tavoitteen. 5. Diabeetikoiden silmänpohjien seulontakuvaukset omana toimintana onnistunut erinomaisesti 6. Tutkimuslaitteiden verkottamisprojekti on loppusuoralla, käyttöönotto 3/19 7. Silmän sisäisten lääkeinjektioiden LEAN-projekti tehtiin uudelleen 2018 aikana, minkä seurauksena injektiomäärät/päivä lisääntyneet 8. Päivystysleikkauspotilaan LEAN-projekti toteutettiin onnistuneesti, potilaan kulku parantunut ja hoitoviive lyhentynyt. 62

Suu- ja leukasairauksien linja Hammaslääketieteen kliininen opetus siirtyi HUS vastuulle vuoden 2017 alusta. Muutos koski n. 150 hammaslääketieteen kandidaattia, n. 4 000 potilasta ja n. 50 lääkäri- ja hoitohenkilökuntaan kuuluvaa. HUS perusti 40 uutta virkaa ja tointa. Muutoksen strateginen päämäärä oli yhdistää perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toimintoja siten, että hammaslääketieteen kliinistä opetusta voitaisiin siirtää erikoissairaanhoitoon. Vuoden 2018 aikana on tehostettu toimintoja ja prosesseja sekä parannettu integraatiota erikoissairaanhoitoon ja muuhun terveydenhuoltoon. Kliinistä opetusta varten on perustettu useita erikoissairaanhoidon opetusvastaanottoja niin kirurgian kuin kliinisen hammashoidon kanssa. Palvelusopimukset neljän yhteistyökunnan kanssa on tehty toiminnan siirtymisen jälkeen: Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kirkkonummi. 2018 vuoden aikana HUS / Suu ja leukasairauksien klinikka on valmistellut asetuksen mukaisesti keskittämään HUS alueen yleisanestesiassa tapahtuvan hammashoidon. Lasten yleisanestesiahoito keskitetään Uuteen lastensairaalaan ja aikuisten hoito Haartmanin sairaalaan. Muutoksen myötä yli 25 pisteessä toimiva yleisanestesiahoito keskitetään kahteen toimipisteeseen. Keskitys koskee n. 2 000 yleisanestesia hoitojaksoa. Keskitys tapahtuu kustannusneutraalisti. Vuoden 2019 talousarviossa toiminnalle on varattu noin 2,1 milj. eur. HUS on perustanut yleisanestesiatoiminnan toteuttamista varten yhteensä n. 43 lääkärin ja hoitohenkilöstön virkaa ja tointa. Vuoden 2018 aikana on valmisteltu suun perusterveydenhuollon ilta- ja viikonloppupäivystyksen siirtoa. Vuoden 2019 alusta HYKS-Helsingin päivystysintegraation perusteella pääkaupunkiseudun suun perusterveydenhoidon ilta- ja viikonloppupäivystys siirtyy HYKS / Suu- ja leukasairauksien klinikan vastuulle. Integraation myötä HUS / Suu ja leukasairauksien klinikka tulee vastaamaan pääkaupunkiseudun suun terveydenhuollon ilta-, viikonloppu- ja yöpäivystyksestä, yhteensä noin 15 000 potilaskäyntiä vuodessa. HUS / Suu- ja leukasairauksien klinikka (leukakirurgia, oikomishoito ja siihen liittyvä ortognaattinen kirurgia) on tuottanut virtuaaliseen mallintamiseen ja digitaaliseen valmistukseen liittyviä hoitomuotoja. Klinikka on tehnyt yhteistyötä 3-D mallintamisessa usean yrityksen kanssa. 2018 yhteistyö loi uuden start up -yrityksen. Yhtiö on keskittynyt virtuaaliseen tilavuusmittaukseen, yksilöllisten istutteiden suunnitteluun ja lisätyn todellisuuden käyttöön murtumamekaniikassa, kuten murtuman 3-D digitaalinen automatisoitu paikalleen asettaminen. Virtuaalinen mallintaminen ja suunnittelu on lyhentänyt leikkausaikoja 15% 20%. Klinikka on julkaissut useita alkuperäisartikkeleita kansainvälisissä tieteellisissä julkaisuissa. Parodontologian osalta Point of Care MMP-8 testi parodontiitin ja peri-implantiitin diagnostiikkaan on kehitetty Suu- ja leukasairauksien klinikan ja HY:n yhteistyönä ja on otettu käyttöön yhtenä ensimmäisistä maailmassa. Suu- ja leukasairauksien klinikan ortodontian yksikkö on osallistunut uniapneakiskohoitojen ja ortognaatis-kirurgisen hoitopolun valtakunnallinen kehittämiseen. Yksikkö on kehittänyt purentavirheiden hoidon 3-D mallintamista yhdessä muiden oppialojen kanssa, kuten myös leukanivelartroplastiapotilaiden ortodontis-kirurgista hoitopolkua ja juveniilireumaa sairastavien potilaiden hoitoprotokollaa. Tulevaisuuden näkymät Vuonna 2019 on tuottavuutta tavoitteena parantaa tehokkaammalla resurssien käytöllä edelleen. Glaukoomayksikön ja Foniatrian uudet toimitilat yhdessä Lean hankkeen kanssa parantavat näiden yksiköiden potilasvolyymia ja samalla hoidon saatavuutta. Silmien puolella ostopalvelun kilpailutus parantaa kuluhallintaa. Korvilla uudet kilpailutetut hinnat sisäkorvaistutteista, kuulokojeista ja kuulonkuntoutuksen ostopalvelusta. Sisäilmakorjausten aikatauluissa pysyminen ja siihen liittyvät väistöt haastavat kuitenkin vuoden 2019 toimintaa. Samoin mahdollinen Apotti tietojärjestelmään siirtyminen aiheuttaa merkittävän jononhallinnan haasteen. Linjoittain haasteita eritelty seuraavasti. Korva-, nenä- ja kurkkutautien linja 1. Hyvinkään KNK-yksikön toiminnan integrointi HYKS KNK-linjaan. Hyvinkäällä siirrytään 1.2. alkaen ns. hybridimalliin, jossa lääkäreiden virat siirtyvät kahden vuoden määräajaksi HYKS KNK-linjan viroiksi. Hyvinkäällä tullaan lisäämään päiväkirurgista KNK-leikkaustoimintaa. 2. Porvoon KNK-toiminnan laajentuminen. 1.2. alkaen Porvooseen saadaan 50% lisä erikoislääkärin virkoihin. Porvoossa tullaan lisäämään päiväkirurgista KNK-leikkaustoimintaa. 3. Urakkapalkkausmalli käyttöön Kirurgisessa sairaalassa KNK-leikkausosastolla. 4. Tavoitteena on KNK-leikkaustoiminnan tehostaminen, joka mahdollistaa hoitotakuussa pysymisen. 5. Etävastaanottotoiminnan kehittäminen Terveyskylän kautta. Tähän otetaan mukaan nielurisaleikkauspotilaita ja audiologisia potilaita. 63

Silmäsairauksien linja 1. Uuden silmäsairaalan hankesuunnittelu valmis 3/2019, toteutussuunnitelman teko aloitetaan heti perään. Tavoitteena on, että sairaala on käytössä vuonna 2023. 2. Robotiikka-projektit: - Ostopalvelun maksusitoumukset ja laskutus - Kaihilähete ja palveluseteli - Sijoituslistat - Lähetekäsittely 3. LEAN-projekti: Leikkaussalissa vaihtoajan lyhentäminen 4. Digihoitopolkujen organisointi ja toteutus 5. Pasilan väistötilan käyttöönotto 6. Silmän kuvantamistoiminnan laajentaminen AMD ja glaukoomapotilaisiin DM-seulontakuvausjärjestelmän lisäksi 7. Tutkimuslaitteiden verkottaminen, käyttöönotto 3/2019 8. Leikkaussalisiiven ja Si-Ko sairaalan remonttien suunnittelu ja toteutus Suu- ja leukasairauksien linja Suu- ja leukasairauksien klinikan vastuualue on laajentunut viime vuosien aikana suuresti ja klinikan koko on lähes tuplaantunut. Haasteina seuraavina vuosina on muun muassa: 1. HYKS Erva alueen erikoissairaanhoidon porrastus, 2. Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen uudistaminen, 3. Siltasairaalahanke, suu- ja leukakirurgian siirtyminen sinne vuonna 2022 4. Kansallinen päivystysjärjestely, kiireellinen hoito, 5. PTH -yöpäivystys, 6. Keskittämisasetuksen haasteet suu- ja leukakirurgian osalta, 7. Leikkaussalikapasiteetin turvaaminen, 8. Päällekkäisyyksien purkaminen ESH PTH (sehyk) 9. Yleisanestesiassa tapahtuva suu ja hammassairauksien hoidon järjestäminen HUS alueella, 10. Puistosairaala toteutussuunnittelu ja muutto sinne vuonna 2021 11. Suun perusterveydenhuollon virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen kehittäminen, 12. STM Yhtenäiset kiireettömän ja kiireellisen hoidon kriteerit, 13. Koulutusvirkojen lisääminen ERVA/ KS hin em. vaatimuksen toteuttamiseksi 14. Opetustoiminnan jatkokehittäminen Lean periaatteella: mm. outreach, 15. Haartmaninkatu 1 hankesuunnittelu, 16. Opetusyksikön asemoiminen tulevassa terveydenhuollon rakenteessa 17. STRATEGISET AVAINTAVOITTEET, RISKIENHALLINTA JA TOIMINNAN OHJAUS Strategiset avaintavoitteet ja kehittämistoimenpiteiden toteuma -taulukot erillisenä liitteenä Ensikäyntien osuutta seurataan säännölliset ja iltalisätyönä hoidettu lähetteellä tulevia potilaita vastaanottoaikojen puuttuessa. Tämä ei ole täysin riittänyt ja varsinkin silmäklinikalla on potilaita laitettu ostopalveluun, jossa myös tilanne joidenkin potilasryhmien osalta ruuhkautunut. Painehaavojen osuus on pieni, mutta henkilökuntaa on aktiivisesti koulutettu havaitsemaan mahdolliset riskipotilaat. Päivittäisen johtamisen tauluilla seurataan yksiköiden niin painehaavavojen esiintyvyyttä kuin kaatumisia. Biopankkinäytteiden osuus on jäänyt pieneksi ja siihen on nyt palkattu henkilö, jotta määrää saadaan lisättyä. Tämän lisäksi korvapotilaista on kerätty aktiivisesti kudosnäytteitä Biopankkiin. Yhtenä strategisena avaintavoitteena oli, että johtaminen on laadukasta. TOB esimiesindeksi oli 3,75 jääden tavoitteesta. Olemme huolehtineet, että esimiehet käyvät perehdytyksen jossain vaiheessa HUSin järjestämät esimiesvalmennukset. Kehityskeskustelut esimiestasolla käydään vuosittain esimiesten osalta. Näin varmistetaan heidän tarvitsemansa tuki ja tavoitteet. Päivittäisen johtamisen taulut selkeyttävät yksiköiden tavoitteita ja auttamat pääsemään HUSin strategisiin tavoitteisiin. 64

Riskienhallinta Riskien hallinnassa suurin haaste on eri yksiköiden sisäilmaongelmat. Toisena haasteena, joka selkeästi näkyy henkilökunnan jaksamisessa, on lisääntyvät potilasmäärät ja niiden tuomat paineet pysyä hoitotakuussa. Samanaikaiset, päällekkäiset projektit ja muutot vaikuttavat esimiesten jaksamiseen ja heidän lisääntyneisiin ylityötunteihin. Hoitohenkilökunnan ilta-aikaiseen lisätyöhön on jouduttu esimiesten taholta puuttumaan ja tunteja seurataan kuukausittain, jotta enimmäismäärät eivät ylity. Yksiköissä esiintyviin ergonomia ongelmiin on aktiivisesti pyritty hakemaan ratkaisuja työfysioterapeutin avulla. Lisäksi staattiseen työhön on hankittu apuvälineitä. Toiminnan kehittäminen ja tavoitteiden toiminnallistaminen Toiminnan kehittämishanke Mittari ja sen toteuma Hankkeen saavutukset vuonna 2018 Asiakasraatitoiminnan käynnistäminen Asiakaspalalautteen keruu tekstiviestillä Pilottihanke, jonka mittareita vielä kehitetään. 1.10-31.12. lähetetty 2967 tekstiviestikyselyä, joilla saatiin 1309 palautetta Asiakasraati (5 henkilöä) on koulutettu, ja se on osallistunut neljään tapaamiseen koordinaattoreiden kanssa. Yksikkövierailuja on tehty kolmeen PK-keskuksen yksikköön, ja raatilaiset ovat olleet mukana mm. suunnittelemassa uusia toimitiloja. Silmäklinikan keskitetyn hoidonvarauksen perustaminen Leikkaussalin toiminnan tehostaminen: käytetty saliaika.toiminta alkaa 4.3. Toiminta on suunniteltu ja prosessi on kuvattu. Tarvittavat henkilöt on palkattu. Yleisanestesiahammashoido n ja perusterveydenhuollon hammaspäivystyksen integraatio Haartmanin sairaalaan Käyntien lukumäärä ja asiakastyytyväisyys. Hanke on juuri käynnistynyt. Toiminta on alkanut väistötiloissa, ja varsinaisten tilojen saneeraus on meneillään. Tarvittavat virat on perustettu, ja rekrytointi on meneillään. PALVELUIDEN TOTEUTUMINEN Jäsenkuntien maksuosuuksien toteutuminen Tuotteet (jäsenkunnat, lkm) TP 2018 Poikkeama-% Tuotteistetut hoitopäivät 0 0 0 0,0 % 0,0 % NordDRG-tuotteet 65 596 62 723 65 858 5,0 % 0,4 % DRG-ryhmät 13 574 12 738 13 178 3,5 % -2,9 % DRG-O-ryhmät 26 263 25 938 25 990 0,2 % -1,0 % Tähystykset 741 674 630-6,5 % -15,0 % Pientoimenpiteet 19 324 18 178 20 574 13,2 % 6,5 % 900-ryhmä 5 682 5 195 5 475 5,4 % -3,6 % Kustannusperusteinen jakso 12 0 11 0,0 % -8,3 % Avohoitokäynnit 156 290 148 795 159 976 7,5 % 2,4 % Sähköiset palvelut 0 0 0 0,0 % 0,0 % Potilashotelliavopalvelut 0 0 0 0,0 % 0,0 % Palvelupaketit 0 0 0 0,0 % 0,0 % Laskutusosuudella painotettu v olyymimuutos 5,9 % 1,1 % 65

Tuotteet (jäsenkunnat, 1 000 euroa) TP 2018 Poikkeama-% Oma palvelutuotanto 87 891 81 767 90 342 10,5 % 2,8 % Tuotteistetut hoitopäivät 0 0 0 0,0 % 0,0 % NordDRG-tuotteet 55 267 53 300 57 988 8,8 % 4,9 % DRG-ryhmät 20 631 20 484 21 797 6,4 % 5,6 % DRG-O-ryhmät 21 087 21 079 21 479 1,9 % 1,9 % Tähystykset 313 270 259-4,2 % -17,4 % Pientoimenpiteet 10 446 9 055 11 659 28,8 % 11,6 % 900-ryhmä 2 760 2 412 2 765 14,6 % 0,2 % Kustannusperusteinen jakso 29 0 30 0,0 % 3,0 % Avohoitokäynnit 32 624 28 467 32 354 13,7 % -0,8 % Sähköiset palvelut 0 0 0 0,0 % 0,0 % Potilashotelliavopalvelut 0 0 0 0,0 % 0,0 % Palvelupaketit 0 0 0 0,0 % 0,0 % Muu palvelutuotanto 22 408 17 871 23 000 28,7 % 2,6 % Ostopalvelut 17 533 13 233 18 505 39,8 % 5,5 % Hoitopalvelut muista sairaaloista 988 599 1 014 69,3 % 2,6 % Palvelusetelit 3 887 4 040 3 481-13,8 % -10,4 % Potilashotelli 0 0 0 0,0 % 0,0 % Tartuntatatautilääkkeet 0 0 0 0,0 % 0,0 % Potilasvakuutus 0 0 0 0,0 % 0,0 % Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) -9 066 0-5 933 0,0 % -34,6 % JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUS 101 233 99 639 107 409 7,8 % 6,1 % Muu myynti jäsenkunnille **) 960 3 395 1 450-57,3 % 51,1 % JÄSENKUNNAT YHTEENSÄ 102 192 103 034 108 859 5,7 % 6,5 % *) Sisältää ryhmät luokittelematon, diagnoosipuutteellisten jaksotukset, toteutunut ylijäämäpalautus **) Sisältää mm. tk-päivystystuotteet, kliininen hammashoito ja laskutettavat siirtoviivehoitopäivät (ml. ostopalveluina hankitut) Valikoima/hinta-määräeroanalyysi (TP 2018 vs., jäsenkuntien maksuosuus) Valikoima/hinta-määräeroanalyysi (1 000 euroa) Määräero (palvelutuotannon volyymimuutos) Valikoima/Hintaero (laskutushinnan muutos) Poikkeama (toteumatalousarvio) euroa % euroa % euroa % Tuotteistetut hoitopäivät 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % NordDRG-tuotteet 2 664 5,0 % 2 023 3,8 % 4 687 8,8 % DRG-ryhmät 707 3,5 % 606 3,0 % 1 313 6,4 % DRG-O-ryhmät 43 0,2 % 357 1,7 % 400 1,9 % Tähystykset -18-6,5 % 6 2,3 % -11-4,2 % Pientoimenpiteet 1 194 13,2 % 1 411 15,6 % 2 604 28,8 % 900-ryhmä 130 5,4 % 223 9,2 % 353 14,6 % Kustannusperusteinen jakso 0 0,0 % 30 0,0 % 30 0,0 % Avohoitokäynnit 2 139 7,5 % 1 748 6,1 % 3 887 13,7 % Sähköiset palvelut 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % Potilashotelliavopalvelut 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % Palvelupaketit 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % Oma palvelutuotanto 4 803 0 3 771 4,6 % 8 575 10,5 % Ostopalvelut 5 272 39,8 % Hoitopalvelut muista sairaaloista 415 69,3 % Palveluseteli -559-13,8 % Potilashotelli 0 0,0 % Tartuntatautilääkkeet 0 0,0 % Muu palvelutuotanto 5 129 28,7 % Lisäveloitus -5 911 0,0 % Diagnoosipuutteellisten jaksotus 0 0,0 % Tilinpäätöksen tasauserät -5 933 0,0 % Potilasvakuutus 0 0,0 % Kapitaatioperusteisesti laskutettavat erät 0 0,0 % Luokittelematon 0 0,0 % Luokittelematon 0 0,0 % YHTEENSÄ 7 770 7,8 % *) Sisältää ryhmän luokittelematon 66

Valikoima/hinta-määräeroanalyysi (TP 2018 vs., jäsenkuntien maksuosuus) Valikoima/hinta-määräeroanalyysi (1 000 euroa) Määräero (palvelutuotannon volyymimuutos) Valikoima/Hintaero (laskutushinnan muutos) Poikkeama (toteuma-edellinen vuosi) euroa % euroa % euroa % Tuotteistetut hoitopäivät 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % NordDRG-tuotteet 221 0,4 % 2 500 4,5 % 2 721 4,9 % DRG-ryhmät -602-2,9 % 1 767 8,6 % 1 165 5,6 % DRG-O-ryhmät -219-1,0 % 611 2,9 % 392 1,9 % Tähystykset -47-15,0 % -8-2,4 % -55-17,4 % Pientoimenpiteet 676 6,5 % 537 5,1 % 1 213 11,6 % 900-ryhmä -101-3,6 % 105 3,8 % 5 0,2 % Kustannusperusteinen jakso -2-8,3 % 3 11,3 % 1 3,0 % Avohoitokäynnit 769 2,4 % -1 039-3,2 % -269-0,8 % Sähköiset palvelut 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % Potilashotelliavopalvelut 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % Palvelupaketit 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % Oma palvelutuotanto 990 0 1 461 1,7 % 2 451 2,8 % Ostopalvelut 972 5,5 % Hoitopalvelut muista sairaaloista 26 2,6 % Palveluseteli -405-10,4 % Potilashotelli 0 0,0 % Tartuntatautilääkkeet 0 0,0 % Muu palvelutuotanto 592 2,6 % Lisäveloitus 3 131-34,6 % Diagnoosipuutteellisten jaksotus 0 0,0 % Tilinpäätöksen tasauserät 3 133-34,6 % Potilasvakuutus 0 0,0 % Kapitaatioperusteisesti laskutettavat erät 0 0,0 % Luokittelematon 0 0,0 % Ulkoinen suoramyynti 0 0,0 % Luokittelematon 0 0,0 % YHTEENSÄ 6 177 6,1 % Hoitopalvelut kaikille maksajille Tuotteet (kaikki maksajat, lkm) TP 2018 Poikkeama-% Tuotteistetut hoitopäivät 0 0 0 0,0 % 0,0 % NordDRG-tuotteet 68 942 65 999 69 546 5,4 % 0,9 % DRG-ryhmät 14 727 13 884 14 414 3,8 % -2,1 % DRG-O-ryhmät 27 613 27 318 27 476 0,6 % -0,5 % Tähystykset 768 696 661-5,0 % -13,9 % Pientoimenpiteet 19 802 18 633 21 155 13,5 % 6,8 % 900-ryhmä 6 018 5 468 5 826 6,5 % -3,2 % Kustannusperusteinen jakso 14 0 14 0,0 % 0,0 % Avohoitokäynnit 165 571 157 936 170 250 7,8 % 2,8 % Sähköiset palvelut 0 0 0 0,0 % 0,0 % Potilashotelliavopalvelut 0 0 0 0,0 % 0,0 % Palvelupaketit 0 0 0 0,0 % 0,0 % Siirtoviivehoitopäivät 0 0 0 0,0 % 0,0 % Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät 0 0 0 0,0 % 0,0 % Terveyskeskuspäivystys, käynnit 0 0 0 0,0 % 0,0 % Kliininen hammashoito (TK) 12 680 8 844 13 830 56,4 % 9,1 % Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos 6,7 % 1,6 % 67

Tuotteet (kaikki maksajat, 1 000 euroa) TP 2018 Poikkeama-% Oma palvelutuotanto 97 438 93 330 100 883-46,4 % 3,5 % Tuotteistetut hoitopäivät 0 0 0 0,0 % 0,0 % NordDRG-tuotteet 61 721 59 551 65 305 9,7 % 5,8 % DRG-ryhmät 24 760 24 441 26 657 9,1 % 7,7 % DRG-O-ryhmät 22 994 23 003 23 435 1,9 % 1,9 % Tähystykset 329 287 272-5,3 % -17,4 % Pientoimenpiteet 10 650 9 249 11 931 29,0 % 12,0 % 900-ryhmä 2 956 2 571 2 975 15,7 % 0,6 % Kustannusperusteinen jakso 32 0 35 0,0 % 9,1 % Avohoitokäynnit 34 775 30 380 34 552 13,7 % -0,6 % Sähköiset palvelut 0 0 0 0,0 % 0,0 % Potilashotelliavopalvelut 0 0 0 0,0 % 0,0 % Palvelupaketit 0 0 0 0,0 % 0,0 % Siirtoviivehoitopäivät 0 0 0 0,0 % 0,0 % Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät 0 0 0 0,0 % 0,0 % Terveyskeskuspäivystys, käynnit 0 0 0 0,0 % 0,0 % Kliininen hammashoito (TK) 941 3 399 1 025-69,8 % 8,9 % Muu palvelutuotanto 22 600 18 033 23 215 28,7 % 2,7 % Ostopalvelut 17 708 13 390 18 685 39,5 % 5,5 % Hoitopalvelut muista sairaaloista 988 599 1 014 69,3 % 2,7 % Palvelusetelit 3 893 4 044 3 481-13,9 % -10,6 % Potilashotelli 0 0 0 0,0 % 0,0 % Projektituotteet 11 0 35 0,0 % 226,4 % Tartuntatatautilääkkeet 0 0 0 0,0 % 0,0 % Potilasvakuutus 0 0 0 0,0 % 0,0 % Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) -9 042 0-5 746 0,0 % -36,5 % KAIKKI MAKSAJAT YHTEENSÄ 110 996 111 363 118 352 6,3 % 6,6 % Josta Muu myynti jäsenkunnille **) 960 3 395 1 450-57,3 % 51,1 % Myynti muille maksajille 8 803 8 329 9 461 13,6 % 7,5 % Myynti erityisvastuualueelle 3 831 3 516 4 441 26,3 % 15,9 % *) Sisältää ryhmät luokittelematon, diagnoosipuutteellisten jaksotukset, toteutunut ylijäämän palautus **) Sisältää mm. tk-päivystystuotteet, kliininen hammashoito ja laskutettavat siirtoviivehoitopäivät (ml. ostopalveluina hankitut) DRG-tuotteiden lukumäärä kasvoi Pää- ja kaulakeskustasolla vuoteen 2017 verrattuna 5,4 % nostaen lähes samassa suhteessa myös euromääräistä kasvua. Välisuoritteiden hinnoittelua ei ole muutettu merkittävästi oman toiminnan osalta. Jäsenkuntien maksuosuus kasvoi Hammas-, Suu- ja leukasairausien linjalla, jossa tuotteita syntyi aiempaa enemmän erityisesti käyntituotteiden osalta, mutta myös DRG- ja DRG-O-ryhmissä. Hoitojaksot olivat aikaisempaa kalliimpia näissä tuoteryhmissä. Kokonaistuotekasvu oli DRG-tuotteiden osalta 0,7 % ja käyntituotteiden osalta 19,1 % noin 1,3 milj. euron verran. Korva-, nenä- ja kurkkutautien linjalle jäsenkuntien potilaiden hoitojakson volyymi oli 5,5 % viime vuotta alempi, käyntituotteet olivat viime vuoden tasolla noin 67 000 käynnissä. Erityisesti vuodeosastohoitoa vaatineet hoitojaksot olivat aikaisempaa kalliimpia, jolloin laskutus oli hieman alle 1,0 milj. euroa viime vuotta suurempi. Hoitojaksot sisälsivät kummassakin edellä mainitussa linjassa aikaisempaa raskashoitoisempia potilaita, mikä vaikutti keskihintoihin. Ostopalveluja käytettiin Korva-, nenä- ja kurkkutautien linjalla merkittävästi aikaisempaan enemmän (14,0 %) arvon noustessa 8,2 milj. euroon. Silmätautien linjalla jäsenkuntien laskutuksen kasvu ostopalvelujen osalta oli viime vuoden tasolla. Oman tuotannon suoritteet kasvoivat DRG-ryhmien osalta 3,7 % ja käyntituotteiden osalta 3,3 %. Suoritteet olivat aikaisempaan verrattuna halvempia, jolloin jäsenkuntalaskutus oli kokonaisuutena vuoden 2017 tasolla. Muiden maksajien kuin jäsenkuntien maksamat osuudet kasvoivat merkittävästi kaikilla linjoilla. Euromääräinen kasvu oli noin 1,2 milj. euroa ja 12,1 %. Kasvu oli tasaista sekä DRG-ryhmien että käyntituotteiden osalta. Kasvu kohdistui Hammas-, suu- ja leukasairauksien linjalla erityisesti DRG-ryhmiin, jotka vaativat vuodeosastohoitoa. Kokonaiskasvu muiden maksajien osalta oli 14,5 % arvon ollessa 3,2 milj. euroa. Korva-, nenä- ja kurkkutautien linjan muiden maksajien osuudet olivat kasvussa erityisesti käyntituotteiden osalta, jossa kasvua 26,8 %. Mutta DRG-ryhmistä vuodeosastohoitoa vaativien hoitojaksojen osuus kasvoi muiden maksajien osalta 36,5 %. Kokonaisuus oli 2,3 milj. euroa, jossa kasvua kolmanneksen verran viime vuoteen verrattuna. Silmätautien linjan muiden maksajien osuus oli noin 5,6 milj. euroa, jossa kasvua 8,6 %. Silmien hoitojaksojen laskutus hoitojaksoa kohti oli myös muiden maksajien osalta alle viime vuoden kustannustason. 68

Hoidon saatavuus, hoitoonpääsy ja siirtoviiveet Pää ja kaulakeskukseen saapui lähes 60 000 lähetettä ja käyntimäärä ylitti edellisen vuoden. Lisäys painottui Lääkintätekniikasta siirtyneeseen silmänpohjan valokuvaukseen. Vilkkaasta toiminnasta huolimatta hoidonsaatavuudessa oli haasteita etenkin silmillä ja korvilla. Poliklinikkajonossa yli 3 kuukautta odottaneita oli vuodenvaihteessa yli 1200 potilasta. Leikkausjono sen sijaa oli saatu korvien ja suu- ja leukakirurgian osalta hallintaan. Silmillä vähentyneestä leikkaussaliskapasiteetista johtuen pitkään odottivat lähinnä luomileikkauspotilaat. OPETUS JA TUTKIMUS Pää- ja kaulakeskuksen opetus ja tutkimus on toteutettu linjakohtaisesti. Suu- ja leukasairauksien, korva-, nenäja kurkkutautautien sekä silmätautien professorit vastaavat kullakin alalla järjestetystä lääketieteen perusopetuksesta sekä erikoislääkäri- ja jatkokoulutuksesta. Opetuksen rahoituksen järjestämisestä vastaavat kyseisten alojen linjajohtajat ja professorit. Toimialalle jaettu sairaalan tutkimuksen rahoitus on jaettu linjajohtajille, jotka 69

ovat ohjanneet tätä rahoitusta kunkin linjan tutkijoille. Opetuksen ja tutkimuksen vastuuhenkilö vaihtui 1.1.2019 alkaen. Vuonna 2018 klinikan omissa toimintakuluissa opetukseen ja tutkimukseen kertyneitä kuluja oli yhteensä 1,7 milj. euroa. TALOUDEN TOTEUTUMINEN JA INVESTOINNIT Tuloslaskelma (1 000 euroa) TP 2014 TP 2015 TP 2016 ENN 2018 TP 2018 Poikkeama-% Toimintatuotot yhteensä 105 670 123 071 119 027 128 896 127 390 139 271 136 124 6,9 % 5,6 % Myyntituotot 98 756 114 959 111 243 120 324 117 760 129 974 127 132 8,0 % 5,7 % Jäsenkuntien maksuosuus 89 050 101 107 97 569 101 233 99 639 110 850 107 409 7,8 % 6,1 % Muut palvelutulot 8 149 10 861 10 180 12 160 12 961 13 670 13 976 7,8 % 14,9 % Muut myyntitulot 391 502 1 112 4 787 3 841 4 135 4 215 9,7 % -11,9 % Valtion opetus- ja tutkimuskorvaus 1 166 2 489 2 382 2 144 1 319 1 319 1 533 16,2 % -28,5 % Maksutuotot 6 907 7 929 7 463 8 015 9 602 9 250 8 920-7,1 % 11,3 % Tuet ja avustukset 0 179 319 554 25 45 70 180,2 % -87,3 % Muut toimintatuotot 7 4 2 4 3 2 2-31,7 % -43,3 % Toimintakulut yhteensä 106 688 119 654 126 193 140 436 130 144 138 167 138 669 6,6 % -1,3 % Henkilöstökulut 44 456 46 224 45 729 49 259 49 083 49 740 50 010 1,9 % 1,5 % Palvelujen ostot 34 995 43 312 47 098 54 586 46 498 50 609 50 913 9,5 % -6,7 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 17 053 18 356 20 061 22 125 20 584 23 409 23 562 14,5 % 6,5 % Avustukset 2 219 3 105 3 901 3 659 3 670 3 296 3 212-12,5 % -12,2 % Muut toimintakulut 7 965 8 657 9 405 10 809 10 309 11 113 10 973 6,4 % 1,5 % Toimintakate -1 017 3 416-7 166-11 540-2 754 1 105-2 545-7,6 % -78,0 % Rahoitustuotot ja -kulut 0 0 1 1 0 1 1 0,0 % 99,4 % Vuosikate -1 018 3 416-7 167-11 541-2 754 1 104-2 546-7,6 % -77,9 % Poistot ja arvonalentumiset 1 256 1 357 1 482 1 477 1 525 1 721 1 733 13,7 % 17,3 % Tilikauden tulos -2 274 2 059-8 650-13 018-4 279-616 -4 279 0,0 % -67,1 % Toimintakulut ja poistot yhteensä 107 943 121 012 127 675 141 914 131 669 139 887 140 402 6,6 % -1,1 % Sitovat nettokulut (1 000 euroa) TP 2014 TP 2015 TP 2016 ENN 2018 TP 2018 Poikkeama-% Toiminnan kulut 107 944 121 012 127 677 141 915 131 669 139 888 140 404 6,6 % -1,1 % Muut myyntitulot 391 502 1 112 4 787 3 841 4 135 4 215 9,7 % -11,9 % Maksutuotot 6 907 7 929 7 463 8 015 9 602 9 250 8 920-7,1 % 11,3 % Tuet ja avustukset 0 179 319 554 25 45 70 180,2 % -87,3 % Muut toimintatuotot + EVO 1 173 2 493 2 385 2 148 1 322 1 321 1 535 16,1 % -28,6 % Korkotuotot 0 0 0 0 0 0 0 0,0 % 0,0 % Muut rahoitustuotot 0 0 0 0 0 0 0 0,0 % 0,0 % Toiminnan nettokulut 99 472 109 909 116 398 126 411 116 880 125 137 125 664 7,5 % -0,6 % Myyntituotot sairaanhoidollisesta toiminnasta 8 149 10 861 10 180 12 160 12 961 13 670 13 976 7,8 % 14,9 % Sitovat nettokulut 91 323 99 048 106 218 114 251 103 918 111 466 111 689 7,5 % -2,2 % Toimintatuottojen ja -kulujen sekä poistojen poikkeamat ja niihin johtaneiden toiminnallisten syiden analysointi Jäsenkuntapalautuksista huolimatta jäsenkuntien laskutus kasvoi 6,2 milj. euron vuoteen 2017 verrattuna. Jäsenkunnat saivat myös 5,4 % aikaisempaa enemmän hoitojaksoja ja käyntituotteita. Potilaita hoidettiin lähes 124 000, jossa kasvua aikaisempaan verrattuna 8,6 %. Potilasmäärien kasvusta merkittävä osa tuli silmäpohjakuvaus toiminnasta. Potilasmäärien kasvun vuoksi myös potilaiden maksamat potilasmaksut tuottivat vuoden 2017 tilinpäätökseen verrattuna 0,9 milj. euroa enemmän. Yhtä suuri kokonaiskasvu tuli myös muiden maksajien hoitojaksojen tuottojen osalta. Vuoden 2018 alusta tehdyn organisaatiomuutoksen myötä osa vuoden 2017 vertailuluvuista, jotka kuuluivat Neurokeskuksen hallintoon, jäivät Pää- ja kaulakeskuksen hallintoon. Tämä näkyy erityisesti muiden sairaanhoitopiirien palveluostojen vertailussa edelliseen vuoteen. Budjetin tiukkuuden vuoksi ulkopuolisten avohoitopalvelujen ja muiden sairaanhoitopiirien ostoihin jouduttiin tekemään erittäin haastava budjetti, joka näkyy tilinpäätöksessä merkittävänä kulujen ylityksenä palvelujen ostojen osalta. Edelliseen vuoteen verrattuna palvelujen ostot ovat merkittävästi pienemmät, joka vastaa Neurokeskukselle hallinnosta kuuluvaa osuutta. 70

Silmätautien pistostoiminnan kasvu kasvatti myös lääkekulutusta merkittävästi. Palvelusetelien kulutus väheni Porvoon silmäklinikan käynnistymisen myötä. Korva- nenä ja kurkkutautien linjan erilaiset apuvälineostot ja implanttien käytön kasvu näkyivät myös kalliimpien hoitojaksojen määrän kasvuna. Suu- ja leukasairauksien linja joutui edellisenä vuonna ostamaan suusairauksien opetusklinikalle merkittävästi uutta instrumentaatiota, joten linjan tarvikekulutus putosi merkittävästi edelliseen vuoteen verrattuna, vaikka toimintaluvut suoritteiden muodossa kasvoi. Henkilöstökulujen ylityksestä kerrytti kertaerä hieman yli 0,3 milj. euron verran yli suunnitellun tason. Toimintatuotot 1 000 euroa poikkeama % 1 000 euroa muutos % TA/Edellinen vuosi 127 389,8 128 896,3 Jäsenkuntapotilaiden hoitojaksojen kasv u kaikilla linjoilla, hyvitysten jälkeen 7 770,4 6,1 % 6 176,7 4,8 % Potilasmäärien tuoma potilasmaksujen muutos -681,6-0,5 % 904,9 0,7 % Muiden maksajien potilaiden muutos 915,2 0,7 % 837,0 0,6 % Sisäisten palv elujen myynnin muutos, kasv u lähinnä Neurokeskuksen osalta 451,2 0,4 % 430,2 0,3 % Muut muutokset toimintatuotoissa 279,4 0,2 % -1 120,7-0,9 % TP 2018 136 124,4 6,9 % 136 124,4 5,6 % Toimintakulut ja poistot 1 000 euroa poikkeama % 1 000 euroa muutos % TA/Edellinen vuosi 130 144,1 140 436,5 Henkilöstökulujen jaksotusten erot, erityistyön budjettiv ajaus (Laakson toiminnallinen muutos puheterapian osalta), siv ukulut suunniteltua 926,6 0,7 % 750,9 0,5 % pienemmät, vuoteen 2017 verrattuna henkilöstölisäykset Avohoito- ja vuodeosastopalvelujen kasvu ja budjetin alimitoitus ja muiden sairaanhoitopiirien palveluostojen budjettivajaus, 2017:muiden sairaanhoitopiirien palvelujen ostojen ja avohoitopalvelujen ostojen väheneminen 4 414,5 3,4 % -3 673,2-2,6 % organisaatiomuutoksen myötä, samoin hallinnnon kustannuspaikalla olevien sisäisten ostojen väheneminen Lääkekulujen kasv u: erityisesti Silmäsairauksien linjalla pistotoiminnan kasvu, apuvälineiden ostot ja implanttien ostot Korv a-, nenä- ja kurkkutautien 2 977,8 2,3 % 1 437,3 1,0 % linjalla, Suu- ja leukasairauksien tarv ikkeiden v ähentyminen Palvelusetelien muutos -458,1-0,4 % -446,7-0,3 % Muut muutokset toimintakuluissa 664,0 0,5 % 164,1 0,1 % TP 2018 138 668,9 6,6 % 138 668,9-1,3 % 71

Kone- ja laiteinvestoinnit Investoinnit (1 000 euroa) TP 2018 Erotus TP 2018 - Erotus TP 2018 - Inv estointihankkeet yhteensä 1350 1347-3 1347 YHTEENSÄ 0 1350 1347-3 1347 Investointeja tehtiin yhteensä 1 347 000 euron arvosta, jossa suurin yksittäinen hankinta oli 375 000 euron arvoinen Excimer-laser Silmätautien linjalle. HENKILÖSTÖ Henkilöstön riittävyys ja rekrytointi Vuoden 2018 alussa perustettuun Neurokeskukseen siirtyivät sopimuksen mukaisesti neuropsykologit ja Pää- ja kaulakeskuksen vastuulle Hyks alueen puheterapeutit. Muita henkilöstösiirtoja oli HUS Kuvantamisesta siirtyvät kuusi optikkoa. Henkilöstön rekrytointitilanne on ollut hyvä ja avoimin vakansseinkin on ollut hakijoita. Henkilöstön vaihtuvuus on sisäilmaongelmien vuoksi kasvanut ja sisäisiä työkiertoja on useita muille toimialoille. Koulutukset ovat kuitenkin toteutuneet suunnitelman mukaisesti ja perehdytys on ollut kaikilla linjoilla painopistealueena. Henkilöstömäärä ENN 2018 TP 2018 Poikkeama-% Hoitohenkilökunta 512 513 515 520 1,4 % 1,6 % Lääkärit 273 269 273 278 3,3 % 1,8 % Muu henkilökunta 178 171 177 181 5,8 % 1,7 % Erityistyöntekijät 76 42 42 54 28,6 % -28,9 % YHTEENSÄ 1 039 995 1 007 1 033 3,8 % -0,6 % Henkilötyövuodet ENN 2018 TP 2018 Poikkeama-% Hoitohenkilökunta 391,1 394,9 395,9 399,1 1,1 % 2,0 % Lääkärit 189,2 185,4 188,2 190,8 2,9 % 0,8 % Muu henkilökunta 154,6 148,1 151,9 152,6 3,0 % -1,3 % Erityistyöntekijät 17,8 24,3 24,6 23,9-1,6 % 34,3 % YHTEENSÄ 752,7 752,7 760,6 766,4 1,8 % 1,8 % Uudet vakanssit muutosblokkien osalta kohdistuu silmätautien lisääntyneen toimintaa ja vuoden 2018 osalta perustettuun Porvoon sairaalan toimintaan. Hoitohenkilökunnan osalta toiminnan lisääntymiseen johtuvaan suoritteiden kasvuun vastaamiseen. Henkilötyövuodet htv poikkeama % htv muutos % TA/Edellinen vuosi 753,0 752,7 Lääkärihenkilötyövuosien muutos, muutosblokit: silmätautien linjan uudet v irat 5,8 0,8 % 1,6 0,2 % Hoitohenkilökunnan muutos, muutosblokit: uudet silmätautien linjan hoitajat, uudet korv a-, nenä- ja 4,1 0,5 % 8,0 1,1 % kurkkutautien linjan hoitajat Erityistyön muutos, Laakson neurologian integraatio 0,1 0,0 % 6,1 0,8 % Muut henkilötyövuosimuutokset 3,4 0,5 % -2,0-0,3 % TP 2018 766,4 1,8 % 766,4 1,8 % 72

Työolobarometrissa johtamisessa ja esimiestyössä ei ole ollut viimeisten vuosien välillä muutoksia. Arvon ollessa hieman keskitason yläpuolella verrattuna koko HYKS-sairaanhoitoalueeseen. Esimiestyössä palautteenanto on edelleen haaste, vaikka se on ollut useassa yksikössä viimeisinä vuosina kehittämiskohteena. Tämä tulee olemaan edelleen kehittämiskohteena. Häiriötekijöitä on kuitenkin vähemmän kuin koko HYKS-sairaanhoitoalueella. Ylikuormitus on lisääntynyt viimeisten neljän vuoden aikana, kuitenkin arvo on juuri ja juuri yli koko HYKSsairaanhoitoalueen tason. Tämän lisäksi ergonomiaongelmia on enemmän kuin koko HYKS-sairaanhoitoalueella. Ergonomiaongelmat liittyvät työtilojen toimivuuteen ja työpisteiden mitoitukseen eli siltäkin osin vahvistaa koettua työn ylikuormittavuutta. Lean-hankkeilla pyritään lisäämään työ sujuvuutta ja sitä kautta vaikuttamaan oman työn hallittavuuden tunnetta. Lääkäreiden osalta vanhuuseläkkeelle on siirtymässä eniten vuosina 2025 ja 2029. Hoitohenkilökunnan osalta vuodesta 2020 alkaen on jäämässä 10-15 henkilöä. muun henkilökunnan osalta kriittisin vuosi on 2027. Henkilökunnan keski-ikä on tällä hetkellä naisten osalta 43,3 vuotta ja miesten osalta 37,8 vuotta. Koko henkilökunnan keski-ikä oli 43,1 vuotta. Ammattiryhmittäin ei ole isoja eroja keski-iän suhteen. Eläkkeelle siirtyminen tulee huomioida perehdytyksessä ja toiminnan varmistamisessa osaajien suhteen. Henkilöstökustannukset ja vuokratyövoima Vuosilomien osalta toiminnan sulut ja supistukset mahdollistavat koko henkilökunnalle vuosilomien onnistumisen. Toki suurena haasteena on loma-aikoina potilasjonojen kasvu. Vuosittain käydään keskustelua toiminnan supistamisen tarpeesta suhteessa kasvavaan potilasjonotilanteeseen ja henkilökunnan vuosilomien määrään. Vaikeinta tilanne on poliklinikkajonojen suhteen, mutta myös leikkausjonojen osalta. Päivystysaikainen toiminta tulee kaikilla linjoilla turvata loma-aikanakin. Henkilöstörakenteen muutoksia vuoden aika ei ole tehty. HUS tasolla tehtiin vuoden 2018 aika hoitohenkilökunnan ja muun henkilökunnan osalta työnvaativuuden arviointi, joka saatiin päätökseen elokuussa. Näiden osalta Pää- ja kaulakeskuksen palkkakustannukset nousivat hieman. TP 2018 Vuokratyövoima 1 000 euroa 1 000 euroa (euroa) YHTEENSÄ 156 173 10,9 % Työnantaja ei voi ottaa muuta sijaista alle 13 päivän sijaisuuteen kuin Seuren kautta. Tämä näkyy lisääntyneinä kustannuksia vuokratyövoimassa. Vuokratyön kustannusten kasvu johtuu keskuksemme lisääntyneestä työsidonnaisuudesta ja laajojen sisäilmaongelmien aiheuttamisista poissaoloista. 73

Työhyvinvointi ja työsuojelu Silmä-korvasairaalaan perustettiin HUS tilakeskuksen toimesta sisäilmaympäristötyöryhmä ratkomaan sisäilmasta johtuvia ongelmia. Ryhmä kokoontuu vähintään neljä kertaa vuodessa ja työterveyshuolto sekä työsuojelu ovat aktiivisesti mukana ryhmässä. Ryhmään osallistuu Tilakeskuksesta sisäilma-asiantuntija sekä Silmä-korvasairaalan esimiehet. Silmäkorvasairaalassa on esimerkiksi 114 ilmanpuhdistinta ongelmatiloissa. HUS-Riskien arviointi ja siihen liittyvät työpaikkaselvitykset ovat edenneet hyvässä yhteisymmärryksessä ja aikataulussa. Niissä ilmenneihin ongelmiin on esimiesten toimesta yhteistyössä henkilökunnan kanssa haettu ratkaisuja. Työssä jaksamisen tukemiseen pyritään hyvällä esimiestyöllä ja varhaisen muuttumisen mallin mukaisesti. Yhteistyössä työterveyshuollon kanssa on löydetty yksittäisiä ratkaisuja työssä jaksamisen tukemiseen. 74

7 SISÄTAUDIT JA KUNTOUTUS 7.1.1 HUS Sisätaudit ja kuntoutus Tulosyksikön tunnusluvut Sairaanhoidollinen palvelutuotanto TP 2018 Poikkeama-% Palvelutuotanto - Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos -3,9 % 38,7 % - Psykiatrian hoitopäivät, lkm 1) 0 0 0,0 % - NordDRG-tuotteet, lkm 16 965 13 387 12 366-7,6 % -27,1 % DRG-ryhmät 5 839 5 236 5 664 8,2 % -3,0 % DRG-O-ryhmät 4 796 1 113 1 013-9,0 % -78,9 % Tähystykset 346 6 2-64,5 % -99,4 % Pientoimenpiteet 1 328 1 132 1 037-8,4 % -21,9 % 900-ryhmä 4 630 5 896 4 569-22,5 % -1,3 % Kustannusperusteinen jakso 26 5 81 1442,2 % 211,5 % - Käyntituotteet, lkm, somatiikka 64 927 61 527-5,2 % - Käyntituotteet, lkm, psykiatria 5 4-20,0 % - Tk-päivystyskäynnit, lkm 0 0 0 0,0 % 0,0 % - Laskutettavat siirtoviivehoitopäivät, lkm 56 399 612,5 % - Käyntisuoritteet, lkm 162 815 164 274 0,9 % Päivystyskäynnit (sis. myös DRG-laskutetut) 30 38 26,7 % Ensikäynnit, lkm 17 060 16 825-1,4 % - Hoitopäivävälisuoritteet, lkm 34 385 39 692 15,4 % - Leikkaukset, lkm 0 0 0,0 % Päiväkirurgiset, lkm 0 0 0,0 % - Synnytykset, lkm 31.12.2018 0 0 0,0 % - Hoidetut eri erikoissairaanhoidon potilaat 46 213 46 301 0,2 % - Hoidetut eri tk-potilaat 2) 0 1 0,0 % - Erikoisalahoitojakson hoitoaika (ka.) Somatiikka, vrk 5,0 5,6 11,5 % Psykiatria, vrk 0,0 0,0 0,0 % Hoidon saatavuus ja hoitoonpääsy - Lähetteiden määrä (elektiiviset) 18 537 18 328-1,1 % - Lähetteiden käsittelyaika > 21 vrk, lkm 84 83-1,2 % - Hoitoonpääsyä osastolle odottavat potilaat 3) > 6 kk 0 0 0,0 % kaikki 19 28 47,4 % - Polikliiniseen hoitoon odottavat potilaat 3) > 3 kk 15 157 946,7 % kaikki 1 689 1 914 13,3 % Tuottavuus - Somaattinen palvelutuotanto DRG-pistekertymä (pistettä) 63 052 59 536-5,6 % Henkilötyön tuottavuus DRG-pisteet/htv 4) 107,4 96,5-10,1 % DRG-pisteen kustannus euroa/drg-piste 5) 638,0 639,0 0,2 % - Psykiatria Toteutuneet kokonaiskustannukset (euroa) / hoidetut potilaat 6) 0 0 0,0 % 75

Sitovat tavoitteet Sitovat tavoitteet (1 000 euroa/%) TP 2018 Poikkeama-% Tilikauden tulos *) 1 326 1 217 54-95,6 % -95,9 % Tuottavuustavoite-% (kokonaistuottavuus) **) 6,5 % -1,97 % 0,2 % -107,8 % -97,6 % Sitovat nettokulut 50 499 48 640 49 796 2,4 % -1,4 % *) Tulos ennen saatuja ja annettuja asiakaspalautuksia sekä HUS Yhteiset -tulosalueen ylijäämän palautusta ja jäsenkuntapalautuksia **) Mitataan euroa/drg-piste (deflatoitu) -tunnusluvulla, jossa - = paraneva tuottavuus ja + = heikkenevä tuottavuus Deflatointi: Julkisten menojen hintaindeksikerroin 1,012 (Tilastokeskus 30.11.2018) Talouden tunnusluvut Talous (1 000 euroa/%) TP 2018 Poikkeama-% Jäsenkuntien maksuosuus 49 464 49 857 51 013 2,3 % 3,1 % Ulkoinen myynti 0,0 % 0,0 % Toimintatuotot 95 513 99 681 102 375 2,7 % 7,2 % Toimintakulut 95 017 97 105 99 772 2,7 % 5,0 % Poistot 1 531 1 358 1 385 2,0 % -9,5 % Tilikauden tulos -1 035 1 217 1 217 0,0 % -217,6 % Sitovat nettokulut 50 499 48 640 49 796 2,4 % -1,4 % HUSin oman palvelutuotannon laskutuksen (kaikki maksajat) Määräero, % -4,4 % -12,1 % Hintaero, % 9,5 % 8,8 % Jäsenkuntapalautukset -3 520-419 -88,1 % Saadut ja annetut HUSin sisäiset asiakaspalautukset netto 1 159 1 587 37,0 % Asiakashyvitykset ERVA-alueille 0-5 0,0 % Henkilöstötunnusluvut Henkilöstö TP 2018 Poikkeama-% Henkilöstömäärä (31.12.) 773 773 796 3,0 % 3,0 % Henkilötyövuodet 614 633 654 3,2 % 6,4 % Henkilötyövuoden hinta (koko henkilöstö) 53 417 54 300 52 928-2,5 % -0,9 % Henkilöstökulujen hinta-määräero Määräero, % 3,1 % 6,2 % Hintaero, % -2,6 % -1,0 % OLENNAISET TAPAHTUMAT TILIKAUDELLA JA ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Kuvaus HYKS Sisätaudit ja kuntoutuksen toiminnasta Tulosyksikköön kuuluvat sisätautien ydin, kuntoutus, geriatria (linja perustettu v. 2018 aikana) ja erityistyön linja koostuen ravitsemusterapiasta ja terveyssosiaalityöstä sekä erillisenä yksikkönä Apuvälinekeskus. Peijaksen sijaispooli on sijoitettu sisätautilinjaan. HUS-Helsinki integraatio valmistelutyö toteutui vuoden 2018 aikana (Haartman ja Malmi, yht. 6 sisätautien vuodeosastoa) ja valmisteltiin alkavaksi 7.1.2019. Keskittämisasetukseen liittyen tulosyksikköä koskee selkäydinvammapotilaiden keskittäminen kolmeen yliopistosairaan (Helsinki, Tampere, Oulu). Apotin käynnistyminen 9.11.2018 kosketti erityisesti HYKS Sisätaudit ja kuntoutusta Peijaksen suurimpana toimialana. Käynnistämisprosessi vaati huomattavat lisähenkilöstöresurssit, joiden tarve näyttää jatkuvan. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Merkittävimmät saavutukset: 1. Vaativan kuntoutuksen osaston toiminnan vakiintuminen osaksi HYKSin kliinistä toimintaa Selkäydinvammapotilaiden osalta. (Aikaisemmin ulkoistettu toiminta) 2. Suomen ensimmäisen muistisairauksien professorin lahjoitusviran saaminen ja täyttäminen yksikön geriatrian linjaan. 76

3. Raaseporin kiireisellä aikataululla tapahtuneen sisätautilääkäritoiminnan ottaminen osaksi sisätautilinjaa onnistui hyvin huolimatta erittäin haastavista olosuhteista 4. HYKS:n kuntoutustoiminnan valmistaminen maakuntatason organisaatioon Uudellamaalla ja maakunnallisen toiminnan suunnittelussa aktiivisesti toimiminen. Sisätautilinja Jorvin ja Peijaksen vuodeosastojen kuormitus oli korkea, lähes 95 % koko vuoden. Varsinkin Jorvin osastoilta on ollut haasteellista siirtää potilaita jatkohoitopaikkoihin. Sisätautilinjalla Peijaksen yksiköissä siirryttiin Apotin käyttöön marraskuussa. Ennen Apotin käyttöönottoa henkilökuntaa koulutettiin noin 1-4 päivää. Haasteita on ollut mm. lääkkeiden merkinnöissä ja siirtoilmoituksissa. Apotti on täysin erilainen kuin aikaisemmin käytössä ollut Uranus. Henkilökunnan roolit ovat muuttuneet ja yhteisten pelisääntöjen sopiminen on vienyt aikaa. Peijaksen osastonsihteerit siirtyivät syyskuun alussa HUS Tukipalveluihin. Peijaksen sairaalaa on hallinnut melkein koko vuoden 2018 senioripula. Yhden osastonylilääkärin sairastuminen ja ennen aikainen eläköityminen ovat rasittaneet etenkin osaston S2 toimintaa koko vuoden. Apotti on syönyt lisäksi henkilöresurssia erikoislääkäreiden kohdalla, joten toiminta on vaikeutunut. Rekrytointia on tehty koko ajan, mutta puuttuvaa osastonylilääkäriä on ollut vaikea saada. Itse järjestelmänä Apotti on hidastanut sisätautien poliklinikan toimintaa oleellisesti. Jorvin sairaalan päiväosastolla pidennettiin aukioloa klo 20, jonka myötä potilaiden määrä lisääntyi ja potilaat olivat tyytyväisiä muutokseen. Kliinisen ravitsemusterapian yksikkö Uuden lastensairaalan valmistumisen myötä kaikki Meilahden alueella hieman hajallaan olleet lasten ravitsemusterapeutit pääsivät uuteen sairaalaan. Raaseporin sairaalan ravitsemusterapeutti siirtyi integraatioprosessissa osaksi kliinisen ravitsemusterapian yksikköä. Terveyssosiaalityö Peijaksessa sosiaalityöntekijät siirtyivät Apottiin mihin terveyssosiaalityön sisältöä ei juuri oltu luotu. Tästä syystä Apottiin saatu koulutus ei ollut riittävä. Puutteelliset osuudet on nyt pääosin saatu luotua. Terveyssosiaalityön yksikössä sosiaalityöntekijöiden eläköityminen on tuonut haasteita toiminnalle. Sosiaalipäivystyksen ja terveydenhuollon ympärivuorokautisen päivystysyksikön yhteispäivystys on tuonut omat haasteensa. HUS Apuvälinekeskus Vuoden 2018 aikana toteutettiin toinen vaihe Espoon kaupungin apuvälinetoiminnan yhdistämisestä HUS Apuvälinekeskukseen. Tämän muutoksen jälkeen HUS Apuvälinekeskus vastaa kaikista Espoon kaupungin apuvälineistä mukaan lukien avoterveydenhuollon palvelut, Espoon sairaalan osastojen, pitkäaikaishoidon ja vammaispalveluiden yksiköiden, terveyskeskusten, sivistystoimen apuvälineiden elinkaarenhallinnasta sekä vammaispalvelun asunnonmuutostöistä. HUS Apuvälinekeskuksella on siten yhdessä Espoon kaupungin kanssa täysimittainen SOTE-malli olemassa. Vuoden 2018 alussa Lasten ja Nuorten sairauksien tulosyksikön apuvälinearviotoiminta keskitettiin HUS Apuvälinekeskukseen resurssisiirroilla. Työ oli jo aiemmin LaNun toimesta toteutettu fyysisesti HUS Apuvälinekeskuksen tiloissa, mutta nyt resurssisiirroksen myötä myös toiminnan vastuu siirtyi HUS Apuvälinekeskukselle. Toiminnan siirto ei ole ollut helppo, toiminnan kehittämistä ja haasteiden ratkaisemista jatketaan yhteistyössä LaNun kanssa. Aikuisten potilastyössä ollutta jonotilannetta on saatu purettua vuoden 2018 aikana. Tehtävää toki riittää edelleen, mutta suunta on ollut oikea. Valtakunnallisesti STM julkaisi Suomen ensimmäiset valtakunnalliset lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutusperusteet lokakuussa 2018. Tämä on ensimmäinen virallinen, valtakunnallinen versio, jota on odotettu pitkään alan ammattilaisten ja asiakkaiden parissa. Kuntoutuksen linja HUS Selkäydinvammapoliklinikka ja HUS vaativan kuntoutuksen vuodeosasto muodostivat Selkäydinvammakeskuksen. Toimintavuoden aikana vakiinnutettiin vaativan kuntoutuksen vuodeosaston toiminta ja selkeytettiin selkäydinvammapoliklinikan elinikäisen seurannan käytäntöjä. Fysiatrian klinikkaan sijoitettiin yleislääketieteeseen erikoistuvan lääkärin erikoistumiskoulutusvirka, jossa 6kk jaksoissa yleislääketieteeseen erikoistuva lääkäri tutustuu fysiatriaan. Helsingin kaupungin Laakson sairaalan neurologian kuntoutusvuodeosastot ja poliklinikka siirtyivät HUS Neurokeskuksen tulosyksikköön ja erityistyöntekijöitä siirtyi kuntoutuksen linjaan. HUS-erva kuntoutuksen alatyöryhmä laati asiakirjan Kuntoutuspalvelujen järjestäminen HYKS-erva-alueella. 77

Tulevaisuuden näkymät Sisätautilinja Helsinki integraation myötä Sisätautilinjaan liittyi tammikuun alussa 2019 Haartmanista kolme ja Malmilta kolme sisätautista vuodeosastoa henkilökuntineen. Tavoitteena on luoda yhteiset toimintamallit Sisätautilinjan vuodeosastojen kesken. Jo etukäteen integraatiota on varjostanut erikoislääkäripula. Malmin sairaalan vakanssit on kahden apulaisylilääkärin ja kahden osastonlääkärin osalta täytetty. Sen sijaan Haartmanin sairaalan viroista on täyttämättä yksi apulaisylilääkärin ja yksi osastonlääkärin virka sekä ylilääkärin siirtyessä Helsingin kaupungin palvelukseen myös ylilääkärin virka on täyttämättä 11.2.2019 alkaen. Virat on laitettu nyt hakuun. Peijaksessa jatketaan Apotin kehittämistä kohti GL 2:sta (Apotin käynnistämisvaihe 2). Apotin laajentuminen muihin sairaaloihin tuo haasteita vuodeosastojen ja yhteispoliklinikan toiminnan suunnitteluun. Ravitsemusterapia Ravitsemusterapiapalvelujen tuottaminen aloitetaan aikuispsykiatrian varhaispsykoosikeskukselle (1 päivä/viikossa) sekä kehitetään Meilahden alueen aikuispotilaiden polikliinisiä toimintoja. Osa ravitsemusterapeuttitoiminnoista on keskitetty Tukholmankatu 8 F kiinteistöön, mikä mahdollistaa kehitystyön aiempaa paremmin. Samoin tiivistetään ja kehitetään Terveyskylän ravitsemusasioiden koordinointia ja tuottamista. Ravitsemusterapian osalta osallistutaan Apotin kehittämiseen ennen GL2. Ravitsemushoitoon liittyvien hoitokäytäntöjen kehittämisen tarve on suuri. Vuonna 2019 tehdään letkuravitsemusta käsittelevä ehdotus hoitokäytäntöjen yhtenäistämisestä. Jatketaan yhteistyötä lähikuntien perusterveydenhuollon ravitsemusterapeuttien kanssa. Terveyssosiaalityö Helsinki integraation myötä Terveyssosiaalityön yksikköön siirtyi vastaava sosiaalityöntekijä sekä 3 tyhjää vakanssia. Tyhjät vakanssit on saatu täytettyä. Integraatiossa päivystyssairaaloiden päivystyspoliklinikoiden sosiaalityö jäi Helsingin Sosiaali -ja kriisipäivystykselle, neuvottelut heidän kanssaan jatkuvat. Naistenklinikalla HAL-poliklinikalle suunnitellaan jatkossa otettavaksi myös odottavia äitejä, joilla on psykiatrinen diagnoosi mikä vaikuttaa myös siellä tehtävään sosiaalityöhön. Foniatrian poliklinikka muuttaa maaliskuussa Länsi-Pasilaan. Helsingin kaupungin poliklinikan yhdistyessä heillä ei ollut sosiaalityöntekijää, yhden sosiaalityöntekijän työpanoksen lisäksi annamme poliklinikalle säännöllisesti lisäresursseja. Suunniteltu Terveyskylään panostuksen lisäämistä. Geriatrian linja Geriatrian linjalle on myönnetty määräraha vuodelle 2019 ja linja toimintaa käynnistetään. Alkuvaiheessa pääpaino on professoreiden (geriatria ja muisti) rinnalla konsultaatiotoiminnassa. HUS Apuvälinekeskus Vuonna 2019 toiminnassa jatketaan fokusointia vaativan erityistason apuvälinetyön toiminnan kehittämiseen. Samoin Espoon kaupungin kanssa käynnistynyttä yhteistyötä ja toiminnan kehittämistä jatketaan. Yhtenä haasteena HUS Apuvälinekeskuksen toiminnan laajenemiselle maakunnallisesti on ollut tietojärjestelmä. Vuoden 2019 aikana on tarkoitus kilpailuttaa uusi apuvälinekeskuksen toiminnanohjausjärjestelmä, joka tulee olemaan yhteinen HUS Lääkintätekniikan kanssa. Kilpailutusta on valmisteltu pitkään ja käyttöönottoprojekti on toki iso muutos, mutta odotettu sellainen. Neuvotteluita yhteistyöstä on käyty eri toimijoiden kanssa: valmistelua esim. Vantaan kaupungin kanssa jatketaan vuoden 2019 aikana. Myös Keravan kaupungilla on ollut kiinnostusta HUS Apuvälinekeskuksen mahdollisuudesta tarjota palveluita. Helsingin kaupungin kanssa suunnitellaan yhteistyössä mm. Laakson sairaalan apuvälinetoimintaa laajamittaisemman keskittämisen valmistelu odottaa ratkaisua uudesta tietojärjestelmästä. Porvoon sairaanhoitoalueelle on myönnetty investointimäärärahaa alueellisen apuvälineyksikön käynnistämiseen, jonka suunnittelussa HUS Apuvälinekeskus on mukana. Kuntoutuksen linja Kuntoutuksen roolin ja fokuksen selkeyttäminen tulosyksiköiden palveluvalikoimassa ja eri tahojen rajapinnoissa. Kotoa-kotiin palveluketjujen hahmottaminen. Digitalisaation ja Terveyskylän talojen hyödyntäminen potilastyössä, mikä muuttaa hiljalleen työnkuvia sekä mahdollistaa uusia ammattiryhmiä ja case managereita. Toiminnalliset häiriöt yksikön perustaminen ja toiminnan aloittaminen yhteistyössä eri erikoisalojen ja perusterveydenhuollon kanssa. 78

Erikoislääkäreiden eläköityminen muodostaa toiminnan kannalta uhkakuvan. Eläköitymistä tapahtuu myös fysioterapeuttien osalta, minkä kompensointi on helpompaa. STRATEGISET AVAINTAVOITTEET, RISKIENHALLINTA JA TOIMINNAN OHJAUS Vuosittaiseen talousarvioon sisältyvien strategisten avaintavoitteiden valintaperusteena on HUSin visio, terveydenhuollon toimintaympäristön ennakoidut muutokset sekä niiden aiheuttamat muutosvaateet HUSin toiminnalle kuten myös toimintaympäristön ja toimialan muutosten optimaalinen hyödyntäminen. Strategisten avaintavoitteiden keskeinen tarkoitus on viestittää organisaatiolle toiminnan kehittämisen painopisteet ja parantaa suorituskykyä kytkemällä koko HUSin henkilöstö mahdollisimman tiivisti mukaan toiminnan parantamiseen. Riskienhallinta Taloudellisesti Raaseporin toiminta aiheutti suuria haasteita etenkin sitovien nettokulujen osalta ja taloushallinto tulosyksikössä joutuikin tekemään pitkiä työpäiviä asiaan liittyen. Henkilöstöhallinnollisesti eri yksiköissä aiheutui odottamattomista pitkiksikin venyneistä sairauspoissaoloista kuormitusta muulle henkilöstölle. Osin näitä saatiin paikattua korvaajilla ja osin toimintojen järjestelyillä, mutta kiistatta näillä oli myös negatiivista vaikutusta sekä tuottavuuteen että henkilöstön hyvinvointiin. Ehkä odottamattominta oli lääkärityövoimaan kohdistuneet sairauspoissaolot, joiden paikkaaminen osoittautui yllättävänkin haastavaksi. Apotin käynnistyminen aiheutti Peijakselle huomattavaakin kuormitusta, jota paikattiin lisätyövoiman ja osin myös muista työpisteistä tulleen avun toimin. Tulosyksikön kannalta kokonaisvaikutelma on, että Peijaksen startista selvittiin kuivin jaloin, mutta vielä ei olla tilanteessa, jossa voitaisiin todeta Apotin aikaansaaman riskin väistyneen. Kuntoutuksen linja Vaativan kuntoutuksen vuodeosaston toiminta vakiintui ja täyttöprosentti oli erinomainen. Palveluiden saatavuus ja lähetteiden luku sujuivat ongelmitta. Terveyskylän Kuntoutumistaloon tuotettiin odotetusti uutta sisältöä ja omahoitopolkuja. HUS-erva yhteistyö jatkui edelleen vilkkaana, mutta erikoislääkäriä ei vieläkään saatu Carea-Porvoon sairaanhoitoalue-hyks yhteiseen virkaan. PALVELUIDEN TOTEUTUMINEN Jäsenkuntien maksuosuuksien toteutuminen Poikkeama-% Tuotteet (jäsenkunnat, lkm) TP 2018 Tuotteistetut hoitopäivät 492 3 200 2 559-20,0 % 420,1 % NordDRG-tuotteet 16 754 13 177 12 138-7,9 % -27,6 % DRG-ryhmät 5 747 5 127 5 553 8,3 % -3,4 % DRG-O-ryhmät 4 755 1 084 985-9,2 % -79,3 % Tähystykset 342 6 2-64,5 % -99,4 % Pientoimenpiteet 1 309 1 115 1 007-9,7 % -23,1 % 900-ryhmä 4 576 5 839 4 514-22,7 % -1,4 % Kustannusperusteinen jakso 25 5 77 1366,0 % 208,0 % Avohoitokäynnit 62 686 62 694 59 644-4,9 % -4,9 % Sähköiset palvelut 0 0 0 0,0 % 0,0 % Potilashotelliavopalvelut 0 0 0 0,0 % 0,0 % Palvelupaketit 0 0 0 0,0 % 0,0 % Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos -7,6 % 1,5 % 79

Tuotteet (jäsenkunnat, 1 000 euroa) TP 2018 Poikkeama-% Oma palvelutuotanto 38 518 35 426 35 940 1,5 % -6,7 % Tuotteistetut hoitopäivät 349 2 240 1 778-20,6 % 409,0 % NordDRG-tuotteet 25 056 21 928 23 256 6,1 % -7,2 % DRG-ryhmät 20 072 17 583 19 984 13,7 % -0,4 % DRG-O-ryhmät 1 420 277 214-22,8 % -84,9 % Tähystykset 208 3 1-70,6 % -99,6 % Pientoimenpiteet 643 473 467-1,2 % -27,4 % 900-ryhmä 2 631 3 577 2 425-32,2 % -7,8 % Kustannusperusteinen jakso 82 15 166 990,4 % 100,8 % Avohoitokäynnit 13 112 11 257 10 907-3,1 % -16,8 % Sähköiset palvelut 0 0 0 0,0 % 0,0 % Potilashotelliavopalvelut 0 0 0 0,0 % 0,0 % Palvelupaketit 0 0 0 0,0 % 0,0 % Muu palvelutuotanto 14 447 13 666 15 496 13,4 % 7,3 % Ostopalvelut 13 176 12 873 14 274 10,9 % 8,3 % Hoitopalvelut muista sairaaloista 1 271 794 1 222 54,0 % -3,9 % Palvelusetelit 0 0 0 0,0 % 0,0 % Potilashotelli 0 0 0 0,0 % 0,0 % Tartuntatatautilääkkeet 0 0 0 0,0 % 0,0 % Potilasvakuutus 0 0 0 0,0 % 0,0 % Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) -3 501 765-423 -155,3 % -87,9 % JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUS 49 464 49 857 51 013 2,3 % 3,1 % Muu myynti jäsenkunnille **) 35 0 244 0,0 % 599,4 % JÄSENKUNNAT YHTEENSÄ 49 499 49 857 51 257 2,8 % 3,6 % *) Sisältää ryhmät luokittelematon, diagnoosipuutteellisten jaksotukset, toteutunut ylijäämäpalautus **) Sisältää mm. tk-päivystystuotteet, kliininen hammashoito ja laskutettav at siirtoviivehoitopäivät (ml. ostopalv eluina hankitut) Jäsenkuntien maksuosuuden piiriin kuuluvan oman palvelutuotannon määrä laski selvästi 2017 tilinpäätöksen vertailulukuun nähden. Vähennys on laskennallinen. Kaikissa vuonna 2017 tulosyksiköön kuuluneissa linjoissa tuotemäärä kasvoi. Raaseporista siirtyneen toiminnan tuotemäärä väheni, mutta kyse on organisaatiomuutoksesta eikä tosiasiallisesta volyymin laskusta. Vuosi 2018 oli ensimmäinen täysi toimintavuosi selkäydinvammaosastolle. Tilinpäätöstaulukoissa jäsenkuntamyynti näyttää alittaneen suunnitelman samalla kun kokonaisuus on ylittänyt suunnitelman. Selitys on puutteellisessa talousarvion tuotesuunnitelmassa, jossa ei riittävissä määrin ennakoitu, miten myynti jakautuu jäsenkuntien ja muiden maksajien välille. Kuntoutuksen muu tuotemäärä kasvoi laskutuksen pienentyessä. Vuonna 2017 käyttöönotettu aikaperusteinen hinnoittelu sekoitti vertailuvuoden alkupuoliskoa ja tuotteiden keskihintoja. Vuoden 2018 tuotanto on linjassa pidemmän aikavälin kehityksen kanssa. Muun palvelutuotannon puolella apuvälinetoiminnan laskutus kasvoi 1,1 milj. eur. Lisäyksestä 0,7 milj. eur on hengitysapuvälineiden laskutusmuutoksen seurausta ja loput jäsenkuntamyynnin orgaanista kasvua. Ostopalvelut muista sairaanhoitopiireistä vähenivät hieman. Niukka budjetti kuvaa enemmänkin jäsenkuntamaksuosuuden riittämätöntä raamia kuin suunnitelmaa ostojen merkittävästä vähennyksestä. Apotti ei näyttäisi vähentäneen tulosyksikön tuotemääriä. Toisaalta tulosyksikön toiminnasta Peijaksessa melko iso osa on suoritetuotantoa muille tulosyksiköille. Muu myynti jäsenkunnille kuusinkertaistui edellisvuodesta. Raaseporin alueella siirtoviiveiden määrä kasvoi, minkä seurauksena sakkomaksuja perittiin normaalia enemmän. Tilivuosi oli selkeä poikkeus tyypilliseen siirtoviivemaksujen määrään nähden. 80

Valikoima/hinta-määräeroanalyysi (TP 2018 vs., jäsenkuntien maksuosuus) Valikoima/hinta-määräeroanalyysi (1 000 euroa) Määräero (palvelutuotannon volyymimuutos) Valikoima/Hintaero (laskutushinnan muutos) Poikkeama (toteumatalousarvio) euroa % euroa % euroa % Tuotteistetut hoitopäivät -449-20,0 % -13-0,6 % -462-20,6 % NordDRG-tuotteet -1 729-7,9 % 3 057 13,9 % 1 328 6,1 % DRG-ryhmät 1 460 8,3 % 941 5,4 % 2 401 13,7 % DRG-O-ryhmät -25-9,2 % -38-13,7 % -63-22,8 % Tähystykset -2-64,5 % 0-6,0 % -2-70,6 % Pientoimenpiteet -46-9,7 % 40 8,5 % -6-1,2 % 900-ryhmä -812-22,7 % -341-9,5 % -1 152-32,2 % Kustannusperusteinen jakso 207 1366,0 % -57-375,6 % 150 990,4 % Avohoitokäynnit -548-4,9 % 197 1,7 % -351-3,1 % Sähköiset palvelut 0 /0 0 /0 0 /0 Potilashotelliavopalvelut 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % Palvelupaketit 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % Oma palvelutuotanto -2 725 0 3 240 9,1 % 515 1,5 % Ostopalvelut 1 401 10,9 % Hoitopalvelut muista sairaaloista 428 54,0 % Palveluseteli 0 0,0 % Potilashotelli 0 0,0 % Tartuntatautilääkkeet 0 0,0 % Muu palvelutuotanto 1 829 13,4 % Lisäveloitus -423 /0 Diagnoosipuutteellisten jaksotus 0 /0 Tilinpäätöksen tasauserät -423 /0 Potilasvakuutus 0 0,0 % Kapitaatioperusteisesti laskutettavat erät 0 0,0 % Luokittelematon 0 0,0 % Luokittelematon 0 0,0 % YHTEENSÄ 1 921 3,9 % *) Sisältää ryhmän luokittelematon 81

Valikoima/hinta-määräeroanalyysi (TP 2018 vs., jäsenkuntien maksuosuus) Valikoima/hinta-määräeroanalyysi (1 000 euroa) Määräero (palvelutuotannon volyymimuutos) Valikoima/Hintaero (laskutushinnan muutos) Poikkeama (toteuma-edellinen vuosi) euroa % euroa % euroa % Tuotteistetut hoitopäivät 1 468 420,1 % -39-11,2 % 1 429 409,0 % NordDRG-tuotteet -6 903-27,6 % 5 103 20,4 % -1 800-7,2 % DRG-ryhmät -678-3,4 % 589 2,9 % -88-0,4 % DRG-O-ryhmät -1 126-79,3 % -80-5,7 % -1 206-84,9 % Tähystykset -207-99,4 % 0-0,1 % -207-99,6 % Pientoimenpiteet -148-23,1 % -28-4,3 % -176-27,4 % 900-ryhmä -36-1,4 % -170-6,5 % -206-7,8 % Kustannusperusteinen jakso 172 208,0 % -88-107,2 % 83 100,8 % Avohoitokäynnit -636-4,9 % -1 569-12,0 % -2 206-16,8 % Sähköiset palvelut 0 /0 0 /0 0 /0 Potilashotelliavopalvelut 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % Palvelupaketit 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % Oma palvelutuotanto -6 072 0 3 495 9,1 % -2 577-6,7 % Ostopalvelut 1 098 8,3 % Hoitopalvelut muista sairaaloista -49-3,9 % Palveluseteli 0 0,0 % Potilashotelli 0 0,0 % Tartuntatautilääkkeet 0 0,0 % Muu palvelutuotanto 1 049 7,3 % Lisäveloitus 0 0,0 % Diagnoosipuutteellisten jaksotus 3 077-87,9 % Tilinpäätöksen tasauserät 0-55,1 % Potilasvakuutus 3 078-87,9 % Kapitaatioperusteisesti laskutettavat erät 0 0,0 % Luokittelematon 0 0,0 % Ulkoinen suoramyynti 0 0,0 % Luokittelematon 0 0,0 % YHTEENSÄ 1 549 3,1 % Ilman Raaseporin vaikutusta tulosyksikön oman palvelutuotannon määräero talousarvioon nähden on 0,7 % ja hintaero 4,3 % kokonaispoikkeaman ollessa 5,0 %. Edelliseen vuoteen verrattaessa määräero on 8,1 % ja hintaero -7,4 % kokonaiseron ollessa 0,7 %. Sisätautien palvelutuotannon määrä kasvoi tasaisesti hoitojaksojen pysyessä ennallaan. Erityistä syytä käyntien kasvulle on vaikea nimetä, joskin poliklinikkahoidon määrä yleisesti on ollut kasvussa ja päiväsairaalaan on kohdistettu resursseja. Kuntoutuksen palvelutuotannon määrä kasvoi selvästi, mutta ilman selkäydinvammaosastoa kasvu olisi ollut väestönkasvun mukaista. Edellisvuotta alemman keskihinnan takia hintaero on vahvasti miinusmerkkinen. Apuvälinekeskuksessa oman palvelutuotannon määrä kasvoi voimakkaasti ja hinta selvästi. Raaseporissa vertailu edellisvuoteen ei tuota mielekkäitä lukuja. Talousarvioon nähden tuotantomäärä oli 2 % suunniteltua pienempi ja kustannus 16 % suurempi. Kustannukseen vaikuttaa sairaanhoitoalueen rajan siirrosta johtuva tuotteistuksen muutos, jota budjetoinnissa ei otettu huomioon ja joka aiheuttaa toiminnalle kuluja joita sillä ei aiemmin ollut. 82

Hoitopalvelut kaikille maksajille Tuotteet (kaikki maksajat, lkm) TP 2018 Poikkeama-% Tuotteistetut hoitopäivät 504 3 200 4 212 31,6 % 735,7 % NordDRG-tuotteet 16 965 13 387 12 366-7,6 % -27,1 % DRG-ryhmät 5 839 5 236 5 664 8,2 % -3,0 % DRG-O-ryhmät 4 796 1 113 1 013-9,0 % -78,9 % Tähystykset 346 6 2-64,5 % -99,4 % Pientoimenpiteet 1 328 1 132 1 037-8,4 % -21,9 % 900-ryhmä 4 630 5 896 4 569-22,5 % -1,3 % Kustannusperusteinen jakso 26 5 81 1442,2 % 211,5 % Avohoitokäynnit 64 932 64 933 61 531-5,2 % -5,2 % Sähköiset palvelut 0 0 1 0,0 % 0,0 % Potilashotelliavopalvelut 0 0 0 0,0 % 0,0 % Palvelupaketit 0 0 0 0,0 % 0,0 % Siirtoviivehoitopäivät 56 0 399 0,0 % 612,5 % Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät 0 0 1 0,0 % 0,0 % Terveyskeskuspäivystys, käynnit 0 0 0 0,0 % 0,0 % Kliininen hammashoito (TK) 0 0 0 0,0 % 0,0 % Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos -3,9 % 38,7 % Tuotteet (kaikki maksajat, 1 000 euroa) TP 2018 Poikkeama-% Oma palvelutuotanto 39 446 36 301 38 140 33,9 % -3,3 % Tuotteistetut hoitopäivät 358 2 240 2 947 31,5 % 723,2 % NordDRG-tuotteet 25 475 22 379 23 678 5,8 % -7,1 % DRG-ryhmät 20 441 17 993 20 353 13,1 % -0,4 % DRG-O-ryhmät 1 433 291 219-24,9 % -84,7 % Tähystykset 210 3 1-70,6 % -99,6 % Pientoimenpiteet 652 478 478-0,1 % -26,7 % 900-ryhmä 2 654 3 599 2 451-31,9 % -7,6 % Kustannusperusteinen jakso 85 15 176 1057,9 % 107,8 % Avohoitokäynnit 13 580 11 682 11 275-3,5 % -17,0 % Sähköiset palvelut 0 0 0 0,0 % 0,0 % Potilashotelliavopalvelut 0 0 0 0,0 % 0,0 % Palvelupaketit 0 0 0 0,0 % 0,0 % Siirtoviivehoitopäivät 34 0 239 0,0 % 612,5 % Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät 0 0 1 0,0 % 0,0 % Terveyskeskuspäivystys, käynnit 0 0 0 0,0 % 0,0 % Kliininen hammashoito (TK) 0 0 0 0,0 % 0,0 % Muu palvelutuotanto 14 710 13 992 15 764 12,7 % 7,2 % Ostopalvelut 13 437 13 198 14 542 10,2 % 8,2 % Hoitopalvelut muista sairaaloista 1 271 794 1 222 54,0 % -3,9 % Palvelusetelit 0 0 0 0,0 % 0,0 % Potilashotelli 0 0 0 0,0 % 0,0 % Projektituotteet 1 0 0 0,0 % -131,2 % Tartuntatatautilääkkeet 0 0 0 0,0 % 0,0 % Potilasvakuutus 0 0 0 0,0 % 0,0 % Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) -3 500 765-426 -155,7 % -87,8 % KAIKKI MAKSAJAT YHTEENSÄ 50 656 51 058 53 478 4,7 % 5,6 % Josta Muu myynti jäsenkunnille **) 35 0 244 0,0 % 599,4 % Myynti muille maksajille 1 157 1 201 2 219 84,8 % 91,8 % Myynti erityisvastuualueelle 185 215 644 200,2 % 248,1 % *) Sisältää ryhmät luokittelematon, diagnoosipuutteellisten jaksotukset, toteutunut ylijäämän palautus **) Sisältää mm. tk-päivystystuotteet, kliininen hammashoito ja laskutettavat siirtoviivehoitopäivät (ml. ostopalveluina hankitut) Tulosyksikön palvelutuotannosta merkittävä osa, noin 95%, on jäsenkuntamaksuosuuteen sisältyvää tuotantoa. Keskeinen poikkeus on selkäydinvammaosasto, jossa selvästi yli kolmannes tuotannosta on kohdistunut muille maksajille. Tilivuoden aikana muiden maksajien laskutus on kasvanut merkittävästi ja oli vuoden viimeisellä kvartaalilla lähes kolme kertaa ensimmäisen kvartaalin laskutusta suurempi. Kausivaihtelullakin on osuus tilanteessa. Tulosyksikön muu myynti muille maksajille on pysynyt ennallaan. 83

Hoidettujen eri potilaiden määrä kasvoi hienoisesti. Potilasmäärää tarkasteltaessa on syytä huomata, että oman palvelutuotannon potilaat muodostavat vain osan koko hoidettujen potilaiden määrästä. Yhteispoliklinikoilla tehty gastroenterologisen toiminnan siirto vähensi hoidettujen potilaiden määrää vaikuttamatta tulosyksikön tuotemäärään. Muu toiminnan kasvu on vastaavasti lisännyt potilasmäärää. Tulosyksikön DRG pistekertymä väheni 5,6%. Jälleen tulee huomioida Raaseporin siirron vaikutus. Vuoden 2017 organisaation linjoja tarkastellen DRG-pisteiden kertymä kasvoi kaikissa, ja vasta kun huomioidaan Raaseporin toimintojen liittäminen tulosyksikköön, saadaan vähenevän pistekertymän tulos. Kustannusperusteinen vertailu tuottaa vertailukelpoisen tiedon myös Raasepori huomioiden. DRG-pisteen kustannus kasvoi tilikaudella 0,2%. Hoidon saatavuus, hoitoonpääsy ja siirtoviiveet Ulkoisten elektiivisten lähetteiden määrä Ulkoisten elektiivisten lähetteiden määrä oli vuonna 2018 tulosyksikköön hyvinkin lähellä vuoden 2017 lukua. Vuosi 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 Yhteensä 2017 1 756 1 778 1 963 1 745 2 068 2 069 1 347 1 728 1 735 1 928 2 068 1 691 21 876 2018 1 919 1 820 1 884 1 771 1 920 1 814 1 410 1 630 1 682 2 070 1 947 1 550 21 417 Lähetteiden käsittelyajat tulosyksikössä Kaikissa niissä yksiköissä, joissa käsiteltiin ulkoisia elektiivisiä lähetteitä, pysyttiin lähetteiden käsittelyajoissa tulosyksikön asettamassa tavoiteluvussa (< 21 vrk kestävien osuus on alle 1% lähetteistä). Apuvälinekeskuksessa ei ollut kuluneen vuoden aikana yhtään lähetettä, jonka käsittely olisi kestänyt > 21 vrk. Sisätautien ja kuntoutuksen linjassakin oltiin tasolla 0,5% ja alle (> 21 vrk). Lähetteiden lkm, viimeisin 201801 201802 201803 201804 201805 201806 201807 201808 201809 201810 201811 201812 Yhtee nsä Sisätaudit linja 0-3 pv 1 121 1 063 1 028 921 953 943 761 934 929 1 161 970 773 11 557 4-21 pv 219 230 336 384 398 319 225 186 276 351 362 344 3 630 Yli 21 pv 2 3 5 3 6 8 1 8 11 13 5 10 75 Tieto puuttuu 1 1 2 Yht > 21 4 6 77 Yhteensä 1 342 1 297 1 369 1 308 1 357 1 270 987 1 128 1 216 1 525 1 338 1 127 15 264 Pros yli 21 pv 0,1 % 0,3 % 0,4 % 0,2 % 0,4 % 0,6 % 0,1 % 0,7 % 0,9 % 0,9 % 0,4 % 0,9 % 0,5 % Kuntoutus linja 0-3 pv 420 356 362 308 312 286 254 339 296 384 423 256 3 996 4-21 pv 97 118 95 94 186 194 137 96 116 102 112 122 1 469 Yli 21 pv 0 2 3 2 1 3 3 3 1 1 3 1 23 Yhteensä 517 476 460 404 499 483 394 438 413 487 538 379 5 488 Pros yli 21 pv 0 0,4% 0,7% 0,5% 0,2% 0,6% 0,8% 0,7% 0,2% 0,2% 0,6% 0,3% 0,4% Apuvälinekesku 0-3 pv 15 18 17 17 8 22 6 29 16 30 35 8 221 4-21 pv 45 29 38 42 56 39 23 35 37 28 35 35 442 Yhteensä 60 47 55 59 64 61 29 64 53 58 70 43 663 Odottajat Hoitoa odottaneiden potilaiden vuosiseurantaa ja raportointia häiritsee marraskuussa Peijaksessa käyttöön otettu Apotti-tietojärjestelmä. Tulosyksikkö ei uskalla luottaa marras- ja joulukuun raportointitietoihin. Vuodeosastolle tulosyksikössä ei odota kuin suunnitellusti satunnaisesti osaston kautta johonkin gastroenterologiseen toimenpiteeseen tuleva potilas. Täten tässä keskitytään poliklinikkajonoon poikkileikkaushetkinä. Jonottajat 1-2018 3-2018 5-2018 7-2018 9-2018 10-2018 Kokonaismäärä 1651 1701 1719 2154 1472 1681 <31 vrk 1024 1141 1015 1009 842 1074 31-90 vrk 612 556 685 1005 291 527 >90 vrk 15 4 19 120 126 80 %-osuus >90 vrk 0.9 0.2 1.1 5.5 8.5 4.8 Valitettavasti tulosyksikössä ei päästy vuoden 2018 aikana eroon yli 3 kk poliklinikalle ensikäyntiä odottaneista potilaista. Keväällä jonottajatilanne saatiin puristettua erinomaiseksi. kesäkaudella lomajaksoihin liittyen jonottajatilanne heikentyi, mutta syksyllä tilannetta saatiin jälleen korjattua. Jatkossa yksiköt saavat kuukausittain rapotin odottajatilanteesta. 84

Siirtoviiveet Navitas siirtoviiveraportoinnin mukaisesti kokonaissiirtoviivepäivien lukumäärä lähes kaksinkertaistui vuodesta 2017 (370 683). Kaikkia somaattisia erikoisaloja tarkasteltaessa 2018 valitettavasti joulukuu ruineerasi jo hieman parempaan suuntaan kesän jälkeen kehittyneen siirtoviivetilaston. Joulukuussa 2018 kuukausittainen siirtopäivien lukumäärä ylitti reilusti 200 ja jälleen erikoisalasiirrettyjen potilaiden määrä kääntyi kasvuun. Kuntatasolla kaikkia erikoisaloja tarkasteltaessa Raaseporin tilanne oli huolestuttavin vuonna 2018. Koko vuoden siirtoviivepäivien lukumäärä pysytteli yli 100 vrk tasolla nousten joulukuussa vuoden korkeimpaan lukuun 1500. Huolestuttava tilanne oli myös Vantaalla ja Espoossa, joissa molemmissa harpattiin jälleen joulukuussa ylöspäin (Vantaa 700, Espoo 650). Lopuksi Keravan tilanne kehittyi loppuvuodesta huolestuttavaan suuntaan. Kokonaissiirtoviivepäivien lukumäärä ylitti ensimmäistä kertaa vuoden aikana 200. OPETUS JA TUTKIMUS Opetus ja tutkimustoiminta on ollut vilkasta. Lääketieteen lisensiaatin tutkintoon tähtäävästä sisätautien perusopetuksesta ovat huolehtineet kliiniset opettajat ja professorit, joiden sivuvirka on sisätaudeilla ja kuntoutuksessa. Sisätautien erikoislääkärin tutkintoon tähtäävä opetus on ollut myös sisätautien ja kuntoutuksen sisätautien linjan vastuulla, joka on huolehtinut koulutuskierrosta eri klinikoiden ja osastojen välillä. Tilastot viime vuonna valmistuneista sisätautien erikoislääkäreistä eivät ole vielä valmiit. Opetusta ja tutkimusta rahoitettiin osittain valtion rahoituksella ja tutkimusta myös Suomen akatemian ja yksityisten säätiöiden rahoituksella. Valtion opetusrahaa oli viime vuodelle käytössä 962 000 eur, tutkijoille suoraan myönnettävää valtion tutkimusrahaa 398 000 eur sekä HUSn yhtymähallinnon suoraan yksiköille myönnettävää sairaalan tutkimusmäärärahaa 330 000 eur. Opetukseen suunnatuilla rahoilla kustannetaan mm. erikoistuvien lääkäreiden koulutuksia ja palkkoja, sekä erikoislääkäreiden täydennyskoulutusta. Rahaa on suunnattu myös perusopetuksessa tarvittaviin laitteisiin. HUS Yhteiset tulosalueen tutkimusrahaa on jaettu apurahoina tutkijoille tutkijakuukausien ja laitteiden hankkimiseen, sekä sitä on käytetty tutkimuksen infrastruktuurin ylläpidossa (tietokoneet, vuokrat ym.) Hoitotyö SiSussa oli hoitotyön ammattikorkeakouluopiskelijoita 200 ja II asteen opiskelijoita 14. Hoitohenkilökunta osallistui lukuisiin tutkimuksiin, jotka koskivat mm. johtamista, lääkehoitoa ja kaatumista. Ravitsemusterapia Kliinisen ravitsemusterapian yksikössä on vuosittain Itä-Suomen yliopiston maisterivaiheen harjoittelijoita. Vuonna 2019 yksikköön on tulossa seitsemän harjoittelijaa, mikä on tavanomaista enemmän. Harjoittelijoiden ohjaamisesta vastaavat yksikön ravitsemusterapeutit. Tohtorin tutkinnon suorittaneet ravitsemusterapeutit käyttävät ahkerasti SiSun tarjoamaan mahdollisuutta tutkijakuukausiin. Terveyssosiaalityö Terveyssosiaalityön yksikössä oli opiskelijoita, yksi suomenkielinen Helsingin yliopistosta ja 4 ruotsinkielistä Svenska social- och kommunalhögskolanista sekä yksi Itä-Suomen yliopistosta. Yksi sosiaalityöntekijä toimi Helsingin yliopiston, Soccan ja pääkaupunkiseudun kuntien yhteisessä sosiaalialan asiakastyön käytäntöjä kehittävässä Praksiksessa. Kaksi sosiaalityöntekijää osallistuu Sosnet-yliopistoverkoston erikoissosiaalityöntekijän koulutukseen lapsi, nuori ja perhe sosiaalityön erikoisalaan. 85

TALOUDEN TOTEUTUMINEN JA INVESTOINNIT Tuloslaskelma (1 000 euroa) TP 2014 TP 2015 TP 2016 ENN 2018 TP 2018 Poikkeama-% Toimintatuotot yhteensä 84 526 95 806 93 044 95 513 99 681 100 926 102 375 2,7 % 7,2 % Myyntituotot 81 002 92 089 89 512 91 824 95 323 96 591 98 153 3,0 % 6,9 % Jäsenkuntien maksuosuus 41 975 51 346 47 063 49 464 49 857 50 237 51 013 2,3 % 3,1 % Muut palvelutulot 31 771 35 328 34 474 36 038 38 785 42 482 42 711 10,1 % 18,5 % Muut myyntitulot 2 617 3 515 6 463 5 003 5 344 2 625 3 094-42,1 % -38,2 % Valtion opetus- ja tutkimuskorvaus 4 639 1 900 1 513 1 318 1 336 1 248 1 335-0,1 % 1,3 % Maksutuotot 3 097 3 475 3 523 3 609 4 336 4 301 4 132-4,7 % 14,5 % Tuet ja avustukset 406 227-16 50 0 20 61 0,0 % 23,0 % Muut toimintatuotot 22 15 26 31 22 14 30 34,4 % -3,9 % Toimintakulut yhteensä 95 814 95 876 92 372 95 017 97 105 99 601 99 772 2,7 % 5,0 % Henkilöstökulut 34 369 33 578 32 211 33 085 34 654 34 951 34 817 0,5 % 5,2 % Palvelujen ostot 40 550 37 808 36 414 37 893 37 925 38 967 38 530 1,6 % 1,7 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 15 556 19 134 18 485 18 311 18 353 19 669 20 688 12,7 % 13,0 % Avustukset 0 0 0 1 0 0 0 0,0 % -100,0 % Muut toimintakulut 5 338 5 356 5 263 5 727 6 174 6 014 5 737-7,1 % 0,2 % Toimintakate -11 287-70 672 496 2 575 1 325 2 603 1,1 % 425,1 % Rahoitustuotot ja -kulut 9 0 0 0 0 0 0 0,0 % 84,6 % Vuosikate -11 296-70 672 495 2 575 1 325 2 602 1,1 % 425,3 % Poistot ja arvonalentumiset 833 1 087 1 325 1 531 1 358 1 380 1 385 2,0 % -9,5 % Tilikauden tulos -12 129-1 157-653 -1 035 1 217-55 1 217 0,0 % -217,6 % Toimintakulut ja poistot yhteensä 96 647 96 963 93 697 96 548 98 463 100 981 101 157 2,7 % 4,8 % Sitovat nettokulut (1 000 euroa) TP 2014 TP 2015 TP 2016 ENN 2018 TP 2018 Poikkeama-% Toiminnan kulut 96 656 96 963 93 697 96 548 98 463 100 981 101 158 2,7 % 4,8 % Muut myyntitulot 2 617 3 515 6 463 5 003 5 344 2 625 3 094-42,1 % -38,2 % Maksutuotot 3 097 3 475 3 523 3 609 4 336 4 301 4 132-4,7 % 14,5 % Tuet ja avustukset 406 227-16 50 0 20 61 0,0 % 23,0 % Muut toimintatuotot + EVO 4 661 1 915 1 538 1 349 1 358 1 262 1 364 0,4 % 1,1 % Korkotuotot 0 0 0 0 0 0 0 0,0 % 0,0 % Muut rahoitustuotot 0 0 0 0 0 0 0 0,0 % 0,0 % Toiminnan nettokulut 85 875 87 830 82 190 86 538 87 425 92 773 92 507 5,8 % 6,9 % Myyntituotot sairaanhoidollisesta toiminnasta 31 771 35 328 34 474 36 038 38 785 42 482 42 711 10,1 % 18,5 % Sitovat nettokulut 54 104 52 503 47 716 50 499 48 640 50 291 49 796 2,4 % -1,4 % *) Sitovien tavoitteiden muutokset perustuvat 9+3/2018 ennusteeseen Toimintatuottojen ja -kulujen sekä poistojen poikkeamat ja niihin johtaneiden toiminnallisten syiden analysointi Tuloslaskelman sitovien nettokulujen määrä ylitti talousarvion 1,2 milj. eurolla. Talouden hallinnan näkökulmasta tilivuotta voidaan kuitenkin pitää onnistuneena, sillä ylitys aiheutui selkeästi tulosyksikön omaan päätöksentekoon liittymättömistä syistä. Vuoden 2018 talousarvion sitovien nettokulujen tavoitetaso oli alkujaan 42,1 milj. eur. Raaseporin toiminnallinen siirto kasvatti summaa 7,1 milj. eur. Lisäksi kevään tilinpäätöksen korjauksessa jäsenkuntarahoituksen määrä kasvoi 0,8 milj.eur. Muutosten jälkeen sitovien nettokulujen sallittu taso oli 49,9 milj. eur. Talousarviokorjauksen yhteydessä tulosyksikön sallittujen menojen määrää leikattiin Tietohallinnon osalta 1,0 milj. eur ja perusterveydenhuollon integraatiohankkeiden osalta 0,2 milj.eur. Leikkausten vastapainona edellytettiin vastaavan suuruista ylijäämää. Pth-hankkeiden suhteen säästötavoite on suhteellisen perusteltu. Talousnäkökulmasta on sen sijaan mahdotonta perustella, miksi Tietohallinnon virheellisen korjauksen seurauksena tulosyksikölle syntyy miljoonan ylijäämävelvoite. Käytännössä edellytetään joko muutoksen suuruista säästöä tai lisälaskutusta muilta maksajilta kuin jäsenkunnilta. Sitovien nettokulujen ylityksestä 0,3 milj. eur syntyi Raaseporista. Summa on jokseenkin sama kuin Hyks-sairaanhoitoalueen sisäisen veloituksen ylitys, joka Raaseporin siirrossa oli laskettu virheellisesti. Kun Tietohallinnon ja Raaseporin virheet poistetaan laskelmasta, saavuttaa tulosyksikkö sille asetetun sitovien nettokulujen tavoitteen. Tulosyksikön ulkoinen laskutus kasvoi edellisvuodesta ja ylitti talousarvion. Prosentuaalisesti tarkastellen suurimmat ylitykset syntyivät Raaseporissa. Yksikön laskutus ylitti suunnitelman 1,0 milj. eur. Vuoden 2017 toteuma ei 86

ole vertailukelpoinen. Ylitys johtui Raaseporin välisuoritehinnoista yhdistettynä toimintavolyymiin, hieman liian korkeista tuotehinnoista ja eroista sairaanhoitoalueen ja tulosyksikön tulonohjaussäännöissä. Raaseporin siirrossa Hyksiin näitä ei oltu huomioitu ja vaikutukset rasittavat myös vuoden 2019 taloutta. Selkäydinvammaosaston virheellinen talousarvio jäsenkunta- ja muun myynnin jakaumasta johti 0,5 milj. eur alitukseen linjan jäsenkuntamyynnissä. Jäsenkuntien maksuosuudesta laskutetun apuvälinetoiminnan määrä kasvoi 1,3 milj. eur edellisvuodesta. Tästä 1,1 milj. eur oli apuvälineitä ja loput sairaanhoidollista palvelutuotantoa. Kasvusta 0,7 milj. eur selittyy läpilaskutustavan muutoksella. Loppuosa syntyi kasvaneen kysynnän ja kustannuskehityksen yhteisvaikutuksena. Tulosyksikön asiakasmaksujen kokonaismäärä nousi toiminnan määrän lisäyksen myötä. Kasvu jäi hieman talousarviossa suunniteltua pienemmäksi maksukertymän kasvua suhteellisesti enemmän kasvaneiden luottotappioiden takia. Konsernin sisäinen laskutus kasvoi edellisvuodesta. Sisätautien linjassa laskutus väheni välisuoritehintojen laskun myötä mitä toisaalta tasapainotti volyymin kasvu. Epätavallinen influenssakausi näkyi alkuvuodesta Tulehduskeskuksen veloitusten kasvuna. Koko vuoden veloitus kasvoi, mutta lopulta varsin maltillisesti. Kuntoutuksen linjassa laskutus kasvoi toiminnallisten muutosten myötä. Vuoden 2017 kokonaislaskutus oli jäänyt aikaperusteisen laskutusmallin käyttöönoton johdosta kustannuksia pienemmäksi, mistä syystä laskutuksen kasvu vuoteen 2017 nähden on suurempi kuin pelkkien toiminnallisten lisäysten puolesta voisi olettaa. Erityistyön linjassa otettiin käyttöön aikaperusteinen laskutus. Laskutusmallin käynnistämiseen liittyneiden haasteiden takia kokonaislaskutus jäi jonkin verran edellisvuotta pienemmäksi. Erityisiä ongelmia syntyi sosiaalityön tietosuojakysymyksistä, jotka vaikeuttivat laskun kohdistamista potilaan hoitotapahtumaan. Apuvälinekeskuksen sisäinen laskutus väheni. Ulkoisten kustannusten määrä kasvoi edellisvuodesta ja ylitti talousarvion. henkilöstökulun ylitys oli 162 000 eur. Se selittyy työehtosopimuksen 235 000 eur suuruisella kertaerällä. Linjakohtaisesti tarkastellen erityistyön käytön kasvu oli ennakoitua suurempaa. Muilla linjoilla henkilöstökulun ylitys oli vähäistä tai arvio alitettiin. Sairaanhoidollisen palvelun ostot ylittyivät 410 000 eur. Sisätautilinjassa talousarviossa odotettiin veloitusten laskua, mikä ei toteutunut. Kuntoutuksessa selkäydinvammatoiminnan oman ja ostopalvelun jakokulma toteutui hieman suunnitellusta poiketen, joskin Kuntoutuslinjan henkilöstökulusta saatiin vastaava säästö. Apuvälinekeskuksen palveluosto kasvoi kymmenyksellä. Tiliryhmätarkastelussa suurin ulkoisen kustannuksen muutos kohdistui Apuvälinekeskuksen aineisiin ja tarvikkeisiin eli keskeisesti apuvälinehankintoihin. Talousarvio ylittyi 1,4 milj. eur. Edellisvuoteen verrattaessa kasvusta kolmannes selittyy Espoon apuvälinetoiminnan käynnistymisellä kesken vuoden. Talousarvioon verrattaessa ylityksestä osa selittyy kustannusten kasvulla edellisen vuoden aikana, jonka kattamiseen talousarviota suunniteltaessa ei ollut tarjolla rahoitusta. Perussyy ylitykselle on kysynnän ja kustannusten kasvu, jota kompensoivia säästöjä ei tilivuoden aikana saavutettu. Konsernin sisäiset veloitukset kasvoivat edellisvuodesta ja ylittivät talousarvion. Raaseporin toimintojen ylitys 0,5 milj. eur selittyy keskeisesti muiden kumppanien kuin Raaseporin veloituksilla. Apteekin myynti alueelle oli selvästi eri kokoluokkaa kuin talousarviossa suunniteltu ja sairaanhoitoalueen muuttuminen tulosyksiköksi johti veloituksiin joita talousarviossa ei oltu ylipäätään suunniteltu. Virhettä ei ole korjattu vuodelle 2019 mikä rasittaa yksikön taloutta. Apteekin myynti kasvoi ja ylitti talousarvion noin 0,8 milj. eur. Tilivuoden aikana päiväsairaalatoiminnan laajennukseen kohdistettiin lisää resursseja, mutta lääkkeisiin allokoitua eurosummaa ei kasvatettu tulosyksikön esityksen mukaisesti. Tausta-ajatuksena on, ettei päiväsairaalatoiminnan lisäyksessä ole kyse kysynnän kasvusta vaan toiminnan siirrosta osastoilta. Vaikka näin pienessä mittakaavassa onkin, osoittaa lääkekulun kasvu kokonaiskysynnän olevan kasvussa. Leikkaussalien ja tehohoidon veloitus kasvoi ja ylitti talousarvion 0,6 milj.eur Kasvu johtuu tehohoidon veloituksista, jotka tulevat tulosyksikölle annettuna. Muu sisäinen veloitus väheni. Tilakeskuksen palautukset olivat talousarvioon nähden suuria ja sekä laboratorion että kuvantamisen veloitus jäi edellisvuoden tasolle talousarviossa ennakoidusta kasvusta poiketen. 87

Toimintatuotot 1 000 euroa poikkeama % 1 000 euroa muutos % TA/Edellinen vuosi 99 680,5 95 513,0 Asiakasmaksut -204,2-0,2 % 522,4 0,5 % Sisäinen myynti Sisätautien linjasta 1 017,6 1,0 % -105,9-0,1 % Sisäinen myynti Kuntoutuksen linjasta 832,3 0,8 % 2 224,3 2,3 % Sisäinen myynti Erityistyön linjasta -6,1 0,0 % -159,9-0,2 % Sisäinen myynti Apuvälinekeskuksesta 273,5 0,3 % -612,9-0,6 % Raaseporin ulkoinen palvelumyynti 1 018,8 1,0 % -2 783,9-2,9 % Selkäydinvammaosaston jäsenkuntamyynti -462,0-0,5 % 1 429,0 1,5 % Jäsenkuntalaskutettu apuvälinetoiminta 751,0 0,8 % 1 303,4 1,4 % Muut muutokset toimintatuotoissa -526,7-0,5 % 5 045,2 5,3 % TP 2018 102 374,9 2,7 % 102 374,9 7,2 % Toimintakulut ja poistot 1 000 euroa poikkeama % 1 000 euroa muutos % TA/Edellinen vuosi 98 463,4 96 548,0 Raaseporin sisäiset kustannukset 493,5 0,5 % -2 716,2-2,8 % Leikkaussalit, teho- ja kivunhoito veloitus 612,2 0,6 % 581,3 0,6 % Apteekki veloitus 821,7 0,8 % 777,9 0,8 % Muut sisäiset veloitukset -1 623,9-1,6 % 932,1 1,0 % Työehtosopimuksen kertaerä 234,9 0,2 % 234,9 0,2 % Ulkoiset sairaanhoidollisen palvelun ostot 409,6 0,4 % 1 553,6 1,6 % Apuvälinekeskuksen ulkoiset aineet ja tarvikkeet 1 436,8 1,5 % 1 335,8 1,4 % Muut muutokset toimintakuluissa 309,1 0,3 % 1 910,1 2,0 % TP 2018 101 157,4 2,7 % 101 157,4 4,8 % Kone- ja laiteinvestoinnit Investointien määrä ylitti tilikaudella talousarvion. Syynä oli apuvälinehankintojen merkittävä kasvu edellisvuodesta yhdistettynä tulosyksikön esitystä selvästi pienempään investointimäärärahan varaukseen. Ultraäänilaitteiden uusimista jatkettiin vakiintuneen ohjelman mukaisesti. Vuoden 2017 lopulla käynnistyneen selkäydinvammaosaston varustelua vahvistettiin investointihankkeella. Yksikön lähtövarustus oli osoittautunut heikommaksi kuin toimintaa käynnistettäessä oletettiin. Investoinnit (1 000 euroa) TP 2018 Apuvälinekeskuksen investointimäärärahan ylitys oli seurausta erityisesti lasten apuvälinejonon purkamisesta vuoteen 2017 nähden on hankittu kappalemääräisesti enemmän >4 000 eur apuvälineitä, vaikkakin keskimääräinen hankintahinta on ollut alempi kuin vuonna 2017 (-5%). Erityisesti lasten apuvälinejonon purkaminen näkyy - seisontakehikoita ja moduuleista koottuja istuinkokoonpanoja on tilattu vuonna 2018 n. 100 000 eur enemmän kuin vuonna 2017. Aikuisten potilastyön jonon purku näkyy mm. pyörätuolien lisävoimalaitteissa, joita on vuonna 2018 hankittu n. 30 000 eur enemmän kuin aiempana vuonna. Erotus TP 2018 - Erotus TP 2018 - Apuv älinehankinnat 1312 1200 1532 332 220 Vaativan kuntoutuksen osaston varustelu 60 63 3 63 Yhteispoliklinikan ultraääni 101 105 105 0 4 Muut laitehankinnat 72 35 30-5 -42 YHTEENSÄ 1485 1400 1730 330 245 88

Vuoden 2019 investointimäärärahaan tulee vaikuttamaan toivottavasti positiivisella tavalla vuoden 2019 aikana tehtävä sähköisten liikkumisen apuvälineiden kilpailutus tähän tuoteryhmään kului vuonna 2018 64% investointimäärärahoista. HENKILÖSTÖ Henkilöstön riittävyys ja rekrytointi Henkilöstömäärä ENN 2018 TP 2018 Poikkeama-% Hoitohenkilökunta 450 476 501 484 1,7 % 7,6 % Lääkärit 122 126 125 119-5,6 % -2,5 % Muu henkilökunta 108 78 88 89 14,1 % -17,6 % Erityistyöntekijät 93 93 101 104 11,8 % 11,8 % YHTEENSÄ 773 773 815 796 3,0 % 3,0 % Henkilötyövuodet ENN 2018 TP 2018 Poikkeama-% Hoitohenkilökunta 343,8 374,0 377,1 382,5 2,3 % 11,3 % Lääkärit 111,2 106,7 103,7 104,5-2,1 % -6,0 % Muu henkilökunta 91,2 82,4 91,6 91,4 10,9 % 0,2 % Erityistyöntekijät 68,2 70,0 74,6 75,4 7,7 % 10,6 % YHTEENSÄ 614,4 633,1 647,0 653,8 3,3 % 6,4 % Tulosyksikön lääkärihenkilökunnan henkilötyövuosien määrä väheni ja alitti talousarvion. Vähennys edellisvuoteen selittyy suurelta osin Raaseporin järjestelyillä. Edellisen tilivuoden vertailuluku ei tältä osin ole vertailukelpoinen. Henkilötyön vähennys talousarvioon nähden syntyi sisätautien erikoistuvien puolella. Sairaalalääkäreiden henkilötyön määrässä on vuosittain vaihtelua suunnan oltua nyt laskeva. Kuntoutuksen hoitohenkilökunnan määrä kasvoi edellisvuodesta Selkäydinvammaosaston, Laakson yhdistymisen ja henkilöstöä lisänneen toiminnallisen muutoksen myötä. Tuottavuustavoitteen mukaista henkilöstön käytön säästöä ei saavutettu ja henkilötyö kasvoi lisäysten mukaisen määrän. Sosiaalityön henkilötyövuosien määrä kasvoi edellisvuodesta ja ylitti talousarvion. Huomioiden toiminnallisten muutosten tuomat kolme vakanssia oli talousarvion tavoite kunnianhimoinen. Vaikka tavoiteltu säästö ei toteutunut oli käytön kokonaiskasvu lisäystä pienempi. Ravitsemusterapiassa resursseja vahvistettiin edellisvuodesta. Tavoiteltuja säästöjä ei saavutettu ja kasvu oli resurssilisäyksen mukaista. Muun henkilökunnan määrä pysyi edellisvuoden tasolla. Osastosihteerien siirto tukipalveluihin toteutui, mutta vähennys oli hieman talousarviossa suunniteltua pienempi. Kandien määrä kasvoi edellisvuodesta ja oli selvästi suurempi kuin talousarviossa tavoiteltu hyvinkin maltillinen määrä. Raaseporin siirrossa ei oltu budjetoitu muun henkilökunnan käyttöä nyt toteutuneella tavalla. Henkilötyövuodet htv poikkeama % htv muutos % TA/Edellinen vuosi 638,2 619,4 Lääkärihenkilökunta -2,2-0,3 % -6,7-1,1 % Kuntoutuksen terapeutit 7,4 1,2 % 29,0 4,7 % Sosiaalityön resurssit 1,8 0,3 % 1,6 0,3 % Ravitsemusterapian resurssit 1,3 0,2 % 3,5 0,6 % Muu henkilökunta Sisätautilinjassa 5,0 0,8 % -3,8-0,6 % Raaseporin muu henkilökunta 1,7 0,3 % -1,0-0,2 % Muut henkilötyövuosimuutokset 4,6 0,7 % 15,8 2,6 % TP 2018 657,8 3,1 % 657,8 6,2 % 89

HYKS Sisätaudit ja kuntoutus tulosyksikössä henkilöstöjohtaminen pohjautuu HUSin strategian painopistealueisiin. Vuoden 2018 työolobarometrin tulokset olivat HYKS sisätaudit ja kuntoutus tulosyksikön osalta huomattavan hyvät. Vertailussa muihin tulosyksikköihin sijoitus oli kaikissa merkittävissä osissa kolmen parhaan joukossa. Työolobarometritulosten perusteella tulosyksikön haasteena on pitää nykyinen hyvin korkea taso, joka vaatii jatkuvaa kehitystyötä. Kehittämiskohteita olivat palautteen antaminen, henkilökunnan riittävä perehdyttäminen ja koulutus, resurssien tehokas käyttäminen sekä hyvä johtaminen. Samoin tulosyksikön tärkeänä painopiste alueena on työn kuormittavuuden seuranta. Esimiehet osallistuivat HUSin järjestämiin johtamiskoulutuksiin esim. EVA 1 ja 2, Jet-koulutukseen ja Lean koulutuksiin. HUS Apuvälinekeskus Lisäresursseja jonon purkuun täytetty vakanssipohjilta: 04-2018 ja 10-2018 eteenpäin. Lisäksi LaNusta lainattiin yksi terapeutti jonoa purkamaan 04-2018 09-2018. Ongelmana perehdytys, (Apuvälinekeskuksen terapeuttien lisärekrytointia tilannetta hankaloittaa se, että yksikön terapeuttien toiminta on hyvin pitkälle erikoistunutta ja vaatii perusteellisen perehdytyksen. Yksikköön ei voida ottaa lisähenkilöstöä ilman yksikössä annettavaa lisäkoulutusta.) Hankintasihteerin uusin vakanssi täyttämättä loppu viimeksi säästösyistä vuodelta 2018. Näkynyt henkilöstön kuormittumisessa ja vakanssi täytetään vuodelle 2019. Henkilöstökuluissa säästöä myös osa-aikaeläkkeistä, mutta tämä on näennäistä säästöä näihin ei ole sijaisia palkattu (pois lukien potilastyö), jolloin tämä toki näkyy myös henkilöstön kuormittumisena/toiminnan suunnittelun haasteina (esim. 50% eläkkeellä oleva kesälomasuunnittelu hankalaa, koska kun hän on töissä, ei voi kuitenkaan laskea täysin 100% kesälomatuuraajaksi eli olla esim. yksin paikalla). Terveyssosiaalityö Terveyssosiaalityön yksikön työntekijöiden ikä on korkea. Yksikössä on useita pitkiä sairaus- ja äitiyslomia, joihin on otettava sijaisia. Henkilöstökustannukset ja vuokratyövoima Vuokratyövoima TP 2018 1 000 euroa 1 000 euroa (euroa) YHTEENSÄ 390 397 1,8 % Hoitohenkilökunnan vuokratyövoiman käyttö lisääntyi, koska työntekijöiden sairauspoissaolot lisääntyivät. Apotin käyttöönoton jälkeen vuokratyövoiman käyttö on vähentynyt Peijaksessa, koska Apotin osaavia keikkalaisia on vähän. Peijaksen sairaalassa sijaispooli on pystynyt hyvin korvaamaan osastojen hoitajavajauksen. Yksiköissä ensisijaisesti resurssivajeita pyrittiin tasaamaan oman henkilökunnan avulla. Peijaksen sairaalassa hoitohenkilökunnan kesälomat keskitettiin touko-elokuulle, koska Apotti koulutukset alkoivat elokuun lopusta. Ravitsemusterapiassa saatiin sijaisia tutkimusvapaisiin ja lomasijaisuuksiin. Työhyvinvointi ja työsuojelu Henkilöstön työhyvinvoinnista huolehtimisen tavoitteena oli hyvin toimiva työyhteisö ja esimiestyön laatu. Tulosyksikössä käytiin joko yksilö- tai ryhmäkehityskeskustelut, joissa sovittiin mm. työntekijän osaamisen laajentamisesta ja yksikön kehittämiskohteista. Työntekijän osaamisen laajentamiseksi suositeltiin työnkiertoa. Hyvä johtaminen sekä esimiesten aito kiinnostus ja tuki henkilöstölle olivat edelleen työhyvinvoinnin lähtökohtana. Jokainen työntekijä myös myötävaikutti hyvän työilmapiirin ylläpitämiseen ja otti itse vastuuta työ- ja toimintakyvystään. HYKS Sisu oli TOB-tuloksissa kehityskeskustelujen käynnissä ykkössijalla koko HUSissa. Yksiköt laativat yksikkökohtaiset toimintasuunnitelmat ja raportit, jotka käsiteltiin yhteisissä yksikkökokouksissa. Toimintasuunnitelmissa huomioitiin vuoden 2018 TOB-tulokset. Työolosuhteista ja -suojelusta sekä henkilöstön työkyvystä huolehdittiin joka tasolla. Seurattiin lyhyitä ja pitkiä sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyseläkeläisten määrää. Työaikapankkia suositeltiin harkittavaksi mahdollisuuksien mukaan. Eri työyksiköillä oli mahdollisuus osallistua työnohjaustoimintaan. Korvaavan työn käyttö lisääntyi hoitohenkilöillä. Henkilöstöä tuettiin muutoksessa prosessien kehittämisellä, kehityskeskusteluilla, muutoksista avoimesti tiedottamalla, viikoittaisilla osastokokouksilla sekä tiimipalavereilla. Tulosyksikössä julkaistiin kuukausittain tulosyksikön oma kuukausikirje, jonka sisältöön henkilöstö myös pääsi halutessaan vaikuttamaan. 90

Palkkauksessa noudatettiin virka- ja työehtosopimuksia. Henkilöstöä palkittiin hyvästä työsuorituksesta ns. Nopsilla, lisäksi myönnettiin harkinnan mukaan henkilökohtaisia- ja tehtävälisiä. Syksyllä järjestettiin Sisun pitkään palvelleiden juhlatilaisuus ja jouluna muistettiin henkilökuntaa joulutervehdyksellä. Apotin käyttöönoton jälkeen henkilökuntaa muistettiin kakkukahvilla ja suklaalla. Tulosyksikön yhteistoimintaryhmässä käsiteltiin mm. työolobarometrin tulokset, työsuojelu, ja työhyvinvointia asioita, sijaispoolin toimintaa, Apotin käyttöönottoa ja Helsinki-integraatiota sekä toimialajohtaja kertoi tulosyksikön ajankohtaisista asioista. Tulosyksiköllä oli aktiivinen työhyvinvointi- ja virkistystyöryhmä, joka järjesti työntekijöille runsaasti yhteisiä virkistystapahtumia. Tulosyksikön Sisätautien ja Kuntoutuksen ja geriatrian linjat, Apuvälinekeskus, Terveyssosiaalityö ja Ravitsemusterapia tekivät aktiivisesti yhteistyötä eri ammattikorkeakoulujen ja opistojen sekä yliopiston kanssa. Tulosyksikössä panostettiin opiskelijaohjaukseen. Tulosyksikössä lähdetään siitä, että asianmukaiset ja henkilöstön jaksamista tukevat työolosuhteet ovat toiminnan tuloksellisuudelle ja potilaslähtöiselle vaikuttavalle toiminnalle peruskiviä, joiden varaan on mahdollista rakentaa toimiva organisaatio. Osaltaan tämä tarkoittaa sitä, että mahdollisuuksien mukaan pyritään yksilöllisesti järjestämään perhe-elämää tukevia työaikaratkaisuja ja osaltaan sitä, että henkisesti kuormittavissa tilanteissa pyritään työnohjauksella auttamaan yksikköä eteenpäin. Kuormittuminen tuli esiin vuoden 2018 TOB-tuloksissa erityisesti sisätauteihin erikoistuvien lääkäreiden kyselyssä, HUS apuvälinekeskuksessa ja sisätautien vuodeosastojen S6 ja S2 kohdalla. Tulosyksiköllä on suunnitelma siitä, miten tulosyksikön toiminnan osalta asiaa voidaan keventää. Yhteistyössä yksiköiden, joissa erikoistuvat lääkärit toimivat, kanssa voidaan pyrkiä järkiperäistämään ja ehkäpä jopa lean-periaatteella vähentämään ylimääräisiä kuormittavia tehtäviä. Molemmille vuodeosastoille on lisätty yksi vakanssi. 91

8 SYDÄN- JA KEUHKOKESKUS 8.1.1 Sydän- ja keuhkokeskus Sairaanhoitoalueen tunnusluvut Sairaanhoidollinen palvelutuotanto TP 2018 Poikkeama-% Palvelutuotanto - Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos 6,2 % 7,1 % - NordDRG-tuotteet, lkm 26 985 27 119 28 835 6,3 % 6,9 % DRG-ryhmät 13 732 13 937 13 863-0,5 % 1,0 % DRG-O-ryhmät 2 587 4 108 4 352 6,0 % 68,2 % Tähystykset 989 1 063 968-9,0 % -2,1 % Pientoimenpiteet 1 037 1 223 1 255 2,6 % 21,0 % 900-ryhmä 8 599 6 781 8 236 21,4 % -4,2 % Kustannusperusteinen jakso 41 6 161 2591,7 % 292,7 % - Käyntituotteet, lkm, somatiikka 78 501 86 326 10,0 % - Laskutettavat siirtoviivehoitopäivät, lkm 5 34 580,0 % - Käyntisuoritteet, lkm 42 602 44 943 5,5 % Päivystyskäynnit (sis. myös DRG-laskutetut) 217 163-24,9 % Ensikäynnit, lkm 5 510 5 599 1,6 % - Hoitopäivävälisuoritteet, lkm 73 308 76 487 4,3 % - Hoidetut eri erikoissairaanhoidon potilaat 47 432 50 334 6,1 % - Erikoisalahoitojakson hoitoaika (ka.) Somatiikka, vrk 5,0 5,0-0,4 % Hoidon saatavuus ja hoitoonpääsy - Lähetteiden määrä (elektiiviset) 15 324 16 967 10,7 % - Lähetteiden käsittelyaika > 21 vrk, lkm 175 209 19,4 % - Hoitoonpääsyä osastolle odottavat potilaat 3) > 6 kk 3 13 333,3 % kaikki 413 528 27,8 % - Polikliiniseen hoitoon odottavat potilaat 3) > 3 kk 256 211-17,6 % kaikki 2 203 2 021-8,3 % Tuottavuus - Somaattinen palvelutuotanto DRG-pistekertymä (pistettä) 205 339 221 097 7,7 % Henkilötyön tuottavuus DRG-pisteet/htv 4) 324,2 338,3 4,3 % DRG-pisteen kustannus euroa/drg-piste 5) 667,6 662,5-0,8 % 3) Hoitotakuun piiriin kuuluvat 4) DRG pisteet/htv: + = paraneva tuottavuus ja = heikkenevä tuottavuus 5) Euroa/ DRG-piste (deflatoitu): - = paraneva tuottavuus ja + = heikkenevä tuottavuus) Deflatointi: Julkisten menojen hintaindeksikerroin 1,012 (Tilastokeskus 30.11.2018) Sitovat tavoitteet Sitovat tavoitteet (1 000 euroa/%) TP 2018 Poikkeama-% Tilikauden tulos *) 9 815-521 2 130-508,5 % -78,3 % Tuottavuustavoite-% (kokonaistuottavuus) **) -4,7 % -2,1 % -0,8 % -64,3 % -83,9 % Sitovat nettokulut 117 323 125 066 125 472 0,3 % 6,9 % *) Tulos ennen saatuja ja annettuja asiakaspalautuksia sekä HUS Yhteiset -tulosalueen ylijäämän palautusta ja jäsenkuntapalautuksia **) Mitataan euroa/drg-piste (deflatoitu) -tunnusluvulla, jossa - = paraneva tuottavuus ja + = heikkenevä tuottavuus Deflatointi: Julkisten menojen hintaindeksikerroin 1,012 (Tilastokeskus 30.11.2018) 92

Talouden tunnusluvut Talous (1 000 euroa/%) TP 2018 Poikkeama-% Jäsenkuntien maksuosuus 117 429 124 544 124 950 0,3 % 6,4 % Ulkoinen myynti 0,0 % 0,0 % Toimintatuotot 154 919 162 528 167 523 3,1 % 8,1 % Toimintakulut 153 681 161 802 166 665 3,0 % 8,4 % Poistot 1 092 1 247 1 376 10,3 % 26,0 % Tilikauden tulos 106-521 -521 0,0 % -590,7 % Sitovat nettokulut 117 323 125 066 125 472 0,3 % 6,9 % HUSin oman palvelutuotannon laskutuksen (kaikki maksajat) Määräero, % 6,2 % 7,1 % Hintaero, % 0,2 % -3,9 % Jäsenkuntapalautukset -11 885-5 382-54,7 % Saadut ja annetut HUSin sisäiset asiakaspalautukset netto -2 176-3 316 52,4 % Asiakashyvitykset ERVA-alueille -585 0,0 % Henkilöstötunnusluvut Henkilöstö TP 2018 Poikkeama-% Henkilöstömäärä (31.12.) 858 879 873-0,7 % 1,7 % Henkilötyövuodet 694 713 705-1,1 % 1,7 % Henkilötyövuoden hinta (koko henkilöstö) 65 178 65 455 66 048 0,9 % 1,3 % Henkilöstökulujen hinta-määräero Määräero, % -0,8 % 1,9 % Hintaero, % 0,9 % 1,4 % OLENNAISET TAPAHTUMAT TILIKAUDELLA JA ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Kuvaus sairaanhoitoalueen toiminnasta Sydän- ja keuhkokeskus vastaa erikoissairaanhoidosta kardiologian, sydänkirurgian, keuhkosairauksien ja yleisthorax- ja ruokatorvikirurgian erikoisaloilla. Erikoisalat muodostavat hallinnollisesti tulosyksikön neljä linjaa. Tulosyksikköä johtaa toimialajohtaja. Pääosa erikoissairaanhoidon palveluista tuotetaan HYKS-alueen jäsenkuntien potilaille. Vuoden 2018 toimintakuluiksi on budjetoitu 163,0 milj. euroa. Henkilöstömäärä joulukuussa 2018 oli 873 henkilöä, joista lääkäreitä oli 140 ja hoitohenkilökuntaa 636. Sydän- ja keuhkokeskuksella on toimintoja Meilahden kolmioja tornisairaaloissa, Iho- ja allergiasairaalassa, Jorvin sekä Peijaksen sairaaloissa. Kardiologian ja keuhkosairauksien potilaita hoidetaan Hyksin kaikissa sairaaloissa. Sydäntutkimuslaboratoriot sijaitsevat Jorvin (1), Peijaksen (1) ja Meilahden (6) sairaalassa. Vaativa toimenpidekardiologia on keskitetty Meilahden sairaalaan. Valtakunnallisen vastuun potilaat ovat keskitetty Meilahden sairaalaan kaikilla neljällä erikoisalalla. Sydän- ja keuhkokeskuksen kirurginen toiminta on vaativaa tertiääritason kirurgiaa. Nykyisin tehdään paljon yhdistelmäleikkauksia ja toimenpiteet edellyttävät erityisosaamista. Erityisvastuualueiden potilaiden keskittämistä tapahtuu erityisesti syöpäkirurgian osalta (mesoteliooma, keuhkosyöpäpotilaat) Sydän- ja keuhkokeskukseen. Keskittämisasetuksen mukaisesti vaativa invasiivinen kardiologia (TAVI, secclusiot ja vaativa rytmihäiriöiden hoito) on keskitetty Meilahden sairaalaan. Vaativan invasiivinen kardiologian ja pulmonaalihypertoniapotilaiden hoidossa tapahtuu lisäkeskittämistä valtakunnallisesti. Valtakunnallisesti sydämensiirrot, apupumppuhoito (VAD), ACHD (Adult Congenital Heart Disease) on keskitetty Hyksiin. Väestön ikärakenteen vanheneminen lisää kaikkien Sydän- ja keuhkokeskuksen erikoisalojen sairauksien määrää, minkä vuoksi palvelutoiminnan kysyntä kasvaa jatkuvasti. Väestöennusteen mukaan alueen väkiluku kasvaa 1.6 miljoonasta 11 %:lla seuraavan 10 vuoden aikana. 75-vuotiaiden osuus kasvaa 1,5-kertaiseksi. Tämä lisää sairastuvuutta ja tarvetta tuottaa sekä sydän- että keuhkosairauksien hoitoon tarvittavia palveluita. Vähemmän kajoavan hoidon tarve kasvaa väestön vanhetessa. Väestön kasvussa on alueittain vaihtelua: on arvioitu, että esim. Espoon väkiluku tuplaantuu vuoteen 2030 mennessä. Keuhkosairauksien osalta Hyksiin on keskitetty keuhkonsiirtotoiminta, harvinaisten keuhkosairauksien tutkiminen ja hoito, keuhkosyövän ja keuhkokudossairauksien moniammatilliset kokoukset, keuhkosyövän leikkaushoito, 93

immuno-onkologinen hoito ja sädehoito, keuhkoverenpainetaudin tutkiminen ja hoito, vaikeiden infektioiden ja moniresistentin tuberkuloosin hoito, unilaboratoriotoiminta ja uniapneaa sairastavien vireystilamittaukset, uudet bronkoskooppiset tutkimusmenetelmät (kryobiopsia, EBUS-toiminta), vaativa allergologinen diagnostiikka ja vaikean astman hoito. Yleisthoraxkirurgian kysyntä kasvaa. Kasvu on Hyksin erityisvastuualueen sisällä väestörakenteesta johtuvaa ja toisaalta ulkoinen kysyntä kasvaa voimakkaasti, sillä vastaava toiminta loppuu pienistä keskussairaaloista ja keskittyy yliopistosairaaloihin, erityisesti Sydän- ja keuhkokeskukseen. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Lähetemäärät kasvoivat merkittävästi (10,7 %) ja hoidettujen potilaiden lukumäärä 6,1 % vastaten väestön ikääntymisen aiheuttamaa tarvetta. Kardiologian polikliininen toiminta on kasvanut merkittävästi. Kuva: Kardiologian polikliininen toiminta Sydänangiolaboratoriossa tehtyjen toimenpiteiden määrä kasvoi. Sepelvaltimoiden kuvauksia (angiografia) tehtiin 5 114 vuonna 2018. Pallolaajennustoimenpiteitä (PCI) tehtiin 2 315 (+0,4 % vrt. 2017). Koronaari-TT:n käyttö lisääntyi edelliseen vuoteen verrattuna 17 % (yht. 914 kpl). Elektrofysiologisten tutkimusten ja katetriablaatiotoimenpiteiden määrä on kasvanut voimakkaasti vuodesta 2015 alkaen. Vuonna 2018 tehtiin 1 031 elektrofysiologista tutkimusta (+5,7 %) ja 949 ablaatiota (+6,4 %); eteisvärinäablaatiot 294 (+7,2 %). Viiden vuoden aikana eteisvärinän ablaatioiden lukumäärä on kaksinkertaistunut. Eteisvärinän ablaatiohoidoista viime vuonna noin puolet tehtiin kryoablaatiomenetelmää käyttäen. Myös kammiotakykardian ablaatiohoito on lisääntynyt huomattavasti ja Sydän- ja keuhkokeskuksessa on aloitettu epikardiaaliset kammiotakykardian ablaatiot. Supraventrikulaaristen takykardioiden ablaatioita tehtiin viime vuonna 239 (+23 %). Erityistoimenpiteet: eteisen väliseinän sulut 72 (+100 %), johtojen ekstraktiot 28, johdottomat tahdistimet 9, ICD 231 (+4 %), kaikki tahdistimet yhteensä 1011. TAVI-toimenpidemäärät (katetriteitse asennetut läpät) ovat nousseet 32 % (206->273) vuoteen 2017 ja 83% vuoteen 2016 verrattuna. Suomen ensimmäinen perkutaaninen mitraaliläppä/welve-läppä asennettiin Sydän- ja keuhkokeskuksessa (2017), mitraalikateriläppätekniikka on vielä kehitysvaiheessa. Jonotilanne on ollut vaikein kardiologian erikoisalalla, jossa onkin tehty lisätyömallisopimus ELFYS-jonon hoidon tehostamiseksi, jotta yli 6 kk:n jono saataisi hoidettua. Lisäksi Tyksin kanssa tehtiin ostopalvelusopimus ablaatiohoitojen ja elfystutkimusten osalta; sopimus oli voimassa 1.10.2017-31.3.2018. Mehiläisen kanssa on tehty sopimus angiografia-/pallolaajennustoimenpiteiden suoraostosta ja vastaava sopimus tehty HYKSin Oy:n kanssa koskien valinnanvapauspotilaita. Vuoden loppuun mennessä Mehiläisessä tehtiin 232 angiografiatutkimusta, painevaijeritutkimuksia 45 ja pallolaajennuksia 87 potilaalle. Angiografia-/PCI- ja tahdistinpotilaille on valmisteltu palveluseteli, jotta pystytään valvomaan hoitosuositusten noudattamista (ESC-guidelines) ja valinnanvapauspotilaiden laskutus saadaan paremmin hallintaan Sydänkirurgiassa leikkaussalissa tehtyjen sydäntoimenpiteiden lukumäärä kasvoi merkittävästi: 1 489 94

(1 348 v. 2017, 1 241 v. 2016), joista 257 oli päivystyksiä. Yhteensä leikkaussaleissa tehtyjä toimenpiteitä oli 2 062, vrt. 1 994 v.2017. TAVI-toimenpiteitä tehtiin hybridisalissa 184 (155 v.2017) ja Sydänasemalla 89 (51 v.2017). Sydänkirurgian leikkausmäärien kasvu vastaa Päijät-Hämeen potilaiden siirtymistä Hyksin erityisvastuualueeseen. Lisäksi kardiologian kokonaisvolyymit ovat kasvaneet. Avosydänkirurgian osuus tekoläppäkirurgiassa tulee laskemaan vaikkakin leikkausten lukumäärä on säilynyt; vuonna 2016 TAVI-läppien määrä ylitti ensimmäistä kertaa avosydänkirurgian biologisten läppien osalta. Leikkaussaliresurssin (ATeK) pulan takia on jouduttu perumaan 64 potilasta ja tehohoitopaikan puutteen vuoksi jouduttiin perumaan 13 leikkausta (6 v. 2017). Tästä huolimatta pystyttiin lisätöin kasvattamaan leikkausmääriä avosydänkirurgiassa (+2 %) ja yleisthoraxkirurgiassa (+3,6 %). Sydäntoimenpiteiden jonoa saatiin lyhennettyä (-14) peruutuksista huolimatta, viikko 51: 2018 avosydänkirurgia 120, TAVI 55 (2017 avosydänkirurgia 166, TAVI 23). Leikkausten peruminen johtaa valinnanvapauspotilaiden siirtymiseen Tampereen sydänsairaalaan. Koska hoitoon pääsyssä on viiveitä, Päijät-Häme lähettää tällä hetkellä 20 % potilaistaan Tampereelle ja Eksote Kuopioon. Potilasvirta Tampereelle ja Kuopioon vaikuttaa sydänkirurgian kokonaisjonomäärään. Tämä lisää kustannuksia, lisäksi perumiset aiheuttavat ylimääräistä haittaa potilaille. Jonokehitys kokonaisuudessa on ollut suotuisa, vaikkakin A2-potilaiden jonotusaika on liian pitkä. Mini-invasiivisten leikkausten osuus kasvoi ja oli ruokatorvileikkauksissa 97 % ja keuhkoleikkauksissa 83 %. Kokonaisleikkausmäärät kasvoivat 1 008 toimenpiteeseen (973 v.2017). Endoskopioita tehtiin yhteensä 1 088. Päijät- Hämeen alueelta potilaita ohjautui enenevästi Sydän- ja keuhkokeskukseen (lukumäärä 30 %, laskutus 32 %, potilasmäärät 2018/2017 sydänkirurgian linjalla 114/101, kardiologian linjalla 153/127). Toiminnan kasvuun vaikuttaa erityisesti erityisvastuualueen työnjako keskittämisasetuksen mukaisesti Sydänkirurgisen teho-osaston kokonaispaikkamäärä nousi v. 2017 11 paikkaan. Sydänkirurgisia potilaita jouduttiin hoitamaan yleisteholla 221 potilasta, edellisenä vuonna 102 sydänleikkauspotilasta jouduttiin hoitamaan yleisteho-osastolla sydänkirurgisen teho-osaston kapasiteetin puutteen takia. Tämän hetkinen tarve on vähintään 3 lisäpaikkaa sydänkirurgiselle teholle. Siirto- ja apupumpputoiminnan kokonaismäärä kasvoi (vrt. v. 2017): - sydän-ecmo (ECMO = kehon ulkoinen verenkierron ja hapetuksen tukihoito) 36 (=) - keuhko-ecmo 2 (-5) - sydämen apupumppu (VAD) 23 (+10) - sydänsiirto (HTX) 38 (+17) - keuhkonsiirto (LTX) 18 (-6) 95

Kuva: Keuhkosairauksien lähetemäärän kasvu Hyksin keuhkosairauksien erikoisalan elektiiviset ulkoiset lähetteet lisääntyivät noin 15 % verrattuna vuoteen 2017. Uniapnea on edelleen syynä lähes puolessa Sydän- ja keuhkokeskukseen keuhkosairauksien erikoisalalle tulevissa lähetteissä. Keuhkosairauksien lähetekeskus aloitti toimintansa HYKS-alueella 4/2018 ja laajeni koko HUSiin loppuvuoden aikana. Keuhkosairauksien erikoisalan polikliininen hoito lisääntyi Hyksin keuhkosairauksien linjan lääkärien hoitamissa polikliinisissä yksiköissä vajaa 5 % vuoteen 2017 verrattuna. Keuhkosairauksien erikoisalan ja hengityshalvauspotilaiden hoitopäivät Sydän- ja keuhkokeskuksen keuhkosairauksien linjan lääkärien hoitamissa yksiköissä lisääntyivät 11 % 2018. Vuonna 2018 aloitti toimintansa keuhkosairauksien ja kardiologian yhteinen erityispoliklinikka pulmonaalihypertensiopotilaille Sydän- ja keuhkokeskuksen poliklinikalla (1 pv/vk): samalla vastaanottokäynnillä potilas tapaa sekä keuhkolääkärin että kardiologin. Keuhkonsiirtopotilaiden polikliininen hoito Sydän- ja keuhkokeskuksen poliklinikalla lisääntyi 26 % ja hoitopäivät osastolla 6A 24 % edelliseen vuoteen verrattuna. Keuhkosyövän onkologiset hoidot siirtyivät Syöpäkeskukseen vuoden 2017 alusta. Keuhkosyövän polikliininen hoito Syöpäkeskuksen keuhkosyöpäpoliklinikalla väheni 14 % ja keuhkosyöpäpotilaiden hoitopäivät Meilahden keuhkosairauksien vuodeosastoilla lisääntyivät 8 % vuonna 2018. Keuhkosyöpäpotilaiden hoitojaksot tapahtuivat edelleen keuhkovuodeosastoilla myös lääkehoitojen aikana. Trafin ohjeistukset uniapneapotilaiden ajoterveyden arvioinnissa lisäsivät uniapneapotilaiden vireystilamittausten kysyntää: 2018 tehtiin Oslerin hereillä pysymistestejä yli 3 kertaa enemmän kuin vuonna 2017. Iho- ja allergiasairaalan unipoliklinikalla ja Kolmion yhteispoliklinikalla jouduttiin tekemään lisätöitä jonojen hallitsemiseksi. Loppuvuodesta 2018 aloitettiin uniapnean CPAP-hoidon ryhmäaloitukset IAS:n unipoliklinikalla. Yhteistyöprojekti Helsingin kaupungin perusterveydenhuollon kanssa uniapnean CPAP-hoitojen seurantavastuun siirtymisestä Helsingin kaupungille eteni kiitettävästi vuoden 2018 aikana. 96

Valinnanvapauspotilaat Kuva: Muualla vapaan valinnan perusteella hoidetut jäsenkuntapotilaat HUSin ulkopuolella hoidettujen valinnanvapauspotilaiden määrä lähti voimakkaaseen nousuun, kun Pirkanmaan sairaanhoitopiiri perusti Helsingin Sydänsairaalaan angiolaboratorion (9/2016). HUS ei voinut vaikuttaa näiden potilaiden hoitoon ohjautumiseen, hoidon priorisaatioon eikä potilaiden saamaan hoitoon. HUSin jäsenkuntapotilaille tehdyt varjoainekuvaukset ja pallolaajennukset maksoivat Helsingin Sydänsairaalan tuottamana merkittävästi enemmän kuin Sydän- ja keuhkokeskuksen omana palvelutuotantona. Tämä ylimääräinen kustannus loi painetta Sydän- ja keuhkokeskuksen budjetissa pysymiseen; samalla budjetilla olisi pystytty hoitamaan merkittävästi enemmän potilaita ja kohdentamaan hoito optimaalisesti sairauden kiireellisyyden mukaisesti. Hyksin erityisvastuualue Sydän- ja keuhkokeskus on sopinut invasiivisen kardiologian osalta työnjaosta PHKS:n, Eksoten ja Carean kanssa. Kirurgian osalta asia koskee yleisthorax- ja ruokatorvikirurgiaa, josta on päästy myös sopimukseen. Yleislinjauksena edetään STM:n keskittämisasetuksen mukaisesti eikä työnjaossa ole ilmennyt ristiriitaa erityisvastuualueen kesken. Keskittämisasetus on tuonut merkittävän määrään lisäpotilaita Sydän- ja keuhkokeskukseen. Keskeiset toiminnan kehittämishankkeet Kehittämishankkeet etenivät suunnitellusti ja toimintaa on muokattu tulosten mukaiseksi - Lean-periaatteella toiminnan kehittäminen vilkasta. Kaizen-viikot toteutettiin sydänkirurgian vuodeosastolla, Meilahden sydänasemalla erityistoimenpiteiden osalta sekä yleisthoraxkirurgisessa leikkaussalissa. Yksiköissä päivittäisjohtamispalaverit ja tiimikokoukset systematisoitu. Toiminnanohjaustaulut ohjaavat toimintaa muutamissa yksiköissä. - Systemaattinen valmistautuminen kohti magneettisairaalaa, magneettisairaalan kriteereiden työstö ja työryhmien tavoitteiden selkiyttäminen. Hoitotyön laadun systemaattinen seuranta kansainvälisen hoitotyön laatujärjestelmän NDNQI mukaan: painehaavat, kaatumiset, kivun seuranta, vajaaravitsemus, virtsakatetri- ja keskuslaskimokatetri-infektio. Hoitotyön palaute sekä muu asiakaspalauteseuranta. - Digitaalihankkeet o Sydän- ja keuhkokeskus on vastannut suurelta osin Terveyskylän erikoisalakohtaisten talojen kehittämisestä valtakunnallisesti. Rakentaminen ja hoitopolkujen suunnittelut ovat edenneet aikataulussa Keuhkotalo valmistui huhtikuussa 2018, Peijaksen sairaalan keuhkosairauksien poliklinikalla avattiin uniapnean digihoitopolku Sydänsairaudet-talo: mitraaliläppä-digihoitopolku pilotointivaiheessa: Synnynnäisesti sydänvikaisen digihoitopolku, sydämen vajaatoimintadigihoitopolku, kehittämisvaiheessa: SVT-ablaatio-, tulehdukselliset sydänpotilaat-, sepelvaltimotautipotilaan hoitopolku Elinsiirtotalon sydän- ja keuhkosiirtojen osalta sisällön syöttö on alkanut 97

- Apotti otettiin käyttöön Peijaksen sairaalassa. Toiminnan ylläpitäminen on vaatinut vahvaa resurssipanostusta ja kehittämistyötä, joka tulee jatkumaan 2019. Kardiologia on pystynyt parhaiten vastaamaan Apotin toiminnan muutokseen. - Lähetelajittelukeskusten toiminnan aloittaminen ja laajentuminen HUS-alueelle, toiminnan keskittäminen. - Lääketieteellisen tiedon keräämisen ja analysoinnin rekisterit (BCB:n laaturekisterit) olivat aktiivisen kehittämisen kohteena. - Kokemusasiantuntijoiden koulutus ja asiakasraatitoiminnan implementointi osaksi toimintaa. - Toiminnankehittämishanke perinnöllisten sydänsairauksien hoidon, potilasohjauksen ja seurannan kehittäminen ja käytäntöjen vakiinnuttaminen sekä HUSin alueella että valtakunnallisesti. - Toiminnankehittämishanke uniapnean CPAP-laitehoidon digihoitopolkujen virtuaalivastaanottojen käyttöönotto, integraatio IoT pilvipalveluun ja Apotti ajanvaraustoimintoihin Peijaksen sairaalan Yhteispoliklinikalla (yhteisprojekti Sisätaudit ja kuntoutus -tulosyksikön kanssa). Esimerkkinä toiminnankehittämishankkeiden juurtumisesta käytäntöön CPAP-laitehoidon pitkäaikaisseurannassa on siirrytty rutiininomaisista seurantakäynneistä oireperusteiseen seurantaan, uudistettu hoitoprosessi ja hoitolaitteisto sekä otettu käyttöön sähköinen etäseurantapalvelu (pilvipalvelu) Unipoliklinikalla. Sydämen vajaatoimintapotilaiden ja sydänsarkoidoosi- ja jättisolumyokardiittipotilaiden hoitopolun vakiinnuttaminen HUSin alueella yhteistyössä perusterveydenhuollon kanssa vuoden 2018 pth-hankkeen myötä saimme sairaanhoitajan vakansseja, joista yhtä käytetään yhteistyön organisoimiseksi. Sairaanhoitajan rekrytointi tähän vakanssiin tapahtui syksyllä 2018. Tulevaisuuden näkymät Keskittämisasetus tulee lisäämään seuraavien sairauksien hoitoa ja hoitomuotoja Sydän- ja keuhkokeskuksessa: keuhkojen, keuhkopussin, henkitorven ja välikarsinan syöpä, ruokatorven syöpä, aortan aneurysmien endovaskulaarinen hoito, vaativat transkatetriset kardiologiset toimenpiteet sisältäen kaikki sydämen tekoläppien asennukset katetriteitse, eteiskorvakkeen sulut, eteisen väliseinäaukon sulut ja vaativa ablaatiohoito. STM:n keskittämisasetuksen mukaan vaativat leikkaukset ja toimenpiteet, joita tehdään valtakunnallisesti vähemmän kuin noin 200 kappaletta vuodessa sekä menetelmät ja hoidot, jotka edellyttävät vaativaa osaamista tai voimavaroja tulee keskittää viiteen yliopistolliseen sairaalaan tai erityisistä syistä muuhun vastaavan tasoiseen sairaalaan. HUSin tulee käydä keskustelua STM:n kanssa, jotta keskittämisasioissa palvellaan potilasta. Koko Suomessa leikataan 10-15 mesothelioomapotilasta, lämmitettävä kemolavaatio (sytostaattihuuhtelu) näiden potilaiden hoitona voidaan tehdä vain HUSissa. Keuhkojen voluumireduktiokirurgiaa tehdään ainoastaan enintään 10/v Suomessa, leikkaukset kohdentuvat potilaisiin, jotka ovat potentiaalisia keuhkosiirron saajia. Ruokatorven syöpäleikkauksia tehdään enintään 150 koko Suomessa. Ruokatorven syövän leikkaus- ja adjuvanttihoidon kehittämisen takia leikkaukset pitää keskittää kolmeen yliopistosairaalaan. Ruokatorven korjaus vapaalla mikrovaskulaarisella suolen tai muun kudoksen siirteellä, ruokatorven osittainen poisto rinta- tai vatsaontelon tähystyksessä, ja keuhkolohkon poistoleikkaus ja sleeveresektio (sentraaliset syövät, bronchoplastinen toimenpide = kompleksi keuhkokirurgia) tulee keskittää maksimissaan kolmeen yliopistosairaalaan. STRATEGISET AVAINTAVOITTEET, RISKIENHALLINTA JA TOIMINNAN OHJAUS Niiden kolmentoista strategisen avaintavoitteen, joille oli asetettu tavoitearvo Sydän- ja keuhkokeskuksen tasolla, osalta tavoitteet saavutettiin kahden tavoitteen osalta. Yhden tavoitteen osalta toteumatietoja ei ollut käytettävissä. Strategisten avaintavoitteiden toteuma -taulukko on erillisenä liitteenä. Riskienhallinta Apotin aiheuttama tuotantovaje: Apotin käyttöönottoa varten Sydän- ja keuhkokeskus oli lisännyt tukihenkilömäärää. Ensimmäisellä käyttöönottoviikolla toimintavolyymia laskettiin suunnitellusti ad 50 % sydänasemalla ja poliklinikalla. Sydänaseman toiminta pystyttiin nostamaan nopeasti normaalitasolle, polikliinisissa toiminnoissa oli kuitenkin suuria haasteita ja toimintavolyymi pystyttiin pitämään vain lisätöin yllä. Keuhkosairauksien vuodeosaston toimintakapasiteetti oli normaali lisähenkilöstön turvin. Suurimpana syynä on ollut ohjelmiston keskeneräisyys, kuten myös aikaisemmissa tietotekniikka hankkeissa. Kevään ja syksyn 2019 aikana ohjelmiston osia joudutaan rakentamaan nopeassa tahdissa. Jotta ohjelmisto saadaan toimimaan tehokkaasti, on tehtävä merkittäviä rakenteellisia muutoksia ohjelmiston toiminnassa (mm. potilaan lääkitysosio). Sydän- ja keuhkokeskus on ostanut palveluita toiselta palvelutuottajalta, jotta sydäntutkimusjono on saatu hallittua. Tämä on myös kilpailukyvyn rakentamista Pirkanmaan omistamaan Helsingin sydänsairaalaa vastaan. 98

Angiografia-/PCI- ja tahdistinpotilaille on rakennettu palveluseteli, jotta pystytään valvomaan hoitosuositusten noudattamista (ESC-guidelines) ja valinnanvapauspotilaiden laskutus saadaan paremmin hallintaan. Polikliinisen toiminnan saatavuutta parantamalla voidaan vähentää potilaiden hakeutumista muualle hoitoon ja saavuttaa säästöjä sekä ostettujen avohoitokäyntien että toimenpiteiden osalta. Tälle hetkellä kustannuserot toimenpiteiden välillä Helsingin Sydänsairaalassa (Tays) ja HUSissa ovat merkittävät. Koska valinnanvapauspotilaiden virta on ollut kasvava, Sydän- ja keuhkokeskus teki aloitteen kardiologisen vastaanottotoiminnan käynnistämiseksi Postitalossa. Tällä tavalla pystytään parantamaan tutkimusten ja hoidon saatavuutta ja saavutettavuutta. Asia etenee siten, että tilat remontoidaan ja toiminta alkaa loppusyksyllä 2019. Toiminnan suunnittelussa ja käyttöönotossa sovelletaan uusia tehokkaampia työtapoja. Toiminnan kehittäminen ja tavoitteiden toiminnallistaminen Toiminnan kehittämishankkeet - tavoitteet ja niiden toteutuminen Toiminnan kehittämishanke Mittari ja sen toteuma Hankkeen saavutukset vuonna 2018 Aluekardiologitoiminta Vantaan terveyskeskuksessa (perusterveydenhuollon integraatio) Hoidon saatavuus, seurannaisvaikutus Peijaksen lähetepoliklinikan jonoon, Vantaan terveyskeskuksessa on aloitettu aluekardiologin toiminta, joka sisältää vastaanottotoimintaa, konsultaatiopalveluja ja koulutusta. potilastyytyv äisyys Uniapnean hoidon kehittäminen perusterveydenhuollon kanssa (perusterv eydenhuollon integraatio) Pilotin käynnistyminen, pilotti alkaa 3/2019 Hanke käynnistyi uniapnean ja erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välisen konsultaatiotoiminnan kehittämisen osalta. Sydänaseman erikoistoimenpiteiden (TAVI, vasemman eteiskorvakkeen sulku, PFO/ASD) toimenpiteiden lukumäärän nosto, elektrofysiologian toiminnan kehittäminen sekä sydänkirurgisen potilaan kotiuttaminen - Toimenpiteiden määrän lisääminen - Salin v aihtoajat < 30 min - B81. sydänkirurgisen potilaan siirtyminen jatkohoitoon klo 9.30 mennessä/kotiutus ennen klo 10.30 - Erikoistoimenpiteitä on tehty neljä aikaisemman kolmen sijasta. - Elektrofysiologian toimenpiteiden aloitus- ja vaihtoaikojen nopeutuminen. - Sydänkirurgisen potilaan hoitoprosessi nopeutunut. Yksikölle asetetun tuottavuustavoitteen saavuttamiseksi tavoitteena oli henkilöstöresurssien käyttöä tehostamalla alentaa henkilöstökustannuksia (kustannustason muutos huomioiden) suhteutettuna hoidettujen potilaiden määrään tai tuotettujen suoritteiden määrään. Hoitoprosessien sujuvuutta parantamalla ja jonotusaikoja lyhentämällä tavoiteltiin vapaan valinnan perusteella muihin sairaanhoitopiireihin hakeutuvien jäsenkuntapotilaiden määrän vähennystä. Henkilöstökustannuksiin liittyneiden tavoitteiden osalta tavoitellusta säästöstä toteutui n. 25 %. Vapaan valinnan potilaiden osalta tavoiteltu määrän ja kustannusten alentuminen ei toteutunut. Tuottavuustavoitteeseen liittyneiden kehittämistoimenpiteiden toteuma -taulukko on erillisenä liitteenä. 99

PALVELUIDEN TOTEUTUMINEN Jäsenkuntien maksuosuuksien toteutuminen Tuotteet (jäsenkunnat, lkm) TP 2018 Poikkeama-% Tuotteistetut hoitopäivät 5 729 5 829 5 840 0,2 % 1,9 % NordDRG-tuotteet 24 364 24 438 25 938 6,1 % 6,5 % DRG-ryhmät 12 004 12 100 12 085-0,1 % 0,7 % DRG-O-ryhmät 2 362 3 846 3 983 3,5 % 68,6 % Tähystykset 896 961 872-9,3 % -2,7 % Pientoimenpiteet 961 1 157 1 174 1,4 % 22,2 % 900-ryhmä 8 109 6 371 7 674 20,5 % -5,4 % Kustannusperusteinen jakso 32 2 150 7595,9 % 368,8 % Avohoitokäynnit 74 202 76 277 81 267 6,5 % 9,5 % Sähköiset palvelut 0 0 43 0,0 % 0,0 % Potilashotelliavopalvelut 0 0 0 0,0 % 0,0 % Palvelupaketit 0 0 0 0,0 % 0,0 % Laskutusosuudella painotettu v olyymimuutos 5,9 % 6,7 % Tuotteet (jäsenkunnat, 1 000 euroa) TP 2018 Poikkeama-% Oma palvelutuotanto 125 128 121 398 125 656 3,5 % 0,4 % Tuotteistetut hoitopäivät 5 783 5 868 6 141 4,7 % 6,2 % NordDRG-tuotteet 100 709 99 642 102 560 2,9 % 1,8 % DRG-ryhmät 85 713 86 454 87 265 0,9 % 1,8 % DRG-O-ryhmät 6 323 6 985 7 677 9,9 % 21,4 % Tähystykset 719 748 670-10,3 % -6,8 % Pientoimenpiteet 656 760 788 3,7 % 20,1 % 900-ryhmä 6 840 4 673 5 685 21,7 % -16,9 % Kustannusperusteinen jakso 458 23 474 1979,5 % 3,6 % Avohoitokäynnit 18 636 15 887 16 951 6,7 % -9,0 % Sähköiset palvelut 0 0 4 0,0 % 0,0 % Potilashotelliavopalvelut 0 0 0 0,0 % 0,0 % Palvelupaketit 0 0 0 0,0 % 0,0 % Muu palvelutuotanto 4 202 3 173 4 751 49,7 % 13,1 % Ostopalvelut 1 100 1 226 1 588 29,5 % 44,4 % Hoitopalvelut muista sairaaloista 3 102 1 946 3 162 62,5 % 2,0 % Palvelusetelit 0 0 0 0,0 % 0,0 % Potilashotelli 0 0 0 0,0 % 0,0 % Tartuntatatautilääkkeet 0 0 0 0,0 % 0,0 % Potilasvakuutus 0 0 0 0,0 % 0,0 % Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) -11 900 0-5 456 0,0 % -54,1 % JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUS 117 429 124 570 124 950 0,3 % 6,4 % Muu myynti jäsenkunnille **) 40 0 53 0,0 % 33,8 % JÄSENKUNNAT YHTEENSÄ 117 469 124 570 125 003 0,3 % 6,4 % *) Sisältää ryhmät luokittelematon, diagnoosipuutteellisten jaksotukset, toteutunut ylijäämäpalautus **) Sisältää mm. tk-päivystystuotteet, kliininen hammashoito ja laskutettavat siirtoviivehoitopäivät (ml. ostopalveluina hankitut) Raaseporin sairaalassa hoidettujen keuhkosairauksien erikoisalan potilaiden kuntalaskutus siirtyi 1.1.2018 alkaen Sydän- ja keuhkokeskukseen. Siirron arvioitiin lisäävän laskutettavien DRG-tuotteiden määrää n. 550 ja käyntituotteiden määrää n. 2 700 tuotteella. Sydän- ja keuhkokeskukselle osoitetun jäsenkuntien maksuosuuden mukaiset palvelutavoitteet vuodelle 2018 olivat, Raaseporin siirtymä mukaan lukien, DRG-tuotteiden osalta n. 0,3 % ja käyntituotteiden osalta n. 2,8 % edellisvuonna toteutunutta suuremmat. Vertailukelpoiset tavoitteet, ilman Raaseporin siirron vaikutusta olivat DRG-tuotteiden osalta n. 2,0 % ja käyntituotteiden osalta n. 0,9 % edellisvuotista pienemmät. Palvelujen kysyntä kuitenkin kasvoi merkittävästi (jäsenkunnista tulleiden ulkoisten lähetteiden määrä +10,5 %) ja johti tuotettujen palvelujen määrän osalta talousarvion ylittymiseen. Palvelutuotannon volyymin talousarvioylityksestä johtuen myös oman palvelutuotannon laskutus ylitti talousarvion tason. Ylitys oli kuitenkin prosentuaalisesti pienempi (+3,5 %) kuin volyymin poikkeama (laskutusosuudella painotettu tuotannon volyymi +5,9 %). 100

Muun palvelutuotannon osalta talousarviossa oli huomioitu tavoitteena ollut vapaan valinnan perusteella muissa sairaanhoitopiireissä hoidettujen potilaiden määrän vähennys. Tavoiteltu vähennys ei kuitenkaan toteutunut, ja lisäksi kardiologian vaikean jonotilanteen vuoksi jouduttiin palveluja ostamaan sopimuksiin perustuen muilta palvelutuottajilta. Muun palvelutuotannon laskutus ylittikin talousarvion 49,7 %. Sydän- ja keuhkokeskuksen ylijäämäisen tuloksen johdosta jäsenkunnille voitiin palauttaa n. 5,4 milj. euroa. Lopullinen jäsenkuntien maksuosuus ylittikin talousarvion vain 0,4 %. Valikoima/hinta-määräeroanalyysi (TP 2018 vs., jäsenkuntien maksuosuus) Valikoima/hinta-määräeroanalyysi (1 000 euroa) Määräero (palvelutuotannon volyymimuutos) Valikoima/Hintaero (laskutushinnan muutos) Poikkeama (toteumatalousarvio) euroa % euroa % euroa % Tuotteistetut hoitopäivät 11 0,2 % 262 4,5 % 273 4,7 % NordDRG-tuotteet 6 117 6,1 % -3 199-3,2 % 2 918 2,9 % DRG-ryhmät -109-0,1 % 921 1,1 % 812 0,9 % DRG-O-ryhmät 248 3,5 % 443 6,3 % 691 9,9 % Tähystykset -69-9,3 % -8-1,1 % -77-10,3 % Pientoimenpiteet 11 1,4 % 17 2,3 % 28 3,7 % 900-ryhmä 956 20,5 % 56 1,2 % 1 012 21,7 % Kustannusperusteinen jakso 1 733 7595,9 % -1 281-5616,4 % 452 1979,5 % Avohoitokäynnit 1 039 6,5 % 25 0,2 % 1 064 6,7 % Sähköiset palvelut 0 Potilashotelliavopalvelut Palvelupaketit Oma palvelutuotanto 7 167 5,9 % -2 908-2,4 % 4 259 3,5 % Ostopalvelut 362 29,5 % Hoitopalvelut muista sairaaloista 1 216 62,5 % Palveluseteli Potilashotelli Tartuntatautilääkkeet Muu palvelutuotanto 1 578 49,7 % Lisäveloitus -5 382 /0 VRK tarkistuksen vaikutus -75 Tilinpäätöksen tasauserät -5 457 /0 Potilasvakuutus Kapitaatioperusteisesti laskutettavat erät Luokittelematon 0 /0 Luokittelematon 0 /0 YHTEENSÄ 380 0,3 % *) Sisältää ryhmän luokittelematon Kysynnän voimakkaasta kasvusta johtuen palvelutuotannon määrä ylitti selvästi talousarvion tason, erityisesti avohoidon tuotteiden (avohoidon DRG-tuotteet ja käyntituotteet) osalta. Vuodeosastohoidon tuotteiden (DRG-ryhmät) määrän kasvua rajoitti käytössä olleiden sairaansijojen määrä ja hoitojaksojen määrä olikin suunnilleen talousarvion mukainen. Apotin käyttöönotto Peijaksen sairaalassa lisäsi diagnoosipuutteellisten, kustannusperusteisesti laskutettavien hoitojaksojen määrää merkittävästi suunniteltuun verrattuna. Nämä kustannusperusteisesti laskutetut hoitojaksot olivat kuitenkin keskihinnaltaan selvästi aiempaa ja suunniteltua halvempia. 101

Valikoima/hinta-määräeroanalyysi (TP 2018 vs., jäsenkuntien maksuosuus) Valikoima/hinta-määräeroanalyysi (1 000 euroa) Määräero (palvelutuotannon volyymimuutos) Valikoima/Hintaero (laskutushinnan muutos) Poikkeama (toteuma-edellinen vuosi) euroa % euroa % euroa % Tuotteistetut hoitopäivät 112 1,9 % 246 4,3 % 358 6,2 % NordDRG-tuotteet 6 506 6,5 % -4 655-4,6 % 1 851 1,8 % DRG-ryhmät 578 0,7 % 974 1,1 % 1 552 1,8 % DRG-O-ryhmät 4 339 68,6 % -2 986-47,2 % 1 354 21,4 % Tähystykset -19-2,7 % -29-4,1 % -49-6,8 % Pientoimenpiteet 145 22,2 % -13-2,0 % 132 20,1 % 900-ryhmä -367-5,4 % -788-11,5 % -1 155-16,9 % Kustannusperusteinen jakso 1 688 368,8 % -1 671-365,1 % 17 3,6 % Avohoitokäynnit 1 774 9,5 % -3 459-18,6 % -1 685-9,0 % Sähköiset palvelut 0 4 4 Potilashotelliavopalvelut Palvelupaketit Oma palvelutuotanto 8 393 6,7 % -7 864-6,3 % 528 0,4 % Ostopalvelut 488 44,4 % Hoitopalvelut muista sairaaloista 61 2,0 % Palveluseteli Potilashotelli Tartuntatautilääkkeet Muu palvelutuotanto 549 13,1 % Lisäveloitus 6 501-54,7 % VRK-tarkistuksen vaikutus -57 323,4 % Tilinpäätöksen tasauserät 6 444-54,1 % Potilasvakuutus Kapitaatioperusteisesti laskutettavat erät Luokittelematon 0 /0 Ulkoinen suoramyynti 0-100,0 % Luokittelematon 0 8,9 % YHTEENSÄ 7 521 6,4 % Vuodeosastojaksojen (DRG-ryhmät) osalta edellisvuoteen verrattuna määräeroa kasvattivat Raaseporin keuhkosairauksien erikoisalan potilaiden hoitojaksojen lisäksi erityisesti aorttaläpän proteesileikkausten, sydämen yhden läpän leikkausten, sydämensiirtojen sekä tahdistinasennusten määrän kasvu, mutta toisaalta pienensi mm. henkitorviavanteen vaativan tehohoidon ja intensiivisen verenkierron tuen hoitojaksojen määrän vähentyminen. Keskihintaa nostivat mm. keuhkon- ja sydämensiirtojaksojen sekä komplisoituneiden verisuonistokirurgian hoitojaksojen kallistuminen, mutta toisaalta laski tarvikehintojen alenemisesta johtuva tahdistinasennusten keskihinnan halpeneminen. DRG-O -ryhmän tuotteiden osalta merkittävin muutos, joka vaikutti sekä määrä- että hintaeroon, oli DRG-ryhmittelijässä tapahtunut muutos. Tämän johdosta aiemmin 900-ryhmän tuotteiksi (905Q) ryhmittyneet sydämen ja sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset ryhmittyivät O-ryhmät tuotteisiin (125O). Määräeroa kasvattivat tämän lisäksi myös katetrilla tehtyjen kardiovaskulaaristen toimenpiteiden (112O) sekä polikliinisten tahdistinasennusten määrän kasvu (115O). 900-ryhmän tuotteiden määrää vähensi yllä mainittu DRG-ryhmittelijässä tapahtunut muutos, mutta toisaalta lisäsi Raaseporin keuhkosairauksien potilaiden kuntalaskutuksen siirto. Hintaero selittyy myös samoilla syillä. O- ryhmään siirtyneet tuotteet olivat keskihinnaltaan kalliimpia kuin nyt 900-ryhmään jääneet, Raaseporin keuhkosairauksien potilaille tuotetut tämän ryhmän tuotteet taas halvempia, kuin edellisenä vuonna kyseiseen ryhmään ryhmittyneet tuotteet. Kustannusperusteisten jaksojen määrän lisäys johtui Peijaksen sairaalassa tapahtuneen Apotin käyttöönoton aiheuttamasta diagnoosipuutteellisten hoitojaksojen määrän lisääntymisestä. Nämä jaksot olivat kuitenkin keskihinnaltaan edellisvuotista halvempia, joka näkyy negatiivisena hintaerona. Käyntituotteiden määrää kasvatti erityisesti hoitopuheluiden määrän kasvu (osin Raaseporin keuhkosairauksista johtuvaa). Hoitopuheluiden määrän kasvu selittää myös valtaosan hintaerosta (hoitopuhelut halvempia, kuin muut käyntituotteet). 102

Hoitopalvelut kaikille maksajille Tuotteet (kaikki maksajat, lkm) TP 2018 Poikkeama-% Tuotteistetut hoitopäivät 5 729 5 829 5 840 0,2 % 1,9 % NordDRG-tuotteet 26 985 27 119 28 835 6,3 % 6,9 % DRG-ryhmät 13 732 13 937 13 863-0,5 % 1,0 % DRG-O-ryhmät 2 587 4 108 4 352 6,0 % 68,2 % Tähystykset 989 1 063 968-9,0 % -2,1 % Pientoimenpiteet 1 037 1 223 1 255 2,6 % 21,0 % 900-ryhmä 8 599 6 781 8 236 21,4 % -4,2 % Kustannusperusteinen jakso 41 6 161 2591,7 % 292,7 % Avohoitokäynnit 78 501 80 386 86 326 7,4 % 10,0 % Sähköiset palvelut 0 0 43 0,0 % 0,0 % Potilashotelliavopalvelut 0 0 0 0,0 % 0,0 % Palvelupaketit 0 0 0 0,0 % 0,0 % Siirtoviivehoitopäivät 5 0 34 0,0 % 580,0 % Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos 6,2 % 7,0 % Tuotteet (kaikki maksajat, 1 000 euroa) TP 2018 Poikkeama-% Oma palvelutuotanto 150 784 146 197 155 619 18,6 % 3,2 % Tuotteistetut hoitopäivät 5 783 5 868 6 141 4,7 % 6,2 % NordDRG-tuotteet 125 211 123 512 131 356 6,4 % 4,9 % DRG-ryhmät 108 988 109 330 114 727 4,9 % 5,3 % DRG-O-ryhmät 6 863 7 487 8 394 12,1 % 22,3 % Tähystykset 807 841 752-10,6 % -6,8 % Pientoimenpiteet 732 818 867 5,9 % 18,4 % 900-ryhmä 7 266 4 979 6 074 22,0 % -16,4 % Kustannusperusteinen jakso 555 56 541 871,1 % -2,4 % Avohoitokäynnit 19 788 16 817 18 097 7,6 % -8,5 % Sähköiset palvelut 0 0 4 0,0 % 0,0 % Potilashotelliavopalvelut 0 0 0 0,0 % 0,0 % Palvelupaketit 0 0 0 0,0 % 0,0 % Siirtoviivehoitopäivät 3 0 20 0,0 % 580,0 % Muu palvelutuotanto 4 199 3 188 4 770 49,6 % 13,6 % Ostopalvelut 1 077 1 238 1 596 28,9 % 48,2 % Hoitopalvelut muista sairaaloista 3 103 1 950 3 162 62,2 % 1,9 % Palvelusetelit 0 0 0 0,0 % 0,0 % Potilashotelli 0 0 0 0,0 % 0,0 % Projektituotteet 18 0 13 0,0 % -31,8 % Tartuntatatautilääkkeet 0 0 0 0,0 % 0,0 % Potilasvakuutus 0 0 0 0,0 % 0,0 % Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) -11 882 0-5 966 0,0 % -49,8 % KAIKKI MAKSAJAT YHTEENSÄ 143 101 149 385 154 423 3,4 % 7,9 % Josta Muu myynti jäsenkunnille **) 40 0 53 0,0 % 33,8 % Myynti muille maksajille 25 632 24 815 29 420 18,6 % 14,8 % Myynti erityisvastuualueelle 12 152 11 745 13 585 15,7 % 11,8 % *) Sisältää ryhmät luokittelematon, diagnoosipuutteellisten jaksotukset, toteutunut ylijäämän palautus **) Sisältää mm. tk-päivystystuotteet, kliininen hammashoito ja laskutettavat siirtoviivehoitopäivät (ml. ostopalveluina hankitut) Sydän- ja keuhkokeskuksen palvelutuotannon volyymista yli 90 % ja laskutuksesta n. 81 % on jäsenkunnille tuotettuja palveluja. Jäsenkunnille tuotettujen palvelujen määrässä ja laskutuksessa jo aiemmin mainitut muutokset selittävätkin suuren osan koko palvelutuotannon budjettipoikkeamista ja muutoksista edelliseen vuoteen nähden. Ulkokunta- ja muille maksajille tuotettujen palvelujen osuus palvelutuotannon laskutuksesta oli n. 19 %. Laskutus ylitti talousarvion n. 4,5 milj. eurolla. Laskutusta kasvatti erityisesti ulkokuntapotilaille tehtyjen sydämen- ja keuhkonsiirtojen määrän kasvu (+4,1 milj. euroa) sekä Päijät-Hämeen erityisvastuualueen muutos, jonka myötä entistä enemmän kyseisen alueen potilaita ohjautui hoitoon HUSiin. Vuoden 2018 aikana hoitoa sai 50 334 eri potilasta. Määrä on n. 6,1 % edellisvuotista suurempi. Jäsenkuntapotilaita hoidettiin n. 6,3 % ja muiden kuntien potilaita n. 3,6 % edellisvuotista enemmän. 103

Tuotettujen DRG-pisteiden määrä kasvoi n. 7,7 % edellisvuodesta. Tuottavuutta kuvaavien mittareiden osalta henkilötyön tuottavuus (DRG-pisteet/henkilötyövuosi) parani 4,3 % ja DRG-pisteen kustannus virallisten raporttien mukaan laski (deflatoitu) 0,8 %. DRG-kustannuksia laskettaessa muilta sairaanhoitopiireiltä ostettujen palvelujen sekä muiden ostopalveluiden kustannukset tulisi vähentää toteutuneista kuluista. Kuluja vähennettäviä eriä laskettaessa vastaavia tulotilejä käytetään kuluja kuvaavana sijaislukuna. Vuoden 2018 osalta näiden tulotilien summa on kuitenkin n. 0,7 milj. euroa pienempi kuin vastaavien kulutilien toteuma, ja tästä johtuen DRG-pistekustannuslaskennassa vähennetty summa liian pieni. Syynä tähän on vapaan valinnan perusteella Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä hoidettujen jäsenkuntapotilaiden hoitoindikaatioidenmukaisuudesta syntynyt kiistä, jonka johdosta HUS ei ole maksanut kaikkia Pirkanmaan sairaanhoitopiirin laskuja. Varovaisuuden periaatteen mukaisesti kulut on kuitenkin kirjattu kirjanpitoon kuluiksi, mutta maksamatta olevien laskujen osalta läpilaskutusta jäsenkunnilta ei ole voitu tehdä. Tämä laskennan virhe huomioiden todellinen DRG-pistekustannuksen deflatoitu muutos oli -1,23 %. Hoidon saatavuus, hoitoonpääsy ja siirtoviiveet Sydän- ja keuhkokeskukseen saapuneiden elektiivisten lähetteiden määrä kasvoi 10,7 % edellisvuodesta. Jäsenkunnista lähetteitä saapui 10,5 % ja muista kunnista 13,3 % edellisvuotista enemmän. Lähetteiden määrä kasvoi kaikilla sydän- ja keuhkokeskuksen erikoisaloilla lukuun ottamatta sydänkirurgiaa, jonka lähetemäärät pysyivät ennallaan. Kardiologian osalta kasvua oli 6,8 %, keuhkosairauksien 14,8 % ja yleisthoraxkirurgian 18,6 % edellisvuodesta. Lähetteiden määrän voimakkaasta kasvusta huolimatta hoitoon odottavien potilaiden määrä väheni 2,6 % (- 67 potilasta) edellisen vuoden lopun tilanteeseen verrattuna. Vuoden 2018 lopussa hoitoon pääsyä odotti 2 549 potilasta. Hoitotakuun toteutumisessa oli rytmikardiologian osalta edelleen ongelmia, ja tästä syystä vuoden aikana tehtiinkin ulkoisten palvelutuottajien kanssa sopimus kardiologisten toimenpiteiden tuottamisesta sekä jäsen- että ulkokuntapotilaille. Vuoden lopussa hoitoa yli 180 vuorokautta odottaneiden potilaiden määrä oli raportointijärjestelmien mukaan 100, joka olisi 23 potilasta edellisen vuoden lopun tilannetta enemmän. Apotin käyttöönotosta johtuen odotusaikatietoja ei kuitenkaan pidetä täysin luotettavina; yli 180 vuorokautta hoitoa odottaneiden kardiologisten ja keuhkosairauksien potilaiden määrä Peijaksen sairaalan yhteispoliklinikalla oli järjestelmien mukaan joulukuussa 35 potilasta, vaikka aikaisempina kuukausina yli 4 kuukautta hoitoa odottaneita oli vain yksittäisiä potilaita. Lähetekasvuun pystyttiin vastaamaan hyvin lisäämällä toimintavolyymia. Hoitojonoja on pystytty lyhentämään merkittävästi mutta ei riittävästi Sydän- ja keuhkokeskuksen kilpailukyvyn kannalta. Jonotilanteen hallitsemiseksi jouduttiin tekemään merkittävä määrä lisätyötä: henkilöstökulut 1,82 milj. eur. sivukuluineen. Syöpäkirurgian jono on saatava neljästä viikosta kolmeen viikkoon ja sydänkirurgian elektiivinen jono alle kuuteen viikkoon. Angiografiakapasiteettia on pystytty lisäämään ulkoisen palveluntuottajan avulla. Hankalin hoitoonpääsytilanne on kardiologian poliklinikalla, joka tullaan ratkaisemaan palvelutuotannon muutoksilla (Postitalo). OPETUS JA TUTKIMUS Sydän- ja keuhkokeskuksessa on meneillään useita merkittäviä tutkimuksia: kardiologialla mm. maanlaajuinen TAVI-läppärekisteri, Hydroksiklorokiini-lääketutkimus, laaja eteisvärinän rekisteritutkimus, kardiomyopatioiden geneettinen tutkimus, tulehduksellisten sydänsairausten tutkimus ja aorttaläppästenoosin prospektiivinen tutkimus, keuhkosairauksilla keuhkofibroosin INMARK-lääketutkimus, systeemisen skleroosin lääketutkimus, keuhkofibroosin faasi 1-tutkimus ja sydänkirurgiassa genomi- ja täsmälääketiede elinsiirroissa tutkimus. Vuoden 2018 aikana Tuhat-tietokannan mukaan tuotettiin 117 lääketieteellistä julkaisua, joista 94 kardiologialla, 19 keuhkosairauksilla ja 4 sydän- ja rintaelinkirurgialla. Väitöskirjoja julkaistiin 4 kappaletta. Pätevän tason koulutuksesta valmistui 20 hoitajaa ja HUS taitava hoitaja -koulutuksesta 2 hoitajaa. Vuonna 2018 myönnettiin hoito- ja/tai terveystieteelliseen tutkimukseen 4 tutkimuslupaa, 2 AMK-opinnäytetyölupaa ja 2 pro gradu -tutkimuslupaa. Väitöskirjoja on tekeillä yksi. 104

TALOUDEN TOTEUTUMINEN JA INVESTOINNIT Tuloslaskelma (1 000 euroa) TP 2014 TP 2015 TP 2016 ENN 2018 *) TP 2018 Poikkeama-% TP2018/ TA2018 TP2018/ TP2017 Toimintatuotot yhteensä 150 022 159 296 161 974 154 919 162 528 171 949 167 523 3,1 % 8,1 % Myyntituotot 146 905 156 050 158 695 151 569 158 668 167 774 163 488 3,0 % 7,9 % Jäsenkuntien maksuosuus 115 172 120 772 123 254 117 429 124 544 129 920 124 950 0,3 % 6,4 % Muut palvelutuotot 30 211 33 747 33 587 32 745 32 397 36 322 36 829 13,7 % 12,5 % Muut myyntituotot 198 278 537 506 632 685 759 20,2 % 50,2 % Valtion opetus- ja tutkimuskorvaus 1 324 1 252 1 316 890 1 095 846 949-13,3 % 6,7 % Maksutuotot 3 069 3 204 3 220 3 305 3 812 4 115 3 960 3,9 % 19,8 % Tuet ja avustukset 37 42 59 39 48 41 51 5,6 % 28,4 % Muut toimintatuotot 11 0 0 5 0 19 25 0,0 % 374,2 % Toimintakulut yhteensä 148 162 155 255 160 610 153 681 161 802 168 280 166 665 3,0 % 8,4 % Henkilöstökulut 42 478 45 439 45 109 45 796 47 246 47 085 47 295 0,1 % 3,3 % Palvelujen ostot 76 857 75 815 78 842 68 569 72 890 78 271 75 851 4,1 % 10,6 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 20 557 24 553 27 656 29 934 32 276 33 725 34 523 7,0 % 15,3 % Avustukset 611 673 649 628 672 721 674 0,4 % 7,4 % Muut toimintakulut 7 659 8 774 8 354 8 754 8 719 8 478 8 322-4,6 % -4,9 % Toimintakate 1 859 4 042 1 364 1 239 726 3 669 858 18,3 % -30,7 % Rahoitustuotot ja -kulut 0 0 0-40 0-4 -4 0,0 % -89,9 % Vuosikate 1 859 4 041 1 364 1 198 726 3 665 854 17,7 % -28,7 % Poistot ja arvonalentumiset 960 1 244 1 364 1 092 1 247 1 323 1 376 10,3 % 26,0 % Tilikauden tulos 899 2 797 0 106-521 2 342-521 0,0 % -590,7 % Toimintakulut ja poistot yhteensä 149 123 156 499 161 973 154 773 163 049 169 603 168 040 3,1 % 8,6 % *) Sitovien tavoitteiden muutokset perustuvat 9+3/2018 ennusteeseen Sitovat nettokulut (1 000 euroa) TP 2014 TP 2015 TP 2016 ENN 2018 *) TP 2018 Poikkeama-% TP2018/ TA2018 TP2018/ TP2017 Toiminnan kulut 149 123 156 499 161 974 154 813 163 049 169 607 168 044 3,1 % 8,5 % Muut myyntituotot 198 278 537 506 632 685 759 20,2 % 50,2 % Maksutuotot 3 069 3 204 3 220 3 305 3 812 4 115 3 960 3,9 % 19,8 % Tuet ja avustukset 37 42 59 39 48 41 51 5,6 % 28,4 % Muut toimintatuotot + EVO 1 335 1 253 1 316 895 1 095 865 974-11,1 % 8,8 % Korkotuotot 0 0 0 0 0 0 0 0,0 % 0,0 % Muut rahoitustuotot 0 0 0 0 0 0 0 0,0 % 0,0 % Toiminnan nettokulut 144 483 151 721 156 841 150 068 157 463 163 901 162 301 3,1 % 8,2 % Myyntituotot soiraanhoidollisesta toiminnasta 30 211 33 747 33 587 32 745 32 397 36 322 36 829 13,7 % 12,5 % Sitovat nettokulut 114 273 117 974 123 254 117 323 125 066 127 578 125 472 0,3 % 6,9 % 105

Toimintatuottojen ja -kulujen sekä poistojen poikkeamat ja niihin johtaneiden toiminnallisten syiden analysointi Toimintatuotot 1 000 euroa poikkeama % 1 000 euroa muutos % TA/Edellinen vuosi 162 528,2 154 919,4 Jäsenkuntalaskutus, Raaseporin keuhkosairaudet 344,0 0,2 % 1 903,0 1,2 % Jäsenkuntalaskutus, muu tuotettujen palvelujen volyymin muutos 7 119,0 4,4 % 5 226,1 3,4 % Jäsenkuntalaskutus, muu tuotettujen palvelujen hinnanmuutos -1 630,3-1,0 % -6 051,7-3,9 % Ylijäämän palautus jäsenkunnille -5 381,8-3,3 % 6 518,4 4,2 % Ulkokuntalaskutus, elinsiirrot 4 153,0 2,6 % 4 317,0 2,8 % Ulkokuntalaskutus, aorttaläpän proteesileikkaukset 1 052,0 0,6 % 926,0 0,6 % Ulkokuntalaskutus, muut tuotettujen palvelujen määrän muutos -1 389,0-0,9 % -579,0-0,4 % Ulkokuntalaskutus, muu tuotettujen palvelujen hinnan muutos 844,0 0,5 % -390,0-0,3 % Ylijäämän palautus ERVA-kunnille -584,7-0,4 % -584,7-0,4 % Potilasmaksutuotot 148,2 0,1 % 654,9 0,4 % Yhtymähallinnon tutkimusmääräraha 105,7 0,1 % 243,0 0,2 % Muut muutokset toimintatuotoissa 214,7 0,1 % 420,7 0,3 % TP 2018 167 523,1 3,1 % 167 523,1 8,1 % Sydän- ja keuhkokeskuksen vuoden 2018 talousarvion toimintatuotot olivat 4,9 % edellisvuonna toteutunutta suuremmat. Merkittävimmät toimintatuottojen tasoon talousarviossa vaikuttanut toiminnalliset muutokset olivat Raaseporin keuhkosairauksien laskutuksen siirtyminen Sydän- ja keuhkokeskukseen sekä Päijät-Hämeen erityisvastuualueen muutos. Raaseporin keuhkosairauksien siirron arvioitiin kasvattavan toimintatuottoja n. 1,8 miljoonalla eurolla ja Päijät-Hämeen erityisvastuualueen muutoksen n. 1,7 milj. eurolla. Nämä muutokset huomioiden vertailukelpoinen toimintatuottojen muutos vuoden 2018 talousarviossa edellisen vuoden toteumaan verrattuna oli 2,7 %. Jäsenkuntien potilaille tuotettujen palvelujen määrän talousarvioylityksen sekä muiden kuntien potilaille tuotettujen elinsiirtojaksojen ja aorttaläpän proteesileikkausten määrän ennakoitua suuremman kasvun johdosta sekä jäsen- että ulkokuntalaskutus ylittivät talousarvion tason. Koska toimintakulujen osalta talousarvioylitys ei ollut yhtä suuri kuin tuotannon volyymikasvusta johtunut tuottojen talousarvioylitys, voitiin jäsenkunnille ja eritysvastuualueen kunnille palauttaa kertynyttä ylijäämää yhteensä n. 5,97 milj. euroa. Ylijäämän palautuksen jälkeen toimintatuotot ylittivät talousarvion 3,1 %. 106

Toimintakulut ja poistot 1 000 euroa poikkeama % 1 000 euroa muutos % TA/Edellinen vuosi 163 049,5 154 772,8 Raaseporin keuhkolääkärit 93,8 0,1 % 286,1 0,2 % PTH-integraatiohankkeet (henkilöstökulut) 95,4 0,1 % 95,4 0,1 % Tammikuun 2019 kertakorvausten jaksotus 257,6 0,2 % 257,6 0,2 % Työehtosopimusten mukaiset palkankorotukset 242,4 0,1 % 558,6 0,4 % Hengityshalvauspotilaiden hoitotiimit (oma henkilöstö) -296,2-0,2 % -181,5-0,1 % uudet vakanssit, sivukuluprosentin muutos + muut henkilöstökulujen muutokset -344,1-0,2 % 482,8 0,3 % Vuokratyövoiman käyttö 1 209,6 0,7 % 1 215,7 0,8 % leikkaussaliaika Atek:lta -560,4-0,3 % 438,8 0,3 % tehohoitopäivät Atek:lta -324,9-0,2 % 7,9 0,0 % leikkaustoimenpiteisiin liittyvät tarvikeostot Atek:lta 670,7 0,4 % 2 206,2 1,4 % Sairaanhoitolliset palvelut Raaseporin sairaalalta 120,9 0,1 % 1 529,2 1,0 % Laboratorio- ja kuvantamispalvelut (HUSLab+Rtg) -299,5-0,2 % 957,6 0,6 % Sairaanhoidolliset palvelut SiSu:lta 685,3 0,4 % 635,8 0,4 % Ostot muilta sairaanhoitopiireiltä vapaan valinnan potilaille 1 365,9 0,8 % 565,6 0,4 % Muut palvelujen ostot muista sairaanhoitopiireistä 361,4 0,2 % 241,6 0,2 % Kardiologian toimenpidepalvelujen ostot 736,8 0,5 % 736,8 0,5 % Tietohallinto -321,6-0,2 % 290,1 0,2 % Yhtymähallinto -117,1-0,1 % 593,1 0,4 % Hoitotarvikkeet, ulkoiset + ostot logistiikalta (sydänasemat + sydänkirurginen teho-osasto) 269,9 0,2 % 1 263,2 0,8 % Lääkkeet 897,1 0,6 % 609,8 0,4 % Verituotteet 277,0 0,2 % 215,1 0,1 % Muut muutokset toimintakuluissa -28,9 0,0 % 261,9 0,2 % TP 2018 168 040,3 3,1 % 168 040,3 8,6 % Sydän- ja keuhkokeskuksen vuoden 2018 talousarvion toimintakulujen ja poistojen määrä oli n. 8,3 milj. euroa (5,3 %) edellisenä vuonna toteutunutta suurempi. Kustannustason muutosten lisäksi toimintakulujen tasoa nostivat erityisesti Raaseporin keuhkosairauksien potilaiden kuntalaskutuksen ja vastaavasti hoidon kustannusten siirto Sydän- ja keuhkokeskukseen sekä Päijät-Hämeen erityisvastuualueen potilasmäärän kasvusta johtuva kasvanut leikkaussaliajan-, hoitotarvikkeiden- ja laboratorio- sekä kuvantamispalvelujen käyttö. Henkilöstökulut, sisältäen vuokratyövoiman käytön, ylittivät talousarvion n. 1,26 milj. eurolla (2,6 %). Talousarvion suunnitteluvaiheessa työehtosopimusten mukaisten palkankorotusten tasosta ei vielä ollut tietoa, ja lopulliset korotukset olivatkin n. 0,53 % suuremmat kuin mihin talousarviossa oli varauduttu. Lisäksi sopimuksenmukaisen, tammikuussa 2019 maksettavan kertaerän jaksotus vuoden 2018 kuluksi kasvatti henkilöstökuluja. Vuoden 2018 alusta Raaseporin keuhkolääkärit siirtyivät Sydän- ja keuhkokeskuksen organisaatioon, joka näkyy henkilöstökulujen kasvuna edellisen vuoden toteumaan verrattuna. Toteutuneet kulut olivat tältä osin myös jonkin verran suuremmat kuin mitä talousarviossa arvioitiin. Vuoden 2018 aikana saatiin lisäksi uusia vakansseja käytössä olevien sairaansijojen määrän lisäämiseksi. Henkilöstön saatavuusongelmien vuoksi hengityshalvauspotilaiden hoitotiimeissä siirryttiin käyttämään aiempaa enemmän vuokratyövoimaa. Lisääntyneen potilasvolyymin hoitoon tarvittavien resurssien varmistamiseksi vuokratyövoimaa jouduttiin käyttämään aiempaa enemmän myös muissa Sydän- ja keuhkokeskuksen yksiköissä. Leikkaustoiminnan volyymikasvusta huolimatta ATeK:lta ostetun saliajan kustannukset jäivät jonkin verran talousarviossa ennakoitua pienemmiksi. Talousarvion valmisteluvaiheessa, ATeK:n saliajan minuuttihintojen muutokseen perustuen arvioitiin keskimääräisen leikkaustoimenpiteen saliajan kustannuksen kasvavan n. 10 % edellisvuodesta (vuoden 2017 asiakaspalautukset huomioiden), mutta tiettyjen heräämössä tehtyjen toimenpiteiden laskutukseen tehtyjen korjausten ja ATeK:n vuoden 2018 asiakaspalautusten johdosta keskimääräinen toi- 107

menpiteen kustannus jäi n. 6 % alhaisemmaksi kuin mitä talousarvion valmisteluvaiheessa oli arvioitu. Leikkaustoimenpiteisiin liittyvien erikseen laskutettavien tarvikkeiden kuluissa leikkaustoiminnan volyymikasvu sen sijaan näkyy selvästi. Erityisen voimakasta kustannusten kasvu oli loppuvuodesta uuden hybridisalin käyttöönoton jälkeen näiden salien muita korkeammista tarvikkeiden hinnoista johtuen. Sydänkirurgian potilaita jouduttiin, oman teho-osaston kapasiteetin riittämättömyyden takia hoitamaan ATeK:n teho-osastolla selvästi edellisvuotista enemmän (teho-osastopäivät +46 %). Koska muiden erikoisalojen osalta teho-osastohoitoa tarvinneiden potilaiden määrä kuitenkin väheni selvästi, kasvoi ostettujen tehohoitopäivien määrä vain 6,0 %. Ostettujen tehohoitopäivien hinta jäi suunniteltua ja edellisvuonna toteutunutta alhaisemmaksi, josta johtuen kokonaiskustannus tehohoitopäivien osalta jäi edellisvuoden tasolla, ja alitti talousarvion n. 0,3 milj. eurolla. Raaseporin keuhkosairauksien potilaiden siirto lisäsi sairaanhoidollisten palvelujen ostoja Raaseporin sairaalalta edellisvuoteen nähden n. 1.5 milj. eurolla sekä laboratorio- ja kuvantamispalvelujen ostoja yhteensä n. 0,29 milj. eurolla. Sydän- ja keuhkokeskus ostaa kardiologisten ja keuhkosairauksien potilaiden polikliiniseen hoitoon Jorvissa ja Peijaksessa sekä kardiologisten potilaiden vuodeosastohoitoon Peijaksessa liittyvät palvelut Sisätaudit ja kuntoutus- tulosyksiköltä. Hoidettujen potilaiden volyymin kasvu lisäsi näiden palvelujen ostoja talousarvioon ja edellisvuoteen verrattuna n. 0,6 milj. eurolla. Muilta sairaanhoitopiireiltä ostettujen palvelujen kustannukset, erityisesti Pirkanmaalta potilaiden vapaan valinnan perusteella ostettujen palvelujen osalta, kasvoivat edellisvuodesta n. 26 %, ja ylittivät talousarvion, jossa tavoitteena oli näiden kustannusten vähentäminen, n. 80 %. Kardiologian vaikean jonotilanteen vuoksi tehtiin ulkopuolisten palvelutuottajin kanssa sopimus angiografia- ja pallolaajennustoimenpiteiden tuottamisesta ostopalveluna. Vuoden 2018 aikana näitä palveluja ostettiin yhteensä n. 0,7 milj. eurolla. Toiminnan volyymikasvu sekä erityisesti aorttaläpän proteesileikkaustoiminnan aloittaminen Meilahden sydänasemalla kasvattivat hoitotarvikekuluja selvästi edelliseen vuoteen verrattuna ja johtivat myös talousarvion ylittymiseen. Sydänkirurgisella teho-osastolla dialyysihoitoa tarvinneiden potilaiden määrän kasvu lisäsi kyseisessä hoidossa tarvittujen tarvikkeiden kustannuksia. Lääkekulut ylittivät talousarvion n. 0,9 milj. eurolla ja edellisen vuoden tason n. 0,6 milj. eurolla. Suurinta kasvu tapahtui Meilahden keuhkosairauksien vuodeosastoilla sekä sydänkirurgian vuode- ja teho-osastolla. Keuhkosairauksien osalta kasvu oli seurausta tuberkuloosilääkkeiden lisääntyneestä käytöstä sekä yksittäiselle keuhkonsiirtopotilaalle annetusta kalliista, uudesta lääkehoidosta (letermoviiri). Sydänkirurgian osalta kasvua on erityisesti hyytymistekijöiden käytössä, ja syynä tähän on elinsiirtojen ja apupumppupotilaiden volyymin kasvu. Kasvuun vaikutti myös yhdelle potilaalle annetun lääkityksen poikkeuksellisen suuri määrä. Verituotteiden osalta käytön kasvu ja talousarvion ylitys johtui tehtyjen sydämensiirtojen määrän kasvusta. Toimintakulujen ja poistojen osalta talousarvion ylitys oli 3,1 %. Ulkokunnille tuotettujen palvelujen laskutuksen ennakoitua suuremmasta kasvusta johtuen sitovat nettokulut ylittivät talousarvion kuitenkin vain 0,3 %. Kone- ja laiteinvestoinnit Investoinnit (1 000 euroa) TP 2018 Erotus TP 2018 - Sydänkatetrisaatiolab. 2 laitevaihto 960 924-36 Sydänlaboratorio 6 laitteisto 0 16 Pienet laite- ja kalustohankinnat 323 328 5 YHTEENSÄ 1283 1 269-14 Merkittävin vuoden 2018 aikana toteutettu laiteinvestointi oli sydänkatetrisaatiolaboratorio 2:n laitteiston uusiminen, jonka kustannukset toteutuivat lähes budjetoidun mukaisesti. Vuodelle 2018 kirjautui myös vielä jonkin verran edellisenä vuonna toteutetun sydänkatetrisaatiolaboratorio 6:n projektiin liittyneitä kuluja. Pieniä, alle 0,5 milj. euron investointeja toteutettiin, käytännössä talousarvion mukaisesti, 0,33 milj. euron edestä. 108

HENKILÖSTÖ Henkilöstön riittävyys ja rekrytointi Henkilökuntaa Sydän- ja keuhkokeskuksessa 31.12.2018 oli 873 henkilöä, joista vakinaisia 74,1 %. Raaseporin sairaalan keuhkosairauksien lääkärit siirtyivät Sydän- ja keuhkokeskuksen keuhkolinjan alaisuuteen 2018. Henkilökunta osallistui aktiivisesti kansainvälisiin kokouksiin ja koulutuksiin. Sisäisistä koulutuksista merkittävin koulutuspanos tehtiin Apotin koulutusohjelmien kautta. Vuoden 2018 työolobarometrin perusteella Sydän- ja keuhkokeskuksessa esimiesindeksi on hyvä (Sydän- ja keuhkokeskus 3,83, HUS 3,66). Sydän- ja keuhkokeskuksessa toimitaan yhteistyössä, olemme innovatiivisia ja toimintaamme sitoudutaan. Sydän- ja keuhkokeskuksessa työolobarometrin tuloksissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Johtamisindeksi pysyi edellisvuotisella tasolla, oman työyksikön toimintaindeksi, esimiesindeksi ja vuorovaikutusindeksi nousivat. Sydän- ja keuhkokeskuksessa omaa työyksikköä työpaikkana suosittelee 83 % vastaajista (HUS 77 %). Vuoden 2018 aikana kiinnitettiin huomioita esimiesten toiminnan selkiyttämiseen, moniammatilliseen yhteistyöhön sekä resurssien käytön tarkasteluun (päivittäisen resursoinnin malli). Osastokokouksissa on sovittu toimintamallit ja tehty arviot käytännön toteutuksesta. Työolobarometrin perusteella vuodelle 2019 kehittämiskohteeksi nousivat moniammatillisen yhteistyön lisääminen ja vuorovaikutus, ergonomia sekä ylikuormitus ja työkuorma. Henkilöstömäärä ENN 2018 TP 2018 Poikkeama-% Hoitohenkilökunta 640 655 645 636-2,9 % -0,6 % Lääkärit 130 135 140 140 3,7 % 7,7 % Muu henkilökunta 66 75 70 80 6,7 % 21,2 % Erityistyöntekijät 22 14 12 17 21,4 % -22,7 % YHTEENSÄ 858 879 867 873-0,7 % 1,7 % Henkilötyövuodet ENN 2018 TP 2018 Poikkeama-% Hoitohenkilökunta 503,5 513,5 510,7 507,8-1,1 % 0,9 % Lääkärit 122,4 129,9 131,1 131,3 1,1 % 7,3 % Muu henkilökunta 65,3 67,4 63,9 64,5-4,4 % -1,3 % Erityistyöntekijät 2,3 2,4 1,7 1,7-29,6 % -26,5 % YHTEENSÄ 693,5 713,2 707,4 705,2-1,1 % 1,7 % Henkilötyövuodet htv poikkeama % htv muutos % TA/Edellinen vuosi 713,2 693,5 Lisä- ja ylityöt 3,1 0,4 % 3,4 0,5 % Sydänaseman 6. toimenpidesali, uudet vakanssit -1,3-0,2 % 1,7 0,2 % Raaseporin keuhkolääkärien vakanssit -0,7-0,1 % 2,2 0,3 % Sydänkirurgian teho-osaston hoitohenkilökunta -5,3-0,7 % -0,9-0,1 % Muut henkilötyövuosimuutokset -3,8-0,5 % 5,3 0,8 % TP 2018 705,2-1,1 % 705,2 1,7 % 109

Henkilöstökustannukset ja vuokratyövoima Vuokratyövoimaa on käytetty enemmän kotona hoidettavien hengityshalvauspotilaiden hoitoringin muodostamisessa. Pitkät, päällekkäiset sairauslomat ovat lisänneet Seuren käyttöä. Lähetelajittelukeskuksen toimintaa on tuettu noin yhdellä henkilötyövuodella, samoin elinsiirto- ja tahdistinpoliklinikkaa yhteensä 3,5 henkilötyövuodella. TP 2018 Vuokratyövoima 1 000 euroa 1 000 euroa (euroa) YHTEENSÄ 1 010 2 220 119,8 % Työhyvinvointi ja työsuojelu Työhyvinvointiohjelma vuosille 2018 2021 pohjautuu edelliseen työhyvinvointiohjelmaan. Ohjelma päivitetään vuosittain ja sieltä nostetaan esille uusia painoalueita jo olemassa olevien päätavoitteiden lisäksi. Työhyvinvointitoiminta sisältää työturvallisuuden, työkyvyn ja työssä jaksamisen sekä työhyvinvoinnin tavoitteet ja toimenpiteet. Työhyvinvointiseurantamittareina käytetään mm. sairauspoissaoloja, jotka liittyvät työssä- ja työmatkalla tapahtuviin tapaturmiin ja niihin liittyviin kustannuksiin. Riskien arvioinneissa seurataan mm. työn fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia kuormitustekijöitä ja tehdään tarvittavia korjaavia toimenpiteitä työergonomian parantamiseksi ja työnkuormituksen vähentämiseksi. Työssä tapahtuviin työtapaturmiin pyritään vaikuttamaan ennaltaehkäisevästi toteuttamalla mm. työturvallisuuskierroksia ja -auditointeja kaikissa toimintayksiköissä. Työmatkaturvallisuuteen pyritään vaikuttamaan erilaisilla kampanjoilla. Turvatuotteiden käyttöä on lisätty niissä toimenpiteissä, jotka mahdollistavat turvatuotteiden käytön. Esimiesten työturvallisuusverkkokoulutus on otettu käyttöön ja sitä suositellaan myös muille kuin esimiehille. Se koostuu seitsemästä eri osa-alueesta, jotka on luotu eri toimintaympäristöihin. Se sisältää mm. osion jossa käsitellään työmatkaliikenteen turvallisuutta. Vuosittain esimiehille ja työsuojelupareille järjestettävissä työsuojelun koulutustilaisuuksissa käydään läpi Työkykyä tukevat ohjelmat. Tavoitteena näissä koulutustilaisuuksissa on tuoda tietoisuuteen varhaisen puuttumisen mallia, jolla luodaan yksikön sisällä positiivista yhteishenkeä ja ennaltaehkäistään henkilöstölle aiheutuvia seuraamuksia, mahdollisia sairauspoissaoloja. Työn ja perhe-elämän yhteensovittamista suositaan mahdollistamalla erilaisia osa-aikaisuuksia työelämässä ja samalla lisätään työhön sitoutumista ja siinä viihtymistä. 110

9 NAISTENTAUDIT JA SYNNYTYKSET 9.1.1 Naistentaudit ja synnytykset tulosyksikkö Tulosyksikön tunnusluvut Sairaanhoidollinen palvelutuotanto TP 2018 Poikkeama-% Palvelutuotanto - Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos -1,4 % 4,2 % - Psykiatrian hoitopäivät, lkm 1) 0 0 0,0 % - NordDRG-tuotteet, lkm 63 619 63 665 62 613-1,7 % -1,6 % DRG-ryhmät 18 212 16 353 16 925 3,5 % -7,1 % DRG-O-ryhmät 6 611 8 831 7 831-11,3 % 18,5 % Tähystykset 2 754 2 882 2 490-13,6 % -9,6 % Pientoimenpiteet 12 676 12 375 12 699 2,6 % 0,2 % 900-ryhmä 23 341 23 203 22 650-2,4 % -3,0 % Kustannusperusteinen jakso 25 21 18-14,3 % -28,0 % - Käyntituotteet, lkm, somatiikka 106 541 111 699 4,8 % - Käyntituotteet, lkm, psykiatria 0 0 0,0 % - Tk-päivystyskäynnit, lkm 0 0 0 0,0 % 0,0 % - Laskutettavat siirtoviivehoitopäivät, lkm 0 0 0,0 % - Käyntisuoritteet, lkm 146 753 151 636 3,3 % Päivystyskäynnit (sis. myös DRG-laskutetut) 21 924 21 188-3,4 % Ensikäynnit, lkm 26 876 27 634 2,8 % - Hoitopäivävälisuoritteet, lkm 52 534 48 671-7,4 % - Leikkaukset, lkm 5 901 5 693-3,5 % Päiväkirurgiset, lkm 1 209 1 494 23,6 % - Synnytykset, lkm 31.12.2018 13 510 13 038-3,5 % - Hoidetut eri erikoissairaanhoidon potilaat 58 641 59 225 1,0 % - Hoidetut eri tk-potilaat 2) 0 0 0,0 % - Erikoisalahoitojakson hoitoaika (ka.) Somatiikka, vrk 2,6 2,5-5,3 % Psykiatria, vrk 0,0 0,0 0,0 % Hoidon saatavuus ja hoitoonpääsy - Lähetteiden määrä (elektiiviset) 26 918 27 243 1,2 % - Lähetteiden käsittelyaika > 21 vrk, lkm 22 37 68,2 % - Hoitoonpääsyä osastolle odottavat potilaat 3) > 6 kk 0 0 0,0 % kaikki 916 729-20,4 % - Polikliiniseen hoitoon odottavat potilaat 3) > 3 kk 2 1-50,0 % kaikki 1 679 1 907 13,6 % Tuottavuus - Somaattinen palvelutuotanto DRG-pistekertymä (pistettä) 146 536 144 034-1,7 % Henkilötyön tuottavuus DRG-pisteet/htv 4) 177,8 174,1-2,1 % DRG-pisteen kustannus euroa/drg-piste 5) 748,3 760,6 1,6 % - Psykiatria Toteutuneet kokonaiskustannukset (euroa) / hoidetut potilaat 6) 0 0 0,0 % 1) Ei sisällä asumispalvelupäiviä. 2) Sisältää Kliinisen hammaslääketieteen (TK) potilaat 3) Hoitotakuun piiriin kuuluvat 4) DRG pisteet/htv: + = paraneva tuottavuus ja = heikkenevä tuottavuus 5) Euroa/ DRG-piste (deflatoitu): - = paraneva tuottav uus ja + = heikkenevä tuottavuus) 6) Psykiatria, sisältää lastenpsykiatrian (deflatoitu): - = paraneva tuottavuus ja + = heikkenevä tuottavuus Deflatointi: Julkisten menojen hintaindeksikerroin 1,012 (Tilastokeskus 30.11.2018) 111

Sitovat tavoitteet Sitovat tavoitteet (1 000 euroa/%) TP 2018 Poikkeama-% Tilikauden tulos *) -4 015 297-3 948-1428,1 % -1,7 % Tuottavuustavoite-% (kokonaistuottavuus) **) 8,1 % -1,97 % 1,6 % -183,5 % -79,6 % Sitovat nettokulut 100 209 97 012 100 491 3,6 % 0,3 % *) Tulos ennen saatuja ja annettuja asiakaspalautuksia sekä HUS Yhteiset -tulosalueen ylijäämän palautusta ja jäsenkuntapalautuksia **) Mitataan euroa/drg-piste (deflatoitu) -tunnusluvulla, jossa - = paraneva tuottavuus ja + = heikkenevä tuottavuus Deflatointi: Julkisten menojen hintaindeksikerroin 1,012 (Tilastokeskus 30.11.2018) Talouden tunnusluvut Talous (1 000 euroa/%) TP 2018 Poikkeama-% Jäsenkuntien maksuosuus 100 062 97 310 100 789 3,6 % 0,7 % Ulkoinen myynti 0,0 % 0,0 % Toimintatuotot 113 025 111 679 115 541 3,5 % 2,2 % Toimintakulut 111 727 109 948 113 513 3,2 % 1,6 % Poistot 1 446 1 434 1 730 20,7 % 19,6 % Tilikauden tulos -148 297 297 0,0 % -301,4 % Sitovat nettokulut 100 209 97 012 100 491 3,6 % 0,3 % HUSin oman palvelutuotannon laskutuksen (kaikki maksajat) Määräero, % -1,4 % -0,8 % Hintaero, % 1,3 % 1,1 % Jäsenkuntapalautukset 2 537 1 888-25,6 % Saadut ja annetut HUSin sisäiset asiakaspalautukset netto 1 330 2 313 73,9 % Asiakashyvitykset ERVA-alueille 0 43 0,0 % Henkilöstötunnusluvut Henkilöstö TP 2018 Poikkeama-% Henkilöstömäärä (31.12.) 1 039 1 024 1 067 4,2 % 2,7 % Henkilötyövuodet 821 808 823 1,8 % 0,2 % Henkilötyövuoden hinta (koko henkilöstö) 62 758 62 577 63 141 0,9 % 0,6 % Henkilöstökulujen hinta-määräero Määräero, % 2,1 % 0,4 % Hintaero, % 0,9 % 0,6 % OLENNAISET TAPAHTUMAT TILIKAUDELLA JA ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Kuvaus sairaanhoitoalueen toiminnasta Tulosyksikön toimialueena on synnytysten ja naistentautien erikoissairaanhoito. Yksiköllä on erityisvastuualueen erikoissairaanhoidon vastuuta mm. vaativassa sikiödiagnostiikassa, hyvin ennenaikaisten synnytysten hoidossa, gynekologisessa operatiivisessa onkologiassa sekä lisääntymislääketieteessä. Valtakunnalliset erityisvastuut koskettavat sikiön verensiirtoja, sikiöön kohdistuvia toimenpiteitä, alkiodiagnostiikkaa, infektiopotilaiden hedelmöityshoitoja, hedelmällisyyden säilyttämistä erityistilanteissa sekä joitakin gynekologisen onkologian erityistilanteita. Vaativaa keskoshoitoa ja vastasyntyneen kirurgiaa edellyttävien lasten synnytykset hoidetaan niin ikään keskitetysti. Synnytystoiminta on ylivoimaisesti suurin kokonaisuus NaiS tulosyksikössä. Tuottojen perusteella 60 % tuotoista tuli synnytyksistä (erikoisala 30A) ja 40 % naistentaudeista (erikoisala 30N). Tästä toiminnasta noin 85 % on päivystysluonteista, vaikka osa hoidetaankin virka-aikaan. Suoritteet riippuvat synnytysten lukumäärästä, joka on laskenut HYKS sairaanhoitoalueella vuodesta 2011. Vuonna 2018 synnytysten määrä laski noin 3,5 % edellisestä vuodesta. Naistentaudeilla on sen sijaan ollut selkeää kasvua ja vuonna 2018 lähetteiden määrät, poliklinikkakäynnit, leikkaukset ja hoitopäivät kasvoivat edellisestä vuodesta. Erityisesti kysyntä on kasvussa lisääntymislääketieteen puolella. Naistentautien hoitopäivien kasvu potilaiden keski-iän nousun aiheuttama potilaiden hoitoisuuden kasvu ovat johtaneet henkilöstösiirtoihin synnytyspuolelta naistentaudeille. 112

Olennaiset tapahtumat tilikaudella Espoon synnytyssairaalan käynnistyminen Kätilöopiston sairaalan synnytystoiminnan lopettaminen sisäilmaongelmien takia oli sekä laajuudessaan että aikataulussaan historiallinen työsuojelutoimenpide. Sisäilmaongelmista kärsiville oli nopeassa aikataulussa järjestettävä turvalliset työtilat. Synnytysten siirto Jorvissa uuteen Espoon sairaalaan liittyy tähän tavoitteeseen. Espoon kaupungin hallinnoimat Espoon sairaalan vuodeosastohoitoon tarkoitetut tilat muutettiin synnytyssaleiksi, kahdeksi leikkaussaliksi oheistiloineen sekä synnyttäjien vuodeosastoksi. Leikkaussalien rakentaminen uuden synnytysyksikön sisälle katsottiin potilasturvallisuuteen liittyvien tekijöiden vuoksi välttämättömäksi, koska Jorvin sairaalan leikkausosastolta on käytäviä pitkin runsaan neljän minuutin kävelymatka Espoon uuteen sairaalaan. Tässä yhteydessä otettiin käyttöön toimintamalli, jossa kätilöt osallistuvat tavanomaisiin obstetrisiin toimenpiteisiin instrumenttihoitajana ja valvovana hoitajana sekä osallistuvat perheheräämötoimintaan. Toiminta Espoon sairaalassa aloitettiin helmikuun lopussa ja vuoden aikana sairaalassa hoidettiin yhteensä 4 082 synnytystä. Leikkauksia keskittämällä leikkausjonojen hallintaan Gynekologisen leikkaustoimintaan kohdistuva palvelutarve kasvaa väestömäärän ja ikärakenteen mukaan sekä toisaalta valtakunnallisesti linjattujen keskittämistarpeiden vuoksi. Leikkaussalissa tehtävien naistentautien leikkausten määrä kasvoi 13,8 % vuoteen 2017 verrattuna. Näiden lisäksi tehtiin vuonna 2018 poliklinikalla 1 882 kpl polikliinistä paikallispuudutus leikkaustoimenpidettä. Leikkaukseen odottavien potilaiden kokonaismäärä laski 917:stä 729:n ja yli kolme kuukautta leikkausta odottavien määrä putosi 28 %:sta 17 %. Tulos on saavutettu ilman merkittävää resurssilisäystä toimintoja keskittämällä sekä Lean-kehittämisellä. IVF-toiminnan tehostaminen Synnyttäjien iän noustessa hedelmöityshoitojen kysyntä kasvaa. Samaan aikaan kysyntä on hiljalleen siirtynyt yksityiseltä palveluntuottajalta julkiselle ja Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri siirtyi HUSin erityisvastuualueelle. Valtakunnallisesti keskittävistä hoidoista alkiodiagnostiikka kuuluu HUSin vastuulle. Kasvavan palvelutarpeen vuoksi tarjottavien hedelmöityshoitojen määrän kasvattaminen asetettiin vuoden 2018 tavoitteeksi. Digitalisaatiota hyödyntämällä ja toimintaa tehostamalla hoitojen määrää on pystytty lisäämään yli 20 prosenttia vuoteen 2017 verrattuna. Hoitoon pääsyä on samalla pystytty nopeuttamaan 4-5 kuukaudesta 3 kuukauteen. Naistentautien polikliinisten toimintojen ja sikiöseulontojen keskittäminen Ruoholahteen ja Bulevardille Kätilöopiston tiloista luopuminen vaati merkittävästi toimintojen uudelleenjärjestelyjä vielä vuonna 2018. Naistentautien poliklinikka toimi Kätilöopistolla maaliskuuhun 2018 asti, minkä jälkeen se muutti Ruoholahteen. Maan suurin naistentautien poliklinikka käynnistyi. Ruoholahdessa sijaitsee myös NaiS tulosyksikön lähetekeskus. Samojen periaatteiden mukaisesti sikiöseulonnat keskitettiin Bulevardilla sijaitseviin toimitiloihin kesäkuussa 2018. Molemmat tilat ovat hyvien kulkuyhteyksien päässä ja saaneet kiitosta potilailta. Raaseporin lääkärit NaiS-tulosyksikköön Raaseporin lääkärit siirtyivät vuoden alusta NaiS-tulosyksikköön ja heidät sijoitettiin organisaatiorakenteen mukaisiin linjoihin. Toiminta Raaseporissa jatkui toimitusjohtajan linjausten mukaan as is -periaatteella muutoin, mutta neuvolatoimintaa tukevaa erikoislääkäripanosta myytiin erillissopimuksilla sekä Inkoon että Raaseporin neuvoloille. Vuoteen 2019 kohdistuvia muutoksia valmisteltiin yhdessä johtajaylilääkärin kanssa, ja ne koskevat naistentautien leikkaustoiminnan keskittämistä synnytyssairaaloihin. PTH-yhteistyö laajenee Helsinkiin ja naistentaudeille PTH-yhteistyö käynnistyi Espoon kanssa keskusneuvola -konseptilla äitiyshuollossa. Toiminta on laajentunut Itä- Keskukseen Helsinkiin ja seuraava avataan Kallion perhekeskukseen. Vuosaareen avataan ensimmäinen naisten neuvola, joka tarjoaa erikoislääkäripalveluja gynekologian alalta PTH-ympäristössä. Seri-tukikeskus HUS-laajuiseksi Seri-tukikeskustoiminta käynnistyi toukokuussa 2017, jolloin Suomen ensimmäinen tukikeskus aloitti Helsingissä ja se palveli aluksi vain pääkaupunkiseudun asiakkaita. Toiminnan vakiinnuttua ja sen saatua sekä positiivista palautetta, että tultua tunnetuksi hoitoon hakeutuneiden määrä on jatkuvasti kasvanut. Näistä syistä palvelua on yhteistyössä alueen kuntien kanssa päätetty laajentaa HUS-tasoiseksi, mikä oli alun perin myös STM:n ja THL:n tavoite. Sukusolupankkia koskeva valmistelutyön tuloksena johtajaylilääkärin perustamispäätös Luovutettujen sukusolujen käyttö lisääntymislääketieteessä edellyttää sukusolupankin perustamista. Sukusolupankin perustamissuunnitelma tehtiin johtajaylilääkärin muutosblokin turvin. Valmistelutyön yhteydessä lahjasukusolujen käyttöön liittyvät hoitokriteerit linjattiin valtakunnallisesti vapaan liikkuvuuden -periaatteiden mukaisesti. 12.10.2018 tehtiin HUS-kuntayhtymä johtajalääkärin päätös sukusolupankin perustamisesta lisääntymislääketieteen yksikköön 1.1.2019. Vaadittavien viranomaislupien haku on vireillä. Tulevaisuuden näkymät 113

NaiS-tulosyksikkö on vahvasti mukana HUS-tasoisissa kehittämishankkeissa: Apotti, JCI-akkreditointi, Lean kehittäminen sekä asiakkaan osallistamista koskevissa hankkeissa. Apotin käyttöönotto tulee koskettamaan NaiSyksikköä vasta GL2-vaiheessa, joten ensi vuosi tulee olemaan vilkas jo ennen varsinaista käyttöönotto- ja koulutusvaiheetta ohjelmiston vaatimien toiminnan muutosten suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi. NaiS-yksikkö on yksi kuudesta JCI-akkreditoinnin toimialoista, ja sen edellyttämä valmistelutyö tulee olemaan vilkasta ensi vuoden aikana. Lean-kehittäminen jatkuu, ja vuodelle 2019 on suunnitelmissa Lean-tason arviointi ulkopuolisen arvioitsijan tekemänä. Asiakasraati jatkaa työtään ja uuden asiakaspalautetyökalun käyttöönotto ja vakiinnuttaminen ovat vuoden 2019 ohjelmassa. Vuoden 2019 alusta Porvoon ja Raaseporin gynekologinen leikkaustoiminta keskitetään synnytyssairaaloihin. Tämä merkitsee gynekologisen leikkaustoiminnan lisääntymistä paitsi Naistenklinikalla myös Hyvinkäällä ja Lohjalla. Keskittämisasetuksen mukaista gynekologista syöpäkirurgiaa voi myös tulla jonkin verran lisää ERVA-alueen keskussairaaloista. Rakennushankkeet jatkuvat Naistenklinikalla, jossa C-siiven peruskorjaus etenee 3. ja 4. kerrokseen. C-siiven 5. ja 6 kerros otetaan käyttöön, kun alapuolella tehtävät melua aiheuttavat purkutyöt on saatu tehdyksi. A-siiven hankesuunnittelu alkaa. Hedelmöityshoidot siirtyvät Tilkan Viuhkaan, ja se tulee olemaan suuri toiminnallinen muutos, koska tilat ovat teknisesti vaativia ja toiminnalla on erityisluonne. Samalla sukusolupankin toiminta käynnistetään. STRATEGISET AVAINTAVOITTEET, RISKIENHALLINTA JA TOIMINNAN OHJAUS Strategisista HUS-tason tavoitteista osin tai täysin toteutuivat: toiminnan laadukkuus ja turvallisuus, hintojen kilpailukykyisyys, PTH-yhteistyö sekä henkilöstön sitoutuminen lähtövaihtuvuuden perusteella. Päivystysprosessin tehokkuus on lähellä tavoitetta, mutta päiväsairaalatyyppiset potilaat pidentävät läpimenoaikaa. Suurin osa tulosyksikön asiakkaista on fertiili-ikäisiä naisia ja hoitoajat lyhyitä. Painehaavat eivät siten ole tulosyksikön kannalta relevantti mittari hoidon laadun mittaamiseen. Kaatumiset kirjataan tulosyksikössä Obstetrixiin ja näistä tehdään Haipro-ilmoitus. Nämä eivät kuitenkaan tilastoidu Uranukseen. Vuoden 2019 painopisteenä on hoidon laatua kuvaavien poikkeaminen kirjaaminen Uranukseen Obstetrixiä käyttävissä yksiköissä. Apotti yhtenäistää potilastietotietojärjestelmät. Potilaiden hoitopaikan suositteluprosentti pohjautuu niin pieneen otokseen, että siitä ei voi tehdä kunnollisia johtopäätöksiä. Hoidon oikea-aikaisuus jää tavoitteesta, mutta esim. leikkausjonot on saatu merkittävästi lyhenemään viimeisen vuoden aikana. Nykyisillä leikkausmäärillä tavoitteet saavutettaneen ensi vuonna. Jäsenkuntien maksuosuus on kasvanut 0,7 % vuodesta 2017. Kokonaistuottavuudessa DRG-pisteiden perusteella on tapahtunut laskua synnytysten määrän laskun vuoksi sekä potilashotellin (kirjataan pkl-käyntinä) käytön lisääntymisen vuoksi, vaikka naistentautien potilasmäärät, etenkin leikkausmäärät ja hedelmöityshoidot ovatkin lisääntyneet. Biopankkinäytteiden määrässä ei päästy tavoitteisiin, kun yksikössä on odotettu sähköisen suostumuksen käyttöönottoa. Esimiesindeksissä ja henkilöstön suositteluprosenteissa on laskua, erityisesti erikoistuvien lääkäreiden sekä Espoon sairaalan synnytystoiminnan osalta. Erikoistuville lääkäreille on nyt nimetty koulutusylilääkäri sekä ns. linjakouluttajat, jotka vastaavat koulutuksen käytännön järjestelyistä. Espoon sairaalaan suunnitellaan työhyvinvointihanketta. Tuloksissa näkyy myös viime vuosien suuret muutokset: Kätilöopiston sairaalan sulkeminen, työyhteisöjen hajoaminen ja uusien työyhteisöjen perustaminen. Uuden yhteisen kulttuurin luominen on vielä tekeillä. Uusien tilojen myötä tehdyt toiminnalliset muutokset kuten kätilöiden työnkuvan laajentaminen leikkaus- ja heräämötoimintaan on vaikuttanut esimiesindeksiin. Naistenklinikalla ilmenneet sisäilmaongelmat etenkin Kätilöopiston sairaalassa altistuneiden kohdalla on vaikuttanut työnantajan suositeltavuuteen. Riskienhallinta Jokainen muutos, väistö, muutto tai toimitilojen väliaikainenkin muutos vaikuttaa toimintatapoihin. Jo sairaalan siivouskomeron sulku rikkoo rutiinit ja vakiintuneen tavan toimia. Virheiden mahdollisuus ja riskit kasvavat. Riskit kasvavat etenkin rajapinnoilla, joka tuottaa ydintoiminnan tarvitseman tukitoiminnan oman organisaationsa kautta. NaiS-yksikössä on viimeisen kahden vuoden aikana tehty lukuisia korjausrakennustöitä, muutoksia ja muuttoja useassa eri kiinteistössä. Näiden suuruusluokka on vaihdellut Kätilöopiston sairaalan sulusta yksittäisen siivouskomeron käyttötarkoituksen muutokseen. Potilasturvallisuus on ollut kaikkien näiden muutosten prioriteettilistan kärjessä. Näin on menetelty myös Naistenklinikalla, jossa rakennustyöt on suunniteltu yhdessä terveydenhuollon ammattihenkilöiden kanssa. Näiden rakennustöiden aikana töiden sujumista sekä potilas- että henkilöstöturvallisuuden näkökulmasta seurataan päivittäin. Todellisia potilasturvallisuuden vaarantumistilanteita ei ole raportoitu, mutta joitakin valituksia sisäilmaoireilusta on tullut myös asiakaspinnasta. Riskienhallintaa on toteutettu riskienhallinnan kyselyllä. Työterveyslaitos teki lisäksi selvityksen Naistenklinikan tilanteesta ja päätyi suosittelemaan peruskorjauksen nopeutusta pienten korjaavien toimenpiteiden sijaan. 114

Kampuksen ulkopuoliset toimitilat ovat osa riskienhallintaa, mutta varsinaisia ydintoiminnan riskejä ne eivät poista. Toiminnan kehittäminen ja tavoitteiden toiminnallistaminen Toiminnan kehittämishanke Mittari ja sen toteuma Hankkeen saavutukset vuonna 2018 Leikkausjonojen lyhentäminen Mittari: 0 yli 3 kk odottanutta Toteuma: 138 yli 3 kk odottanutta Tavoitteena oli sakkojonottomuuden lisäksi jonon lyhentäminen siten, että kiireettömään toimenpiteeseen pääsisi 3 kuukaudessa. Vuoden 2018 aikana potilaita ei ole ollut sakkojonossa ja leikkausjono on lyhentynyt noin 200 potilaalla, jolloin kiireettömään toimenpiteeseen pääsee nyt käytännössä 4 kuukaudessa. Lahjasukusolupankin käynnistäminen Mittarit: 1) Yhteiset kriteerit laadittu 2) HYKS:n sukusolupankki perustettu Toteumat: 1) Toteutunut 2) Toteutunut HUS:n johdolla kokoontui kev ään 2018 kansallinen työryhmä, joka laati yhteiset kriteerit hoitojen tarjoamiselle (valmis 30.5.). HUS-kuntayhtymän vs. johtajaylilääkärin päätös erikoissairaanhoidon palveluvalikoiman laajentamisesta 12.10.2018, Sukusolupankki perustetaan 1.1.2019, ohjelmalle valittu johtaja (VS-A). Toimintaa koskev at hakemukset Fimeaan ja Valviraan lähetetty 20.12.2018. Alkiodiagnostiikka Mittarit: Alkiodiagnostiikkakäytäntöjen vakiinnuttaminen (tavoiteajat eri hoidon vaiheisiin) Toteuma: Hoitopolku kuvattu, eri odotusajat Alkiodiagnostiikkaryhmä kokoontuu kuukausittain, ja sekä hoitojen määrää että jonotusaikaa on pystytty lyhentämään. Hoitopolku on kuvattu. Geneettinen diagnostiikka toistaiseksi ostetaan ulkomailta, ja hoitomäärien lisääntymisen vuoksi (tavoite) määritetty, hoitoon (kustannukset suuremmat) Huslab käynnistää pääsy on parantunut. suorahankintamenettelyn. Kätilöiden osaamisen laajentaminen Mittarit: Vuoden 2018 aikana on leikkaussalitoiminta Espoon 1) Kesään 2018 mennessä sairaalan synnytysosastolla siirtynyt NaiS tulosyksikön kätilöitä koulutettu toiminnaksi. Kätilöt toimivat sektioissa sekä synnytykseen riittävästi perheheräämöön liittyvissä toimenpiteissä 24/7. ja leikkaushoitajan työtehtäviin tuplamiehityksen Vuoden 2018 aikana koulutetut: poistamiseksi Perheheräämö: 25 kätilöä 2) Vastaavan koulutuksen Instrumentti: 35 kätilöä aloittaminen NKL:lla syksyllä Valvovan hoitaja: 18 kätilöä 2018 -> tavoitteena riittävä Osa hallitsee jo useamman osa-alueen. määrä koulutettuja kätilöitä perheheräämöön ja leikkaushoitajan työnkuviin jouluun mennessä Toteumat: 1) Espoon sairaalassa pystyttiin kesällä 2018 toimimaan ilman ns. tuplamiehitystä, tosin niukilla henkilöstöresursseilla. 2) NKL koulutukset painottuivat syksyllä 2018 perheheräämökoulutuksiin, 12/18 mennessä perheheräämö toimi osittain. Instrumentti ja valvovan hoitajan koulutuksia ei aloitettu syksyllä 2018. 115

HYKS Naistentaudit ja synnytykset tulosyksikön tuottavuustavoitteen toiminnallistamissuunnitelman mukainen säästötavoite oli 899 000 euroa. Toteuma vuodelta 2018 oli yhteensä 242 000 euroa. Suurimmat poikkeamat tavoitteeseen oli muun henkilökunnan ja hoitohenkilökunnan palkkakuluissa. Kesään 2018 mennessä saavutimme tavoitteen kätilöiden toimenkuvan laajentamisesta leikkaussalihoitajan sekä perheheräämötoiminnan työnkuviin Espoon sairaalassa. Koulutusmäärät oli saavutettu, mutta kätilöt eivät vielä kokeneet osaamisensa olevan riittävällä tasolla. Kokemusta eri työnkuvista oli ehtinyt kertyä liian vähän, koettiin epävarmuutta ja pelkoakin osaamisen riittävyydestä. Tämä johti uupumukseen, äkillisiin poissaoloihin, jolloin jouduttiin turvautumaan Seuren käyttöön. Naistenklinikan leikkausosastolta annettiin apua aktiivisesti. Syksyn 2018 aloitettiin Naistenklinikalla kätilöiden toimenkuvan laajentaminen perheheräämötoimintaan. Vuoden 2018 lopussa perheheräämötoiminta toteutui osittain ja koulutuksia jatketaan vuoden 2019 keväällä. Tulosyksikössä otettiin opiksi Espoon sairaalan kätilöiden koulutusvauhdista eikä Naistenklinikalla kätilöiden toimenkuvan laajentamista laajennettu vielä leikkaushoitajan työnkuviin. Tämä oli tietoinen valinta, jottei samat virheet toistuisi myös Naistenklinikan osalta. PALVELUIDEN TOTEUTUMINEN Jäsenkuntien maksuosuuksien toteutuminen Tuotteet (jäsenkunnat, lkm) TP 2018 Poikkeama-% Tuotteistetut hoitopäivät 0 0 0 0,0 % 0,0 % NordDRG-tuotteet 62 123 62 286 60 971-2,1 % -1,9 % DRG-ryhmät 17 696 15 860 16 374 3,2 % -7,5 % DRG-O-ryhmät 6 385 8 606 7 534-12,5 % 18,0 % Tähystykset 2 733 2 863 2 471-13,7 % -9,6 % Pientoimenpiteet 12 455 12 188 12 438 2,1 % -0,1 % 900-ryhmä 22 831 22 749 22 138-2,7 % -3,0 % Kustannusperusteinen jakso 23 19 16-16,0 % -30,4 % Avohoitokäynnit 102 205 105 234 103 666-1,5 % 1,4 % Sähköiset palvelut 0 0 0 0,0 % 0,0 % Potilashotelliavopalvelut 965 0 3 664 0,0 % 279,7 % Palvelupaketit 0 0 0 0,0 % 0,0 % Laskutusosuudella painotettu v olyymimuutos -1,9 % 3,5 % Tuotteet (jäsenkunnat, 1 000 euroa) TP 2018 Poikkeama-% Oma palvelutuotanto 96 094 96 258 97 068 0,8 % 1,0 % Tuotteistetut hoitopäivät 0 0 0 0,0 % 0,0 % NordDRG-tuotteet 75 576 75 064 74 938-0,2 % -0,8 % DRG-ryhmät 55 533 55 027 53 977-1,9 % -2,8 % DRG-O-ryhmät 6 659 8 434 8 912 5,7 % 33,8 % Tähystykset 1 682 1 770 1 506-14,9 % -10,5 % Pientoimenpiteet 5 559 4 464 4 856 8,8 % -12,6 % 900-ryhmä 6 090 5 316 5 637 6,0 % -7,4 % Kustannusperusteinen jakso 53 52 51-1,8 % -4,0 % Avohoitokäynnit 20 084 21 194 20 523-3,2 % 2,2 % Sähköiset palvelut 0 0 0 0,0 % 0,0 % Potilashotelliavopalvelut 434 0 1 607 0,0 % 270,1 % Palvelupaketit 0 0 0 0,0 % 0,0 % Muu palvelutuotanto 1 439 1 052 1 838 74,7 % 27,7 % Ostopalvelut 227 186 305 63,7 % 34,6 % Hoitopalvelut muista sairaaloista 1 212 865 1 532 77,1 % 26,4 % Palvelusetelit 0 0 0 0,0 % 0,0 % Potilashotelli 0 0 0 0,0 % 0,0 % Tartuntatatautilääkkeet 0 0 0 0,0 % 0,0 % Potilasvakuutus 0 0 0 0,0 % 0,0 % Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) 2 528 0 1 883 0,0 % -25,5 % JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUS 100 062 97 310 100 789 3,6 % 0,7 % Muu myynti jäsenkunnille **) 122 0 214 0,0 % 74,8 % JÄSENKUNNAT YHTEENSÄ 100 184 97 310 101 003 3,8 % 0,8 % *) Sisältää ryhmät luokittelematon, diagnoosipuutteellisten jaksotukset, toteutunut ylijäämäpalautus **) Sisältää mm. tk-päivystystuotteet, kliininen hammashoito ja laskutettavat siirtoviivehoitopäivät (ml. ostopalveluina hankitut) 116

Naistentautien ja synnytysten tulosyksikön talousarvion mukainen jäsenkuntien maksuosuus oli 2,8 % pienempi kuin vuoden 2017 toteuma. Toiminnallisista muutoksista aiheutuva jäsenkuntien maksuosuuden budjetoitu kasvu oli 153 000 euroa. Tämän lisäksi Raaseporin siirtyminen osaksi HYKS-sairaanhoitoaluetta toi 1,2 milj. euroa lisää jäsenkuntien maksuosuutta budjettiin. Talousarvioon verrattuna DRG-tuotteiden lukumäärä jäi alle suunnitellun. Suurin syy tähän oli suunniteltua alhaisempi synnytysten määrä. Lisäksi talousarviossa perhepesään siirtyvien synnyttäjien odotettiin painottuvan enemmän DRG-O-ryhmän tuotteisiin, mutta todellisuudessa osassa näistä syntyi DRG-ryhmän tuote. Näin kävi tilanteissa, joissa synnyttäjä oli sairaalassa kahden eri vuorokauden puolella, vaikkakin alle 24 tuntia, ennen siirtymistään perhepesähotelliin. Perhepesähotellin käynnit laskutetaan omina tuotteinaan ryhmässä potilashotelliavopalvelut, minkä vuoksi synnytyskokonaisuudet laskutetaan erikseen siinä vaiheessa, kun potilas kirjataan ulos sairaalasta. Synnytysten kokonaislukumäärä laski edelliseen vuoteen verrattuna 3,5 %, 472 synnytystä. Synnytysten määrän väheneminen vaikuttaa tulosyksikössä merkittävästi hoitopäivien, käyntien ja leikkausten lukumääriin. Vähenemä näkyy myös jäsenkuntien tuotannossa. DRG-ryhmän tuotteiden lukumäärä väheni 7,5 %; synnytysten erikoialan tuotteiden lukumäärä väheni 9,9 %, kun taas naistentautien tuotteiden lukumäärä kasvoi 6,6 %. Suurimman synnytystuotteen 373 Alatiesynnytys, ongelmaton lukumäärä väheni 1 080 kappaletta, 18,4 %. Tuotteen laskutus väheni 2,1 miljoonaa euroa 17,2 %. Tuotteen vähenemään vaikutti laskeneen synnytysmäärän lisäksi perhepesähotellin käyttöönotto, joka on muuttanut osan näistä synnytyskokonaisuuksista DRG-O ryhmän tuotteiksi. Myös tuote 370 Keisarileikkaus, komplisoitunut lukumäärä laski 19,4 % ja laskutus 14,9 %. DRG-O ryhmän tuotteissa synnytysten tuotteiden lukumäärä kasvoi 120,5 % johtuen perhepesähotellin käyttöönotosta. Naistentautien tuotelukumäärä kasvoi 9,0 %. DRG-O-ryhmässä kasvoi eniten 373O Alatiesynnytys, lyhyt hoito, jonka lukumäärä kasvoi 659 kappaletta, 154,7 % ja laskutus 1,3 milj. euroa, 389,6 %. Laskutuksen kasvuun vaikutti tuotteen kirjaustavan tarkastus vuonna 2018. Pientoimenpiteissäkin synnytysten erikoisalan tuotteiden lukumäärä väheni 16,2 %, mutta naistentautien tuotteiden lukumäärä, joita on enemmistä ryhmän tuotteista, kasvoi 1,0 %. Pientoimenpiteissä laskutus väheni 12,6 %, vaikka tuotteiden lukumäärä väheni vain 0,1 % edellisestä vuodesta. Syy tähän oli yhteishinnoiteltava tuote 814S Kohdun tyhjennys lääkkeellä, jonka hinnan alennus vaikutti koko tuoteryhmän laskutukseen. 900-ryhmän tuotteissa synnytysten tuotelukumäärä väheni 3,7 % ja naistentautien kasvoi 0,5 %. 900-ryhmän tuotteet koostuvat kuitenkin pääasiassa synnytyksen erikoisalan tuotteista, minkä vuoksi kokonaismäärä laski 3,0 % edellisestä vuodesta synnytysten määrän vähenemisen vuoksi. Perhepesähotelli otettiin käyttöön loppuvuonna 2017 Kätilöopiston sairaalasta luovuttaessa. Tämä selittää potilashotelliavopalveluiden määrän ja laskutuksen kasvun vuonna 2018 edelliseen vuoteen verrattuna. Hoitopalveluiden laskutus muista sairaaloista kasvoi 320 000 euroa, 26,4 %. Kasvusta 64 % aiheutui Porvoon sairaanhoitoalueen kuntien laskutuksesta. Syy tähän on Porvoosta Kotkaan siirtyneet synnyttäjät, joiden määrä on kasvanut vuoteen 2017 nähden 12 %. Tulosyksikön toiminnan alijäämän kattamiseksi tehtiin vuonna 2018 1,9 milj. euron lisäveloitus jäsenkunnille (vuonna 2017 2,5 milj. euroa). 117

Valikoima/hinta-määräeroanalyysi (TP 2018 vs., jäsenkuntien maksuosuus) Valikoima/hinta-määräeroanalyysi (1 000 euroa) Määräero (palvelutuotannon volyymimuutos) Valikoima/Hintaero (laskutushinnan muutos) Poikkeama (toteumatalousarvio) euroa % euroa % euroa % Tuotteistetut hoitopäivät 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % NordDRG-tuotteet -1 584-2,1 % 1 459 1,9 % -125-0,2 % DRG-ryhmät 1 782 3,2 % -2 832-5,1 % -1 050-1,9 % DRG-O-ryhmät -1 051-12,5 % 1 529 18,1 % 478 5,7 % Tähystykset -242-13,7 % -22-1,2 % -264-14,9 % Pientoimenpiteet 92 2,1 % 300 6,7 % 392 8,8 % 900-ryhmä -143-2,7 % 463 8,7 % 320 6,0 % Kustannusperusteinen jakso -8-16,0 % 7 14,2 % -1-1,8 % Avohoitokäynnit -316-1,5 % -355-1,7 % -671-3,2 % Sähköiset palvelut 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % Potilashotelliavopalvelut 0 /0 1 607 /0 1 607 /0 Palvelupaketit 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % Oma palvelutuotanto -1 900 0 2 711 2,8 % 811 0,8 % Ostopalvelut 119 63,7 % Hoitopalvelut muista sairaaloista 667 77,1 % Palveluseteli 0 0,0 % Potilashotelli 0 0,0 % Tartuntatautilääkkeet 0 0,0 % Muu palvelutuotanto 786 74,7 % Lisäveloitus 1 890 /0 Diagnoosipuutteellisten jaksotus -8 /0 Tilinpäätöksen tasauserät 1 883 /0 Potilasvakuutus 0 0,0 % Kapitaatioperusteisesti laskutettavat erät 0 0,0 % Luokittelematon 0 0,0 % Luokittelematon 0 0,0 % YHTEENSÄ 3 479 3,6 % *) Sisältää ryhmän luokittelematon Talousarviossa oletettiin perhepesään siirtyvien synnyttäjien painottuvan enemmän DRG-O-ryhmän tuotteisiin, mutta todellisuudessa osassa näistä syntyi DRG-ryhmän tuote. Näin kävi tilanteissa, joissa synnyttäjä oli sairaalassa kahden eri vuorokauden puolella, vaikkakin alle 24 tuntia, ennen siirtymistään perhepesähotelliin. Myös synnytysten väheneminen näkyy talousarviovertailussa. 118

Valikoima/hinta-määräeroanalyysi (TP 2018 vs., jäsenkuntien maksuosuus) Valikoima/hinta-määräeroanalyysi (1 000 euroa) Määräero (palvelutuotannon volyymimuutos) Valikoima/Hintaero (laskutushinnan muutos) Poikkeama (toteuma-edellinen vuosi) euroa % euroa % euroa % Tuotteistetut hoitopäivät 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % NordDRG-tuotteet -1 401-1,9 % 764 1,0 % -638-0,8 % DRG-ryhmät -4 149-7,5 % 2 592 4,7 % -1 556-2,8 % DRG-O-ryhmät 1 198 18,0 % 1 055 15,8 % 2 253 33,8 % Tähystykset -161-9,6 % -15-0,9 % -176-10,5 % Pientoimenpiteet -8-0,1 % -695-12,5 % -703-12,6 % 900-ryhmä -185-3,0 % -268-4,4 % -453-7,4 % Kustannusperusteinen jakso -16-30,4 % 14 26,5 % -2-4,0 % Avohoitokäynnit 287 1,4 % 152 0,8 % 439 2,2 % Sähköiset palvelut 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % Potilashotelliavopalvelut 1 215 279,7 % -42-9,6 % 1 173 270,1 % Palvelupaketit 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % Oma palvelutuotanto 100 0 874 0,9 % 974 1,0 % Ostopalvelut 78 34,6 % Hoitopalvelut muista sairaaloista 320 26,4 % Palveluseteli 0 0,0 % Potilashotelli 0 0,0 % Tartuntatautilääkkeet 0 0,0 % Muu palvelutuotanto 398 27,7 % Lisäveloitus -647-25,5 % Diagnoosipuutteellisten jaksotus 2-18,0 % Tilinpäätöksen tasauserät -645-25,5 % Potilasvakuutus 0 0,0 % Kapitaatioperusteisesti laskutettavat erät 0 0,0 % Luokittelematon 0 0,0 % Ulkoinen suoramyynti 0 0,0 % Luokittelematon 0 0,0 % YHTEENSÄ 727 0,7 % DRG-ryhmän määräero selittyy synnytystuotteiden vähentymisellä. Hintaeroa selittää muutamien toimenpiteiden hinnannostot synnytystuotteissa (uusien kalliimpien tilojen vaikutus) sekä yksittäisissä muissa tuotteissa. DRG- O ryhmän tuotteissa määräeroa selittää synnytystuotteen 373O Alatiesynnytys, lyhyt hoito kasvu aiemmin mainituista syistä sekä naistentautien tuotteiden lukumäärän kasvusta. Hintaeroa selittää tuotteen 373O Alatiesynnytys, lyhyt hoito laskutus (kirjaustavan korjaus vuonna 2018). Pientoimenpiteiden hintaeroa selittää tuotteen 814S Kohdun tyhjennys lääkkeellä hinnanlasku johtuen yhteishinnoittelusta HUS-tasolla. Hoitopalvelut kaikille maksajille Tuotteet (kaikki maksajat, lkm) TP 2018 Poikkeama-% Tuotteistetut hoitopäivät 0 0 0 0,0 % 0,0 % NordDRG-tuotteet 63 619 63 665 62 613-1,7 % -1,6 % DRG-ryhmät 18 212 16 353 16 925 3,5 % -7,1 % DRG-O-ryhmät 6 611 8 831 7 831-11,3 % 18,5 % Tähystykset 2 754 2 882 2 490-13,6 % -9,6 % Pientoimenpiteet 12 676 12 375 12 699 2,6 % 0,2 % 900-ryhmä 23 341 23 203 22 650-2,4 % -3,0 % Kustannusperusteinen jakso 25 21 18-14,3 % -28,0 % Avohoitokäynnit 105 570 108 579 107 795-0,7 % 2,1 % Sähköiset palvelut 0 0 0 0,0 % 0,0 % Potilashotelliavopalvelut 971 0 3 904 0,0 % 302,1 % Palvelupaketit 0 0 0 0,0 % 0,0 % Siirtoviivehoitopäivät 0 0 0 0,0 % 0,0 % Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät 0 0 0 0,0 % 0,0 % Terveyskeskuspäivystys, käynnit 0 0 0 0,0 % 0,0 % Kliininen hammashoito (TK) 0 0 0 0,0 % 0,0 % Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos -1,4 % 4,2 % 119

Tuotteet (kaikki maksajat, 1 000 euroa) TP 2018 Poikkeama-% Oma palvelutuotanto 99 790 99 829 101 368-1,3 % 1,6 % Tuotteistetut hoitopäivät 0 0 0 0,0 % 0,0 % NordDRG-tuotteet 78 286 77 763 77 981 0,3 % -0,4 % DRG-ryhmät 57 683 57 203 56 393-1,4 % -2,2 % DRG-O-ryhmät 6 892 8 654 9 154 5,8 % 32,8 % Tähystykset 1 695 1 782 1 519-14,7 % -10,3 % Pientoimenpiteet 5 721 4 621 5 065 9,6 % -11,5 % 900-ryhmä 6 236 5 441 5 794 6,5 % -7,1 % Kustannusperusteinen jakso 59 62 56-9,5 % -4,8 % Avohoitokäynnit 21 067 22 066 21 709-1,6 % 3,0 % Sähköiset palvelut 0 0 0 0,0 % 0,0 % Potilashotelliavopalvelut 437 0 1 679 0,0 % 284,2 % Palvelupaketit 0 0 0 0,0 % 0,0 % Siirtoviivehoitopäivät 0 0 0 0,0 % 0,0 % Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät 0 0 0 0,0 % 0,0 % Terveyskeskuspäivystys, käynnit 0 0 0 0,0 % 0,0 % Kliininen hammashoito (TK) 0 0 0 0,0 % 0,0 % Muu palvelutuotanto 1 421 1 065 1 861 74,8 % 31,0 % Ostopalvelut 196 199 318 59,6 % 62,2 % Hoitopalvelut muista sairaaloista 1 213 865 1 532 77,1 % 26,4 % Palvelusetelit 0 0 0 0,0 % 0,0 % Potilashotelli 0 0 0 0,0 % 0,0 % Projektituotteet 12 0 11 0,0 % -11,6 % Tartuntatatautilääkkeet 0 0 0 0,0 % 0,0 % Potilasvakuutus 0 0 0 0,0 % 0,0 % Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) 2 545 0 1 941 0,0 % -23,7 % KAIKKI MAKSAJAT YHTEENSÄ 103 756 100 894 105 171 4,2 % 1,4 % Josta Muu myynti jäsenkunnille **) 122 0 214 0,0 % 74,8 % Myynti muille maksajille 3 572 3 584 4 164 16,2 % 16,6 % Myynti erityisvastuualueelle 1 973 2 083 2 321 11,4 % 17,6 % *) Sisältää ryhmät luokittelematon, diagnoosipuutteellisten jaksotukset, toteutunut ylijäämän palautus **) Sisältää mm. tk-päivystystuotteet, kliininen hammashoito ja laskutettavat siirtoviivehoitopäivät (ml. ostopalveluina hankitut) Naistentautien ja synnytysten tulosyksikön oman ja muun palvelutuotannon volyymista 96,4 % ja laskutuksesta 95,8 % kohdistui jäsenkuntien maksuosuuden piirissä oleviin potilaisiin. Jäsenkuntien maksuosuuteen vaikuttaneet seikat selittävätkin valtaosan myös koko palvelutuotannon budjettipoikkeamista ja muutoksista edellisvuoteen verrattuna. Suurimpina tekijöinä muutoksissa olivat siis synnytysten määrän väheneminen, perhepesähotellin käyttöönotto sekä naistentautien tuotteiden kasvu. Muiden maksajien laskutusosuus oli 4,0 % kokonaislaskutuksesta. Muiden maksajien laskutus kasvoi 592 000 euroa, 16,6 % vuodesta 2017, joista muiden sairaanhoitopiirien laskutus kasvoi 367 000 euroa, 41,4 % ja Erva-alueiden laskutus kasvoi 348 000 euroa, 17,6 %. Eniten kasvoi Päijät-Hämeen (+175 000 euroa, 23,9 %) ja Etelä-Karjalan (157 000 euroa, 39,4 %) laskutus. Erityisesti naistentautien lähetteet näiltä maksajilta ovat kasvaneet edellisestä vuodesta. Vuonna 2017 HYKS Naistentautien ja synnytykset tulosyksikössä hoidettiin 59 225 eri henkilöä, mikä oli 1,0 % enemmän kuin vuonna 2017. Jäsenkuntien hoidettujen potilaiden määrä, 57 237 potilasta, kasvoi 0,8 % viime vuodesta. Muiden maksajien hoidettujen potilaiden lukumäärä, 2 273 potilasta, kasvoi 5,2 % viime vuodesta. DRG-pistekertymä oli 1,7 % pienempi kuin vuonna 2017, mihin vaikutti erityisesti synnytysten lukumäärän väheneminen. Lisäksi perhepesähotellikäynnistä kertyvät DRG-pisteet ovat huomattavasti pienemmät kuin hoitopäivästä, mikä vaikuttaa laskevasti tulosyksikön DRG-pistekertymään. Sen sijaan leikkauslinjan ja poliklinikkalinjan DRG-pistekertymät kasvoivat edellisestä vuodesta lisääntyneet naistentautien toiminnasta johtuen. Deflatoitu DRG-pisteen kustannus kasvoi 1,6 % johtuen vähentyneestä DRG-pistemäärästä ja kasvaneista kustannuksista. Henkilötyön tuottavuus heikkeni 2,1 %. Lukuisat sairauspoissaolot ovat heikentäneet henkilötyön tuottavuutta. Hoidon saatavuus, hoitoonpääsy ja siirtoviiveet Elektiivisten ulkoisten lähetteiden lukumäärä kasvoi 1,2 % vuodesta 2017. Synnytysten lähetteiden määrä väheni 4,4 %, mutta naistentautien lähetteet kasvoivat 5,1 % edellisestä vuodesta. Lähetteistä 99,9 % käsiteltiin alle 21 vuorokaudessa. 120

Naistentautien ja synnytysten osasto- ja poliklinikkajonot ovat olleet hallinnassa koko vuoden 2018 ajan. Poliklinikkajono kasvoi vuoteen 2017 verrattuna 228 odottajalla, 13,6 %. Vuoden lopussa poliklinikkajonossa oli kuitenkin vain yksi yli 90 vuorokautta odottanut. Poliklinikkajonot ovat kasvaneet urogynekologiassa ja lisääntymislääketieteessä, joissa lähetteiden määrät ovat olleet kasvussa. Osastojono väheni 187 odottajalla, 20,4 % edellisestä vuodesta. Osastojono lyheni koko vuoden ajan, eikä vuoden lopussa osastojonossa ollut yhtään yli kuusi kuukautta odottanutta. Leikkausjonoissa tavoitteena oli 3 kuukauden jonotusaika, mikä ei täysin toteutunut. Yli kolme kuukautta odottaneiden osuus laski kuitenkin 30,2 %:sta 18,9 prosenttiin. Alkuvuoden 2019 tavoite on päästä kolmen kuukauden jonotusaikaan ja syöpäpotilaiden odotusaika pyritään lyhentämään 3-4 viikosta kahteen viikkoon. OPETUS JA TUTKIMUS Lääketieteen ja sairaanhoidon opiskelijoiden opetukseen osallistuu koko henkilökunta. Opiskelijapalaute vuodesta 2018 oli erinomainen. Naistentautien kurssi on perinteisesti ryhmä- ja lähiopetusta, ja toistaiseksi potilaskontaktien määrä on onnistuttu pitämään riittävänä. Erikoistuvien lääkärien palaute sisälsi parannusehdotuksia, joita alettiin toteuttaa välittömästi, muun muassa valitsemalla neljä erikoislääkäriä linjakouluttajiksi ja uusimalla työkierto sekä pidentämällä sijoituksia. Edelleenkin työpisteiden sijainti monessa toimipaikassa vaikeutti jouhevan koulutusputken toteuttamista. Vuonna 2018 julkaistiin noin 200 alkuperäisjulkaisua, mikä on kaikkien aikojen korkeimpia lukuja naistentaudeilla. Kansainvälisessä vertailussa erikoisalamme tutkimus oli Pohjoismaiden huippua ja Euroopan tasolla parhaiden tutkimusyksiköiden joukossa. Vuonna 2018 valmistui 9 väitöskirjaa. Naistenklinikan Biomedicumin laboratoriossa työskentelee 5 tutkimusryhmää, joiden tutkimusalat vaihtelevat perustutkimuksesta kliiniseen tutkimukseen. Pääosa tutkimusryhmistä on saanut rahoituksen valtion tutkimusrahoituksesta, jota maksettiin NaiS tulosyksikölle noin 664 000 euroa. HUS Yhteiset tulosalueen myöntämä sairaalan tutkimusrahoitus oli noin 575 000 euroa. Lisäksi tutkimusryhmillä oli rahoitusta Suomen Akatemialta, Sigrid Juseliuksen säätiöltä, Jane ja Aatos Erkon säätiöltä ja EU:lta sekä useilta pienemmiltä säätiöiltä. Opetustoimintaan saatiin rahoitusta 837 000 euroa. NaiS tulosyksikössä ei ole tehty hoitotieteellistä tutkimusta vuonna 2018. Amk- ja YAMK -tasoisia opinnäytetöitä kylläkin. NaiS tulosyksikössä oli vuonna 2018 yhteensä ammattikorkeakoulu ja toisen asteen opiskelijoita 524, mikä oli noin 19% enemmän kuin vuonna 2017. Myös opiskelijoiden suorittamat harjoitteluviikkojen määrät kasvoivat 14% vuoteen 2017 verrattuna ollen 2 270 harjoitteluviikkoa. Marraskuussa 2018 palkittiin 9 TtM ja 12 YAMKtutkinnon suorittanutta hoitajaa hopeisin ja pronssisin hoitotieteen merkein, joten opiskeluaktiivisuus hoitohenkilökunnan keskuudessa on vilkasta. 121

TALOUDEN TOTEUTUMINEN JA INVESTOINNIT Tuloslaskelma (1 000 euroa) TP 2014 TP 2015 TP 2016 ENN 2018 TP 2018 Poikkeama-% Toimintatuotot yhteensä 105 404 106 043 105 080 113 025 111 679 114 734 115 541 3,5 % 2,2 % Myyntituotot 99 516 99 722 99 053 106 965 104 779 107 919 108 717 3,8 % 1,6 % Jäsenkuntien maksuosuus 93 104 93 056 91 853 100 062 97 310 98 903 100 789 3,6 % 0,7 % Muut palvelutulot 4 969 4 749 4 427 4 422 4 692 6 268 5 176 10,3 % 17,1 % Muut myyntitulot 69 328 1 148 1 075 1 226 1 198 1 273 3,8 % 18,4 % Valtion opetus- ja tutkimuskorvaus 1 375 1 589 1 625 1 407 1 551 1 551 1 479-4,6 % 5,2 % Maksutuotot 5 373 5 725 5 840 5 894 6 830 6 795 6 781-0,7 % 15,0 % Tuet ja avustukset 94 144 161 166 30 20 43 42,2 % -74,3 % Muut toimintatuotot 421 453 25 0 40 0 0-99,4 % 34,0 % Toimintakulut yhteensä 99 694 107 179 104 913 111 727 109 948 114 075 113 513 3,2 % 1,6 % Henkilöstökulut 50 681 52 152 50 995 52 485 51 506 52 140 53 039 3,0 % 1,1 % Palvelujen ostot 33 033 37 614 36 071 37 456 36 921 38 900 37 491 1,5 % 0,1 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 7 367 8 516 9 022 10 424 8 989 10 960 11 032 22,7 % 5,8 % Avustukset 0 0 0 0 0 0 0 0,0 % 0,0 % Muut toimintakulut 8 613 8 897 8 824 11 361 12 532 12 075 11 950-4,6 % 5,2 % Toimintakate 5 710-1 136 167 1 299 1 731 659 2 028 17,1 % 56,1 % Rahoitustuotot ja -kulut 0 0 0 0 0 0 0 0,0 % 98,7 % Vuosikate 5 710-1 136 167 1 299 1 731 659 2 028 17,1 % 56,1 % Poistot ja arvonalentumiset 498 482 432 1 446 1 434 1 726 1 730 20,7 % 19,6 % Tilikauden tulos 5 212-1 618-266 -148 297-1 067 297 0,0 % -301,4 % Toimintakulut ja poistot yhteensä 100 192 107 661 105 345 113 173 111 382 115 801 115 243 3,5 % 1,8 % Sitovat nettokulut (1 000 euroa) TP 2014 TP 2015 TP 2016 ENN 2018 TP 2018 Poikkeama-% Toiminnan kulut 100 192 107 661 105 345 113 173 111 382 115 801 115 243 3,5 % 1,8 % Muut myyntitulot 69 328 1 148 1 075 1 226 1 198 1 273 3,8 % 18,4 % Maksutuotot 5 373 5 725 5 840 5 894 6 830 6 795 6 781-0,7 % 15,0 % Tuet ja avustukset 94 144 161 166 30 20 43 42,2 % -74,3 % Muut toimintatuotot + EVO 1 796 2 041 1 650 1 407 1 591 1 551 1 479-7,0 % 5,2 % Korkotuotot 0 0 0 0 0 0 0 0,0 % 0,0 % Muut rahoitustuotot 0 0 0 0 0 0 0 0,0 % 0,0 % Toiminnan nettokulut 92 860 99 423 96 545 104 631 101 704 106 237 105 667 3,9 % 1,0 % Myyntituotot sairaanhoidollisesta toiminnasta 4 969 4 749 4 427 4 422 4 692 6 268 5 176 10,3 % 17,1 % Sitovat nettokulut 87 891 94 674 92 119 100 209 97 012 99 970 100 491 3,6 % 0,3 % *) Sitovien tavoitteiden muutokset perustuvat 9+3/2018 ennusteeseen Toimintatuottojen ja -kulujen sekä poistojen poikkeamat ja niihin johtaneiden toiminnallisten syiden analysointi Toimintatuotot 1 000 euroa poikkeama % 1 000 euroa muutos % TA/Edellinen vuosi 111 679,1 113 025,5 Jäsenkuntien maksuosuus, määräero -1 900,1-1,7 % 100,2 0,1 % Jäsenkuntien maksuosuus, hintaero 2 710,6 2,4 % 873,8 0,8 % Jäsenkuntien maksuosuuden lisäveloitus 1 890,5 1,7 % -646,9-0,6 % Jäsenkuntien hoitopalvelut muista sairaaloista ( sis. Porvoon synnyttäjien osittaisen siirtymiseen Carealle) 667,0 0,6 % 320,1 0,3 % Potilasmaksutuotot (korotus 2018) -49,3 0,0 % 886,6 0,8 % Tuotot HYKS Raaseporilta (siirtyminen osaksi HYKS:iä) Ulkoiset myyntituotot sairaanhoidollisesta toiminnasta 1,3 0,0 % 203,5 0,2 % 458,0 0,4 % 607,4 0,5 % Sairaalan tutkimusmääräraha 46,1 0,0 % 98,7 0,1 % Muut muutokset toimintatuotoissa 37,5 0,0 % 71,8 0,1 % TP 2018 115 540,6 3,5 % 115 540,6 2,2 % 122

Toimintakulut ja poistot 1 000 euroa poikkeama % 1 000 euroa muutos % TA/Edellinen vuosi 111 381,8 113 172,9 Kertaerän vaikutus henkilöstökuluihin 316,3 0,3 % 316,3 0,3 % Lisääntyneet pitämättömät lomapäivät, työaikapankin saldot ja lomarahat 431,6 0,4 % 431,6 0,4 % Muutosblokkien ja toiminnallisten siirtojen aiheuttamat henkilöstökulujen lisäykset 0,0 0,0 % 304,8 0,3 % Muut henkilöstökulut 784,8 0,7 % -498,4-0,4 % Työvoiman vuokraus (lisäävänä tekijänä kätilöiden leikkaussalikoulutukset) 188,7 0,2 % 120,3 0,1 % Ulkoiset sairaanhoidolliset palvelut (sis. Porvoon synnyttäjät Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä) 859,3 0,8 % 418,9 0,4 % Pkl-linjan tarvikeostot HUS-Logistiikalta (muutto KOS-tiloista 3/2018, lisääntynyt 30N toiminta) 84,6 0,1 % -50,8 0,0 % Leikkauslinjan tarvikeostot HUS-Logistiikalta (30N leikkausten lkm kasvu) 413,0 0,4 % 24,9 0,0 % Jorvin synnytys- ja lapsivuodeosaston tarvikeostot HUS-Logistiikalta (Espoon sairaalan uudet tilat, 320,9 0,3 % 263,6 0,2 % leikkaussalit Nais ty:n alle) Muiden yksiköiden ostot HUS-Logistiikalta 422,9 0,4 % -31,3 0,0 % Vuokrakulut (uusien tilojen käyttöönotot kasvattaneet vuokria) -822,8-0,7 % 636,5 0,6 % Poistot (lisärahoitukset uusiin tiloihin) 296,5 0,3 % 284,1 0,3 % Muut muutokset toimintakuluissa 565,4 0,5 % -150,4-0,1 % TP 2018 115 243,1 3,5 % 115 243,1 1,8 % Kone- ja laiteinvestoinnit Investoinnit (1 000 euroa) TP 2018 Erotus TP 2018 - Erotus TP 2018 - Pienet laitehankinnat 414 229 231 2-183 Ruoholahden tilojen kalustaminen 0 99 99 99 Bulevardin tilojen kalustaminen 0 57 57 57 PTH-hankkeen ultraäänilaite 30 Naistenklinikan L-siiven varustelu 1 835 0 0 0-1 835 Kätilöopistosta luopuminen 356 0 0 0-356 YHTEENSÄ 2 605 229 416 187-2 190 Vuoden 2018 aikana jouduttiin tekemään lisäinvestointeja uusien tilojen kalustamiseen Bulevardilla ja Ruoholahdessa sekä PTH-hanketta varten Vuosaaressa. Näistä varten anottiin lisäinvestointirahoitusta HYKS-johdolta. Yhteensä myönnetty rahoitussumma oli 416 000 euroa ja siinä pysyttiin. Vuoden 2018 normaalin pienhankintabudjetin ollessa niin tiukka, ei näitä ylimääräisiä hankintoja voitu tehdä sen puitteissa. HENKILÖSTÖ Henkilöstön riittävyys ja rekrytointi Vuoden lopussa tulosyksikössä työskenteli 1 067 henkilöä. Näistä 76,4 % oli hoitohenkilökuntaa ja 14,7 % lääkäreitä. Lukumäärä kasvoi hieman edelliseen vuoteen verrattuna, mutta henkilötyövuodet pysyivät edellisen vuoden tasolla. Henkilötyövuosilla mitattuna hoitohenkilökunnan osuus oli 75,3 % ja lääkäreiden 16,4 %. Henkilöstön lukumäärä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 2,7 %, mutta henkilötyövuosilla mitattuna määrä kasvoi vain 0,2 % edellisestä vuodesta. 123

Hoitohenkilökunnan saatavuus on edelleen hyvä ja parantunut etenkin perioperatiivisten hoitajien osalta. Naistenklinikan leikkausosasto koetaan vetovoimaiseksi työpaikaksi. Sisäilmaongelmista aiheutuneiden poissaolot kasvattavat edelleen hoitohenkilöstön kustannuksia. Uuden työpisteen etsimiseen kuluu aikaa ja uusi työpiste edellyttää aina kokeilujakson, jonka aikana arvioidaan, voidaanko työntekijä siirtää vakansseineen kyseiseen työpisteeseen. Vuoden 2018 aikana tulosyksikössä on jouduttu etsimään uusia sijoituspisteitä myös tulosyksikön ulkopuolelta. Sisäilmaongelmaisten kokeilut koetaan kuormittaviksi vastaanottavissa työpisteissä etenkin, kun kokeilut kohdistuvat pääasiassa Perhepesähotelliin, Ruoholahteen ja Espoon sairaalaan. Henkilöstömäärä ENN 2018 TP 2018 Poikkeama-% Hoitohenkilökunta 799 791 805 815 3,0 % 2,0 % Lääkärit 146 143 145 157 9,8 % 7,5 % Muu henkilökunta 75 69 69 68-1,4 % -9,3 % Erityistyöntekijät 19 21 25 27 28,6 % 42,1 % YHTEENSÄ 1 039 1 024 1 044 1 067 4,2 % 2,7 % Henkilötyövuodet ENN 2018 TP 2018 Poikkeama-% Hoitohenkilökunta 620,3 608,6 625,0 619,7 1,8 % -0,1 % Lääkärit 130,2 128,5 134,0 134,9 5,0 % 3,6 % Muu henkilökunta 66,3 66,0 65,0 63,8-3,3 % -3,8 % Erityistyöntekijät 4,6 5,0 4,0 4,4-12,0 % -4,3 % YHTEENSÄ 821,4 808,1 828,0 822,8 1,8 % 0,2 % Henkilötyövuodet htv poikkeama % htv muutos % TA/Edellinen vuosi 808,1 821,4 Raaseporin lääkäreiden siirtyminen HYKS:iin 0,0 0,0 % 3,2 0,4 % Sairauspoissaolot 2,4 0,3 % 2,4 0,3 % Muut henkilötyövuosimuutokset 12,4 1,5 % -4,1-0,5 % TP 2018 822,9 1,8 % 822,9 0,2 % Henkilöstökustannukset ja vuokratyövoima TP 2018 Vuokratyövoima 1 000 euroa 1 000 euroa (euroa) YHTEENSÄ 210 399 89,8 % Vuokratyövoiman käytön räjähdysmäiseen kasvuun on syynä Kätilöopiston sulkeutumisesta aiheutuneet uudet toimitilat, niiden suunnittelu, remontointi ja uudet toimintamallit, esimerkiksi kätilöiden työnkuvan laajentaminen sektioinstrumentointiin, valvovan hoitajan työtehtäviin ja perheheräämötoimintaan. Muutokset on jouduttu tekemään kiireisellä aikataululla. Koulutettujen määrä oli riittävä Espoon sairaalassa, mutta kätilöt eivät vielä kokeneet osaamisensa olevan riittävällä tasolla. Kokemusta eri työnkuvista oli ehtinyt kertyä liian vähän, koettiin epävarmuutta ja pelkoakin osaamisen riittävyydestä. Tämä johti uupumukseen, äkillisiin poissaoloihin, jolloin jouduttiin turvautumaan Seuren käyttöön. Vuosi 2019 näyttää vuokratyövoiman käytön suhteen maltillisemmalta. Vuonna 2018 käynnistettiin hoitohenkilökunnan osaamisen laajentaminen tulosyksikön sisäisin työkierroin. Tämä oli perusteltua synnytysmäärien jatkuvan vähenemisen vuoksi. Tällä pyritään myös vähentämään Seuren kustannuksia, kun osaajia on ympäri taloa. Synnytyspuolen toiminta on pitkälti päivystysluonteista, jolloin tulee hetkiä, kun resurssit ovat jakautuneet epätasaisesti esimerkiksi synnytysosaston ja lapsivuodeosaston kesken. Loppuvuodesta 2018 oli havaittavissa jo oma-aloitteista henkilöstön siirtämistä ja avunantoa yksiköiden välillä. 124

Isoissa yksiköissä, kuten leikkaus- ja anestesiaosasto sekä synnytysosastot, ei olla saavutettu HUS Yhteiset tulosalueen tavoitetta vuosilomien pitämisestä kesäkuukausien aikana. Leikkausosastolle ei aina voida saada riittävän osaamisen omaavia sijaisia, minkä johdosta koko vuoden rekrytointi on merkittävämpi asia. Synnytyspuolella taas synnytysten huippu kohdistuu kesäkuukausiin, jolloin osaavaa henkilökuntaa pitää olla paikalla. Kertaerän vaikutus tulosyksikön henkilöstökuluihin oli 316 000 euroa. Vuonna 2018 otettiin käyttöön uusi TVA, joka on yksi syy henkilöstömenojen kasvuun. TVA-palkanmuutosten arvioitu vaikutus henkilöstökuluihin oli vuositasolla noin 162 000 euroa. Työhyvinvointi ja työsuojelu TOB-esimiesindeksin ja suositeltavuuden kohdalla näkyvät lähivuosien suuret muutokset: Kätilöopiston sairaalan sulkeminen, työyhteisöjen hajoaminen ja uusien työyhteisöjen perustaminen. Uuden yhteisen kulttuurin luominen on vielä kesken. Uusien tilojen myötä tehdyt toiminnalliset muutokset, kuten kätilöiden työnkuvan laajentaminen leikkaus- ja heräämötoimintaan on vaikuttanut esimiesindeksiin. Osa lähiesimiehistä on myös kokenut riittämättömyyttä ja osaamattomuutta henkilökunnan turhautumisen ja pettymyksen käsittelyyn. Ulkopuolista valmentajaa on käytetty edelleen vuoden 2017 tapaan. Samoin työterveyshuollon apua psykologisten ja sosiaalisten kuormitustekijöiden avaamisessa ja helpottamisessa. Henkilöstöjohdon kanssa on sovittu TOB-tulosten työpajasta, joka on kohdennettu osastonhoitajille sekä Fiilismittarin käyttöönotosta. Fiilismittarilla saadaan TOBtuloksia useammin viestiä siitä, mihin suuntaan yksiköissä mennään ja on helpompi jo pitkin kuluvaa vuotta reagoida kehitykseen. Työolobarometrin tuloksissa oli selvästi nähtävissä kahtiajakoisuus. Synnytyspuolella, jossa muutokset ovat olleet isompia, esimiesindeksit olivat heikommat, kun taas naistentautien puolella esimiesindeksit nousivat, mutta siellä muutokset ovat kaiken kaikkiaan olleet pienemmät. Naistenklinikalla ilmenneet sisäilmaongelmat etenkin Kätilöopiston sairaalassa altistuneiden kohdalla ovat vaikuttaneet työnantajan suositeltavuuteen. Ollaan petytty. Naistenklinikan L-siivessä ilmi tulleet kosteusvauriot eivät niin ikään parantaneet työnantajan julkisuuskuvaa. NaiS tulosyksiköstä on myös irtisanouduttu sisäilmaongelmien johdosta, kun puhdasta työtilaa altistuneelle ei ole löydetty. Naistenklinikalla kokoontuu säännöllisesti sisäilmatyöryhmä, jossa käydään läpi koko kiinteistö, oireilijoiden määrät, ilmaantuneet ongelmat ja suunnitellut remontit. Tämä koetaan hyväksi tavaksi ajantasaisen tiedon molemminpuolisesta jakamisesta. Yksiköissä pidetään eri ammattiryhmien välisiä yhteistoimintakokouksia miltei kiitettävästi, ainakin tähän on kiinnitetty aiempaa enemmän huomiota. 125

10 SYÖPÄKESKUS 10.1.1 Syöpäkeskus Tulosyksikön tunnusluvut Sairaanhoidollinen palvelutuotanto TP 2018 Poikkeama-% Palvelutuotanto - Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos 7,0 % 12,5 % - NordDRG-tuotteet, lkm 134 045 141 994 154 285 8,7 % 15,1 % DRG-ryhmät 5 091 4 990 5 498 10,2 % 8,0 % DRG-O-ryhmät 1 340 1 462 1 603 9,6 % 19,6 % Tähystykset 28 42 20-52,9 % -28,6 % Pientoimenpiteet 5 606 5 683 5 677-0,1 % 1,3 % 900-ryhmä 121 960 129 800 141 451 9,0 % 16,0 % Kustannusperusteinen jakso 20 16 36 123,5 % 80,0 % - Käyntituotteet, lkm, somatiikka 98 028 100 955 3,0 % - Laskutettavat siirtoviivehoitopäivät, lkm 1 8 700,0 % - Käyntisuoritteet, lkm 200 159 220 125 10,0 % Päivystyskäynnit (sis. myös DRG-laskutetut) 85 44-48,2 % Ensikäynnit, lkm 9 853 11 645 18,2 % - Hoitopäivävälisuoritteet, lkm 20 651 21 865 5,9 % - Hoidetut eri erikoissairaanhoidon potilaat 27 655 29 906 8,1 % - Erikoisalahoitojakson hoitoaika (ka.) Somatiikka, vrk 4,7 4,5-3,2 % Hoidon saatavuus ja hoitoonpääsy - Lähetteiden määrä (elektiiviset) 5 228 5 955 13,9 % - Lähetteiden käsittelyaika > 21 vrk, lkm 15 24 60,0 % - Hoitoonpääsyä osastolle odottavat potilaat 3) > 6 kk 0 0 0,0 % kaikki 158 222 40,5 % - Polikliiniseen hoitoon odottavat potilaat 3) > 3 kk 0 16 0,0 % kaikki 401 460 14,7 % Tuottavuus - Somaattinen palvelutuotanto DRG-pistekertymä (pistettä) 172 282 189 971 10,3 % Henkilötyön tuottavuus DRG-pisteet/htv 4) 410,1 416,9 1,7 % DRG-pisteen kustannus euroa/drg-piste 5) 705,4 686,3-2,7 % 3) Hoitotakuun piiriin kuuluvat 4) DRG pisteet/htv: + = paraneva tuottavuus ja = heikkenevä tuottavuus 5) Euroa/ DRG-piste (deflatoitu): - = paraneva tuottavuus ja + = heikkenevä tuottavuus) Deflatointi: Julkisten menojen hintaindeksikerroin 1,012 (Tilastokeskus 30.11.2018) Sitovat tavoitteet Sitovat tavoitteet (1 000 euroa/%) TP 2018 Poikkeama-% Tilikauden tulos *) 12 792 367 2 456 569,7 % -80,8 % Tuottavuustavoite-% (kokonaistuottavuus) **) -1,2 % -1,6 % -2,7 % 67,4 % 126,1 % Sitovat nettokulut 109 577 113 273 115 357 1,8 % 5,3 % *) Tulos ennen saatuja ja annettuja asiakaspalautuksia sekä HUS Yhteiset -tulosalueen ylijäämän palautusta ja jäsenkuntapalautuksia **) Mitataan euroa/drg-piste (deflatoitu) -tunnusluvulla, jossa - = paraneva tuottavuus ja + = heikkenevä tuottavuus Deflatointi: Julkisten menojen hintaindeksikerroin 1,012 (Tilastokeskus 30.11.2018) 126

Talouden tunnusluvut Talous (1 000 euroa/%) TP 2018 Poikkeama-% Jäsenkuntien maksuosuus 109 645 113 640 115 728 1,8 % 5,5 % Ulkoinen myynti 0,0 % 0,0 % Toimintatuotot 128 809 134 817 139 080 3,2 % 8,0 % Toimintakulut 125 988 131 379 135 716 3,3 % 7,7 % Poistot 2 753 3 071 2 997-2,4 % 8,8 % Tilikauden tulos 68 367 367 0,0 % 438,8 % Sitovat nettokulut 109 577 113 273 115 357 1,8 % 5,3 % HUSin oman palvelutuotannon laskutuksen (kaikki maksajat) Määräero, % 7,0 % 12,5 % Hintaero, % 0,9 % -12,2 % Jäsenkuntapalautukset -15 082-4 844-67,9 % Saadut ja annetut HUSin sisäiset asiakaspalautukset netto -2 358-3 043 29,1 % Asiakashyvitykset ERVA-alueille 0-289 0,0 % Henkilöstötunnusluvut Henkilöstö TP 2018 Poikkeama-% Henkilöstömäärä (31.12.) 551 576 576 0,0 % 4,5 % Henkilötyövuodet 419 440 453 2,9 % 8,2 % Henkilötyövuoden hinta (koko henkilöstö) 61 474 61 898 63 382 2,4 % 3,1 % Henkilöstökulujen hinta-määräero Määräero, % 3,2 % 7,5 % Hintaero, % 2,5 % 3,3 % OLENNAISET TAPAHTUMAT TILIKAUDELLA JA ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Kuvaus sairaanhoitoalueen toiminnasta Syöpäkeskus vastaa HUS alueella rintarauhaskirurgiasta, aikuisten syöpien onkologisten hoitojen toteuttamisesta, hematologiasta ja palliatiivisen hoidon järjestämisestä. Rintarauhaskirurgian yksikköön keskitettiin vuoden 2018 alusta Porvoon ja Raaseporin alueen rintarauhaskirurgian toiminnot. Vuoden 2018 alusta Päijät-Hämeen sädehoitoyksikkö siirtyi Syöpäkeskuksen sädehoitolinjan toiminnaksi ja sinne siirtyi työskentelemään sädehoidon erikoislääkäreitä. Vastaavasti vuoden 2018 alusta lähtien Kiinteät kasvaimet linja on myynyt onkologien työpanoksen Päijät-Hämeen syöpätautien poliklinikalle, jossa toteutetaan syöpäpotilaiden lääkehoitoja ja seurantaa. Hoidon porrastuksen mukaisesti Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin potilaita ohjautuu hoitoon myös keskuksen muille erikoisaloille. Erityisesti HYKSissä hoidettavien leukemiapotilaiden määrä on tämän seurauksena lisääntynyt. Erityisvastuualueella Lappeenrannan ja Kotkan onkologipula on korjaantunut, joten onkologin työpanosta on pystytty vähentämään päivään viikossa ja tämäkin työ pystytään toteuttamaan etänä yhteensopivien sädehoidon tietojärjestelmien johdosta. Kaikkien erityisvastuualueen yksiköiden johtoa tavataan säännöllisesti pari kertaa vuodessa. Erityisvastuualueen sairaaloiden henkilökunta voi osallistua Syöpäkeskuksen koulutusmeetingeihin etänä. Suunnitelmissa on, että jatkossa myös potilasmeetingit ja potilaskonsultaatiot voidaan toteuttaa etänä. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Syöpäkeskus on pystynyt vastaamaan lähetekasvuun myös vuonna 2018 ja keskuksessa hoidettiin 8,1 % enemmän potilaita edellisvuoteen verrattuna. Suurimpien tautiryhmien osalta vuonna 2018 mediaani hoitoon pääsynajat säilyivät hyvinä ja lähellä valtakunnallisia suositusaikoja, vaikka keskuksen henkilöstömäärän kasvu on ollut huomattavasti vähäisempää potilasmäärän kasvuun verrattuna. Tämä on johtanut lisääntyneeseen lisätyön käyttöön niin lääkäreiden kuin hoitohenkilökunnan osalta, mikä puolestaan on hieman nostanut henkilöstökustannuksia per hoidettu potilas. Keskuksen henkilöstötilanne on vaikeutunut, sillä uusia vakansseja ei ole pystytty saamaan riittävästi, jolloin henkilöstön kuormitus on lisääntynyt tästä ja jatkuvasta lisätyöstä johtuen, mikä on 127

puolestaan lisännyt henkilöstön vaihtuvuutta niin hoitohenkilökunnan kuin lääkäreiden osalta. Erikoislääkäreiden työpanosta on lisäksi jouduttu siirtämään myös Päijät-Hämeen yksikköön, mikä on vastaavasti vähentänyt osaajien lukumäärää HYKS yksikössä. Vapaana oleviin hoitohenkilökunnan vakansseihin on saatu hakijoita ja ne on pystytty täyttämään, mutta perehdytykseen kuluva aika on vähentänyt tuottavuutta. Lääkäripuolella sijaisten saanti on vaikeutunut erityisesti erikoistuvien lääkäreiden osalta, mutta myös kokeneiden erikoislääkäreiden rekrytointi on vaikeutunut, sillä elinkustannukset ja palkkataso pääkaupunkiseudulla eivät vastaa muun maan tilannetta. SMALT-hankkeen myötä saatiin kolme uutta sädehoitolaitetilaa (12-14) Syöpätautien klinikan takapihan puolelle aiempien Siltasairaalan työmaan tieltä purettujen kahden sädehoitoyksikön tilalle. Laiteasennukset ja käyttöönotot toteutuivat suunnitellussa aikataulussa loppukesän-syksyn 2018 aikana. Uusien sädehoitolaitteiden tekniikka on tarkentunut ja nopeutunut. Niillä pystytään hoitamaan lähes puolet enemmän potilaita päivässä, joten laitteilla voidaan vastata kysynnän kasvuun ja samalla saadaan modernein tekniikka käyttöön Syöpäkeskuksen vanhan syöpätautien klinikkarakennuksen sisäilmaongelmat jatkuivat vuonna 2018. Selvisi, että päiväsairaalan ilmanvaihtokapasiteetti ei riitä suhteessa kasvaneeseen toimintaan, minkä vuoksi marraskuussa 2018 päiväsairaalan infuusioyksikkö siirrettiin kokonaisuudessaan väistöön LaNulta vapautuneisiin Tornisairaalan yhteydessä toimiviin viipalesairaalan tiloihin Siltasairaalan valmistumiseen asti. Muutto sujui hyvin eikä aiheuttanut notkahdusta toimintaan. Henkilökunta on ollut tyytyväinen uusiin tiloihin ja niiden myötä toimintaa pystytään tehostamaan. Syöpäkeskuksessa on otettu käyttöön uusia syöpälääkkeitä HUS ohjeistuksen mukaisesti HUS kliinisen ryhmän arvioinnin perusteella, jotta lääkkeiden vaikuttavuudesta saadaan myös kotimaisten asiantuntijoiden arvio. Ryhmän päätökset tiedotetaan koko erityisvastuualueelle ekstranetin avulla. Tällä tavoin pystytään yhtenäistämään hoitolinjoja ja hoito-ohjeita koko erityisvastuualueella. Kansallisen syöpäkeskuksen myötä Fimea on ilmoittanut pyrkivänsä arvioimaan suurimman osan uusista kalliista lääkkeistä ja käyttävänsä alueellisten syöpäkeskusten nimeämiä asiantuntijoita apuna arvioinnissa. Hematologian yksikössä on jatkunut yksilöllisen syövän hoidon hanke, jossa hyödynnetään monipuolisesti kampusalueen translationaalisen tutkimuksen osaamista ja yritysyhteistyötä leukemiapotilaiden hoidossa mm. Business Finlandin- ja akateemisen rahoituksen tuella. Hematologian yksikössä käynnisti toimintansa kansallinen allogeenisten kantasolusiirtojen koordinaatiokeskus. Hematologian soluterapiayksikössä toteutettiin Suomen ensimmäiset CART-soluhoidot yrityksen sponsoroiman tieteellisen tutkimusprotokollan puitteissa. Syöpäkeskuksen kliinisessä lääketutkimusyksikössä käynnistettyjen tutkimusten määrä on noussut. Yksikön toiminta mahdollistaa potilaiden pääsyn uusien syöpähoitojen piiriin ennen niiden markkinoille tuloa, tuo keskukselle säästöjä lääke- ja muihin hoitokustannuksiin liittyen ja lisää keskuksen lääkäreiden asiantuntijuutta uusista syöpähoidoista. Vuonna 2016 HUS ja Neutron Therapeutics sopivat yhteistyösopimuksen, jonka perusteella HUSiin rakennetaan maailman ensimmäinen sairaala-alueelle sijoittuva BNCT (boori-neuronikaappaushoito) hoitoon soveltuva laite, jolla voidaan aloittaa potilaiden hoito ja tieteellisiä projekteja. Hanke on edennyt hieman aikataulusta jäljessä ja tilat luovutetaan HUSille helmikuussa 2019. Tämän jälkeen laitteen testaukset jatkuvat ja ensimmäiset potilaat päästään hoitamaan tutkimusprotokollissa vuonna 2019. Lean päivittäisjohtamista on jatkettu kiinteiden kasvainten ja hematologian yksiköissä. Keskuksessa toteutettiin keväällä 2018 Lean kehittämishanke levinnyttä suolistosyöpää sairastavien potilaiden kiireelliseen hoitoon pääsyyn liittyen. Syksyllä toteutettiin Lean kehittämishanke vuodeosastolla 8 päivystyspotilaiden hoitoon pääsyn ja toiminnan sujuvoittamiseksi. Molemmat Lean-hankkeet onnistuivat erittäin hyvin ja toimintaa onnistuttiin sujuvoittamaan ja tehostamaan. Syöpäpotilaille räätälöityjen digitaalisten Noona-sovellusten käyttöönottoa on laajennettu päiväsairaalassa ja loppuvuodesta 2018 osa lääkäreiden vastaanotoista korvattiin digitaalisella kirjeajalla, jos potilaan raportoima vointi oli pysynyt hyvänä uudentyyppisen lääkehoidon ensimmäisen hoitokuurin aikana. Vuonna 2018 jatkettiin magneettisairaalamallin mukaista hoitotyön kehittämistä ja valmistautumista JCI (Joint Commission International) arviointiin. Keskuksen painopiste oli valmistautumisessa OECI CCC re-akkreditointiin, joka toteutuu 2019. Syöpäkeskus osallistuu myös OECI-verkostossa varhaisvaiheen rintasyövän ja eturauhassyövän hoitopolkujen vertaisarviointiin. Syöpäkeskus on jatkanut kansallista toiminnan vertaisarviointia yhteistyössä muiden yliopistosairaaloiden ja NHG:n kanssa. Uutena on toteutettu NHG:n kanssa Eteläisen syöpäkeskuksen taloudellisesti tukema vertaisarviointi ERVA-alueen sairaaloiden kesken. Syöpäkeskus on osallistunut Eteläisen syöpäkeskuksen toimintaan myös mm. käynnistämällä Eteläisen syöpäkeskuksen HAKE ja ERN CAN -hakemusten valmistelun. HYKS Syöpäkeskus on osallistunut Apottihankkeeseen vahvalla asiantuntemuksella ja hematologian poliklinikka Peijaksessa oli mukana marraskuun 2018 GO live 1 vaiheessa. Siltasairaalahanke on edennyt suunnitellusti. 128

Tulevaisuuden näkymät Syöpäkeskuksen toiminta tulee jatkumaan vilkkaana, koska syöpäpotilaiden kokonaismäärä kasvaa jatkossakin väestön ikääntymisen ja uusien hoitovaihtoehtojen myötä. Kasvaviin potilasmääriin pyritään vastaamaan mm. lisäämällä työn tuottavuutta tehostamalla henkilöstöryhmien välistä työnjakoa ja hyödyntämällä digitalisaatiota mm. syöpäpotilaille räätälöidyillä Noona-sovelluksilla. Keskus pyrkii lisäämään digitaalisten etäkonsultaatioiden ja vastaanottojen määrää. Iäkkäiden potilaiden lisääntymiseen vastataan siirtämällä geriatrisonkologisen poliklinikan toiminta osaksi päiväsairaalaa, jolloin iäkkäiden potilaiden hoitoneuvottelut käydään ja mahdolliset onkologiset hoidot suunnitellaan geriatriaan perehtyneiden onkologien toimesta. Tämän seurauksena arvioidaan hoitojen kohdentuvan paremmin niistä hyötyville ja hoitokomplikaatioiden vähentyvän. Lääkäreiden ja hoitohenkilökunnan välistä työnjakoa pilotoidaan Siltasairaalaan suunnitellussa backoffice-mallissa päiväsairaalan rintasyöpäpotilaita hoitavalla osastolla 4. Jotta keskus säilyisi vetovoimaisena työnantajana tulee henkilöstön kuormitukseen kiinnittää erityistä huomiota riittävällä henkilöstöresursoinnilla, jolloin lisätöitä päästään vähentämään hoitoon pääsyn vaarantumatta. Lisäksi pyritään mahdollistamaan yhä useammalle erikoislääkärille osa-aikainen työskentely lääketutkimusyksikössä 1-2 päivää viikossa toimenkuvan monipuolistamiseksi. Yhteisvirkoja perustamalla pystytään vaikuttamaan myös tieteellisen työn lisäämisen edellytyksiin keskuksessa. Lääkekustannusten hallintaan Syöpäkeskus pyrkii vaikuttamaan seuraavin keinoin. Kliinisessä tutkimusyksikössä pyritään käynnistämään mahdollisimman paljon kliinisiä lääkeainetutkimuksia. Esim. hematologian yksikössä mm. suurin osa uusista myeloomapotilaista on tarkoitus hoitaa osana lääketutkimuksia, jolloin hoitojen kehittämisen ohella saavutetaan myös säästöjä lääkekustannuksissa. Kalleimmille syöpälääkkeille on laadittu lääkekohtaiset ja osalle indikaatiokohtaiset budjetit, joiden toteutumista seurataan kuukausittain. Syöpien laaturekistereiden kliinistä dataa pyritään hyödyntämään lääkkeiden hintaneuvotteluissa. Parhaillaan on meneillään selvitys edellytyksistä toimia uusien syöpälääkkeiden varhaisen käyttöönoton yhtenä keskuksena, jolloin keskuksessa pilotoitaisiin mallia jonkun / joidenkin lääkeyritysten tuotteilla niin, että uusia syöpälääkkeitä otettaisiin käyttöön alkuvaiheen ehdollisella myyntiluvalla huomattavan suurella alennuksella ja vastaavasti varhaisen käytön potilashoitoon liittyvä vaikuttavuusdata annettaisiin anonymisoituna yrityksen käyttöön. Vanhan Syöpäklinikkarakennuksen peruskorjaustyöt jatkuvat ja osa sädehoito-osaston toimisto- ja vastaanottotiloista joudutaan siirtämään väistöön klinikkarakennuksen 3. kerrokseen. Vuoden 2019 lopussa Syöpäklinikan hallinto puolestaan väistää peruskorjauksen alta Siltasairaalan valmistumiseen asti, sillä nykyinen hallintokäytävä tarvitaan Siltasairaalan toimintaan liittyväksi konehuonetilaksi. STRATEGISET AVAINTAVOITTEET, RISKIENHALLINTA JA TOIMINNAN OHJAUS Syöpäkeskukselle oli vuonna 2018 asetettu tavoitearvo kolmentoista eri strategisen avaintavoitteen osalta. Tavoitearvo saavutettiin näistä kuuden tavoitteen osalta. Kahden tavoitteen osalta oltiin erittäin lähellä tavoitearvoa. Yhden tavoitteen osalta toteumatietoja ei ollut käytettävissä. Biopankkinäytteiden keräys ei ole lähtenyt käyntiin (kuten ei muissakaan yksiköissä). Sitä on hankaloittanut se, ettei potilasasiakirjoista saa helposti käsitystä siitä a) Onko potilaalle annettu tiedote ja suostumus asiakirjat b) Onko potilas antanut suostumuksen c) Onko näyte otettu. Kiireen keskellä näiden seikkojen kysyminen unohtuu. Uusilta potilailta olisi tarkoituksenmukaisinta toteuttaa ainakin kohta a) hoidon alkaessa, joka syöpäpotilailla varsin usein on kirurginen yksikkö. Epiciin ilmeisesti tulossa biopankkinäytteiden keruuta koskien kohtien a-c liikennevalot. Potilaspalautteiden keruun osalta tavoite, eli vähintään 30 %:lta potilaista saadaan palaute, ei ole toteutunut. Potilaspalautteiden keruuta ei ole HUS-tasolla organisoitu systemaattisesti. Nykymenetelmin kuulumme kuitenkin eniten palautteita keränneiden keskusten joukkoon (5.6 % potilaista), minkä lisäksi keskuksessa on aktiivisessa käytössä Roidu-laitteet. Palaute on ollut pääosin erittäin positiivista, mutta joulukuu oli ensimmäinen kuukausi, kun suositusindeksi laski <97 % eli oli 96.6 % tuntemattomasta syystä johtuen. Hoitoon pääsyn tavoite ensikäynti lähetteen käsittelystä 100 % vaikea toteuttaa kirjausvirheistä johtuen (järjestelmä hankala niiden potilaiden virheettömälle lähetteen käsittelylle, jotka mm. odottavat meeting-käsittelyä tai muita keskeneräisiä diagnostisia tutkimuksia; potilaat siis pääsevät hoitoon ja tutkimukset etenevät, mutta lähetettä ei osata käsitellä oikein) Strategisten avaintavoitteiden toteuma -taulukko erillisenä liitteenä 129

Riskienhallinta Strategisena riskinä on SOTE-uudistukseen liittyvä erikoissairaanhoidon valinnanvapauden laajuus ja mahdolliset uudet syöpähoitoja järjestävät toimijat. Kansallisen Syöpäkeskuksen toiminnan käynnistäminen ajoittuu SOTEuudistuksen valmisteluvaiheeseen ja mikäli valinnan vapaus toteutuisi laajamittaisesti syövän hoidossa, aiheutuisi näistä keskenään ristiriitaisia tavoitteita. Operatiivisena riskinä on henkilöstön jaksaminen kovassa kasvupaineessa. Tätä pyritään vähentämään mm. päivittäisjohtamismallien avulla ja karsimalla turhia ja eri henkilöstöryhmien päällekkäisiä toimintoja sekä hyödyntämällä digitalisaatiota. Jatkuvan kasvun vuoksi tarvitaan myös lisää henkilöstöresurssia. Suurin huoli on tällä hetkellä 2018 TOB:ssa esiin tullut henkilöstön kuormitus erityisesti lääkäreiden osalta, mikä on jo vaikeuttanut rekrytointia yhdistettynä pääkaupunkiseudun korkeisiin elinkustannuksiin suhteessa valtakunnalliseen palkkatasoon. Taloudellisina riskeinä ovat uusien syöpälääkkeiden aiheuttama kustannusten nousu ja mahdollinen omistajakuntien maksukyvyn heikkeneminen. Vahinkoriskeistä suurimmat liittyvät vanhaan Syöpäklinikkarakennukseen, jonka korjaukset etenevät. Päiväsairaalan infuusioyksikölle löytyi erinomaiset väistötilat Siltasairaalan valmistumiseen asti. Vasta valmistuneet sädehoidon uudet tilat vähentävät omalta osaltaan tiloihin liittyvää aiempaa erityisen suurta riskiä. Toiminnan kehittäminen ja tavoitteiden toiminnallistaminen Toiminnan kehittämishankkeet - tavoitteet ja niiden toteutuminen Toiminnan kehittämishanke Mittari ja sen toteuma Hankkeen saavutukset vuonna 2018 Hematologisten harvinaissairauksien lasten ja aikuisten yhteispoliklinikka Hanke saatu valmiiksi. Yhteispoliklinikan toiminta on käynnistetty, sama hoitaja toimii sekä lasten, että aikuisten poliklinikalla. Poliklinikalle on haettu HAKE -status ja kaikki ohjausmateriaalit ovat valmistuneet. Loppuraportti toimitetaan sovittuun deadlineen mennessä. Yksikölle asetetun tuottavuustavoitteet saavuttamiseksi tavoitteena oli henkilöstöresurssien käyttöä tehostamalla alentaa henkilöstökustannuksia (kustannustason muutos huomioiden) suhteutettuna hoidettujen potilaiden tai tuotettujen suoritteiden määrään. Lääketutkimusten hyödyntämistä lisäämällä tavoiteltiin myös säästöä Ekulitsumabin käytössä. Uusien hoitomuotojen vakiinnuttamisen avulla pyrittiin vähentämään palvelujen ostoja muilta sairaanhoitopiireiltä. Henkilöstökustannuksiin liittyvien toimenpiteiden osalta tavoitteita ei, mm. lisä- ja ylityön merkittävästä kasvusta johtuen, saavutettu. Myöskään Ekulitsumabin käyttöä ei saatu vähennettyä, mutta muiden lääketutkimusten hyödyntämisen avulla lääkekuluja saatiin, verrattuna tilanteeseen, jossa Syöpäkeskus olisi itse maksanut kaikki lääkehoidot, pienennettyä huomattavasti alkuperäistä tavoitetta enemmän. Ostoja muilta sairaanhoitopiireiltä saatiin vähennettyä n. 53 % alun perin tavoitteena olleesta määrästä. Syöpäkeskuksen kokonaiskustannukset per hoidettu potilas alenivat 1,0 % (deflatoitu), vaikka yksittäisten tuottavuuden parantamiseksi tavoiteltujen toimenpiteiden osalta tavoitteita ei kaikilta osin saavutettu. Tuottavuustavoitteeseen liittyneiden kehittämistoimenpiteiden toteuma taulukko erillisenä liitteenä. 130

PALVELUIDEN TOTEUTUMINEN Jäsenkuntien maksuosuuksien toteutuminen Tuotteet (jäsenkunnat, lkm) TP 2018 Poikkeama-% Tuotteistetut hoitopäivät 0 0 0 0,0 % 0,0 % NordDRG-tuotteet 129 527 126 913 138 652 9,2 % 7,0 % DRG-ryhmät 4 612 4 510 4 873 8,0 % 5,7 % DRG-O-ryhmät 1 308 1 428 1 562 9,4 % 19,4 % Tähystykset 27 40 19-53,0 % -29,6 % Pientoimenpiteet 5 141 5 180 5 208 0,5 % 1,3 % 900-ryhmä 118 423 115 745 126 956 9,7 % 7,2 % Kustannusperusteinen jakso 16 10 34 239,3 % 112,5 % Avohoitokäynnit 93 665 95 166 95 148 0,0 % 1,6 % Sähköiset palvelut 0 0 0 0,0 % 0,0 % Potilashotelliavopalvelut 0 0 0 0,0 % 0,0 % Palvelupaketit 0 0 0 0,0 % 0,0 % Laskutusosuudella painotettu v olyymimuutos 7,5 % 6,0 % Tuotteet (jäsenkunnat, 1 000 euroa) TP 2018 Poikkeama-% Oma palvelutuotanto 122 135 111 209 118 434 6,5 % -3,0 % Tuotteistetut hoitopäivät 0 0 0 0,0 % 0,0 % NordDRG-tuotteet 95 084 87 128 95 605 9,7 % 0,5 % DRG-ryhmät 30 488 28 549 30 779 7,8 % 1,0 % DRG-O-ryhmät 1 657 2 046 2 327 13,8 % 40,5 % Tähystykset 21 33 15-54,9 % -30,0 % Pientoimenpiteet 3 017 2 731 2 804 2,7 % -7,1 % 900-ryhmä 59 762 53 753 59 483 10,7 % -0,5 % Kustannusperusteinen jakso 138 16 197 1171,2 % 42,7 % Avohoitokäynnit 27 052 24 080 22 829-5,2 % -15,6 % Sähköiset palvelut 0 0 0 0,0 % 0,0 % Potilashotelliavopalvelut 0 0 0 0,0 % 0,0 % Palvelupaketit 0 0 0 0,0 % 0,0 % Muu palvelutuotanto 2 608 2 431 2 137-12,1 % -18,1 % Ostopalvelut 1 775 1 828 1 444-21,0 % -18,6 % Hoitopalvelut muista sairaaloista 833 603 693 14,9 % -16,9 % Palvelusetelit 0 0 0 0,0 % 0,0 % Potilashotelli 0 0 0 0,0 % 0,0 % Tartuntatatautilääkkeet 0 0 0 0,0 % 0,0 % Potilasvakuutus 0 0 0 0,0 % 0,0 % Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) -15 098 0-4 848 0,0 % -67,9 % JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUS 109 645 113 640 115 723 1,8 % 5,5 % Muu myynti jäsenkunnille **) 23 0 73 0,0 % 218,1 % JÄSENKUNNAT YHTEENSÄ 109 668 113 640 115 797 1,9 % 5,6 % *) Sisältää ryhmät luokittelematon, diagnoosipuutteellisten jaksotukset, toteutunut ylijäämäpalautus **) Sisältää mm. tk-päivystystuotteet, kliininen hammashoito ja laskutettavat siirtoviivehoitopäivät (ml. ostopalveluina hankitut) Syöpäkeskukselle osoitetun jäsenkuntien maksuosuuden mukaiset palvelutavoitteet vuodelle 2018 olivat DRGtuotteiden osalta n, 2,0 % pienemmät ja käyntituotteiden osalta 1,6 % suuremmat kuin edellisvuonna toteutuneet tuotantomäärät. Palvelujen kysyntä kuitenkin kasvoi huomattavasti (jäsenkunnista tulleiden ulkoisten lähetteiden määrä +13,9 %) ja johti palvelutavoitteiden ylittymiseen DRG-tuotteiden osalta. Suurin ylitys tapahtui lääke- ja sädehoidon (900-ryhmä) tuotteissa sekä vuodeosastohoitojaksoissa (DRG-ryhmät). Käyntituotteita tuotettiin palvelutavoitteen mukaisesti. Palvelutuotannon volyymin talousarvioylityksestä johtuen myös oman palvelutuotannon laskutus ylitti talousarvion tason. Ylitys oli kuitenkin prosentuaalisesti jonkin verran pienempi (6,5 %) kuin volyymin poikkeama (laskutusosuudella painotettu tuotannon volyymi +7,5 %) Erityisesti käyntituotteiden osalta keskihinnat jäivät suunniteltua alhaisimmiksi. 131

Muun palvelutuotannon osalta laskutus jäi jonkin verran suunniteltua ja edellisvuotista pienemmäksi. Syynä tähän oli Terhokodista ostettujen palvelujen laskutuksen pieneneminen. Syöpäkeskuksen ylijäämäisen tuloksen johdosta jäsenkunnille voitiin palauttaa n. 4,8 milj. euroa. Lopullinen jäsenkuntien maksuosuus ylittikin tästä syystä talousarvion vain 1,8 %. Valikoima/hinta-määräeroanalyysi (TP 2018 vs., jäsenkuntien maksuosuus) Valikoima/hinta-määräeroanalyysi (1 000 euroa) Määräero (palvelutuotannon volyymimuutos) Valikoima/Hintaero (laskutushinnan muutos) Poikkeama (toteumatalousarvio) euroa % euroa % euroa % Tuotteistetut hoitopäivät NordDRG-tuotteet 8 059 9,2 % 418 0,5 % 8 477 9,7 % DRG-ryhmät 2 295 8,0 % -65-0,2 % 2 230 7,8 % DRG-O-ryhmät 192 9,4 % 89 4,4 % 281 13,8 % Tähystykset -18-53,0 % -1-1,8 % -18-54,9 % Pientoimenpiteet 15 0,5 % 58 2,1 % 73 2,7 % 900-ryhmä 5 207 9,7 % 523 1,0 % 5 730 10,7 % Kustannusperusteinen jakso 37 239,3 % 145 931,9 % 182 1171,2 % Avohoitokäynnit -5 0,0 % -1 247-5,2 % -1 251-5,2 % Sähköiset palvelut Potilashotelliavopalvelut Palvelupaketit Oma palvelutuotanto 8 054 7,2 % -829-0,7 % 7 226 6,5 % Ostopalvelut -384-21,0 % Hoitopalvelut muista sairaaloista 90 14,9 % Palveluseteli Potilashotelli Tartuntatautilääkkeet Muu palvelutuotanto -294-12,1 % Lisäveloitus -4 841 /0 VRK-tarkistuksen vaikutus -7 /0 Tilinpäätöksen tasauserät -4 848 /0 Potilasvakuutus Kapitaatioperusteisesti laskutettavat erät Luokittelematon Luokittelematon YHTEENSÄ 2 083 1,8 % *) Sisältää ryhmän luokittelematon Kysynnän voimakkaasta kasvusta johtuen palvelutuotannon määrä ylitti selvästi talousarvion tason, erityisesti 900-ryhmän tuotteiden (lääke- ja sädehoidon tuotteet) ja vuodeosastohoidon tuotteiden (DRG-ryhmät) osalta. 900-ryhmän tuotteet olivat kalliiden lääkehoitojen suhteellisen osuuden kasvusta johtuen keskihinnaltaan jonkin verran suunniteltua kalliimpia. Apotin käyttöönotto Peijaksen sairaalassa lisäsi diagnoosipuutteellisten, kustannusperusteisesti laskutettavien hoitojaksojen määrää suunniteltuun verrattuna. Nämä kustannusperusteisesti laskutetut hoitojaksot olivat lisäksi keskihinnaltaan arvioitua kalliimpia. Avohoitokäyntien keskihinta oli jonkin verran suunniteltua alempi, johtuen kalliina käyntinä laskutettavien tuotteiden budjetointivaiheessa arvioitua alhaisemmista hinnoista. 132

Valikoima/hinta-määräeroanalyysi (TP 2018 vs., jäsenkuntien maksuosuus) Valikoima/hinta-määräeroanalyysi (1 000 euroa) Määräero (palvelutuotannon volyymimuutos) Valikoima/Hintaero (laskutushinnan muutos) Poikkeama (toteuma-edellinen vuosi) euroa % euroa % euroa % Tuotteistetut hoitopäivät NordDRG-tuotteet 6 699 7,0 % -6 177-6,5 % 522 0,5 % DRG-ryhmät 1 725 5,7 % -1 434-4,7 % 291 1,0 % DRG-O-ryhmät 322 19,4 % 349 21,0 % 670 40,5 % Tähystykset -6-29,6 % 0-0,4 % -6-30,0 % Pientoimenpiteet 39 1,3 % -253-8,4 % -213-7,1 % 900-ryhmä 4 306 7,2 % -4 585-7,7 % -279-0,5 % Kustannusperusteinen jakso 155 112,5 % -96-69,8 % 59 42,7 % Avohoitokäynnit 428 1,6 % -4 651-17,2 % -4 223-15,6 % Sähköiset palvelut Potilashotelliavopalvelut Palvelupaketit Oma palvelutuotanto 7 127 5,8 % -10 828-8,9 % -3 701-3,0 % Ostopalvelut -331-18,6 % Hoitopalvelut muista sairaaloista -140-16,9 % Palveluseteli Potilashotelli Tartuntatautilääkkeet Muu palvelutuotanto -471-18,1 % Lisäveloitus 10 237-67,9 % VRK tarkistuksen vaikutus 13-65,3 % Tilinpäätöksen tasauserät 10 250-67,9 % Potilasvakuutus Kapitaatioperusteisesti laskutettavat erät Luokittelematon 1-100,0 % Ulkoinen suoramyynti Luokittelematon 1-100,0 % YHTEENSÄ 6 078 5,5 % Vuodeosastohoidon tuotteiden (DRG-ryhmät) määrää kasvattivat erityisesti akuutin leukemian -, lymfooman tai kroonisen leukemian sekä komplisoituneiden miehen sukuelinten pahanlaatuisten sairauksien hoitojaksojen määrän kasvu. Näistä akuutin leukemian hoitojaksot olivat keskihinnaltaan selvästi edellisvuotista halvempia, joka suurimpana yksittäisenä tekijänä alensi hoitojaksojen keskihintaa. DRG-O ryhmän määrä- ja hintaero olivat seurausta rintarauhasen osittaisten poistojen määrän ja keskihinnan kasvusta. 900-ryhmän tuotteiden määrää kasvattivat erityisesti leukemian tai lymfooman sytostaattihoitojen sekä rintarauhasen syövän sytostaattihoitojen määrän kasvu. Keskihintaa alensivat rintarauhasen syövän sytostaattihoitojen sekä ruuansulatuskanavan syöpien sytostaattihoitojen hintojen alentuminen, mutta toisaalta nostivat leukemian tai lymfooman sytostaattihoitojen kallistuminen. Avohoitokäyntien tuotteistuksessa otettiin vuoden 2017 alusta käyttöön kallis käynti tuote, jonka myötä käyntituotteet, joihin sisältyi kallis lääkehoito tai toimenpide, laskutettiin suoriteperusteisesti, kun aiemmin laskutus toteutui aina ennalta määritellyllä tuotehinnalla. Tätä tuotteistuksen muutosta ei kuitenkaan ehditty hinnoittelussa huomioida, josta syystä avohoitokäyntien tuotehinnat vuonna 2017 olivat liian korkeat. Vuoden 2018 hinnoittelussa muutos huomioitiin. Tämä alensi selvästi käyntituotteiden keskihintaa vuonna 2018. 133

Hoitopalvelut kaikille maksajille Tuotteet (kaikki maksajat, lkm) TP 2018 Poikkeama-% Tuotteistetut hoitopäivät 0 0 0 0,0 % 0,0 % NordDRG-tuotteet 134 045 141 994 154 285 8,7 % 15,1 % DRG-ryhmät 5 091 4 990 5 498 10,2 % 8,0 % DRG-O-ryhmät 1 340 1 462 1 603 9,6 % 19,6 % Tähystykset 28 42 20-52,9 % -28,6 % Pientoimenpiteet 5 606 5 683 5 677-0,1 % 1,3 % 900-ryhmä 121 960 129 800 141 451 9,0 % 16,0 % Kustannusperusteinen jakso 20 16 36 123,5 % 80,0 % Avohoitokäynnit 98 028 100 405 100 955 0,5 % 3,0 % Sähköiset palvelut 0 0 0 0,0 % 0,0 % Potilashotelliavopalvelut 0 0 0 0,0 % 0,0 % Palvelupaketit 0 0 0 0,0 % 0,0 % Siirtoviivehoitopäivät 1 0 8 0,0 % 700,0 % Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos 7,2 % 12,9 % Tuotteet (kaikki maksajat, 1 000 euroa) TP 2018 Poikkeama-% Oma palvelutuotanto 132 561 123 247 132 911 6,6 % 0,3 % Tuotteistetut hoitopäivät 0 0 0 0,0 % 0,0 % NordDRG-tuotteet 103 905 97 713 108 501 11,0 % 4,4 % DRG-ryhmät 37 153 35 373 39 667 12,1 % 6,8 % DRG-O-ryhmät 1 686 2 077 2 367 14,0 % 40,4 % Tähystykset 22 35 16-54,8 % -29,3 % Pientoimenpiteet 3 461 3 172 3 199 0,9 % -7,6 % 900-ryhmä 61 425 57 011 63 039 10,6 % 2,6 % Kustannusperusteinen jakso 158 46 214 366,8 % 35,4 % Avohoitokäynnit 28 655 25 534 24 405-4,4 % -14,8 % Sähköiset palvelut 0 0 0 0,0 % 0,0 % Potilashotelliavopalvelut 0 0 0 0,0 % 0,0 % Palvelupaketit 0 0 0 0,0 % 0,0 % Siirtoviivehoitopäivät 1 0 5 0,0 % 700,0 % Muu palvelutuotanto 2 665 2 438 2 291-6,0 % -14,0 % Ostopalvelut 1 777 1 835 1 439-21,6 % -19,0 % Hoitopalvelut muista sairaaloista 833 603 690 14,5 % -17,1 % Palvelusetelit 0 0 0 0,0 % 0,0 % Potilashotelli 0 0 0 0,0 % 0,0 % Projektituotteet 54 0 161 0,0 % 196,9 % Tartuntatatautilääkkeet 0 0 0 0,0 % 0,0 % Potilasvakuutus 0 0 0 0,0 % 0,0 % Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) -15 075 0-5 128 0,0 % -66,0 % KAIKKI MAKSAJAT YHTEENSÄ 120 150 125 685 130 074 3,5 % 8,3 % Josta Muu myynti jäsenkunnille **) 23 0 73 0,0 % 218,1 % Myynti muille maksajille 10 482 12 045 14 277 18,5 % 36,2 % Myynti erityisvastuualueelle 3 705 5 188 6 490 25,1 % 75,2 % *) Sisältää ryhmät luokittelematon, diagnoosipuutteellisten jaksotukset, toteutunut ylijäämän palautus **) Sisältää mm. tk-päivystystuotteet, kliininen hammashoito ja laskutettavat siirtoviivehoitopäivät (ml. ostopalveluina hankitut) Syöpäkeskuksen palvelutuotannon volyymista yli 90 % ja laskutuksesta n. 89 % muodostuu jäsenkunnille tuotetuista palveluista. Jäsenkunnille tuotettujen palvelujen määrässä ja laskutuksessa tapahtuvat, jo aiemmin kuvatut muutokset selittävätkin suuren osan koko palvelutuotannon budjettipoikkeamista ja muutoksista edelliseen vuoteen nähden. Ulkokunta- ja muille maksajille tuotettujen palvelujen osuus laskutuksesta oli n. 11 %. Muille maksajille tuotettujen palvelujen määrää ja laskutusta edelliseen vuoteen verrattuna kasvattivat Päijät-Hämeen sädehoitoyksikön siirto HUSiin, ulkokuntapotilaille tehtyjen luuydinsiirtojen määrän ja keskihinnan kasvu sekä Päijät-Hämeen erityisvastuualueen muutos, jonka johdosta etenkin tertiääritason hematologisia potilaita ohjautui aiempaa enemmän hoitoon HUSiin. Talousarviossa Päijät-Hämeen sädehoitoyksikön siirron vaikutukset pystyttiin melko hyvin arvioimaan, mutta erityisesti luuydinsiirtojen laskutuksen kasvu ylitti talousarviossa oletetun. 134

Vuoden 2018 aikana hoitoa sai 29 906 eri potilasta. Määrä kasvoi edellisvuodesta n. 8,1 %. Jäsenkuntapotilaita hoidettiin 5,1 % ja muita potilaita 67,7 % aiempaa enemmän. Muiden kuin jäsenkuntapotilaiden määrän kasvusta merkittävä osa oli seurausta Päijät-Hämeen sädehoitoyksikön siirrosta HUSiin. Tuotettujen DRG-pisteiden määrä kasvoi 10,3 % edellisvuodesta. Tuottavuutta kuvaavien mittareiden osalta henkilötyön tuottavuus kasvoi 1,7 % ja DRG-pisteen (deflatoitu) kustannus laski 2,7 %. Hoidon saatavuus, hoitoonpääsy ja siirtoviiveet Syöpäkeskukseen saapuneiden elektiivisten lähetteiden määrä kasvoi 13,9 % edellisvuodesta. Jäsenkunnista lähetteitä saapui 11,3 % ja muista kunnista 35,0 % edellisvuotista enemmän. Lähetemäärät eivät pidä sisällään Päijät-Hämeen sädehoitoyksikköön tulleita lähetteitä (eivät näy HUSin läheteraporteilla). Lähetteiden määrä kasvoi hematologian erikoisalalla 15,6 %, syöpätautien ja sädehoidon erikoisalalla 16,8 % ja rintarauhaskirurgian erikoisalalla 12,2 %. Hoitoon odottavien potilaiden määrä kasvoi raportointijärjestelmien tietojen mukaan edellisen vuoden lopun tilanteeseen verrattuna 22 % (+123 potilasta). Apotin käyttöönotosta johtuen tietoja ei kuitenkaan pidetä täysin luotettavina; erityisesti odotusaikatietojen osalta tiedoissa on mitä ilmeisimmin virheitä. Esimerkiksi Peijaksen yhteispoliklinikalla oli joulukuun lopussa järjestelmien mukaan 12 hematologista potilasta, jotka olisivat odottaneet hoitoa yli 180 vuorokautta. Aiempina kuukausina yli 3 kuukautta odottaneita ei ole ollut lainkaan, joten ei ole mahdollista, että yli 180 vuorokautta odottaneita olisi vuoden lopussa järjestelmissä näkyvä määrä. Lähes kaikkien rintarauhaskirurgian erikoisalan ja joidenkin Syöpätautien ja sädehoidon erikoisalan odottajien osalta puuttuu tieto organisaatiosta, johon odottavat hoitoa. Oletettavasti nämä potilaan odottavat hoitoa Syöpäkeskuksen yksikköihin, josta syystä nämä odottajat on huomioitu odottajamäärissä. OPETUS JA TUTKIMUS Syöpäkeskuksen tutkimusten määrä kasvoi vuonna 2018. Erityisesti varhaisvaiheen kliiniset lääketutkimukset lisääntyivät vuodesta 2017. Syöpäkeskuksessa aloitettiin mm. kolme kliinistä first-in-human tutkimusta ensimmäisenä maailmassa kyseisillä lääkeaineilla. Edellisten vuosien mukaisesti kiinnitettiin huomiota kliinikkojen tutkimuksen edellytyksiin ja mm. HUSin myöntämästä tutkimusrahoituksesta kohdennettiin suurin osa suoraan keskuksen tutkijoille. Uusia TYH-hankkeita alkoi yksi ja yhteensä TYH-hankkeita oli 13. Syöpäkeskuksen tieteellistä toimintaa arvioiva ulkomainen scientific advisory board kokoontui syksyllä 2018. Ryhmä on antanut erillisen lausunnon suosituksineen tutkimustoiminnasta. Tässä on katsottu tutkimuksen olevan monelta osin erinomaista esimerkiksi kliinisten lääketutkimusten ja digitaalisen terveysteknologian osalta, mutta parannettavaa on mm. tutkimusta tekevän henkilöstön määrässä. Vuonna 2018 myönnettiin 34 uutta tutkimuslupaa. Voimassaolevia tutkimuslupia oli 180. Tuhat-järjestelmään kirjattiin Syöpäkeskuksesta tieteellisiä artikkeleita yli 260 kappaletta, joista 182 oli onkologian ja 84 hematologian alueelta. Luku on ollut pääsääntöisesti kasvusuuntainen vuodesta 2010. Näistä useat julkaistiin alojen johtavissa julkaisusarjoissa. Syöpäkeskuksen tutkijat saivat mm. syöpäsäätiön suurapurahan. Kliinisiä lääketutkimuksia oli käynnissä Syöpäkeskuksen tutkimusyksikössä vuonna 2017 noin 100. Tutkimusyksikön rahoitus on ulkopuolista ja tuo lääkesäästöjen lisäksi HUSille merkittäviä lisätuloja. HYKS-instituutin kautta hallinnoitu ulkopuolinen tutkimusrahoitus oli yhteensä n. 2 milj. eur. Syöpäkeskuksen lääketutkimukset edustavat noin kolmasosaa HUS kliinisistä lääketutkimuksista. Syöpäkeskuksen kaksi vuotta sitten perustettu varhaisvaiheen Faasi I yksikkö, jonka tavoitteena on lisätä ja kehittää varhaisvaiheen syöpälääketutkimusta HUSissa, jatkoi kasvuaan. Yksikköön palkattiin päätoiminen tutkijalääkäri (oyl) ja kolme uutta tutkimushoitajaa. Kansainvälisesti hyvin kilpailtuja varhaisvaiheen tutkimuksia saatiin yksikköön enemmän kuin edellisenä vuonna. Vuonna 2018 oli käynnissä 16 faasi I/II ja 33 faasi II tutkimusta. Hoidettuja potilaita näissä varhaisvaiheen tutkimuksissa on ollut yli 250. Yksikön toiminta on edelleen kasvussa. Lisäksi syöpäkeskuksessa oli käynnissä 51 faasi III tutkimusta. Syöpäkeskuksen erikoistumiskoulutuksesta ja lääketieteen opiskelijoille annettavasta perusopetuksesta vastasi syöpätautien ja kliinisen hematologian oppialoilla kaksi sivutoimista professoria (35 %), joilla oli HYKSissä päävirat, yksi yliopiston päätoiminen kliininen opettaja, jolla oli HYKS:ssä sivuvirka ja yksi sivutoiminen kliininen opettaja (35 %), jolla oli HYKSissä päävirka. Lääketieteen opiskelijoita oli 150. Erikoistumiskoulutettavia onkologialla oli 20, joista kaksi valmistui erikoislääkäriksi vuonna 2018. Kaksi suoritti tohtorin tutkinnon. Hematologialla erikoistumiskoulutettavia oli neljä, joista kolme valmistui erikoislääkäriksi. 135

Syöpäkeskuksessa järjestettiin keväällä 2018 kansallinen kliinisen syöpätutkijan kurssi. Kurssilta valmistui 25 kliinistä tutkijaa. Syöpäkeskuksessa oli vuonna 2018 ammattikorkeakouluopiskelijoita yhteensä 149 (harjoitteluviikkoja 704) ja IIasteen opiskelijoita yhteensä 7 (harjoitteluviikkoja 34). Opiskelijaohjaus oli erittäin laadukasta Syöpäkeskuksessa vuonna 2018. Syöpäkeskus sai toiseksi parhaimman tuloksen koko HUSin yksiköistä vuonna 2018 opiskelijapalautekyselyn (CLES) perusteella opiskelijaohjauksen laadussa. Vain kaksi tulosyksikköä ylsi yli 9:n tulokseen. Syöpäkeskuksessa oli vastaajia N=105 vuonna 2018 ja opiskelijaohjauksen laadun tunnusluku oli 9,01. Saimme merkittävän parannuksen edellisen vuoden tulokseen 2017, joka oli 102 vastaajaa ja tunnusluku 8,76. HUS Syöpäkeskuksen ja Metropolia ammattikorkeakoulun kanssa yhteistyönä suunniteltiin keväällä 2018 Pätevätason syöpähoitajakoulutus, Senior Leadership esimiesvalmennus sekä Pätevätason palliatiivisen hoitotyön koulutus. Pätevä syöpähoitajakoulutus käynnistyi marraskuussa 2018 ja valmistuminen Pätevä syöpähoitajaksi on 15.2.2019. Siihen osallistui HUS Syöpäkeskuksesta yhteensä 12 sairaanhoitajaa ja yksi röntgenhoitaja sekä HYKS erva-alueelta yhteensä seitsemän sairaanhoitajaa. Palliatiivisen hoitotyön Pätevätason koulutus käynnistyy syksyllä 2019. Senior Leadership-koulutus Syöpäkeskuksen osastonhoitajille ja apulaisosastonhoitajille aloitettiin syksyllä 2018 ja sitä jatketaan kevääseen 2019, jonka jälkeen koulutus on jatkuvaa, toiminnan ja muutosten mukaista. TALOUDEN TOTEUTUMINEN JA INVESTOINNIT Tuloslaskelma (1 000 euroa) TP 2014 TP 2015 TP 2016 ENN 2018 *) TP 2018 Poikkeama-% TP2018/ TA2018 TP2018/ TP2017 Toimintatuotot yhteensä 113 521 127 653 124 269 128 809 134 817 140 606 139 080 3,2 % 8,0 % Myyntituotot 110 455 123 856 120 272 124 795 130 250 136 322 134 692 3,4 % 7,9 % Jäsenkuntien maksuosuus 99 328 110 092 105 428 109 645 113 640 118 000 115 723 1,8 % 5,5 % Muut palvelutuotot 10 320 12 265 13 046 13 483 14 682 16 678 17 399 18,5 % 29,0 % Muut myyntituotot 134 299 825 655 868 755 729-16,0 % 11,3 % Valtion opetus- ja tutkimuskorvaus 672 1 199 973 1 013 1 060 889 841-20,7 % -17,0 % Maksutuotot 2 918 3 351 3 360 3 394 4 134 4 111 4 060-1,8 % 19,6 % Tuet ja avustukset 147 445 636 616 433 169 328-24,3 % -46,8 % Muut toimintatuotot 0 0 0 4 0 4 0 0,0 % -93,2 % Toimintakulut yhteensä 113 202 120 035 121 477 125 988 131 379 136 513 135 716 3,3 % 7,7 % Henkilöstökulut 25 413 27 561 27 230 26 696 27 978 29 451 29 578 5,7 % 10,8 % Palvelujen ostot 48 765 44 980 44 700 48 626 52 385 53 790 52 197-0,4 % 7,3 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 32 532 41 321 43 921 44 602 44 143 46 956 47 668 8,0 % 6,9 % Avustukset 0 0 0 0 0 0 0 0,0 % 0,0 % Muut toimintakulut 6 492 6 173 5 626 6 063 6 873 6 316 6 273-8,7 % 3,5 % Toimintakate 318 7 618 2 792 2 821 3 438 4 093 3 364-2,1 % 19,2 % Rahoitustuotot ja -kulut 0-1 -2 0 0 0-1 0,0 % 244,6 % Vuosikate 318 7 617 2 790 2 821 3 438 4 093 3 363-2,2 % 19,2 % Poistot ja arvonalentumiset 1 538 2 331 2 790 2 753 3 071 2 707 2 997-2,4 % 8,8 % Tilikauden tulos -1 220 5 286 0 68 367 1 386 367 0,0 % 438,8 % Toimintakulut ja poistot yhteensä 114 740 122 366 124 267 128 741 134 450 139 220 138 712 3,2 % 7,7 % *) Sitovien tavoitteiden muutokset perustuvat 9+3/2018 ennusteeseen Sitovat nettokulut (1 000 euroa) TP 2014 TP 2015 TP 2016 ENN 2018 *) TP 2018 Poikkeama-% TP2018/ TA2018 TP2018/ TP2017 Toiminnan kulut 114 741 122 367 124 269 128 741 134 450 139 220 138 713 3,2 % 7,7 % Muut myyntituotot 134 299 825 655 868 755 729-16,0 % 11,3 % Maksutuotot 2 918 3 351 3 360 3 394 4 134 4 111 4 060-1,8 % 19,6 % Tuet ja avustukset 147 445 636 616 433 169 328-24,3 % -46,8 % Muut toimintatuotot + EVO 673 1 200 974 1 017 1 060 893 841-20,7 % -17,3 % Korkotuotot 0 0 0 0 0 0 0 0,0 % 0,0 % Muut rahoitustuotot 0 0 0 0 0 0 0 0,0 % 0,0 % Toiminnan nettokulut 110 869 117 072 118 474 123 060 127 955 133 292 132 756 3,8 % 7,9 % Myyntituotot soiraanhoidollisesta toiminnasta 10 320 12 265 13 046 13 483 14 682 16 678 17 399 18,5 % 29,0 % Sitovat nettokulut 100 549 104 807 105 428 109 577 113 273 116 614 115 357 1,8 % 5,3 % 136

Toimintatuottojen ja -kulujen sekä poistojen poikkeamat ja niihin johtaneiden toiminnallisten syiden analysointi Toimintatuotot 1 000 euroa poikkeama % 1 000 euroa muutos % TA/Edellinen vuosi 134 817,0 128 809,3 Jäsenkuntalaskutus, tuotettujen palvelujen v olyymin muutos 7 760,1 5,8 % 6 655,9 5,2 % Jäsenkuntalaskutus, tuotettujen palvelujen hinnanmuutos -828,7-0,6 % -10 827,8-8,4 % Ylijäämän palautus jäsenkunnille -4 843,7-3,6 % 10 238,2 7,9 % Ulkokuntalaskutus- Päijät-Hämeen sädehoitoyksikkö 113,1 0,1 % 2 030,1 1,6 % Ulkokuntalaskutus - Luuydinsiirrot 1 263,0 0,9 % 1 357,0 1,1 % Ulkokuntalaskutus - muu tuotettujen palvelujen määrän muutos 1 293,0 1,0 % 1 104,0 0,9 % Ulkokuntalaskutus - muu tuotettujen palvelujen hinnan muutos 130,0 0,1 % -449,0-0,3 % Lääkäripalv elujen myynti Päijät-Hämeelle 0,0 % 317,0 0,2 % Ylijäämän palautus ERVA -kunnille -288,9-0,2 % -288,9-0,2 % Valtion opetus- ja tutkimuskorvaus -219,4-0,2 % -172,3-0,1 % Potilasmaksutuotot -74,3-0,1 % 666,2 0,5 % Tutkimusprojektien tuet ja avustukset (hematologian suuri hanke päättyi) -105,3-0,1 % -288,4-0,2 % Muut muutokset toimintatuotoissa 63,9 0,0 % -71,7-0,1 % TP 2018 139 079,8 3,2 % 139 079,8 8,0 % Syöpäkeskuksen vuoden 2018 talousarvion toimintatuotot olivat 4,7 % edellisvuonna toteutunutta suuremmat. Merkittävimmät toimintatuottojen tasoon talousarviossa vaikuttaneet muutokset olivat Päijät-Hämeen sädehoitoyksikön siirtyminen osaksi Syöpäkeskusta sekä rintasyöpäpotilaiden hoidon keskittäminen. Päijät-Hämeen sädehoitoyksikön siirron arvioitiin kasvattavan toimintatuottoja n. 2,4 milj. eurolla ja rintasyöpäpotilaiden hoidon keskittämisen n. 0,5 milj. eurolla. Nämä muutokset huomioiden vertailukelpoinen toimintatuottojen muutos vuoden 2018 talousarviossa edellisvuoden toteumaan verrattuna oli 2,5 %. Palvelutuotannon volyymin talousarvioylityksestä johtuen sekä jäsen- että ulkokuntalaskutus ylittivät talousarvion selvästi. Palvelutuotannon volyymissa ja laskutuksessa tapahtuneet muutokset on tarkemmin kuvattu jo aiemmin tässä raportissa. Koska toimintakulujen osalta talousarvioylitys ei ollut yhtä suuri kuin tuotannon volyymikasvusta johtunut tuottojen talousarvioylitys, voitiin jäsenkunnille ja eritysvastuualueen kunnille palauttaa kertynyttä ylijäämää yhteensä n. 5,1 milj. euroa. Ylijäämän palautuksen jälkeen toimintatuotot ylittivät talousarvion 3,2 %. 137

Toimintakulut ja poistot 1 000 euroa poikkeama % 1 000 euroa muutos % TA/Edellinen vuosi 134 450,2 128 741,1 Päijät-Hämeen sädehoitoyksikön henkilöstö 56,0 0,0 % 1 199,0 0,9 % lisä- ja ylityöt 550,0 0,4 % 464,0 0,4 % Tammikuun 2019 kertakorvausten jaksotus 185,6 0,1 % 185,6 0,1 % Lomapalkkav arausten muutos 80,0 0,1 % 268,8 0,2 % Työehtosopimusten mukaiset palkankorotukset 150,3 0,1 % 346,3 0,3 % Säännöllisen työajan henkilötyöv uosien määrän kasvu + muut henkilöstökulujen muutokset 578,0 0,4 % 417,8 0,3 % Päijät-Hämeen sädehoitoyksikkö (palvelut) 26,8 0,0 % 513,8 0,4 % Laboratorio- ja kuvantamispalvelut (Lab+Rtg) 385,0 0,3 % 1 093,0 0,8 % Rintarauhaskirurgian leikkaussaliaika Atek:lta 5,8 0,0 % 807,5 0,6 % Avohoitokäynnit SiSu:lta 6,7 0,0 % 288,9 0,2 % Avohoitokäynnit ja polikliiniset toimenpiteet Tulehduskeskukselta 344,4 0,3 % 601,4 0,5 % Vuodeosastohoito Terhokodilta -453,7-0,3 % -360,0-0,3 % Lääkintätekniikan palvelut (huoltosopimukset) 37,5 0,0 % 327,5 0,3 % Tietohallinto -258,3-0,2 % 32,0 0,0 % Yhtymähallinto -90,2-0,1 % 615,2 0,5 % Lääkkeet- uusien lääkkeiden käyttöönotto 298,2 0,2 % 1 758,5 1,4 % Lääkkeet - hinnanalennukset -223,9-0,2 % -2 463,9-1,9 % Lääkkeet- potilasmäärän kasvu 2 331,9 1,7 % 2 629,6 2,0 % Verituotteet 842,4 0,6 % 690,5 0,5 % Lääkintätekniikka, huoltotarvikkeet 147,3 0,1 % 198,9 0,2 % Tilavuokrat, gyn. onkologinen poliklinikka -400,2-0,3 % -397,8-0,3 % Tilavuokrat, Päijät-Hämeen sädehoitoyksikkö -44,0 0,0 % 515,0 0,4 % Poistot -74,3-0,1 % 243,6 0,2 % Muut muutokset toimintakuluissa -219,4-0,2 % -4,0 0,0 % TP 2018 138 712,3 3,2 % 138 712,3 7,7 % Syöpäkeskuksen vuoden 2018 talousarvion toimintakulujen ja poistojen määrä oli n. 5,7 milj. euroa (4,4 %) edellisenä vuonna toteutunutta suurempi. Merkittävimmät toimintakulujen tasoon vaikuttaneet toiminnan muutokset olivat Päijät-Hämeen sädehoitoyksikön siirto Syöpäkeskukseen sekä rintarauhaskirurgian toimenpiteiden keskittäminen. Päijät-Hämeen sädehoitoyksikön siirron arvioitiin lisäävän kuluja n. 2,4 milj. eurolla ja rintarauhaskirurgian keskittämisen n. 0,5 milj. eurolla. Nämä muutokset huomioiden todellinen toimintakulujen kasvu edellisen vuoden toteumaan verrattuna oli n. 2,9 milj. euroa (2,2 %). Henkilöstökulut ylittivät talousarvion n. 1,6 milj. eurolla (5,7 %). Kysynnän kasvuun vastaamiseksi jouduttiin lisätöitä tekemään merkittävästi edellisvuotista ja talousarviossa ennakoitua enemmän. Vuoden aikana saatiin myös uusia vakansseja, joiden täyttö lisäsi henkilötyövuosien ja henkilöstökulujen määrää. Talousarvion suunnitteluvaiheessa työehtosopimusten mukaisista palkankorotuksista ei vielä oltu sovittu, ja lopulliset korotukset olivatkin n. 0,53 % suuremmat kuin mihin talousarviossa oli varauduttu. Lisäksi sopimuksenmukaisen tammikuun 2019 kertaerän jaksotus vuoden 2018 kuluksi kasvatti henkilöstökuluja. Toimintavolyymin kasvusta johtuen laboratorio- ja kuvantamispalvelujen ostot sekä avohoitokäyntien ja toimenpiteiden ostot Tulehduskeskukselta ylittivät talousarvion tason. Laboratoriopalvelujen osalta palvelujen käytön kasvuun vaikuttivat lisäksi mm. kansalliseen hoitosuositukseen perustuva akuutin leukemian geenipaneelin käyttöönotto, levinneen rintasyövän hoitoon tulevien potilaiden lisääntymisestä johtunut immunohistokemiallisten kudosnäytteiden määrän kasvu sekä gynekologisen onkologian potilaiden hoitoon liittyvä genetiikan tutkimusten lisääntyminen. Syöpäkeskus ostaa hematologisten potilaiden polikliiniseen hoitoon liittyvät palvelut Jorvissa ja Peijaksessa Si- Sulta ja Meilahdessa Tulehduskeskukselta. Kummastakin yksiköstä ostettujen palvelujen hinnat nousivat merkittävästi edellisvuodesta, joka nosti kustannuksia vuoteen 2017 verrattuna. Hematologian toimintavolyymin kasvun johdosta palveluja myös ostettiin suunniteltua enemmän, joka johti talousarvion ylittymiseen Tulehduskeskukselta ostettujen käyntien ja niihin liittyvien toimenpiteiden osalta. Hinnanmuutokset talousarviovalmistelussa oli huomioitu. 138

Rintarauhaskirurgian leikkaustoiminnan keskittäminen ja ATeK:n veloittaman saliajan hinnanmuutos kasvattivat leikkaustoiminnan kuluja edellisen vuoden toteumaan verrattuna. Muutos vastasi melko tarkkaan talousarviovalmistelussa ennakoitua. Saattohoidon palveluja Terhokodilta ostettiin suunniteltua ja edellisvuonna toteutunutta vähemmän. Talousarvio alittui myös Tietohallinnon palvelujen ostojen sekä HUS Yhteiset tulosalueen veloitusten osalta. Lääkekulut ylittivät talousarvion n. 2,4 milj. eurolla (6,1 %) ja edellisen vuoden tason 1,6 milj. euroa (4,0 %). Tämä oli seurausta sekä potilasmäärän kasvusta, että uusien lääkkeiden käyttöönotosta. Uusien lääkkeiden (mm. Daratumumabi, LU-177 PSMA, Olaratumabi, Inotutsumabi-otsogamisiini) käyttöönotto kasvatti lääkekuluja n. 1,76 milj. euroa ja potilasmäärän kasvu n. 2,6 milj. euroa. Merkittävä osa kasvusta saatiin kompensoitua lääkekilpailutuksen avulla saatujen hinnanalennusten (mm. trastutsumabi, rituksimabi) sekä Lutetium-radiolääkkeen omavalmistuksen avulla saavutetuin säästöin. Myös lääketutkimusten hyödyntämisen lisääminen alensi lääkekuluja verrattuna tilanteeseen, jossa lääkkeet olisi kustannettu Syöpäkeskuksen budjetista. Verituotteiden käyttö ylitti talousarvion 0,84 milj. eurolla (47,5 %). Valtaosa verituotteiden käytöstä Syöpäkeskuksessa liittyy Akuutin tai kroonisen leukemian toi lymfooman hoitoon sekä luuydinsiirtoihin ja ylityksen syynä olikin näiden hoitojen määrän kasvu sekä lisääntynyt verituotteiden käyttö erityisesti lymfooman tai kroonisen leukemian hoidossa sekä allogeenisten kantasolusiirtojen yhteydessä. Tilavuokria edelliseen vuoteen verrattuna kasvattivat Päijät-Hämeen sädehoitoyksikön vuokrat, mutta toisaalta vähensivät Naistensairaalassa aiemmin toimineen gynekologisten syöpien vuodeosaston tilojen vapauttaminen Naistentautien tulosyksikön käyttöön. Poistojen kasvu oli seurausta uusien sädehoitolaitteiden käyttöönotosta. Toiminnan volyymikasvusta seuranneen kulujen kasvun johdosta sitovat nettokulut ylittivät talousarvion n. 1,8 %. Kone- ja laiteinvestoinnit Investoinnit (1 000 euroa) TP 2018 Erotus TP 2018 - Lineaarikiihdyttimet 11-13 4 360 7 679 3 319 Lineaarikiihdyttimet 7-8 ja 14 980 880-100 Pienet laite- ja kalustehankinnat 328 330 2 Päijät-Hämeen sädehoitoyksikön siirtyneet 0 140 YHTEENSÄ 5 668 9 028 3 360 Investointien osalta merkittävin poikkeama talousarvioon nähden tapahtui lineaarikiihdyttiminen 11-13 rakennuskustannuksissa. Kiihdytintilojen rakentaminen ei toteutunut suunnitellusti vuoden 2017 aikana, vaan rakentaminen siirtyi vuodelle 2018, joka johti kyseisen vuoden osalta talousarvion ylitykseen. Hankkeen kokonaiskustannukset eivät kuitenkaan ylittäneet alkuperäistä talousarviota (n. 12,5 milj. euroa) Päijät-Hämeen sädehoitoyksikön siirron myötä kyseisen yksikön laitteet (poistamaton osuus) kirjatiin liikkeenluovutuksen yhteydessä hankinnaksi. HENKILÖSTÖ Henkilöstön riittävyys ja rekrytointi Vuonna 2018 Syöpäkeskuksen henkilöstömäärä lisääntyi, koska Syöpäkeskuksen toimintaan liittyi Päijät-Hämeen sädehoitoyksikkö 1.1.2018. Henkilökuntaa siirtyi yhteensä 18. Päiväsairaalan hoitohenkilökunnan lähtövaihtuvuus oli suurempaa kuin aikaisempana vuonna. Tähän vaikutti Kätilöopiston muutto Naisten-klinikalle ja tämän seurauksena Naistenklinikalta siirtyivät gynekologiset sytostaattihoidot potilaineen ja henkilöstöineen Syöpäklinikkarakennukseen, joka oli jo valmiiksi ahdas tiloiltaan. Henkilöstön rekrytointi oli vilkasta ja Syöpäkeskus oli vuonna 2018 hyvin vetovoimainen työpaikka, koska työpaikkahakemuksia Syöpäkeskukseen tuli huomattavasti enemmän kuin edellisvuonna (825), yhteensä 949 kpl, joista hoitohenkilökunnan hakemuksia 905. Avoimia virkoja/toimia oli auki yhteensä 53. 139

Hoitohenkilökuntaa oli 345, joista 32 miestä eli 9,28 %. Lääkäri/fyysikko vakansseja on yhteensä 123. Näistä oli miehiä 24, eli prosenttiosuus 19,51 %. HUSin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa vuosille 2017-18, on pyritty toteuttamaan ja Syöpäkeskukseen on pyritty aktiivisesti rekrytoimaan myös miespuolisia työntekijöitä, jotta nais- ja miespuolisia työntekijöitä olisi tasaisemmin. Henkilökuntaa rekrytoitaessa, on otettu huomioon kaikki ruotsinkieliset hakijat, mutta heitä on ollut suhteessa todella vähän verrattuna suomenkielisiin. Vuonna 2018 Syöpäkeskuksessa on maksettu 58 henkilölle kielilisää lähinnä ruotsin kielen taidosta. Strategiset avaintavoitteet - henkilöstö Syöpäkeskuksen työolobarometrin tulokset vuonna 2018 olivat laskeneet hiukan edellisvuoden tuloksesta. Erityisesti henkilöstön kokema ylikuormittuneisuus oli lisääntynyt ja Syöpäkeskuksessa se oli 3.20 (v.2017=3.34), mikä ensisijaisesti johtuu siitä, että henkilöstöresurssit eivät ole kasvaneet samassa tahdissa kuin voimakas potilasmäärän kasvu. HUSin johdon asettaman raja 3.0 alittui Syöpäkeskuksessa ylikuormituksen suhteen sekä Kiinteiden kasvainten erikoislääkäreiden (keskiarvo 2.54), onkologianerikoistuvien lääkäreiden (keskiarvo 2.59), hematologian lääkäreiden (keskiarvo 2.97) ja päiväosaston 6 hoitohenkilökunnan osalta (keskiarvo 2.79). Tilanteen korjaamiseksi on jo ryhdytty toimenpiteisiin. Syöpäkeskuksen esimiesindeksi oli 3.71 ja tulos oli parempi kuin HUS/Hyks tuloksissa, mutta ei tavoitearvossa, joka on 3.9. Laadukkaaseen johtamiseen on kiinnitetty huomiota ja siihen pääsemiseksi on kannustettu esimiehiä erilaisiin esimieskoulutuksiin. Esimiehet ovat osallistuneet mm. JET-koulutuksiin, EVA I ja EVA II-koulutuksiin, Työhyvinvoinnin johtamisen koulutuksiin ja palvelussuhdeasioiden esimiesilta-päiviin ja muihin HUSin tai ulkopuolisten koulutusohjelmien tarjontaan. Tämän lisäksi osastonhoitajille ja apulaisosastonhoitajille aloitettiin Senior Leadership-ohjelma, yhteistyössä Metropolia Ammattikorkeakoulun kanssa. Tämä on osa koulutuskokonaisuutta (Empowering cancer nurses knowledge and professional growth in the Cancer centre - training program =Em- CaN-program) ja koulutus - Senior Leadership-ohjelma, on rakennettu osaksi EmCaN-mallia. Ohjelman tavoitteena oli tukea esimiesten työtä muutoksissa sekä arjen esimiestyössä ja teemat kytkettiin luontevaksi osaksi päivittäisjohtamista ottaen huomioon tulevan magneettisairaalan toiminnan edellytykset. Ohjelman avulla vahvistetaan Syöpäkeskuksen vetovoimaisuutta osaajien työyhteisönä ja hyvän asiakaskokemuksen varmistajana. Henkilöstö suosittelee HUSia työnantajana 77 % eli tavoitetta 85 % ei aivan saavutettu, mutta tulos oli parempi kuin Hyks/HUS tuloksissa. 77 % henkilöstöstä suosittelee omaa työyksikköä työpaikkana. Työn haasteellisuusindeksi oli 4,18 ja työ koettiin erittäin merkitykselliseksi ja innostavaksi (4,23), jotka olivat myös Hyks/HUSn tuloksiin verrattuna erinomaisia. Hyks Syöpäkeskuksen henkilöstö on sitoutunutta ja sitoutumisindeksi oli 3,61 eli korkeampi kuin Hyks/HUS alueella. Vakinaisen henkilöstön (n=427) lähtövaihtuvuus oli 5,2 % (22 henkilöä) ilman vanhuuseläkkeitä yms. ja kokonaisvaihtuvuus 7 % (n=30). HUSin tavoitearvo lähtövaihtuvuudessa on 5,5-6,5 %. Työpaikan vaihtaneita on kuitenkin kertynyt hoitohenkilökunnan osalta erityisesti päiväsairaalaan ja loppuvuodesta myös vuodeosastolle 8 työkuormituksen vuoksi. Myös erikoistuvien lääkäreiden sijaisuuksiin tulleiden lähtövaihtuvuus on kasvanut ja pitkään alalla olleita kokeneita erikoislääkäreitä on hakeutunut vastaaviin tehtäviin muihin sairaaloihin, joissa työpaine on pienempi ja palkkaus ja nimike paremmat. 140

Henkilöstömäärä ENN 2018 TP 2018 Poikkeama-% Hoitohenkilökunta 347 367 361 360-1,9 % 3,7 % Lääkärit 113 116 121 121 4,3 % 7,1 % Muu henkilökunta 56 56 53 54-3,6 % -3,6 % Erityistyöntekijät 35 37 35 41 10,8 % 17,1 % YHTEENSÄ 551 576 570 576 0,0 % 4,5 % Henkilötyövuodet ENN 2018 TP 2018 Poikkeama-% Hoitohenkilökunta 270,4 282,0 286,4 287,2 1,8 % 6,2 % Lääkärit 90,7 96,0 100,5 100,7 4,9 % 11,0 % Muu henkilökunta 44,7 48,0 50,0 48,6 1,1 % 8,5 % Erityistyöntekijät 12,9 14,3 16,1 16,4 14,8 % 27,7 % YHTEENSÄ 418,7 440,3 453,0 452,9 2,9 % 8,2 % Syöpäkeskukseen saatiin toiminnan voimakkaan kasvun vuoksi uusia nk. kiireellisiä lääkäri ja sairaanhoitajavakansseja, jotka vaikuttivat henkilötyövuosien kasvuun edellisvuoteen verrattuna. Koska henkilöstön kasvu ei lisääntynyt lähellekään samassa suhteessa kuin hoidettujen potilaiden määrä, jouduttiin turvautumaan kliiniseen lisätyöhön, jotta syöpäpotilaan viiveetön hoitoon pääsy ei vaarantuisi. Tämä lisäsi osaltaan henkilöstökustannuksia per hoidettu potilas. Tästä huolimatta kokonaiskustannukset per hoidettu potilas alenivat. Henkilötyövuodet htv poikkeama % htv muutos % TA/Edellinen vuosi 440,3 418,7 Päijät-Hämeen sädehoitoyksikkö -1,2-0,3 % 12,7 3,0 % Lisä- ja ylityöt 3,9 0,9 % 2,2 0,5 % Lääkärit, säännöllisen työajan htv:t 3,2 0,7 % 7,5 1,8 % Hoitohenkilökunta, säänn. työajan htv :t 4,3 1,0 % 6,5 1,6 % Muut henkilötyövuosimuutokset 2,4 0,5 % 5,2 1,3 % TP 2018 452,9 2,9 % 452,9 8,2 % Henkilöstökustannukset ja vuokratyövoima Vuonna 2018 on ollut useita tekijöitä, jotka ovat vaikuttaneet henkilötyövuoden hinnan kasvuun esim. hoitoalan TVA :n eli työn vaativuuden arvioinnin uudistus ja vaativuusryhmiin tehdyt palkantarkistukset. Sen sijaan henkilötyövuoden hinnan laskuun on vaikuttanut vuoden 2016 kilpailukykysopimuksessa sovittu lomarahojen vähennys 30 %:lla silloisesta tasosta ajanjaksolla 1.2.2017 30.9.2019. Suurin osa henkilökunnasta onnistui pitämään vuosilomat, muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta ja lomapalkkavelka pysyi hallinnassa. Yhteisöllinen ja toimintalähtöinen työvuorosuunnittelu oli tavoitteena ottaa käyttöön koko Hyksissä vuonna 2018 kaikilla henkilöstöryhmillä. Yhteisöllisen ja toimintalähtöisen työvuorosuunnittelun koulutukset aloitettiin Syöpäkeskuksessa työpajoilla ja jatkotyöskentely jatkuu vielä vuonna 2019. Keskeisinä asioina ovat mm. toimintalähtöisyys, joustava ja tehokas henkilöstön käyttö, osaamisen/pätevyyden huomioiminen tarpeesta käsin ja suunnittelussa voidaan käsitellä suurempaa henkilöstömäärää kerralla ja vähentää kustannuksia ja työvuorosuunnitteluun käytettyä aikaa. Kertaerä maksettiin jokaiselle viranhaltijalle tai työntekijälle, jonka osalta sopimuksen mukaiset kertaerän maksamisen edellytykset täyttyivät. Kertaerä oli suuruudeltaan 9,2 % palkansaajan KVTES II luvun 5 :n mukaisesta varsinaisesta palkasta. Osuus on arviolta n. 0,74 % koko vuoden palkoista ja palkkioista. Kertaerän suuruus laskettiin marraskuun 2018 varsinaisen palkan perusteella. Osa-aikaisen työntekijän/viranhaltijan kohdalla käytettiin osa-aikaprosenttina 18.11.2018 voimassa olevaa osa-aikaprosenttia. 141

TP 2018 Vuokratyövoima 1 000 euroa 1 000 euroa (euroa) YHTEENSÄ 144 234 62,5 % Vuonna 2018 käytettiin henkilöstön vuokrauksessa Seurea eli näin voitiin myös seurata sijaistyövoiman käyttöä. Eniten vuokratyövoimaa käytettiin Hematologian vuodeosastolla, jossa potilaat olivat erityisen raskashoitoisia ja tarvitsivat mm. ympärivuorokautista seurantaa ja valvontaa. Päijät-Hämeen tultua osaksi HUS ERVAa, ohjautui hematologian vuodeosastolle hoitoon aiempaa enemmän leukemiapotilaita. Seurea käytettiin satunnaisesti myös äkillisiin poissaoloihin. Seuresta otettavat lyhytaikaiset sijaiset olivat Syöpäkeskuksen omaa henkilökuntaa, koska erikoisalalle ei voida palkata täysin ulkopuolisia keikkalaisia. Suurimmassa osassa äkillisiä sairauspoissaoloja korvaamaan jäi oma henkilökunta esim. oman työvuoron jälkeen, mikä näkyy lisä- ja ylitöiden kustannuksissa vuodeosastoilla. Vuonna 2018 sairauspoissaoloja Syöpäkeskuksessa oli 9,7 päivää/henkilö ja työssäolo-% oli 74,7. Päivätyönluonteisissa toimipisteissä käytetään työaikapankkia, jolloin lisä- ja ylityöt annetaan vapaana eikä rahana. Henkilökunnan työaikapankit täyttyivät poliklinikkatyössä ja tämän vuoksi myös päivätyötä tekevillä oli tavallista enemmän lisä-ja ylitöitä. Tähän vaikutti eniten potilasvolyymin voimakas kasvu, lisääntyneet sairauspoissaolot sekä uudet työntekijät, joiden perehdytykseen meni huomattavan pitkä aika, jolloin he eivät voineet toimia kokopäiväisinä ammattilaisina eivätkä hoitaa täysiä potilaslistoja, joten näitä kertyneitä potilastöitä hoidettiin osin ylitöinä. Työhyvinvointi ja työsuojelu Syöpäkeskuksessa pidettiin sisäympäristötyöryhmän kokouksia säännöllisesti ja henkilökunnalle pidettiin tiedotustilaisuuksia sisäilmasta ja henkilökunnalle tehdyistä sisäilmastokyselyn tuloksista. Sisäilmaa seurattiin systemaattisesti ja tehtiin tarvittavia rakenteellisia korjauksia ja asbestipurkutyötä jatkettiin niissä kerroksissa, joissa asbestia oli vielä jäljellä. Kaikissa näissä kokouksissa ja kartoituksissa tehtiin tiivistä yhteistyötä työterveyshuollon ja työsuojelun kanssa. Myös Työterveyslaitoksen asiantuntijoita konsultoitiin sisäilma-asioissa. Päiväsairaalan infuusioyksikkö siirrettiin väistötiloihin Tornisairaalan viipalesairaalaan. Syöpäkeskuksen työhyvinvointi- ja virkistysryhmän kokouksia pidettiin säännöllisesti ja henkilökunta toi esiin erilaisia ideoita virkistystapahtumista, joita järjestettiin joka kuukausi. Henkilökunnan työhyvinvoinnista huolehdittiin erilaisilla työaikajoustoilla mm. mahdollistamalla osa-aikainen työ ja erityisesti huomioimalla perheen ja työelämän yhteensovittaminen. Sairauspoissaoloihin kiinnitettiin huomiota ja pidettiin työkyvyntukiprosessikokouksia ja työterveyshuollon kanssa yhteisiä kokouksia, jotta työntekijälle löydettäisiin paras mahdollinen työkyvynmukainen työpaikka. 142

11 TUKIELIN- JA PLASTIIKKAKIRURGIA 11.1.1 Tukielin- ja plastiikkakirurgian tulosyksikkö Tulosyksikön tunnusluvut Sairaanhoidollinen palvelutuotanto TP 2018 Poikkeama- % Palvelutuotanto - Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos 7,9 % -0,3 % - Psykiatrian hoitopäivät, lkm 1) 0 0 0,0 % - NordDRG-tuotteet, lkm 55 324 51 216 55 073 7,5 % -0,5 % DRG-ryhmät 17 929 16 783 15 479-7,8 % -13,7 % DRG-O-ryhmät 11 188 10 495 12 690 20,9 % 13,4 % Tähystykset 60 7 32 374,0 % -46,7 % Pientoimenpiteet 12 871 11 830 13 434 13,6 % 4,4 % 900-ryhmä 13 259 12 095 13 305 10,0 % 0,3 % Kustannusperusteinen jakso 17 6 133 1965,4 % 682,4 % - Käyntituotteet, lkm, somatiikka 85 050 86 326 1,5 % - Käyntituotteet, lkm, psykiatria 0 0 0,0 % - Tk-päivystyskäynnit, lkm 0 0 0 0,0 % 0,0 % - Laskutettavat siirtoviivehoitopäivät, lkm 34 145 326,5 % - Käyntisuoritteet, lkm 107 444 111 149 3,4 % Päivystyskäynnit (sis. myös DRG-laskutetut) 11 839 12 086 2,1 % Ensikäynnit, lkm 19 563 20 107 2,8 % - Hoitopäivävälisuoritteet, lkm 59 194 59 297 0,2 % - Leikkaukset, lkm 0 0 0,0 % Päiväkirurgiset, lkm 0 0 0,0 % - Synnytykset, lkm 31.12.2018 0 0 0,0 % - Hoidetut eri erikoissairaanhoidon potilaat 56 026 57 430 2,5 % - Hoidetut eri tk-potilaat 2) 0 0 0,0 % - Erikoisalahoitojakson hoitoaika (ka.) Somatiikka, vrk 3,7 3,9 3,2 % Psykiatria, vrk 0,0 0,0 0,0 % Hoidon saatavuus ja hoitoonpääsy - Lähetteiden määrä (elektiiviset) 22 444 23 452 4,5 % - Lähetteiden käsittelyaika > 21 vrk, lkm 208 374 79,8 % - Hoitoonpääsyä osastolle odottavat potilaat 3) > 6 kk 105 183 74,3 % kaikki 3 218 2 990-7,1 % - Polikliiniseen hoitoon odottavat potilaat 3) > 3 kk 83 232 179,5 % kaikki 2 464 2 434-1,2 % Tuottavuus - Somaattinen palvelutuotanto DRG-pistekertymä (pistettä) 214 149 207 143-3,3 % Henkilötyön tuottavuus DRG-pisteet/htv 4) 365,7 341,9-6,5 % DRG-pisteen kustannus euroa/drg-piste 5) 706,7 740,7 4,8 % - Psykiatria Toteutuneet kokonaiskustannukset (euroa) / hoidetut potilaat 6 0 0 0,0 % 1) Ei sisällä asumispalvelupäiviä. 2) Sisältää Kliinisen hammaslääketieteen (TK) potilaat 3) Hoitotakuun piiriin kuuluvat 4) DRG pisteet/htv: + = paraneva tuottavuus ja = heikkenevä tuottavuus 5) Euroa/ DRG-piste (deflatoitu): - = paraneva tuottavuus ja + = heikkenevä tuottavuus) 6) Psykiatria, sisältää lastenpsykiatrian (deflatoitu): - = paraneva tuottavuus ja + = heikkenevä tuottavuus Deflatointi: Julkisten menojen hintaindeksikerroin 1,012 (Tilastokeskus 30.11.2018) 143

Sitovat tavoitteet Poikkeama- Sitovat tavoitteet (1 000 euroa/%) TP 2018 % Tilikauden tulos *) 1 721 467 2 384 410,3 % 38,5 % Tuottavuustavoite-% (kokonaistuottavuus) **) -1,1 % -1,97 % 4,8 % -344,3 % -549,4 % Sitovat nettokulut 126 225 121 074 124 450 2,8 % -1,4 % *) Tulos ennen saatuja ja annettuja asiakaspalautuksia sekä HUS Yhteiset -tulosalueen ylijäämän palautusta ja jäsenkuntapalautuksia **) Mitataan euroa/drg-piste (deflatoitu) -tunnusluvulla, jossa - = paraneva tuottavuus ja + = heikkenevä tuottavuus Deflatointi: Julkisten menojen hintaindeksikerroin 1,012 (Tilastokeskus 30.11.2018) Tulosyksikön tulos oli asetettu 467 000 euroa ylijäämäiseksi. Tulos oli ennen saatuja ja annettuja hyvityksiä 2,4 milj. euroa ylijäämäinen ja saatujen hyvitysten 3,5 milj. euroa jälkeen 5,9 milj. euroa ylijäämäinen Jäsenkuntahyvityksen 5,2 milj. euroa ja Erva-alueelle annetun 276 000 euroa hyvityksen jälkeen tulos oli talousarvion mukainen. Sitovat nettokulut ylittivät 3,4 milj. euroa (2,8 %) talousarviossa asetetun tavoitteen. Tuottavuudessa tavoiteltiin 1,97 % parannusta, mutta sitä ei saavutettu vaan tuottavuus heikkeni 4,8 % verrattaessa vuoteen 2017. Tuottavuuden mittaamiseen käytetty DRG-pisteiden määrä vähentyi osin siitä, että kevyempiä tuotteita toteutui edellistä vuotta enemmän, osin siksi, että hinnoittelun muutokset nostivat pisteen kustannusta ja toteutuneiden potilaiden hoidot olivat aikaisempaa kalliimpia. Talouden tunnusluvut Poikkeama- Talous (1 000 euroa/%) TP 2018 % Jäsenkuntien maksuosuus 126 019 121 541 124 917 2,8 % -0,9 % Ulkoinen myynti 0,0 % 0,0 % Toimintatuotot 165 264 162 900 169 881 4,3 % 2,8 % Toimintakulut 165 436 162 364 169 366 4,3 % 2,4 % Poistot 34 69 47-31,3 % 38,4 % Tilikauden tulos -206 467 467 0,0 % -326,8 % Sitovat nettokulut 126 225 121 074 124 450 2,8 % -1,4 % HUSin oman palvelutuotannon laskutuksen (kaikki maksajat) Määräero, % 7,8 % -0,2 % Hintaero, % 0,3 % 2,9 % Jäsenkuntapalautukset -4 947-5 169 4,5 % Saadut ja annetut HUSin sisäiset asiakaspalautukset netto 3 019 3 528 16,9 % Asiakashyvitykset ERVA-alueille 0-276 0,0 % Henkilöstötunnusluvut Henkilöstö TP 2018 Poikkeama- % Henkilöstömäärä (31.12.) 699 691 692 0,1 % -1,0 % Henkilötyövuodet 580 577 598 3,5 % 3,0 % Henkilötyövuoden hinta (koko henkilöstö) 69 314 70 254 70 234 0,0 % 1,3 % Henkilöstökulujen hinta-määräero Määräero, % 4,2 % 3,2 % Hintaero, % 0,0 % 1,4 % 144

OLENNAISET TAPAHTUMAT TILIKAUDELLA JA ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Kuvaus sairaanhoitoalueen toiminnasta HYKS:n Tukielin- ja plastiikkakirurgian tulosyksikön (TuPla) tehtävänä on HYKS-sairaanhoitoalueen kirurgisen erikoissairaanhoidon järjestäminen Ortopedian ja traumatologian, Käsikirurgian sekä Plastiikkakirurgian erikoisaloilla. Tulosyksikön vastuulle kuuluuvia potilashoitoja toteutettiin Töölön, Herttoniemen, Peijaksen ja Jorvin sairaaloissa sekä Lasten- ja Nuorten sairaalassa ja Kirurgilla. Lukumääräisesti suurimmat kiireettömän hoidon potilasryhmäkokonaisuudet liittyivät tekonivelkirurgiaan, selkäkirurgiaan, hermojen pinnetilojen vapautuksiin, nivelten tähystysavusteiseen korjaavaan kirurgiaan, ihomuutosten ja -syöpien sekä haavojen hoitoon ja rinnan korjausleikkauksiin. Noin 37 % tulosyksikön kirurgisista hoidoista liittyi ennakoimattomaan päivystykselliseen potilashoitoon ja tästä toiminnasta noin puolet toteutui säännöllisen työajan ulkopuolella, pääosin Töölön sairaalassa. Päivystystoiminnan kysynnän heilahtelut olivat suuria sekä viikko- että kuukausitasolla. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Tulosyksikön erikoisalojen kiireettömän hoidon palvelun lukumäärällinen kysyntä on kokonaisuutena kasvanut hieman. Erikoisalojen ja niiden potilasryhmäkohtaisten toimintojen välillä on merkittäviä eroja siten, että palveluntarve on osassa toimintoja ja suppeita osaamisalueita muuttunut vuosittain yli 10 %. Ortopedian ja traumatologian erikoisalalla päiväkirurgiaan soveltuvien toimenpiteiden kysyntä on vähentynyt erityisesti nivelten tähystyskirurgiassa, mutta raskaammassa kirurgiassa (selkäkirurgia ja tekonivelkirurgia) kysyntä on kasvanut. Eräs vuoden 2018 suurimmista tukielinkirurgian toimintaan liittyvistä tekijöistä on ollut Apotti-tietojärjestelmän käyttöönotto Peijaksen sairaalassa 10.11.2018. Käyttöönottoa edelsi erikoisalojen toimintaan liittyvä panostus Apotin suunnittelussa, kahden tietojärjestelmän välivaiheeseen liittyvä toimintojen suunnittelu ja ohjeistus sekä laajamittaiset henkilökunnan koulutukset, jotka eivät rajoittunut pelkästään vakituisesti päivittäin Peijaksessa työskenteleviin. Apotin ottaminen käyttöön yhdessä lukuisista tukielinkirurgian kiinteistöissä aiheutti huomattavan sopeutumistarpeen ja väistämättömän, mutta suuruusluokaltaan vaikeasti ennustettavan suoritemäärien laskun tukielinkirurgialla. Tukielinkirurgian toiminta on jakaantunut ilman kiinteistökohtaisia rajoja useisiin HYKSin kiinteistöihin ja useilla tukielinkirurgian segmenteillä (mm. traumatologia, yläraajakirurgia, alaraajakirurgia) on toimintaa Peijaksen lisäksi muissa kiinteistöissä. Osa tukielinkirurgian lähetteistä ohjautuu lähetekeskuksesta käsiteltäväksi Peijaksen kiinteistöön ja poliklinikoilta tehdään ajanvarauksia eri tukielinkirurgian segmenttien poliklinikoilla tarkoituksenmukaisen hoitoon pääsyn varmistamiseksi eri poliklinikoilla (Peijaksen poliklinikalta varataan aikoja Töölön tai Jorvin poliklinikalle ja Töölöstä Peijaksen poliklinikalle). Lisäksi leikkaushoidonvaraustoiminta on kiinteistörajoista riippumatonta. Apotin käyttöönottoa edeltänyt kahdeksan viikon koulutusvaihe sekä käyttöönoton jälkeinen toiminnan supistuminen aiheuttivat Peijaksen sairaalaan kiireettömiä leikkauksia odottavien potilaiden hoitoon pääsyn tilanteen merkittävän heikkenemisen. Käyttöönottoa edelsi 2-3 viikon suunniteltu tuotannon alentaminen, joka n. kuukauden kuluttua pystyttiin palauttamaan vain n. 80% tasolle normaalitoiminnasta. Tällekin on ollut edellytyksenä avustavan- ja hoitohenkilökunnan lisäresursointi. Tulosyksikön erikoisalojen toiminnoissa on vuoden 2018 aikana toteutettu HUS-tason laajamittainen koordinaatio ja sairaaloiden profilointi, joka pohjautuu aiheesta kesällä 2017 tehtyyn selvitykseen ja sen seurauksena syntyneeseen päätökseen. Toiminnan ohjausta on alettu toteuttaa tulosyksikköön kuuluvien erikoisalojen HUS-lähetekeskusten kautta. Sen seurauksena HYKSin joidenkin segmenttien potilaita hoidetaan aikaisempaa enemmän muissa HUSin sairaaloissa (mm. alaraajan päiväkirurgiset toimenpiteet ja selkäkirurgia). Vastaavasti joidenkin potilasryhmien (mm. tekonivelten uusintaleikkaukset) hoito on keskitetty muista HUSin sairaaloista aikaisempaa enemmän HYKSin toimipisteisiin. Muutosta ei ole kuitenkaan pystytty täysimääräisesti toteuttamaan toistaiseksi mm. päiväkirurgian osalta Raaseporin sairaalan ortopedian erikoislääkäreiden rekrytointihaasteiden vuoksi. Yhteistyötä perusterveydenhuollon kanssa on tiivistetty v. 2018 aikana Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien kanssa siten, että tulosyksikön erikoisalojen konsultaatioita tapahtuu viikoittain kaupunkien perusterveydenhuollon yksiköihin. Tulosyksikön konsultaatioita on pystytty järjestämään kaupunkien tarpeiden mukaisesti sekä Ortopediassa ja traumatologiassa että Plastiikkakirurgiassa. Helsingin Postitalossa toteutettiin 3.4.2018 21.6.2018 yhden päivittäisen vastaanoton käsittävä etäpoliklinikkatoiminnan pilotti, joka osoittautui onnistuneeksi toimintamalliksi, vahvistaen mm. sijainnin ja saavutettavuuden merkitystä potilaalle. Käsikirurgian erityisosaamista edellyttävää leikkaustoimintaa on toteutettu vuonna 2018 aikaisempaa laajemmin valtakunnallisesti, mm. neliraajahalvauspotilaiden oterekonstruktioiden osalta. Tämän toiminnan laajentamista jatketaan säännönmukaisilla konsultaatiokäynneillä mm. muihin yliopistosairaaloihin. 145

Luukasvainkirurgia on valtakunnallisesti keskitetty vähempään kuin viiteen yliopistosairaalaan. Yliopistosairaaloiden välillä ei kuitenkaan ole kyetty sopimaan tarkkaa sairaanhoitopiirien välistä työnjakoa. Onnistuneen rekrytoinnin kautta osaamista on kuitenkin voitu lisätä vuoden 2018 aikana merkittävästi luukasvainpotilaiden osalta ja tämä on näkynyt kasvaneena potilasmääränä. Tällä hetkellä on arvioitavissa, että Hyksissä hoidetaan 80-90% koko Suomen pahalaatuisista luukasvaimista. HUS plastiikkakirurgian työnjako on jatkunut kokonaisuutena ennallaan. HYKSin ulkopuolella toiminta jatkuu Lohjalla, Hyvinkäällä ja Porvoossa. HYKS tukee Lohjan plastiikkakirurgimiehitystä kahdella kokeneella erikoistuvalla lääkärillä. Lasten plastiikkakirurgia on siirtynyt kokonaisuudessaan uuteen lastensairaalaan 10/2018. HUS Haavakeskuksen toiminta käynnistyi 1.2.2018. Haavakeskuksen toiminnan myötä on potilaiden hoidon päällekkäisyyksiä pystytty poistamaan, samalla parantaen hoitoketjuja yhteistyössä kaupunkien terveydenhuollon kanssa. Moniammatilliset kierrot Iho- ja Allergia-, Espoon- ja Laakson sairaalassa on aloitettu. Haavakeskus on järjestänyt vuoden 2018 aikana 37 luentoa ja koulutustapahtumaa. Tutkimustyö ja kansainvälinen yhteistyö on ollut aktiivista. Haavakeskuksen myötä on odotettavissa nopeita säästöjä materiaalikustannuksissa ja pitkävaikutteisia säästöjä ennaltaehkäisyn ja tehostuneen hoitoketjun sekä oikea-aikaisen hoidon myötä. Peijaksen poliklinikoilta ja osastoilta siirtyi 1.9.2018 alkaen 10 osastonsihteeriä keskitettyyn tukipalveluun. Vaikutus vuositasolla vähentää henkilöstökuluja 0,35 milj. euroa ja 8,5 HTV ja lisää vastaavalla summalla palvelujen ostoja tukipalveluilta. Tulevaisuuden näkymät Tulosyksikön kysynnän muutoksessa havaittu ja edellä kuvattu trendi liittyy väestön ikääntymiseen ja sen myötä ilmaantuvien rappeumasairauksien esiintyvyyden kasvuun, jonka odotetaan jatkuvan myös tulevien vuosien aikana. Yhdessä lisääntyvän tutkimustiedon aiheuttaman hoitolinjojen muutoksen kanssa, on ilmeistä, että erityisesti Ortopedian ja traumatologian erikoisalan toiminnassa tulee em. syystä tapahtumaan tulevien vuosien aikana muutoksia, jotka edellyttävät sekä sisäisiä että ulkoisia mukautumisia. HUSin toiminnanjakoa kehitetään vuoden 2019 aikana edelleen ja on odotettavissa, että eri potilasryhmien jakaumassa HUSin sairaaloiden välillä tulee muutoksia. Näiden ennakoiminen on kuitenkin ongelmallista, koska toiminnan ohjaus on alati mm. hoitoon pääsyn tilanteeseen kytkeytyvä dynaaminen malli. Erityisenä haasteena toiminnan järjestämiselle on Raaseporin sairaalan lääkärityövoiman rekrytointiin liittyvät vaikeudet, jonka seurauksena työnjaollista suunnitelmaa ei ole pystytty toteuttamaan näiltä osin kuin alustavasti. Rekrytoinnin haasteisiin suunnitellaan uusia ratkaisumalleja. Plastiikkakirurgian erikoisalan käytettävissä oleva leikkaussalikapasiteetti on ollut tarpeeseen nähden riittämätön, joka on aiheuttanut merkittäviä ongelmia kiireettömän hoidon piiriin kuuluvien potilaiden hoitoon pääsyssä lain edellyttämässä ja asianmukaisessa ajassa. Erikoisalalle on täten aiheellista hankkia nykyistä suurempi määrä leikkaussalikapasiteettia sekä siihen kytkeytyvää muuta sairaanhoidollista toimintaa, jota ei tällä hetkellä kuitenkaan ole saatavissa HYKSin yksiköiltä ilman että muutoksesta koituisi haittaa muiden erikoisalojen potilaille. Vallitsevassa tilanteessa on ratkaisuksi päätetty hankkia leikkaussalipalvelut Orton Oy:lta, josta mainittu palvelukapasiteetti on välittömästi saatavilla. Orton Oy pystyy järjestämään nopeasti myös leikkaussalipalveluihin läheisesti kuuluvat oheispalvelut. Vallitsevan suunnitelman mukaan, toiminnan myötä pystytään Plastiikkakirurgian erikoisalan kiireetöntä leikkaustoimintaa lisäämään vuosittain n. 15 % nykyisestä (täysimääräisessä toiminnassa n. 300-350 /v). Tämän seurauksena on Plastiikkakirurgisten potilaiden hoitoon pääsyn odotusaika mahdollista saattaa nykyistä merkittävästi paremmalle tasolle. Toiminnan käynnistyminen toteutetaan aluksi suorahankinnan kautta, mutta toiminnan kilpailutukseen tähtäävä suunnittelu aloitetaan kevään 2019 aikana. Tulosyksikössä käynnistetään vuoden 2019 alusta alkaen Käsikirurgian erikoisalalta valittujen toimenpiteiden osalta palvelusetelitoiminta, jonka tavoitteena on tiettyjen päiväkirurgisten leikkausten suorittaminen palveluntarjoajien toimesta. Tämän myötä vapautetaan tulosyksikössä lisäresurssia vaativammalle ja raskaammalle käsikirurgiselle toiminnalle omien käytettävissä olevien resurssien puitteissa. Postitalossa toteutetun etävastaanoton positiivisten kokemusten perusteella suunnitellaan tälle toiminnalle jatkoa Sydän-keuhkokeskuksen kanssa edistettävässä hankkeessa, jossa HUS-Kuvantamisen tilojen alakertaan remontoidaan poliklinikkavastaanottoon soveltuvat tilat. Näissä ylläpidetään tulosyksikön avohoitovastaanottoja 2-3 /pv., käsittäen arviolta n. 5 000 vuosittaista potilaskäyntiä. Tällä lisäkapasiteetilla korvataan pääosin nykyinen polikliininen lisätyö. Herttoniemen sairaalan käsikirurginen toiminta oli tarkoitus siirtää vuoden 2017 aikana Kätilöopiston sairaalaan kunnostettuihin tiloihin. Suunnittelutyön aikana ilmeni kuitenkin Kätilöopiston sairaalan sisäilman laatuun liittyviä ongelmia, jotka eivät mahdollistaneet suunnitelman toteuttamista. Käsikirurgia ja osa yläraajan päiväkirurgista ortopediaa jatkaa toimintaansa toistaiseksi Herttoniemen sairaalassa, mutta toiminnalle on pakottava tarve 146

löytää korvaavat tilat vuoden 2019 aikana, sillä Herttoniemen sairaalan röntgen yksikön lopettaminen ei mahdollista sujuvien ja kilpailukykyisten potilasprosessien ylläpitoa. Käsikirurgian osalta korvaavia tiloja on tulevaisuudessa suunniteltu järjestettäväksi Sairaala Ortonin tiloihin. Sairaalatoiminta päättyy Herttoniemessä joka tapauksessa viimeistään vuosien 2019-2020 aikana. Haavakeskuksen toiminnan myötä tulevat säännölliset moniammatilliset konsultaatiokierrot laajenemaan nykyisten Laakson ja Espoon sairaalan lisäksi Vantaan Katriinan sairaalaan. Konsultaatiokierto toteutetaan ½ pv kerran viikossa. Haartmanin sairaalassa plastiikkakirurgi käy konsultoimassa noin kerran viikossa. Moniammatillinen haava-pkl Iho- ja Allergiasairaalassa toteutuu 2 x kk:ssa ja samoin DM jalka-pkl verisuonikirurgialla 2 x / kk. STRATEGISET AVAINTAVOITTEET, RISKIENHALLINTA JA TOIMINNAN OHJAUS Potilaan hoidon oikea-aikaisuuteen liittyvät strategiset tavoitteet jäivät vuonna 2018 suurelta osin saavuttamatta. Merkittävimmät syyt liittyvät kysyntään nähden riittämättömiin toimintaresursseihin, joiden käyttöä lisäksi säädellään osittain tulosyksikön ulkopuolelta. Tulosyksikössä ei täten pystytä muuttuvasti vaikuttamaan mm. päivittäin käytössä olevan leikkaussalikapasiteetin määrään, jolla on luonnollisesti keskeinen merkitys leikkaushoitoa tarvitsevien potilaiden hoitoon pääsyssä. Hoitoon pääsyä on tulosyksikössä edesautettu säännöllisellä kattavalla lisätyötoiminnalla sekä leikkaus- että avohoidossa, mutta sen vaikutukset ovat riittämättömät korjaamaan vallitsevaa tilannetta. Päivystystoiminnan osalta strateginen tavoite toteutui tulosyksikön hallinnassa olevassa päivystyspisteessä (Töölön sairaala) osittain. Toiminnan laadun ja turvallisuuden osalta strategiset tavoitteet saavutettiin suurelta osin. HUSin suosittelussa hoitopaikkana ei strategista tavoitetta saavutettu, mutta vastaajien määrä oli tilastolliseen analyysiin tai syiden erittelyyn liian vähäinen. Potilaan hoitopaikan valinnassa tulosyksikön tilanne jäi kauas strategisesta tavoitteesta, johtuen lähes yksinomaan tekonivelkirurgisten potilaiden hakeutumisesta hoitoon Pirkanmaan SHP:in. Tulosyksikössä on aiemmin tehty laajoja toimia tilanteen muuttamiseksi (mm. tunnettavuus, hoitoon pääsy), mutta on osoittautunut, että kilpailijan brändi ja profiloituminen tekonivelkirurgiseen toimintaan ovat siten vahvat ja pitkälliset, että tehdyt toimet ovat huomattavasta panostuksesta huolimatta jääneet vailla vaikutusta. Toiminnan tehokkuuden strategista tavoitetta ei saavutettu. Tähän on vaikuttanut mm. hoidettujen potilaiden monimuotoisuudessa tapahtunut muutos, jonka seurauksena esim. DRG-pisteiden määrä jäi edellisvuotta alhaisemmaksi, vaikka hoidettujen potilaiden kokonaismäärässä tapahtui kasvua. Tilanteeseen on vaikuttanut mm. Apottijärjestelmän käyttöönotto Peijaksen yksikössä, jolla on ollut laaja vaikutus erityisesti kiireettömän hoidon toteutumiseen DRG-pisteitä kerryttävässä toiminnassa. Biopankkinäytteiden keräämisessä strateginen tavoite ei toteutunut, mutta tilanteessa tapahtui merkittävää paranemista edellisvuoteen verrattuna. Tämä on seurausta toimintaan erityisestä panostamisesta, jossa aiheeseen sitoutunut henkilöstö kehitti keräykseen liittyviä toiminnallisia prosesseja. Johtamisen esimiesindeksin kohdalla tavoite ei toteutunut. Esimiesten koulutukseen on panostettu erityisesti, sekä HUSin omien, että ulkopuolisten koulutusten muodossa. Riskienhallinta Apotti-tietojärjestelmän toteutuneet ja ennakoitavissa olevat haitat aiheuttavat merkittävän riskin toiminnan pysyvälle hidastumiselle ja sen myötä potilashoitoon liittyvien suoritemäärien vähenemiselle sekä lisäresursoinnin tarpeelle. Riskinhallinta ei näiltä osin ole mahdollista tulosyksikön sisäisin muutoksin, ja odotuksena on, että tietojärjestelmään liittyvät ongelmat saadaan HUSissa ratkaistua ennen laajamittaisempaa käyttöönottoa. Tulosyksikössä tuetaan kaikkia em. tavoitteeseen tähtääviä toimia, mm. osoittamalla avainhenkilöitä ko. kehitykseen ja ongelmanratkaisuun. Tulosyksikön käytössä olevien kiinteistöjen, erityisesti Töölön ja Jorvin sairaaloiden, huono kunto muodostaa toiminnan pysyvyyden kannalta keskeisen riskitekijän, jonka johdosta on mm. laadittu kokonaisvaltainen varautumissuunnitelma Töölön sairaalaa mahdollisesti kohtaavan laajan kiinteistövaurion varalta. Pienempien ja vähäisempien toimien kautta hallittavissa olevien kiinteistövaurioiden kohdalla toteutetaan tarvittavia toiminnan siirtoja vakiintuneiden käytäntöjen mukaisesti. Kirurgista potilashoitoa oleellisesti haittaava riski liittyy leikkaussalitoiminnan häiriintymiseen henkilöstövajeen, leikkaussaliresurssien epätasapainoisen jakautumisen tms. syyn johdosta. Henkilöstövajeeseen liittyvä riski on 147

realisoitunut useaan otteeseen viimeisten vuosien aikana, aiheuttaen ajoittain merkittäviä haittoja potilashoidolle ja sen laadulle. Riskin hallinta ei ole mahdollista yksinomaan tulosyksikön sisäisin toimin sillä mm. leikkaussalien toimintaa säädellään kokonaisuudessa tulosyksikön ulkopuolelta. Tilanteen hallinnan johdosta on käynnistetty edellä todettuja toimia, esim. ulkopuoliset palveluntuottajat ja työnjako HUSin sairaaloiden kesken. Raaseporin sairaalan rekrytointiin liittyvä ongelma muodostaa riskin sairaaloiden suunnitellulle työnjaolle. Tätä pyritään hallitsemaan mm. tukemalla Hyksissä kehitteillä olevia malleja joilla ratkotaan tunnettuja rekrytointiin liittyviä ongelmia. Kiireettömän potilashoidon kannalta merkittävän riskitekijän muodostaa päivystystoiminnan ja sen kysynnän huomattavat vaihtelut, jotka ajoittain ruuhkauttavat tulosyksikön toimipisteet niin, että kiireettömiä hoitoja on jouduttu vähentämään ja siirtämään myöhemmin tehtäväksi. Riskiä pyritään hallitsemaan mm. yksiköiden välisen päivystystoiminnan koordinaatiolla. Potilasturvallisuuteen liittyvä riskienhallinta toteutettiin TuPlassa vuoden 2018 aikana Potilas ja laaturyhmän toimesta potilasturvallisuuskävelynä Töölön, Peijaksen ja Jorvin sairaaloissa. Yhdessä asiakaskasraadin kanssa tehdyssä kävelyssä keskityttiin asiakaspalautteen antamiseen, esteettömyyteen, henkilöstön identifikaatioon (nimikortit) ja potilastunnistukseen (rannekkeet). Kierrokselta kerättiin rakenteellinen palaute, joka toimii pohjana kehitysehdotuksille ja seuraavan potilasturvallisuuskävelyn teemoille. Osaavan henkilöstön siirtyminen kilpailijoiden palvelukseen, mahdollisesti kytkeytyen tuleviin SOTE-ratkaisuihin ja vapaan valinnan lainsäädäntöön, muodostaa riskin tulosyksikön toiminnan ja potilashoidon laadun osalta. Tulosyksikön riskinhallinta perustuu hyvään henkilöstöhallintoon ja ammattitaitoiseen johtamiseen, joihin panostetaan mm. johtamiskoulutusta lisäämällä sekä henkilöstöä osallistamalla toiminnan suunnitteluun ja tavoitteiden saavuttamiseen. Tulosyksikköön on myös saatu rekrytoitua eritysosaamista omaavia asiantuntijoita, mikä on osaltaan parantanut tulosyksikön toimintaa ja valtakunnallista kilpailukykyä. Tulosyksikön erikoisalojen erillisesti määritettyjä toimintoja kehitetään siten, että niille muodostuu mahdollisuus valtakunnallisen näkyvyyden parantamiseen ja toiminnan lisäykseen sen myötä. Toiminnan kehittäminen ja tavoitteiden toiminnallistaminen Toiminnan kehittämishankkeet - tavoitteet ja niiden toteutuminen Toiminnan kehittämishanke Mittari ja sen toteuma Hankkeen saavutukset vuonna 2018 Hanke 1. HUS-sairaaloiden työnjakoon perustuva kiireettömän hoidon lähetteiden ohjaus siten, että leikkaustoiminnalle asetetut tavoitteet on mahdollista saavuttaa HUSin sairaaloissa eri toiminnallisten segmenttien mukaisesti. Ortopedian ja traumatologian erikoisalan Leikkausmäärien tavoitteiden mukaiset lähetemäärät segmenttikohtaisten lähetteiden jakauma HUS-ovasairaaloiden kesken hankkeen tavoitteiden toteutuneet HUSin sairaaloissa. mukaisesti (lähetemäärät / sairaala). Hanke 2. Kiireettömän hoidon lähetteiden käsittely alle 3vrk. lähetteen saapumisesta. Lähetteistä käsitelty 80% alle 3vrk. Toteuma: 59,6% Hanke 3. Haavakeskuksen toiminnan kehittäminen PTH:n yhteistyön käynnistäminen, konsulaatiotoiminnan kehittäminen. PTH:n yleislääketieteen lääkärin koulutuskierto on käynnistynyt vakiomuotoisena. Konsultaatiotoiminta on lisääntynyt Espoossa ja käynnistynyt Helsingissä. Tuottavuustavoitteen toiminnallistaminen Tukielin- ja plastiikkakirurgian tuloyksikölle oli asetettu 2,18 % tuottavuuden lisäys (1,131 milj. euroa), josta saavutettiin 0,4 %. Sopeuttamistoimenpiteinä oli 8,4 henkilötyövuoden vähennys, mikä ei toteutunut. Hoidettujen potilaiden määrän kasvu sekä tuottavaan potilashoitoon liittymättömän työn määrä (hankkeet, projektit ym.) ovat osaltaan johtaneet henkilötyövuosien määrän lisääntymiseen. 148

Kehittämistoimenpiteissä tavoiteltiin lisätyön vähentämistä ja virka-aikaisen toiminnan tehostamista. Lisätyötä ei kuitenkaan ollut mahdollista vähentää ja tästä huolimatta hoitotakuun ylittävien potilaiden lukumäärä oli aiempaa suurempi. Lisätyömäärän vähentäminen olisi johtanut nykyistäkin hallitsemattomampaan hoidon saatavuuden heikkenemiseen. Vuokratyövoiman vähentämisessä tavoitetta ei saavutettu, vaikka sitä tavoiteltiin mm. keskitetyn työvuorosuunnittelun kautta. Mm. Apotin käyttöönotto lisäsi sijaisten ja vuokratyövoiman käyttöä. Toimintaa ei pystytty kotouttamaan muista sairaanhoitopiireistä verrattaessa vuoteen 2017 ja tavoite jäi saavuttamatta. Ainoastaan muissa ulkoisissa palveluissa saavutettiin pieni säästö. Tulosyksiköllä oli useita omia muita kehittämistoimenpiteitä, jotka tähtäsivät hoidon saatavuuden parantamiseen. Yhteenveto tavoitteista sekä niiden toteutumisesta on käyttösuunnitelmaraportin liitteenä. PALVELUIDEN TOTEUTUMINEN Jäsenkuntien maksuosuuksien toteutuminen Tuotteet (jäsenkunnat, lkm) TP 2018 Poikkeama-% Tuotteistetut hoitopäivät 0,0 % 0,0 % NordDRG-tuotteet 48 324 45 039 47 842 6,2 % -1,0 % DRG-ryhmät 15 157 14 301 13 246-7,4 % -12,6 % DRG-O-ryhmät 10 150 9 678 11 033 14,0 % 8,7 % Tähystykset 28 5 9 71,7 % -67,9 % Pientoimenpiteet 11 143 10 319 11 670 13,1 % 4,7 % 900-ryhmä 11 833 10 731 11 758 9,6 % -0,6 % Kustannusperusteinen jakso 13 5 126 2455,4 % 869,2 % Avohoitokäynnit 77 672 71 188 78 372 10,1 % 0,9 % Sähköiset palvelut 0,0 % 0,0 % Potilashotelliavopalvelut 0,0 % 0,0 % Palvelupaketit 0,0 % 0,0 % Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos 6,7 % -0,8 % Tuotteet (jäsenkunnat, 1 000 euroa) TP 2018 Poikkeama-% Oma palvelutuotanto 125 197 116 546 124 755 7,0 % -0,4 % Tuotteistetut hoitopäivät 0,0 % 0,0 % NordDRG-tuotteet 111 910 104 123 110 451 6,1 % -1,3 % DRG-ryhmät 86 612 80 655 82 741 2,6 % -4,5 % DRG-O-ryhmät 14 197 13 837 15 482 11,9 % 9,1 % Tähystykset 12 4 3-13,0 % -71,0 % Pientoimenpiteet 4 310 3 921 4 380 11,7 % 1,6 % 900-ryhmä 6 627 5 685 6 837 20,3 % 3,2 % Kustannusperusteinen jakso 153 20 1 007 4953,6 % 557,6 % Av ohoitokäynnit 13 287 12 423 14 303 15,1 % 7,6 % Sähköiset palvelut 0,0 % 0,0 % Potilashotelliavopalvelut 0,0 % 0,0 % Palvelupaketit 0,0 % 0,0 % Muu palvelutuotanto 5 842 4 996 5 342 6,9 % -8,6 % Ostopalvelut 1 278 1 413 282-80,1 % -77,9 % Hoitopalvelut muista sairaaloista 4 564 3 582 5 060 41,2 % 10,9 % Palvelusetelit 0,0 % 0,0 % Potilashotelli 0,0 % 0,0 % Tartuntatatautilääkkeet 0,0 % 0,0 % Potilasvakuutus 0,0 % 0,0 % Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) -5 020 0-5 179 0,0 % 3,2 % JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUS 126 019 121 541 124 917 2,8 % -0,9 % Muu myynti jäsenkunnille **) 314 0 133 0,0 % -57,5 % JÄSENKUNNAT YHTEENSÄ 126 332 121 541 125 051 2,9 % -1,0 % *) Sisältää ryhmät luokittelematon, diagnoosipuutteellisten jaksotukset, toteutunut ylijäämäpalautus **) Sisältää mm. tk-päivystystuotteet, kliininen hammashoito ja laskutettavat siirtoviivehoitopäivät (ml. ostopalveluina hankitut) Tukielin- ja plastiikkakirurgian vuodelle 2018 suunniteltu maksuosuus oli -0,7 % pienempi kuin vuoden 2017 toteuma, tuotannon volyymi suunniteltiin talousarviossa toteumaa -8 % pienemmäksi, lähinnä vähemmän avohoidon DRG-ryhmiä ja käyntituotteita sekä enemmän kalliimpia DRG-ryhmiä. Tämä johtui suunnitelmasta HUS- 149

alueen toimintojen uudelleen järjestämisestä, jonka vaikutus jäsenkuntatuloihin oli yli 2 milj. euroa. Lisäksi sisäisten leikkaustoimenpiteiden minuuttihinnoittelun ja tehohoidon hoitoisuuspisteiden hintamuutokset vaikuttivat TuPlan tuotteistukseen etenkin plastiikkakirurgiassa hintoja korottavasti verrattaessa edelliseen vuoteen. Jäsenkuntien maksuosuus ylitti 3,4 milj. euroa talousarvion (2,8 %), mutta oli -0,9% edellisvuotta vähäisempi. Toteutetut oman palvelutuotannon lukumäärät ylittivät talousarvion 8,1 % (13 050 kpl) ja vain 0,2 % enemmän kuin edellisenä vuotena. Ryhmittelijän muutokset vaikuttivat enemmän keskinäisten ryhmien tuotannon volyymin muutoksiin etenkin HUSUKEn suu- ja leukakirurgiassa päiväkirurgiaa lisäävästi ja vastaavasti HUS-alueen toimintojen keskittäminen vaikutti päiväkirurgiaa vähentävästi. Palvelutuotannossa ei kaikilta osin saavutettu suunniteltuja toiminnan muutoksia. Tuotannoltaan muutos oli euromääräisesti kalliimpaa ja pidempihoitoista ja osin myös keskihinnaltaan kalliimpaa. Jäsenkunnille tehty oma palvelutuotanto jakaantui seuraavasti: ortopedia 39,5 % (49,2 milj. euroa) traumatologia 27,9 % (28 milj. euroa) käsikirurgia 9 % (11,2 milj. euroa) plastiikkakirurgia 22,2 % (27,6 milj. euroa) lasten plastiikkakirurgia 1,2 % (1,5 milj. euroa) kirurgia 0,2 % (0,28 milj. euroa) Jäsenkuntapotilaiden hoitopalvelujen ostoa muista sairaanhoitopiireistä ei kyetty kotouttamaan vaan ostot kasvoivat 0,5 milj. euroa edellisen vuoden tasosta. Eniten potilaita hoidettiin Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä, mutta laskutuksen lisäystä oli vähän kaikissa sairaanhoitopiireissä. Helsinkiläisiä hakeutui 300 kpl enemmän vapaan valinnan perusteella hoitoon HUSin ulkopuolelle. Omia laskutettavia siirtohoitopäiviä kertyi yhteensä 145 ja 87 000 euroa. Valikoima/hinta-määräeroanalyysi (TP 2018 vs., jäsenkuntien maksuosuus) Valikoima/hinta-määräeroanalyysi (1 000 euroa) Määräero (palvelutuotannon volyymimuutos) Valikoima/Hintaero (laskutushinnan muutos) Poikkeama (toteumatalousarvio) euroa % euroa % euroa % Tuotteistetut hoitopäivät 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % NordDRG-tuotteet 6 479 6,2 % -150-0,1 % 6 329 6,1 % DRG-ryhmät -5 951-7,4 % 8 037 10,0 % 2 086 2,6 % DRG-O-ryhmät 1 937 14,0 % -292-2,1 % 1 645 11,9 % Tähystykset 3 71,7 % -3-84,7 % -1-13,0 % Pientoimenpiteet 514 13,1 % -54-1,4 % 459 11,7 % 900-ryhmä 544 9,6 % 608 10,7 % 1 152 20,3 % Kustannusperusteinen jakso 489 2455,4 % 498 2498,2 % 987 4953,6 % Avohoitokäynnit 1 254 10,1 % 626 5,0 % 1 880 15,1 % Sähköiset palvelut 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % Potilashotelliavopalvelut 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % Palv elupaketit 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % Oma palvelutuotanto 7 733 6,6 % 476 0,4 % 8 209 7,0 % Ostopalv elut -1 131-80,1 % Hoitopalv elut muista sairaaloista 1 478 41,2 % Palveluseteli 0 0,0 % Potilashotelli 0 0,0 % Tartuntatautilääkkeet 0 0,0 % Muu palvelutuotanto 346 6,9 % Lisäveloitus -5 165 /0 Diagnoosipuutteellisten jaksotus 0 0,0 % Tilinpäätöksen tasauserät -5 179 /0 Potilasv akuutus 0 0,0 % Kapitaatioperusteisesti laskutettavat erät 0 0,0 % Luokittelematon 0 0,0 % Luokittelematon 0 0,0 % YHTEENSÄ 3 376 2,8 % DRG-ryhmittelijässä tapahtui muutos suu- ja leukasairauksien ryhmissä, jotka siirsivät isohkon volyymin tuotteita DRG-ryhmistä O-ryhmiin ja pienryhmiin (yli 1 000 tuotetta). Isojen volyymin tuoteryhmiä toteutui vähemmän, 150

mutta niiden kustannukset kasvoivat hoidon ollessa pidempiä ja enemmän päivystyksellistä etenkin infektiopotilaiden hoidossa. Samanaikaisesti keskimääräiset tuotehinnat kasvoivat. Tekonivel- ja selkäleikkauksia toteutui edellistä vuotta vähemmän. Raaseporin sairaalassa toteutui enemmän hoitoja kuin talousarviossa oli suunniteltu. Raaseporin tuotantoa oli suunniteltu talousarvioon 4 300 tuotetta ja se toteutuikin, mutta euromääräisesti laskutusosuudeksi arvioitiin 2,6 milj. euroa, toteuman ollessa oli 1,1 milj. euroa enemmän. Tuotteiden toteutunut keskihinta oli näin ollen 45 % kalliimpia kuin talousarvioon oli suunniteltu. Ostopalvelujen vähentyminen johtuu kuntoutuspalvelujen siirtymisestä Sisätautien ja kuntoutuksen tulosyksikköön. Muiden maksajien kohdalla lukumäärät lisääntyivät maltillisesti, mutta toteutuneiden tuotteiden keskihinnat olivat kalliimpia. Potilaina oli palovammapotilaita, vamma- ja selkäpotilaita, huuli-suuhalkiohoitoja sekä sukupuolen korjausleikkauksia. Tuoteperäisesti laskutettiin lukumääristä 81 % (edellisenä vuotena 73 %), mutta laskutuksesta tuoteperusteinen laskutus muodosti vain 29 %. Suoriteperusteinen laskutukseen meni entistä vähemmän tuotteita, mutta ne olivat kalliimpia ja muodostivat 26 % laskutuksesta. Päivystyksellisten tuotteiden laskutuksen osuus väheni samoin lukumäärät hieman. Tuottavuusvaade kohdistui myös suoriteperusteisiin hintoihin yhden prosentin verran. Valikoima/hinta-määräeroanalyysi (TP 2018 vs., jäsenkuntien maksuosuus) Valikoima/hinta-määräeroanalyysi (1 000 euroa) Määräero (palvelutuotannon volyymimuutos) Valikoima/Hintaero (laskutushinnan muutos) Poikkeama (toteumaedellinen vuosi) euroa % euroa % euroa % Tuotteistetut hoitopäivät 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % NordDRG-tuotteet -1 116-1,0 % -342-0,3 % -1 459-1,3 % DRG-ryhmät -10 920-12,6 % 7 050 8,1 % -3 870-4,5 % DRG-O-ryhmät 1 235 8,7 % 50 0,4 % 1 285 9,1 % Tähystykset -8-67,9 % 0-3,2 % -8-71,0 % Pientoimenpiteet 204 4,7 % -133-3,1 % 70 1,6 % 900-ryhmä -42-0,6 % 253 3,8 % 211 3,2 % Kustannusperusteinen jakso 1 331 869,2 % -477-311,7 % 854 557,6 % Avohoitokäynnit 120 0,9 % 897 6,7 % 1 016 7,6 % Sähköiset palvelut 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % Potilashotelliavopalvelut 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % Palv elupaketit 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % Oma palvelutuotanto -996-0,8 % 554 0,4 % -442-0,4 % Ostopalv elut -996-77,9 % Hoitopalv elut muista sairaaloista 495 10,9 % Palveluseteli 0 0,0 % Potilashotelli 0 0,0 % Tartuntatautilääkkeet 0 0,0 % Muu palvelutuotanto -500-8,6 % Lisäveloitus -219 4,4 % Diagnoosipuutteellisten jaksotus 0 0,0 % Tilinpäätöksen tasauserät -159 3,2 % Potilasv akuutus 0 0,0 % Kapitaatioperusteisesti laskutettavat erät 0 0,0 % Luokittelematon 0 0,0 % Ulkoinen suoramyynti 0 0,0 % Luokittelematon 0 0,0 % YHTEENSÄ -1 101-0,9 % 151

Hoitopalvelut kaikille maksajille Tuotteet (kaikki maksajat, lkm) TP 2018 Poikkeama-% Tuotteistetut hoitopäivät 0,0 % 0,0 % NordDRG-tuotteet 55 324 51 216 55 073 7,5 % -0,5 % DRG-ryhmät 17 929 16 783 15 479-7,8 % -13,7 % DRG-O-ryhmät 11 188 10 495 12 690 20,9 % 13,4 % Tähystykset 60 7 32 374,0 % -46,7 % Pientoimenpiteet 12 871 11 830 13 434 13,6 % 4,4 % 900-ryhmä 13 259 12 095 13 305 10,0 % 0,3 % Kustannusperusteinen jakso 17 6 133 1965,4 % 682,4 % Avohoitokäynnit 85 050 77 991 86 326 10,7 % 1,5 % Sähköiset palvelut 0,0 % 0,0 % Potilashotelliavopalvelut 0,0 % 0,0 % Palvelupaketit 0,0 % 0,0 % Siirtoviivehoitopäivät 34 0 145 0,0 % 326,5 % Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät 0,0 % 0,0 % Terveyskeskuspäivystys, käynnit 0,0 % 0,0 % Kliininen hammashoito (TK) 0,0 % 0,0 % Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos 7,9 % -0,3 % Tuotteet (kaikki maksajat, 1 000 euroa) TP 2018 Poikkeama-% Oma palvelutuotanto 149 184 141 644 153 201 22,3 % 2,7 % Tuotteistetut hoitopäivät 0,0 % 0,0 % NordDRG-tuotteet 134 408 127 818 137 220 7,4 % 2,1 % DRG-ryhmät 105 289 100 417 105 225 4,8 % -0,1 % DRG-O-ryhmät 15 783 15 690 17 309 10,3 % 9,7 % Tähystykset 23 4 11 141,3 % -52,8 % Pientoimenpiteet 5 205 4 734 5 294 11,8 % 1,7 % 900-ryhmä 7 938 6 951 8 257 18,8 % 4,0 % Kustannusperusteinen jakso 171 21 1 124 5131,2 % 557,8 % Avohoitokäynnit 14 755 13 826 15 894 15,0 % 7,7 % Sähköiset palvelut 0,0 % 0,0 % Potilashotelliavopalvelut 0,0 % 0,0 % Palvelupaketit 0,0 % 0,0 % Siirtoviivehoitopäivät 20 0 87 0,0 % 326,3 % Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät 0,0 % 0,0 % Terveyskeskuspäivystys, käynnit 0,0 % 0,0 % Kliininen hammashoito (TK) 0,0 % 0,0 % Muu palvelutuotanto 6 226 5 046 5 587 10,7 % -10,3 % Ostopalv elut 1 662 1 464 528-64,0 % -68,2 % Hoitopalvelut muista sairaaloista 4 564 3 582 5 060 41,2 % 10,9 % Palvelusetelit 0,0 % 0,0 % Potilashotelli 0,0 % 0,0 % Projektituotteet 0,0 % 0,0 % Tartuntatatautilääkkeet 0,0 % 0,0 % Potilasvakuutus 0,0 % 0,0 % Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) -4 947 0-5 441 0,0 % 10,0 % KAIKKI MAKSAJAT YHTEENSÄ 150 463 146 691 153 348 4,5 % 1,9 % Josta Muu myynti jäsenkunnille **) 314 0 133 0,0 % -57,5 % Myynti muille maksajille 24 131 25 149 28 297 12,5 % 17,3 % Myynti erityisvastuualueelle 5 407 6 257 6 696 7,0 % 23,8 % *) Sisältää ryhmät luokittelematon, diagnoosipuutteellisten jaksotukset, toteutunut ylijäämän palautus **) Sisältää mm. tk-päivystystuotteet, kliininen hammashoito ja laskutettavat siirtoviivehoitopäivät (ml. ostopalveluina hankitut) Tukielin- ja plastiikkakirurgian palvelutuotannon laskutuksesta 81,4 % oli jäsenkuntalaskutusta (vuonna 2017 84 %). Erva-alueen osuus laskutuksesta oli 4,5 %, muiden sairaanhoitopiirien 5,8 %, vakuutusyhtiön ja muiden maksajien oli 8,3 %. Lukumääräisesti kaikille maksajille tuotettiin omana palveluna 1 100 tuotetta enemmän kuin vuonna 2018 ja 12 300 enemmän kuin talousarviossa. Vertailussa edelliseen vuoteen puuttuu osa Raaseporissa tehdystä tuotannosta, mikä nostaa volyymia. Suurin lisäys on päiväkirurgiassa, pientoimenpiteissä ja kustannus- 152

perusteisesti sekä käyntituotteissa laskutetuissa tuotteissa. Pientoimenpiteissä näkyy plastiikkakirurgian haavatoiminnan ja suu- ja leukakirurgian pientoimenpiteiden lisääntyminen, mutta myös päivystyskäyntien lisääntyminen. Kaikkiaan hoidettujen eri potilaiden määrä lisääntyi 2,5 % (1 404) edellisestä vuodesta. Ulkokunta- ja muu laskutus lisääntyi yli 4 milj. euroa edellisestä vuodesta (poikkeama 18,3 %) ja talousarvioista - 3,4 milj. euroa (13,6 %). Ulkokunnille ja muille maksajille tuotettujen palvelujen määrä kasvoi edellisvuodesta NordDRG-tuotteiden osalta 7,9 % ja käyntituotteiden osalta 4,5 %. Edellisvuoteen verrattuna lisääntyivät myös vakuutusyhtiötulot yli 0,7 milj. eurolla (7,4 %) ollen 10,5 miljoonaa euroa. Vakuutusyhtiölle ostettiin 180 000 eurolla käsikirurgisille päivystyspotilaille ns. vihreän linja leikkauksia sairaala Ortonista. Erva-alueen laskutus kasvoi 1,5 milj. eurolla (29 %) vuodesta 2017 ja talousarviosta 0,7 milj. euroa 13 %. Tuotteiden lukumäärät lisääntyivät 500 kpl vuoteen 2017 ja 650 kpl talousarvioon. Muiden sairaanhoitopiirien laskutus lisääntyi 2,3 milj. eurolla (+34 %) vuoteen 2017 verrattaessa ja kasvoi 2,9 milj. euroa talousarvioon verrattaessa. Muissa sairaanhoitopiireissä toteutui kaksi erittäin kallista palovammapotilaan hoitojaksoa. Lisäksi toteutuneet sukupuolen korjausleikkaukset olivat aiempaa kalliimpia. Tuotteet lisääntyivät 10,5 % (419 kpl) edellisestä vuodesta ja 46 % (1 400 kpl) talousarviosta. Potilaiden vapaan valinnan leikkauksia toteutui Hyksin Oy:ssä vajaan 50 000 euron edestä. Tukielin- ja plastiikkakirurgian DRG-pisteiden kertymä väheni edellisestä vuodesta -7 006 pistettä (-3,3 %). Henkilötyön tuottavuus väheni -6,5 % ja deflatoidun DRG-pisteen kustannus nousi 4,8 % verrattaessa edelliseen vuoteen. DRG-pisteiden kertymän muutokseen vaikuttivat ryhmittelijän ja kirjausten muutokset, joiden perusteella 1 761 suun ja hampaan alueen tuotteita siirtyi DRG-tuotteista kevyempiin tuotteisiin kuten päiväkirurgia ryhmään. Vaativia tehohoidon jaksoja oli toteutunut huomattavasti edellistä vuotta vähemmän, mutta hoidollisesti ne olivat kalliimpia, jolloin pisteen kustannus nousi ja pisteet vähenivät -3 000. Lisäksi tekonivel- ja lantion leikkauksia tehtiin edellistä vuotta 240 tuotetta vähemmän, joka vähensi pisteitä -2 953. Päivystyksellisiä tuoteryhmiä toteutui vähemmän ja laskutettiin edellistä vuotta enemmän tuotehinnalla. Vuodelle 2018 tarkistettiin vaativan kirurgian hintoja ja palovammapotilaan tehohoidon hintoja verrattaessa edelliseen vuoteen mikä vaikutti pisteen hintaan nostavasti. Kustannuspainot perustuvat edellisen vuoden toteumaan, joten toimintojen muuttuessa vuosittain suuresti kuten päivystysvoittoisessa TuPlassa kertyvien pisteiden lukumäärissä ja kustannuksissa on eri vuosien välillä suuria vaihteluita. Hoidon saatavuus, hoitoon pääsy ja siirtoviiveet Hoidon saatavuutta ja lähetteet on raportoitu hallinnollisen organisaation näkökulmasta. Apotin käyttöönoton myötä jonojen organisaatiotiedot ovat Peijaksessa muuttuneet ja vertailu organisaatiotasolla edelliseen vuoteen antaa virheellisen kuvan. Myös lähetteiden osalta luvut ovat vaikeasti vertailtavissa edelliseen vuoteen. Kiireettömään vuodeosastohoitoon odottavia potilaita oli vuoden lopussa yhteensä 2 990 odottajaa. Hoitotakuun mukaiseen hoitoon yli kuusi kuukautta odottaneita potilaita oli yhteensä 183 eli 6,1 % kaikista odottajista, joista plastiikkakirurgiaan odotti 173, ortopediaan seitsemän ja käsikirurgiaan kaksi ja traumatologiaan yksi. Edellisen vuoden päättyessä yli 6 kk odottaneita oli 105 (3,3 % kaikista). Kaikissa odottajissa oli hallinnollisen organisaation mukaan Peijaksessa 148 urologista potilasta. Vastaavasti ATeKin jonoissa oli 698 ortopedista potilasta, joista neljä oli odottanut yli 6 kk. Kiireettömiin polikliinisiin tutkimuksiin ja hoitoihin odottavia potilaita oli vuoden lopussa yhteensä 2 434, joista 231 potilasta (9,5 %) oli odottanut hoitotakuun mukaista hoitoa yli 3 kuukautta. Näistä ortopedian potilaita oli 142, käsikirurgian seitsemän ja plastiikkakirurgian 42. Vuoden 2017 päättyessä yli 3kk odottaneita oli 83 (3,4 % kaikista). Polikliinisessa jonossa oli vuonna 2017 virheitä, joita ei saatu korjattua vuoden 2017 raportointiin. Polikliinisessa jonossa on hallinnollisen organisaation mukaan 165 urologista potilasta, joista 27 oli odottanut yli 3 kuukautta. Vastaavasti Vatsakeskuksen poliklinikalle odottaa 54 ortopedista ja 140 plastiikkakirurgista potilasta joista yli 3 kuukautta odottaneita oli seitsemän. ATeKin jonossa odotti 41 ortopedista ja 715 käsikirurgista potilasta (Herttoniemi), joista 167 oli yli 3 kk odottaneita. Hallinnollisen organisaation mukaan Tukielin- ja plastiikkakirurgian tulosyksikön ulkoisten kiireettömien lähetteiden määrä kasvoi 1 011 (4,5 %) lähetettä edellisestä vuodesta. Erva-alueelta lisäys on 135 lähetettä. Vatsakeskuksen yksiköissä on plastiikkakirurgisia lähetteitä 1 364 ja ortopedisia 11 lähetettä. Erikoisalanäkökulman mukaan lähetteitä on saapunut 25 924, vähennystä edelliseen vuoteen 526 kpl (-2 %), joista -789 on ortopedian lähetteitä. Lähetteiden käsittelyaika yli 21 pv oli 378 lähetteessä (1,5 % saapuneista lähetteistä). Muutos edelliseen vuoteen +148 lähetettä (64,3 %). 153

Omia laskutettavia siirtohoitopäiviä kertyi yhteensä 145. Eniten viivettä oli Vantaalla 117 siirtoviivehoitopäivää, ja Keravalla 17. Muille kunnille oli yksittäisiä hajanaisia siirtoviivepäiviä. Helsingille ei ostettu ja tehty yhtään siirtoviivehoitopäivää. OPETUS JA TUTKIMUS Tulosyksikön opetuksen määräraha vuonna 2018 oli 905 411 euroa ja tutkimuksen valtion määräraha 294 823 euroa sekä sairaalan yksikölle myönnetty rahoitus 245 927 euroa. Tulosyksikössä on vuoden aikana tuettu yli 70 erillistä tutkimusprojektia tai laajempaa hankekokonaisuutta. Uusia tutkimuslupia on myönnetty n. 40. Tulosyksikössä julkaistiin seitsemän väitöskirjaa, joista neljä Tukielinkirurgian ja kolme Plastiikkakirurgian linjalla. Plastiikkakirurgian linjalla myönnettiin yksi dosentin pätevyys. Tulosyksikön toimintaan kytkeytyi v. 2018 runsaasti kansainvälistä toimintaa koulutuksen osalta sekä erityisosaamista edellyttävien hoitojen toteuttamisessa. Merkittävimmät tapahtumat ja asiakokonaisuudet tähän liittyen olivat: Pohjoismainen kurssi: Malformations Alaraajatrauman mikrokirurgian live-surgery kurssi Emergency Management of Severe Burns-kurssi 37th European Bone and Joint Infections Society Meeting Vuoden 2018 aikana tulosyksikössä on ollut 21 kansainvälistä vierailijaa/fellow-koulutettavaa. Lisäksi kansainvälinen yhteistyö toteutui Kööpenhaminan Rikshospitalet:n kanssa, josta lähetettyjä halkiopotilaita operoitiin vuoden 2018 aikana 5 kappaletta. Lääketieteelliseen toimintaan kytkeytyvien yritysten kiinnostus yhteistyöhön hoito-organisaatioiden kanssa on ollut alati kasvavaa, eikä toimintaan ole aiemmin ollut vakioitua käytäntöä. HUSissa on ryhdytty vuosia aiemmin suunnittelemaan ns. Testbed toimintaa, joka tarjoaa yhteistyöhön aiempaa paremmat mahdollisuudet. Toiminta käynnistettiin v. 2017 ja yritysyhteistyöhön on täten jatkossa huomattavasti paremmat mahdollisuudet vakioidun toimintamallin mukaisesti. Toiminnan käynnistymisellä on ollut merkitystä HUSin julkisuuskuvan kannalta ja hanke on myös osa pohjoismaista Nordic Proof Testbed projektia. TuPlan merkitys HUS Testbed hankkeen toteuttamisessa on ollut erityisen merkittävä, sillä Opetuksen ja tutkimuksen linjajohtaja on toiminut hankkeen johtajana. Business Finlandin tukema hanke päättyi 30.6.2018. 154

TALOUDEN TOTEUTUMINEN JA INVESTOINNIT Tuloslaskelma (1 000 euroa) TP 2014 TP 2015 TP 2016 ENN 2018 TP 2018 Poikkeama-% TP 2017 Toimintatuotot yhteensä 163 893 174 997 175 468 165 264 162 900 173 108 169 881 4,3 % 2,8 % Myyntituotot 158 850 169 496 170 129 159 980 156 531 166 883 163 721 4,6 % 2,3 % Jäsenkuntien maksuosuus 130 825 126 872 125 626 126 019 121 541 127 229 124 917 2,8 % -0,9 % Muut palvelutulot 27 933 41 047 42 656 32 349 33 330 37 950 37 203 11,6 % 15,0 % Muut myyntitulot 81 103 344 287 348 392 368 5,7 % 28,4 % Valtion opetus- ja tutkimuskorvaus 10 1 474 1 503 1 326 1 312 1 312 1 233-6,0 % -7,1 % Maksutuotot 4 996 5 468 5 291 5 200 6 319 6 190 6 056-4,2 % 16,5 % Tuet ja avustukset 46 33 48 84 50 35 102 104,7 % 22,4 % Muut toimintatuotot 0 0 1 0 0 0 2 0,0 % 312,8 % Toimintakulut yhteensä 172 686 171 394 175 726 165 436 162 364 172 557 169 366 4,3 % 2,4 % Henkilöstökulut 41 473 42 469 42 046 40 787 40 932 41 991 42 651 4,2 % 4,6 % Palvelujen ostot 120 750 118 562 122 496 104 368 100 593 109 091 105 269 4,6 % 0,9 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 5 611 5 642 5 487 15 247 14 950 15 699 15 981 6,9 % 4,8 % Avustukset 0 88 0 0 0 0 0 0,0 % 0,0 % Muut toimintakulut 4 851 4 634 5 697 5 034 5 890 5 777 5 465-7,2 % 8,6 % Toimintakate -8 793 3 603-258 -172 536 551 515-4,0 % -399,6 % Rahoitustuotot ja -kulut 0 0 0 0 0 0 0 0,0 % 1507,5 % Vuosikate -8 793 3 603-258 -172 536 551 515-4,0 % -399,6 % Poistot ja arvonalentumiset 243 303 61 34 69 51 47-31,3 % 38,4 % Tilikauden tulos -9 036 3 300-318 -206 467 500 467 0,0 % -326,8 % Toimintakulut ja poistot yhteensä 172 929 171 697 175 787 165 470 162 433 172 609 169 414 4,3 % 2,4 % Sitovat nettokulut (1 000 euroa) TP 2014 TP 2015 TP 2016 ENN 2018 TP 2018 Poikkeama-% TP 2017 Toiminnan kulut 172 929 171 697 175 787 165 470 162 433 172 609 169 414 4,3 % 2,4 % Muut myyntitulot 81 103 344 287 348 392 368 5,7 % 28,4 % Maksutuotot 4 996 5 468 5 291 5 200 6 319 6 190 6 056-4,2 % 16,5 % Tuet ja avustukset 46 33 48 84 50 35 102 104,7 % 22,4 % Muut toimintatuotot + EVO 10 1 474 1 504 1 327 1 312 1 312 1 234-5,9 % -7,0 % Korkotuotot 0 0 0 0 0 0 0 0,0 % 0,0 % Muut rahoitustuotot 0 0 0 0 0 0 0 0,0 % 0,0 % Toiminnan nettokulut 167 795 164 619 168 600 158 573 154 404 164 680 161 653 4,7 % 1,9 % Myyntituotot sairaanhoidollisesta toiminnasta 27 933 41 047 42 656 32 349 33 330 37 950 37 203 11,6 % 15,0 % Sitovat nettokulut 139 862 123 573 125 944 126 225 121 074 126 729 124 450 2,8 % -1,4 % Toimintatuottojen ja -kulujen sekä poistojen poikkeamat ja niihin johtaneiden toiminnallisten syiden analysointi Toimintatuotot 1 000 euroa poikkeama % 1 000 euroa muutos % TA/Edellinen vuosi 162 900,3 165 269,9 jäsenkuntienpalvelujen määrän lisäys 7 733,1 4,7 % -996,5-0,6 % jäsenkuntien palvelujen hinnan muutos 475,9 0,3 % 554,2 0,3 % jäsenkuntahyvitys -5 169,1-3,2 % -222,5-0,1 % Erva-alueen hyvitys -276,1-0,2 % -276,1-0,2 % Erva-alueen tulot 712,0 0,4 % 1 562,1 0,9 % Muut sairaanhoitopiirit 2 909,1 1,8 % 2 286,0 1,4 % Vakuutusyhtiötulot -413,1-0,3 % 717,5 0,4 % Tulost sisäsiiltä yksiköiltä 530,0 0,3 % 880,3 0,5 % Asiakasmaksujen muutos -263,3-0,2 % 855,8 0,5 % Muut toimintatuottojen muutokset 742,2 0,5 % -749,9-0,5 % TP 2018 169 881,0 4,3 % 169 881,0 2,8 % 155

Toimintakulut ja poistot 1 000 euroapoikkeama % 1 000 euroa muutos % TA/Edellinen vuosi 162 433,1 162 302,7 Epämukav an työajan ja päiv ystyskorv aukset 243,2 0,1 % 151,2 0,1 % Hoitotakuun lisätyöt 880,0 0,5 % 119,4 0,1 % Joulukuun palkkasopimuksen kertaerät 275,5 0,2 % 275,5 0,2 % Apottiv akanssit ja pth-integraatiov akanssit 153,6 0,1 % 153,6 0,1 % Hoitohenkilökunnan palkkojen muutos 152,6 0,1 % 853,2 0,5 % Hoitohenkilökunnan lisä- ja ylityöt 118,9 0,1 % 148,6 0,1 % Muu palkkojen muutos 0,0 % 232,8 0,1 % Henkilöstösivukulujen muutos -104,2-0,1 % -70,3 0,0 % Vuokratyövoima 349,2 0,2 % 299,6 0,2 % Muista sairaanhoitopiireistä ostetut palvelut -33,0 0,0 % 499,4 0,3 % Päiv äkirurgiakäynnit ja tehohoito ATeK 1 847,8 1,1 % 1 164,1 0,7 % Leikkaustoimenpidepalvelut ATeK ennen hyv ityiksiä 4 493,7 2,8 % 2 463,3 1,5 % Leikkaustoimenpidetarvikkeet ATeK 1 149,0 0,7 % 660,6 0,4 % Husuken lapsipotilaiden hoitopäiv ät 391,2 0,2 % 72,0 0,0 % Husuken lapsipotilaiden leikkaustoimenpiteet -164,8-0,1 % -810,0-0,5 % Palv elut Raaseporin sairaalassa 1 248,7 0,8 % -677,9-0,4 % Palv elujen ostot Pää- ja kaulakeskus 106,9 0,1 % 62,9 0,0 % Kuvantamisen palvelut ennen hyvitystä 109,0 0,1 % 1 009,8 0,6 % Muiden sis. kumppanien laskutus ennen hyv itystä -5,2 0,0 % 1 840,2 1,1 % Sisäisten kumppanien hyvitykset -3 528,2-2,2 % -509,1-0,3 % Kuntoutuspalvelujen ostot -258,1-0,2 % -1 133,1-0,7 % Poistojen muutos -21,6 0,0 % 13,1 0,0 % Muut muutokset toimintakuluissa -423,4-0,3 % 292,1 0,2 % TP 2018 169 413,7 4,3 % 169 413,7 4,4 % Toimintakulujen osalta merkittävimmät poikkeamat talousarvioon ja edelliseen vuoteen verrattaessa liittyivät henkilöstökuluihin, sisäisiin palvelujen ostoihin ja ulkoisiin toimintakuluihin. Ostot sisäisiltä kumppaneilta ylittivät koko vuoden talousarvion ja edellisen vuoden kulut. Vuodenvaihteessa tulosyksikkö sai hyvitystä kaiken kaikkiaan 3,5 milj. euroa. Hoitotakuuseen liittyviä lisätöitä toteutui 1,76 milj. euroa, hieman enemmän kuin edellisenä vuotena. Lisätöitä tarvittiin ortopedian poliklinikan jonojen purkamiseen ja plastiikkakirurgiassa kiireettömään leikkaustoimintaan. Henkilöstökuluja nostivat erilaiset palkkaratkaisut kuten hoitohenkilökunnan työvaativuuden maksaminen kesäkuussa sekä palkkaratkaisujen kertakorvaukset ja varaukset joulukuussa. Edellä mainittujen lisäksi Peijaksessa Apotin käyttöönottoa ja siihen liittyvää koulutusta varten lisättiin henkilöstöä. Lisä- ja ylitöitä kertyi hoitohenkilökunnalle enemmän kuin aiemmin tapaturma-asemalla ja vuodeosasto 4:lla. Tämän lisäksi vuokratyövoimaa jouduttiin käyttämään enemmän. Suurimmat ylitykset talousarvioon ja edelliseen vuoteen tulivat leikkaus- ja tehohoidoista. Ostot Leikkaus- anestesia- ja tehohoidosta ylittivät talousarvion yli 7 milj. euroa ja edellisen vuoden toteuman yli 4 milj. euroa. Laskutuksen suurimmat lisäykset tulivat Jorvin sairaalan leikkausosastoilta ja teho-osastolta. Etenkin plastiikkakirurgiassa hoidettiin vuoden aikana useampi vaativa ja pitkähoitoinen potilas. Leikkaussalien sisäistä minuuttihinnoittelua tarkistettiin jälleen edellisestä vuodesta, jotta toiminnan oikea hintataso eri leikkaussalien kesken löytyisi. Korjaukset kohdistuivat nimenomaan pitkiin vaativiin leikkauksiin ja päivystykseen, kun vastaavasti tekonivelleikkausten kustannukset vähentyivät. Myös tehohoidon hoitoisuuden pistettä tarkistettiin, mikä nosti palovammapotilaiden hoitopäiväkustannusta. Tarvikekuluja lisäsivät vaativat syöpäleikkaukset, joiden implanttikulut kasvoivat. Hoidetut potilaat tulivat eri puolilta Suomea. ATeKilta saatiin hyvitystä vuodenvaihteessa 1,37 milj. euroa. HUSUKEn-potilaille ostetut palvelut Lasten ja nuorten sairaalasta ylittivät talousarvion, mutta jäivät alle edellisen vuoden toteuman. Kustannukset nousivat LaNu-tulosyksikön korotettua hoitopäivähintoja tälle vuodelle. Raaseporista ostetut palvelut ja tarvikkeet ylittivät 1,2 milj. euroa talousarvion, sillä toimintaa ei pystytty jakamaan talousarvioon Hyksin tulosyksikköjaon mukaisesti. 156

Kuvantamisen palveluja toteutui edellistä vuotta vähemmän natiivikuvissa ja magneettikuvissa, mikä osaltaan johtui siitä, että loppusyksylle ei osunut päivystyspotilaiden lisäystä liukkaiden kelien vuoksi. Kuvantamisen hyvitys oli 0,5 milj. euroa, jolloin toteuma jäi 0,4 milj. euroa alle talousarvion mutta ylittäen edellisen vuoden toteuman. Myös laboratoriotutkimuksia ja veriä tarvittiin vähemmän ja HUSLABin antaman hyvityksen (0,3 milj. euroa) jälkeen ostot jäivät alle talousarvion ja edellisen vuoden toteuman. Hyvitystä tulosyksikkö sai Tukipalveluista 0,3 milj. euroa, Tietohallinnosta 0,36 milj. euroa, Tilakeskuksesta 0,172 milj. euroa ja HUS Yhteiset tulosalueelta ja HYKS hallinnosta yhteensä 0,364milj. euroa. Tulosyksikön ulkoiset kulut ovat pysyneet hallinnassa jääden alle talousarvion. Ulkoisissa kuluissa merkittävät ulkoiset siirtoviiveostopäivät ovat jääneet pois ja samoin kuntoutuksen ostopalvelut siirtyivät Sisätautien ja kuntoutuksen yksikköön. Kone- ja laiteinvestoinnit Ei merkittäviä kone- ja laiteinvestointeja. HENKILÖSTÖ Henkilöstön riittävyys ja rekrytointi Henkilöstön määrä oli talousarvion mukainen. Tulosyksikkö sai uusia vakansseja muutosblokeissa yhden lääkärin ja 12 sairaanhoitajaa. Lisäksi Raaseporin lääkärivakansseja siirtyi 2 erikoistuvaa ja 4 erikoislääkäriä. Sen lisäksi yksikkö sai perusterveydenhuollon integraatiota varten lääkärivakanssin, yhden erikoistuvan vakanssin ja 2 sairaanhoitajaa. Peijaksen 10 osastonsihteeriä siirtyivät syyskuussa Tukipalveluihin. Apotin käyttöönottoa ja koulutusta varten tulosyksikön henkilöstöä vahvistettiin määräaikaisella henkilöstöllä. Talousarviossa tuottavuustavoitteena asetettua 8,4 HTV ei tavoitettu vaan henkilötyövuosia kertyi 20,3 enemmän kuin talousarviossa ja 17,3 enemmän kuin edellisenä vuotena. Henkilöstön ja henkilötyövuosien määrän lisääntymisen merkittävänä tekijänä on Apotti-tietojärjestelmän edellyttämä lisäresursointi, jonka myötä pystyttiin osittain kompensoimaan tietojärjestelmään sisältyviä tuottavuutta heikentäviä ominaisuuksia (mm. ammattiryhmien työn sisältö, kirjaaminen ym.). Toinen merkittävä selittävä tekijä on potilaiden hoitoisuuden jatkuva kasvu, joka edellyttää aiempaa suurempaa henkilöstömäärää erityisesti vuodeosastoilla. Koulutuksiin osallistui vuonna 2018 yhteensä n. 450 tulosyksikön työntekijää kaikista ammattiryhmistä. Vuoden 2018 TOB:n merkittävimmät kehityskohteet henkilöstön osalta liittyvät joidenkin esimiesten verrattain alhaiseen indeksiin ja työn kuormittavuutta osoittavan indeksin suuruuteen. Ensin mainitun osalta suunnitelmana on panostaa esimieskoulutukseen sekä lähiohjaukseen niiden esimiesten osalta, joilla ko. kehitystarve on tunnistettu. Ylikuormitusindeksin kannalta keskeisimmät yksiköt on tunnistettu ja niiden osalta on tehty / suunnitellaan tehtäväksi henkilöstösiirtoja sekä potilashoitoon liittyviä toiminnallisia muutoksia, joilla tavoitellaan aiempaa kevyempää työkuormitusta. On kuitenkin huomioitava, että tämän vaikutuksena on lähtökohtaisesti tuottavuuden lasku ja/tai lisäresursoinnin tarve, mikäli potilaiden hoitoon pääsyn odotetaan pysyvän ennallaan tai kohenevan. Poikkeama- Henkilöstömäärä ENN 2018 TP 2018 % Hoitohenkilökunta 451 466 464 454-2,6 % 0,7 % Lääkärit 150 161 162 161 0,0 % 7,3 % Muu henkilökunta 89 60 64 67 11,7 % -24,7 % Erityistyöntekijät 9 4 6 10 150,0 % 11,1 % YHTEENSÄ 699 691 696 692 0,1 % -1,0 % 157

Poikkeama- Henkilötyövuodet ENN 2018 TP 2018 % Hoitohenkilökunta 359,8 364,6 375,0 375,4 3,0 % 4,3 % Lääkärit 142,4 142,8 143,5 146,5 2,6 % 2,9 % Muu henkilökunta 78,2 70,0 76,6 75,8 8,3 % -3,1 % Erityistyöntekijät 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 % 0,0 % YHTEENSÄ 580,4 577,4 595,1 597,7 3,5 % 3,0 % Henkilötyövuodet Henkilöstökustannukset ja vuokratyövoima Tulosyksikön henkilötyövuoden kustannuskasvun pääasiallisena syynä on henkilöstön rakenteellinen muutos edellisvuoteen verrattuna, joka ilmenee erityisesti lääkärityövoiman lisääntymisenä sekä muun henkilökunnan vähenemisenä. Henkilöstön vuosilomat toteutuivat pääosin tavoitteiden ja niiden perusteella laadittujen suunnitelmien mukaisesti. Tulosyksikön vuosilomat ajoittuvat pääosin leikkaustoimintaan liittyvien toimintaresurssien supistusten mukaisesti, joten lomakaudet suunnitellaan osittain muiden tulosyksiköiden lähtökohtien perusteella. Sijaisten ja vuokratyövoiman käytössä ei saavutettu vähentämistavoitetta, pääosin johtuen kasvaneesta potilasmäärästä, potilaiden hoitoisuuden kasvamisesta, Apotin edellyttämästä henkilöstölisäyksestä ja vakituisen henkilöstön sijaistustarpeen lisääntymisestä johtuen. Työhyvinvointi ja työsuojelu htvpoikkeama % htv muutos % TA/Edellinen vuosi 577,4 580,4 Raaseporin vakanssit 0,0 % 4,5 0,8 % Muutosblokkien uudet ja pth-vakanssit 0,0 % 9,0 1,6 % Apottivakanssit 2,4 0,4 % 2,4 0,4 % Osastosihteerit tukipalveluihin 0,0 % -3,3-0,6 % Lisätyöt 14,0 2,4 % 0,0 % Lakisääteiset poissalot -5,7-1,0 % -5,7-1,0 % Sairauspoissaolot 4,6 0,8 % 4,6 0,8 % Koulutus- ja muuut poissaolot 2,0 0,3 % 2,0 0,3 % Ei-säännölliset työvuodet 1,6 0,3 % 1,6 0,3 % Vuosilomatunnit -0,6-0,1 % -0,6-0,1 % Muut henkilötyövuosimuutokset 2,0 0,3 % 2,8 0,5 % TP 2018 597,7 3,5 % 597,7 3,0 % Vuokratyövoima TP 2018 1 000 euroa 1 000 euroa (euroa) YHTEENSÄ 264 658 149,2 % Työkykykeskusteluja ja työterveysneuvotteluja on kuluneena vuonna käyty useita. Vajaakuntoisille on pystytty järjestämään osittain uusia työtehtäviä. Erilaisia työaikajoustoja on järjestetty lakisääteisten joustojen lisäksi henkilökunnan toiveiden ja tarpeiden mukaan. Työsuojelu on ollut aktiivisesti mukana osastojen osastotunneilla ja koulutustilaisuuksissa. Lisäksi TuPlan työhyvinvointiryhmä on järjestänyt tapahtumia henkilökunnalle. Syksyllä järjestettiin TuPlan turvallisuusviikko, johon sisältyi yhdelle viikolle jakautuneiden päiväohjelmien lisäksi yhteinen iltaohjelma. 158

12 TULEHDUSKESKUS 12.1.1 Tulehduskeskus tulosyksikkö Tulosyksikön tunnusluvut Poikkeama-% Sairaanhoidollinen palvelutuotanto TP 2018 Palvelutuotanto - Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos 5,8 % 0,9 % - Psykiatrian hoitopäivät, lkm 1) 0 0 0,0 % - NordDRG-tuotteet, lkm 17 864 16 773 18 310 9,2 % 2,5 % DRG-ryhmät 3 369 2 943 3 258 10,7 % -3,3 % DRG-O-ryhmät 4 881 4 687 4 985 6,4 % 2,1 % Tähystykset 248 275 164-40,4 % -33,9 % Pientoimenpiteet 5 767 5 458 6 309 15,6 % 9,4 % 900-ryhmä 3 574 3 398 3 554 4,6 % -0,6 % Kustannusperusteinen jakso 25 11 40 254,5 % 60,0 % - Käyntituotteet, lkm, somatiikka 114 779 113 528-1,1 % - Käyntituotteet, lkm, psykiatria 0 0 0,0 % - Tk-päivystyskäynnit, lkm 0 0 0 0,0 % 0,0 % - Laskutettavat siirtoviivehoitopäivät, lkm 0 0 0,0 % - Käyntisuoritteet, lkm 164 298 167 488 1,9 % Päivystyskäynnit (sis. myös DRG-laskutetut) 7 529 7 688 2,1 % Ensikäynnit, lkm 21 018 20 886-0,6 % - Hoitopäivävälisuoritteet, lkm 15 567 15 236-2,1 % - Leikkaukset, lkm 0 0 0,0 % Päiväkirurgiset, lkm 0 0 0,0 % - Synnytykset, lkm 31.12.2018 0 0 0,0 % - Hoidetut eri erikoissairaanhoidon potilaat 54 563 57 508 5,4 % - Hoidetut eri tk-potilaat 2) 0 0 0,0 % - Erikoisalahoitojakson hoitoaika (ka.) Somatiikka, vrk 6,6 6,7 1,1 % Psykiatria, vrk 0,0 0,0 0,0 % Hoidon saatavuus ja hoitoonpääsy - Lähetteiden määrä (elektiiviset) 23 041 23 889 3,7 % - Lähetteiden käsittelyaika > 21 vrk, lkm 8 32 300,0 % - Hoitoonpääsyä osastolle odottavat potilaat 3) > 6 kk 0 0 0,0 % kaikki 19 18-5,3 % - Polikliiniseen hoitoon odottavat potilaat 3) > 3 kk 1 2 100,0 % kaikki 1 425 1 917 34,5 % Tuottavuus - Somaattinen palvelutuotanto DRG-pistekertymä (pistettä) 71 546 71 197-0,5 % Henkilötyön tuottavuus DRG-pisteet/htv 4) 199,1 193,3-2,9 % DRG-pisteen kustannus euroa/drg-piste 5) 697,5 707,5 1,4 % - Psykiatria Toteutuneet kokonaiskustannukset (euroa)/ hoidetut potilaat 6) 0 0 0,0 % 1) Ei sisällä asumispalvelupäiviä. 2) Sisältää Kliinisen hammaslääketieteen (TK) potilaat 3) Hoitotakuun piiriin kuuluvat 4) DRG pisteet/htv: + = paraneva tuottavuus ja = heikkenevä tuottavuus 5) Euroa/ DRG-piste (deflatoitu): - = paraneva tuottavuus ja + = heikkenevä tuottavuus) 6) Psykiatria, sisältää lastenpsykiatrian (deflatoitu): - = paraneva tuottavuus ja + = heikkenevä tuottavuus Deflatointi: Julkisten menojen hintaindeksikerroin 1,012 (Tilastokeskus 30.11.2018) 159

Sitovat tavoitteet Sitovat tavoitteet (1 000 euroa/%) TP 2018 Poikkeama-% Tilikauden tulos *) 2 636 241 1 040 331,2 % -60,5 % Tuottavuustavoite-% (kokonaistuottavuus) **) 0,0 % -1,97 % 1,4 % -172,9 % 10643,4 % Sitovat nettokulut 44 287 44 448 45 659 2,7 % 3,1 % *) Tulos ennen saatuja ja annettuja asiakaspalautuksia sekä HUS Yhteiset -tulosalueen ylijäämän palautusta ja jäsenkuntapalautuksia **) Mitataan euroa/drg-piste (deflatoitu) -tunnusluvulla, jossa - = paraneva tuottavuus ja + = heikkenevä tuottavuus Deflatointi: Julkisten menojen hintaindeksikerroin 1,012 (Tilastokeskus 30.11.2018) Talouden tunnusluvut Talous (1 000 euroa/%) TP 2018 Poikkeama-% Jäsenkuntien maksuosuus 44 030 44 689 45 900 2,7 % 4,2 % Ulkoinen myynti 0,0 % 0,0 % Toimintatuotot 72 407 73 287 76 147 3,9 % 5,2 % Toimintakulut 72 540 72 897 75 786 4,0 % 4,5 % Poistot 124 148 120-19,5 % -3,6 % Tilikauden tulos -257 241 241 0,0 % -193,9 % Sitovat nettokulut 44 287 44 448 45 659 2,7 % 3,1 % HUSin oman palvelutuotannon laskutuksen (kaikki maksajat) Määräero, % 5,8 % 1,0 % Hintaero, % 0,0 % -2,6 % Jäsenkuntapalautukset -4 207-2 317-44,9 % Saadut ja annetut HUSin sisäiset asiakaspalautukset netto 1 314 1 550 18,0 % Asiakashyvitykset ERVA-alueille 0-32 0,0 % Henkilöstötunnusluvut Henkilöstö TP 2018 Poikkeama-% Henkilöstömäärä (31.12.) 458 473 482 1,9 % 5,2 % Henkilötyövuodet 358 358 368 2,9 % 2,9 % Henkilötyövuoden hinta (koko henkilöstö) 59 343 59 987 60 649 1,1 % 2,2 % Henkilöstökulujen hinta-määräero Määräero, % 3,5 % 3,3 % Hintaero, % 1,1 % 2,3 % OLENNAISET TAPAHTUMAT TILIKAUDELLA JA ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Kuvaus sairaanhoitoalueen toiminnasta HYKS Tulehduskeskus toimii neljällä lääketieteellisellä erikoisalalla, infektiosairauksissa, reumataudeilla, allergologiassa ja iho- ja sukupuolitaudeissa. Tulehduskeskus vastaa lisäksi Meilahden Kolmiosairaalan yhteispoliklinikasta, jossa se palvelee myös muiden tulosyksiköiden erikoisalaoja kuten hematologiaa, hyytymishäiriöitä, nefrologiaa ja keuhkosairauksia niiden polikliinisessa toiminnassa. Kolmion Päiväsairaalassa annetaan puolestaan lääkehoitoja ja tehdään toimenpiteitä ja sen käyttäjinä on suurin osa Meilahden kampuksen erikoisaloista. HUSin Potilashotelli on myös Tulehduskeskuksen hallinnoima. Tulehduskeskuksen Infektiosairauksien linja vastaa paitsi HUSin, niin myös koko Uudenmaan sairaalahygieenisestä toiminnasta suurelta osin, infektioepidemiologiasta, infektiokonsultaatioista ja varautumisesta suuronnettomuuksiin infektiosairauksien osalta. Myös muut erikoisalat vastaavat puhelinkonsultaatioista koko Uudenmaan alueella ja osin maanlaajuisesti. Harvinaiset ihosairaudet ja vaikeat iholymfoomat sekä vaikeasti diagnosoitavien ihosyöpien MOHS kirurgia on keskitetty Iho- ja Allergiasairaalaan. Tulehduskeskuksen kaikilla neljällä omalla erikoisalalla on Terveyskylässä omat talot, Reumatalo, Ihotautitalo, Allergia- ja Astmatalo, Infektiotalo, sekä Lastentalossa oma Allergiahuone. 160

Olennaiset tapahtumat tilikaudella Vuonna 2018 Tulehduskeskuksen toiminta oli määrätasolla jonkin verran vuotta 2017 suurempaa. Kysyntä oli tasaista suurimman nousun keskittyessä ihosyöpätoimintaan, jota hallitaan perusterveydenhuollon kanssa tehtävällä yhteistyöllä. Perusterveydenhuollon kanssa tehtävä yhteistyö on keskiössä muillakin erikoisaloilla. Yhteistyö MRSA-infektioiden vähentämiseksi eteni, osa pistettävistä ihotautilääkkeistä jalkautettiin perusterveydenhuoltoon ja suurin osa pääkaupunkiseudun terveysasemista on nyt mukana ihotoimenpiteiden yhteistyöverkostossa, samoin kuin siedätyshoidot. Lääkekuluissa tapahtui kasvua uusien biologisten lääkkeiden tulon myötä erityisesti astmaan ja toisaalta lääkkeiden halpeneminen nyt saapuneiden biosimilaarien myötä on auttanut vähentämään lääkekuluja. Siirtyminen biosimilaareihin on sujunut hyvin. Terveyskylään kehitettiin aknen hoitopolku, joka sai CE-merkinnän. Reumatologian digivastaanottotoiminta oli kokeiluvaiheessa 2018 ja se käynnistyy vuonna 2019. Toimintaa tehostaa myös astman etä-pef seuranta, joka perustettiin yhteistyössä HUSin, Elisan ja BCB:n kanssa. Alkuvuonna ollut vaikea influenssaepidemia johti osastoilla ja teho-osastoilla hoidettujen infektiopotilaiden määrän rajuun kasvuun alkuvuonna. Tämä johti kulujen huomattavaan kasvuun Tulehduskeskuksessa, vaikkakin potilaat hoidettiin SiSussa ja ATeKissa. Osatekijänä oli tehoton rokote ja talvelle 2019 on saatu kattavampi nelivalenttinen influenssarokote. Merkittävä toiminnallinen muutos oli Auroran infektiotoimintojen siirtyminen Meilahden Kolmiosairaalaan marraskuussa 2018. Tämä on nyt tuonut infektiolääkäreille mahdollisuuden konsultoida enemmän suoraan osastoja ja poliklinikoita Meilahdessa, kun aiemmin jouduttiin nojautumaan paljolti puhelinkonsultaatioihin. Samassa yhteydessä Kolmion Yhteispoliklinikka ja sen tukitoiminnat, muun muassa siihen liittyvä avokonttori, järjestettiin uudestaan. Muutoksessa hyödynnettiin yhteispoliklinikalla työyhteisön kehittämisprojektia. Avokonttoriin toteutettiin uusia ratkaisuja, jotka vähensivät hälyääniä ja paransivat tietoturvallisuutta. Uusi tartuntatautilaki asettaa huomattavan määrän uusia vastuita Tulehduskeskuksen Infektiosairauksien linjalle, koska tartuntariskien arviointi laajeni kaikkiin sosiaali- ja terveysalan hoitoyksiköihin. Haavakeskus aloitti toiminnan. Se on moniammatillinen yksikkö, jonka työntekijät ovat TuPlan, Tulehduksen ja Vatsakeskuksen alaisia. Haavakeskus on osoittautunut toimivaksi kokonaisuudeksi, jonka kehittämistyö on ollut vilkasta. Lisäksi aloitettiin Leg Club toiminta, joka on HUSista erillistä potilaslähtöistä toimintaa. HUSin Sisäilmakeskus käynnistyi 2018. Keskukseen tulee potilaita, joilla on vaikea sisäilmaoireilu joka haittaa toimintakykyä. Potilaat tulevat tavallisella lähetteellä lähetekeskusten kautta ja keskus keskittyy lääketieteelliseen hoitoon. Potilashotellin käyttöaste kasvoi, mikä lisäsi Meilahden alueen avohoidon saatavuutta. Samalla tuotot olivat jo lähellä kuluja, joten tulosyksiköiden ei tarvitse enää rahoittaa samassa määrin sitä muulla toiminnallaan. Työvoimakulut kasvoivat jonkin verran 2018 johtuen uusista vakansseista ja yleisestä palkkakehityksestä. Vuokratyövoiman käyttö laski. Tulevaisuuden näkymät Vuonna 2019 keskeinen haaste on valmistautuminen Apotin käyttöönottoon. Kokemukset ensimmäisestä käyttöönotosta Peijaksessa paljastivat huomattavia kehittämisen kohteita. Tulehduskeskus osallistuu osaltaan näihin valmisteluihin. Apotti tarjoaa kuitenkin tulevaisuudessa paljon etuja, esimerkkinä Maisa-sovellus, joiden hyöty tulee olevan merkittävä. Järjestelmä on kokemuksen mukaan myös vakaa. Ihosyöpien määrän lisääntyminen on haaste, johon vastataan perusterveydenhuollon lisääntyvällä yhteistyöllä. On kuitenkin selvää, että pelkästään tällä ei ratkaista resurssiongelmia, vaan tarvitaan lisää vakansseja, jotta ihosyöpäjonot eivät pitene. Merkittävin ongelma onkin nyt ja enenevästi tulevaisuudessa osaavan henkilöstön rekrytointi ja pitäminen. Tähän voidaan vaikuttaa hyvällä johtamisella, merkityksellisillä työnkuvilla, ja kannustavalla palkkauksella. Ongelma ei koske vain Tulehduskeskusta vaan koko HUSia. 161

STRATEGISET AVAINTAVOITTEET, RISKIENHALLINTA JA TOIMINNAN OHJAUS Ensikäynti lähetteen käsittelystä toteutui 90,5% 10 viikossa, kolmessa kuukaudessa (ns. sakkojono) 100%. Potilaiden FFT lukema on 66,7%, mutta vastausprosentti vain 1%. Tuottavuus huononi 1,4 %, kun tavoite oli 2 % parannus. Biopankkinäytteitä on pyritty keräämään mahdollisimman paljon ja vuoden mittaan asiasta on tehty kampanjoita. Johtamiseen panostetaan jatkuvasti aktiivisesti muun muassa koulutuksella, työyhteisötoiminnalla ja esimiestyöllä. Henkilöstön HUSin suosittelu työnantajana laski, kuten muualla HUSissa. HUSin houkuttelevuutta pyrittiin kehittämään myös esimiestyöllä ja työyhteisötyöllä, sekä pyrkimällä parempiin palkkaratkaisuihin. Henkilökunta on sitoutunutta, vaihtuvuus 3,6% (tavoite 5,5-6,5%). Riskienhallinta Tulehduskeskuksen toiminta on elektiivistä suurelta osin, mutta osin potilaita hoidetaan myös teho-osastoilla. Tulehduskeskus on käsitellyt kaikki poikkeamat riskienhallinnassa sekä potilasturvallisuuden että työturvallisuuden alueilta. Merkittävä riski on työntekijöiden uupuminen ja mahdollinen siirtyminen pois HUSin palveluksesta. Tätä riskiä hallinnoidaan työjärjestelyillä, johtamisella, johtajakoulutuksella ja tarjoamalla mielekkäitä työnkuvia työntekijöille. Yhteispoliklinikalla tämä riski oli kuitenkin näistä toimista huolimatta erityisen suuri ja toteutumassa, jonka vuoksi haettiin ja saatiin kaksi uutta vakanssia, joiden avulla loppuvuodesta päästiin poissaolojen suhteen hallitumpaan tilanteeseen. Lisäksi työaikoja siirrettiin enemmän 9-17 tapahtuviksi aiemman 7.30-15.30 tapahtuvista. Apotin käyttöönoton aiheuttama tuotannon lasku Peijaksessa oli riski, joka toteutui. Riskiä hallittiin HYKS-laajuisesti HYKS-johdon toimesta. Tulehduskeskus selvitti uusia reumapotilaiden jonoja lisätyöllä. Toiminnan kehittäminen ja tavoitteiden toiminnallistaminen Toiminnan kehittämishanke Mittari ja sen toteuma Hankkeen saavutukset vuonna 2018 Digihoitopolkujen Mittari/tavoite: 4 Astman digihoitopolku avattiin pilotoinnin jälkeen avaaminen digihoitopolkua avattu joulukuussa 2018. Toteuma: 2 Klamydian digihoitopolku avattu ja on pilottivaiheessa. Potilailla digihoitopolun ansiosta vain yksi käynti poliklinikalla aiemman 3 sijaan. Digihoitopolun myös potilaan asiointi on helpottunut ja v astausajat lyhentyneet. HIV-digihoitopolkua on rakennettu vuoden 2018 aikana, pilotti on tavoitteena käynnistyä 4/2019. Reuman digihoitopolun potilaille tarkoitetut sivut ovat olemassa ja käyttövalmiit. Pilotti tehty syksyllä 2018. Käynnistyminen odotttaa BCB:ltä digivastaanoton teknologiaa. Jo nyt on käytössä potilaiden oma vointijärjestelmä ja siihen liittyvät tekstiviestimuistutukset. Astmarekisterin käyttöönotto Ihosyöpärekisterin käyttöönotto Mittari/tavoite: 100 potilasta Astmarekisteri on otettu käyttöön 2018 ja sitä täytetään rekisterissä aktiivisesti kaikilla astmapotilaiden vastaanotoilla Toteuma: 3 369 (astmahoitajat, lääkärin vastaanotot). Ohjelman päivitys tulee tammikuun 2019 lopulla ja sen myötä rekisteriin tulee joitakin merkittäviä parannuksia. Astmarekisteri tuo helposti seurattavaa tietoa ensimmäistä kertaa lääkäreiden ja hallinnon käyttöön astmapotilaiden käyntimääristä ja tavanomaisista hoitoon liittyvistä asioista. Mittari/tavoite: Hanke on toteutunut suunnitelman mukaisesti ja suurin osa 5 000 potilasta rekisterissä ihotautien toimenpideyksikössä hoidetuista ihosyövistä ja Toteuma: 6 227 niiden esiasteista kirjautuu nyt rekisteriin. Raporttien avulla pystytään seuraamaan paremmin hoidettavien potilaiden ja tuumoreiden määrää ja hoidon laatua. Rekisterin täyttäminen vie kohtalaisen paljon lääkäreiden aikaa, eikä siihen ole v arattu lisäresursseja. 162

Tuottavuustavoitteen mukaisesti Tulehduskeskuksen tavoitteena oli säästää 479 000 euroa, joista 442 000 euroa kohdistui ulkoisiin kuluihin. Suurin osa tavoitteista toteutui vuonna 2018 ja kokonaissumma säästöille oli 656 000 euroa, josta 323 000 euroa kohdistui ulkoisiin kuluihin. Tavoitteisiin päästiin erityisesti tarkkojen suunnitelmien ansiosta. PALVELUIDEN TOTEUTUMINEN Jäsenkuntien maksuosuuksien toteutuminen Tuotteet (jäsenkunnat, lkm) TP 2018 Poikkeama-% Tuotteistetut hoitopäivät 0 0 0 0,0 % 0,0 % NordDRG-tuotteet 17 454 16 311 17 955 10,1 % 2,9 % DRG-ryhmät 3 210 2 771 3 157 13,9 % -1,7 % DRG-O-ryhmät 4 787 4 570 4 917 7,6 % 2,7 % Tähystykset 235 263 154-41,4 % -34,5 % Pientoimenpiteet 5 684 5 378 6 198 15,3 % 9,0 % 900-ryhmä 3 517 3 325 3 494 5,1 % -0,7 % Kustannusperusteinen jakso 21 5 35 563,7 % 66,7 % Avohoitokäynnit 111 200 108 042 110 043 1,9 % -1,0 % Sähköiset palvelut 0 0 0 0,0 % 0,0 % Potilashotelliavopalvelut 0 0 0 0,0 % 0,0 % Palvelupaketit 0 0 58 0,0 % 0,0 % Laskutusosuudella painotettu v olyymimuutos 6,5 % 1,2 % Tuotteet (jäsenkunnat, 1 000 euroa) TP 2018 Poikkeama-% Oma palvelutuotanto 47 655 44 194 47 433 7,3 % -0,5 % Tuotteistetut hoitopäivät 0 0 0 0,0 % 0,0 % NordDRG-tuotteet 27 159 24 901 26 876 7,9 % -1,0 % DRG-ryhmät 19 426 17 468 18 954 8,5 % -2,4 % DRG-O-ryhmät 1 711 1 694 1 768 4,4 % 3,4 % Tähystykset 62 81 52-35,9 % -16,2 % Pientoimenpiteet 2 619 2 449 2 806 14,6 % 7,2 % 900-ryhmä 3 219 3 195 3 065-4,1 % -4,8 % Kustannusperusteinen jakso 122 14 230 1536,3 % 87,9 % Avohoitokäynnit 20 497 19 293 20 487 6,2 % 0,0 % Sähköiset palvelut 0 0 0 0,0 % 0,0 % Potilashotelliavopalvelut 0 0 0 0,0 % 0,0 % Palvelupaketit 0 0 70 0,0 % 0,0 % Muu palvelutuotanto 582 495 785 58,5 % 34,8 % Ostopalvelut 162 127 215 68,5 % 32,3 % Hoitopalvelut muista sairaaloista 401 354 543 53,6 % 35,4 % Palvelusetelit 0 0 0 0,0 % 0,0 % Potilashotelli 19 14 27 93,2 % 42,9 % Tartuntatatautilääkkeet 0 0 0 0,0 % 0,0 % Potilasvakuutus 0 0 0 0,0 % 0,0 % Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) -4 208 0-2 317 0,0 % -44,9 % JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUS 44 030 44 689 45 900 2,7 % 4,2 % Muu myynti jäsenkunnille **) 152 0 163 0,0 % 7,0 % JÄSENKUNNAT YHTEENSÄ 44 182 44 689 46 063 3,1 % 4,3 % *) Sisältää ryhmät luokittelematon, diagnoosipuutteellisten jaksotukset, toteutunut ylijäämäpalautus **) Sisältää mm. tk-päivystystuotteet, kliininen hammashoito ja laskutettavat siirtoviivehoitopäivät (ml. ostopalveluina hankitut) Tulehduskeskuksen talousarvion mukainen jäsenkuntien maksuosuus oli 659 000 euroa, 1,5 % suurempi kuin vuoden 2017 toteuma. Toiminnallisista muutoksista aiheutuva jäsenkuntien maksuosuuden budjetoitu kasvu oli 407 000 euroa. Tämän lisäksi Raaseporin siirtyminen osaksi HYKS-sairaanhoitoaluetta toi 283 000 euroa lisää jäsenkuntien maksuosuutta budjettiin. Laskutusosuudella painotettu volyyminmuutos ylitti talousarvion 6,5 % ja kasvoi edellisestä vuodesta 1,2 %. Jäsenkunnille tuotettujen NordDRG-tuotteiden lukumäärä kasvoi 2,9 % edellisestä vuodesta, mutta laskutus väheni 1,0 %. Yksi syy tähän on tuotteen 483 Henkitorviavanteen vaativa tehostettu hoito tai tehohoito muutaman tuotteen vähenemä. Kyseinen tuote on kallis infektion erikoisalan tuote, keskilaskutus per tuote 103 000 163

euroa, jonka muutaman tuotteen lasku aiheuttaa merkittävän muutokset laskutuksessa. Klassisen DRG-ryhmän tuotteiden lukumäärä väheni kokonaisuudessaan 1,7 % ja laskutus 2,4 % edellisestä vuodesta. DRG-O-ryhmässä eniten kasvoi tuotteen 809O ihon pientoimenpide lukumäärä, mikä on seurausta kasvavasta ihosyöpien määrästä. Myös pientoimenpiteissä näkyy ihosyöpien toiminnan kasvu. 900-ryhmän tuotteiden ja laskutuksen väheneminen johtui reuman linjan tuotteiden vähenemisestä. Käyntituotteiden lukumäärä väheni 1,0 %, laskutus pysyi edellisen vuoden tasolla. Käyntituotteiden lukumäärä laski reumasairauksilla sekä allergian yksiköillä. Reuman käyntituotteissa vähenemä johtuu lähes kokonaan hoitopuheluiden määrän vähentymisestä. Tämä taas on seurausta kirjaustavan tarkastuksesta vuonna 2018. Allergiayksiköiden käynnit vuonna 2017 olivat poikkeuksellisen korkeat, mikä selittää käyntien määrän vähenemää vuonna 2018. Tulosyksikkö palautti jäsenkunnille yhteensä 2,3 milj. euroa ylijäämää vuonna 2018. Vuonna 2017 ylijäämän palautus oli 4,2 milj. euroa. Tulosyksikössä laskettiin hintoja vuonna 2018, mikä vaikutti osaltaan pienempään ylijäämään vuoteen 2017 verrattuna. Valikoima/hinta-määräeroanalyysi (TP 2018 vs., jäsenkuntien maksuosuus) Valikoima/hinta-määräeroanalyysi (1 000 euroa) Määräero (palvelutuotannon volyymimuutos) Valikoima/Hintaero (laskutushinnan muutos) Poikkeama (toteumatalousarvio) euroa % euroa % euroa % Tuotteistetut hoitopäivät 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % NordDRG-tuotteet 2 509 10,1 % -534-2,1 % 1 975 7,9 % DRG-ryhmät 2 435 13,9 % -949-5,4 % 1 486 8,5 % DRG-O-ryhmät 129 7,6 % -55-3,2 % 74 4,4 % Tähystykset -34-41,4 % 5 5,6 % -29-35,9 % Pientoimenpiteet 374 15,3 % -16-0,6 % 358 14,6 % 900-ryhmä 163 5,1 % -292-9,1 % -129-4,1 % Kustannusperusteinen jakso 79 563,7 % 137 972,6 % 216 1536,3 % Avohoitokäynnit 357 1,9 % 837 4,3 % 1 194 6,2 % Sähköiset palvelut 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % Potilashotelliavopalvelut 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % Palvelupaketit 0 /0 70 /0 70 /0 Oma palvelutuotanto 2 866 0 372 0,8 % 3 239 7,3 % Ostopalvelut 87 68,5 % Hoitopalvelut muista sairaaloista 189 53,6 % Palveluseteli 0 0,0 % Potilashotelli 13 93,2 % Tartuntatautilääkkeet 0 0,0 % Muu palvelutuotanto 290 58,5 % Lisäveloitus -2 316 /0 Diagnoosipuutteellisten jaksotus 0 0,0 % Tilinpäätöksen tasauserät -2 317 /0 Potilasvakuutus 0 0,0 % Kapitaatioperusteisesti laskutettavat erät 0 0,0 % Luokittelematon 0 0,0 % Luokittelematon 0 0,0 % YHTEENSÄ 1 211 2,7 % *) Sisältää ryhmän luokittelematon 164

Valikoima/hinta-määräeroanalyysi (TP 2018 vs., jäsenkuntien maksuosuus) Valikoima/hinta-määräeroanalyysi (1 000 euroa) Määräero (palvelutuotannon volyymimuutos) Valikoima/Hintaero (laskutushinnan muutos) Poikkeama (toteuma-edellinen vuosi) euroa % euroa % euroa % Tuotteistetut hoitopäivät 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % NordDRG-tuotteet 780 2,9 % -1 062-3,9 % -282-1,0 % DRG-ryhmät -321-1,7 % -151-0,8 % -471-2,4 % DRG-O-ryhmät 46 2,7 % 11 0,7 % 58 3,4 % Tähystykset -21-34,5 % 11 18,2 % -10-16,2 % Pientoimenpiteet 237 9,0 % -49-1,9 % 188 7,2 % 900-ryhmä -21-0,7 % -133-4,1 % -154-4,8 % Kustannusperusteinen jakso 82 66,7 % 26 21,2 % 108 87,9 % Avohoitokäynnit -213-1,0 % 203 1,0 % -10 0,0 % Sähköiset palvelut 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % Potilashotelliavopalvelut 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % Palvelupaketit 0 /0 70 /0 70 /0 Oma palvelutuotanto 566 0-789 -1,7 % -223-0,5 % Ostopalvelut 52 32,3 % Hoitopalvelut muista sairaaloista 142 35,4 % Palveluseteli 0 0,0 % Potilashotelli 8 42,9 % Tartuntatautilääkkeet 0 0,0 % Muu palvelutuotanto 203 34,8 % Lisäveloitus 1 890-44,9 % Diagnoosipuutteellisten jaksotus 0 0,0 % Tilinpäätöksen tasauserät 1 890-44,9 % Potilasvakuutus 0 0,0 % Kapitaatioperusteisesti laskutettavat erät 0 0,0 % Luokittelematon 0 0,0 % Ulkoinen suoramyynti 0 0,0 % Luokittelematon 0 0,0 % YHTEENSÄ 1 870 4,2 % Tulehduskeskuksen hintoja laskettiin vuodesta 2017, mikä vaikutti hintaeroon vuonna 2018. Lisäksi hintaeroon vaikutti muutamien kalliiden tuotteiden vähenemä vuodesta 2017. DRG-ryhmän tuotteissa hinta- ja määräerojen taustalla olivat muutamat kalliit infektion erikoisalan tuotteet. Infektion tuotteissa keskimääräinen laskutus voi heittää yksittäisissä tuotteissa merkittävästi kalliista tehohoitojaksoista johtuen ja toisaalta muutamankin tuotteen väheneminen voi vaikuttaa merkittävästi määräeroon suuresta keskimääräisestä laskutuksesta johtuen. Pientoimenpiteiden määräero johtui pääasiassa tuotteen (809O Ihon pientoimenpide) kasvusta (kasvaneet ihosyövät). Käyntituotteissa määräero johtui reuman linjan tuotteiden vähenemisestä, hintaero puolestaan ihotautien linjan muiden käyntien hintojen kasvulla. 165

Hoitopalvelut kaikille maksajille Tuotteet (kaikki maksajat, lkm) TP 2018 Poikkeama-% Tuotteistetut hoitopäivät 0 0 0 0,0 % 0,0 % NordDRG-tuotteet 17 864 16 773 18 310 9,2 % 2,5 % DRG-ryhmät 3 369 2 943 3 258 10,7 % -3,3 % DRG-O-ryhmät 4 881 4 687 4 985 6,4 % 2,1 % Tähystykset 248 275 164-40,4 % -33,9 % Pientoimenpiteet 5 767 5 458 6 309 15,6 % 9,4 % 900-ryhmä 3 574 3 398 3 554 4,6 % -0,6 % Kustannusperusteinen jakso 25 11 40 254,5 % 60,0 % Avohoitokäynnit 114 779 112 116 113 528 1,3 % -1,1 % Sähköiset palvelut 0 0 0 0,0 % 0,0 % Potilashotelliavopalvelut 0 0 0 0,0 % 0,0 % Palvelupaketit 0 0 58 0,0 % 0,0 % Siirtoviivehoitopäivät 0 0 0 0,0 % 0,0 % Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät 0 0 0 0,0 % 0,0 % Terveyskeskuspäivystys, käynnit 0 0 0 0,0 % 0,0 % Kliininen hammashoito (TK) 0 0 0 0,0 % 0,0 % Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos 5,7 % 0,9 % Tuotteet (kaikki maksajat, 1 000 euroa) TP 2018 Poikkeama-% Oma palvelutuotanto 49 769 46 323 49 040 11,5 % -1,5 % Tuotteistetut hoitopäivät 0 0 0 0,0 % 0,0 % NordDRG-tuotteet 28 695 26 360 27 815 5,5 % -3,1 % DRG-ryhmät 20 772 18 718 19 639 4,9 % -5,5 % DRG-O-ryhmät 1 754 1 738 1 801 3,6 % 2,7 % Tähystykset 66 84 56-34,0 % -15,2 % Pientoimenpiteet 2 660 2 486 2 922 17,6 % 9,9 % 900-ryhmä 3 259 3 241 3 131-3,4 % -3,9 % Kustannusperusteinen jakso 185 94 266 183,9 % 43,8 % Avohoitokäynnit 21 074 19 963 21 156 6,0 % 0,4 % Sähköiset palvelut 0 0 0 0,0 % 0,0 % Potilashotelliavopalvelut 0 0 0 0,0 % 0,0 % Palvelupaketit 0 0 70 0,0 % 0,0 % Siirtoviivehoitopäivät 0 0 0 0,0 % 0,0 % Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät 0 0 0 0,0 % 0,0 % Terveyskeskuspäivystys, käynnit 0 0 0 0,0 % 0,0 % Kliininen hammashoito (TK) 0 0 0 0,0 % 0,0 % Muu palvelutuotanto 1 175 852 1 756 106,0 % 49,4 % Ostopalvelut 159 131 246 87,8 % 54,5 % Hoitopalvelut muista sairaaloista 401 354 543 53,6 % 35,4 % Palvelusetelit 0 0 0 0,0 % 0,0 % Potilashotelli 613 368 948 157,7 % 54,8 % Projektituotteet 3 0 19 0,0 % 623,6 % Tartuntatatautilääkkeet 0 0 0 0,0 % 0,0 % Potilasvakuutus 0 0 0 0,0 % 0,0 % Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) -4 093 0-2 236 0,0 % -45,4 % KAIKKI MAKSAJAT YHTEENSÄ 46 851 47 175 48 560 2,9 % 3,6 % Josta Muu myynti jäsenkunnille **) 152 0 163 0,0 % 7,0 % Myynti muille maksajille 2 669 2 486 2 476-0,4 % -7,2 % Myynti erityisvastuualueelle 616 678 643-5,3 % 4,3 % *) Sisältää ryhmät luokittelematon, diagnoosipuutteellisten jaksotukset, toteutunut ylijäämän palautus **) Sisältää mm. tk-päivystystuotteet, kliininen hammashoito ja laskutettavat siirtoviivehoitopäivät (ml. ostopalveluina hankitut) Tulehduskeskuksen oman ja muun palvelutuotannon volyymista 93,2 % ja laskutuksesta 94,9 % kohdistui jäsenkuntien maksuosuuteen. Jäsenkuntien maksuosuuteen vaikuttaneet seikat selittävätkin valtaosan myös koko palvelutuotannon budjettipoikkeamista ja muutoksista edellisvuoteen verrattuna. 166

Muiden maksajien laskutusosuus oli 5,1 % kokonaislaskutuksesta. Muiden maksajien laskutus väheni 193 000 euroa, 7,2 % vuodesta 2017. Erva-alueiden laskutus kasvoi 26 000 euroa, 4,3 % ja muiden sairaanhoitopiirien laskutus 96 000 euroa, 9,1 %. Sen sijaan Kelan laskutus väheni vuodesta 2017 143 000 euroa, 38,0 %. Verrattuna vuoden 2016 laskutukseen Kelan laskutus kasvoi kuitenkin lähes 100 000 euroa. Muiden maksajien kokonaislaskutusta vähensi DRG-tuotteiden laskutus, jossa erityisesti infektion tuotteiden laskutus väheni. Suurin osa näistä tuotteista on päivystysluonteisia ja niiden toteumat vaihtelevat vuosittain. Sen sijaan potilashotellin laskutus kasvoi 324 000 euroa johtuen pääasiassa vuotta 2017 suuremmasta käyttöasteesta. Vuonna 2018 Tulehduskeskuksessa hoidettiin 57 508 eri henkilöä, mikä oli 5,4 % enemmän kuin vuonna 2017. Jäsenkuntien hoidettujen potilaiden määrä, 52 852 potilasta, kasvoi 4,2 % viime vuodesta. Muiden maksajien hoidettujen potilaiden lukumäärä, 4 577 potilasta, kasvoi 10,4 % viime vuodesta. Kasvaneiden käyntien ohella hoidettujen potilaiden lukumäärää kasvatti potilashotellin suurempi käyntimäärä. Potilashotellin hoidettujen potilaiden lukumäärä oli 2 936, joista 97 % oli muiden kuin jäsenkuntien potilaita. Potilashotellin hoidettujen potilaiden lukumäärä kasvoi 35,1 % edellisestä vuodesta. Ilman potilashotellia tulosyksikön hoidettujen potilaiden lukumäärä kasvoi 4,7 % edellisestä vuodesta. Tulehduskeskuksen DRG-pistekertymä oli 0,5 % pienempi kuin vuonna 2017, vaikka käyntimäärät kasvoivatkin edellisestä vuodesta. Suurin osa Tulehduskeskuksen omasta työstä laskutetaan DRG-O-ryhmän tuotteina ja käyntituotteina. Infektion erikoisalalle kirjautuu ajoittain potilaita, joilla on kalliita tehohoitojaksoja ja joiden DRGpistekertymä per tuote on niin merkittävä, että se vaikuttaa koko tulosyksikön pistekertymään. Yksi tällainen tuote on 483 Henkitorviavanteen vaativa tehostettu hoito tai tehohoito, jonka lukumäärä vuonna 2018 oli 6 (2017: 12 kpl). Ilman tätä tuotetta Tulehduskeskuksen DRG-pistekertymä kasvoi 0,7 %. Deflatoitu DRG-pisteen kustannus kasvoi 1,4 % ja henkilötyön tuottavuus väheni 2,9 %. DRG-pisteisiin perustuva tuottavuuslaskenta on kuitenkin hieman ongelmallinen tulosyksikössä, jossa tuotanto on avohoitopainotteista ja yksittäiset tuotteet saattavat heilauttaa pistekertymää merkittävästikin. Kuitenkin tulosyksikön hoidettujen potilaiden lukumäärä on kasvanut edellisestä vuodesta. Hoidon saatavuus, hoitoonpääsy ja siirtoviiveet Elektiivisten ulkoisten lähetteiden lukumäärä kasvoi 3,7 % vuodesta 2016. Lähetteiden lukumäärä kasvoi erityisesti iho- ja sukupuolitaudeilla ja yhteispoliklinikalla. Iho- ja sukupuolitautien lähetteiden lukumäärä kasvoi 3,1 %. Yhteispoliklinikan lähetteiden lukumäärä kasvoi 9,7 %, 6,6 % ilman infektiosairauksia (infektiosairauksien poliklinikka siirtyi yhteispoliklinikalle loppuvuodesta 2018). Yhteispoliklinikalla kasvoi erityisesti hematologian lähetteet (34,9 %). Allergiayksiköiden lähetteet kasvoivat 1,7 % ja infektion lähetteet (huomioiden Kolmion yhteispoliklinikan lähetteet) 6,7 % edellisestä vuodesta. Lähetteistä 99,9 % käsiteltiin alle 21 vuorokaudessa. Vastattujen lähetteiden osuus kasvoi edellisestä vuodesta ja oli 20,3 %. Vastattujen lähetteiden lukumäärä kasvoi ihotaudeilla, jossa kasvaneiden lähetteiden lukumäärään ja täysiin vastaanottoaikoihin on pyritty vastaamaan konsultaatiovastausten avulla. Tulehduskeskuksen jonot ovat olleet hallinnassa koko vuoden 2018 ajan. Vuoden lopussa Tulehduskeskuksella oli kaksi yli 90 päivää polikliiniseen hoitoon jonottanutta, mutta ei yhtään yli 180 päivää vuodeosastohoitoon jonottanutta. Jonotilannetta seurataan tulosyksikössä aktiivisesti ja määräajat ylittäneisiin odottajiin reagoidaan heti. OPETUS JA TUTKIMUS Tulehduskeskuksen tutkimusta rahoitettiin pääasiassa valtion tutkimusrahalla (230 000 eur) sekä sairaalan tutkimusrahoituksella (481 724 eur). Opetustoimintaan saatiin rahoitusta 536 831 euroa. Tulehduskeskuksen lääketieteellinen tutkimus on jatkunut erittäin aktiivisena ja sen tuloksena julkaistiin vuoden aikana 128 tieteellistä alkuperäisartikkelia biolääketieteen alan korkeatasoisissa julkaisusarjoissa. Tutkimustoiminnan aktiivisuus jakautui varsin tasaisesti toimialan kaikkien neljän erikoisalan suhteen ja kansainvälinen yhteistyö oli vilkasta. Väitöskirjoja valmistui yhteensä viisi. Tutkimuksen kohteena ovat olleet keskeiset infektiosairaudet niin kotimaassa kuin globaalisti, ihosairaudet mukaan lukien uudet tunnistetut harvinaissairaudet, allergiset ja immuunijärjestelmän sairaudet, ihon ja suoliston mikrobiomin yhteys sairauksiin, mikrobien antibioottiresistenssi sekä reumasairauksien immunologia ja uudet autoinflammatoriset oireyhtymät. Kliinisepidemiologiset tutkimukset ovat edelleen olleet osana erikoisalojemme tutkimusta. Vaikeiden harvinaissairauksien saralla on kotimaisen ja kansainvälisen yhteistyön puitteissa identifioitu useita uusia geenimuutoksia ja tautimekanismeja sekä myös aivan uusia viruksia iholla. Ihotautien klinikka on toiminut aktiivisena osallistujana Euroopan harvinaisten sairauksien referenssiverkoston (ERN) ihotautien osiossa. 167

HUSin tutkimukseen osoittamasta rahoituksesta jaettiin hakemuksen perusteella yhden kuukauden kokopäiväisen tutkimustyön mahdollistavia tutkimusjaksoja yhteensä 20:lle väitöskirjaa aloittavalle nuorelle lääkärille ja lisäksi projektirahoitusta kahdeksalle oman tutkimusryhmän perustamisvaiheessa olevalle keskivaiheen lääkäritutkijalle. Näin pyrimme turvaaman korkeatasoisen tutkimusperinteen jatkumisen toimialallamme. Tutkimusrahoituksen avulla tehostettiin myös toimialan biopankkinäytekeräystä. Kaikista tutkimusprojekteista on seurannut hyötyä HUSin kliiniselle toiminnalle. Tutkimusryhmämme ovat onnistuneet saamaan täydentävää ulkopuolista kilpailtua rahoitusta säätiöiden lisäksi myös Suomen Akatemialta: hankerahoitukset geeni- ja soluterapian kehittämiseen ja antimikrobiresistenssin tutkimiseen Länsi-Afrikassa sekä osallisuus konsortiohankkeessa uuden ei-invasiivisen diagnostisen menetelmän kehittämiseksi ihosyöpien osalle. Toimialan professoreiden johtamat kolme tutkimusryhmää pääsivät kansainvälisen arvioinnin perusteella mukaan kahteen Lääketieteellisen tiedekunnan tutkimusohjelmaan: Human Microbiome Research Program (HUMI) ja translationaalisen immunologian tutkimusohjelmaan (TRIMM) vuosille 2019-2024. Tämä yhteistyö vahvistaa entuudestaan toimialan sairaalan rahoituksella tehtävän tutkimustyön laatua ja pitkäjänteisyyttä. Tutkimuksemme infrastruktuuria olemme vahvistaneet 50 000 euron tutkimuslaitehankinnoilla, mikä on ollut aivan välttämätöntä teknologian kehittymisen vuoksi. Tämän lisäksi kukin neljästä erikoisalasta on saanut käyttöönsä yhtä suuren osan Tulehduskeskuksen omista tutkimusvaroista, joilla on voitu turvata kaikkien alojen tutkimuksen jatkuvuus ja peruskulut. Tulehduskeskuksen potilaat ovat pääsääntöisesti halunneet aktiivisesti osallistua niin edellä kuvattuihin kuin kliinisiin lääketutkimuksiimme. Vuonna 2018 Tulehduskeskuksessa myönnettiin lupa kahdelle terveystieteelliselle tutkimukselle. Muutamia artikkeleita julkaistiin kansallisiin ja kansainvälisiin lehtiin, joiden lisäksi hoitotyön ammattilaiset kirjoittivat julkaisuja ammattilehtiin. Hoitajia oli mukana sekä kansallisissa että kansainvälisissä tutkimusprojekteissa. Vuonna 2018 Tulehduskeskuksen kliiniselle asiantuntijalle myönnettiin toinen HUSin kahdesta 12 kk mittaisesta hoitotieteen väitöskirjatutkijan paikasta. 168

TALOUDEN TOTEUTUMINEN JA INVESTOINNIT Tuloslaskelma (1 000 euroa) TP 2014 TP 2015 TP 2016 ENN 2018 TP 2018 Poikkeama-% Toimintatuotot yhteensä 72 701 76 578 72 322 72 407 73 287 77 701 76 147 3,9 % 5,2 % Myyntituotot 69 520 72 990 68 875 68 773 69 086 73 788 72 177 4,5 % 4,9 % Jäsenkuntien maksuosuus 47 200 47 144 43 756 44 030 44 689 47 524 45 900 2,7 % 4,2 % Muut palvelutulot 21 714 24 650 23 717 23 442 22 850 24 665 24 911 9,0 % 6,3 % Muut myyntitulot 30 193 371 421 485 537 551 13,6 % 30,8 % Valtion opetus- ja tutkimuskorvaus 576 1 003 1 032 880 1 063 1 062 815-23,3 % -7,4 % Maksutuotot 3 179 3 472 3 414 3 554 4 171 3 900 3 922-6,0 % 10,4 % Tuet ja avustukset 1 115 26 78 10 13 47 365,3 % -40,7 % Muut toimintatuotot 1 1 6 1 20 0 2-92,1 % 19,4 % Toimintakulut yhteensä 69 685 71 812 72 221 72 540 72 897 76 657 75 786 4,0 % 4,5 % Henkilöstökulut 22 066 22 282 22 001 21 712 21 893 22 552 22 916 4,7 % 5,5 % Palvelujen ostot 26 674 27 800 29 025 29 585 30 061 30 787 29 597-1,5 % 0,0 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 15 605 16 701 15 752 15 052 14 639 16 876 16 936 15,7 % 12,5 % Avustukset 0 0 0 0 0 0 0 0,0 % 0,0 % Muut toimintakulut 5 340 5 028 5 443 6 191 6 304 6 442 6 338 0,5 % 2,4 % Toimintakate 3 016 4 766 101-133 390 1 044 361-7,4 % -371,6 % Rahoitustuotot ja -kulut 0 0 0 0 0 0 0 0,0 % 377,1 % Vuosikate 3 016 4 766 101-133 390 1 044 361-7,4 % -371,5 % Poistot ja arvonalentumiset 177 166 101 124 148 122 120-19,5 % -3,6 % Tilikauden tulos 2 839 4 600 0-257 241 922 241 0,0 % -193,9 % Toimintakulut ja poistot yhteensä 69 862 71 977 72 322 72 664 73 046 76 779 75 906 3,9 % 4,5 % Sitovat nettokulut (1 000 euroa) TP 2014 TP 2015 TP 2016 ENN 2018 TP 2018 Poikkeama-% Toiminnan kulut 69 862 71 977 72 322 72 664 73 046 76 780 75 906 3,9 % 4,5 % Muut myyntitulot 30 193 371 421 485 537 551 13,6 % 30,8 % Maksutuotot 3 179 3 472 3 414 3 554 4 171 3 900 3 922-6,0 % 10,4 % Tuet ja avustukset 1 115 26 78 10 13 47 365,3 % -40,7 % Muut toimintatuotot + EVO 577 1 004 1 038 882 1 083 1 062 816-24,6 % -7,4 % Korkotuotot 0 0 0 0 0 0 0 0,0 % 0,0 % Muut rahoitustuotot 0 0 0 0 0 0 0 0,0 % 0,0 % Toiminnan nettokulut 66 075 67 194 67 473 67 729 67 297 71 268 70 570 4,9 % 4,2 % Myyntituotot sairaanhoidollisesta toiminnasta 21 714 24 650 23 717 23 442 22 850 24 665 24 911 9,0 % 6,3 % Sitovat nettokulut 44 360 42 544 43 756 44 287 44 448 46 602 45 659 2,7 % 3,1 % *) Sitovien tavoitteiden muutokset perustuvat 9+3/2018 ennusteeseen 169

Toimintatuottojen ja -kulujen sekä poistojen poikkeamat ja niihin johtaneiden toiminnallisten syiden analysointi Toimintatuotot 1 000 euroa poikkeama % 1 000 euroa muutos % TA/Edellinen vuosi 73 287,0 72 406,9 Jäsenkuntien maksuosuus, määräero 2 866,2 3,9 % 566,3 0,8 % Jäsenkuntien maksuosuus, hintaero 372,4 0,5 % -789,0-1,1 % Jäsenkuntien maksuosuuden palautus -2 316,2-3,2 % 1 890,0 2,6 % Muu palvelutuotanto jäsenkunnille 289,7 0,4 % 202,7 0,3 % Potilasmaksutuottojen kasvu käyntien kasvun ja maksujen korotusten seurauksena -248,6-0,3 % 368,2 0,5 % HYKS Raaseporin siirtyminen osaksi HYKS:iä 0,0 0,0 % 81,4 0,1 % Tuotot Vatskeskukselta (lisääntyneet käynnit ja lääkehoidot päiväsairaalassa) 672,4 0,9 % 448,8 0,6 % Tuotot Syöpäkeskukselta (lisääntyneet käynnit ja lääkehoidot yhteispoliklinikalla ja päiväsairaalassa) 1 063,6 1,5 % 1 101,2 1,5 % Tuotot SiSu:lta (lisääntyneet hoitopäivät infektion osastoilla) 118,1 0,2 % 211,6 0,3 % Ulkoiset myyntituotot (sis. ulkokuntien potilaat) -44,6-0,1 % -267,0-0,4 % Muut muutokset toimintatuotoissa 87,4 0,1 % -73,5-0,1 % TP 2018 76 147,5 3,9 % 76 147,5 5,2 % Toimintakulut ja poistot 1 000 euroa poikkeama % 1 000 euroa muutos % TA/Edellinen vuosi 73 045,7 72 663,9 Kertaerän vaikutus henkilöstökuluihin 156,8 0,2 % 156,8 0,2 % Lisääntyneet pitämättömät lomapäivät, työaikapankin saldot ja lomarahat 317,0 0,4 % 317,0 0,4 % Muutosblokkien ja toiminnallisten siirtojen aiheuttamat henkilöstökulujen lisäykset 0,0 0,0 % 415,7 0,6 % Muut henkilöstökulut 705,4 1,0 % 313,9 0,4 % Infektiopotilaiden hoito HYKS Sisätaudit ja kuntoutuksessa 377,4 0,5 % 146,3 0,2 % Infektiopotilaiden tehohoito HYKS AteK:lla (2017 influenssakausi huomattav asti v aikeampi -497,3-0,7 % -531,1-0,7 % loppuvuonna) Välisuoriteostot HYKS Raaseporin sairaalalta (ihotautien toiminnan siirtyminen -82,3-0,1 % 201,8 0,3 % Tulehduskeskuksen alle) Ostot muilta sairaanhoitopiireiltä (HYKS-alueen potilaat muissa shp:ssä) 241,7 0,3 % 143,5 0,2 % Potilashotellin lisähuoneiden ostot 108,3 0,1 % 88,5 0,1 % Yhteispoliklinikoilla ja päiväsairaalassa annetut lääkehoidot muiden tulosyksiköiden potilaille 1 770,8 2,4 % 1 079,5 1,5 % Tulosyksikön omat lääkekustannukset 256,1 0,4 % 490,5 0,7 % Muut muutokset toimintakuluissa -493,6-0,7 % 419,6 0,6 % TP 2018 75 906,1 3,9 % 75 906,1 4,5 % 170

Kone- ja laiteinvestoinnit Vuoden 2018 laiteinvestoinnit pysyivät annetun budjetin sisällä alittaen sen 4 000 eurolla. Erotus Erotus TP 2018 - TP 2018 - Investoinnit (1 000 euroa) TP 2018 Pienet laitehankkeet 165 134 130-4 -34 YHTEENSÄ 165 134 130-4 -34 HENKILÖSTÖ Henkilöstön riittävyys ja rekrytointi Tulehduskeskuksen henkilöstömäärä 31.12.2018 oli 482, josta vakinaisen henkilökunnan osuus 74,2%. Henkilöstön tarpeessa ja henkilöstöresursseissa ei tapahtunut suuria muutoksia ja rekrytoinneissa osaavan henkilökunnan saatavuus vakituisiin sekä määräaikaisiin tehtäviin oli hyvä. Henkilöstöresursseja johdetaan ja kohdennetaan yksiköiden toiminnan asettamien tarpeiden mukaisesti. Tasa-arvo periaatetta noudatetaan toiminnan edellyttämä osaaminen huomioiden. Henkilöstön kaksikielisyys on hyvää tasoa ja kielten käyttöön kannustetaan. Henkilökunnalta odotetaan enenevässä määrin suomen ja ruotsin lisäksi myös englanninkielen taitoa. Tulehduskeskuksen henkilökunta osallistui sekä sisäisiin että ulkoisiin ammatillisiin koulutuksiin aktiivisesti. Henkilöstömäärä ENN 2018 TP 2018 Poikkeama-% Hoitohenkilökunta 281 287 289 291 1,4 % 3,6 % Lääkärit 104 112 116 117 4,5 % 12,5 % Muu henkilökunta 61 60 62 62 3,3 % 1,6 % Erityistyöntekijät 12 14 10 12-14,3 % 0,0 % YHTEENSÄ 458 473 477 482 1,9 % 5,2 % Henkilötyövuodet ENN 2018 TP 2018 Poikkeama-% Hoitohenkilökunta 220,9 218,0 221,0 222,9 2,2 % 0,9 % Lääkärit 85,8 89,0 91,0 91,1 2,4 % 6,2 % Muu henkilökunta 50,3 49,0 54,0 53,4 9,0 % 6,2 % Erityistyöntekijät 1,2 2,0 1,0 1,0-50,0 % -16,7 % YHTEENSÄ 358,2 358,0 367,0 368,4 2,9 % 2,8 % Henkilötyövuodet htv poikkeama % htv muutos % TA/Edellinen vuosi 358,0 358,2 Raaseporin lääkäreiden siirtyminen HYKS:iin 0,0 0,0 % 1,0 0,3 % Myönnetyt muutosblokit 0,0 0,0 % 4,5 1,3 % Sairauspoissaolot -0,4-0,1 % -0,4-0,1 % Muut henkilötyövuosimuutokset 10,9 3,0 % 5,2 1,4 % TP 2018 368,4 2,9 % 368,4 2,8 % 171

Henkilöstökustannukset ja vuokratyövoima TP 2018 Vuokratyövoima 1 000 euroa 1 000 euroa (euroa) YHTEENSÄ 50 70 39,9 % Vuosilomien pitämisessä hoitohenkilökunnan osalta onnistuttiin pääsääntöisesti hyvin. Vuosilomia jäi pitämättä ja jouduttiin perumaan pitkistä sairaspoissaoloista sekä perhevapaista johtuen. Lääkäreiden palkkakulujen kasvuun vaikutti pitämättömät lomat, joita oli vuoden 2018 lopussa enemmän kuin edellisenä vuonna. Lääkäreiden palkkakulujen kasvussa näkyy myös siirtyminen sähköiseen työajanseurantaan. Vuonna 2018 tavoitteena oli vähentää vuokratyövoiman käyttöä 45 000 euroa. Vaikka tavoitteeseen ei aivan päästy, vuokratyövoiman käyttö väheni kuitenkin edellisestä vuodesta 36 000 euroa, 34 %. Päiväsairaalassa vuokratyövoimaa jouduttiin käyttämään edellistä vuotta enemmän lisääntyneen toiminnan sekä henkilökunnan pitkien odottamattomien poissaolojen vuoksi. Infektiolinjassa vuokratyövoimaa tarvittiin loppuvuodesta vähemmän, koska Auroran muutto Kolmiosairaalaan mahdollisti henkilökunnan työkierron yksiköiden välillä. Kertaerän vaikutus henkilöstökuluihin oli 157 000 euroa. TVA-palkanmuutosten vaikutus henkilöstökuluihin oli vuositasolla noin 36 000 euroa. Työhyvinvointi ja työsuojelu Tulehduskeskuksessa työsuojelusta ja työolosuhteista huolehditaan yhteistyössä esimiesten ja työsuojelupäällikön, työsuojeluvaltuutetun ja yksiköiden työsuojeluparien kanssa. Yksiköissä toteutetaan säännölliset riskien arvioinnit sekä työturvallisuuskierrokset ja työturvallisuuspoikkeamia tunnistetaan myös HUS-riskit ilmoitusten avulla. Työssä jaksamista on pyritty tukemaan muun muassa työaikajoustoilla ja työaika-autonomiaa hyödyntämällä. Vuonna 2018 harkinnanvaraista osa-aikatyötä myönnettiin jonkin verran aiempaa enemmän. Sairauspoissaoloja oli 1,2 päivää/henkilö edellistä vuotta vähemmän, ja työolobarometrissa työkyky koettiin hyväksi. 172

13 VATSAKESKUS 13.1.1 Vatsakeskuksen tulosyksikkö Tulosyksikön tunnusluvut Sairaanhoidollinen palvelutuotanto TP 2018 Poikkeama- % Palvelutuotanto - Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos 8,4 % 5,7 % - Psykiatrian hoitopäivät, lkm 1) 0 0 0,0 % - NordDRG-tuotteet, lkm 124 784 121 649 131 240 7,9 % 5,2 % DRG-ryhmät 22 964 21 918 22 232 1,4 % -3,2 % DRG-O-ryhmät 55 867 55 080 61 590 11,8 % 10,2 % Tähystykset 16 850 16 563 16 645 0,5 % -1,2 % Pientoimenpiteet 12 949 12 590 13 348 6,0 % 3,1 % 900-ryhmä 16 115 15 476 17 089 10,4 % 6,0 % Kustannusperusteinen jakso 39 22 336 1456,7 % 761,5 % - Käyntituotteet, lkm, somatiikka 134 688 142 979 6,2 % - Käyntituotteet, lkm, psykiatria 3 0-100,0 % - Tk-päivystyskäynnit, lkm 0 0 0 0,0 % 0,0 % - Laskutettavat siirtoviivehoitopäivät, lkm 8 335 4087,5 % - Käyntisuoritteet, lkm 183 500 201 051 9,6 % Päivystyskäynnit (sis. myös DRG-laskutetut) 74 55-25,7 % Ensikäynnit, lkm 30 009 29 484-1,7 % - Hoitopäivävälisuoritteet, lkm 87 360 89 643 2,6 % - Leikkaukset, lkm 0 0 0,0 % Päiväkirurgiset, lkm 0 0 0,0 % - Synnytykset, lkm 31.12.2018 0 0 0,0 % - Hoidetut eri erikoissairaanhoidon potilaat 75 127 77 521 3,2 % - Hoidetut eri tk-potilaat 2) 0 0 0,0 % - Erikoisalahoitojakson hoitoaika (ka.) Somatiikka, vrk 3,9 4,0 3,1 % Psykiatria, vrk 0,0 0,0 0,0 % Hoidon saatavuus ja hoitoonpääsy - Lähetteiden määrä (elektiiviset) 36 738 37 033 0,8 % - Lähetteiden käsittelyaika > 21 vrk, lkm 100 98-2,0 % - Hoitoonpääsyä osastolle odottavat potilaat 3) > 6 kk 47 10-78,7 % kaikki 1 986 1 765-11,1 % - Polikliiniseen hoitoon odottavat potilaat 3) > 3 kk 43 44 2,3 % kaikki 2 756 2 339-15,1 % Tuottavuus - Somaattinen palvelutuotanto DRG-pistekertymä (pistettä) 333 446 338 127 1,4 % Henkilötyön tuottavuus DRG-pisteet/htv 4) 395,6 382,8-3,2 % DRG-pisteen kustannus euroa/drg-piste 5) 668,0 679,1 1,7 % - Psykiatria Toteutuneet kokonaiskustannukset (euroa) / hoidetut potilaat 6 0 0 0,0 % 1) Ei sisällä asumispalvelupäiviä. 2) Sisältää Kliinisen hammaslääketieteen (TK) potilaat 3) Hoitotakuun piiriin kuuluvat 4) DRG pisteet/htv: + = paraneva tuottavuus ja = heikkenevä tuottavuus 5) Euroa/ DRG-piste (deflatoitu): - = paraneva tuottavuus ja + = heikkenevä tuottavuus) 6) Psykiatria, sisältää lastenpsykiatrian (deflatoitu): - = paraneva tuottavuus ja + = heikkenevä tuottavuus Deflatointi: Julkisten menojen hintaindeksikerroin 1,012 (Tilastokeskus 30.11.2018) 173

Sitovat tavoitteet Vatsakeskuksen tehtävänä on järjestää HYKS sairaanhoitoalueen erikoissairaanhoito aikuisten vatsan alueen elinsiirroissa, endokrinologiassa, endokriinisessä kirurgiassa, gastroenterologiassa, nefrologiassa, urologiassa, vatsaelinkirurgiassa ja verisuonikirurgiassa. Lisäksi Vatsakeskuksella on mm. keskittämisasetukseen liittyen valtakun- Poikkeama- Sitovat tavoitteet (1 000 euroa/%) TP 2018 % Tilikauden tulos *) 10 284-471 -189-60,0 % -101,8 % Tuottavuustavoite-% (kokonaistuottavuus) **) 0,8 % -1,97 % 1,7 % -184,1 % 97,3 % Sitovat nettokulut 190 479 188 694 196 666 4,2 % 3,2 % *) Tulos ennen saatuja ja annettuja asiakaspalautuksia sekä HUS Yhteiset -tulosalueen ylijäämän palautusta ja jäsenkuntapalautuksia **) Mitataan euroa/drg-piste (deflatoitu) -tunnusluvulla, jossa - = paraneva tuottavuus ja + = heikkenevä tuottavuus Deflatointi: Julkisten menojen hintaindeksikerroin 1,012 (Tilastokeskus 30.11.2018) Tulosyksikön tulos oli asetettu talousarviossa -471 000 euroa alijäämiseksi. Tulos oli ennen saatuja hyvityksiä ja annettuja hyvityksiä -200 000 euroa alijäämäinen. Hyvitysten (6 milj. euroa) ja jäsenkuntapalautusten (6 milj. euroa) sekä Erva-alueen hyvityksen (343 000 euroa) jälkeen tulosyksikön tulos oli talousarvion mukainen. Sitovat nettokulut ylittivät 7,97 milj. euroa talousarviossa asetetun tavoitteen. Tuottavuudessa tavoiteltiin 2,18 % parannusta, mutta tuottavuuden mittari DRG-pisteen kustannus nousi vuoteen 2017 verrattaessa ja tuottavuus heikkeni 1,7 %. Talouden tunnusluvut Poikkeama- Talous (1 000 euroa/%) TP 2018 % Jäsenkuntien maksuosuus 189 138 188 222 196 195 4,2 % 3,7 % Ulkoinen myynti 0,0 % 0,0 % Toimintatuotot 236 851 240 050 248 155 3,4 % 4,8 % Toimintakulut 236 567 239 026 247 417 3,5 % 4,6 % Poistot 1 625 1 495 1 208-19,2 % -25,6 % Tilikauden tulos -1 341-471 -471 0,0 % -64,9 % Sitovat nettokulut 190 479 188 694 196 666 4,2 % 3,2 % HUSin oman palvelutuotannon laskutuksen (kaikki maksajat) Määräero, % 7,7 % 5,7 % Hintaero, % -2,2 % -5,8 % Jäsenkuntapalautukset -16 082-5 954-63,0 % Saadut ja annetut HUSin sisäiset asiakaspalautukset netto 4 457 6 014 35,0 % Asiakashyvitykset ERVA-alueille 0-343 0,0 % Henkilöstötunnusluvut Poikkeama- Henkilöstö TP 2018 % Henkilöstömäärä (31.12.) 1 023 1 029 1 065 3,5 % 4,1 % Henkilötyövuodet 841 834 881 5,6 % 4,7 % Henkilötyövuoden hinta (koko henkilöstö) 68 295 70 482 68 981-2,1 % 1,0 % Henkilöstökulujen hinta-määräero Määräero, % 6,3 % 4,6 % Hintaero, % -2,3 % 1,1 % OLENNAISET TAPAHTUMAT TILIKAUDELLA JA ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Kuvaus sairaanhoitoalueen toiminnasta 174

nallisia vastuita, kuten mm. aikuisten vatsan alueen elinsiirtokirurgia, Hipec-hoidot, vaativa maksakirurgia ja vatsan alueen laajojen sarkoomien hoito sekä levinneen kivessyövän ja penissyövän hoito. Erva-alueelta Vatsakeskukseen on keskitetty maksakirurgia, tulehduksellisten suolisairauksien leikkaushoito, aortan aneyrysmien endovaskulaarinen hoito sekä haimasyövän, mahasyövän, periytyvän paksusuolisyövän, peräsuolen syövän, invasiivisen rakkosyövän, kilpirauhasyöpien ja sarkooman hoito sekä robottiavusteinen radikaali prostatektomia eturauhassyövässä. HUSissa näiden lisäksi Vatsakeskukseen on keskittämisasetuksen 7 :n mukaisesti keskitetty eturauhassyövän, munuaissyövän ja paksusuolisyövän kirurginen hoito. Vuoden 2018 lopussa HYKSin jäsenkuntien väestömääräksi on arvioitu 1 236 100 asukasta ja tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan HUS-kuntayhtymän jäsenkuntien väestömäärä kasvoi vuonna 2018 yhteensä noin 1,1 % vuodesta 2017. Yli 75-vuotiaiden osuus on kasvanut kaikista nopeimmin, kasvu on ollut 4.3 % vuodessa. Tämä hyvin nopeasti kasvava ikääntyneiden ikäkohortin voidaan arvioida erityisesti kasvattavan erikoissairaanhoidon potilaiden määrää kaikilla Vatsakeskuksen erikoisaloilla. Yli 65-vuotiaiden osuus hoidettavista potilaista on verisuonikirurgiassa 60 %, urologiassa 58 % ja syöpäsairauksissa 56 %. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Vatsakeskuksen antamien hoitojen kysyntä kasvoi edelleen vuonna 2018, laskutusosuudella painotettu volyymimuutos tuotannossa oli 8,4 % talousarvioon ja 5,7 % vuoden 2017 tilinpäätökseen verrattuna. Vuonna 2017 Vatsakeskuksen lähetekeskukseen saapui 58 003 lähetettä ja vuoden 2018 aikana lähetteitä tuli yhteensä 63 279 (+9 %), kasvua tapahtui kaikilla Vatsakeskuksen erikoisaloilla. Tunnuslukuosiossa raportoitava ulkoisten lähetteiden määrä (37 033) ei kuvasta riittävän hyvin Vatsakeskuksen tuottamien palveluiden kysynnän kehittymistä suhteessa muihin. Keskittämisasetuksen mukaisesti koko maasta, HYKS-ervasta ja HUSin sisältä Vatsakeskukseen siirtyneiden potilaiden hoito lisäsi Vatsakeskuksen ulkokuntatuloja noin 3 milj. euroa. Tarkkaa toimenpide tai kuntakohtaista seurantajärjestelmää tapahtuneelle lisäykselle ei ole. Vastavuoroisesti Vatsakeskuksesta siirrettiin muihin HUS-sairaaloihin perustason potilaita, Raaseporin sairaalaan ge-kirurgiaa ja urologiaa n. 300 potilasta, Lohjan sairaalaan yli 100 potilasta ja Porvoon sairaalaan noin 100 potilasta. Tämä mahdollisti sen, että hoitojonot eivät kasvaneet vuoden 2018 aikana, mutta jatkossakaan Vatsakeskuksella ei ole mahdollisuutta saavuttaa hoitoonpääsyssä HUSin strategista tavoitetta vuodelle 2019. Elinsiirtoja tehtiin 327 kappaletta ja siirtoa odottavien määrä kasvoi ollen 440 potilasta vuoden 2018 lopussa. Munuaissiirtoja tehtiin 238, maksansiirtoja 66, haiman siirtoja 23, munuaissiirroista 32 tehtiin ns. elävältä luovuttajalta. Elinsiirtoja tehtiin oleellisesti saman verran kuin vuonna 2017, aivokuolleiden elinluovuttajien määrä laski 108:aan mikä on vähemmän kuin aiempina kahtena vuonna. Keskeinen tapahtuma oli Apotti potilastietojärjestelmän käyttöönotto Peijaksen sairaalassa. Käyttöönottoon liittyi odotettua enemmän ongelmia ja järjestelmän kehitystarpeita. Suunniteltuun 100% tuotantoon ei päästy etenkään polikliinisessa toiminnassa. Toiminta yhtä aikaa kahdella eri potilastietojärjestelmällä on henkilökunnalle kuormittavaa. Myös laskutuksessa on ollut odotettua enemmän ongelmia. Raaseporin sairaala liitettiin vuoden 2018 alussa HYKSiin ja siinä yhteydessä vatsakeskukseen siirtyi 9 lääkärin vakanssia. Yksi lääkäreistä eläköityi ja kaksi on siirtynyt muihin tehtäviin Raaseporin sairaalassa. Nefrologin työpanos hoidetaan Helsingistä käsin. Raaseporiin lääkärihenkilökunnan rekrytointi on ollut haasteellista eikä halukkuutta alueelliseen liikkumiseen ole ollut olemassa. Raaseporin sairaalan kirurgian takapäivystysrinki on saatu toimimaan koko vuoden erityisjärjestelyillä. Perusterveydenhuollon integraation edistämiseksi jatkettiin haavakonsultointia Helsingin ja IBD-vastaanottoa Vantaan kanssa sekä diabeteskeskustoimintaa Espoon kanssa. Uusina projekteina käynnistettiin diabeteskeskuksen suunnittelu yhdessä Helsingin kanssa, C-hepatiitin lääkehoidon toteuttaminen perusterveydenhuollossa ja IBD-, proktologia- ja urologia hoitoketjujen parantaminen yhdessä perusterveydenhuollon kanssa. Vatsakeskus osallistuu käynnistettyyn haavakeskukseen yhdessä TuPlan ja Tulehduskeskuksen kanssa. Digitalisaation ja terveyskylään liittyen vatsakeskuksessa tuotannossa ovat painonhallintatalo vuodesta 2016 ja verisuonitalo 2017 alkaen. Lisäksi ovat vuonna 2018 avautuneet diabetestalo, elinsiirtotalo, vatsatalo, miestalo ja munuaistalo. Laaturekistereiden suhteen vatsakeskus on ollut aktiivinen kehittäjä, keskuksessa on tuotannossa tai valmisteilla 20 laaturekisteriä. Toiminnallisesti keskeisimmät ovat elinsiirtorekisterit, joilla on suoria potilashoitoon vaikuttavia ja viranomaistoimintaan liittyviä osioita. Laaturekisterien kehittämisen suhteen Vatsakeskus on tehnyt laajaa yhteistyötä kaikkien yliopistosairaaloiden kanssa niin että rekisterit voidaan ottaa suoraan 175

kansalliseen käyttöön, mikä mahdollistaa kansallisen laadun ja vaikuttavuuden kansallisen vertailun. Lisäksi keskittämisasetuksen suhteen Vatsakeskus on aktiivisesti ja menestyksekkäästi vieneet syöpäsairauksiin liittyvien rekistereiden käyttöönottoa koko HYKSin ervassa. HUS-laajuinen alueellinen lähetekeskus otettiin käyttöön ja Vatsakeskuksen lähetekeskuksen toimintaa kehitettiin niin, että lähetteiden lajittelussa on otettu tuotantoon ohjelmistorobotiikka ja urologian erikoisalojen lähetteiden luokittelussa myös keinoälyn käytön mahdollisuutta on selvitetty lähetteiden tarkemman lajittelun osalta. Menetelmät mahdollistavat HUS-tasoisen lähetevirtojen ohjauksen diagnoosiryhmittäin ja kuntarajojen sekä postinumeroiden perusteella. Järjestelmä vaatii vielä kuitenkin merkittävää lisäkehitystä. Muina merkittävinä tapahtumina voidaan mainita Jorvin sairaalan endoskopiayksikön peruskorjaus ja 1 800 perusterveydenhuollon endoskopian siirtäminen yksikköön tehtäväksi. Endokrinologian Peijaksen yksikön endokrinologiset toiminnat keskitettiin Jorvin ja Meilahden sairaaloihin. Asianmukainen potilaiden uudelleenohjaus toteutettiin ja muutoksen seurauksena Jorvin ja Meilahden yksikköjen toiminta tehostui ja niiden haavoittuvuus väheni. Meilahden sairaalan leikkausosastolla saatiin käyttöön toinen hybridisali ja ulkoisten dialyysien kilpailutus saatiin menestyksekkäästi mm. hintatason osalta viedyksi läpi. Vatsakeskuksen ja HUS Tukipalvelun yhteinen hanke osastonsihteerityön uudelleenorganisoinnista toteutettiin pilottina vuosina 2017-2018. Pilotti eteni suunnitellusti, osastonsihteereiden työtavat, koulutus ja perehdytys on yhtenäistetty ja sihteerien työnkuvassa ennakoitiin Apottiin siirtyminen. Pilotin onnistumisen myötä siirto on nyt vakinaistettu. Lisäksi pilotin kokemusten ja alustavien tulosten pohjalta käynnistettiin osastonsihteereiden keskittäminen HUS Tukipalveluihin HYKS-tasoisesti vuoden 2018 aikana. Tulevaisuuden näkymät Lähetemäärän lisääntymisen on arvioitavissa jonkin verran tasoittuvan vuoden 2019 aikana verrattuna edeltäviin neljään vuoteen, mikä osaltaan todennäköisesti helpottaa resurssikysymyksiä ja henkilökunnan kokemaa ylikuormittumista. Vatsakeskuksen sisällä toimintaa muutetaan vuoden 2019 aikana niin että 4.1.2019 perustettiin kirurginen hepatiko-pankreatiko-biliaari -kirurgian erityisosaamisyksikkö kolmiosairaalan 5A osastolle. Tämän perusteena on haima, maksa ja sappitiekirurgian toiminnan synergiahyötyjen saaminen ja pidemmällä tähtäimellä myös päivystystoiminnataan liittyvän yhteistyön kehittäminen. Haima- ja ventrikkelikirurgia siirtyivät kolmiosairaalaan Meilahden tornisairaalan osastolta M13. Vapautuneeseen tilaan perustetaan 8-paikkainen varhaisen kotiutumisen (Varko) yksikkö maaliskuun aikana. Yksikön toiminta koordinoidaan kirurgian poliklinikan päiväyksikön kanssa ja päiväyksikköä kehitetään yhteistyössä Sydän- ja keuhkokeskuksen kanssa. Jorvin sairaalan osastojen ylikuormitusta pyritään helpottamalla tiivistämällä yhteistyötä TuPlan kanssa mm. Varkon/23h yksikön osalla. Rakennusprojekteista Vatsakeskuksen toimintaan eniten vaikuttavat Jorvin sairaalan päiväkirurgisen leikkausosaston rakentaminen, pääleikkaussalin korjaaminen ja Jorvin sairaalan kirurgian poliklinikan siirtyminen väistötiloihin. Jorvin sairaalan K-tornin merkittävä vesivahinko osaltaan hankaloittaa osastojen vaikeaa kuormitustilannetta. Merkittävin asia vuoden 2019 aikana on valmistautuminen Apotti potilastietojärjestelmän käyttöönoton laajentamiseen Jorvin sairaalaan ja Meilahden kampukselle. Käyttöönoton suunnittelu tarkoittaa merkittävää kehittämis- ja koulutushaastetta. Järjestelmä nykymuodossaan ilman merkittäviä parannuksia ei sovellu etenkään Meilahden kampukselle missä on useita hyvin kriittisiä toimintoja. Samassa yhteydessä on käytävä perusteellisesti läpi henkilöstöryhmien välinen työnjako ja voitava muuttaa sitä yhteistyössä johdon ohjaamana. Erityisen haasteellista on toiminnan määrän nosto lähtötasolle ilman lisäpanostuksia. Raaseporin sairaalan jatkokehittäminen suhteessa henkilöstön saatavuuteen ja päivystysjärjestelmään tulisi linjata jatkossa strategisella tasolla. Dialyysiyksiköiden dialyysiveden puhdistuslaitteiden ongelmat edellyttävät järjestelmien perusteellista korjaamista ja yksiköiden siirtymistä väistötiloihin. 176

STRATEGISET AVAINTAVOITTEET, RISKIENHALLINTA JA TOIMINNAN OHJAUS Toteutuneet avaintavoitteiden tulokset ovat käyttösuunnitelmaraportin liitteenä. Avaintavoitteista saavutettiin osastohoidon alkaminen hoitopäätöksestä, kuolleisuuden aleneminen, painehaavojen ilmaantuvuus, kaatumisten ja putoamisten ilmaantuvuus ja lähtövaihtuvuus. Tavoitteita ei siis kaikilta osin saavutettu. Ensikäyntilähetteiden käsittelyaikaa onnistuttiin lyhentämään. Potilaiden suositteleminen HUS hoitopaikkana prosenttiosuus pieneni aiemmasta, vaikka vastaajamäärä olikin pieni. Vapaasti hoitopaikan valinneiden potilaiden laskutuksessa saavutettiin 148 000 euroa, mutta osuus pieneni edellisestä vuodesta. Tähän keskeisesti vaikuttavat Vatsakeskuksen hoitoonpääsyn liian pitkät jonotusajat. Henkilöstö osion mittarit jäivät tavoitteesta ja heikkenivät edellisestä vuodesta. Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus on vähäistä. Riskienhallinta Vatsakeskuksessa on käytetty HUSin valtuuston 11.12.2013 hyväksymää HUS-konsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet ohjetta riskienhallinnan suhteen. Varautumisen ja riskienhallinnan keinoin on pyritty ennaltaehkäisemään vaara- ja kriisitilanteiden syntyminen, minimoimaan vahinkoja ja huolehtimaan toiminnan jatkumisesta sekä tarvittavista suojaamistoimista. Varautuminen pohjautuu aktiiviseen ongelmia tai vahinkoja aiheuttavien uhkien ja riskien kartoitukseen ja analysointiin. Tarkempi riskienhallinnan katsaus sisällytetään erilliseen luottamukselliseen riskienhallinnan liitteeseen (riskiprofiili). Kiinteistö- ja tilariskit ja niihin varautuminen ovat olleet tämän toiminnan kannalta keskeisiä. Erityisesti Jorvin sairaalan kiinteistön kunto vaatisi nopeaa korjaus- tai uudistamisrakentamista. Lääkärihenkilöstön saatavuus ja poistuminen pois julkiselta sektorilta on myös ollut riskienhallinnan kannalta merkittävää tietyillä erikoisaloilla. Lisäriskinä Vatsakeskuksen kannalta tulee huomioida muiden tulosyksikköjen toiminnan sujuvuus, esimerkkinä leikkausosastojen toiminta. Toiminnan kehittäminen ja tavoitteiden toiminnallistaminen Keskeisimpänä toiminnan kehittämishankkeena oli keskittämisasetuksen toimeenpano ja siihen tarvittavien resurssien järjestely. Tässä keskeistä leikkaussalikapasiteettia ei Meilahden sairaalan leikkausosastolta ollut saatavissa, mikä vuoksi potilaita ohjattiin hoidettaviksi Jorvin ja Peijaksen sairaaloihin, sekä elektiivisiä että etenkin päivystyspotilaita. Lisäksi merkittävä määrä potilaita siirrettiin edellä mainitusti hoidettaviksi muihin HUS-sairaaloihin. Leikkausmääriä ei pystytty lisäämään ATeKin toimintaan ja hoitohenkilökunnan pysyvyyteen liittyneiden ongelmien johdosta. Lähete- ja asiakaspalvelukeskuksen toimintaa kehitetään ja laajennetaan sen toimintaa HUS-laajuiseksi. Tämä mahdollistaa aiempaa tehokkaamman potilaiden ohjauksen eri hoitopaikkojen välillä. Lähetekeskuksessa aloitetaan keinoälyn käyttö lähetekäsittelyssä urologiassa ja verisuonikirurgiassa. Vatsakeskus tuloyksikölle oli asetuttu 2,18 % (1,523 milj. euroa) tuottavuuden tavoite. Kehittämisohjelmassa tavoiteltiin henkilöstökulujen hallintaa ja tehokasta henkilöstöresurssein käyttöä lisätyön vähentämisellä ja virkaaikaisen toiminnan tehostamista. Sijaistyövoiman vähentämistä tavoiteltiin osastojen olemassa olevan henkilökunnan tehokkaammalla kierrolla. Lisäksi tavoitteena oli vuokratyövoiman vähentäminen. Tavoitteet eivät toteutuneet. Hoidon saatavuuden ja lisääntyneen kysynnän vuoksi tehtiin lisätyötä ja poissaoloihin tarvittiin ulkopuolisia sijaisia. Lisäksi ulkoisia palveluja kuten hoitopalveluostoja muista sairaanhoitopiireistä ja palvelusetelien käyttöä pyrittiin vähentämään, mutta näitä tavoitteita ei kyetty saavuttamaan. Tuottavuusvaateena oli säästää 7,6 henkilötyövuoden työpanos, joka ei ole toteutunut. Ainoastaan ulkoisissa muissa palveluissa onnistuttiin saavuttamaan pieni 5 % säästö. Tavoitteiden saavuttaminen ei ollut mahdollista tilanteessa jossa kysynnän kasvu jatkui edelleen keskimääräistä voimakkaampana. Yhteenveto tavoitteista sekä niiden toteutumisesta on käyttösuunnitelmaraportin liitteenä. 177

PALVELUIDEN TOTEUTUMINEN Jäsenkuntien maksuosuuksien toteutuminen Tuotteet (jäsenkunnat, lkm) TP 2018 Poikkeama-% Tuotteistetut hoitopäivät 0,0 % 0,0 % NordDRG-tuotteet 119 395 117 051 126 821 8,3 % 6,2 % DRG-ryhmät 21 064 19 750 20 062 1,6 % -4,8 % DRG-O-ryhmät 55 104 54 132 60 846 12,4 % 10,4 % Tähystykset 15 226 16 171 16 151-0,1 % 6,1 % Pientoimenpiteet 12 364 12 159 12 966 6,6 % 4,9 % 900-ryhmä 15 605 14 821 16 487 11,2 % 5,7 % Kustannusperusteinen jakso 32 17 309 1738,0 % 865,6 % Avohoitokäynnit 129 667 128 561 136 428 6,1 % 5,2 % Sähköiset palvelut 536 330 1 413 328,6 % 163,6 % Potilashotelliavopalvelut 0,0 % 0,0 % Palvelupaketit 0,0 % 0,0 % Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos 8,7 % 6,4 % Tuotteet (jäsenkunnat, 1 000 euroa) TP 2018 Poikkeama-% Oma palvelutuotanto 201 466 185 826 198 031 6,6 % -1,7 % Tuotteistetut hoitopäivät 0,0 % 0,0 % NordDRG-tuotteet 172 635 160 824 169 743 5,5 % -1,7 % DRG-ryhmät 125 259 113 341 119 281 5,2 % -4,8 % DRG-O-ryhmät 25 198 25 523 27 087 6,1 % 7,5 % Tähystykset 7 528 7 573 7 382-2,5 % -1,9 % Pientoimenpiteet 5 261 5 582 5 767 3,3 % 9,6 % 900-ryhmä 9 149 8 754 9 046 3,3 % -1,1 % Kustannusperusteinen jakso 240 51 1 180 2207,8 % 391,3 % Av ohoitokäynnit 28 659 24 893 27 848 11,9 % -2,8 % Sähköiset palvelut 171 109 440 303,7 % 156,6 % Potilashotelliavopalvelut 0,0 % 0,0 % Palvelupaketit 0,0 % 0,0 % Muu palvelutuotanto 3 878 2 396 4 145 73,0 % 6,9 % Ostopalvelut 609 506 748 48,0 % 23,0 % Hoitopalvelut muista sairaaloista 2 545 1 775 2 650 49,3 % 4,1 % Palvelusetelit 724 115 746 549,1 % 3,1 % Potilashotelli 0,0 % 0,0 % Tartuntatatautilääkkeet 0,0 % 0,0 % Potilasvakuutus 0,0 % 0,0 % Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) -16 206 0-5 980 0,0 % -63,1 % JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUS 189 138 188 222 196 196 4,2 % 3,7 % Muu myynti jäsenkunnille **) 834 0 294 0,0 % -64,8 % JÄSENKUNNAT YHTEENSÄ 189 972 188 222 196 490 4,4 % 3,4 % *) Sisältää ryhmät luokittelematon, diagnoosipuutteellisten jaksotukset, toteutunut ylijäämäpalautus **) Sisältää mm. tk-päivystystuotteet, kliininen hammashoito ja laskutettavat siirtoviivehoitopäivät (ml. ostopalveluina hankitut) Tulosyksikön palvelusuunnitelman lukumäärät olivat talousarviossa jäsenkunnille -1,5 % pienemmät kuin vuoden 2017 toteuma. Euromääräisesti jäsenkunnille tuotettu oma palvelutuotanto suunniteltiin talousarviossa -15,6 milj. euroa pienemmäksi (-7,8 %) kuin vuoden 2017 toteuma, mutta jäsenkuntahyvityksen jälkeen talousarvio oli 0,5 milj. euroa suurempi kuin vuoden 2017 toteuma. DRG-ryhmiä, käyntituotteita ja muuta palvelutuotantoa suunniteltiin talousarvioon vähemmän kuin edellisenä vuotena, koska odotettavissa oli HUS-keskittämisen perusteella enemmän vaativampaa ja pitempihoitoisia potilaita. Koko vuoden lisääntyneiden lähetemäärien ja hoitotakuuvelvoitteen vuoksi talousarvio ylitettiin ja palvelutuotannon laskutusosuudella painotettu volyyminmuutos oli 8,7 % verrattaessa talousarvioon ja 6,4 % verrattaessa tilinpäätökseen 2016. Tulosyksikkö pystyi toimimaan varsin tehokkaasti ja Apotin käyttöönotto näkyi lähinnä käyntituotteiden ja tähystystoiminnan vähentymisenä. Jäsenkuntien maksuosuuksien mukaisten myyntitulojen budjettiylitys oli ennen saatuja ja annettuja hyvityksiä 14 milj. euroa (poikkeama 7,4 %). Vatsakeskus hyvitti jäsenkuntia 6 milj. eurolla, jonka jälkeen jäsenkuntalaskutus ylitti 8 milj. euroa (4,2 %) talousarvion. 178

Jäsenkunnille tuotettiin omana palveluna NordDRG-tuotteita 9 770 talousarviota enemmän ja 7 400 tuotetta enemmän kuin vuonna 2017. Lisäys kohdistui eniten päiväkirurgiaan, joissa mm. lisääntyivät dialyysihoidot lähes 6 000 tuotetta edelliseen vuoteen. Osa erosta selittyy vertailutiedoista puuttuvilla Raaseporin dialyysihoidoilla. Lisäksi toteutui käyntituotteita 7 800 talousarviota ja 6 700 enemmän kuin vuonna 2017. Lisäys oli hoitopuheluja ja konsultaatiota, joilla vastattiin kasvaneeseen kysyntään. Toteutuneiden NordDRG-tuotteiden keskihinnat olivat hieman talousarviota ja edellistä vuotta halvempia. Etenkin vaativa verisuonikirurgia, laajat suoliston syöpäleikkaukset ja haimakirurgian tuotteita toteutui n. 120 enemmän. Vastaavasti päiväkirurgia ja muut tuotteet olivat halvempia. Suurin osa laskutuksen lisäyksestä tuli volyymin lisäyksestä. Suurin jäsenkuntien palvelutuottaja laskutuksen mukaan oli gastroenterologinen kirurgia 79,9 milj. euroa (40,4 %), verisuonikirurgia 31 milj. euroa (15,7 %), urologia 29,3 milj. euroa (14,9 %), nefrologia 21,4 milj. euroa (10,8 %) gastroenterologia 15,8 milj. euroa (8 %) endokrinologia ja endokriininen kirurgia 10,5 milj. euroa (5,3 %), maksakirurgia ja elinsiirrot 8,8 milj. euroa (4,4 %) muut erikoisalat 0,4 %. Elinsiirtohoitojaksoja laskutettiin jäsenkunnilta 3,56 milj. euroa ja 84 kpl, viisi enemmän kuin 2017. Hoitojaksot olivat keskimäärin -2,5 % halvempia kuin edellisenä vuotena. Jäsenkuntapotilaille tuotettiin noin 1 390 digitaalista terveyslaihdutusvalmennusta Painonhallintatalossa, yhteensä n. 433 000 euroa. Jäsenkuntapotilaiden muissa sairaanhoitopiireissä toteutuneet hoidot ylittivät talousarvion 673 000 ja yli 236 000 eurolla vuoden 2016 toteuman. Eniten hoidettiin potilaita Varsinais-Suomen, Päijät-Hämeen, Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan sairaanhoitopiireissä ja jäsenkunnista eniten helsinkiläisiä, espoolaisia ja vantaalaisia hoidettiin muissa sairaanhoitopiireissä. Palvelusetelillä hoidettiin etenkin laskimokirurgiaa ja urologiaa. Laskimokäyntejä laskutettiin noin 636 kpl ja leikkauksia 254 kpl yhteensä 554 000 eurolla. Lisäksi urologisia palveluseteleitä laskutettiin 193 000 euroa (348 kpl). Valikoima/hinta-määräeroanalyysi (TP 2018 vs., jäsenkuntien maksuosuus) Valikoima/hinta-määräeroanalyysi (1 000 euroa) euroa % euroa % euroa % Tuotteistetut hoitopäiv ät 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % NordDRG-tuotteet 13 423 8,3 % -4 504-2,8 % 8 919 5,5 % DRG-ryhmät 1 788 1,6 % 4 152 3,7 % 5 940 5,2 % DRG-O-ryhmät 3 166 12,4 % -1 601-6,3 % 1 564 6,1 % Tähystykset -10-0,1 % -181-2,4 % -191-2,5 % Pientoimenpiteet 370 6,6 % -185-3,3 % 185 3,3 % 900-ryhmä 984 11,2 % -691-7,9 % 292 3,3 % Kustannusperusteinen jakso 888 1738,0 % 240 469,8 % 1 129 2207,8 % Av ohoitokäynnit 1 523 6,1 % 1 431 5,7 % 2 955 11,9 % Sähköiset palvelut 358 328,6 % -27-24,8 % 331 303,7 % Potilashotelliavopalv elut 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % Palvelupaketit 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % Oma palvelutuotanto 15 304 8,2 % -3 100-1,7 % 12 205 6,6 % Ostopalvelut 243 48,0 % Hoitopalvelut muista sairaaloista 875 49,3 % Palveluseteli 631 549,1 % Potilashotelli 0 0,0 % Tartuntatautilääkkeet 0 0,0 % Muu palvelutuotanto 1 749 73,0 % Lisäveloitus -5 954 0,0 % Diagnoosipuutteellisten jaksotus 0 0,0 % Tilinpäätöksen tasauserät -5 980 /0 Potilasv akuutus 0 0,0 % Kapitaatioperusteisesti laskutettavat erät 0 0,0 % Luokittelematon -1 /0 Luokittelematon Määräero (palvelutuotannon volyymimuutos) Valikoima/Hintaero (laskutushinnan muutos) Poikkeama (toteumatalousarvio) -1 /0 YHTEENSÄ 7 973 4,2 % *) Sisältää ryhmän luokittelematon 179

Palvelusuunnitelmaa laatiessa käytettiin pohjana HUS alueen sairaaloiden profiilien muutosta, jonka perusteella päiväkirurgia ja muu ns. kevyempi kirurgia siirtyy HUS-alueen muihin sairaaloihin ja sieltä vastaavasti siirtyy vaativampaa kirurgiaa. Suunnitelmissa käytettiin kunkin alueen keskihintaa eikä vastaanottavan yksikön keskihintaa, jolloin siirtyvät eurot ja lukumäärät eivät täysin kohdanneet. Laskutuksen muutos syntyi kuitenkin kasvaneesta volyymista verrattaessa talousarvioon ja toteumaan 2017. Raaseporin tuotantoa ei pystytty talousarvioon jakamaan tulosyksikköjaon mukaisesti eikä sen toteutuneita tietoja ole vertailuvuodessa. Kustannusperusteisen jaksojen lisääntymiseen vaikutti osaltaan Peijaksen Apotin käyttöönotto, jonka vuoksi diagnooseja ei saatu korjattua ajoissa, jotta laskutukseen olisi muodostunut oikeat tuotteet. Valikoima/hinta-määräeroanalyysi (TP 2018 vs., jäsenkuntien maksuosuus) Valikoima/hinta-määräeroanalyysi (1 000 euroa) Määräero (palvelutuotannon volyymimuutos) Valikoima/Hintaero (laskutushinnan muutos) Poikkeama (toteumaedellinen vuosi) euroa % euroa % euroa % Tuotteistetut hoitopäivät 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % NordDRG-tuotteet 10 737 6,2 % -13 629-7,9 % -2 892-1,7 % DRG-ryhmät -5 958-4,8 % -19 0,0 % -5 977-4,8 % DRG-O-ryhmät 2 626 10,4 % -737-2,9 % 1 889 7,5 % Tähystykset 457 6,1 % -603-8,0 % -146-1,9 % Pientoimenpiteet 256 4,9 % 250 4,8 % 506 9,6 % 900-ryhmä 517 5,7 % -620-6,8 % -103-1,1 % Kustannusperusteinen jakso 2 079 865,6 % -1 139-474,4 % 940 391,3 % Avohoitokäynnit 1 494 5,2 % -2 306-8,0 % -812-2,8 % Sähköiset palvelut 280 163,6 % -12-7,1 % 268 156,6 % Potilashotelliavopalvelut 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % Palv elupaketit 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % Oma palvelutuotanto 12 512 6,2 % -15 948-7,9 % -3 435-1,7 % Ostopalv elut 140 23,0 % Hoitopalv elut muista sairaaloista 105 4,1 % Palveluseteli 23 3,1 % Potilashotelli 0 0,0 % Tartuntatautilääkkeet 0 0,0 % Muu palvelutuotanto 267 6,9 % Lisäveloitus 10 240-63,2 % Diagnoosipuutteellisten jaksotus 0 0,0 % Tilinpäätöksen tasauserät 10 226-63,1 % Potilasv akuutus 0 0,0 % Kapitaatioperusteisesti laskutettavat erät 0 0,0 % Luokittelematon -1 /0 Ulkoinen suoramyynti 0-100,0 % Luokittelematon -1-2976,3 % YHTEENSÄ 7 057 3,7 % 180

Hoitopalvelut kaikille maksajille Tuotteet (kaikki maksajat, lkm) TP 2018 Poikkeama-% Tuotteistetut hoitopäivät 0,0 % 0,0 % NordDRG-tuotteet 124 784 121 649 131 240 7,9 % 5,2 % DRG-ryhmät 22 964 21 918 22 232 1,4 % -3,2 % DRG-O-ryhmät 55 867 55 080 61 590 11,8 % 10,2 % Tähystykset 16 850 16 563 16 645 0,5 % -1,2 % Pientoimenpiteet 12 949 12 590 13 348 6,0 % 3,1 % 900-ryhmä 16 115 15 476 17 089 10,4 % 6,0 % Kustannusperusteinen jakso 39 22 336 1456,7 % 761,5 % Avohoitokäynnit 134 691 134 025 142 979 6,7 % 6,2 % Sähköiset palvelut 591 373 1 606 331,0 % 171,7 % Potilashotelliavopalvelut 0,0 % 0,0 % Palvelupaketit 0,0 % 0,0 % Siirtoviivehoitopäivät 8 0 335 0,0 % 4087,5 % Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät 0,0 % 0,0 % Terveyskeskuspäivystys, käynnit 0,0 % 0,0 % Kliininen hammashoito (TK) 0,0 % 0,0 % Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos 8,4 % 5,7 % Tuotteet (kaikki maksajat, 1 000 euroa) TP 2018 Poikkeama-% Oma palvelutuotanto 228 557 215 704 227 946 325,3 % -0,3 % Tuotteistetut hoitopäivät 0,0 % 0,0 % NordDRG-tuotteet 198 204 189 244 197 679 4,5 % -0,3 % DRG-ryhmät 148 620 139 941 145 182 3,7 % -2,3 % DRG-O-ryhmät 25 809 26 355 27 937 6,0 % 8,2 % Tähystykset 8 313 7 807 7 665-1,8 % -7,8 % Pientoimenpiteet 5 690 5 935 6 102 2,8 % 7,2 % 900-ryhmä 9 483 9 147 9 413 2,9 % -0,7 % Kustannusperusteinen jakso 289 58 1 380 2266,7 % 377,0 % Avohoitokäynnit 30 158 26 337 29 564 12,3 % -2,0 % Sähköiset palvelut 189 123 502 308,5 % 164,9 % Potilashotelliavopalvelut 0,0 % 0,0 % Palvelupaketit 0,0 % 0,0 % Siirtoviivehoitopäivät 5 0 201 0,0 % 4087,5 % Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät 0,0 % 0,0 % Terveyskeskuspäivystys, käynnit 0,0 % 0,0 % Kliininen hammashoito (TK) 0,0 % 0,0 % Muu palvelutuotanto 3 897 2 409 4 240 76,0 % 8,8 % Ostopalv elut 587 519 771 48,7 % 31,5 % Hoitopalvelut muista sairaaloista 2 545 1 775 2 650 49,3 % 4,1 % Palvelusetelit 724 116 747 546,2 % 3,1 % Potilashotelli 0,0 % 0,0 % Projektituotteet 41 0 71 0,0 % 73,5 % Tartuntatatautilääkkeet 0,0 % 0,0 % Potilasvakuutus 0,0 % 0,0 % Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) -16 080 0-6 297 0,0 % -60,8 % KAIKKI MAKSAJAT YHTEENSÄ 216 374 218 113 225 889 3,6 % 4,4 % Josta Muu myynti jäsenkunnille **) 834 0 294 0,0 % -64,8 % Myynti muille maksajille 26 402 29 891 29 399-1,6 % 11,3 % Myynti erityisvastuualueelle 8 296 13 611 11 303-17,0 % 36,3 % *) Sisältää ryhmät luokittelematon, diagnoosipuutteellisten jaksotukset, toteutunut ylijäämän palautus **) Sisältää mm. tk-päivystystuotteet, kliininen hammashoito ja laskutettavat siirtoviivehoitopäivät (ml. ostopalveluina hankitut) Vatsakeskuksen palvelutuotannon laskutuksesta n. 86,8 % oli jäsenkuntalaskutusta. Erva-alueen osuus laskutuksesta oli 5 %, muiden sairaanhoitopiirien 6,9 % ja muiden maksajien 1,3 %. Lukumääräisesti kaikille maksajille tuotettiin omana palveluna 16 000 tuotetta enemmän kuin vuonna 2017 ja 20 100 tuotetta enemmän kuin talousarviossa. Kaikkiaan hoidettujen eri potilaiden määrä lisääntyi 3,2 % (2 394 kpl) edellisestä vuodesta. 181

Ulkokunnille ja muille maksajille tuotettujen palvelujen määrä lisääntyi lukumääräisesti vuodesta 2017 NordDRGtuotteiden osalta 569 kpl (15 %) ja käyntituotteiden osalta 1 535 kpl (31 %). Suurimmat lisäykset olivat DRG-tuotteita, tähystyksiä, ensikäyntejä ja hoitopuheluita. Talousarvioon verrattaessa tuotteet lisääntyivät 830 kpl (14 %), ja lisäys oli käyntituotteita. Tuloista ulkokunta ja muilta maksajilta saatiin elinsiirto- ja maksakirurgian potilaiden hoidosta (55 %). Gastroenterologisen ja endokriinisen kirurgian osuus oli 25,5 %, verisuonikirurgian 12,1 %, urologian 10,3 % gastroenterologian ja endokrinologia 4,2 % ja nefrologian 1 %. Eniten suhteellisesti lisääntyi edellisestä vuodesta urologian ulkokuntatulo, mutta euromääräisesti gastroenterologian ja endokriinisen kirurgian ulkokuntatulo. Lisääntynyt ulkokunta ja muiden maksajien tulokertymä olivat niillä erikoisaloilla, joissa oli myös eniten keskittämisasetuksen mukaista toimintaa. Keskittämisasetuksen mukaisia DRG-tuotteita tehtiin ulkokunnille yli 200 DRG-tuotetta ja niiden toteutunut keskihinta oli 15 % kalliimpaa kuin edellisenä vuotena. Erva-alueelle palvelujen laskutus alitti talousarvion, mutta ylitti 2017 toteuman 3,3 milj. eurolla (40 %), Lukumääräisesti tuotettiin 1 514 tuotetta enemmän (poikkeama + 44 %) kuin edellisenä vuotena. Suurin lisäys oli DRGtuotteita, tähystystoimenpiteitä ja käyntituotteita. Muiden sairaanhoitopiirien tuotteet lisääntyivät lukumääräisesti noin 27 % talousarviosta ja 13 % (613 kpl) vuodesta 2017. Eniten lisääntyivät käyntituotteet: hoitopuhelut, ensikäynnit ja päiväkirurgia. Laskutus ylitti talousarvion 2,1 milj. eurolla (15 %) ollen edellisen vuoden tasolla. Muille maksajille (mm. vakuutusyhtiöt, valtio ja sen laitokset) tuotettujen palveluiden lukumäärät lisääntyivät edellisestä vuodesta 9 %, mutta jäivät alle talousarvion. Laskutus oli edellisen vuoden tasolla, mutta jäi -350 000 euroa alle talousarvion. Vatsakeskuksen DRG-pisteiden kertymä lisääntyi edellisestä vuodesta 1,4 % (4 681 pistettä) ja henkilötyön tuottavuus vähentyi -3,2 %. DRG-pisteen kustannus nousi 2,9 % verrattaessa vuoteen 2017, deflatoinnin jälkeen tuottavuus heikkeni 1,7 %. Pisteiden lisäys tuli lähinnä lisääntyneistä dialyysihoidoista ja käynneistä. Painoissa ei juurikaan ollut edelliseen vuoteen eroja, mutta lukumäärät eri tuotteiden välillä olivat suuria samoin pisteen kustannus. Kustannukset nousivat keskittämisasetuksen mukaisissa tuoteryhmissä edellisestä vuodesta. Hoidon saatavuus, hoitoonpääsy ja siirtoviiveet Hoidon saatavuus ja lähetteet on raportoitu hallinnollisen organisaation näkökulmasta. Apotin käyttöönoton myötä jonojen organisaatiotiedot ovat Peijaksessa muuttuneet ja vertailu organisaatiotasolla edelliseen vuoteen antaa virheellisen kuvan. Myös lähetteiden osalta luvut ovat vaikeasti vertailtavissa edelliseen vuoteen. Kiireettömään vuodeosastohoitoon odottavia potilaita oli vuoden lopussa yhteensä 1 765 odottajaa, -221 potilasta vähemmän kuin vuonna 2017. Hoitotakuun mukaiseen hoitoon yli kuusi kuukautta odottaneita potilaita oli yhteensä 10 (0,6 % kaikista odottajista) urologiaan kolme, verisuonikirurgiaan 6 ja muu erikoisala yksi. Määrä vähentyi vuoden 2017 lopusta -37 potilaalla. Hallinnollisesti ATeKin jonoissa odotti Vatsakeskuksen potilaista päiväkirurgiaan 599 potilasta (verisuonikirurgiaa ja urologiaa), joista 3 oli odottanut yli 6 kuukautta. Tukielin- ja plastiikkakirurgian jonoissa odotti urologisia osastopotilaita 148 potilasta. Kiireettömiin polikliinisiin tutkimuksiin ja hoitoihin odottavia potilaita oli vuoden lopussa yhteensä 2 339 kpl -417 odottajaa vähemmän kuin edellisen vuoden lopussa. Hoitotakuun mukaista hoitoa yli 3 kk odottaneita oli 44 odottajaa (1,9 %). Odottajista oli seitsemän gastrenterologisen kirurgian potilaita, viisi endokrinologina, 11 gastroenterologian potilaita, 14 urologian potilaita, seitsemän plastiikkakirurgista ja loput muita erikoisaloja. Polikliinisessa jonossa on hallinnollisen organisaation mukaan 55 ortopedista ja 140 plastiikkakirurgista ja 12 thoraxkirurgista ja 11 sydänkirurgista potilasta, joista yli 3 kuukautta odottaneita oli 17. Vastaavasti Tukielin ja plastiikkakirurgian poliklinikalle odottaa 165 urologista potilasta ja yksi gastroenterologisen kirurgian potilas joista 27 oli odottanut yli 3 kk. Hallinnollisen organisaation mukaan Vatsakeskuksen ulkoisten kiireettömien lähetteiden määrä lisääntyi edellisestä vuodesta 295 lähetettä. Vatsakeskukseen oli tullut 11 ortopedista ja 1 364 plastiikkakirurgista lähetettä. Vatsakeskuksen erikoisalojen ulkoiset elektiiviset lähetteet lisääntyivät 2,7 % (969 kpl) vuodesta 2017 ilman Raaseporin lähetteitä. Eniten lisääntyivät endokrinologian ja endokriinisen kirurgian lähetteet 856 kpl (24,3 %). Lukumääräisesti gastroenterologian ja gastroeneterologisen kirurgian lähetteet lisääntyivät 499 kpl (2,9 %) ja suhteellisesti eniten maksakirurgia 25 % (75 kpl). Lähetteistä käsittelyaika yli 21 vuorokautta oli 112 kpl (0,3 % saapuneista lähetteistä), kun vuonna 2017 niitä oli 143 kpl (0,39 % saapuneista lähetteistä). Siirtoviivepäiviä tuotettiin Raaseporille 313, kaksi Inkoolle, Vantaalle 17 ja Espoolle kolme. Edellisenä vuotena tuotettiin Keravalle kuusi ja Vantaalle kaksi siirtoviivehoitopäivää. Ostettuja siirtoviivehoitopäiviä ei toteutunut lainkaan. 182

OPETUS JA TUTKIMUS Lääketieteen perusopetus vatsablokin osalta on uudistettu kokoaan (osana koko tiedekunnan curriculum uudistusta). Kehitystyössä Vatsakeskuksella oli merkittävä rooli ja tällä hetkellä edustus HY Opettajien Akatemiassa ja lääketieteen lisensiaatin koulutusohjelman johtoryhmässä. Erikoislääkärikoulutuksen määrä säilyi ennallaan, uusia tulijoita kaikille vatsakeskuksen erikoisaloille oli riittävästi. Erikoislääkärikoulutus uudistuu vuonna 2019 ja tätä valmistelemassa ja kehittämässä oli Vatsakeskuksesta vahva edustus vuonna 2018. Yliopistollinen tutkimus vie lääketieteen kehitystä eteenpäin ja se on ymmärrettävä kehitystoiminnaksi ja edellyttää HYKSin oman asiantuntijaosaamisen jatkuvaa ylläpitoa. Vatsakeskuksessa aktiivinen tutkimustyö on saatu palautettua arvoonsa ja olennaiseksi osaksi yliopistosairaalan toimintaa. Vatsakeskuksessa tutkimustoimintaa hallinnoi tutkimustoimikunta, jota johtaa keskuksen opetuksen ja tutkimuksen vastuuprofessoriylilääkäri. Vatsakeskuksen tutkimustoiminta jatkui vuonna 2018 hyvin vilkkaana. Uusia tutkimuslupia myönnettiin 71. Vatsakeskus onnistui käyttämään kaikki saamansa tutkimukselle osoitetut tutkimusmäärärahat 2018 tutkimusta edistäviin, asianmukaisiin tarkoituksiin (pääasiassa tutkijavapaat). Vatsakeskuksen tutkijat ovat menestyneet hyvin kilpaillun tutkimusrahoituksen hankinnassa ja keskuksen julkaisutoiminta on ollut erittäin aktiivista käsittäen sekä translationaalista perustutkimusta, että kliinistä tutkimusta. Vatsakeskuksella on myös edustus äskettäin valitussa Suomen Akatemian lippulaivaohjelmassa. Tutkimukseen liittyen biopankkitoiminnan edistäminen on ollut erityisenä kehityskohteena. Biomedicumissa sijaitsevat Vatsakeskuksen gastrokirurgian laboratoriotilat ovat erittäin aktiivisessa käytössä ja osa keskuksen ryhmistä on mukana vuonna 2019 alussa toimintansa aloittavassa HY Tutkimusohjelma-yksikössä. Vatsakeskuksen tutkijat ovat vuonna 2018 menestyneet hyvin ulkopuolisen, kilpaillun tutkimusrahoituksen hankinnassa. Hoitotieteellisen tutkimukseen liittyen Vatsakeskuksessa hyväksyttiin 12 opinnäytetyötä vuonna 2018. Tulosyksikön opetuksen määräraha vuonna 2018 oli 1,170 milj. euroa ja tutkimuksen valtion määräraha 866 375 euroa sekä sairaalan yksikölle myönnetty rahoitus 836 057 euroa. TALOUDEN TOTEUTUMINEN JA INVESTOINNIT Tuloslaskelma (1 000 euroa) TP 2014 TP 2015 TP 2016 ENN 2018 TP 2018 Poikkeama-% TP 2017 Toimintatuotot yhteensä 235 076 236 402 234 049 236 851 240 050 249 314 248 155 3,4 % 4,8 % Myyntituotot 229 765 230 473 227 943 230 582 232 905 241 770 240 647 3,3 % 4,4 % Jäsenkuntien maksuosuus 192 533 183 163 179 306 189 138 188 222 197 421 196 195 4,2 % 3,7 % Muut palvelutulot 32 680 44 679 46 036 38 600 41 874 41 521 41 530-0,8 % 7,6 % Muut myyntitulot 491 540 681 714 781 802 1 017 30,1 % 42,4 % Valtion opetus- ja tutkimuskorvaus 4 061 2 090 1 920 2 130 2 027 2 027 1 906-6,0 % -10,5 % Maksutuotot 5 097 5 696 6 012 6 204 7 050 7 470 7 417 5,2 % 19,5 % Tuet ja avustukset 214 167 81 64 80 64 82 2,2 % 27,7 % Muut toimintatuotot 0 66 13 2 15 10 9-40,7 % 472,2 % Toimintakulut yhteensä 259 278 232 274 233 495 236 567 239 026 248 567 247 417 3,5 % 4,6 % Henkilöstökulut 61 027 59 792 60 897 58 739 59 662 61 569 62 065 4,0 % 5,7 % Palvelujen ostot 169 550 137 584 138 569 133 731 136 078 140 151 138 428 1,7 % 3,5 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 18 785 22 731 22 035 31 473 30 733 33 836 34 342 11,7 % 9,1 % Avustukset 365 1 188 482 507 115 630 629 446,7 % 24,0 % Muut toimintakulut 9 552 10 978 11 512 12 118 12 438 12 382 11 954-3,9 % -1,4 % Toimintakate -24 202 4 128 554 284 1 024 747 738-27,9 % 159,9 % Rahoitustuotot ja -kulut 0 0 0 0 0 0 1 0,0 % 2157,3 % Vuosikate -24 202 4 128 554 284 1 024 747 737-28,0 % 159,7 % Poistot ja arvonalentumiset 1 232 1 524 1 770 1 625 1 495 1 227 1 208-19,2 % -25,6 % Tilikauden tulos -25 434 2 605-1 215-1 341-471 -480-471 0,0 % -64,9 % Toimintakulut ja poistot yhteensä 260 510 233 797 235 265 238 192 240 521 249 794 248 626 3,4 % 4,4 % Sitovat nettokulut (1 000 euroa) TP 2014 TP 2015 TP 2016 ENN 2018 TP 2018 Poikkeama-% TP 2017 Toiminnan kulut 260 510 233 797 235 265 238 192 240 521 249 794 248 626 3,4 % 4,4 % Muut myyntitulot 491 540 681 714 781 802 1 017 30,1 % 42,4 % Maksutuotot 5 097 5 696 6 012 6 204 7 050 7 470 7 417 5,2 % 19,5 % Tuet ja avustukset 214 167 81 64 80 64 82 2,2 % 27,7 % Muut toimintatuotot + EVO 4 062 2 156 1 933 2 131 2 042 2 037 1 915-6,2 % -10,2 % Korkotuotot 0 0 0 0 0 0 0 0,0 % 0,0 % Muut rahoitustuotot 0 0 0 0 0 0 0 0,0 % 0,0 % Toiminnan nettokulut 250 647 225 238 226 557 229 079 230 568 239 422 238 196 3,3 % 4,0 % Myyntituotot sairaanhoidollisesta toiminnasta 32 680 44 679 46 036 38 600 41 874 41 521 41 530-0,8 % 7,6 % Sitovat nettokulut 217 967 180 558 180 521 190 479 188 694 197 901 196 666 4,2 % 3,2 % 183

Toimintatuottojen ja -kulujen sekä poistojen poikkeamat ja niihin johtaneiden toiminnallisten syiden analysointi Toimintatuotot 1 000 euroapoikkeama % 1 000 euroa muutos % TA/Edellinen vuosi 240 049,8 236 851,3 Oman palvelutuotannon jäsenkuntapalvelun volyymin lisäys 15 304,4 6,4 % 12 512,1 5,3 % Oman palvelutuotannon jäsenkuntapalvelun hinnan muutos -3 099,9-1,3 % -15 947,5-6,7 % Jäsenkunnille myönnetty hyvitys -5 954,2-2,5 % 10 226,2 4,3 % Palvelusetelit 631,4 0,3 % 22,5 0,0 % Ostopalvelut ja hoitopalvelut muissa sairaanhoitopiireissä 1 117,6 0,5 % 244,7 0,1 % Erva-alueen tulot -1 976,5-0,8 % 3 384,3 1,4 % Hyvitys Erva-alueelle -343,0-0,1 % -343,0-0,1 % Muilta sairaanhoitopiireiltä tulot 2 134,4 0,9 % 14,5 0,0 % Muiden maksajien tulot 364,4 0,2 % -44,3 0,0 % Tulot sisäisiltä yksiköiltä -178,3-0,1 % 462,6 0,2 % Maksutuotot 366,9 0,2 % 1 212,8 0,5 % Muut muutokset toimintatuotoissa -262,1-0,1 % -441,2-0,2 % TP 2018 248 155,0 3,4 % 248 155,0 4,8 % 184

Toimintakulut ja poistot 1 000 euroapoikkeama % 1 000 euroa muutos % TA/Edellinen vuosi 240 521,0 238 192,4 Päiv ystys- ja epämukav an työajan korv aukset 298,2 0,1 % 240,9 0,1 % Lisä- ja ylityöt palkat 209,8 0,1 % 181,4 0,1 % Epäpätev yys ja kertakorv auksien palkat 410,3 0,2 % 410,3 0,2 % Apotti- ja pth-integraation henkilöstökulut 117,1 0,0 % 117,1 0,0 % Lisätyöpalkkiot 698,1 0,3 % 0,0 0,0 % Raaseporin lääkärit+ päiv. piste 100,0 0,0 % 903,0 0,4 % Vuodelle 2018 saadut keskittämisen ja muutosblokkien vakanssit 185 0,0 % 598,5 0,3 % Hoitohenkilökunnan sijaiset 405,5 0,2 % 373,2 0,2 % Lomaraha-v araus 437,7 0,2 % 555,2 0,2 % Henkilösiv ukulut -273,1-0,1 % -52,7 0,0 % IBD-, ja muut immunosupressantit, antibiootit 722,7 0,3 % 123,6 0,1 % Päiv äsairaalassa annetut kalliit lääkehoidot 764,1 0,3 % 588,0 0,2 % Päiväkirurgia ja tehohoito, v älinehuolto ATeK -275,6-0,1 % -407,6-0,2 % Leikkaustoimenpidepalvelut ATeK ennen hyv itystä 2 277,3 0,9 % 2 803,5 1,2 % Hyvitykset ATeK -1 325,1-0,6 % -1 325,1-0,6 % Leikkaustoimenpidetarvikkeet ATeK 2,4 0,0 % 1 018,0 0,4 % Käynti- ja poliklinikkapalv elut TuPla 326,0 0,1 % 198,7 0,1 % Vuodesasto- ja poliklinikkapalelut palv elut SiSu 655,8 0,3 % 185,9 0,1 % Lääkehoidot SiSu 115,6 0,0 % 132,2 0,1 % Henkilökunnan työpanoksen osto SiSu -497,7-0,2 % -499,4-0,2 % Ostot Akuutin valvonnoista 209,9 0,1 % 239,4 0,1 % Raaseporin ostot -1 482,5-0,6 % -712,2-0,3 % Patologian tutkimukset 512,4 0,2 % 170,1 0,1 % Laboratoriopalvelut ennen hyvitystä 998,2 0,4 % 943,4 0,4 % Hyvitykset HUSLAB -1 020,4-0,4 % -1 020,4-0,4 % Kuv antamisen tutkimukset ennen hyv itystä 1 305,0 0,5 % 2 004,5 0,8 % Hyvitykset HUS Kuv antaminen -1 098,4-0,5 % -1 098,4-0,5 % Kuv antamisen radiologiset tarv ikkeet 313,9 0,1 % 279,2 0,1 % Logistiikka tarvikkeet 1 154,4 0,5 % 593,4 0,2 % Logistiikan hyv itys -167,5-0,1 % -167,5-0,1 % Logistiikan kuljetuspalv elut, lääkintälaitehuolto 278,6 0,1 % 95,1 0,0 % Asiointi, osastonsihteeri ja tekstinkäsittely ennen hyv itystä 905,8 0,4 % 1 594,4 0,7 % Laitoshuolto 437,6 0,2 % 223,4 0,1 % Tukipalvelujen hyv itys -580,8-0,2 % -580,8-0,2 % Tietohallinto ennen hyv itystä 232,7 0,1 % 1 284,9 0,5 % Tietohallinnon hyv itys -681,2-0,3 % -681,2-0,3 % Yhtymähallinto ennen hyvitystä 40,5 0,0 % 1 100,1 0,5 % Yhtymähallinnon hyv itys -203,7-0,1 % -203,7-0,1 % Tilavuokrat ennen hyvitystä -22,5 0,0 % 149,2 0,1 % Tilakeskuksen hyvitys -396,7-0,2 % -396,7-0,2 % Hyks- sha johto -397,7-0,2 % -286,8-0,1 % Vuokratyövoima 117,6 0,0 % 45,2 0,0 % Ulkoiset laboratoriopalvelut 183,1 0,1 % 99,8 0,0 % Palvelusetelit 513,7 0,2 % 121,8 0,1 % Dialyysiyksikön ulkoiset palvelut ja tarvikkeet 1 362,4 0,6 % 501,4 0,2 % Ostot muista sairaanhoitopiireistä 349,6 0,1 % 170,9 0,1 % Poistojen muutos -380,1-0,2 % -510,3-0,2 % Muut muutokset toimintakuluissa 451,3 0,2 % 330,0 0,1 % TP 2018 248 625,6 3,4 % 248 625,6 4,4 %

Toimintakulujen osalta merkittävimmät poikkeamat sekä ulkoisissa että sisäisissä kuluissa johtuivat suuresta volyymin lisäyksestä sekä palkkaratkaisuista, joita ei ollut suunniteltu talousarviossa. Sairaanhoidollisten palvelujen ostojen, tukipalveluiden ja henkilöstökulut ylittivät talousarvion. Lähetekasvun ja hoitotakuun ylittävien jonojen vuoksi tehtiin lisätöitä ja annettiin palveluseteleitä ja samalla pyrittiin siihen, että Apotin käyttöönoton myötä notkahtava tuotanto ei kasvattaisi kohtuuttomasti jonotusaikoja. Lisätöitä ei oltu suunniteltu lainkaan talousarvioon ja palveluseteleitäkin vain minimimäärä urologiaan. Palkkaratkaisujen ja keskittämiseen sekä perusterveydenhuollon integraation saadut vakanssit kasvattivat henkilöstökuluja. ATeKilta ostettiin leikkauspalveluita enemmän, ja pidempien leikkausten määrä lisääntyi. Tehohoidon hoitopäiviä ostettiin edellisen vuoden verran, mutta potilaiden hoitoisuus oli kevyempää. Kalliiden tarvikkeiden laskutus lisääntyi huomattavasti verisuonikirurgiassa ja osin myös uuden hybridisalin käyttöönoton myötä. Radiologisia tutkimuksia on pyydetty 363 kpl enemmän kuin vuonna 2017 (poikkeama 0,6 %). Tutkimusten lukumäärät lisääntyivät magneettitutkimuksissa, tietokonetomografia-tutkimuksissa ja läpivalaisutoimenpiteissä. Ostojen lisäys on lähinnä verisuonikirurgiaa, jossa on tehty enemmän endovaskulaaritoimenpiteitä ja käytetty stenttejä sekä pallolaajennustarvikkeita. Muiden erikoisalojen kuvantamisen ostojen lisäys on vähäisempää. Kuvantamisen ostot ylittivät annetun hyvityksen jälkeen 672 000 euroa talousarvion. Patologian tutkimukset lisääntyivät edellisestä vuodesta 1 390 kpl (2,7 %). Eniten lisääntyivät urologian, ja gastroenterologian ja gastoenterologisen kirurgian näytteet (8,4 %). Suurimmat ryhmät olivat patologian histologiset ja immunohistokemialliset tutkimukset ja muut tutkimukset. Keskihinta oli näissä tuotteissa noussut vuodesta 2017. Sen lisäksi näytteiden lukumäärät ja laskutus lisääntyivät kemian ja hematologian, mikrobiologian tutkimuksissa ja näytteenotossa. Ostot HUSLABilta ylittivät talousarvion 510 000 eurolla annetun hyvityksen jälkeen. Osastosihteeripalvelu pilottihanke loppui vuodenvaihteessa, palvelu ostettiin Tukipalveluista. Henkilötyövuosina työpanosta saatiin 74,4 htv, +8,7 htv enemmän kuin edellisenä vuotena. Osastosihteerilaskutus oli 3,6 milj. euroa +629 000 euroa edellistä vuotta enemmän. Hankkeelle asetettua taloustavoitetta ei saavutettu. Lisääntyneeseen laskutukseen oli syynä tulosyksikön toiminnan vahvistaminen sekä edelliseen vuoteen verrattuna paremmat sijaisjärjestelyt ja osaamisen ja laadun parantuminen. Tukipalveluilta saatiin asiakashyvitystä, jonka jälkeen ostot ylittivät talousarvion 664 000 euroa ja ylittivät edellisen vuoden toteuman 1,2 milj. eurolla. Dialyysihoidot lisääntyivät nefrologian linjalla 2 420 tuotetta (4,8 %) edellisestä vuodesta. Lisäys oli ulkoisissa dialyyseissä sekä dialyysiopetuskeskuksessa, jonka vuoksi ulkoiset sairaanhoidon palvelut ja tarvikkeiden ostot lisääntyivät ja ylittivät talousarvion ja edellisen vuoden toteuman. Poistot jäivät alle talousarvion 286 000 euroa (poikkeama -19,2 %) ja edellisestä vuodesta -417 000 euroa -25,6 %. Hankintoihin myönnetty määräraha oli aiempia vuosia pienempi, lisäksi useat hankinnat siirtyivät myöhäissyksylle, jolloin poistokertymä jäi suunniteltua pienemmäksi. Tulosyksikön tulos oli -471 000 euroa alijäämäinen. Hyvityksiä saatiin sisäisiltä kumppaneilta (6 milj. euroa) ja annettujen jäsenkuntapalautusten (6 milj. euroa) ja Erva-alueen hyvityksen (343 000 euroa) jälkeen tulos oli talousarvion mukainen. Sitovat nettokulut ylittivät vajaalla 7,9 milj. eurolla (4,2 %) talousarviossa asetetun tavoitteen. Kone- ja laiteinvestoinnit Vatsakeskus käytti sille varatut laiteinvestointimäärärahat. Määräraha ei riittänyt esimerkiksi endoskooppien laitekannan riittävään ylläpitoon ja heijastui kohonneina huoltokustannuksina. 186

HENKILÖSTÖ Henkilöstön riittävyys ja rekrytointi Keskittämisasetuksen myötä Vatsakeskukseen saatiin kahdeksan uutta sairaanhoitajan vakanssia ja kuusi lääkärin vakanssia. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatiota tukeviin hankkeisiin saatiin yhdeksän sairaanhoitajan vakanssia, joista neljä on määräaikaista. Lääkäreiden vakansseja saatiin 4,5. Apotin käyttöönottoa tukemaan saatiin kuusi määräaikaista sairaanhoitajan vakanssia. Muutosblokeissa saatiin kaksi sairaanhoitajaa Jorvin endoskopiayksikön laajentumiseen ja yksi sairaanhoitaja painonhallintataloon sekä yksi verisuonikirurgi haavakeskustoimintaa varten. Lisäksi Raaseporista siirtyi kolme erikoistuvaa ja kuusi erikoislääkärin vakanssia tulosyksikköön. Sairaanhoitajien saatavuus on edelleen kohtuullisen hyvä, joskin hakijoiden määrät vakinaisiin tehtäviin ja sijaisuuksiin ovat pienentyneet. Henkilöstömäärä ei ole kasvanut kysynnän ja tuotannon kasvun suhteessa. Hoitohenkilökunnan rakennetta sairaanhoitajien / perushoitajien suhteen ei ole pystytty korjaamaan tarvetta vastaavaksi. Henkilöstörakenne ja mitoitus eivät vastaa toimintojen muutosten mukanaan tuomia vaatimuksia. Keskittämisasetuksen ja muuttuneen HUSin potilasohjauksen myötä vuodeosastoilla hoidettavien potilaiden hoitoisuus muuttui korkeammaksi ja vakavasti sairaiden potilaiden määrä lisääntyi. Vähemmän hoitoa vaativia potilasryhmiä on siirretty muualle. Poliklinikoilla ja toimenpideyksiköissä toiminta on muuttunut. Toimenpiteitä on mm. Meilahdessa siirretty leikkaussalista poliklinikalle ja tehty tehtäväsiirtoja lääkäreiltä hoitajille. Hoitotyön tehtävät ovat muuttuneet sairaanhoitajan vaatimustasoa vastaaviksi ja potilaiden hoito edellyttää mm. luvat iv- ja nestehoidon toteutukseen. Poikkeama- Henkilöstömäärä ENN 2018 TP 2018 % Hoitohenkilökunta 728 730 740 751 2,9 % 3,2 % Lääkärit 239 257 255 251-2,3 % 5,0 % Muu henkilökunta 40 27 39 45 66,7 % 12,5 % Erityistyöntekijät 16 15 17 18 20,0 % 12,5 % YHTEENSÄ 1 023 1 029 1 051 1 065 3,5 % 4,1 % Poikkeama- Henkilötyövuodet ENN 2018 TP 2018 % Hoitohenkilökunta 572,1 564,9 587,5 591,5 4,7 % 3,4 % Lääkärit 234,9 234,2 241,5 241,8 3,2 % 2,9 % Muu henkilökunta 33,7 35,0 45,8 45,8 30,9 % 35,9 % Erityistyöntekijät 0,1 0,0 1,5 1,5 0,0 % 1400,0 % YHTEENSÄ 840,8 834,1 876,3 880,6 5,6 % 4,7 % Henkilötyövuodet htvpoikkeama % htv muutos % TA/Edellinen vuosi 834,1 840,8 Ei-säännölliset henkilötyövuodet 2,2 0,3 % 2,2 0,3 % Vuosilomat 0,0 0,0 % 0,0 0,0 % Sairauspoissaolot 2,7 0,3 % 2,7 0,3 % Lakisääteiset poissaolot -6,5-0,8 % -6,5-0,8 % Kolutus- ja muut poissaolot 5,8 0,7 % 5,8 0,7 % Raaseporin vakanssit 0,0 % 5,6 0,7 % Uudet hoitaja- ja lääkäriv akanssit 0,0 % 18,3 2,2 % Hoitotakuun lisätyöt 11,5 1,4 % -0,2 0,0 % Lisääntynyt määräaikainen henkilökunta 9,1 1,1 % 9,1 1,1 % Apottivakanssit 1,3 0,2 % 1,3 0,2 % Muut henkilötyövuosimuutokset 20,4 2,4 % 1,5 0,2 % TP 2018 880,6 5,6 % 880,6 4,7 % 187

Henkilöstökustannukset ja vuokratyövoima Henkilöstökustannusten hallintaa edistetään toimintalähtöisellä ja osaamisperusteisella työvuorosuunnittelulla, jossa mm äkilliset poissaolot korvataan ensisijaisesti sen tuomin mahdollisuuksin. Työvuorot ja vuosilomat suunnitellaan neljässä suunnittelukokonaisuudessa. Henkilötyövuoden kustannus nousi 1,1 % edelliseen vuoteen verrattaessa hoitohenkilökunnan työvaativuuden palkkauksesta ja muiden erilliskorvausten takia. Määräaikaisten työntekijöiden määrää ovat lisänneet lakisääteiset osa-aikaisuudet sekä erilaiset työaikajoustot. Vuokratyövoiman ja määräaikaisten työntekijöiden käyttöä on jouduttu lisäämään kompensoimaan vaikeaa ylipaikkatilannetta sekä ylläpitämään Painonhallintatalon toimintaa. Lyhytaikaisia hoitajasijaisi ei juurikaan ole ollut, niitä käytetään lähes yksinomaan lääkärityövoimassa. Vuosilomasijaisia on jouduttu palkkaamaan aiempia vuosia enemmän, koska toimintaa ei ole voitu supistaa kesäaikana siinä määrin kuin aiemmin. TP 2018 Vuokratyövoima 1 000 euroa 1 000 euroa (euroa) YHTEENSÄ 100 218 118,0 % Työhyvinvointi ja työsuojelu Hoitohenkilökunnan järjestäytymistä erikoisaloittain on lähdetty viemään eteenpäin poliklinikoilla ja lähetekeskuksessa. Hoitohenkilökunta on ilmaissut toiveensa erikoisalakohtaisuuteen ja toimintalähtöinen, osaamisperusteinen työvuorosuunnittelu tukee tätä suuntausta. Tämän muutoksen myötä osastonhoitajien vastuu kahdella erikoisalalla urologiassa ja verisuonikirurgiassa sisältää potilaan prosessin lähetteestä toimenpiteeseen sekä niihin toimintoihin liittyvän hoitohenkilökunnan. Potilaspalvelun laadun paranemisen lisäksi yhtenä keskeisenä tavoitteena on työhyvinvoinnin ja työtyytyväisyyden lisääntyminen. Kokemuksia toiminnasta kerätään vuoden 2019 aikana. TOB:ssa Vatsakeskuksen tulokset olivat samansuuntaiset HYKSin ja koko HUSin tulosten kanssa. Vatsakeskuksessa on useita yksikköjä (: erikoistuvat lääkärit, endokrinologian johto, verisuonikirurgian johto, osasto M13, Meilahti, osasto K5, Jorvi, osasto K6, Jorvi ja osasto K7, Jorvi), joissa ylikuormitusindeksi on alle 3. Useimmat liittyvät vuodeosastojen korkeisiin kuormituksiin. Meilahdessa on tilanteen korjaamiseksi tehty toiminnallisia muutoksia. Ylä gekirurgia muutti vuosien 2018-19 vaihteessa Tornisairaalasta Kolmiosairaalaan. Tornisairaalassa lisätään päiväaikaista toimintaa sekä perustetaan varhaisen kotiutumisen yksikkö. Henkilöstöresurssi perustettavaan yksikköön tulee muutosblokissa, joskin suunnitelma joudutaan sopeuttamaan karsittuun muutosblokkiin. Jorvissa Vatsakeskuksen vuodeosastot ovat olleet pitkään poikkeuksellisen vaikeassa ylipaikkatilanteessa ja Jorvin sairaalaan ohjautuu entistä hoitoisempia potilaita. Henkilöstölisäyksen jälkeen Jorvin leikkaussalit oletettavasti toimivat paremmin ja peruuntumisten määrä laskee. Tulosyksikön sisällä on etsitty ratkaisuja tilanteeseen. Potilaiden prosesseja on selkiytetty ja helmikuussa 2018 perustettiin yhden vuodeosaston yhteyteen kahdeksan -paikkainen varhaisen kotiutumisen yksikkö. Potilaita on myös ajoittain siirretty TuPlan osastoille. Lisäksi on mahdollisuuksien mukaan siirretty / lisätty henkilökuntaa Jorvin osastoille helpottamaan hoitajien työkuormaa. Toimenpiteet eivät ole olleet riittäviä vaan tilanne jatkuu entisenlaisena. Lokakuusta 2018 alkaen on HYKS-johdon kanssa neuvoteltu ratkaisujen löytymisestä. 188

14 HUS KUVANTAMINEN 14.1.1 HUS Kuvantaminen Toiminnan tunnusluvut Tunnusluvut TP 2018 Poikkeama-% Palvelutuotanto (lkm) Radiologiset tutkimukset 1 184 771 1 154 290 1 190 184 3,1 % 0,5 % Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen tutkimukset 567 433 524 010 569 599 8,7 % 0,4 % Kliinisen neurofysiologian tutkimukset 24 437 23 400 25 192 7,7 % 3,1 % Tuottavuus Tuottavuusindeksin kehitys 0,4 % 2 % -4,4 % -320,0 % -1200,0 % Hintatason muutos-% -0,6 % -1,4 % -2,5 % 78,6 % 316,7 % Laatu-/asiakaslupaus Vakavat Haipro-ilmoitukset 1 4 0,0 % 300,0 % Haitan aiheuttaneet kaatumiset, lkm - enintään 2 / kk 16 15 0,0 % -6,3 % Palveluiden saatavuus Päivystyskiireellisten TT-tutkimusten saatavuus (lähetteestä käyntiin), 1 62 % 85 % 63 % -25,9 % 1,6 % tunnin sisällä Päivystyspoliklinikoiden pyytämien päivystys-kiireellisten TTtutkimusten 67 % 85 % 68 % -20,0 % 1,5 % saatavuus: viive lähetteestä lausuntoon 2 tunnin sisällä Kiireellisten MK-tutkimusten saatavuus 3 vrk kuluessa 70 % 80 % 64 % -20,0 % -8,6 % Elektiivisten EKG pitkäaikaisrekisteröintien saatavuus, vrk 23 20 25 25,0 % 8,7 % ENMG-tutkimusten saatavuus, vrk 26 25 21-16,0 % -19,2 % EEG-tutkimusten lausunnon saatavuus, v rk 9 7 8 14,3 % -11,1 % Sitovat tavoitteet Sitovat tavoitteet (1 000 euroa/%) TP 2018 Poikkeama-% Tilikauden tulos *) 11 046-1 075 4 716-538,6 % -57,3 % Tuottavuustavoite-% (kokonaistuottavuus) **) 0,4 % 2 % -4,4 % -320,0 % -1200,0 % Toimintakulut 141 507 132 781 135 138 1,8 % -4,5 % *) Tulos ennen saatuja ja annettuja asiakaspalautuksia sekä HUS Yhteiset -tulosalueen ylijäämän palautusta Talouden tunnusluvut Talous tunnuslukuja (1 000 euroa) TP 2018 Poikkeama-% Sisäiset toimintatuotot 93 338 101 182 101 290 0,1 % 8,5 % Ulkoiset toimintatuotot 41 726 38 654 40 712 5,3 % -2,4 % Toimintatuotot yhteensä 135 064 139 836 142 002 1,5 % 5,1 % Toimintakulut 128 149 133 092 135 138 1,5 % 5,5 % Poistot 6 878 7 053 6 882-2,4 % 0,1 % Tilikauden tulos ennen saatuja ja annettuja asiakashyvityksiä 10 614 2 4 716 309555,2 % -55,6 % Asiakashyvitykset netto -10 578 0-4 734 0,0 % -55,2 % Tilikauden tulos 36 2-18 -1307,4 % -151,0 % Saadut ja annetut HUSin sisäiset asiakaspalautukset netto -10 578 0-4 734 0,0 % -55,2 % Asiakashyvitykset ERVA-alueille 0 0 0 0,0 % 0,0 % 189

Henkilöstötunnusluvut Henkilöstö TP 2018 Poikkeama-% Henkilöstömäärä (31.12.) 1 232 1 277 1 272-0,4 % 3,2 % Henkilötyövuodet 1 009 959 1 037 8,1 % 2,7 % Henkilötyövuoden hinta (koko henkilöstö) 69 519 74 786 70 938-5,1 % 2,0 % Henkilöstökulujen hinta-määräero Määräero, % 8,9 % 2,9 % Hintaero, % -5,8 % 1,9 % OLENNAISET TAPAHTUMAT TILIKAUDELLA JA ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Kuvaus tukipalveluyksikön toiminnasta HUS Kuvantaminen vastaa radiologian, kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen sekä kliinisen neurofysiologian erikoisalojen ja niihin liittyvien palvelujen tuottamisesta ja kehittämisestä sekä vastaa alansa yliopistolliselle sairaalalle kuuluvasta tutkimuksesta ja opetuksesta. Palveluita on tuotettu erikoissairaanhoidon lisäksi sairaanhoitopiirin jäsenkuntien terveydenhuollon toimintayksiköille sekä Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Carealle ja sen alueen jäsenkunnille. HUS Kuvantamisen yhtenä strategisena päämääränä on ollut toiminnan laajeneminen julkisena palveluntuottajana koko HUS-alueen ja Kymenlaakson alueen perusterveydenhuoltoon taloudellisesti kestävin perustein. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Laadulla johtaminen HUS Kuvantamisen koko toiminnassa Kansainvälinen sertifiointilaitos Bureau Veritas myönsi HUS Kuvantamiselle standardin SFS-EN ISO-9001: 2015 mukaisen sertifikaatin 2.3.2018. Laadunhallintajärjestelmän sertifioinnilla HUS Kuvantaminen osoittaa täyttävänsä sellaisen organisaation tunnusmerkit, joka pystyy jatkuvasti parantamaan suorituskykyänsä ja palvelutuotantonsa asiakastyytyväisyyttä. Joka kolmas vuosi tapahtuvien sertifiointiauditointien lisäksi HUS Kuvantamisen laadunhallintajärjestelmän vaatimustenmukaisuutta seurataan Bureau Veritasin vuosittaisilla määräaikaiskäynneillä ja koko toiminnan kattavalla sisäisillä auditoinneilla. Tietojärjestelmien kehitystyö HUS Kuvantamiseen vuonna 2017 liittyneet Carean kuvantamistoiminnat saatiin keväällä 2018 yhdistettyä HUSin kuva-arkistojärjestelmään PACSiin. Carean PACS oli saman järjestelmätoimittajan tuote, mutta eri version johdosta Carean digitaalinen kuva-arkisto jouduttiin harmonisoimaan HUS PACS -järjestelmäversioon. Kuva-arkiston laajuuden vuoksi harmonisointi kesti yli puoli vuotta. Järjestelmäpäivityksen jälkeen on HUS Kuvantamisen kaikilla radiologeilla näkyvyys Carean alueella tehtyihin tutkimuksiin ja HUS-alueelta on nyt verkon kautta mahdollista tukea Kymenlaakson alueella tehtyjen tutkimusten lausuntojen saatavuutta. Asiakaskokemuksen kehittäminen ja parantaminen Asiakaskokemuksen kehittäminen ja parantaminen oli merkittävä vuoden 2018 toiminnan kehittämishanke. Hanke jakautui moneen eri osioon, joilla kaikilla pyrittiin parantamaan asiakaskokemusta ja palveluiden saavutettavuutta. Potilaille julkaistiin useita videoita. Tutkimukset minuutissa -videosarjaan valmistui videot magneettikuvauksista ja yöpolygrafiasta. Lisäksi tehtiin lyhyt video, jossa esiteltiin asiakkaan polku terveyskeskuksesta kuvantamistutkimuksiin. Elielinaukion röntgenistä tehtiin esittelyvideo ja sisäiseen käyttöön Vihainen asiakas -video yhteistyössä HUS yhteiset tulosalueen kanssa. Kaikki perusterveydenhuollon toimipaikat ovat nyt keskitetyn ajanvarauksen piirissä. Nettiajanvaraus on laajennettu kaikille vastuualueille soveltuvin osin. Itseilmoittautuminen on otettu käyttöön Espoon röntgentoimipisteissä (Kilo, Leppävaara, Samaria), Elielinaukion röntgenissä ja Uudessa lastensairaalassa. Digitaalisten palveluiden kehittämisessä edistyttiin merkittävästi. Tutkimukseen tulijan talon potilaille suunnattu avoin osio Terveyskylä lanseerattiin elokuussa. Sisällöt on tuotettu valtakunnallisessa yhteistyössä ja yhteistyötä on syvennetty säännöllisin kokouksin. Syksystä 2018 Kiputalon kanssa on edistetty rtms-kipupotilaan digihoitopolkua, jonka osana tuotamme mobiilin oirepäiväkirjan. Neuvo-chatbot avattiin joulukuussa hus.fi-sivustolle. Palvelu on tarkoitettu asiakkaille ja ammattilaisille, jotka ovat tulossa kuvantamistutkimuksiin tai etsivät sivuiltamme tietoa. Neuvo auttaa tutkimuksiin tulevaa käytännön kysymyksissä. Neuvolta voi kysyä esimerkiksi ajanvarauksesta, toimipisteiden löytämisestä ja aukioloajoista. Jos 190

Neuvo-chatbot ei osaa vastata kysymykseen, siirtyy keskustelu live-chattiin asiakaspalvelijalle. Chatia hoitaa keskitetty asiakaspalvelu, joka on avoinna arkisin klo 8-15. Pikapalautteiden (Taplause) keräämiseen on ollut käytössä viisi tablettia, joita on kierrätetty 3 kuukauden syklissä eri yksiköissä. Pikapalautteita on saatu runsaasti, 898 kpl vuoden aikana. 83 % prosenttia pikapalautteista on ollut positiivista ja NPS (Net Promoter Score, asiakas-kokemusmittari) ollut keskimäärin 70. Samanaikaisesti henkilökunnalta on kerätty työfiilistä, jossa asteikolla 1-5 on henkilökunnan fiilis ollut 4. Molemmat tulokset ovat erinomaisia sekä kokonaisuutena että suhteessa muihin alan toimijoihin. Radiologia Elielinaukion röntgen avattiin keväällä Helsingin keskustassa Postitalossa. Keskustapiste edustaa uutta nopean palvelun toimintamallia, jossa perustason röntgenkuvaukset tehdään ilman ajanvarausta, ja UÄ-tutkimuksiin on nettiajanvaraus. Toimipiste on auki myös iltaisin ja lauantaisin. Tilojen suunnittelu on toteutettu Lean-periaatteitten mukaisesti ja asiakastyytyväisyyttä tarkastellaan jatkuvalla sähköisellä seurannalla. Elielinaukion röntgen on osoittautunut hyvin tehokkaaksi ja toimivaksi konseptiksi, jossa sekä asiakas- että työtyytyväisyys ovat korkeaa tasoa. Päivystyskiireellisten TT-tutkimusten hyvä saatavuus on keskeistä potilashoidon sujuvuudelle. Tutkimusten kysyntä on kasvanut jatkuvasti ja TT-saatavuuden turvaamiseksi toteutettiin muutosblokkina Meilahden toisen päivystys- TT laitteiston hankinta. Nyt tutkimusten saatavuus pystytään turvaamaan ruuhkahuippujen ja toisaalta myös laiterikkojen aikana. Uuden lastensairaalan röntgenlaitteistot saatiin asennettua aikataulun mukaisesti ja toiminta käynnistyi hyvin. Uusi monienergiakuvantamiseen soveltuva TT-laitteisto on hyvin nopea, jolloin anestesian tarve lapsipotilaiden kuvauksessa liike-epäterävyyksien välttämiseksi on selvästi vähentynyt. Tutkimukset sujuvat nopeammin ja myös sädemäärät ovat entistä pienemmät. Uudet 1,5T ja 3T magneetit ovat parantaneet lasten MK-tutkimusten saatavuutta ja laatua. Hoitajien vakanssipulan vuoksi Lastenklinikalla olevaa vanhaa magneettia ei ole pystytty pitämään tutkimuskäytössä, mutta vakanssitilanteeseen on saatu korjausta ja toiminta on käynnistymässä uudelleen keväällä 2019. Kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede Meilahden isotooppiyksikön ja syklotroniyksikön uudet maanalaiset tilat valmistuivat alkusyksyllä 2018. Uusiin tiloihin asennettiin väliaikaisesta kontista siirretyn PET-TT laitteen lisäksi uusi erittäin herkkä digitaalinen PET-TT-kamera ja kaksi uutta SPET-TT kameraa. Uuden PET-laitteen myötä kamerakapasiteetti kaksinkertaistuu, millä pyritään vastaamaan PET-kuvausten kasvavaan kysyntään. Syklotronin ja siihen liittyvien tuotantolaitteiden asennustyöt aloitettiin keväällä ja laitteistoa koekäytettiin onnistuneesti loppusyksystä. Tärkeimmän PET-radiolääkkeen F-18 FDG:n tuotannon validoinnit tehtiin loppuvuonna 2018, ja sen omatuotannon potilaskäyttöön odotetaan alkavan tammikuussa 2019. Oma syklotroni mahdollistaa laajamittaisen PET-radiolääkkeiden omatuotannon HUSissa, mikä tuo merkittäviä kustannussäästöjä. Sillä saavutetaan myös suurempi toimitusvarmuus ja tulevaisuudessa nykyistä laajempi valikoima radiolääkkeitä sekä kliiniseen käyttöön että tieteelliseen tutkimukseen. Radiolääkkeiden tuotanto lähellä kuvauslaitetta mahdollistaa myös hyvin lyhytikäisten radionuklidien käytön, mikä avaa kokonaan uusia diagnostisia mahdollisuuksia. Spirometriatutkimusten automaattilausunto otettiin alkusyksystä käyttöön HUS Kuvantamisen ja HUSLABin spirometriatutkimuksia tekevissä yksiköissä. Uusi toimintamalli säästää lääkäreiden työaikaa erityisesti Meilahden KLFyksikössä, jossa tehdään vuosittain yli 8 000 spirometriaa. Lisäksi yksikön spirometria-ajanvarauksissa siirryttiin hyödyntämään yhteistä keskitettyä ajanvarausta, mikä mahdollistaa tutkimusaikojen jakamisen tasaisemmin myös HUSLABin toimipisteisiin, parantaen tutkimusten saatavuutta. Kliininen neurofysiologia (KNF) ja Biomag-tutkimuslaboratorio Kliinisen neurofysiologian vastuualueella tehtiin merkittävää tutkimusmenetelmien ja toimintatapojen kehittämistyötä. Kehittämisrahoituksen turvin kehitettiin uusi ääreishermojen tutkimusmenetelmä: Ääreishermojen samanaikainen anatominen ja toiminnallinen tutkiminen UÄ-elektroneuromyografia -hybridimenetelmällä. Tätä menetelmää on käytetty onnistuneesti jo parille sadalle potilaalle, ja tutkimuksen vaikuttavuusanalyysi on meneillään. Tutkimusvalikoimaan tuli pitkän menetelmäkehitystyön tuloksena EEG-fMRI -tutkimus, eli yhdistetty elektroenkefalografia ja toiminnallinen magneettikuvantaminen, jolla paikannetaan epileptinen kohta aivoissa. Selkäydinleikkauksissa aloitettiin liikeratojen paikannusmittaukset. Meilahden KNF-osastolla käynnistettiin parannetut näköherätevaste-mittaukset ja siihen kerättiin terveiden koehenkilöiden normaaliaineistoa. 191

Vuoden 2018 läpimurtohanke, Yöpolygrafia-lausuntojen segmentoitu lausuminen potilaan mukaan pääsi tavoitteeseensa, eli lausuntojen saatavuus parani, vaikka tutkimusten volyymi kasvoi. Tähän tulokseen päästiin optimoidun tarkkuuden periaatteen kautta: Lääkärin manuaalinen analysointitarkkuus optimoitiin alustavan automaattianalyysin tuloksen mukaan kussakin yksittäisessä tutkimuksessa. Yöpolygrafia-prosessin hoitajatyötä kehitettiin Lean-menetelmin siten, että yöpolygrafia-potilaille aloitettiin ryhmäohjaukset, joissa hoitaja ohjaa samanaikaisesti neljää potilasta aikaisemman yhden potilaan sijaan. Tästä tuli hyvää palautetta sekä potilailta että hoitajilta. Carean KNF-yksikössä siirryttiin tekemään karpaalitunnelisyndrooma-epäilyjen ääreishermotutkimukset primaaristi hoitajien neurografia -tutkimuksina kun ne aikaisemmin on tehty vuokralääkäreiden toimesta. Näin on ollut mahdollista vähentää vuokralääkäritoimintaa merkittävästi. Yhteiset potilaat -toimintamallia vahvistettiin edelleen KNF- vastuualueella: Potilaita ohjataan aktiivisesti lyhimmän jonon yksikköön. Lisäksi hoitajat ja lääkärit liikkuvat tarvittaessa eri yksiköihin niin, että henkilöresurssit käytetään mahdollisimman tehokkaasti. Suurimman volyymin tutkimuksen elektroneuromyografian (ENMG) saatavuus on tavoitetasossa prosessin eri osien leanauksen ja aiemmin tehdyn vaikuttavuusanalyysin ohjaaman kysynnänhallinnan tuloksena. Biomag-laboratorio, jossa tehdään merkittävää tutkimustyötä, on massiivisine magnetoenkefalografia(meg)- laitteen siirto-operaatioineen muuttanut onnistuneesti Siltasairaalan rakentamisen alta Meilahden sairaalan pohjakerrokseen uusiin toimitiloihin. Tulevaisuuden näkymät HUS on päättänyt selkeyttää diagnostisten palveluiden asemaa erityisvastuualuetason ja kansallisen tason toimijoina. Suunnitteilla on, että HUSLABista ja HUS Kuvantamisesta muodostetaan diagnostisten palveluiden tulosalue ja siten ne eivät olisi enää HYKS-sairaanhoitoalueen tulosyksiköitä. Tällä muutoksella halutaan korostaa niiden roolia kaikkia HUSin sairaaloita ja HUSin alueen julkisen terveydenhuollon toimintayksiköitä palvelevina toimijoina. Selvitystyö käynnistyy huhtikuussa 2019. Uusi säteilylainsäädäntö tuli voimaan 15.12.2018. Lain edellyttämät muutokset HUS Kuvantamisen osalta on aika hyvin hallinnassa. Uuden lain mukaan toiminnanharjoittajan on nimettävä säteilyturvallisuusvastaava, joka valvoo toiminnanharjoittajan apuna säteilysuojelujärjestelyiden toteuttamista. Säteilyturvallisuusvastaavan (STV) ja säteilyturvallisuusasiantuntijan (STA) käyttäminen sekä mahdolliset muut säteilyturvallisuuden ja turvajärjestelyjen kannalta merkittäviin tehtäviin osallistuvat henkilöt korvaavat aiemman säteilyturvallisuudesta vastaavan johtajan käyttämisen. HUS-Kuvantamisen sairaalafyysikot toimivat säteilyturvallisuusasiantuntijoina (STA) ja lääketieteellisen fysiikan asiantuntijoina (LFA). Käytännössä fyysikot toimivat modaliteettikohtaisesti STA:n rooleissa: natiiviröntgenkuvaus (mukaan lukein hammasradiologia), mammografia, tietokonetomografia sekä läpivalaisu ja angiografia. HUSin kunkin toimialan tulee antaa uuden lain mukainen turvallisuusselvitys säteilyn käyttöön liittyen. Käytännössä tämä on hyvin pitkälti sama kuin nykyinen säteilyn käytön organisaatioselvitys, jossa on kuvattu vastuuorganisaatiot ja -henkilöt sekä heidän roolinsa turvallisuusasioissa. Myös riskiarviot tulee sisällyttää turvallisuusselvitykseen. HUS Kuvantamisen säteilynkäytön vastuuorganisaation päivitys lähtee STUKiin viimeistään toukokuun aikana. Säteilyturvallisuusvastaavan, STV, roolissa eivät voi toimia kliinikot. Tämä voi aiheuttaa lisää HUS Kuvantamisen asiantuntijoiden konsultaatiotarvetta muille toimialoille. STRATEGISET AVAINTAVOITTEET, RISKIENHALLINTA JA TOIMINNAN OHJAUS Riskienhallinta HUS Kuvantamisen toimintaan liittyvät merkittävimmät riskit liittyvät henkilöstön riittävyyteen ja saatavuuteen. Radiologivajausta on jo useiden vuosien ajan paikattu työvoimanvuokrauksella. HUS Kuvantaminen on myös merkittävä radiologien kouluttaja ja koulutuspaikkoja onkin viime vuosina lisätty saatujen virkalisäysten puitteissa. Vuonna 2019 odotetaankin useiden uusien radiologien valmistuvan. Henkilöstöjohdon kanssa on neuvoteltu uusien virkojen saamisesta, jotta valmistuneet voidaan rekrytoida HUSin palvelukseen. Rekrytoinnit vähentävät työvoimanvuokrausta. Tutkimusten kysynnän kasvaessa myös hoitohenkilöstön tarve kasvaa jatkuvasti. Vuodelle 2019 talousarvioon saatiin muutosblokkiesitysten kautta yhteensä 8 uutta hoitajavakanssia. Henkilöstöpolitiikkaa kokonaisuutena olisi tarve kehittää paremmin toiminnan tarpeet huomioon ottavaan suuntaan. Useat suuret yhtä aikaa toteutettavat tietojärjestelmämuutokset ovat häiriöttömälle kuvantamistoiminnalle selkeä riskitekijä. Projekteissa on panostettu riskienhallintaan, tavoitteena on järjestelmien turvallinen päivitys ja käyttöönotto. 192

Toiminnan kehittäminen ja tavoitteiden toiminnallistaminen Toiminnan kehittämishankkeet - tavoitteet ja niiden toteutuminen Toiminnan kehittämishanke Mittari ja sen toteuma Hankkeen saavutukset vuonna 2018 Kuva-analysoinnin PACS-yhteensopivuuden automatisointi (TK20180017) Ääreishermojen samanaikainen anatominen ja toiminnallinen kuvantaminen: Ääreishermojen UÄ-tutkimusten käyttöönotto ja yhdistäminen ENMG-tutkimukseen (TK20180022) - Ohjelmisto kehitetty ja testattu: toteutui - Hyödyntämistä suunnittelevat projektit: 3 - Alustaan liitetyt menetelmät: 2 1) Normaaliaineisto, toteuma 40% 2) Vaikuttavuus ja tutkimuksen indikaatiot, toteuma 100% 3) Koulutuksen suunnittelu, toteuma 100%, 4) Ohjeistus, toteuma 100%. Hankkeessa kehitettiin ohjelmistoalusta, joka mahdollistaa omana kehitystyönä syntyneiden kuva-analyysiohjelmien liittämisen PACS-ympäristöön. Vuoden 2018 aikana alustaa kehitettiin ja sen toimintaa testattiin onnistuneesti. 1) Normaaliaineistoa kerätty n. 20/40 käyttökelpoista mittausta 2) Indikaatio-ohjeistuksen avulla saamme tutkimuksia kohdennettua entistä tarkemmin niille potilaille, joille tutkimuksesta on eniten hyötyä 3) Koulutussuunnitelma 4) Ohjeistus 5) Tutkimuksella on hinta ja tutkimuskoodi v. 2019 Päivystystutkimusten saatavuuden parantaminen MK-saatavuus & tuottavuus & vaikuttavuus Kuvausindikaatio 85 % oikein TT-tutkimukset lähetteestä lausuntoon < 2 h: - tavoite 85 % - toteuma 68 % Päivystys- ja ajanvaraus-resurssin eriyttäminen meneillään. Kuvauskapasiteetin lisääminen TOP 3 tutkimusten (akuutti vatsa, pään TT ja msk-vammat) kuvausaiheet jaettu. Pyydetty eri yksiköitä arvioimaan päivystyskiireellisten TT-tutkimusten indikaatioiden oikeellisuus. Meilahden päivystyspkl:lle käynnistyi toinen TT 11/2018. Päivystysajalta tarpeettomat toimenpiteet siirretty virka-ajalle. Päivystys-lean Meilahti toteutettiin. Vakioituja toimintatapoja otettiin käyttöön. Naistenklinikan MK avattu viikonloppuvuoroja ja Jorvin MK avattu iltavuoroja. Uuden lastensairaalan molemmat MK-laitteet saatu tuotantokäyttöön päivävuoroissa. Isotooppitoiminnan jatkuvuus Vapaan liikkuvuuden lisääminen Laatuprosessin kiinteä kytkentä tuotantoprosessiin PET-TT-tutkimusten saatavuus; - Tavoite enint. 10 vrk - Vuoden tulos 9 vrk Vapaan liikkuvuuden pilotti aloitettu valitulla potilasryhmällä. Hanke jatkuu vuonna 2019. Yhteisten kuvausprotokollien käytön auditointi ja laatupoikkeamien auditointi tehty. Päivittäistoiminta on pääosin siirtynyt uusiin tiloihin. Uusi PET- TT ja kaksi uutta SPET-TT laitetta otettiin tuotantokäyttöön. PET-TT-kuvaukset kontissa lopetettu, kamera siirretty ja otettu käyttöön uusissa tiloissa. Ga-68 radiolääkkeiden omavalmistus tapahtuu väistötiloissa Kivihaassa, siirtyvät uudistiloihin maaliskuun 2019 loppuun mennessä. Ensimmäinen potilaskuvaus omalla syklotronilla tuotetulla FDG:llä tehtiin 9.1.2019. Käynnistysvaiheessa omaa FDG-tuotantoa on kahtena päivänä viikossa. PolAMB-lausuntojen segmentointi potilaan mukaan Asiakaskokemuksen kehittäminen ja parantaminen - Tutkimussegmenttien määrittely - Lausuntopohjien muokkaaminen - Henkilöstön kouluttaminen - Tilaajien informoiminen - Uusien tutkimushintojen määrittely Lausuntoviiveen mittaus: % tutkimuksia, joiden lausunto valmis 10 työpäivässä Videosarjan tuottaminen jatkuu vuodelle 2019 Hankkeen kaikki osaprojektit toteutettiin onnistuneesti ja segmentoitu lausumistoiminta aloitettiin. Viiveet tavoitteissa 3 kk otosaikana 9-11/2018: 98.0%, 95,6%, 97,1%. Valmisteilla: ultraääni; mammografia Käsikirjoitusvaiheessa: Isotooppitutkimukset. Seuraavat teemat suunnitteilla. 193

Ajanvarauksen laajentaminen PTH Valmis Kaikki PTH yksiköiden ajanvaraukset on yhtenäistetty ja ajanvaraus siirretty keskitetyn/ nettiajanvarauksen piiriin. Itseilmoittautumisen laajentaminen PTH Asiakasraatitoiminnan perustaminen ja kokemusasiantuntija- toiminnan suunnittelu Tutkimukseen tulijan talon rakentaminen Terveyskylään yhteistyössä HUSLABin ja muiden yliopistollisten sairaanhoitopiirien kanssa. Siirretty vuodelle 2019, otetaan Apotti huomioon Suunnitelma on valmis, toiminta vakiinnutetaan vuonna 2019. Uusien jäsenten rekrytointi edennyt hyvin. Talo on julkaistu. Avoimen osion sisältöjen kehittäminen jatkuu vuonna 2019. Chatbot/chat-palvelu käynnistetty joulukuussa 2018 HUS.fi sivustolla. Kiputalon kanssa edistetään rtms-kipupotilaan digihoitopolkua, jonka osana tuotetaan mobiili oirepäiväkirja. Ammattilaisosion osalta lähetetään web-kysely kliinikoille tammikuussa 2019. MeilahdenLEAN-asiakaskokemus - projekti - E-Kirjeen uudelleen muotoilu; uusi layout valmisteltu HUS tasolla ja Tornisairaalan röntgenin saapumisohje muotoilu uudelleen ja selkeytetty. Saapumisohjeeseen lisättiin kartta sisätiloista. - Röntgenin ilmoittautumisen aukioloa laajennettiin. - Röntgenin sisäisiin työtapoihin tehtiin tarkennuksia: pikakrea, työnjako, yhteistyö tukipalveluiden kanssa - Röntgenin eri toimipisteiden välisiä käytäntöjä ohjeistettiin, mm. Meilahden potilaan kuvaaminen muualla, ohjeet ja lausunto Meilahdesta - Opasteita ja teippauksia uusittiin ja lisättiin. Pikapalautteiden käyttöönotto yksiköissä (potilaat ja henkilöstöfiilis) Kliinikkokysely Pikapalautelaitteita kierrätetty kolmen kuukauden välein alkaen huhtikuussa 2018 laitteita ollut pilotin aikana 5 kappaletta. Näistä saimme yhteensä 898 kappaletta palautetta joista 83 % oli positiivista. NPS oli 67 ja henkilökunnan filispulssi 4,0 (asteikko 1-5). Asiakkaat ovat todenneet laitteiden olevan helppo käyttöisiä. Kliinikkokysely on valmis, intra ja internet yhteenvedot tehty. Kyselyyn vastasi 487 kliinikkoa. Lausunnot ja tutkimukset tukevat potilaan hoitoa ja hoitoketjua erinomaisella tasolla, eniten kehitettävää on indikaatioiden ja vaikuttavuuden viestinnässä. ESH:ssa tyytyväisempiä olivat Porvoon, Lohjan ja Hyksin sairaaloiden kliinikot. HUS Kuvantamisen kaikki toiminnankehittämishankkeet toteutuivat kokonaisuutenaan erinomaisesti. Hankkeiden avulla HUS Kuvantamisen toimintaa voitiin kehittää vastaamaan entistä paremmin asiakkaiden tarpeita. Kasvaneesta tutkimusten kysynnästä johtuen kaikkia kustannustenhallintatoimenpiteitä (liite) ei saatu sellaisenaan toteutettua. Merkittävimmät kustannussäästöt saavutettiin laitekannan järjestelmällisellä hallinnalla. Työvoimavuokrauksen kustannusten alentaminen onnistui yksikkökustannusten kautta, mutta kokonaiskustannukset eivät alentuneet tavoitteen mukaisesti, koska tutkimusten kysynnän kasvu edellytti vuokratyövoiman käyttöä oman henkilöstön tukena. HUS Kuvantamisen tuottavuustavoite vuodelle 2018 oli 2 %, mutta toteutui -4,4%:na. Tuottavuuden kehittymistä mitataan tuottavuusindeksillä, joka ottaa huomioon henkilöstö- ja laiteresurssien käytön sekä kiireellisten tutkimusten saatavuuden. Palveluiden kysyntä kasvoi, mutta henkilöstö- ja laiteresursseja ei ollut mahdollista lisätä vastaavasti, minkä johdosta saatavuustavoitteisiin ei päästy. 194

PALVELUIDEN TOTEUTUMINEN Palveluiden laskutus asiakkaittain Laskutus asiakkaittain (1 000 euroa) TP 2018 Poikkeama-% Sairaanhoitoalueet yhteensä 92 544 100 656 100 653 0,0 % 8,8 % Hyks sairaanhoitoalue 77 987 85 110 85 168 0,1 % 9,2 % Hyvinkään sairaanhoitoalue 7 754 8 303 8 335 0,4 % 7,5 % Lohjan sairaanhoitoalue 3 576 3 700 3 811 3,0 % 6,6 % Porvoon sairaanhoitoalue 3 227 3 542 3 338-5,8 % 3,5 % Tukipalveluyksiköt 681 416 560 34,4 % -17,8 % Tytäryhtiöt 113 110 168 53,0 % 49,2 % Osakkuus- ja yhteisyhteisöt 0 0 0 0,0 % 0,0 % Jäsenkunnat 26 326 24 797 25 647 3,4 % -2,6 % Muut asiakkaat 15 400 13 856 14 974 8,1 % -2,8 % PALVELUIDEN LASKUTUS YHTEENSÄ 135 064 139 836 142 002 1,5 % 5,1 % Tuotteet ja palvelut kaikille maksajille Tuotteet ja palvelut (lkm) TP 2018 Poikkeama-% Radiologiset tutkimukset 1 184 771 1 154 290 1 190 184 3,1 % 0,5 % Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen 567 433 524 010 569 599 8,7 % 0,4 % tutkimukset Kliinisen neurofysiologian tutkimukset 24 437 23 400 25 192 7,7 % 3,1 % YHTEENSÄ 1 776 641 1 701 700 1 784 975 4,9 % 0,5 % Tuotteet ja palvelut (1 000 euroa) TP 2018 Poikkeama-% Radiologiset tutkimukset ja palvelut 120 114 115 150 122 266 6,2 % 1,8 % Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen 13 912 13 988 14 360 2,7 % 3,2 % tutkimukset ja palv elut Kliinisen neurofysiologian tutkimukset ja 7 743 7 494 7 753 3,5 % 0,1 % palvelut YHTEENSÄ 141 769 136 632 144 379 5,7 % 1,8 % Valikoima/hinta-määräeroanalyysi (TP 2018 vs. ) HUS-asiakkaiden laskutus vuonna 2018 toteutui kokonaisuutena talousarvion mukaisesti. TT- ja MK-tutkimusten, etenkin päivystysaikaisten, kysyntä jatkoi kasvuaan vuoden aikana. Vuoden aikana tulosyksikön tulosennuste oli selkeästi ylijäämäinen. TT-tutkimusten hintoja alennettiinkin HUS-alueella 2 % ja magneettitutkimusten hintoja 10 % (pl. suppeat tutkimukset) 1.8.2018 alkaen, hintojen alennus kohdistui kaikille asiakkaille. Tilinpäätöksen yhteydessä HUS Kuvantaminen antoi 6 680 000 euron hyvitykset ja sai muilta HUSin yksiköiltä 1 945 000 euron hyvitykset. Hinta-määräeroanalyysi TA2018 - TP2018 (1 000 euroa) Määräero (palvelutuotannon volyymimuutos) Hintaero (laskutushinnan muutos) Poikkeama (toteumatalousarvio) euroa % euroa % euroa % Radiologiset tutkimukset 3 581 3,1 % 3 535 3,1 % 7 116 6,2 % Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketiet 1 217 8,7 % -845-6,0 % 372 2,7 % Kliinisen neurofysiologian tutkimukset 574 7,7 % -314-4,2 % 260 3,5 % YHTEENSÄ 5 372 19,5 % 2 376-7,2 % 7 747 12,3 % 195

Valikoima/hinta-määräeroanalyysi (TP 2018 vs. ) Hinta-määräeroanalyysi TP2017 - TP2018 (1 000 euroa) Määräero (palvelutuotannon volyymimuutos) Hintaero (laskutushinnan muutos) Poikkeama (toteuma-edellinen vuosi) euroa % euroa % euroa % Radiologiset tutkimukset 549 0,5 % 1 603 1,3 % 2 152 1,8 % Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketiet 53 0,4 % 395 2,8 % 448 3,2 % Kliinisen neurofysiologian tutkimukset 239 3,1 % -229-3,0 % 10 0,1 % YHTEENSÄ 841 3,9 % 1 768 1,2 % 2 610 5,1 % HUS Kuvantamisen palveluiden hintataso aleni verrattuna 2,5 % edelliseen vuoteen. Hintaero muodostuikin ns. case mixin -muutoksesta; edullisempien natiivitutkimusten lukumäärä aleni noin 10 400 kpl, kun kalliiden TT-tutkimusten määrä kasvoi noin 10 700 kpl ja magneettitutkimusten määrä kasvoi noin 2 300 kpl. OPETUS JA TUTKIMUS Opetustoiminta HUS Kuvantaminen osallistuu Helsingin yliopiston lääketieteen kandidaattien sekä erikoistuvien lääkärien koulutukseen. Opetuksellisesti kaikki kuvantamisen erikoisalat ovat mukana järjestämässä lääketieteen valinnaista opetusta omien alojensa kanssa. Opetusta annetaan sairaalafyysikoiksi erikoistuville fyysikoille sekä röntgenhoitaja-, bioanalyytikko- ja osastosihteeriopiskelijoille. Lääketieteen perus- ja erikoistumiskoulutuksen määräraha oli 731 517 eur. Lääketieteen kandidaateille on annettu opetusta tiedekunnan Curriculum uudistuksen mukaisesti. Verkko-opetusta ja interaktiivista digitaalista opetusmateriaalin ja -menetelmien käyttöä on lisätty. Erikoistumiskoulutuksen vakansseja oli radiologiassa 65 sisältäen yhden suuradiologian vakanssin, kliinisessä fysiologiassa ja isotooppilääketieteessä sekä kliinisessä neurofysiologiassa yhdeksän ja lääketieteellisessä fysiikassa kolme. Vakanssien täyttöaste oli 99 %. 280 röntgenhoitaja-, bioanalyytikko- tai sairaanhoitajaopiskelijaa suoritti ohjattuja harjoitteluja yhteensä 980 opintoviikkoa. Erikoislääkärikoulutukseen kuuluu monipuolisen teoreettisen koulutuksen lisäksi kliininen koulutuskierto ja potilas- ja jatkokoulutusmeetingit. Opiskelijoiden ja opettajien palaute on ollut myönteistä. Vuoden aikana valmistui 12 radiologian erikoislääkäriä, yksi kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri ja kaksi sairaalafyysikkoa. Helsingin yliopiston fysiikan osasto on kouluttanut yhteistyössä HUS Kuvantamisen ja Syöpäkeskuksen sairaalafyysikoita vuodesta 1996. Fyysikoita on valmistunut kahdesta kolmeen vuosittain, mikä riittää jatkossakin, vaikka uusi säteilylaki aiheuttaa toiminnan harjoittajille uusia velvoitteita. Tällä koulutustasolla on pystytty huolehtiman riittävästä fyysikkoresurssisata HUSin tulosyksiköille ja pääkaupunkiseudun muille toimijoille. Lääketieteellisen fysiikan tutkijoiden julkaisutuotantoa kuvaa parhaiten väitöstöihin liittyvä tutkimustoiminta, joka on tuottanut 2008-2018 yhteensä n. 60 julkaisua. Tieteellinen tutkimus Tutkimukseen HUS Kuvantaminen sai sairaalan tutkimusmäärärahaa 149 431 eur ja raha jaettiin 26 tutkijalle. Kaksi tutkijaa sai kilpailutetusta terveyden tutkimuksen määrärahasta yhteensä 80 000 eur. Biopankki toimintaan liittyen saimme 50 000 eur ja rahat jaettiin kuudelle hankkeelle ja yhden röntgenhoitajan palkkaukseen. Referoituja artikkeleita syntyi 111, joiden julkaisufoorumin mukainen pisteytys tuotti yhteensä 136 pistettä. Väitöskirjoja valmistui radiologiasta yksi, KFI:ltä kaksi ja lääketieteellisestä fysiikasta yksi. Lisäksi Biomagissa tehtyihin tutkimuksiin pohjautuen on väitellyt kuusi henkilöä. Dosentuurin sai radiologi ja KNF:n lääkäri. Kuvantaminen jakoi 100 000 eur tuote- ja menetelmähankkeisiin yhteensä 12 eri hankkeelle, yhden tutkijavakanssin (12 kk) jakautuen 10 eri henkilön kesken ja yhden tutkijakuukauden tiedepalkintona edellisen vuoden parhaaksi arvioidun julkaisun perusteella sekä kuvausaikaa tutkijoiden käyttöön. 40 % tutkimusaikaa oli käytettävissä radiologialla 32 kk, KFI:llä ja KNF:llä molemmilla 8 kk ja tutkimusaikaa myönnettiin 16 hakijalle. Kliinisen neurofysiologian tutkimuksessa kehitettiin ja julkaistiin useita tekoälyyn/koneoppimiseen perustuvia EEGsignaalin analyysialgoritmeja, jotka saivat runsaasti kansainvälistä huomiota sekä mediassa että alan laitevalmistajien keskuudessa. Lisäksi kehitettiin muita matemaattisia analyysialgoritmeja fysiologisten signaalien analysointiin. Hoidollisella puolella panostettiin ntms-pohjaisen kroonisen kivun hoidon ja preoperatiivisen kartoitukseni kehitykseen. Tutkimustyön infrastruktuurin osalta BABA liittyi osaksi HiLIFE/HY:n CoBra-infrastruktuuria yhdessä 196

Biomagin ja CBRU:n kanssa. BABA muutti joulukuussa 2018 uusiin tiloihin Puistosairaalaan liittyen näin uuteen yhtenäiseen kliinisen tutkimuksen kokonaisuuteen lastensairaalassa (Clinical Trial Unit). Tutkijafoorumi kokoontui kaksi kertaa. Tutkijafoorumin tavoitteena on tuoda tieteellisen tutkimuksen prosessia tutuksi henkilökunnalle, jakaa tietoa tiedeprojektien tutkimustuloksia ja auttaa aloittelevia tutkijoita tieteellisen tutkimuksen polulla. Hoitajien tutkimusklubi kokoontui kerran radiologialla ja kaksi kertaa KNF:llä. Kiireinen päivätyö on vaikeuttanut tutkimusvapaalle irrottautumista ja kaikille tutkimustyöstä kiinnostuneille ei aina ole ollut sopivia projekteja, ohjaajia tai tutkimusrahoitusta. TALOUDEN TOTEUTUMINEN JA INVESTOINNIT Tuloslaskelma TP 2014 TP 2015 TP 2016 ENN 2018 TP 2018 Poikkeama-% (1 000 euroa) Toimintatuotot yhteensä 116 781 120 251 123 102 135 064 139 836 145 168 142 002 1,5 % 5,1 % Myyntituotot 115 662 118 851 122 115 133 862 139 234 144 545 140 904 1,2 % 5,3 % Muut palvelutulot 112 134 115 524 118 805 130 939 136 762 141 918 138 151 1,0 % 5,5 % Muut myyntitulot 2 307 2 176 2 353 2 057 1 546 1 774 1 911 23,6 % -7,1 % Valtion opetus- ja tutkimuskorvaus 1 221 1 151 958 866 926 853 843-9,0 % -2,7 % Maksutuotot 259 79 115 165 114 89 127 11,5 % -23,0 % Tuet ja avustukset 171 45 122 170 0 23 180 0,0 % 5,9 % Muut toimintatuotot 689 1 276 750 866 488 511 790 61,9 % -8,8 % Toimintakulut yhteensä 109 340 112 696 115 637 128 149 133 092 136 707 135 138 1,5 % 5,5 % Henkilöstökulut 64 396 66 501 67 154 70 735 71 945 73 536 74 306 3,3 % 5,0 % Palvelujen ostot 20 071 20 375 21 792 26 118 28 237 28 721 26 841-4,9 % 2,8 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 12 640 12 905 13 389 16 441 17 138 18 417 18 511 8,0 % 12,6 % Muut toimintakulut 12 234 12 915 13 302 14 856 15 772 16 033 15 480-1,9 % 4,2 % Toimintakate 7 440 7 555 7 464 6 914 6 744 8 461 6 864 1,8 % -0,7 % Rahoitustuotot ja -kulut 338 250 328 0 0 0 0 0,0 % 17,9 % Vuosikate 7 103 7 305 7 136 6 914 6 744 8 460 6 864 1,8 % -0,7 % Poistot ja arvonalentumiset 7 188 7 285 7 285 6 878 7 053 6 967 6 882-2,4 % 0,1 % Tilikauden tulos -85 20-149 36-309 1 493-18 -94,1 % -151,0 % Toimintakulut ja poistot yhteensä 116 528 119 981 122 923 135 028 140 145 143 675 142 020 1,3 % 5,2 % Toimintatuottojen ja -kulujen sekä poistojen poikkeamat ja niihin johtaneiden toiminnallisten syiden analysointi Toimintatuotot 1 000 euroa poikkeama % 1 000 euroa muutos % TA/Edellinen vuosi 139 835,6 135 063,7 Sisäisten tuottojen muutos ilman asiakashyvityksiä 6 878,6 4,9 % 3 394,3 2,5 % Asiakashyvitykset -6 679,9-4,8 % 4 648,7 3,4 % Ulkoisten myyntituottojen muutos 1 576,3 1,1 % -973,1-0,7 % Erityisvaltionosuus -116,6-0,1 % -38,2 0,0 % Palveluntuottajien sanktiomaksut 271,2 0,2 % 15,8 0,0 % Käyttöomaisuuden myyntivoitto 9,3 0,0 % -96,1-0,1 % Muut muutokset toimintatuotoissa 227,1 0,2 % -13,6 0,0 % TP 2018 142 001,6 1,5 % 142 001,6 5,1 % 197

Toimintakulut ja poistot 1 000 euroa poikkeama % 1 000 euroa muutos % TA/Edellinen vuosi 140 145,0 135 027,6 Henkilöstökulut ilman kertakorv austa ja epäpätevyysalennusta 1 757,8 1,3 % 2 967,6 2,2 % Palkkasopimusten mukaiset kertakorvaukset ja epäpätevyysalennus 627,9 0,4 % 627,9 0,5 % Työvoiman vuokraus 726,8 0,5 % 198,0 0,1 % Tietohallinnon veloitukset -473,4-0,3 % 61,4 0,0 % Huolto- ja kunnossapitopalvelut 137,3 0,1 % -187,3-0,1 % Lääkkeet ja apteekkitarv ikkeet (sis. v arjo- ja merkkiaineet) 1,6 0,0 % 170,1 0,1 % Tutkimus-, hoito- ja kuvantamistarvikkeet 1 947,5 1,4 % 1 861,0 1,4 % Muut tarvikkeet -576,3-0,4 % 38,8 0,0 % Toimitilavuokrat ja -palvelut -433,2-0,3 % 267,3 0,2 % Koneiden ja laitteiden vuokrat -33,1 0,0 % 236,1 0,2 % Poistot -171,2-0,1 % 3,9 0,0 % Muut muutokset toimintakuluissa -1 636,8-1,2 % 747,3 0,6 % TP 2018 142 019,9 1,3 % 142 019,9 5,2 % Kone- ja laiteinvestoinnit Vuoden aikana toteutettiin kolme isoa, yli 500 000 euron investointihanketta omalla rahoituksella. Investoinneista merkittävin, vielä vuodelle 2019 jatkuva hanke on HUSin strateginen investointi omaan syklotroniin. Syklotronin avajaisia vietettiin marraskuussa ja ensimmäinen potilasannos radiolääkettä voitiin tuottaa jo tammikuussa 2019. Meilahden Tornisairaalaan investoitiin toiminnallisena muutosblokkina uuteen TT-laitteeseen päivystystutkimusten saatavuuden parantamiseksi. Laite otettiin käyttöön loppuvuodesta. Pienten, alle 500 000 euron investointien ohjelmaa täydennettiin useaan kertaan vuoden aikana. Ohjelmaan sisältyi mm. useita natiivi- ja ultraäänilaitteita, uusien toimitilojen kalustamiset sekä tilaremontteja. Kesällä 2018 yksi liikkuvan kuvantamisen magneettirekoista jouduttiin poistamaan käytöstä sisäilmaongelmien vuoksi. Rekan magneettikuvauslaite siirrettiin Peijaksen röntgeniin parantamaan osaltaan magneettitutkimusten saatavuutta. Laitteen tilaremontti rahoitettiin pieninvestoinneista. Vuoden 2017 alusta HUS Kuvantamiseen liittyneen Kymenlaakson kuvantamistoiminnan Kouvolan toimipisteen kahdeksi vuodeksi vuokratut laitteet lunastettiin omaksi vuoden 2018 lopussa. Biomag-tutkimuslaboratorion siirto edistyi hieman suunniteltua hitaammin, eikä kaikki vuodelle 2018 suunnitellut osuudet valmistuneet, vaan siirtyivät vuodelle 2019. Investoinnit (1 000 euroa) TP 2018 Erotus TP 2018 - Erotus TP 2018 - Isot, yli 500 t hankkeet yhteensä 5 235 3 200 3 251 51-1 984 Syklotroni 1 200 1 200 0 MK Hyvinkään sairaala 1 300 1 312 12 TT Tornisairaala 700 707 7 V.2017 hankkeiden hännät 0 32 32 Pienet, alle 5 00 t hankkeet yhteensä 4 395 4 301 4 201-100 -194 YHTEENSÄ 9 630 7 501 7 452-49 -2 178 Leasing-rahoituksella toteutettiin kuusi isoa laiteinvestointia. Uuteen lastensairaalaan hankittiin kaksi uutta MKlaitetta ja yksi TT-laite ja Isotooppiyksikön uusiin tiloihin hankittiin PET-TT-laitteisto ja kaksi SPET-TT-laitteistoa. Lisäksi Peijaksen röntgeniin vuokrattiin TT-laitteisto turvaamaan tutkimusten saatavuutta. Nurmijärven röntgentoiminnan liittyessä HUS Kuvantamiseen vuoden 2019 alusta lukien, siirtyi myös yksi ultraäänilaitteen leasingsopimus HUS Kuvantamiselle. Useampien laitteiden yhteiskilpailutuksissa saavutettiin merkittäviä säästöjä niin isojen kuin pienten laitteiden hankinnoissa. 198

HENKILÖSTÖ Henkilöstön riittävyys ja rekrytointi Hoitohenkilöstöä ei ollut alkuvuodesta riittävästi vastaamaan kasvavan leiketutkimusten, toimenpideradiologian ja vaativan erikoissairaanhoidon päivystysaikaisen toiminnan kysyntään. Meilahden röntgenissä hoitohenkilöstön varallaolo- ja ylityön määrä kasvoi päivystystoiminnassa ja toimenpideradiologiassa. Tämä näkyy osaltaan henkilöstön kokemana ylikuormituksena työolobarometrin (TOB) tuloksissa ko. yksiköissä. Vuoden 2018 aikana saadut hoitohenkilöstön lisävakanssit kohdennettiin Meilahden päivystysaikaiseen toimintaan ja magneettitoimintaan Meilahteen, Naistenklinikalle ja Uuteen lastensairaalaan ja ne auttoivat tilannetta loppuvuonna. Avoimiin tehtäviin saatiin hyvin rekrytoitua henkilökuntaa pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla. Sen sijaan hoitohenkilöstön ja radiologien saatavuus oli huono Carean alueella. TOB tulokset olivat edelleen hyvällä tasolla, vaikkakin vähäistä laskua oli kaikilla osa-alueilla. Esimiesindeksi oli hieman laskenut edellisvuodesta, mutta lasku ei ole kuitenkaan tilastollisesti merkitsevää. Henkilöstö oli tyytyväistä lähiesimiestyöhön, mikä näkyy tuloksissa aiempien vuosien tapaan hyvänä työyksikön toimintaindeksinä (3,68). Henkilökunta koki työn haasteelliseksi ja että työssä on mahdollisuus toimia itsenäisesti. Eri ammattiryhmien välinen yhteistyö koettiin edellisvuoden tapaan hyvänä. Tulosten mukaan esimiestyön kehittämiskohteeksi nousi palautteen antaminen ja henkilökunnan mukaan ottaminen aiempaa paremmin omaa työtä koskevien muutosten suunnitteluun. TOB tulokset käsitellään henkilöstön kanssa tammi-helmikuussa 2019, minkä perusteella käynnistetään niihin liittyvät kehittämistoimenpiteet yksiköissä. Sukupuolen osalta henkilöstön rakenne on selvästi naisenemmistöinen. Naisten osuus koko henkilöstön määrästä oli 80% (1021). Hoitohenkilöstön osuus oli 62% henkilöstömäärästä ja heistä 89% naisia ja 11% miehiä. Lääkäreistä 57% oli naisia ja 63% miehiä. Uudet esimiehet osallistuivat HUSin EVA 1 ja 2 koulutuksiin osana perehdytystä. Lisäksi JOKO-koulutukseen osallistui 1 ja JET-koulutukseen 4 esimiestä. Esimiestyöhön valmentavaan koulutukseen osallistui kaksi osallistujaa. Henkilöstömäärä ENN 2018 TP 2018 Poikkeama-% Hoitohenkilökunta 763 786 774 790 0,5 % 3,5 % Lääkärit 278 300 283 280-6,7 % 0,7 % Muu henkilökunta 147 154 145 163 5,8 % 10,9 % Erityistyöntekijät 44 37 36 39 5,4 % -11,4 % YHTEENSÄ 1232 1277 1238 1272-0,4 % 3,2 % Henkilötyövuodet ENN 2018 TP 2018 Poikkeama-% Hoitohenkilökunta 604,8 591 613,0 626,0 5,9 % 3,5 % Lääkärit 230,5 225 235,0 242,5 7,8 % 5,2 % Muu henkilökunta 150,1 117 139,2 144,0 23,2 % -4,1 % Erityistyöntekijät 23,7 26 24,5 24,2-6,9 % 2,1 % YHTEENSÄ 1009,1 959 1011,7 1036,7 8,1 % 2,7 % Henkilötyövuosien poikkeamat talousarvioon verrattuna johtuivat pääosin vuoden aikana saatujen hoitohenkilöstön lisävakanssien käyttöönotosta sekä erikoistuvien lääkäreiden määrän kasvusta. Hoitohenkilöstön lisävakansseja otettiin käyttöön Naistenklinikan ja Uuden lastensairaalan magneettitoimintaan, Peijaksen TT-toimintaan, Meilahden päivystystoimintaan sekä Meilahden isotooppiyksikön syklotronitoimintaan. Lisäksi hoitohenkilöstön sijaisia palkattiin sonograaferikoulutuksen käytännön harjoittelujaksojen ajalle. Osastonsihteereiden määrää ei ollut mahdollista vähentää suunnitellusti itseilmoittautumisautomaattien käyttöönoton myöhästymisten takia. 199

Henkilötyövuodet htv poikkeama % htv muutos % TA/Edellinen vuosi 959,2 1 009,1 Osastonsihteereiden lisäys; itseilmoittautumisen käyttöönoton myöhästyminen 4,9 0,5 % 0,3 0,0 % Kymenlaakson avoimien hoitajavakanssien täyttö 3,0 0,3 % 1,0 0,1 % Magneettitoiminnan ilta- ja viikonlopun vuorojen lisäys 2,5 0,3 % 2,9 0,3 % KFI:n toiminnan hoitajalisäykset 3,5 0,4 % 1,6 0,2 % Songraaferikoulutuksen käytännön harjoittelu sijaiset 1,8 0,2 % 0,6 0,1 % Vuosilomasijaiset (hoitohenkilöstö ja sihteerit) 4,4 0,5 % 0,7 0,1 % Meilahti Tornisairaala tt-toiminnan edellyttämät hoitajalisäykset 2,1 0,2 % 4,5 0,4 % ULS:n röntgenin hoitajalisäykset 8,2 0,9 % 8,2 0,8 % Peijaksen röntgenin tt-toiminnan edellyttämä hoitajalisäys 1,7 0,2 % 0,9 0,1 % Erikoistuvien radiologien virkojen täyttö 7,1 0,7 % 0,9 0,1 % Muut lääkärien virkojen täyttö 8,9 0,9 % 4,2 0,4 % Muut henkilötyövuosimuutokset 29,4 3,1 % 1,8 0,2 % TP 2018 1 036,7 8,1 % 1 036,7 2,7 % Henkilöstökustannukset ja vuokratyövoima Vuosilomista pystyttiin pitämään pääsääntöisesti ohjeistuksen mukaan 65% kesälomakaudella. Apotin käyttöönotto Peijaksen sairaalassa ja osittain HUS Kuvantamisessa aiheuttivat sen, että vuosilomat yksikössä painottuivat aiempaa enemmän alkukesään ja sijaistarve jatkui pidemmälle syksyyn. Tämä aiheutti ennakoitua enemmän hoitohenkilöstön sijaisrekrytointia ja siltä osin kustannusten kasvua. Osa-työkyvyttömyyseläkkeistä ja varhennetuista osa-aikaeläkkeistä on aiheutunut ennakoitua enemmän sijaisten rekrytointitarvetta ja sitä kautta henkilötyövuosien kasvua. Paikallinen, tuloksellisuuteen perustuva tammikuussa 2019 maksettava kertaerä on suuruudeltaan 9,2% palkansaajan KVTES II luvun 5 :n mukaisesta varsinaisesta palkasta. Kertaerän suuruus laskettiin marraskuun 2018 varsinaisen palkan perusteella. HUS Kuvantamisen tilinpäätökseen tehtiin tästä 446 000 euron jaksotus. Vastaavasti tilinpäätökseen tehtiin 182 000 euron jaksotus takautuvien epäpätevyysalennusten korjaamiseksi. Vuokratyövoima Työvoimavuokrauksen kustannukset eivät alentuneet tavoitteen mukaisesti, koska tutkimusten kysynnän kasvu edellytti vuokraradiologien käyttöä oman henkilöstön tukena. Työhyvinvointi ja työsuojelu TP 2018 Poikkeama-% 1 000 euroa 1 000 euroa 1 000 euroa Työsuojelua on toteutettu työsuojeluparien toimintana työyksiköissä. Pääsääntöisesti työsuojeluparin työnantajaedustajana on toiminut osastonhoitaja. Vuonna 2018 työsuojeluparien tehtäväksi tuli myös yksikön ergonomiavastuutehtävät. Työyksiköihin on tehty riskien arvioinnit sekä sovitut työpaikkakäynnit sekä työsuojelukierroksia. Uusia sisäilmaongelmia on esiintynyt Naistenklinikan ja Malmin sairaalan röntgeneissä ja niitä on hoidettu ja selvitetty yhteistyössä HUS Kiinteistön, työterveyshuollon ja työsuojelun edustajien kanssa. Pitkissä sairauspoissaoloissa ja työntekijän työhön paluun tukemisessa on toimittu työkyvyn tukiohjelman mukaisesti ja pyritty löytämään ratkaisuja työntekijöiden työssä jatkamiseen yhteistyössä HYKSin työkyky-yhteyshenkilön ja työkykykoordinaattorin kanssa. Työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseksi käytössä ovat olleet osa-aikaiset perhevapaat sekä varhennettu vanhuuseläke. Radiologian vastuualueen hoitohenkilöstön työvuorosuunnittelussa on otettu käyttöön toiminnallinen yhteisöllinen työvuorosuunnittelu, jossa työntekijät pääsevät aiempaa paremmin esittämään toiveita tekemistään työvuoroista ja niiden sijoittelusta. 200 YHTEENSÄ 4 123 3 622 4 392 21,3 % 6,5 %

15 HUSLAB 15.1.1 HUSLAB tulosyksikkö Toiminnan tunnusluvut Tunnusluvut TP 2018 Toiminnan tunnusluvut Tuottavuustavoite-%, mittari: tuotannon arvo/ulkoiset toimintakulut 2,3 % 2,5 % 3,4 % Poikkeama- % Hinnanmuutos-%, sisäiset asiakkaat 0,8 % -1,7 % -0,8 % Laskutusosuudella painotettu volyyminmuutos-% 11,3 % 3,0 % Palvelutuotanto (lkm) Kliinisen genetiikan käynnit 5 521 5 090-7,8 % 0,0 % Genetiikka 37 136 36 920 36 472-1,2 % -1,8 % Kemia ja hematologia, sis. Hyks-instituutin tutkimukset 18 101 812 18 829 682 18 403 375-2,3 % 1,7 % Mikrobiologia 1 619 059 1 229 935 1 692 161 37,6 % 4,5 % Patologia 412 742 374 646 432 460 15,4 % 4,8 % Verituotteet 96 509 87 840 98 338 12,0 % 1,9 % Näytteenotto 3 497 459 3 304 035 3 476 770 5,2 % -0,6 % Asiakaslupaus Polikliiniseen hoitoon odottavat potilaat (>3 kk) - ulkoiset lähetteet 0 0 0,0 % 0,0 % 01b.1 Ensikäynti lähetteen käsittelystä (elektiivinen toiminta), 10 vkoa 100 % 50 % 01b.2 Ensikäynti lähetteen käsittelystä (elektiivinen toiminta), 4 vkoa 50 % 0 % Lähetteiden käsittelyaika yli 21 vrk 0 30 0,0 % 0,0 % Palveluiden saatavuus Laboratorion indeksitutkimusten valmistumisaikatavoite toteutuu sairaalan päivystyksen kanssa sovitussa ajassa jokaisen päivystyspotilaan osalta. HUS:n sairaaloissa aamukierroille pyydetyt indeksitutkimukset vastattu klo 9 mennessä jokaisen kotiutuvan potilaan osalta. InABRSV ja F-NoroNh0-tutkimusten valmistumisaikatavoite toteutuu sairaalan päivystyksen kanssa sovitussa ajassa jokaisen päivystyspotilaan osalta. (Ei tot./kaikki näytteet) Kliin. mikrobiologian tutkimusvastausten nopeuttaminen. Seuranta indeksitutkimuksittain. Patologia: kaikista histologisista näytteistä ensimmäinen vastaus annettu 95 %:sti 4 työpäivän kuluessa Patologia: kaikista histologisista näytteistä 99 % on vastattu 3 vkon kuluessa 100,0 % 70 % 100,0 % 76 % 0 Inf: 2/366 (0,5%); Noro: 32/326 (9,8%) 100,0 % 87 % 95,0 % 27 % 99,0 % 96 % Minkään genetiikan tutkimuksen vastausaika ei ylitä 8 vkoa. 100,0 % 99 % Kukaan ilman ajanvarausta asioivista potilaista ei jonota näytteenottoon yli 30 minuuttia. Seuranta niiden potilaiden kokonaislukumääränä, joiden näytteenotto ei toteutunut tavoitteen mukaisesti. (Ei tot. /kaikki näytteet) 0 >30 min: 26782 / 119115 (vko49-52) Sitovat tavoitteet Sitovat tavoitteet (1 000 euroa/%) TP 2018 Poikkeama-% Sitovat toimintakulut 183 250 181 286 186 106 2,7 % 1,6 % Tilikauden tulos *) 1 687-481 3 233-772,2 % 91,6 % Tuottavuustavoite-% (kokonaistuottavuus) 2,3 % 2,5 % 3,4 % Hintatason muutos-%, sis. asiakkaat 0,8 % -1,7 % -0,8 % *) Tulos ennen saatuja ja annettuja asiakaspalautuksia sekä HUS Yhteiset -tulosalueen ylijäämän palautusta 201

Talouden tunnusluvut Talous tunnuslukuja (1 000 euroa) TP 2018 Poikkeama-% Sisäiset toimintatuotot 99 884 97 263 97 492 0,2 % -2,4 % Ulkoiset toimintatuotot 86 477 85 733 90 257 5,3 % 4,4 % Toimintatuotot yhteensä 186 360 182 996 187 749 2,6 % 0,7 % Toimintakulut 183 280 181 286 186 106 2,7 % 1,5 % Poistot 1 988 2 191 2 123-3,1 % 6,8 % Tilikauden tulos ennen saatuja ja annettuja asiakashyvityksiä 2 713-481 3 233-772,1 % 19,2 % Asiakashyvitykset netto -1 622 0-3 714 0,0 % 129,0 % Tilikauden tulos 1 091-481 -481 0,0 % -144,1 % Saadut ja annetut HUSin sisäiset asiakaspalautukset netto -1 622-3 892 140,0 % Jäsenkuntapalautukset 0 178 0,0 % Talous tunnuslukuja (1 000 euroa) TP 2018 Poikkeama-% Konsernin sisäinen myynti 99 884 97 263 97 492 0,2 % -2,4 % Myynti jäsenkunnille ja muille maksajille 86 477 85 733 90 257 5,3 % 4,4 % TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ 186 360 182 996 187 749 2,6 % 0,7 % Henkilöstötunnusluvut Henkilöstö TP 2018 Poikkeama-% Henkilöstömäärä (31.12.) 1 768 1 765 1 753-0,7 % -0,8 % Henkilötyövuodet 1 434 1 402 1 425 1,7 % -0,6 % Henkilötyövuoden hinta (koko henkilöstö) 54 483 56 266 55 789-0,8 % 2,4 % Henkilöstökulujen hinta-määräero Määräero, % 1,7 % -0,6 % Hintaero, % -0,9 % 1,8 % OLENNAISET TAPAHTUMAT TILIKAUDELLA JA ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Kuvaus tukipalveluyksikön toiminnasta HUSLAB on Suomen suurin kliinisten laboratoriopalveluiden tuottaja. HUSLABin pääasiallinen toiminta-alue on HUS kuntayhtymän erikoissairaanhoito ja HUSin jäsenkuntien perusterveydenhuolto sekä Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalveluiden kuntayhtymä (nykyisin Kymsote) ja sen jäsenkunnat. HUSLAB tarjoaa laboratoriopalveluita viidellä laboratoriolääketieteen erikoisalalla: kliininen kemia, kliininen mikrobiologia, patologia, genetiikka ja kliininen farmakologia. HUSLABin näytteenottopalvelua on saatavissa yli 80 toimipisteessä. HUSin ja sen jäsenkuntien lisäksi HUSLAB tuottaa vaativia laboratoriotutkimuksia myös muille sairaanhoitopiireille terveydenhuoltolain mukaisiin sairaanhoitopiirien välisiin sopimuksiin perustuen. Laboratoriodiagnostiikan lisäksi HUSLAB tarjoaa kliinisen farmakologian erikoislääkärikonsultaatioita. Vuonna 2019 toimintansa käynnistävän Kymsoten lisäksi yhteistyö muiden Hyks-erva-alueen sairaanhoitopiirien kanssa jatkui aktiivisena. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Massiivinen rinnakkaissekvensointi on osoittanut ylivoimaisen tarkaksi ja kustannustehokkaaksi menetelmäksi tunnistettaessa sekä perinnöllisten sairauksien että syövän taustalla olevia geneettisiä muutoksia. HUSLABin Genetiikan laboratorio on toistaiseksi käyttänyt tätä teknologiaa ennalta valittujen genomialueiden kohdennetussa diagnostiikassa. Seuraava kehitysaskel on siirtyminen genominlaajuisten tietoaineistojen tuottamiseen ja hyödyntämiseen potilashoidossa. Tavoitteena on mahdollistaa parhaimman mahdollisen genomitiedon käyttö perinnöllisten sairauksien ja syöpätautien diagnostiikassa. Tämä lisää diagnostiikan osuvuutta ja voi mahdollistaa täysin uusia hoito- ja diagnoosikeinoja, esim. syöpäpotilaiden yksilöllistettyyn hoitoon ja tunnistukseen. 202

Genomiaikaan siirtymisen mahdollistamiseksi Genetiikan linjaan on vuoden 2018 alussa perustettu Genomiyksikkö yhteistyössä Helsingin Yliopiston (Suomen molekyylilääketieteen instituutin teknologiakeskus; FIMM/HiLIFE) kanssa. Tarkoitus on yhdistää näiden kahden suomalaisen genetiikan uranuurtajan osaamiset huipputason potilasdiagnostiikaksi. Yksikköön on vuoden aikana siirretty FIMMin hallinnassa ollut pienemmän kapasiteetin HiSeq 1500 -sekvensointilaite sekä hankittu HUSin investointirahoituksen avulla Illumina NovaSeq -suurtehosekvensointilaite. Hankitut laitteet on asennettu HUSLAB Genomiyksikköön loppuvuodesta ja niiden käyttöönotto on alkamassa vaiheittain vuoden 2019 alkupuolella. Yksikkö on myös toteuttanut yhdessä HUS-Tietohallinnon kanssa genomitiedon tuotantomaiseen käsittelyyn soveltuvan HUS-Genomitietojärjestelmän hankinnan. Kliinisen genetiikan yksikkö tuottaa perinnöllisyyslääketieteen vastaanottopalvelua konsultaatiota ja neuvontaa tarvitseville potilaille ja suvuille lähetteeseen perustuen. Yksikön toiminta siirtyi 2018 vuoden alussa Hyks LaNusta osaksi Genetiikan linjaa. HUSLABissa valmisteltiin vuosina 2017 2018 kohdunkaulasyövän seulontaohjelman uudistamista ja siirtymistä pääosin käyttämään kohdunkaulasyövän aiheuttajaa, papilloomavirusta, osoittavaa HPV-testiä Papa-testin sijaan ensisijaisena seulontatestinä. Tavoitteena oli laajentaa kutsuttavia ikäryhmiä sekä selkeyttää seulontaalgoritmia uusinta- ja riskiryhmäkutsujen ja hoitotoimenpiteiden osalta. Valmistelutyön tuloksena kaikissa HUSin kunnissa seulontakutsun saavat vuoden 2019 alusta alkaen myös 25- ja 65-vuotiaat naiset. Lisäksi otetaan käyttöön valmiit näytteenottoajat kaikissa kunnissa. Seulontaohjelman uudistaminen on vaatinut näytteenottajien perehdytystä ja monien päivittäiskäytäntöjen tarkastelua. Virologian laboratorioon arvioidaan vuodesta 2019 alkaen tulevan yli 70 000 HPV-seulontanäytettä vuosittain. Nykyisellä laitekannalla näytteet saadaan tutkittua, mutta yhden uuden analysaattorin hankkimiseen käyttökorvaussopimuksella kevään 2019 aikana on varauduttu. Patologiassa Papa-lasien tutkiminen vähenee huomattavasti, sillä jatkossa lasi tutkitaan vain HPV-positiivisilta naisilta (noin 8 % seulottavista) sekä alle 30 v naisilta. Riskiryhmien Papa-jatkotutkimukset ja kolposkopiassa otettavien histologisten näytteiden tulkinta säilyy ennallaan. Syksyllä 2018 HUSLABissa on lisäksi pilotoitu seulottavan itse ottaman HPV-näytteen käyttöä seulonnassa (HPV-omanäytteenotto) yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa. Omanäytteenoton tavoitteena on parantaa osallistuvuutta seulontaan niiden naisten joukossa, jotka eivät osallistu tavanomaiseen seulontaan. Heidän joukossa syövän esiasteita esiintyy enemmän kuin seulontaan säännöllisesti osallistuvien joukossa, joten omanäytteenotolla on mahdollista saavuttaa merkittäviä terveyshyötyjä. HPV-seulontaan siirtyminen ja uusien ikäryhmien kutsuminen tehostaa kohdunkaulasyövän seulontaa. Syövän esiasteet löydetään herkemmin ja varhaisemmassa vaiheessa. Omanäytteenotto ja nestesytologia tarjoavat mahdollisuuden edelleen lisääntyviin terveyshyötyihin. Kymenlaakson sairaanhoitopiiri siirsi laboratoriotoiminnot HUSLABille 1.1.2017. HUSLABin Kymenlaakson laboratoriopalvelut, Kymenlaakson sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoito (Carea) sekä alueen kuntien terveyskeskukset alkoivat käyttää HUSLABin laboratoriotietojärjestelmää 26.5.2018. HUSLABin laboratoriotietojärjestelmän käyttäjämäärä lisääntyi useilla tuhansilla. Käyttöönottoprojekti kesti 1,5 vuotta, vaati ison panostuksen myös omalta henkilökunnalta ja maksoi kaiken kaikkiaan 1,4 milj. euroa. Yhteinen tietojärjestelmä mahdollistaa sen, että myös Kymenlaakson alueella siirrytään käyttämään HUSLABin uutta laboratoriotietojärjestelmää (MY+; Mylab Oy), joka ns. kanta HUSLABissa on jo käytössä kliinisen kemian ja kliinisen mikrobiologian aloilla ja tullaan ottamaan käyttöön myös patologiassa ja genetiikassa. HUSLABin asiakaspalvelukulttuurin kehittäminen -kärkihankkeen tavoitteena oli järjestää asiakaspalvelukoulutusta HUSLABin johtoryhmälle, esimiehille ja akateemiselle henkilökunnalle (n=200). Tätä varten kilpailutettiin kolme alan kouluttaja-/valmennustahoa ja yhteistyökumppaniksi valikoitui Miltton Oy. Kouluttajatahon kahden valmentajan ja HUSLABin oman projektiryhmän yhteistyönä toteutettiin kaksi erillistä työpajailtapäivää viidelle eri ryhmälle. Asiakaspalvelukoulutukseen osallistui touko marraskuun 2018 aikana 181 kohderyhmään kuuluvaa sekä kaksi potilasasiakasraadin jäsentä. Koulutus sai osallistujiltaan hyvän palautteen. Kärkihankkeessa kehitettiin myös yhteisiä työmenetelmiä asiakaspalautteiden systemaattiseen keräykseen, käsittelyyn, seurantaan ja raportointiin. Loppuvuodesta 2018 julkaistiin HUSLABin asiakaspalautteiden käsittelyn ohje (9/2018) sekä määriteltiin palautteiden systemaattisen käsittelyn yhtenäiset toimintatavat (12/2018). HUSLAB on hyvä työpaikka kärkihanke toteutui hyvin. Valmentavaa johtamista ja standardityötä on otettu laajasti käyttöön, samoin kuin resurssien tasapuolista läpinäkyvää jakoa. Loppujen toimenpiteiden jatko toteutuu "HUSLAB on vetovoimainen työnantaja 2019-hankkeessa". Palvelumuotoilun ja kehittämiskulttuurin vakiinnuttaminen jatkui jo totutusti. Kaikissa linjoissa on toteutettu Kaizen-viikkoja (yht. 10+ kpl) ja kasvatettu kehittämisosaamista sekä Kaizen-valmentajien lukumäärää. HUSLABin sisäistä organisaation kehittämistä jatkettiin. Kliinisen kemian ja hematologian ja Preanalytiikan linjat yhdistettiin. Kliinisen kemian ja näytteenottopalveluiden linja muodostuu Meilahden ja Uudenmaan alueen toiminnoista. Carean laboratoriopalvelut -linjan patologian toiminnot yhdistettiin Patologian linjaan. Vastaavasti Carean laboratoriopalvelut -linjan kliinisen mikrobiologian toiminnot yhdistettiin Kliinisen mikrobiologian linjaan. Kliinisen kemian ja näytteenoton toiminnot sekä hoitohenkilökunta muodostivat Kymenlaakson laboratoriopalvelut - 203

linjan. Tehdyillä muutoksilla tuettiin Kymenlaaksossa laboratoriotoimintojen integroitumista entistä vahvemmin osaksi muuta HUSLABia. Vuoden aikana tehtiin tutkimusnimikkeiden ja tutkimusten yhtenäistäminen ja harmonisointi. Biopankin toiminta ja talous siirtyivät vuoden 2018 alusta alkaen HUS Yhteiset tulosalueeseen tutkimusjohtajan alaisuuteen. Biopankin henkilökunta jäi edelleen HUSLABin henkilöstöksi, jonka työpanoksen HUSLAB myy HUS Yhteiset tulosalueelle. Tulevaisuuden näkymät Suomen laboratoriotoimijoiden kentässä on tapahtunut liikehdintää. Kansainvälinen diagnostiikkapalveluiden tuottaja Synlab osti laboratoriopalveluja tuottavan Yhtyneet Medix Laboratoriot Oy:n heinäkuussa ja marraskuussa Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin laboratorio siirtyi osaksi Fimlabia. Osa sairaanhoitopiireistä perusti kilpailluilla markkinoilla toimivan Arvo-laboratorion. Toimijoiden kesken on käynnissä erilaisia selvityksiä laajempien laboratoriokokonaisuuksien muodostamiseksi. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin eli Eksoten laboratoriotoimintojen mahdollisesta siirrosta HUSLABiin on vuoden 2018 aikana käyty neuvotteluja Eksoten edustajien kanssa ja asia on ollut esillä Eksoten hallituksessa. Valmistelua varten on asetettu ohjausryhmä, jossa on edustajia Eksotesta, HUSLABista ja Hyksin johdosta. Laboratoriotoimialan muutokset jatkunevat vuoden 2019 aikana. Uusi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/746 koskien in-vitro diagnostiikan laitteita muuttaa olennaisesti HUSLABissa tapahtuvaa reagenssien, kontrollien ja diagnostiikkakittien omavalmistusta. Lain mukaan siirtymäajan päätyttyä 26.5.2022 terveydenhuollon toimintayksikön omavalmistus on sallittua vain, kun kohteena olevan potilasryhmän erityistarpeisiin ei voida vastata markkinoilla saatavilla olevalla vastaavalla laitteella tai laitteen suorituskyky on tarpeeseen nähden riittämätön. Vuoden 2018 aikana toteutetun omavalmistuksen arvioinnin perusteella HUSLABin on kyettävä täyttämään 5/2022 kaupalliselle valmistajalle sovellettavan asetuksen vaatimukset säilyttääkseen laajan genetiikan tutkimusvalikoiman ja välttääkseen merkittävät laite-, tila- ja henkilöstöinvestoinnit. Vuoden 2019 alkupuoliskolla hankkeen vaikutukset on analysoitava ja suunniteltava tarkemmin, mutta ilmeistä on, että lisääntyvät laatujärjestelmävaatimukset ja ulkoiset arvioinnit nostavat erityisesti vaativamman laboratoriodiagnostiikan kustannuksia. STRATEGISET AVAINTAVOITTEET, RISKIENHALLINTA JA TOIMINNAN OHJAUS HUSLABin strategisten tavoitteiden asetannassa haettiin lean-johtamismallin mukaisesti suuria kehitysaskeleita. Varsin haastaviksi asettuja tavoitteita ei kaikilta osin saavutettu, mutta kehitystyöhön panostettiin jälleen voimakkaasti ja monella osa-alueella saavutettiin muutosta. Erittäin tavoitteellisiksi asetettuja saatavuustavoitteita ei saavutettu. Saatavuuden parantamiseksi tehtiin useita kehittämistoimenpiteitä ja parannusta saatiinkin aikaiseksi. Asiakastyytyväisyys pysyi varsin hyvällä tasolla ja asiakkaiden kanssa yhteistyössä tunnistettiin kriittisiä asiakastarpeita, joita ratkottiin yhteistyössä. Lean-toimintamallin mukaista standardityömallia käynnistettiin kaikilla esimiestasoilla. Tavoitteena oli, että esimiehet toteuttavat standardityönmallia kehittämis- ja valmentamistyössä. Valtaosa esimiehistä ottikin mallin käyttöön. Toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi ja riskienhallinnan toteuttamiseksi kussakin linjassa on käytössä riskimatriisi. Tavoitteena oli, ettei yksikään riski ole punaisella tai oranssilla. Linjojen osalta punaisten ja oranssien riskit saatiin poistettua ja HUSLAB-tasoisille riskeille tehtiin kehityssuunnitelma vuodelle 2019. Opetus-, tutkimus- ja tuotekehitys jatkui vahvana ja kaikki toiminnalle asetetut tavoitteet saavutettiin. Taloudelle asetetuissa tavoitteissa ei onnistuttu. HUSin sairaanhoitoalueiden, jäsenkuntien ja Kymenlaakson erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon palveluiden kysyntä eli asiakkaiden laboratoriokustannukset kasvoivat ja ylittivät asetetut tavoitteet. Tuottavuuden parantamisessa onnistuttiin. HUSLABille asetettu tuottavuustavoite 2,5 % ylitettiin tuottavuuden parannuttua 3,4 % edelliseen vuoteen verrattuna. Tässä vetoapuna toimi laboratoriopalveluiden kasvanut kysyntä. Riskienhallinta HUSLABissa on kattava standardien SFS-EN ISO 15189:2013 ja SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 mukainen akkreditoitu toimintajärjestelmä. HUSLAB on yksi Euroopan suurimmista kaikki laboratoriolääketieteen erikoisalat ja näytteenoton kattavista kansainvälisten akkreditointistandardien vaatimukset täyttävistä laboratorioista. Kuluneella kaudella jatkettiin Kymenlaakson laboratoriopalveluiden integrointia osaksi HUSLABin toimintajärjestelmää. 204

HUSLAB toteuttaa toiminnassaan HUS-yhtymän riskienhallintapolitiikkaa konsernin varautumis- ja riskienhallintatoimen ohjauksessa. HUSLABin operatiivisten riskien hallinnasta vastaa HUSLABin johtoryhmä HUSLABin potilasturvallisuuden ja riskienhallinnan työryhmän tukemana. Vuonna 2018 jatkettiin toimintaa ja toimintaympäristöä uhkaaviin riskeihin varautumista ja ennaltaehkäisyä. Erityisesti fokusoitiin potilasturvallisuustyöhön sekä A3 -työkalun käyttöön vakavien vaaratapahtumien korjaavien toimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Riskienhallintaa katselmoitiin lisäksi linjojen ja tulosyksikön johdon suorittamissa johdon katselmuksissa. Toiminnan kehittäminen ja tavoitteiden toiminnallistaminen Toiminnan kehittämishanke Mittari ja sen toteuma Hankkeen saavutukset vuonna 2018 Genomiyksikön perustaminen Yksikkö on toiminnassa ja uusi laite käyttöönotettu Genomiyksikön toiminta on käynnistynyt; molemmat suurtehosekvensaattorit on asennettu, tietoliikenneyhteydet on rakennettu ja laitteistot ovat toimintavalmiit. HPV-pohjaisen seulonnan käyttöönotto vuonna 2019 HUSLAB on hyvä työpaikka Asiakaspalvelukulttuurin kehittäminen Uuden tietojärjestelmän käyttöönotto Kymenlaakson patologian ja mikrobiologian integraatio HUSLABin linjoihin Menetelmä validoitu, ohjeistus valmistunut, asiakkaat informoitu Standardityön käyttöönotto ja toteutumisaste Henkilökunnalle järjestetään asiakaspalvelukoulutus. Jokaisella linjalla on suunnitelma kehittämistoimenpiteistä. Toteutuneet käyttöönotot Tutkimusnimikkeiden ja hintojen yhtenäistämisen suunnitelma v almistunut Asiakkaat informoitu, intrassa tiedotettu, toimintamallista sovittu, tietojärjestelmähankinta on hyväksytty. Valmentavaa johtamista ja standardityötä on otettu laajasti käyttöön, samoin kuin resurssien tasapuolista läpinäkyvää jakoa. Loppujen toimenpiteiden jatko "HUSLAB on vetov oimainen työnantaja 2019 -hankkeessa". Asiakaspalvelukoulutukset hoidettu suunnitelman mukaisesti (osallistujia 183). Hankkeessa kehitettiin myös asiakaspalautteiden systemaattiseen keräykseen, käsittelyyn, seurantaan ja raportointiin yhteisiä työmenetelmiä. Asiakaspalautteiden käsittelyn toimintaohje on valmistunut. Linjat seuraavat kehittämistoimenpiteiden toteutumista viikottain päjo-tauluilla. Kymenlaakson käyttöönotto toteutui 26.5. Apotin käyttöönotto on muuttanut aikatauluja. Käyttöönotot etenevät uusien aikataulujen mukaisesti. Tutkimusnimikkeiden ja tutkimusten yhtenäistämis- ja harmonisointityö on valmistunut. Laatujärjestelmän Akkreditoinnin standardin laajentaminen mukaiset edellytykset Kymenlaakson laboratoriossa täyttyvät tuotettaviin tutkimuksiin vuonna 2019 Akkreditoitavan toiminnan sisäiset auditoinnit suoritettu ja alue on suunnitelman mukaisesti valmiudessa akkreditointiin keväällä 2019. Palvelumuotoilun ja kehittämiskulttuurin vakiinnuttaminen Sovittujen Kaizen-viikkojen toteutuminen Kaikissa linjoissa toteutettu Kaizen-viikkoja (yht. 10+ kpl) ja kasvatettu kehittämisosaamista sekä Kaizen-valmentajien lukumäärää. 205

PALVELUIDEN TOTEUTUMINEN Palveluiden laskutus asiakkaittain Laskutus asiakkaittain (1 000 euroa) TP 2018 Poikkeama-% Sairaanhoitoalueet yhteensä 97 978 94 254 94 128-0,1 % -3,9 % Hyks sairaanhoitoalue 83 567 79 549 79 868 0,4 % -4,4 % Hyvinkään sairaanhoitoalue 7 394 7 621 7 557-0,8 % 2,2 % Lohjan sairaanhoitoalue 3 689 3 800 3 497-8,0 % -5,2 % Porvoon sairaanhoitoalue 3 328 3 284 3 207-2,4 % -3,6 % Tukipalveluyksiköt 1 843 3 009 3 354 11,5 % 82,0 % Tytäryhtiöt 63 0 212 0,0 % 239,3 % Osakkus- ja yhteisyhteisöt 0 0 0 0,0 % 0,0 % Jäsenkunnat 52 522 51 078 55 900 9,4 % 6,4 % Muut asiakkaat 33 954 34 655 34 153-1,4 % 0,6 % PALVELUIDEN LASKUTUS YHTEENSÄ 186 360 182 996 187 749 2,6 % 0,7 % Laskutus HUSin yksiköille väheni edellisvuodesta 2,2 %. Tähän vaikutti sairaanhoidollisille yksiköille annettu suuri asiakaspalautus kaikkiaan 6,2 milj. euroa. Ulkoinen myynti kasvoi 4,1 % edellisvuodesta. Laskutus jäsenkunnille kasvoi kokonaisuudessaan 6,4 % edellisvuoteen nähden. Kliinisen genetiikan myötä laskutus jäsenkunnille sisältää vuoden 2018 alusta jäsenkuntien maksuosuutta, vuonna 2018 2,5 milj. euroa. Varsinaisten laboratoriopalveluiden myynti jäsenkunnille kasvoi 1,7 % edellisvuoden tilinpäätökseen nähden. Laskutus erva-alueelle (sis. Kymenlaakson sairaanhoitopiirin jäsenkunnat) kasvoi peräti 13,6 % edellisvuodesta. Laskutus yksityissektorille väheni lähes kolmanneksen ollen 3,5 milj. euroa. Tuotteet ja palvelut kaikille maksajille Tuotteet ja palvelut (lkm) TP 2018 Poikkeama-% Biopankkinäytteet 1 014 670 0,0 % -33,9 % Fysiologia 286 744 260 050 269 773 3,7 % -5,9 % Genetiikka 37 136 36 920 36 472-1,2 % -1,8 % HYKS-instituutin tutkimukset 1 781 0 1 603 0,0 % -10,0 % Kemia ja hematologia 18 100 031 18 829 682 18 401 772-2,3 % 1,7 % Luokittelematon 17 617 0 38 094 0,0 % 116,2 % Mikrobiologia 1 619 059 1 229 935 1 692 161 37,6 % 4,5 % Muut tutkimukset 1 885 6 929 1 327-80,8 % -29,6 % Näytteenotto 3 497 459 3 304 035 3 476 770 5,2 % -0,6 % Muut palvelut *) 18 621 31 391 32 211 2,6 % 73,0 % Patologia 412 742 374 646 432 460 15,4 % 4,8 % Verituotteet 96 509 87 840 98 338 12,0 % 1,9 % Tilinpäätöserät 637 0 673 0,0 % 5,7 % YHTEENSÄ 24 091 235 24 161 428 24 482 324 1,3 % 1,6 % Tuotteet ja palvelut (1 000 euroa) TP 2018 Poikkeama-% Biopankkinäytteet 6 0 9 0,0 % 32,9 % Fysiologia 4 289 3 873 4 028 4,0 % -6,1 % Genetiikka 8 647 7 725 8 700 12,6 % 0,6 % HYKS-instituutin tutkimukset 155 0 160 0,0 % 3,4 % Kemia ja hematologia 67 816 69 144 68 634-0,7 % 1,2 % Luokittelematon 109 0 338 0,0 % 210,3 % Mikrobiologia 30 811 28 980 32 696 12,8 % 6,1 % Muut tutkimukset 43 54 37-31,9 % -14,2 % Näytteenotto 29 979 29 376 30 181 2,7 % 0,7 % Muut palvelut *) 1 771 662 1 720 159,7 % -2,8 % Patologia 22 483 21 742 23 135 6,4 % 2,9 % Verituotteet 13 945 13 798 14 762 7,0 % 5,9 % Tilinpäätöserät -2 797 0-6 229 0,0 % 122,7 % YHTEENSÄ 177 257 175 356 178 170 1,6 % 0,5 % *) sis. toimipistemaksut, järjestelmän käyttökorv aukset yms. manuaalisesti laskutettav ia 206

Vuoden 2017 lopulla käynnistynyt influenssakausi oli varsin poikkeuksellinen paitsi ajalliselta kestoltaan myös voimakkuudeltaan. Influenssakausi vaikutti HUSLABin tuotantoon voimakkaasti. Mikrobiologian erikoisalan tutkimusmäärä kasvoi selvästi sekä edellisvuoteen että talousarvioon nähden. Influenssakausi vaikutti myös sekä näytteenottojen että kemian tutkimusten lukumääriin. Lääketieteen kehitys ja yksilöllisempi diagnostiikka muuttaa edelleen tilattua tutkimusprofiilia entistä kalliimpien tutkimusten suuntaan (genetiikka ja patologia). Tämä näkyy laskutetun keskihinnan muutoksessa. Laboratoriotutkimusten hintoja laskettiin asetetun hinnanmuutostavoitteen mukaisesta 1,7 %. Sisäisten asiakkaiden laskutuksen keskihinta laski -0,8 %. Verituotteiden käyttö kasvoi selvästi. Sekä euromääräisesti että suhteellisesti eniten kasvoi Syöpäkeskuksen tilausmäärät (verisyövät). Valikoima/hinta-määräeroanalyysi (TP 2018 vs. ) Hinta-määräeroanalyysi (1 000 euroa) Määräero (palvelutuotannon volyymimuutos) Hintaero (laskutushinnan muutos) Poikkeama (toteumatalousarvio) euroa % euroa % euroa % Biopankkinäytteet 0 0,0 % 9 0,0 % 9 0,0 % Fysiologia 145 3,7 % 9 0,2 % 154 4,0 % Genetiikka -94-1,2 % 1 069 13,8 % 975 12,6 % HYKS-instituutin tutkimukset 0 0,0 % 160 0,0 % 160 0,0 % Kemia ja hematologia -1 571-2,3 % 1 061 1,5 % -511-0,7 % Luokittelematon 0 0,0 % 338 0,0 % 338 0,0 % Mikrobiologia 10 891 37,6 % -7 175-24,8 % 3 716 12,8 % Muut tutkimukset -44-80,8 % 27 49,0 % -17-31,9 % Näytteenotto 1 536 5,2 % -731-2,5 % 805 2,7 % Muut palvelut 17 2,6 % 1 041 157,1 % 1 058 159,7 % Patologia 3 355 15,4 % -1 963-9,0 % 1 392 6,4 % Verituotteet 1 649 12,0 % -684-5,0 % 964 7,0 % Tilinpäätöserät 0 0,0 % -6 229 0,0 % -6 229 0,0 % YHTEENSÄ 15 884 9,1 % -13 070-7,5 % 2 814 1,6 % Valikoima/hinta-määräeroanalyysi (TP 2018 vs. ) Hinta-määräeroanalyysi (1 000 euroa) Määräero (palvelutuotannon volyymimuutos) Hintaero (laskutushinnan muutos) Poikkeama (toteuma-edellinen vuosi) euroa % euroa % euroa % Biopankkinäytteet -2-33,9 % 4 66,8 % 2 32,9 % Fysiologia -254-5,9 % -7-0,2 % -261-6,1 % Genetiikka -155-1,8 % 208 2,4 % 53 0,6 % HYKS-instituutin tutkimukset -15-10,0 % 21 13,4 % 5 3,4 % Kemia ja hematologia 1 131 1,7 % -312-0,5 % 818 1,2 % Luokittelematon 126 116,2 % 102 94,0 % 229 210,3 % Mikrobiologia 1 391 4,5 % 494 1,6 % 1 885 6,1 % Muut tutkimukset -13-29,6 % 7 15,4 % -6-14,2 % Näytteenotto -177-0,6 % 379 1,3 % 202 0,7 % Muut palvelut 1 292 73,0 % -1 342-75,8 % -50-2,8 % Patologia 1 074 4,8 % -422-1,9 % 652 2,9 % Verituotteet 264 1,9 % 553 4,0 % 817 5,9 % Tilinpäätöserät -158 5,7 % -3 274 117,1 % -3 432 122,7 % YHTEENSÄ 4 504 2,5 % -3 591-2,0 % 913 0,5 % Hinta-määräeroanalyysi tuo korostetusti esiin määrämuutoksen vaikutuksen. Kaikilla erikoisaloilla määrän muutos oli hinnanmuutosta suurempi. Genetiikan osalta laskutetut tutkimusmäärät vähenivät Kliinisen genetiikan toiminnan tullessa osaksi omaa toimintaa, mutta ostettujen tutkimusten laskutuskeskihinta kasvoi. Genetiikan 207

hintoja laskettiin 0,6 % eli kysyntä siirtyy entistä enemmän kalliimpiin geenitutkimuksiin. Hintoja laskettiin kaikilla erikoisaloilla pl. näytteenotto. Henkilöstökulujen kasvun myötä henkilötyövoimasidonnaisen näytteenoton suoritehintoja nostettiin 0,7 %. Hoitopalvelut kaikille maksajille sekä jäsenkuntien maksuosuus Poikkeama- Tuotteet (kaikki maksajat, lkm) TP 2018 % Tuotteistetut hoitopäivät 0 0 0 0,0 % 0,0 % NordDRG-tuotteet 0 59 28-52,2 % 0,0 % DRG-ryhmät 0 0 0 0,0 % 0,0 % DRG-O-ryhmät 0 43 20-53,8 % 0,0 % Tähystykset 0 0 0 0,0 % 0,0 % Pientoimenpiteet 0 5 3-39,2 % 0,0 % 900-ryhmä 0 10 5-51,6 % 0,0 % Kustannusperusteinen jakso 0 0 0 0,0 % 0,0 % Avohoitokäynnit 0 5 521 5 090-7,8 % 0,0 % Poikkeama- Tuotteet (kaikki maksajat, 1 000 euroa) TP 2018 % Oma palvelutuotanto 0 3 170 2 970-37,6 % 0,0 % Tuotteistetut hoitopäivät 0 0 0 0,0 % 0,0 % NordDRG-tuotteet 0 30 21-31,5 % 0,0 % DRG-ryhmät 0 0 0 0,0 % 0,0 % DRG-O-ryhmät 0 22 13-41,2 % 0,0 % Tähystykset 0 0 0 0,0 % 0,0 % Pientoimenpiteet 0 2 1-41,5 % 0,0 % 900-ryhmä 0 6 6 7,8 % 0,0 % Kustannusperusteinen jakso 0 0 0 0,0 % 0,0 % Avohoitokäynnit 0 3 140 2 949-6,1 % 0,0 % Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) 0 0 178 0,0 % 0,0 % KAIKKI MAKSAJAT YHTEENSÄ 0 3 170 3 148-0,7 % 0,0 % Josta Jäsenkuntien maksuosuus 0 2 600 2 510-3,5 % 0,0 % Myynti muille maksajille 0 570 638 12,0 % 0,0 % Myynti erityisvastuualueelle 0 337 367 9,1 % 0,0 % *) Sisältää ryhmät luokittelematon, diagnoosipuutteellisten jaksotukset, toteutunut ylijäämän palautus Kliininen genetiikka tuottaa perinnöllisyyslääketieteen avohoitokäyntejä. Käyntituotteiden lukumäärä jäi talousarviosta 7,8 %. Sen sijaan laskutus muille maksajille kasvoi 12,0 %, kun taas jäsenkuntien maksuosuus jäi 3,5 % tavoitteesta. Käyntituotteisiin liittyy entistä useammin kallis geenitutkimus, joka nostaa käynnin hintaa. OPETUS JA TUTKIMUS HUS ja Helsingin yliopisto muodostavat yhdessä Academic Medical Centre Helsingin ytimen. HUSLAB osallistuu yhdessä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan Haartman-instituutin kanssa aktiivisesti lääkäreiden ja hammaslääkäreiden perus- ja erikoiskoulutukseen. HUSLABin opetus- ja tutkimustoiminnan piiriin kuuluu viisi lääketieteen erikoisalan koulutusohjelmaa. Näiden lisäksi HUSLABissa koulutetaan sairaalakemistejä, sairaalamikrobiologeja, sairaalageneetikkoja ja sairaalasolubiologeja. Lisäksi HUSLABilla on merkittävä rooli bioanalyytikko-opiskelijoiden käytännön harjoittelujaksojen suorituspaikkana. 208

Academic Medical Centre Helsinki tuotti noin 2 500 tieteellistä julkaisua vuonna 2018, joista yli 200:ssa on mukana keskeisellä osalla myös HUSLABin tutkijat. Väitöskirjoja ja tohtorin tutkintoja hyväksyttiin lääketieteellisessä tiedekunnassa eli AMCH-kampuksella kokonaisuutena 138 vuonna 2018. Korkeatasoista tutkimustoimintaa heijastaa myös erinomainen menestyksemme kilpaillun tutkimusrahoituksen hankkimisessa niin HUSin jakamassa valtion tutkimusrahassa kuin kansallisessa (Suomen Akatemia yms.) ja kansainvälisessä rahoituksessa (EU ja ERC yms.). Kampuksen tutkijat ovat myös edelleen menestyneet mm. Suomen Akatemian huippuyksikkö- ja ERC -hauissa. Yliopistosairaalan tarvitseman laboratoriopalveluvalikoiman ajan tasalla pitäminen vaatii jatkuvaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Siksi tutkimustoiminnan lisäksi HUSLABissa investoidaan kehittämishankkeisiin. Näiden hankkeiden valintaprosessissa painotetaan syntyvien palvelututkimusten lääketieteellisen merkityksen lisäksi niiden taloudellista merkitystä. Jo useamman vuoden ajan on valittu kaksi laboratoriolääketieteen megatrendiä tuotekehityksen kohteiksi. Yksilöllinen lääketiede, jossa DNA sekvenoinnin laaja käyttöönotto diagnostiikassa on ollut menestys. Samaan teemaan kuuluu myös molekyylipatologian diagnostiikka eli immunohistologiset metodit, jotka ovat tuottaneet edelleen monia uusia tuoteparannuksia ja uusia metodeja potilasdiagnostiikkaan. Toinen tuotekehityksen iso teema on massaspektrometriset menetelmät ja niiden tuotteistaminen. Massaspektrometriassa paras tuotekehityshanke oli niin menestyksellinen, että se tuottaa jo ensimmäisenä vuonna käyttöönoton jälkeen tuotekehityskulut takaisin. Kaikkiaan tuotekehitykseen panostettiin 394 000 eurolla ja lisäksi käynnissä oli muutamia pienempiä hankkeita. HUSLABilla on merkittävä rooli bioanalyytikko-opiskelijoiden käytännön harjoittelujaksojen suorituspaikkana. Lähihoitajaopiskelijoita käy HUSLABissa näytteenotto- ja asiakaspalvelu -opintojaksoon liittyvässä käytännön harjoittelussa. Opiskelijaohjauksen painopisteet HUSLABissa olivat opiskelijaohjaaja- ja arvioijakoulutuksiin osallistuneiden määrän lisääminen, opiskelijaohjausprosessin täsmentäminen ja hyvän vuorovaikutuksen saavuttaminen ohjaussuhteessa. Monikanavainen rahoitus edellä mainituille toiminnoille tulee seuraavista lähteistä: - Opetuksen valtiorahoitus 586 920 euroa (2017: 660 696 euroa), mm. erikoistuvien lääkäreiden palkkaus - Tutkimuksen valtiorahoitus 1 088 637 euroa (2017: 997 927 euroa) - HUSin oma tutkimusraha 925 495 euroa (2017: 644 000 euroa) - HUSLABin oma T&K -panostus 394 000 euroa: DNA- ja massaspektrometrian metodikehitykset ja muutama pienempi hanke TALOUDEN TOTEUTUMINEN JA INVESTOINNIT Tuloslaskelma TP 2014 TP 2015 TP 2016 ENN 2018 *) TP 2018 Poikkeama-% 1 000 euroa Toimintatuotot yhteensä 158 543 164 670 164 670 186 360 182 996 189 787 187 749 2,6 % 0,7 % Myyntituotot 158 287 164 566 164 478 185 744 182 974 189 679 187 477 2,5 % 0,9 % Jäsenkuntien maksuosuus 0 0 1 0 2 600 2 295 2 510-3,5 % 0,0 % Muut palvelutulot 154 435 161 003 160 172 181 834 175 878 182 902 180 008 2,3 % -1,0 % Muut myyntitulot 1 449 1 391 2 376 2 131 2 747 2 777 3 193 16,3 % 49,8 % Valtion koulutus- ja tutkimusmääräraha 2 404 2 172 1 930 1 779 1 749 1 704 1 766 0,9 % -0,7 % Maksutuotot 59 3 0 0 16 47 57 249,2 % 51413,5 % Tuet ja avustukset 175 101 188 603 0 10 161 0,0 % -73,3 % Muut toimintatuotot 22 0 4 14 5 51 54 984,0 % 299,9 % Toimintakulut yhteensä 157 196 163 986 166 447 183 280 181 286 185 972 186 106 2,7 % 1,5 % Henkilöstökulut 72 172 73 703 72 416 78 123 78 872 79 002 79 499 0,8 % 1,8 % Palvelujen ostot 38 092 41 254 42 869 48 709 47 703 48 527 47 832 0,3 % -1,8 % Aineet, tarvikkeet ja tav arat 34 157 34 807 35 472 39 340 37 441 42 056 42 760 14,2 % 8,7 % Avustukset 0 0 0 0 0 0 0 0,0 % 0,0 % Muut toimintakulut 12 776 14 222 15 689 17 107 17 268 16 387 16 015-7,3 % -6,4 % Toimintakate 1 347 684-1 777 3 080 1 710 3 815 1 643-3,9 % -46,7 % Rahoitustuotot ja -kulut 176 200 195 2 0 1 1 0,0 % -63,1 % Vuosikate 1 171 484-1 972 3 079 1 710 3 815 1 642-4,0 % -46,7 % Poistot ja arvonalentumiset 1 318 1 421 1 770 1 988 2 191 2 056 2 123-3,1 % 6,8 % Satunnaiset erät 0 0 0 0 0 0 0 0,0 % 0,0 % Tilikauden tulos -147-936 -3 742 1 091-481 1 759-481 0,0 % Toimintakulut ja poistot yhteensä 158 514 165 407 168 217 185 267 183 477 188 027 188 229 2,6 % 1,6 % Sisäiset toimintatuotot 57,1 % 59,0 % 59,3 % 53,6 % 53,2 % 53,1 % 51,9 % Ulkoiset toimintatuotot 42,9 % 41,0 % 40,7 % 46,4 % 46,8 % 46,9 % 48,1 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % *) Sitovien tavoitteiden muutokset perustuvat 9+3/2018 ennusteeseen 209

Toimintatuottojen ja -kulujen sekä poistojen poikkeamat ja niihin johtaneiden toiminnallisten syiden analysointi Toimintatuotot olivat 187, 7 milj. euroa. Tuotot kasvoivat edelliseen vuoteen nähden 0,7 % (TP2017 186,3 milj. euroa) ja poikkesivat talousarviosta 2,6 % (TA2018 183 milj. euroa). Annetut asiakashyvitykset olivat 6,2 milj. euroa. Hyksin johdolta saatu palautus oli 0,2 milj. euroa. Toimintatuotot ennen annettuja ja saatuja asiakashyvityksiä oli 193,8 milj. euroa, tässä on kasvua talousarvioon nähden 5,9 %. Laskutus HUSin sisäisiltä asiakkailta poikkesi talousarviosta -0,1 % ja ilman annettuja asiakaspalautuksia +6,6 %. Laboratoriotutkimusten keskimääräinen hinnanmuutostavoite sisäisille asiakkaille oli -1,7 %. Sisäisten asiakkaiden keskihinta laski 0,8 % edelliseen vuoteen nähden. Keskihinnan muodostumiseen vaikuttaa käytetyn tutkimusprofiilin painottuminen entistä useammin kalliimpiin tutkimusmenetelmiin (geenitutkimukset, patologian vaativimmat tutkimukset, kalliimmat, mutta myös selvästi nopeammat influenssapikatestit). Myynti jäsenkunnille, ervaalueelle ja muille asiakkaille oli 88,3 milj. euroa, joka poikkeaa +5,1 % talousarviosta ja kasvoi 4,2 % edellisvuoteen nähden. Ainoastaan myynti yksityiselle sektorille laski selvästi, muutos edellisvuodesta -27,7 %. Henkilöstökustannukset olivat 79,5 milj. euroa. Henkilöstökulut poikkesivat talousarviosta +0,8 % ja nousivat edellisvuoden tasosta +1,8 %. Kun huomioidaan vuoden aikana voimaan tulleet erilaiset budjetoimattomat muutokset, joita oli yhteensä 1,4 milj. euroa, jäivät henkilöstökulut talousarviosta 0,7 milj. euroa eli 0,9 %. Erilliseriä ovat 1.5.2018 palkkoihin tehty yleiskorotus 1,25 % (lääkärit 1,2 %), syksyllä sovitut TVA-korotukset sekä joulukuulle jaksotettu 9,2 %:n kertaerä ja epäpätevyysalennuksen takautuva korjaaminen. Palveluiden ostot olivat 47,8 milj. euroa +0,3 % talousarvioon nähden ja -1,8 % vrt. TP2017. Palveluiden ostojen merkittävimmät erät ovat ulkoiset laboratoriopalvelut, ICT-kulut ja laitteista maksettava käyttökorvaus. Laboratoriopalveluostot 9,78 milj. euroa toteutuivat ylittäen selvästi talousarviossa tavoitellut tason 8,8 milj. euroa. Tavoitteena oli kotiuttaa genetiikkaan hankitun suurtehosekvensaattorin myötä geenitutkimuksia, mutta laitteen hankinnan ja käyttöönoton myöhästyttyä tavoitteeseen ei päästy. ICT-kulut olivat 12,2 milj. euroa, ylittäen talousarvion 0,3 milj. eurolla. Kymenlaakson laboratoriopalvelut siirtyi käyttämään samaa laboratoriojärjestelmää, joka on muualla HUSLABissa käytössä. Kymenlaakson laboratoriojärjestelmän vaihto on maksanut 829 000 euroa vuoden 2018 osalta (vuoden 2017 osuus 587 000 euroa). Vuoden aikana uusittiin vanhoja ja tehtiin uusia käyttökorvaussopimuksia. Sopimukset eivät enää pääsääntöisesti sisällä tarvikkeita, vaan ne on siirretty hankittavaksi Logistiikan kautta. Tämän osuutta ei ole vielä tiedossa, mutta käyttökorvausostot olivat vuonna 2018 9,8 milj. euroa ollen 0,7 milj. euroa talousarviota ja edellisvuoden tasoa pienemmän. Käyttökorvausostot ovat pääosin muuttuvia kustannuksia ja näin ollen ostojen muutos on myötäillyt tuotannon muutosta. Laboratoriotutkimusten kysynnän suurehko kasvu viittaa siihen, että siirtymä aineisiin, tarvikkeisiin ja tavaroihin on ollut suurempi. HUSLABin toimintakulujen suurin kasvu tulee aineista, tarvikkeista ja tavaroista. Aineita, tarvikkeita ja tavaroita hankittiin 42,8 milj. eurolla, jossa on muutos talousarvioon nähden 5,3 milj. euroa eli +14,2 % ja edellisvuoteen nähden 3,4 milj. euroa eli +8,7 %. Erityisesti laboratoriotarvikkeiden käyttö kasvoi. Influenssakauden aikana siirryttiin aikaisempaa kalliimpaan PCR-pikatestaukseen, pikatestien osuus kulukasvusta on 1,0 milj. euroa. Edellä mainittu siirtymä palveluiden ostoista selittää osaltaan kasvua, kuten myös laboratoriopalveluiden kysynnän kasvu. Poistot olivat 2,1 milj. euroa -3,1 % vrt. TA2018 ja +6,8 % vrt. TP2017. Hankintojen kilpailutuksessa oli viivettä ja investoinnit toteutuivat loppuvuosipainotteisesti. Tilikauden tulos ennen annettuja ja saatuja asiakaspalautuksia oli 3,3 milj. euroa. Palautusten jälkeinen tulos oli talousarvion mukainen -0,5 milj. euroa. 210

Toimintatuotot 1 000 euroa poikkeama % 1 000 euroa muutos % TA/Edellinen vuosi 182 995,6 186 360,1 Poikkeuksellisen voimakas influessakausi: Influenssa A, B, RSV 878,3 0,5 % 878,3 0,5 % Veri ja verivalmisteet - kysynnän muutos 840,2 0,5 % 692,9 0,4 % Kliinisen genetiikan siirto HYKS Lanusta 211,2 0,1 % -57,1 0,0 % Genomiyksikön perustaminen -581,9-0,3 % 0,1 0,0 % Finngen-hankkeen käynnistyminen -240,0-0,1 % 25,0 0,0 % Biopankin hallinnoinnin siirto Yhtymähallintoon 31,8 0,0 % -303,0-0,2 % Opetus- ja tutkimuskorvauksen toteutuminen 814,1 0,4 % 311,0 0,2 % Annettu asiakaspalautus -6 228,8-3,4 % -3 430,2-1,8 % Saatu asiakaspalautus (HYKS-johto) 178,0 0,1 % 178,0 0,1 % Muut muutokset toimintatuotoissa 8 850,5 4,8 % 3 093,8 1,7 % TP 2018 187 749,0 2,6 % 187 749,0 0,7 % Toimintakulut ja poistot 1 000 euroa poikkeama % 1 000 euroa muutos % TA/Edellinen vuosi 183 476,6 185 267,3 Poikkeuksellisen voimakkaan influenssakauden aiheuttamat tarvikekustannukset ja PCR-menetelmän laajentaminen diagnostiikassa. Kone- ja laiteinvestoinnit 1 028,1 0,6 % 1 028,1 0,6 % Veri ja verivalmisteiden kysynnän kasv u 1 288,5 0,7 % 1 023,3 0,6 % Kymenlaakson tietojärjestelmäprojekti 829,3 0,5 % 242,6 0,1 % Kliinisen genetiikan siirto HYKS Lanusta -152,1-0,1 % -156,3-0,1 % Genomiyksikön perustaminen -444,9-0,2 % 151,3 0,1 % Finngen-hankkeen käynnistyminen -84,1 0,0 % 72,2 0,0 % Biopankin hallinnoinnin siirto Yhtymähallintoon -79,6 0,0 % -317,3-0,2 % Kymenlaakson patologian järjestämisen lisäkustannus Ksyleeni- ja formaliinijätteen häv itys kemikaalivuotojen ehkäisemiseksi 113,7 0,1 % 113,7 0,1 % 142,5 0,1 % 140,7 0,1 % Yleiskorotus 1.5.2018 ja TVA-muutos 654,4 0,4 % 654,4 0,4 % Palkkasop. mukaiset kertakorvaukset M7100KERKO 510,2 0,3 % 510,2 0,3 % Epäpätev yyslisän korjaus M7100EPAAL 196,3 0,1 % 196,3 0,1 % Saadut asiakaspalautukset -2 336,6-1,3 % -1 159,8-0,6 % Muut muutokset toimintakuluissa 3 087,2 1,7 % 462,9 0,2 % TP 2018 188 229,5 2,6 % 188 229,5 1,6 % Investoinnit (1 000 euroa) TP 2018 HUSLAB investoi suurtehosekvensaattoriin, jolla mahdollistetaan siirtyminen moderniin DNA-sekvensointiin. Muut laiteinvestoinnit koostuvat useista laboratoriolaitteesta. Lisäksi lunastettiin Kymenlaakson sairaanhoitopiiriltä Pohjois-Kymen sairaalan laboratoriolaitteisto. 211 Erotus TP 2018 - Genomisekvensaattori 1 000 921-79 Laiteinvestoinnit alle 0, milj. euroa *) 1 857 1 575 1 414-161 Carea-sopimukseen liittyvät laiteinvestoinnit 553 122 122 Kalustoinvestoinnit 46 0 YHTEENSÄ 2 456 2 575 2 458-117 *) Hyks Shan alkuperäinen myöntö pieniin laiteinv estointeihin 1,5 milj. euroa. Lisämyöntö 18.12.2018 75 tuhatta euroa.

HUSLABilla on rahoitusleasing-sopimuksella kotinäytteenoton autot. Muut vastuut ovat käyttökorvaus-sopimuksella olevia laitteistoja, joihin liittyy sopimuksen mahdollisen keskeyttämisen osalta lunastusvelvoite. Lunastusvelvoitteen kokonaismäärä oli tilinpäätöshetkellä 4,1 milj. euroa. Sopimusvastuut (euroa) 31.12.2017 31.12.2018 Arval Oy Kotinäytteenoton autot, sopimus 220/2015 74 872 27 412 Abbott Diagnostics Oy Laitekannan arv o 1 956 208 1 399 038 Sysmex/Roche Diagnostics Oy Hematologia 1 058 875 718 506 Roche Diagnostics Oy BenchMark ULTRA-laitteisto / Immunovärjäys Patologia 193 929 168 214 Roche Diagnostics Oy Laskoanalytiikka 910 860 Roche Diagnostics Oy Nukleiinihappolaitteisto 775 000 Siemens CDT ja muut nefelometriset tutkimukset 115 276 AH Diagnostics Oy Kevyt ketju-analytiikka 126 358 Thermo Fisher Scientific 3500xl dx / Genetiikka 238 600 YHTEENSÄ 3 283 883 4 114 307 Vuonna 2018 tehdyt yli 0,5 milj. euron leasing-sopimusten (käyttökorvaushankinnat) kilpailutukset ja hankintojen olivat: Siemens: CDT ja muut nefelometriset tutkimukset, hankinnan kokonaisarvo 5 vuoden ajalla 1,4 milj. euroa. Korvasi vanhan, saman valmistajan laitekannan. Roche: Laskoanalytiikka, hankinnan kokonaisarvo 5 vuoden ajalla 1,2 milj. euroa. Hankinnassa nykyinen laitekanta vaihdetaan uuden toimittajan laitteisiin. Uusilla laitteilla on parempi automaatioaste kuin nykyisen toimittajan laitteilla. Aikaisemmat laitteet ovat olleet HUSin omia. Mediq: Virtsan partikkelilaskenta, hankinnan kokonaisarvo 5 vuoden sopimuskaudella 1,1 2 milj. euroa. Hankinnassa nykyinen laitekanta vaihdetaan uuden toimittajan laitteisiin. Hankinnan arvona mainittu korkeampi arvo perustuu siihen, että uudella laitekannalla on tarkoitus kartoittaa myös mahdollisuutta automatisoida nykyisin mikrobiologialla tehtävää manuaalilaskentaa. Immuno Diagnostic: Nykyisen sopimuksen täydennys, kilpailutettiin kahden mahdollisen nykyisen toimijan kesken, laitekannan käytön laajentamiseksi ja käyttöasteen parantamiseksi: HPV analytiikka kohdunkaulasyövän seulontaa varten. HPV-testiin perustuva seulonta vähentää syövän ilmaantuvuutta merkittävästi enemmän kuin Papa-testiin perustuva seulonta. Helsingissä ja Uudellamaalla on tämän hankinnan myötä tarkoitus käynnistää HPV-testiin perustuva seulonta vuoden 2019 alusta alkaen. HENKILÖSTÖ Henkilöstön riittävyys ja rekrytointi HUSLABin tavoitteena oli toiminnan kannalta tarkoituksenmukainen henkilöstömäärä ja osaamisen ylläpitäminen. Henkilöstömäärä on vähentynyt sekä talousarvioon että edelliseen vuoteen verrattuna erityisesti hoitohenkilökunnan osalta. Hoitohenkilökunnan saatavuus on vaikeutunut entisestään. Laboratorioalan ammattilaisia valmistuu tarpeeseen nähden liian vähän erityisesti eläköitymistahti huomioiden. Hoitohenkilökunnan ja lääkäreiden henkilötyövuosien määrä on kuitenkin noussut. Erityistyöntekijöiden henkilömäärä on noussut, mutta henkilötyövuodet laskeneet talousarvioon verrattuna; tätä selittävät ainakin osittain pitkät sairaslomat. Lääkäreiden rekrytoinnissa on edelleen onnistuttu, sillä kaikki erikoistuvien lääkäreiden vakanssit olivat täytettyinä. Akateeminen henkilökunta pääsee koulutuksiin hyvin, mutta hoitohenkilökunnan koulutuksiin pääsemisessä on mm. linjakohtaista vaihtelua ensisijaisesti henkilöstöresurssin riittävyydestä johtuen. Vuonna 2018 panostettiin sisäiseen koulutukseen mm. käynnistämällä hoitohenkilökunnalle suunnattu luentosarja kliinisen kemian ja näytteenottopalveluiden linjalla entisten sisäisten koulutusmuotojen lisäksi. Tätä toteutustapaa joudutaan vuonna 2019 vielä muokkaamaan ja kehittämään mahdollisimman suuren osanottajamäärän mahdollistamiseksi. Työolobarometrissä havaittiin, että irrottautuminen työtehtävistä koulutuksiin pääsemiseksi koettiin joissakin tapauksissa haastavaksi. 212

Työolobarometrin perusteella valitut kehittämiskohteet ohjeistettiin esitettäväksi kaikissa yksiköissä päivittäisjohtamisen tauluille. Ajatuksena oli, että TOB-kehittämiskohteet olisivat näkyvillä ja niiden toteutusta myös aktiivisesti seurattaisiin. Tätä toimintatapaa jatketaan vuonna 2019. Vastuuhenkilöiden standardityön kehittämisen avulla haluttiin parantaa työn näkyväksi tekemistä, vastuutehtävien mahdollistamista kiireisen arjen keskellä. Tavoitteena oli myös, että vastuuhenkilöt olisivat ennalta ilmoitetun aikataulun mukaisesti enemmän ja näkyvämmin henkilöstön saatavilla ja käytettävissä. Kieliohjelman toteuttaminen sai vauhtia erään asiakaspalautteen havainnoista. Kaikkiin näytteenottopisteisiin mm. jaettiin tärkeimpien laboratoriotermien sanasto, ja kielilähettiläs kävi laboratorioissa valmentamassa henkilökuntaa. Kielenkäyttölisiä myönnetään säännöllisesti. Henkilöstömäärä ENN 2018 TP 2018 Poikkeama-% Hoitohenkilökunta 1 293 1 299 1 299 1 301 0,2 % 0,6 % Lääkärit 128 133 131 133 0,0 % 3,9 % Muu henkilökunta 237 233 215 210-9,9 % -11,4 % Erityistyöntekijät 110 100 108 109 9,0 % -0,9 % YHTEENSÄ 1 768 1 765 1 753 1 753-0,7 % -0,8 % Henkilötyövuodet ENN 2018 TP 2018 Poikkeama-% Hoitohenkilökunta 1 038,5 1 012,8 1 026,7 1 042,7 3,0 % 0,4 % Lääkärit 97,0 94,6 96,9 96,6 2,1 % -0,4 % Muu henkilökunta 203,8 208,6 190,3 189,6-9,1 % -7,0 % Erityistyöntekijät 66,6 69,8 69,2 65,0-6,9 % -2,4 % YHTEENSÄ 1 405,9 1 385,8 1 383,1 1 393,9 0,6 % -0,9 % Henkilötyövuodet htv poikkeama % htv muutos % TA/Edellinen vuosi 1 385,8 1 405,8 Finngen-hanke käynnistyi 1.8.2017 4,0 0,3 % 10,1 0,7 % Genomiyksikön perustaminen -1,1-0,1 % 0,6 0,0 % Kliinisen genetiikan siirto HYKS-Lanusta -2,4-0,2 % -0,8-0,1 % Putkipostilähetit -0,1 0,0 % -3,8-0,3 % Hallinnon henkilöstömuutokset -1,2-0,1 % -5,4-0,4 % Tehtyjen kehittämistoimenpiteiden laskenn. vaikutus 8,9 0,6 % -12,2-0,9 % Muut henkilötyövuosimuutokset 0,0 0,0 % -0,4 0,0 % TP 2018 1 393,9 0,6 % 1 393,9-0,8 % Henkilöstökustannukset ja vuokratyövoima Henkilötyövuoden hinta on laskenut erityisesti verrattuna talousarvioon, joka kuitenkin oli melkoisen kunnianhimoinen. Tämä todennäköisesti on seurausta laboratoriohoitajien heikosta saatavuudesta: vakansseja on ollut paljon täyttämättä. Sairaspoissaolot henkilöä kohden ovat hieman nousseet; tämä on seurausta poikkeuksellisen voimakkaasta influenssakaudesta keväällä 2018. Vuosilomien pitämisessä on onnistuttu hyvin. HUSLABissa on aloitettu vuokratyövoiman käyttö Seuren kautta Meilahden alueella. Vuokratyövoiman käytössä on jääty asetetusta tavoitteesta, sillä laajentamista on päästy tekemään arvioitua rauhallisempaan tahtiin. Vuokratyövoiman käytön avulla on saatu vapautettua lähiesimiesten aikaa varsinaiseen johtamistyöhön. Vuokratyövoiman käyttöä laajennetaan vuonna 2019 koko HUSLABin alueelle. 213

TP 2018 Vuokratyövoima 1 000 euroa 1 000 euroa (euroa) Hoitohenkilökunta 240 40-83,3 % YHTEENSÄ 240 40-83,3 % Työhyvinvointi ja työsuojelu Työolobarometrin tulokset paranivat edelliseen vuoteen verrattuna. Työolobarometrin eri mittareissa on edelleen hajontaa eri vastuualueiden ja vastuuyksiköiden välillä: yksiköissä on niin työhyvinvoinnin huippu- kuin haasteellisempiakin yksiköitä. Vuonna 2016 uudistetun organisaation ja johtamisjärjestelmän hedelmät näkyvät: mm. päivittäisjohtamisen avulla henkilökunta voi osallistua oman työnsä kehittämiseen. Työolobarometrin avointen vastausten perusteella mm. esimiestyö ja vuorovaikutus työyhteisössä voivat olla työyksikön ehdoton voimavara tai sen akilleen kantapää. HUSLABissa on otettu käyttöön toimintalähtöinen työvuorosuunnittelu, joka etenee vaiheittain. Tämä on lisännyt työhyvinvointia, kun työelämän ja vapaa-ajan yhteensovittaminen helpottuu. HUSLAB on asioinut vuonna 2018 poikkeuksellisen paljon Etelä-Suomen aluehallintoviraston (ESAVI) työsuojelun vastuualueen kanssa. Tämä on osittain johtunut patologian linjan Meilahden laboratoriossa tapahtuneista ksyleenivuodoista ja toisaalta ESAVIn kemikaalien käytön valvonnan painopistealueesta. ESAVI on tehnyt niin kutsuttuja asiakirjatarkastuksia kymmeniin HUSLABin toimipisteisiin, mikä on työllistänyt esimieslinjaa, työsuojelupäällikköä ja hallintoa kohtalaisesti. 214

16 NEUROKESKUS 16.1.1 Neurokeskus Tulosyksikön tunnusluvut Sairaanhoidollinen palvelutuotanto TP 2018 Poikkeama-% Palvelutuotanto - Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos 5,6 % 7,8 % - Psykiatrian hoitopäivät, lkm 1) 0 0 0,0 % - NordDRG-tuotteet, lkm 24 295 23 515 25 672 9,2 % 5,7 % DRG-ryhmät 8 806 8 735 8 497-2,7 % -3,5 % DRG-O-ryhmät 262 258 251-2,6 % -4,2 % Tähystykset 0 0 0 0,0 % 0,0 % Pientoimenpiteet 1 308 1 247 1 514 21,4 % 15,7 % 900-ryhmä 13 894 13 266 15 333 15,6 % 10,4 % Kustannusperusteinen jakso 25 10 77 706,0 % 208,0 % - Käyntituotteet, lkm, somatiikka 53 947 64 672 19,9 % - Käyntituotteet, lkm, psykiatria 0 0 0,0 % - Tk-päivystyskäynnit, lkm 0 0 0 0,0 % 0,0 % - Laskutettavat siirtoviivehoitopäivät, lkm 9 77 755,6 % - Käyntisuoritteet, lkm 48 094 58 181 21,0 % Päivystyskäynnit (sis. myös DRG-laskutetut) 1 416 1 499 5,9 % Ensikäynnit, lkm 8 092 9 514 17,6 % - Hoitopäivävälisuoritteet, lkm 43 200 60 772 40,7 % - Leikkaukset, lkm 3 033 3 227 6,4 % Päiväkirurgiset, lkm 131 97-26,0 % - Synnytykset, lkm 31.12.2018 0 0 0,0 % - Hoidetut eri erikoissairaanhoidon potilaat 31 916 35 597 11,5 % - Hoidetut eri tk-potilaat 2) 0 0 0,0 % - Erikoisalahoitojakson hoitoaika (ka.) Somatiikka, vrk 4,6 6,3 37,5 % Psykiatria, vrk 0,0 0,0 0,0 % Hoidon saatavuus ja hoitoonpääsy - Lähetteiden määrä (elektiiviset) 8 575 10 634 24,0 % - Lähetteiden käsittelyaika > 21 vrk, lkm 11 18 63,6 % - Hoitoonpääsyä osastolle odottavat potilaat 3) > 6 kk 5 4-20,0 % kaikki 397 557 40,3 % - Polikliiniseen hoitoon odottavat potilaat 3) > 3 kk 2 18 800,0 % kaikki 21 907 4219,0 % Tuottavuus - Somaattinen palvelutuotanto DRG-pistekertymä (pistettä) 124 601 141 496 13,6 % Henkilötyön tuottavuus DRG-pisteet/htv 4) 266,6 279,4 4,8 % DRG-pisteen kustannus euroa/drg-piste 5) 609,8 609,2-0,1 % - Psykiatria Toteutuneet kokonaiskustannukset (euroa)/ hoidetut potilaat 6) 0 0 0,0 % 1) Ei sisällä asumispalvelupäiviä. 2) Sisältää Kliinisen hammaslääketieteen (TK) potilaat 3) Hoitotakuun piiriin kuuluvat 4) DRG pisteet/htv: + = paraneva tuottavuus ja = heikkenevä tuottavuus 5) Euroa/ DRG-piste (deflatoitu): - = paraneva tuottavuus ja + = heikkenevä tuottavuus) TP17 korjattu niin että hallinnon kulut jaettu Pää- ja kaulakeskus/neurokeskus -organisaatiomuutoksen myötä kuten talousarvio (ollut ennen oikaisua 588,7) 6) Psykiatria, sisältää lastenpsykiatrian (deflatoitu): - = paraneva tuottavuus ja + = heikkenevä tuottavuus Deflatointi: Julkisten menojen hintaindeksikerroin 1,012 (Tilastokeskus 30.11.2018) 215

Sitovat tavoitteet Sitovat tavoitteet (1 000 euroa/%) ***) TP 2018 Poikkeama-% Tilikauden tulos *) 11 707 5 180 5 880 13,5 % -49,8 % Tuottavuustavoite-% (kokonaistuottavuus) **) -1,97 % -0,1 % -94,9 % 0,0 % Sitovat nettokulut 61 035 75 237 74 615-0,8 % 22,2 % *) Tulos ennen saatuja ja annettuja asiakaspalautuksia sekä HUS Yhteiset -tulosalueen ylijäämän palautusta ja jäsenkuntapalautuksia **) Mitataan euroa/drg-piste (deflatoitu) -tunnusluvulla, jossa - = paraneva tuottavuus ja + = heikkenevä tuottavuus ***) Neurokeskuksen tulosyksikkö perustettiin 1.1.2018, tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia. Deflatointi: Julkisten menojen hintaindeksikerroin 1,012 (Tilastokeskus 30.11.2018) Talouden tunnusluvut Talous (1 000 euroa/%) TP 2018 Poikkeama-% Jäsenkuntien maksuosuus 74 200 80 417 79 795-0,8 % 7,5 % Ulkoinen myynti 0,0 % 0,0 % Toimintatuotot 92 909 100 751 104 360 3,6 % 12,3 % Toimintakulut 79 149 94 941 98 660 3,9 % 24,7 % Poistot 594 629 517-17,8 % -13,0 % Tilikauden tulos 13 165 5 180 5 180 0,0 % -60,7 % Sitovat nettokulut 61 035 75 237 74 615-0,8 % 22,2 % HUSin oman palvelutuotannon laskutuksen (kaikki maksajat) Määräero, % 4,2 % 8,1 % Hintaero, % 1,6 % 5,4 % Jäsenkuntapalautukset 0-2 495 0,0 % Saadut ja annetut HUSin sisäiset asiakaspalautukset netto 1 458 2 102 44,2 % Asiakashyvitykset ERVA-alueille 0-308 0,0 % Henkilöstötunnusluvut Henkilöstö TP 2018 Poikkeama-% Henkilöstömäärä (31.12.) 573 662 686 3,6 % 19,7 % Henkilötyövuodet 464 531 546 2,9 % 17,6 % Henkilötyövuoden hinta (koko henkilöstö) 64 066 65 666 64 047-2,5 % 0,0 % Henkilöstökulujen hinta-määräero Määräero, % 4,9 % 21,3 % Hintaero, % -2,6 % 0,0 % OLENNAISET TAPAHTUMAT TILIKAUDELLA JA ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Kuvaus sairaanhoitoalueen toiminnasta Neurokeskus vastaa neurologian, neurokirurgian ja neuropsykologian tuottamisesta HYKS-sairaanhoitoalueella, eli hermoston sairauksien diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta. Se koordinoi näitä hoitoketjuja HUS-alueella ja hoitaa kaiken neurokirurgian ja vaativan neurologian ERVA-alueella. Lisäksi se ylläpitää valtakunnallista Telestroke-konsultaatiopalvelua 24/7 ja sillä on valtakunnallisesti keskitetyt vastuut aivovaltimoiden ohitusleikkauksista, vaativan epilepsian diagnostiikasta ja hoidosta, sekä Parkinson-potilaiden aivostimulaattorihoidoista. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Neurokeskus perustettiin vuoden 2018 alusta jakamalla neurologia, neurokirurgia ja neuropsykologia Pää- ja kaulakeskuksesta omaksi tulosyksikökseen. Neurokeskuksen toimialajohtaja valittiin maaliskuussa 2018 ja tuloyksikön hallinnon tilat ja muut keskeiset viranhaltijat valittiin elokuuhun 2018 mennessä. Tulosyksikön toiminta on ollut vakaalla pohjalla vuoden 2018 aikana. Kokeneet ja hyvin järjestäytyneet ammattilaiset ovat varmistaneet potilaiden hoidon saatavuuden hoitotakuun ja budjetin puitteissa, vaikka vuoden aikana toimintaan kohdistui useita merkittäviä muutoksia. 216

Laakson sairaalassa sijaitsevat Helsingin kaupungin neurologian toiminnot siirrettiin 1.1.2018 alkaen osaksi HYKS Neurologian linjaa. HUS sai näin ensimmäiset neurologisen kuntoutuksen osastonsa. Noin sata terveydenhuollon ammattilaista perehdytettiin HUS käytäntöihin. Toiminnan siirtymisen myötä yksikössä on aloitettu neurologisen kuntoutuksen tutkimus, joka tulee nostamaan hoidon tason aiempaakin korkeammalle tasolle. Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin liittyminen osaksi HYKS-erityisvastuualuetta johti merkittävään neurokirurgian potilasmäärän kasvuun. Päijät-Hämeen väestö vastaa 10 % lisäystä neurokirurgian vastuualueella, joista potilaista noin puolet siirtyi heti ja loput siirtyvät aiempien hoitosuhteiden porrastuksen myötä vuoden 2019 aikana. Tämä potilaslisäys on hoidettu nykyisillä tiloilla ja henkilöstöllä, mikä on jo laskenut neurokirurgian hoidon saatavuutta sekä Päijät-Hämeen, että HUS-piirin asukkailla. Lisätöillä on saatu hallittua tilannetta osin ja väliaikaisesti, mutta asia vaatii nopeita toimenpiteitä vuoden 2019 alussa. Digitaalinen kehitys on jatkunut nopeana. Aiemmin avatun Aivotalon päälle avattiin vuoden 2018 aikana joukko digihoitopolkuja, jotka palvelevat potilaita joustavammin ja tuovat aikanaan myös tehokkuusetuja. Ensimmäiset neurologian etävastaanotot avattiin syksyllä 2018. Palaute etävastaanotoista on ollut erinomaista sekä potilailta, että ammattilaisilta. Lähetekeskus keskitti neurologian lähetekäsittelyn Neurokeskukseen. Toimintaa tehostamaan avattiin ohjelmistorobotti, joka on säästänyt merkittävästi tähän tarvittavaa ammattilaisten työaikaa. Apotti otettiin käyttöön Peijaksen sairaalassa marraskuussa 2018. Neurologian osasto ja poliklinikka olivat osa käyttöönottoa. Apotti hidastutti käyttöönottovaiheessa merkittävästi potilaiden hoitoprosesseja. Osastotoiminta on loppuvuoden aikana palannut lähes normaalitasolle, mutta poliklinikkatoiminta on jäänyt toistakymmentä prosenttia aiempaa hitaammaksi. Tulevaisuuden näkymät Neurokirurgian sairaanhoitopiirillinen lisävastuita edellyttää nopeita lisäresursointeja vuoden 2019 aikana. Töölön neurokirurgia ja Meilahden sairaalan neurotehohoito siirtyvät hallituksen päätösten mukaisesti Siltasairaalaan vuonna 2023. Siltasairaalan toiminnallista suunnittelua tehdään aktiivisesti. Neurokeskus on mukana suunnittelemassa Helsingin kaupungin kanssa tehtävää yhteishanketta Laakson uutta sairaalaa, jonne siirtyvät neurologian kuntoutusosastot, sekä merkittävästi neurologian poliklinikkatoimintaa. Apotin kehitystyö jatkuu kiihkeänä Peijaksessa, seuraaviin käyttöönottoihin valmistaudutaan Jorvissa, Meilahdessa, Töölössä ja Laaksossa. Digitalisaatio Terveyskylän, Digihoitopolkujen ja Apotin myötä edellyttävät merkittäviä kehitystyöpanostuksia. STRATEGISET AVAINTAVOITTEET, RISKIENHALLINTA JA TOIMINNAN OHJAUS Hoidon saatavuus oli tulosyksikön avaintavoitteista ensisijainen. Johtamistoimilla kehitettiin hoidon saatavuuden raportointia, läpinäkyvyyttä ja ajantasainen tieto julkaistiin myös HUS internet-sivuilla. Hoidon saatavuus jäi leikkaushoidon osalta aavistuksen ja polikliinisen hoidon osalta enemmän HUS tavoitteista: 100% HUS hoitoonpääsyn strategiset mittarit Neurokeskus - poliklikka 100% HUS hoitoonpääsyn strategiset mittarit Neurokeskus - leikkaus/osastohoito 80% 80% 60% 60% 40% 40% 20% 0% TAVOITE 100 % ensikäynneistä 10 vkossa Ensikäynti 10 vkossa TAVOITE: 50 % ensikäynneistä 4 vkossa Ensikäynti 4 vkossa 20% 0% TAVOITE: 80 % hoidettu 3 kk:ssa Leikkaus/osastohoito 3 kk:ssa 217

Leikkausten lukumäärää lisättiin 6 % (3 033 -> 3 227). Muutos selittyi osin leikkaussalikapasiteetin palaamisella remonttien jälkeen normaalitasolle. Vuodenvaihteessa 18 potilasta (2,0 %) oli odottanut hoidon arviota ja neljä potilasta (0,7 %) oli odottanut hoitoa yli hoitotakuun määräaikojen. Poliklinikka-aikoja avattiin lisää ja lisätöitä tehtiin vuoden aikana säännöllisesti hoitotakuussa pysymisen eteen. Tuottavuuden paranemistavoite oli 2,0 %. Neurokeskuksen DRG-pistetuottavuus parani 1,6 % eli jäi hieman tavoitteista, mutta oli kuitenkin toteutunutta yleistä HYKS-tasoa (1,8 % tuottavuuden heikkeneminen) selvästi parempi. Tuottavuuden noususta merkittävän osan selitti Lahden neurokirurgian liittäminen HUS vastuulle ilman lisäresursseja, jonka johdosta henkilötyön tuottavuus nousi 4,8 %. Muutos ei ollut henkilökunnalle kohtuullinen ja tulosyksikön ylikuormitusluvut olivat tulosyksiköistä heikoimmat. Asia heijastui työolobarometrin strategisten tulosten heikkenemisenä. Laatumittareista 30-vrk kuolleisuus heikkeni (1,8 -> 2,5 %), mikä johtui lähinnä neurokirurgian voimakkaasta priorisointitarpeesta: kun sairaanhoitopiirillinen potilaita osoitettiin hoidettavaksi ilman lisäresursseja, kaikkien neurokirurgisten potilaiden hoitoonpääsyä jouduttiin rajoittamaan ja vain vaikeimmat otettiin hoitoon. Painehaavoja ja kaatumisia oli yli HUS-tavoitteiden, mikä osin selittyy potilasprofiilin muutoksella, vuodeosastohoitopäivien määrä lisääntyi 41 % ja tämä lisäys kohdistui aivovammoja ja aivoverenkiertohäiriöitä saaneisiin neurologisiin kuntoutuspotilaisiin, joilla on muita korkeampi kaatumisen ja painehaavan riski. Uudet neurologiset kuntoutusosastot otettiin mukaan HUS laatutyöhön ja näille tehtiin erityisiä laatukävelyitä, joissa ei tullut esiin systemaattisia laatupoikkeamia strategisten laatumittareiden suhteen. Toiminnan kehittäminen ja tavoitteiden toiminnallistaminen Tuottavuuden paranemistavoite oli 2,0 %. Neurokeskuksen DRG-pistetuottavuus parani 0,1 % eli jäi tavoitteista, mutta oli kuitenkin toteutunutta yleistä HYKS-tasoa (1,8 % tuottavuuden heikkeneminen) selvästi parempi. Tuottavuuden noususta merkittävän osan selitti Lahden neurokirurgian liittäminen HUS vastuulle ilman lisäresursseja, jonka johdosta henkilötyön tuottavuus nousi 4,8 PALVELUIDEN TOTEUTUMINEN Jäsenkuntien maksuosuuksien toteutuminen Tuotteet (jäsenkunnat, lkm) TP 2018 Poikkeama-% Tuotteistetut hoitopäivät 0 18 424 11 238-39,0 % 0,0 % NordDRG-tuotteet 22 497 21 669 23 574 8,8 % 4,8 % DRG-ryhmät 7 751 7 641 7 280-4,7 % -6,1 % DRG-O-ryhmät 218 220 199-9,6 % -8,7 % Tähystykset 0 0 0 0,0 % 0,0 % Pientoimenpiteet 1 250 1 198 1 441 20,3 % 15,3 % 900-ryhmä 13 259 12 606 14 585 15,7 % 10,0 % Kustannusperusteinen jakso 19 4 69 1621,7 % 263,2 % Avohoitokäynnit 50 410 61 938 60 802-1,8 % 20,6 % Sähköiset palvelut 0 0 11 0,0 % 0,0 % Potilashotelliavopalvelut 0 0 0 0,0 % 0,0 % Palvelupaketit 0 0 0 0,0 % 0,0 % Laskutusosuudella painotettu v olyymimuutos 4,7 % 7,5 % 218

Tuotteet (jäsenkunnat, 1 000 euroa) TP 2018 Poikkeama-% Oma palvelutuotanto 71 920 78 604 79 985 1,8 % 11,2 % Tuotteistetut hoitopäivät 0 5 896 3 596-39,0 % 0,0 % NordDRG-tuotteet 58 828 57 389 61 466 7,1 % 4,5 % DRG-ryhmät 47 299 47 294 49 757 5,2 % 5,2 % DRG-O-ryhmät 1 061 1 095 800-26,9 % -24,6 % Tähystykset 0 0 0 0,0 % 0,0 % Pientoimenpiteet 698 646 828 28,2 % 18,5 % 900-ryhmä 9 622 8 351 9 718 16,4 % 1,0 % Kustannusperusteinen jakso 148 4 363 10080,9 % 145,0 % Avohoitokäynnit 13 092 15 320 14 922-2,6 % 14,0 % Sähköiset palvelut 0 0 2 0,0 % 0,0 % Potilashotelliavopalvelut 0 0 0 0,0 % 0,0 % Palvelupaketit 0 0 0 0,0 % 0,0 % Muu palvelutuotanto 2 299 1 813 2 317 27,8 % 0,7 % Ostopalvelut 703 687 293-57,4 % -58,3 % Hoitopalvelut muista sairaaloista 1 596 1 126 2 024 79,7 % 26,8 % Palvelusetelit 0 0 0 0,0 % 0,0 % Potilashotelli 0 0 0 0,0 % 0,0 % Tartuntatatautilääkkeet 0 0 0 0,0 % 0,0 % Potilasvakuutus 0 0 0 0,0 % 0,0 % Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) -19 0-2 507 0,0 % 13052,1 % JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUS 74 200 80 417 79 795-0,8 % 7,5 % Muu myynti jäsenkunnille **) 26 0 87 0,0 % 233,4 % JÄSENKUNNAT YHTEENSÄ 74 226 80 417 79 882-0,7 % 7,6 % *) Sisältää ryhmät luokittelematon, diagnoosipuutteellisten jaksotukset, toteutunut ylijäämäpalautus **) Sisältää mm. tk-päivystystuotteet, kliininen hammashoito ja laskutettavat siirtoviivehoitopäivät (ml. ostopalveluina hankitut) Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos oli 4,7 % yli talousarvion ja jäsenkuntien maksuosuus alitti budjetin 0,6 miljoonaa euroa (0,8 %). Sitovien taloudellisten tavoitteiden saavuttaminen aiheutui lähinnä henkilökunnan työsuorituksesta. Apotin käyttöönotto Peijaksessa marraskuussa heikensi merkittävästi, n. 20 %, Peijaksen tuotantoa. Muutos vaikuttaa pysyvältä ja vaikuttaa Neurokeskuksen palvelutuotantoon ja tuottavuuteen heti kun käyttöönotto laajenee muihin sairaaloihin. 219

Valikoima/hinta-määräeroanalyysi (TP 2018 vs., jäsenkuntien maksuosuus) Valikoima/hinta-määräeroanalyysi (1 000 euroa) Määräero (palvelutuotannon volyymimuutos) Valikoima/Hintaero (laskutushinnan muutos) Poikkeama (toteumatalousarvio) euroa % euroa % euroa % Tuotteistetut hoitopäivät -2 299-39,0 % 0 0,0 % -2 299-39,0 % NordDRG-tuotteet 5 044 8,8 % -967-1,7 % 4 077 7,1 % DRG-ryhmät -2 235-4,7 % 4 699 9,9 % 2 463 5,2 % DRG-O-ryhmät -105-9,6 % -189-17,3 % -294-26,9 % Tähystykset 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % Pientoimenpiteet 131 20,3 % 51 7,9 % 182 28,2 % 900-ryhmä 1 311 15,7 % 56 0,7 % 1 367 16,4 % Kustannusperusteinen jakso 58 1621,7 % 301 8459,2 % 359 10080,9 % Avohoitokäynnit -281-1,8 % -117-0,8 % -398-2,6 % Sähköiset palvelut 0 0,0 % 2 0,0 % 2 0,0 % Potilashotelliavopalvelut 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % Palvelupaketit 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % Oma palvelutuotanto 2 464 0-1 082-1,4 % 1 382 1,8 % Ostopalvelut -394-57,4 % Hoitopalvelut muista sairaaloista 898 79,7 % Palveluseteli 0 0,0 % Potilashotelli 0 0,0 % Tartuntatautilääkkeet 0 0,0 % Muu palvelutuotanto 503 27,8 % Lisäveloitus -2 494 0,0 % Diagnoosipuutteellisten jaksotus 0 0,0 % Tilinpäätöksen tasauserät -2 507 0,0 % Potilasvakuutus 0 0,0 % Kapitaatioperusteisesti laskutettavat erät 0 0,0 % Luokittelematon 0 0,0 % Luokittelematon 0 0,0 % YHTEENSÄ -622-0,8 % *) Sisältää ryhmän luokittelematon 220

Valikoima/hinta-määräeroanalyysi (TP 2018 vs., jäsenkuntien maksuosuus) Valikoima/hinta-määräeroanalyysi (1 000 euroa) Määräero (palvelutuotannon volyymimuutos) Valikoima/Hintaero (laskutushinnan muutos) Poikkeama (toteuma-edellinen vuosi) euroa % euroa % euroa % Tuotteistetut hoitopäivät 0 0,0 % 3 596 0,0 % 3 596 0,0 % NordDRG-tuotteet 2 816 4,8 % -179-0,3 % 2 637 4,5 % DRG-ryhmät -2 874-6,1 % 5 332 11,3 % 2 458 5,2 % DRG-O-ryhmät -92-8,7 % -168-15,9 % -261-24,6 % Tähystykset 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % Pientoimenpiteet 107 15,3 % 23 3,3 % 129 18,5 % 900-ryhmä 962 10,0 % -866-9,0 % 96 1,0 % Kustannusperusteinen jakso 389 263,2 % -175-118,1 % 215 145,0 % Avohoitokäynnit 2 699 20,6 % -869-6,6 % 1 830 14,0 % Sähköiset palvelut 0 0,0 % 2 0,0 % 2 0,0 % Potilashotelliavopalvelut 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % Palvelupaketit 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % Oma palvelutuotanto 5 515 0 2 550 3,5 % 8 066 11,2 % Ostopalvelut -410-58,3 % Hoitopalvelut muista sairaaloista 427 26,8 % Palveluseteli 0 0,0 % Potilashotelli 0 0,0 % Tartuntatautilääkkeet 0 0,0 % Muu palvelutuotanto 17 0,7 % Lisäveloitus -2 498-63127,0 % Diagnoosipuutteellisten jaksotus 0 0,0 % Tilinpäätöksen tasauserät -2 488 13052,1 % Potilasvakuutus 0 0,0 % Kapitaatioperusteisesti laskutettavat erät 0 0,0 % Luokittelematon 0 0,0 % Ulkoinen suoramyynti 0 0,0 % Luokittelematon 0 0,0 % YHTEENSÄ 5 595 7,5 % Jäsenkuntien veloitukset kasvoivat sekä neurologian että neurokirurgian linjoilla. DRG-tuotteiden kokonaislukumäärä kasvoi 4,8 % ja käyntituotteiden määrä 20,6 %. Keskimääräinen hoitojakson hinta oli 15,8 % edellistä vuotta alempi käyntituotteiden keskihinnan putoamisen myötä. Lisäksi jäsenkunnille tuotettiin 11 238 kuntoutushoitopäivää uutena toimintana. Neurokirurgian jäsenkuntien laskutus oli edellisen vuoden tasolla, koska potilaita tuli Päijät-Hämeestä merkittävästi lisää. Hoitoja jouduttiin priorisoimaan merkittävästi. DRG-ryhmiä Neurokirurgian linja laskutti 1,3 % aikaisempaa vuotta enemmän, mutta käyntituotteita oli 4,5 % vähemmän edelliseen vuoteen verrattuna. Kokonaisuutena jäsenkuntien maksuosuus oli vuoteen 2017 0,2 % alempi ollen 30,4 milj. euroa. Neurologian linjan toiminta jäsenkuntien osalta kasvoi merkittävästi Laakson neurologian siirron vaikutuksena. Kokonaisuus oli 50,2 milj. euron arvoinen, jossa kasvua 17,9 %. DRG-tuotteiden kasvu oli 6,1 % ja käyntituotteiden 24,3 %. Käyntituotteiden määrää kasvatti Laakson neurologian ajanvarauspoliklinikka. 221

Hoitopalvelut kaikille maksajille Tuotteet (kaikki maksajat, lkm) TP 2018 Poikkeama-% Tuotteistetut hoitopäivät 0 18 424 11 471-37,7 % 0,0 % NordDRG-tuotteet 24 295 23 515 25 672 9,2 % 5,7 % DRG-ryhmät 8 806 8 735 8 497-2,7 % -3,5 % DRG-O-ryhmät 262 258 251-2,6 % -4,2 % Tähystykset 0 0 0 0,0 % 0,0 % Pientoimenpiteet 1 308 1 247 1 514 21,4 % 15,7 % 900-ryhmä 13 894 13 266 15 333 15,6 % 10,4 % Kustannusperusteinen jakso 25 10 77 706,0 % 208,0 % Avohoitokäynnit 53 947 65 447 64 672-1,2 % 19,9 % Sähköiset palvelut 0 0 11 0,0 % 0,0 % Potilashotelliavopalvelut 0 0 0 0,0 % 0,0 % Palvelupaketit 0 0 0 0,0 % 0,0 % Siirtoviivehoitopäivät 9 0 77 0,0 % 755,6 % Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät 0 0 0 0,0 % 0,0 % Terveyskeskuspäivystys, käynnit 0 0 0 0,0 % 0,0 % Kliininen hammashoito (TK) 0 0 0 0,0 % 0,0 % Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos 5,6 % 7,8 % Tuotteet (kaikki maksajat, 1 000 euroa) TP 2018 Poikkeama-% Oma palvelutuotanto 83 004 89 072 94 243-28,3 % 13,5 % Tuotteistetut hoitopäivät 0 5 896 3 671-37,7 % 0,0 % NordDRG-tuotteet 68 982 66 977 74 657 11,5 % 8,2 % DRG-ryhmät 56 607 56 092 61 971 10,5 % 9,5 % DRG-O-ryhmät 1 303 1 305 1 093-16,2 % -16,1 % Tähystykset 0 0 0 0,0 % 0,0 % Pientoimenpiteet 732 680 871 28,0 % 18,9 % 900-ryhmä 10 166 8 887 10 325 16,2 % 1,6 % Kustannusperusteinen jakso 173 14 397 2812,1 % 129,2 % Avohoitokäynnit 14 017 16 199 15 867-2,1 % 13,2 % Sähköiset palvelut 0 0 2 0,0 % 0,0 % Potilashotelliavopalvelut 0 0 0 0,0 % 0,0 % Palvelupaketit 0 0 0 0,0 % 0,0 % Siirtoviivehoitopäivät 5 0 46 0,0 % 755,6 % Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät 0 0 0 0,0 % 0,0 % Terveyskeskuspäivystys, käynnit 0 0 0 0,0 % 0,0 % Kliininen hammashoito (TK) 0 0 0 0,0 % 0,0 % Muu palvelutuotanto 2 189 1 898 2 325 22,4 % 6,2 % Ostopalvelut 583 772 270-65,0 % -53,7 % Hoitopalvelut muista sairaaloista 1 596 1 126 2 024 79,7 % 26,8 % Palvelusetelit 0 0 0 0,0 % 0,0 % Potilashotelli 0 0 0 0,0 % 0,0 % Projektituotteet 10 0 31 0,0 % 214,5 % Tartuntatatautilääkkeet 0 0 0 0,0 % 0,0 % Potilasvakuutus 0 0 0 0,0 % 0,0 % Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) 8 0-2 801 0,0 % -34358,8 % KAIKKI MAKSAJAT YHTEENSÄ 85 201 90 971 93 767 3,1 % 10,1 % Josta Muu myynti jäsenkunnille **) 26 0 87 0,0 % 233,4 % Myynti muille maksajille 10 975 10 554 13 856 31,3 % 26,3 % Myynti erityisvastuualueelle 7 106 6 955 9 765 40,4 % 37,4 % *) Sisältää ryhmät luokittelematon, diagnoosipuutteellisten jaksotukset, toteutunut ylijäämän palautus **) Sisältää mm. tk-päivystystuotteet, kliininen hammashoito ja laskutettavat siirtoviivehoitopäivät (ml. ostopalveluina hankitut) Muiden kuin jäsenkuntien lähettämien potilaiden laskutuksessa tapahtui merkittävä muutos Päijät-Hämeen potilaiden tulon myötä. Laskutus nousi 2,5 milj. euroa edellisen vuoden tilinpäätökseen verrattuna (11,4 milj. eur -> 13,9 milj. eur eli +27,0 %). Lisäksi hoitojaksot olivat aikaisempaa kalliimpia keskihinnan noustessa 9,5 %. Neurokirurgian osuus muiden maksajien lähettämistä potilaista oli 11,7 milj. euroa, jossa kasvua edelliseen tilinpäätökseen verrattuna lähes kolmannes. Myös neurologian linjan osuus kasvoi 18,5 % 2,5 milj. euroon. Eri henkilöitä hoidettiin yli 35 000, jossa kasvua 11,5 % jäsenkuntien potilaat mukaan luettuna. 222

Hoidon saatavuus, hoitoonpääsy ja siirtoviiveet Hoidon saatavuutta on arvioitu yllä strategisissa avaintavoitteissa. Lähetteiden ja odottajien määrät ovat kehittyneet seuraavasti: 1 000 900 800 700 600 500 400 300 200 Neurologian lähetteet ja ensikäynnit kuukausittain 1 000 800 600 400 200 Neurokirurgian lähetteet ja ensikäynnit kuukausittain 100 0 Neurologian lähetteet Neurologian ensikäynnit 0 Neurokirurgian lähetteet Neurokirurgian ensikäynnit 900 800 Neurokirurgian poliklinikkajono Neurologian poliklinikkajono Neurokirurgian leikkausjono 700 600 500 400 300 200 100 NKIR pkl kaikki odottajat NKIR PKL sakkojono NEU pkl kaikki odottajat NEU pkl sakkojono NKIR osaston kaikki odottajat NKIR osaston sakkojono 0 Elektiivisten lähetteiden määrä kasvoi 24 % (8 575 -> 10 634). Suurin osa kasvusta johtui Laakson neurologian poliklinikasta. Neurologian lähetemäärien kasvu oli yhteensä 30 % vuoteen 2017 verrattuna. Neurokirurgian lähetemäärä kasvoi n. 3 %. Neurokirurgian hoitotakuun ylittänyttä poliklinikkajonoa purettiin kesän jälkeen, jolloin leikkausjonot kasvoivat merkittävästi. Siirtoviivehoitopäivien osuus kaikista hoitopäivistä oli pieni 0,1 % (77 / 60 772). 223

OPETUS JA TUTKIMUS Tulosyksikön opetus-, tutkimus- ja kehitystoiminta organisoitiin uudelleen. Tätä varten perustettiin oma Tutkimuksen ja kehityksen linja, jonka linjajohtaja aloitti syyskuussa 2018. Tulosyksikössä tehtiin jälleen runsaasti neurotieteiden tutkimusta. Julkaisuja tuotettiin vuoden aikana yli 200 kpl, mukaan lukien toistakymmentä julkaisua johtavissa julkaisusarjoissa (Science, Lancet, New England Journal of Medicine). Keskeiset julkaisulöydökset liittyivät mm. neurologisten sairauksien genetiikkaan, aivoverenkiertohäiriöiden hoitointerventioihin ja yleiseen epidemiologiaan. Tulosyksikön tutkimushankkeita, mm. hoidon laadun vertailuprojektit, hereillä tehtävät aivokirurgiset toimenpiteet ja Suomen ensimmäiset robottiavusteiset neurokirurgiset toimenpiteet, esiteltiin toistuvasti valtakunnan mediassa (mm. YLE-uutiset, Helsingin Sanomat, Iltalehti, Ilta-Sanomat). Hoitotieteen opetus ja tutkimus toteutettiin ylihoitajien johdolla. Työssäoppimisjaksoilla oli yhteensä 214 opiskelijaa ja opintoviikkoja kertyi yhteensä 1161. TALOUDEN TOTEUTUMINEN JA INVESTOINNIT Tuloslaskelma TP 2014 TP 2015 TP 2016 ENN 2018 TP 2018 Poikkeama-% (1 000 euroa) Toimintatuotot yhteensä 84 748 87 525 89 752 92 909 100 751 103 235 104 360 3,6 % 12,3 % Myyntituotot 82 295 84 818 87 110 90 269 96 657 99 721 100 307 3,8 % 11,1 % Jäsenkuntien maksuosuus 67 882 70 850 72 005 74 200 80 417 80 517 79 795-0,8 % 7,5 % Muut palv elutulot 13 710 13 361 14 472 15 502 14 446 17 154 18 526 28,2 % 19,5 % Muut myyntitulot 64 7 19 27 476 732 779 63,5 % 2801,8 % Valtion opetus- ja t utkimuskorv aus 640 601 614 540 1 318 1 318 1 207-8,4 % 123,6 % Maksutuotot 2 513 2 674 2 617 2 617 4 053 3 444 3 431-15,4 % 31,1 % Tuet ja avustukset -60 33 25 22 30 20 573 1808,3 % 2486,4 % Muut toimintatuotot 0 0 0 1 10 50 49 393,1 % 9602,4 % Toimintakulut yhteensä 81 190 81 120 80 367 79 149 94 941 97 621 98 660 3,9 % 24,7 % Henkilöstökulut 29 899 29 986 29 586 30 102 35 673 35 886 36 508 2,3 % 21,3 % Palvelujen ostot 36 604 33 466 32 134 29 877 38 151 40 654 41 382 8,5 % 38,5 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 10 241 12 343 13 393 13 494 14 618 14 654 14 438-1,2 % 7,0 % Avustukset 0 0 0 0 0 0 0 0,0 % 0,0 % Muut toimintakulut 4 446 5 325 5 254 5 677 6 500 6 427 6 332-2,6 % 11,5 % Toimintakate 3 558 6 405 9 384 13 759 5 809 5 614 5 699-1,9 % -58,6 % Rahoitustuotot ja -kulut 0 0 0 0 0 2 2 0,0 % 1126,6 % Vuosikate 3 558 6 405 9 384 13 759 5 809 5 612 5 697-1,9 % -58,6 % Poistot ja arvonalentumiset 503 540 585 594 629 499 517-17,8 % -13,0 % Tilikauden tulos 3 055 5 866 8 799 13 165 5 180 5 113 5 180 0,0 % -60,7 % Toimintakulut ja poistot yhteensä 81 693 81 660 80 953 79 744 95 570 98 120 99 177 3,8 % 24,4 % Sitovat nettokulut TP 2014 TP 2015 TP 2016 ENN 2018 TP 2018 Poikkeama-% (1 000 euroa) Toiminnan kulut 81 693 81 660 80 953 79 744 95 570 98 122 99 179 3,8 % 24,4 % Muut myyntitulot 64 7 19 27 476 732 779 63,5 % 2801,8 % Maksutuotot 2 513 2 674 2 617 2 617 4 053 3 444 3 431-15,4 % 31,1 % Tuet ja avustukset -60 33 25 22 30 20 573 1808,3 % 2486,4 % Muut toimintatuotot + EVO 640 601 614 540 1 328 1 368 1 256-5,4 % 132,5 % Korkotuotot 0 0 0 0 0 0 0 0,0 % 0,0 % Muut rahoitustuotot 0 0 0 0 0 0 0 0,0 % 0,0 % Toiminnan nettokulut 78 537 78 345 77 678 76 537 89 683 92 557 93 141 3,9 % 21,7 % toiminnasta 13 710 13 361 14 472 15 502 14 446 17 154 18 526 28,2 % 19,5 % Sitovat nettokulut 64 827 64 984 63 207 61 035 75 237 75 404 74 615-0,8 % 22,2 % Neurokeskuksen talous toteutui kokonaisuudessaan talousarvion mukaisesti ja Neurokeskus alitti sitovien nettokulujen budjettinsa. Erityisesti ulkokuntatulot kasvoivat n. 3 miljoonaa vuoteen 2017 verrattuna. Kasvu tuli pääosin Lahden neurokirurgian myötä. Kuluissa henkilöstökulut ylittivät talousarvion 0,8 miljoonaa euroa, palveluiden ostot 3 miljoonaa, kun taas aineet, tarvikkeet ja tavarat, sekä muut kulut olivat budjetissa. 224

Toimintatuottojen ja -kulujen sekä poistojen poikkeamat ja niihin johtaneiden toiminnallisten syiden analysointi Yksittäisenä suurempana tuloeränä Laakson neurologian toiminnallinen muutos kasvatti tuloja 8,7 milj. euroa. Tämä oli suunniteltua vähemmän, mutta kuntoutushoitopäivien määrä ei yltänyt tavoiteltuun budjettilukuun, joten tuotot jäivät alle suunnitellun. Neurokirurgian ulkokuntatoiminnan kasvu edelliseen vuoden tilinpäätökseen verrattuna tuotti 2,9 milj. euron lisän tuloihin. Sisäisiä tuottoja kasvatti organisaatiomuutoksen myötä sisäiseksi kaupaksi muodostunut Neuropsykologian ja Pää- ja kaulakeskuksen välinen kauppa, joka ei ollut budjettivaiheessa mukana. Toimintakulujen osalta Laakson kulut alittivat budjetin Sisätautien ja kuntoutuksen sovittua korkeammasta laskutuksesta huolimatta. Laakson Neurologian toiminnan kulut aiheuttivat noin 8,5 milj. euron kulujen kasvun edellisen vuoden tilinpäätökseen verrattuna. Sisätaudit ja kuntoutus yksikkö laskutti palveluja noin 1,4 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2017. Laakson myötä siirtyneen toiminnan kulut selittävät tästä noin puolet. Aivoinfarktin mekaanisen tulpanpoiston (trombektomia) kulut siirrettiin Akuutilta Neurokeskukselle vuonna 2018. Nämä kasvattivat palvelujen ostojen määrää 0,8 milj. euroa talousarvioon verrattuna. Muiden sairaanhoitopiirien laskut jäsenkuntien potilaiden hoidosta olivat 1,4 milj. euroa talousarviolukuja suuremmat. Palkkojen tammikuulle 2019 maksettu kertaerän jaksotus joulukuulle vaikutti henkilöstökuluihin yli 0,2 milj. euron ylimääräisen lisäyksen verran. Toimintatuotot 1 000 euroa poikkeama % 1 000 euroa muutos % TA/Edellinen vuosi 100 750,8 92 908,8 Laakson neurologian toiminnallinen muutos ja muu neurologian kasv u 2 158,5 2,1 % 8 700,9 9,4 % Neurokirurgian ulkokuntapotilaiden kasv u ja jäsenkuntapotilaiden v ähentyminen 2 963,7 2,9 % 2 893,0 3,1 % Palausten vaikutus hallinnon alla olev ien yksiköiden ulkoisiin tuloihin -2 816,7-2,8 % -1 003,5-1,1 % Sisäisten tulojen muutokset 1 591,3 1,6 % 1 235,9 1,3 % Muut muutokset toimintatuotoissa -288,0-0,3 % -375,5-0,4 % TP 2018 104 359,6 3,6 % 104 359,6 12,3 % Toimintakulut ja poistot 1 000 euroa poikkeama % 1 000 euroa muutos % TA/Edellinen vuosi 95 570,5 79 743,8 Laakson neurologian toiminnallinen muutos, toiminnassa syntyi säästöä vuokrien ja tarv ikkeiden osalta, osa Helsingin kaupungin laskuttamista kuluista ei laskuttunut oikealle v uodelle -1 138,0-1,2 % 8 532,0 10,7 % Erityistyön budjettiv ajaus, hoitohenkilökunnan uudet v akanssit, 2017 hallinnon puuttuminen 835,1 0,9 % 2 171,6 2,7 % vertailutiedoista Palvelujen ostojen muutokset TA2018 verrattuna: Sisun veloitukset ov at 1,1 milj. budjetoitua suuremmat. Toinen merkittäv ä muutos koostuu muilta sairaanhoitopiireiltä ostettavista palv eluista +1,4 milj.. Kuv antamisen kulujen siirto Akuutilta 0,8 milj.e. Muutos 2017 vuoteen 4 369,8 4,6 % 7 971,8 10,0 % v errattuna 2,0 milj. arv osta muilta sairaanhoitopiireiltä ostettavia palveluita, loppuosa HUS:n sisäisiä veloituksia (Esim Yhtymähallinto +1,7 milj., Sisu +1,4 milj., rtg +2,3 milj., Tukipalv elut 0,9 milj. ) Laakson tarvikekulutus sekä Sisun tarvikelaskutus suunniteltua pienempi -180,3-0,2 % 687,2 0,9 % Muut muutokset toimintakuluissa -279,8-0,3 % 70,9 0,1 % TP 2018 99 177,3 3,8 % 99 177,3 24,4 % 225

Kone- ja laiteinvestoinnit Investointeja tehtiin yhteensä 578 000 euron arvosta. Suurin yksittäinen hankinta oli 220 000 euron navigaattorikokonaisuuden hankinta. Investoinnit (1 000 euroa) TP 2018 Erotus TP 2018 - Erotus TP 2018 - Inv estointihankkeet yhteensä 584 578-6 578 YHTEENSÄ 0 584 578-6 578 HENKILÖSTÖ Henkilöstön riittävyys ja rekrytointi HUS Neurokeskuksen henkilöstömäärä oli 686. Henkilöstön työssäoloprosentti oli 73,8 (v. 2017; 73,3%). Suurin osa yksiköissä työskentelevistä on naisia. Sukupuolijakauman muuttuminen naisvaltaiseksi on nähtävissä jopa neurokirurgeissa. Henkilöstömääränlisäys johtuu Laakson kahden neurologisen kuntoutusosaston (54 ss) ja ajanvarauspoliklinikan siirtymisestä Helsingin kaupungilta HUS Neurokeskuksen vastuulle. Lisäksi Apottia varten Peijaksen neurologian toimintaan saatiin kolme ylimääräistä vakanssia väliaikaisesti 24.9.2018 alkaen käyttöön (1 lääkäri ja 2 sairaanhoitajaa). Henkilötyövuosia kertyi yhteensä 546,4. Laakson henkilöstölisäykset selittävät pitkälti henkilötyövuosien kasvun kaikissa ammattiryhmissä paitsi muu henkilökunta kategoriassa. Tämä taas selittynee osin sillä, että kaksi perushoitajan perhevapaasijaisuutta oli täyttämättä, mutta sitä vastoin lähes kaikki sairaanhoitajien vakanssien osaaikaisuuksista johtuvat hännät (14,4 % henkilöstöstä tekee osa-aikaisuuksia) ja lomaketjut olivat täytettyinä. HUS Neurokeskuksen hoitopuolen vakanssirakennetta leimaa vahvasti toisen asteen koulutettujen vakanssien runsas määrä (n. 35%). TOB tulosten osalta tavoitearvoihin ei päästy esimies- (tavoite 3,9, toteuma 3,6) eikä työnantajan suositusindeksien (tavoite 85 %, toteuma 77 %) osalta ja edelleen on havaittavissa pientä laskua edelliseenkin vuoteen verrattuna. Esimiesindeksin vaihteluväli on huomattava eri yksiköiden välillä (4,46-2,74). Edistystä kuitenkin siltä osin, että vuoden 2018 osalta oli vain yhdessä yksikössä esimiesindeksi alle 2,8 kun vuonna 2017 niitä oli kolme. Esimiestyötä on pyritty tukemaan erilaisin koulutuksin, mentorointimallein, tarjottu työnohjausta sekä tehty yhteistyötä työsuojelun ja työterveyshuollon kanssa. Sairauspoissaolomäärät kasvoivat merkittävästi vuonna 2018 sen ollessa 13,9 päivää/henkilö (vrt. v. 2017; 11,3 pv/hlö). Varsinkin keväällä oli useita pitkiä poissaoloja erilaisista luuvammoista johtuen. Sairauspoissaolojen kasvukäyrä tasoittui kuitenkin syksyä kohden. Sairauspoissaolot (17 pv/hlö) näkyivät huolestuttavana kehityksenä mm. ylikuormittuvuuden lisääntymisenä nimenomaan Neurokirurgian linjassa, jossa neljässä yksikössä ylikuormitusindeksi oli alle 3 (vaihteluväli 2-2,86). Ko. tulokset on otettu vakavasti ja loppuvuonna tehty analyysia siihen johtaneista syistä ja nyt mietitään toimenpiteitä tilanteen stabiloimiseksi (mm. mahdolliset lisävakanssiesitykset). Henkilöstön saatavuushaasteita ei ole ollut. Vakanssien täyttöaste on korkea. Lähtövaihtuvuusindeksin osalta päästiin edellä kuvatuista haasteista huolimatta kuitenkin HUS tasoiseen tavoitetasoon (5,5-6,5%) sen ollen Neurokeskuksessa 5,7 %. Rekrytointien yhteydessä tehtävien hakijayhteenvetojen vertailussa on huomioitu tasa-arvo ja kielipoliittiset tekijät. 226

Henkilöstömäärä ENN 2018 TP 2018 Poikkeama-% Hoitohenkilökunta 390 437 441 444 1,6 % 13,8 % Lääkärit 98 122 123 124 1,6 % 26,5 % Muu henkilökunta 46 50 50 54 8,0 % 17,4 % Erityistyöntekijät 39 53 53 64 20,8 % 64,1 % YHTEENSÄ 573 662 667 686 3,6 % 19,7 % Henkilötyövuodet ENN 2018 TP 2018 Poikkeama-% Hoitohenkilökunta 305,1 342,1 347,8 357,5 4,5 % 17,2 % Lääkärit 97,6 107,0 107,9 109,5 2,3 % 12,2 % Muu henkilökunta 39,3 53,0 51,5 50,2-5,3 % 27,7 % Erityistyöntekijät 22,4 28,7 29,2 29,2 1,7 % 30,4 % YHTEENSÄ 464,4 530,8 536,4 546,4 2,9 % 17,7 % Henkilötyövuodet htv poikkeama % htv muutos % TA/Edellinen vuosi 530,8 464,4 Laakson Neurologian toiminnalinen muutos, hoitohenkilökunnan muutokset 15,4 2,9 % 68,6 14,8 % Laakson Neurologian toiminnalinen muutos: erityistyöntekijät 0,2 0,0 % 6,6 1,4 % Neurokeskuksen hallinto 0,0 0,0 % 8,3 1,8 % Muut henkilötyövuosimuutokset 0,0 0,0 % -1,5-0,3 % TP 2018 546,4 2,9 % 546,4 17,7 % Henkilöstökustannukset ja vuokratyövoima Budjettiin verrattuna henkilöstökulujen ero syntyi lomapalkkavarausten ja jaksotettujen työaikakorvausten vuoksi. Vuosilomien pidon onnistumisen arviointia edellisen vuoteen vaikeuttaa uusien toimintojen siirtyminen tulosyksikköön. Muita kuin sopimusneuvotteluihin perustuvia palkantarkastuksia ei juurikaan tehty. Vuokratyövoima TP 2018 1 000 euroa 1 000 euroa (euroa) YHTEENSÄ 318 459 44,3 % Lyhytaikaisten sijaisten käytön vähentämistä ei kuitenkaan pystytty suunnitelman mukaisesti toteuttamaan. Yhtenä myötävaikuttavana tekijä oli, että lyhytaikaisten sijaisten otto keskitettiin kokonaisuudessaan Seureen. Ns. omia lyhytaikaisia sijaisia ei ole käytetty kuin yksittäisisä vuoroissa 1.3.2017 alkaen. Lisäksi Laakson toimintojen siirtymisen myötä ei osattu huomioida sitä, että Helsingin kaupungilla toimivan sijaispoolin henkilöstöä ei saatukaan täysimääräisesti käytettyä HYKS siirtymisen. Keikkalaistarvetta lisäsi myös sairauslomien runsas määrä, mm. keväällä jyllännyt influenssaepidemia sekä kevään luuvamma buumi. Työhyvinvointi ja työsuojelu Työsuojelun ja työterveyshuollon kanssa on tehty kiinteää yhteistyötä osana tulosyksikön henkilöstön työolosuhde ja suojelua. Työkyvyttömyyseläkkeelle ei jäänyt yhtään henkilöä. Lakisääteisistä työterveystarkastuksista on huolehdittu. Henkilöstön jaksamista on tuettu mm. myöntämällä osa-aikaista työaikaa; 14,4 % henkilöstöstä tehnyt eri prosentilla ja kestolla osa-aikatyötä. Työturvallisuutta edistettiin mm. tulosyksikön yhteistoimintaryhmässä, joka kokoontui neljä kertaa vuonna 2018. Vuonna 2018 päästiin influenssarokotuskattavuuden osalta ensimmäistä kertaa kaikissa yksiköissä yli 90%. 227

17 RAASEPORIN SAIRAALA 17.1.1 Raaseporin sairaala Toiminnan tunnusluvut Sitovat tavoitteet Poikkeama- % Tunnusluvut TP 2018 Toiminnan tunnusluvut Tilikauden tulos (1 000 euroa) 6 940-254 -254 0,0 % -103,7 % Toimintakulut (1 000 euroa) 30 815 30 326 29 993-1,1 % -2,7 % Toimintatuotot (1 000 euroa) 32 532 30 364 29 994-1,2 % -7,8 % Palvelutuotanto (lkm) Hoitopäivien määrä 15 248 15 749 0,0 % 3,3 % Polikliniikkahoito 60 878 58 112 0,0 % -4,5 % Ensikäynnit 5 464 6 385 0,0 % 16,9 % Leikkaussalitoiminta yhteensä lkm 2 186 2 167 0,0 % -0,9 % Leikkaukset lkm 1 648 1 609 0,0 % -2,4 % Laatu-/asiakaslupaus Sairaalakuolleisuus 3,38 % 3,44 % 0,0 % 1,8 % Kaatumiset/putoamiset per 1 000 potilaspäivää (tavoite < 0,800) 0,408 0,287 0,0 % -29,7 % Palveluiden saatavuus Lähetteiden käsittelyajat, yli 21 pv % 0,6 0,7 0,0 % 16,7 % Hoitoonpääsyä osastolle odottavat potilaat 165,0 138,0 0,0 % -16,4 % Hoitoonpääsyä osastolle odottavat potilaat (> 6 kk) 0 4 0,0 % 0,0 % Polikliiniseen hoitoon odottavat potilaat (>3 kk) 18 20 0,0 % 11,1 % Elektiiviset lähetteet, lkm 6 458 4 939 0,0 % -23,5 % Sitovat tavoitteet (1 000 euroa/%) TP 2018 Poikkeama-% Tilikauden tulos *) 8429-254 -81-68,1 % -101,0 % Tuottavuustavoite-% (kokonaistuottavuus) **) 0,0 % 0,0 % Toimintakulut 25 285 30 326 29 993-1,1 % 18,6 % *) Tulos ennen saatuja ja annettuja asiakaspalautuksia sekä HUS Yhteiset -tulosalueen ylijäämän palautusta Talouden tunnusluvut Talous tunnuslukuja (1 000 euroa) TP 2018 Poikkeama-% Sisäiset toimintatuotot 29 035 25 073 24 573-2,0 % -15,4 % Ulkoiset toimintatuotot 3 497 5291 5 421 2,5 % 55,0 % Toimintatuotot yhteensä 32 532 30 364 29 994-1,2 % -7,8 % Toimintakulut 30 815 30 326 29 993-1,1 % -2,7 % Poistot 307 292 255-12,7 % -16,9 % Tilikauden tulos ennen saatuja ja annettuja asiakashyvityksiä 1 410-254 -254 0,0 % -118,0 % Asiakashyvitykset netto 0,0 % 0,0 % Tilikauden tulos 6 940-254 -254 0,0 % -103,7 % Saadut ja annetut HUSin sisäiset asiakaspalautukset netto 240-173 -172,1 % Asiakashyvitykset ERVA-alueille 0,0 % 228

Henkilöstötunnusluvut Henkilöstö TP 2018 Poikkeama-% Henkilöstömäärä (31.12.) 244 247 241-2,4 % -1,2 % Henkilötyövuodet 194 202 196-3,0 % 1,0 % Henkilötyövuoden hinta (koko henkilöstö) 55 481 53 665 55 277 3,0 % -0,4 % Henkilöstökulujen hinta-määräero Määräero, % -2,9 % 0,9 % Hintaero, % 2,9 % -0,4 % OLENNAISET TAPAHTUMAT TILIKAUDELLA JA ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Kuvaus tukipalveluyksikön toiminnasta HUSin hallitus on luokitellut Raaseporin sairaalan lähisairaalaksi. Sairaala on toiminut 1.1.2018 lähtien Hyksin tulosyksikkönä. Raaseporin sairaalan lääketieteellisestä toiminnasta vastaavat Hyksin toimialat, hoito- ja muusta henkilöstöstä sekä toimitiloista ja tarvikkeista sairaala itse. Toiminnan koordinointi tapahtuu paikallisesti. Raaseporin sairaala vastaa myös perusterveydenhuollon kanssa tehtävästä yhteistyöstä. Sairaalassa on toimintaa suurimmilla erikoisaloilla ja se palvelee lähinnä Länsi-Uudenmaan kuntien väestöä, kesäaikaan myös kesäasukkaita. Sairaala toimii myös Uudenmaan prikaatin tukisairaalana. Raaseporin sairaalassa harjoitetaan leikkaustoimintaa arkisin klo 8 16. Valmiuden osalta sairaala on ns. A-sairaala. Tällä hetkellä toiminta käsittää sisätautiosaston (25 paikkaa), kirurgian osaston (21 paikkaa) ja seurantaosaston (11 paikkaa). Sairaalassa on myös pieni valvontayksikkö (4 paikkaa). Päiväaikaan sairaalassa toimivat myös 10- paikkainen dialyysiosasto, lyhytkirurgian/päiväkirurgian yksikkö ( osasto 23 ), leikkausyksikkö sekä erityislääkepoliklinikka. Sairaalassa on elektiivistä poliklinikkatoimintaa useilla erikoisaloilla. Päivystyspoliklinikka toimii perusterveydenhuollon osalta yhteispäivystysvastaanottona iltaisin ja viikonloppuisin ja Raaseporin kaupungin osalta marraskuusta 2015 lähtien 24/7. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Raaseporin sairaala on toiminut 1.1.2018 lähtien Hyksin tulosyksikkönä. Sairaalan poliittisesti hyväksytystä visiosta 2018 2021 käy ilmi, että Raaseporin sairaalan tavoitteena on uudistuksista huolimatta tarjota jatkossakin länsiuusmaalaisille, kesävieraille ja muille sairaalan valinneille korkealaatuista perustason erikoissairaanhoitoa. Tavoitteena on, että sairaala nähdään luonnollisena valintana perustason erikoissairaanhoidon suomen- ja ruotsinkieliseksi tuottajaksi. Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että toimintaa tarkastellaan edelleen ja tuotantovastuu kaikesta toiminnasta siirtyy HYKS:lle. Muutos on ollut hyvistä aikomuksista ja molemminpuolisista hyvistä valmisteluista huolimatta raskas sekä Hyksille että Raaseporin sairaalalle. Koska Raaseporin sairaalan toiminnasta vastaa 10 eri tulosyksikköä (Akuutti, Lasten ja nuorten sairaudet, Leikkaussalit, teho- ja kivunhoito, Naistentaudit ja synnytykset, Pää- ja kaulakeskus, Sisätaudit ja kuntoutus, Sydän- ja keuhkokeskus, Tukielin- ja plastiikkakirurgia, Tulehduskeskus sekä Vatsakeskus) olisi niiden edustajien tietenkin pitänyt osallistua valmisteluihin. Niin ei kuitenkaan käynyt, joten vuosi 2018 oli monella tapaa raskas. Muutos itsenäisestä sairaanhoitoalueesta Hyksin tulosyksiköksi on ollut huomattavasti odotettua vaikeampi ja asettanut työnilon koetukselle. Aiemmin HUSin sairaaloiden työnjaosta ja toimintaprofiileista tehdyn raportin (Pajarinen) työnjakoa ei pantu HUSissa vuonna 2018 täytäntöön suunnitelmien mukaisesti, mutta kesän jälkeen leikkaustoiminta lähti hyvin käyntiin, mikä näkyy myös seuraavasta tilastosta: 229

Raaseporin sairaala on kärsinyt kuluneen vuoden aikana lääkäripulasta (lähinnä ortopediassa), minkä vuoksi toimintavolyymi on ollut suunniteltua alhaisempi. Alhaiseen toimintavolyymiin on myös vaikuttanut se, etteivät HUSin lähetekeskukset toimineet alkuvuodesta aivan niin kuin niiden pitäisi. Keskittämisasetuksen ja HUSin sisäisen työnjaon (Pajarisen selvitys) seurauksena Raaseporin sairaalassa ei esim. tehdä enää tekonivelleikkauksia. Käsikirurgia on kuitenkin lisääntynyt suunnitelmien mukaisesti. Tulevaisuuden näkymät Raaseporin sairaalan toimintaa ohjaa kolme sitovaa asiakirjaa: 1. Sairaalan oma visio 2018-2021 (LUSA:n lautakunta 15.6.2017) 2. HUSin toimitusjohtajan päätös 24.10.2017 158 (HUSin sairaanhoitoalueiden väliset toimintojen siirrot pohjautuen valtakunnalliseen kiireellisen hoidon asetukseen ja erikoissairaanhoidon keskittämisasetukseen sekä raporttiin HUS sairaaloiden toiminta ja profilointi 2017 ) 3. Sosiaali- ja terveydenhuollon alueellinen järjestämissuunnitelma (Järsu) 2018-2021. Alueen väestön näkökulmasta avohoitopalveluja tulisi laajentaa mahdollisuuksien mukaan kattamaan useampia erikoisaloja (esim. kardiologia, oftalmologia). Osa-aikaiset palvelut riittänevät ( kiertävät lääkärit ). Kuntoutustoimintaa (ei pelkästään neurologivetoisena) tulee kehittää yhteistyössä kuntien kanssa. Väestön näkökulmasta nykyinen keskittämissuuntaus on valitettava. Tekonivelleikkausten päättyminen Raaseporin sairaalassa oli keskittämisasetuksen vuoksi väistämätöntä. Anestesiaa vaativien gynekologisten toimenpiteiden päättyminen Raaseporin sairaalassa sopii kuitenkin huonosti yhteen lähisairaala-ajatuksen kanssa. Potilaiden ei tule joutua matkustamaan pitemmälle pienten toimenpiteiden vuoksi. Siksi onkin hyvä, että KNK-toimenpiteitä voidaan jatkaa Raaseporin sairaalassa. STRATEGISET AVAINTAVOITTEET, RISKIENHALLINTA JA TOIMINNAN OHJAUS Riskienhallinta Isot lainsäädännölliset ja organisatoriset muutokset ovat riski pienelle sairaalalle. Päivystys- ja keskittämisasetusten tiukennukset voivat johtaa suuriin toiminnallisiin supistuksiin sairaalassa. Raaseporin sairaalasta tuli 1.1.2018 Hyksin tulosyksikkö, jotta se selviytyisi paremmin näistä muutoksista ja kykenisi säilyttämään paikalliset palvelut Länsi-Uudellamaalla (myös ruotsinkieliset palvelut). Potilasturvallisuuteen liittyviä riskejä käsitellään jatkuvasti sekä sairaalan että HUSin tasolla. Sairaala noudattaa HUSin potilasturvallisuussuunnitelmaa ja työvälineenä käytetään mm. HaiPro-ohjelmaa. Kuluneen vuoden aikana sairaalassa pyrittiin kasvattamaan potilaskyselyistä saatavien vastausten määrää, mutta vastausten määrä oli edelleen valtavan pieni. HUSin uusi potilaspalautejärjestelmä (Bisnode) on koettu monimutkaiseksi. Järjestelmä ei myöskään tunnista HUSin organisaatiorakennetta ruotsiksi. Henkilöstön hyvinvointiin liittyviä riskejä pyritään torjumaan noudattamalla työhyvinvoinnin ja työsuojelun suunnitelmaa. Suunnitelma käsittää kolme osaa: hyvin toimiva työyhteisö, turvallinen työympäristö ja hyvinvoiva työntekijä. Riskien ehkäisemiseksi sairaalan yksiköillä on ollut mahdollisuus hakea sairaalalta tukea yksiköiden yhteishenkeä lujittavia tilaisuuksia varten. 230

Toiminnan kehittäminen ja tavoitteiden toiminnallistaminen Toiminnan kehittämishanke Mittari ja sen toteuma Hankkeen saavutukset vuonna 2018 Kuntayhteistyö Hoitoketjujen määrä Avosiirtoportaali on otettu käyttöön. Ylipainoisten lasten hoitoketju valmistui tammikuussa 2018. Palliatiivisen hoidon hoitoketju on tekeillä. Työ on ollut pysähdyksissä syksystä lähtien, sillä kunnilla ja sairaalalla ei ole ollut resursseja hoitoketjutyöhön. Magneettisairaala -> Pathway to Excellence HUS-mittarit Raaseporin sairaalassa on järjestäydytty magneettisairaalamallin mukaisesti ja viimeaikainen kehittämistyö on painottunut ns. yhteisten toimintamallien läpiviemisiin koskien potilastyön ja turvallisuuden laatua. Alustava ns. GAP-analyysi kriteerien pohjalta on myös toteutettu ja sitä päivitetään parhaillaan. Lean kehittäminen on saanut vauhtia Lean-valmentajan aloitettua tehtävänsä 50 %:n työpanoksella. Asiantuntijasairaanhoitaja on aloittanut tehtävässään 70 %:n työpanoksellaan. Hänen tehtäväkuvaansa kuuluu myös kliinisen asiantuntijan tehtäviä, ja hän tulee viemään kehittämistyötä eteenpäin etenkin hoitotyön kliinistä laatua koskevien tekijöiden osalta. Syksyllä 2018 kaksi henkilöä osallistui USA:n Denverissä järjestettyyn magneettisairaalakonferenssiin. Magneettisairaalamallin mukaisten pienryhmien toiminta on jatkunut sairaalassa. Ryhmät raportoivat koordinointiryhmälle, jossa linjataan seuraavat askeleet magneettisairaalamallin mukaisesti. HUSin linjauksen mukaisesti Raaseporin sairaala ei hae ensi vaiheessa magneettisairaalastatusta. Sairaala tavoittelee sen sijaan Pathway to Excellence -tunnustusta. Potilaskokemus Olka-piste käynnistettiin tammikuussa 2018. Sairaalassa ovat teemapäiviä pitäneet useat yhdistykset ja jatkossa on tarkoitus kehittää toimintaa vapaaehtoistoiminnan muodossa. Järjestöille on lähetetty kysely kiinnostuksesta vapaaehtoistoimintaan esimerkiksi sairaalan aula-avustajana. Asiakasraatitoiminta käynnistyy alkuvuodesta 2019 ja kokemusasiantuntijatoiminta vuoden 2019 aikana. Raatilaisten ja kokemusasiantuntijoiden haku käynnistettiin joulukuun alussa ja koulutukset käynnistyvät heti vuoden 2019 alussa. Toiminnan koordinointi - Raaseporin sairaala osana Hyksiä Lääkärien määrä (useita erikoisaloja, lisääntynevät vuodesta 2017), hoidettujen eri potilaiden määrä, hoitopäivien määrä, käyntien määrä, leikkausten määrä sekä käytetty leikkaussaliaika Lääkäreiden suhteen rekrytointivaikeuksia. Hoitopäiviä oli enemmän (johtuu siirtoviivepäivistä) kuin 2017. Hoidettujen lukumäärä laski hiukan. Leikkaustoiminta vilkastui kesän jälkeen ja oli samalla tasolla kuin 2017. Polikliinista toimintaa hiukan vähemmän kuin 2017. 1.1.2018 lähtien sairaalan kaikesta toiminnasta vastaavat Hyksin toimialat. Aikuis- ja nuorisopsykiatria siirtyivät HYKS Psykiatrian toiminnaksi jo 2017 ja lastenpsykiatria siirtyi HYKS Lasten ja nuorten sairauksien toimialan toiminnaksi vuoden 2018 alusta. Nämä eivät sisälly Raaseporin sairaalan kokonaisuuteen. Alueellisen kokonaisuuden kannalta (sisältäen yhteistyön perusterveydenhuollon ja kuntien hallinnon kanssa) tämä on hankalaa, mutta hyvällä yhteistyöllä ja koordinaatiolla teoriassa hallittavissa. V aikka Hyksin eri toimialat vastaavat Raaseporin sairaalan toiminnasta, on sairaala nähtävä toiminnallisena kokonaisuutena, missä kaikki vaikuttaa kaikkeen. Sairaalan suurin haaste on edelleen erikoissairaanhoidon lähipalvelujen turvaaminen alueen väestölle. Sairaalan roolia alueen perusterveydenhuollon tukisairaalana ei myöskään voida väheksyä. Jatkuvan lääkäripulan ja tilauskannan vaihtelujen vuoksi sairaalan toiminnan koordinoiminen on hyvin vaikeaa. Se ettei Meilahden klinikoilla aina edes tunneta Raaseporin sairaalaa, ei ole omiaan helpottamaan tilannetta. PALVELUIDEN TOTEUTUMINEN Palveluiden laskutus asiakkaittain Laskutus asiakkaittain (1 000 euroa) TP 2018 Poikkeama-% Sairaanhoitoalueet yhteensä 29 015 25 073 24 573-2,0 % -15,3 % Hyks sairaanhoitoalue 29 015 24 780 24 283-2,0 % -16,3 % Hyvinkään sairaanhoitoalue 0 147 143-2,5 % 0,0 % Lohjan sairaanhoitoalue 0 70 73 4,1 % 0,0 % Porvoon sairaanhoitoalue 0 76 74-2,5 % 0,0 % Tukipalveluyksiköt 2 1 0-100,0 % -100,0 % Tytäryhtiöt 20 0 0 0,0 % -100,0 % Osakkus- ja yhteisyhteisöt 0 0 0 0,0 % 0,0 % Jäsenkunnat 1 740 0 3 449 0,0 % 98,3 % Muut asiakkaat 1 756 5 291 1 972-62,7 % 12,3 % PALVELUIDEN LASKUTUS YHTEENSÄ 32 532 30 364 29 994-1,2 % -7,8 % 231

Tuotteet ja palvelut kaikille maksajille Tuotteet ja palvelut (lkm) TP 2018 Poikkeama-% Hoitopuhelu 12 041 11 689 0,0 % -2,9 % Uusintakäynti 8 682 7 477 0,0 % -13,9 % Muut käynnit 7 335 6 845 0,0 % -6,7 % DRG-0 Ryhmät 5 078 5 199 0,0 % 2,4 % Ensikäynti 4 809 4 049 0,0 % -15,8 % 900-Ryhmä 3 570 3 723 0,0 % 4,3 % DRG-Ryhmät 3 274 3 229 0,0 % -1,4 % Pientoimenpiteet 1 383 1 324 0,0 % -4,3 % Tähystykset 1 258 1 242 0,0 % -1,3 % Konsultaatiot 282 234 0,0 % -17,0 % YHTEENSÄ 47 712 0 45011 0,0 % -5,7 % Tuotteet ja palvelut (1 000 euroa) TP 2018 Poikkeama-% Hoitopuhelu 2 019,9 1 960,7 0,0 % -2,9 % Uusintakäynti 1 784,0 1 577,1 0,0 % -11,6 % Muut käynnit 1 490,8 1 557,8 0,0 % 4,5 % DRG-0 Ryhmät 3 202,7 3 167,5 0,0 % -1,1 % Ensikäynti 1 112,4 935,2 0,0 % -15,9 % 900-Ryhmä 1 897,4 2 167,9 0,0 % 14,3 % DRG-Ryhmät 11 959,2 12 975,9 0,0 % 8,5 % Pientoimenpiteet 625,8 609,6 0,0 % -2,6 % Tähystykset 767,7 590,7 0,0 % -23,0 % Konsultaatiot 33,6 29,8 0,0 % -11,2 % YHTEENSÄ 24 893 0 25572 0,0 % 2,7 % HYKSin eri toimialojen tuotteet yllä olevassa taulukossa. Raaseporin sairaalan toimintaa rahoitetaan sisäisillä välisuoritteilla alla olevan taulukon mukaisesti: suoritelkm 2018 2017 Tammi - Joulu Tammi - Joulu Suoritelaji (Yht) 1 822 814 1 791 186 1K Palvelukate 26 7 21 Hoitopäivät 15 749 15 248 23 Poliklinikkahoito 58 112 60 878 28 Lisäkäynti 21 620 20 065 29 Osastopotilaan konsultaatiot 110 132 2L Lomapäivät 6 28 2S Siirtoviivehoitopäivät 719 203 31 Laboratoriotutkimukset 0 1 34 Fysiologiset tutkimukset 7 059 6 294 36 Radiologiset tutkimukset 212 114 39 Muut hoitotoimenpiteet 23 916 22 028 3A Lääkehoito 1 469 1 224 3B Kuntoutus 394 390 3D Ostopalvelut 0 1 3G Kalliit tarvikkeet 1 762 348 3H Apuvälineet 4 661 3 627 3M Minivaltavahoitopäivät (ostot muilta sairaanhoitopiireiltä) 0 1 3P Täky-korjaukset (täyskorvaus) 7 91 3T Tulkkipalvelut 111 42 3X Käsittelymaksu 218 139 8E Tehohoitominuutit 1 331 165 1 217 808 8H Heräämön käyttö 134 308 126 390 8K Kirurgiaika 77 261 96 791 8S Salin käyttö 143 335 218 489 8X Päivystyslisä 594 847 Muutos ed. vuosi kum. 2% 271% 3% -5% 8% -17% -79% 254% -100% 12% 86% 9% 20% 1% -100% 406% 29% -100% -92% 164% 57% 9% 6% -20% -34% -30% 232

ENSIHOITO HUSin hallitus on terveydenhuoltolain 39 :n nojalla päättänyt 24.1.2011 ( 15), että HUSin oma ensihoito järjestetään sairaanhoitoalueittain toiminnallisina kokonaisuuksina, mutta palvelujen järjestämistapa voi vaihdella paikallisten olosuhteiden mukaan. Toiminnallisia kokonaisuuksia eli järjestämisalueita on seitsemän, sillä HYKSsairaanhoitoalue jakaantuu kolmeen alueeseen (Peijas, Jorvi, Helsinki). Ensihoidon kulut jaetaan alueittain. Hanko, Inkoo ja Raasepori kuuluvat Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueeseen (LUSA), joka muodostaa yhden ensihoidon järjestämisalueen. Ensihoito on järjestetty Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueella HUSin palvelutasopäätöksen mukaisesti. Ensihoidon kustannukset ovat vuositasolla noin 3,8 milj. euroa eli 90 euroa/asukas (väkiluku vajaat 42 000). Syynä ensihoidon kalleuteen ovat alueen harva asutus, ensihoidon palvelutaso ja turvallisuustekijät. Kaikki ambulanssit ovat välittömässä lähtövalmiudessa. HUSin ensihoidon palvelutasopäätöksestä 2017 käy ilmi, että yhden välittömässä 24/7 lähtövalmiudessa olevan ambulanssin kokonaiskustannukset ovat henkilöstön koulutustasosta riippuen runsaat 0,7 milj. euroa vuodessa. Länsi-Uudellamaalla on viisi 24/7 lähtövalmiudessa olevaa ambulanssia ja yksi 12/5 lähtövalmiudessa oleva ambulanssi. Koska ensihoidon asukasperusteiset kustannukset ovat Länsi-Uudellamaalla korkeat, on HUS myöntänyt Hangolle, Raaseporille ja Inkoolle ns. ambulanssialennusta, jolloin kunnat ovat maksaneet ensihoidosta 50 euroa/asukas vuosina 2015 ja 2016 ja 60 euroa/asukas vuosina 2017 ja 2018. HUSin jäsenkunnat ovat vuonna 2018 maksaneet ensihoidosta keskimäärin 23,60 euroa/asukas. Ensihoidon kustannusten jakautuminen on usean vuoden ajan herättänyt tyytymättömyyttä sekä Länsi-Uudenmaan kunnissa, että Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen lautakunnassa. Sairaanhoitopiiri on terveydenhuoltolain 40 :n nojalla viime kädessä vastuussa ensihoitopalvelusta ja ensihoitovalmiuden ylläpitämisestä. Länsi-Uudenmaan kunnat ovat sen vuoksi kääntyneet yhteisellä kirjelmällä HUSin hallituksen puoleen ja todenneet, ettei HUS kohtele jäsenkuntiaan yhdenvertaisesti, kun asukaslukuperusteiset ensihoitokulut eivät ole kaikille 24 jäsenkunnalle samat. Ensihoito Raasepori Hanko Inkoo YHTEENSÄ Asukasmäärä 28 077 8 663 5 585 42 325 V äkiluku 1.1.2017 %-osuus 66,3 % 20,5 % 13,2 % 100,0 % euroa/kunta Ensihoidon veloitus euroa/asukas TP 2018 1 684 620 519 780 335 100 2 539 500 1 684 620 519 780 335 100 2 539 500 TP 2018 60,0 60,0 60,0 60,0 60,0 60,0 60,0 60,0 TALOUDEN TOTEUTUMINEN JA INVESTOINNIT 233

Raaseporin sairaalalla ei ole ollut 1.1.2018 lähtien lainkaan omia ulkoisia tuottoja, joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta. Kuntatuotot ohjataan Hyksin muille yksiköille, jotka puolestaan maksavat Raaseporin sairaalalle sisäisen hinnaston mukaista korvausta hoitopäivistä, käynneistä ja toimenpiteistä ym. Raaseporin sairaalan ulkoiset tuotot muodostuvat ensihoidosta ja paikallisesta apuvälinekeskuksesta saatavista tuotoista. Lisäksi potilastuotot ohjataan suoraan sairaalalle. Toimintakulut ovat sisäisten palautusten jälkeen lähes 30 miljoonaa, mikä on 1,1 % budjetoitua vähemmän. Tarvikekulut ylittivät budjetoidun mm koska polven ja lonkan tekoniveliä ei uuden työnjaon vuoksi budjetoitu lainkaan, mutta niitä kuitenkin hankittiin, kun tekonivelleikkauksia tehtiin vielä alkuvuodesta 2018. Palvelujen ostot ovat lisääntyneet huomattavasti viime vuodesta, sillä lääkärien työpanos on vuodenvaihteesta lähtien ostettu Hyksin muilta yksiköiltä. Organisaatiomuutosten vuoksi lääkärien palkat eivät sisälly vuoden 2017 henkilöstökuluihin eivätkä ostopalveluihin, joten vuosien 2018 ja 2017 luvut eivät ole vertailukelpoisia. Laiteinvestoinnit 2018: Beslut Projektkod Vad Euro, beslut Euro, faktura Vy konto GE 14 K25I600001 Diatermiapparat 14 075,00 14 075,00 1250017 180408 GE 20 K251500002 ETD-4 Basic tvättmaskin 27 250,00 27 250,00 1250020 180408 GE 21 K251500001 Koloniskop 36 225,00 36 225,00 1250020 180408 Ultraäänikoneen hankinta GE 30 K251500003 leikkausosastolle 29 000,00 29 000,00 1250017 180408 GE 32 K251500005 Stonebreaker till op 15 000,00 15 000,00 1250017 180408 Diatermialaite GE 41 K25I600002 endoskopiayksikköön 14 920,00 14 920,00 1250020 180408 Seurantaosaston valvontakeskuksen GE 53 K25I600003 päivitys 12 275,50 1250004 180408 Totalt 148 745,50 136 470,00 Toimintatuottojen ja -kulujen sekä poistojen poikkeamat ja niihin johtaneiden toiminnallisten syiden analysointi Toimintatuotot 1 000 euroa poikkeama % 1 000 euroa muutos % TA/Edellinen vuosi 30 364,0 32 532,4 Potilasmaksut -30,2-0,1 % 192,1 0,6 % Suoritemyynti -514,1-1,7 % -4 440,0-13,6 % Palautus jäsenkunnille 0,0 % 664,6 2,0 % Siirtoviivemaksut 0,0 % 427,1 1,3 % Muut muutokset toimintatuotoissa 174,3 0,6 % 617,8 1,9 % TP 2018 29 994,0-1,2 % 29 994,0-7,8 % Toimintakulut ja poistot 1 000 euroa poikkeama % 1 000 euroa muutos % TA/Edellinen vuosi 30 326,0 25 285,0 Palkat ja palkkiot 182,7 0,6 % 312,5 1,2 % Eläkekulut -63,6-0,2 % -22,9-0,1 % Palvelujen ostot (lääkäripalkat) -336,3-1,1 % 4 554,9 18,0 % Muut muutokset toimintakuluissa -115,8-0,4 % -136,5-0,5 % TP 2018 29 993,0-1,1 % 29 993,0 18,6 % Työnjakoa (Pajarisen selvitys) ei pantu täysin täytäntöön. Leikkausten määrä väheni selvästi vuoden 2018 ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Lisäksi leikkausosasto oli aiemmista vuosista poiketen neljä viikkoa suljettuna heinäkuussa. 234

Raaseporin sairaala on toiminut 1.1.2018 lähtien osana Hyksiä. Käytännössä se tarkoittaa mm. sitä, ettei sairaala enää laskuta kuntia annetusta hoidosta, ensihoitoa ja apuvälinekeskusta lukuun ottamatta. Koska Raaseporin sairaala ei enää laskuta kuntia, ei myöskään mahdollisen ylijäämän palautuksia tehdä Raaseporin sairaalan kautta, vaan HYKS maksaa ne suoraan kunnille. Siirtoviivehoitopäiviä oli vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla poikkeuksellisen paljon, mutta tilanne palautui normaaliksi heinäkuusta lähtien. Menopuolella ei ilmennyt suuria yllätyksiä. Palvelujen ostojen osalta suuri ero vuoteen 2017 nähden johtuu organisaatiomuutoksesta ja siitä, että lääkärikulut/palkat sisältyvät nyt palvelujen ostoihin, sillä lääkärit eivät ole enää Raaseporin sairaalan palveluksessa vaan palvelut ostetaan HYKSiltä. HENKILÖSTÖ Henkilöstön riittävyys ja rekrytointi Raaseporin sairaalan henkilöstöön kuuluvat hallinnollisesti hoitohenkilöstö, sihteeristö ja hallinnon henkilöstö. Lääkärit ja erityistyöntekijät toimivat osana sairaalan kokonaisuutta, mutta kuuluvat hallinnollisesti HYKSin eri toimialojen alaisuuteen. Toimintaa koordinoi lääkäreiden osalta johtava lääkäri. Sairaalan henkilöstömäärä oli toimintavuoden päättyessä hieman pienempi kuin vuotta aikaisemmin, henkilötyövuosissa on pientä nousua. Erot ovat kuitenkin hyvin pieniä vuoden 2017 tilinpäätökseen verrattuna. Myös henkilötyövuoden hinta on hieman laskenut edellisvuodesta. Sairaalan henkilöstöresursoinnin toteutumiseen ovat vuoden 2018 aikana vaikuttaneet Raaseporin siirtoviivepäivien suuri määrä ensimmäisellä vuosipuoliskolla sekä sairaalan toiminnan vakiintumattomuus. Lyhytaikaisten sijaisten käyttö lisääntyi 0,7 henkilötyövuotta, mikä on johtunut osittain sairauspoissaolojen kasaantumisista ja osittain suuresta potilaiden määrästä jatkohoitopaikkojen puutteen vuoksi. Sairauspoissaolot ovat lisääntyneet henkilöä kohden yhdellä päivällä (2017: 12,4 pv, 2018: 13,4 pv). TOB-tulokset olivat hieman laskeneet edellisvuodesta, mutta pysyneet kuitenkin kaikkien indeksien kohdalla HUS-keskiarvoa korkeammalla. Kyselyn mukaan työn kuormittavuus on lisääntynyt edellisvuodesta, myös kokemus työn haasteellisuudesta ja ammatillinen itsetunto olivat alentuneet. Edellisiin vaikuttanee etenkin haasteet HUSin sairaaloiden välisen työnjaon toteutumisessa. Henkilöstömäärä ja henkilötyövuodet Henkilöstömäärä ENN 2018 TP 2018 Poikkeama-% Hoitohenkilökunta 204 210 210 206-1,9 % 1,0 % Lääkärit 1 0 0 0 0,0 % -100,0 % Muu henkilökunta 38 34 34 35 2,9 % -7,9 % Erityistyöntekijät 1 3 0 0-100,0 % -100,0 % YHTEENSÄ 244 247 244 241-2,4 % -1,2 % Henkilötyövuodet ENN 2018 TP 2018 Poikkeama-% Hoitohenkilökunta 159,8 164,7 161,5 161,1-2,2 % 0,8 % Lääkärit 0,9 0,0 0,3 0,3 0,0 % -66,7 % Muu henkilökunta 32,4 34,2 34,5 33,9-0,9 % 4,6 % Erityistyöntekijät 1,0 2,7 0,4 0,4-85,2 % -60,0 % YHTEENSÄ 194,1 201,6 196,7 195,7-2,9 % 0,8 % 235

Henkilötyövuosimuutokset Henkilötyövuodet htv poikkeama % htv muutos % TA/Edellinen vuosi 201,6 194,1 hallinnon muutosprosessi -3,8-1,9 % -4,3-2,2 % Hoitohenkilökunnan lisääntynyt tarve: siirtoviivepäivät 0,0 % 1,4 0,7 % Muut henkilötyöv uosimuutokset -2,1-1,0 % 4,5 2,3 % Muut henkilötyöv uosimuutokset 0,0 % 0,0 % TP 2018 195,7-2,9 % 195,7 0,8 % Henkilöstökustannukset ja vuokratyövoima Henkilöstökustannukset pysyivät talousarvion raameissa ja olivat vain 0,6 % edellisvuotta korkeammat vuoden 2018 hoitohenkilökunnan uuteen työn vaativuuteen perustuvaan palkkausjärjestelmään liittyvistä palkankorotuksista huolimatta. Myös henkilötyövuoden hinta on hieman laskenut edellisvuodesta. Sairaalassa ei ole käytetty vuokratyövoimaa vuoden 2018 aikana. Seuren kanssa on neuvoteltu, mutta he eivät ole pystyneet toimittamaan alueelle uusia sijaisia. Vuokratyövoima TP 2018 1 000 euroa 1 000 euroa (euroa) YHTEENSÄ 50 104 108,0 % Työhyvinvointi ja työsuojelu Raaseporin sairaalan työhyvinvointia kuvaavat hyvät TOB-tulokset. Tulokset kertovat etenkin parantuneesta esimiestyöstä, myös ergonomiaan tehdyt panostukset näkyvät tuloksissa. Sairaalassa toimiva TYHY-ryhmä ja virkistysryhmä ovat järjestäneet monenlaista työhyvinvointia edistävää toimintaa. Sairaalassa koetaan vahvaa yhteisöllisyyttä. Sairaalassa erilaiset joustot toimivat sekä henkilökunnan että työnantajan näkökulmista. Sairaalan hoitohenkilöstö toimii yhtenä kokonaisuutena ja kiiretilanteissa apua annetaan yli yksikkörajojen. Toisaalta henkilökunnan työvuorosuunnittelua ja palkattomia työvapaita koskevat toiveet on pyritty huomioimaan mahdollisuuksien mukaan. 236

18 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN JOHTO 18.1.1 HYKS-sairaanhoitoalueen johto Talouden tunnusluvut Talous (1 000 euroa/%) TP 2018 Poikkeama-% Jäsenkuntien maksuosuus 0 0 0 0,0 % 0,0 % Ulkoinen myynti 2 814 0,0 % 0,0 % Toimintatuotot 4 908 6 065 2 814-53,6 % -42,7 % Toimintakulut 4 900 9 290 6 039-35,0 % 23,2 % Poistot 7 5 5 0,0 % -31,7 % Tilikauden tulos 0-3 230-3 230 0,0 % -1536922,5 % Sitovat nettokulut 0 3 230 3 230 0,0 % -1536922,5 % HUSin oman palvelutuotannon laskutuksen (kaikki maksajat) Määräero, % Hintaero, % Jäsenkuntapalautukset 0 0 0,0 % Saadut ja annetut HUSin sisäiset asiakaspalautukset netto -294-3 566 1113,4 % Asiakashyvitykset ERVA-alueille 0 0 0,0 % Henkilöstötunnusluvut Henkilöstö TP 2018 Poikkeama-% Henkilöstömäärä (31.12.) 58 56 65 16,1 % 12,1 % Henkilötyövuodet 43 46 48 5,2 % 11,4 % Henkilötyövuoden hinta (koko henkilöstö) 89 993 104 891 90 390-13,8 % 0,4 % Henkilöstökulujen hinta-määräero Määräero, % 11,7 % 16,9 % Hintaero, % -15,4 % 0,5 % OLENNAISET TAPAHTUMAT TILIKAUDELLA JA ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Kuvaus sairaanhoitoalueen toiminnasta HYKS-sairaanhoitoalueen johdon tulosyksikkö huolehti Hyksin tulosyksiköiden toiminnan koordinoinnista ja ohjauksesta sekä avusti tulosyksiköitä tarjoamalla niiden toiminnassa tarvitsemia hallinnon palveluita. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Vuonna 2018 tulosyksikön valmistelussa oli sairaanhoitoalueen toimintaympäristöön ja omaan toimintaan vaikuttavia uudistuksia, joihin pyritään monella tasolla valmistautumaan. Sairaanhoitoalueen johdossa koordinoitiin lisäksi yhteistyössä Hyksin tulosyksiköiden kanssa vuoden 2018 aikana tapahtuneita mittavia, moneen eri sairaalakiinteistöön ja toimialaan vaikuttavia toimintojen muuttoja, väistöjä ja toimintojen uudelleensijoittamisten suunnittelua. HYKS-sairaanhoitoalueen johto osallistui aktiivisesti kuntayhtymätasoisiin avainhankkeisiin, jotka koskivat potilaslähtöisen ja oikea-aikaisen hoidon jatkuvaa edistämistä sekä uudistuvan organisaation edellyttämään prosessien ja työnjaon kehittämistä. Alkuvuodesta 2018 toteutettiin HUSin lakimiesten keskittäminen HUS Yhteiset tulosalueeseen. HYKS sairaanhoitoalueen johdosta siirtyivät 1.9.2018 lukien yhteensä neljä ja 1.6.2018 lukien yksi lakimies HUS Yhteiset tulosalueeseen. HYKS Investointi- ja hankintatiimi osallistui pilottiyksikkönä osin Työsuojelurahaston rahoittamaan ja Valmennustrion organisoimaan Yhdessä tekemällä onnistuneeseen muutokseen -hankkeeseen. Hanke toteutettiin vuoden 2018 aikana ja hankkeen tavoitteena oli parantaa uuden yhdistetyn tiimin yhtenäisyyttä ja virtaviivaistaa tiimin työnkulkua ja toimintatapoja sekä poistaa prosesseista hukkaa. Hankkeessa selvitettiin tiimin toimintakulttuuria, työprosesseja, esimiestoimintaa sekä muutosvalmiuksia ja löydettiin konkreettisia toimenpide-ehdotuksia, joita työstettiin ja ratkaistiin tiimissä yhdessä. Pilottihanke onnistui hyvin ja saatujen myönteisten tulosten perusteella menettelytavan laajentamista muihin HUSin yksiköihin voi harkita. 237

HYKS Potilasasiamiestoiminta vuonna 2018 HUSin kaikille potilasasiamiehille tuli 4 951 asiakaskontaktia vuonna 2018 (vastaava luku oli 5 545 vuonna 2017). Näistä Hyksin potilasasiamiehet hoitivat 3 836 asiakastapausta (4 300 vuonna 2017). Asiakaskontaktit vähenivät noin 10 % edelliseen vuoteen verrattuna, mikä selittynee sillä, että Hyksin potilasasiamiehet toimivat lähes koko vuoden vajaalla resurssilla. Toisaalta Hyksin potilasasiamiestoiminnassa on tehty Lean-työtä kuten yhtenäistäen asiakaskontaktien kirjaamistapaa. Luvussa ei ole huomioitu 414 avointa palautetta (991 vuonna 2017), joita Hyksin potilasasiamiehet välittivät eteenpäin käsiteltäväksi tammi-toukokuun aikana. Tämän jälkeen HUSille tulleet avoimet palautteet on kohdennettu suoraan vastuuyksiköihin HUSin uudessa asiakaspalautejärjestelmässä. Kaikista asiakaskontakteista 3 123 koski Hyksin toimintaa, mikä oli samansuuntaista vuoteen 2017 (3 106) verrattuna. Loput asiakaskontaktit koskivat HUSin muita tulosalueita, HUSin jäsenkuntia ja HUSin ulkopuolisia organisaatioita. TALOUDEN TOTEUTUMINEN JA INVESTOINNIT SAIRAANHOITOALUEEN JOHTO, HYKS Tuloslaskelma (1 000 euroa) TP 2014 TP 2015 TP 2016 ENN 2018 TP 2018 Poikkeama-% Toimintatuotot yhteensä 2 359 4 342 4 615 4 908 6 065 5 999 2 814-53,6 % -42,7 % Myyntituotot 2 358 4 340 4 612 4 905 6 065 5 834 2 208-63,6 % -55,0 % Jäsenkuntien maksuosuus 0 0 0 0 0 0 0 0,0 % 0,0 % Muut palv elutulot 0 0 148 0 0 0 0 0,0 % 468,8 % Muut myyntitulot 2 330 4 318 4 464 4 874 6 065 5 834 2 214-63,5 % -54,6 % Valtion opetus- ja tutkimuskorv aus 28 22 0 31 0 0-6 0,0 % -120,6 % Maksutuotot 0 0 0 0 0 0 0 0,0 % 0,0 % Tuet ja av ustukset 1 2 3 3 0 165 606 0,0 % 21088,6 % Muut toimintatuotot 0 0 1 0 0 0 0 0,0 % 0,0 % Toimintakulut yhteensä 2 358 4 261 4 608 4 900 9 290 5 904 6 039-35,0 % 23,2 % Henkilöstökulut 1 656 3 496 2 996 3 930 4 792 4 762 4 613-3,7 % 17,4 % Palvelujen ostot 422 444 1 217 549 1 229 662 774-37,0 % 40,9 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 38 43 74 69 2 844 74 104-96,3 % 51,8 % Avustukset 0 0 0 0 0 0 0 0,0 % 0,0 % Muut toimintakulut 242 278 322 352 425 406 548 28,8 % 55,5 % Toimintakate 1 81 7 7-3 225 95-3 225 0,0 % -44022,0 % Rahoitustuotot ja -kulut 1 16 0 0 0 0 0 0,0 % -86,8 % Vuosikate 0 65 7 7-3 225 95-3 225 0,0 % -44252,1 % Poistot ja arvonalentumiset 0 2 7 7 5 5 5 0,0 % -31,7 % Tilikauden tulos 0 63 0 0-3 230 90-3 230 0,0 % -1536922,5 % Toimintakulut ja poistot yhteensä 2 358 4 264 4 615 4 907 9 294 5 909 6 044-35,0 % 23,2 % Tuotoissa ja kuluissa näkyy suurimpana eränä talousarviomuutoksessa perusterveydenhuollon hankkeeseen varattu 2,8 miljoonaa euroa. Tämä hanke jäi kuitenkin viime vuonna toteutumatta ja Hyks tulosyksiköille palautettiin 3,6 miljoonaa euroa. 238

Toimintatuottojen ja -kulujen sekä poistojen poikkeamat ja niihin johtaneiden toiminnallisten syiden analysointi Toimintatuotot 1 000 euroa poikkeama % 1 000 euroa muutos % TA/Edellinen vuosi 6 064,5 4 907,7 Eteläisen syöpäkeskuksen HUS:n osuus -244,1-4,0 % -67,4-1,4 % Kansallinen koordinaatiokeskus 65,5 1,1 % 65,5 1,3 % Eteläisen syöpäkeskuksen STM:n rahoittamat hankkeet 165,4 2,7 % 165,4 3,4 % Eteläisen syöpäkeskuksen yhteistyökumppaneiden osuudet 370,7 6,1 % 370,7 7,6 % PTH-hanke, ei toteutunut -2 797,5-46,1 % 0,0 0,0 % Yksiköiden vuosisopimustuotot -812,4-13,4 % -2 596,2-52,9 % Muut muutokset toimintatuotoissa 1,7 0,0 % -31,8-0,6 % TP 2018 2 813,8-53,6 % 2 813,8-42,7 % Toimintakulut ja poistot 1 000 euroa poikkeama % 1 000 euroa muutos % TA/Edellinen vuosi 9 294,4 4 907,4 Kansallinen syöpäkeskus 360,1 3,9 % 537,6 11,0 % PTH hankerahoitus -2 797,5-30,1 % 0,0 0,0 % Tietohallinnon KS2018 oikaisu -481,0-5,2 % 0,0 0,0 % Toimitilojen ja koneiden ja laitteiden vuokrat -56,1-0,6 % 52,6 1,1 % Joulukuun kertaerä 31,3 0,3 % 31,3 0,6 % Palkkojen ja palkkioiden muutos -173,8-1,9 % 263,8 5,4 % Maksetut eläkkeet -18,3-0,2 % 133,5 2,7 % Henkilösivukulujen muutos -86,7-0,9 % 155,9 3,2 % Muut muutokset toimintakuluissa -28,6-0,3 % -38,3-0,8 % TP 2018 6 043,8-35,0 % 6 043,8 23,2 % HENKILÖSTÖ Henkilöstön riittävyys ja rekrytointi Henkilöstömäärä ENN 2018 TP 2018 Poikkeama-% Hoitohenkilökunta 2 1 1 1 0,0 % -50,0 % Lääkärit 1 4 3 4 0,0 % 300,0 % Muu henkilökunta 51 47 49 48 2,1 % -5,9 % Erityistyöntekijät 4 4 9 12 200,0 % 200,0 % YHTEENSÄ 58 56 62 65 16,1 % 12,1 % 239

Henkilötyövuodet ENN 2018 TP 2018 Poikkeama-% Hoitohenkilökunta 0,8 1,0 0,8 0,5-50,0 % -37,5 % Lääkärit 1,5 3,2 2,5 2,4-25,0 % 60,0 % Muu henkilökunta 37,8 38,3 42,1 42,5 11,0 % 12,4 % Erityistyöntekijät 3,1 3,2 2,8 2,7-15,6 % -12,9 % YHTEENSÄ 43,2 45,7 48,2 48,1 5,3 % 11,3 % Vuoden 2017 TOB-tulosten perusteella sovittiin 2018 vuoden alussa yksikön kehittämistoimenpiteet. Kaikki indeksit parantuivat vuoden 2018 TOB-mittareissa, joten tehdyt toimenpiteet olivat ilmeisemmin oikein valitut ja tehdyt. Tiimeissä valmisteltiin yhteisiä pelisääntöjä, Hyks johtoon tehtiin yhteiset pelisäännöt, työyhteisötaitoja korostettiin, itsensä johtamista harjoiteltiin, sekä esimiehiä tuettiin heidän toteuttaessaan sovittuja toimenpiteitä sekä linjauksia. Esimiestyössä korostettiin palautteen antamisen ja saamisen tärkeyttä, mutta myös koko työyhteisössä korostettiin palautteen antamista sekä kollegoille että esimiehille. Kehityskeskusteluiden käyntiaste oli 91 %. Onnistuneiden kehityskeskusteluiden avulla esimies pystyy varmistamaan henkilökunnan osaamisen ja luomaan hyviä yhteistyön työntekijöiden kanssa sekä vaikuttamaan positiivisesti työntekijöiden hyvinvointiin. Työntekijöiden aktiivinen valmistautuminen on edellytys keskustelun onnistumiselle. TOB-tulosten perusteelle henkilöstö koki, että tiedot ja taidot olivat riittäviä työn tekemiseen arvon ollessa 4,33. Rakentava vuorovaikutus kollegoiden ja oman esimiehen kanssa olivat mukana keskeisesti työyksikön toiminnassa. Johdossa toimivia tuettiin mm. tavoitteiden selkeyttämisellä, prosessien kehittämisellä (Lean), kehityskeskusteluilla, muutoksista tiedottamisella, työyksikkökokouksilla, tiimipalavereilla ja viikkotiedotteilla. Aktiivinen työhyvinvointiryhmä järjesti työntekijöille runsaasti yhteisiä virkistystapahtumia. Työergonomiassa korostettiin näyttöpääte-ergonomiaa ja työn tauottamista. Vanhuuseläkkeelle HYKS-sairaanhoitoalueen johdon tulosyksiköstä ei siirtynyt ketään. Työkykyindeksi TOBissa oli erittäin hyvällä tasolla arvon ollessa 4,25. Sairauspoissaolopäiviä Hyks johdon henkilöstöllä per henkilö oli 4,8 päivää. Avoimiin tehtäviin Hyks johdossa on ollut hyvin hakijoita. Vakituisessa työsuhteessa oli 89,4 % ja määräaikaisia johdossa työskenteli 10,6 %. Kuusi henkilöä siirtyi vuoden aikana toiseen organisaatioon töihin. Työelämän ja perhe-elämän yhteensovittamista tukevat erilaiset käytössä olevat työelämän joustot kuten liukuva työaika, osa-aikatyön mahdollisuus ja etätyö. Toimistotyöajassa olevat voivat hyödyntää liukuvaa työaikaa ja ns. saldovapaita. Myös osa-aikatyötä on pyritty järjestämään joustavasti työntekijän tarpeiden mukaisesti. Osa-aikaisten työntekijöiden prosenttiosuus koko henkilöstöstä oli 9,1%. Hyks johdon työssäoloprosentti oli 77,4. 240